Vesa Korhonen Campus Conexus hanke Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Koulutuksellisesta syrjäytymisestä kiinnittymiseen vai päinvastoin? Onko ohjauksella merkitystä hitaasti etenevien tai opiskelemattomien yliopisto-opiskelijoiden tilanteessa? Vesa Korhonen Campus Conexus hanke Tampereen yliopisto

2 Opintopolut ja opintojen ennalta suunnittelematon keskeyttäminen Opintopolut kuvaavat millä tavalla opintojen suorittaminen moninaisissa valintojen ketjussa tapahtuu korkeakoulutuksessa (ks. Robinson 2009): valtaosa opiskelijoista (n. 60%) kuuluu suoran opintopolun toteuttajiin erilaisia hidastuvia opintopolkuja kuvaavat esimerkiksi viivästyneen opintopolun (27 %) ja väliaikaisesti keskeytyvän opintopolun (7%) tyyppiset polut erilaisia katkeavia ja keskeytyviä opintopolkuja kuvaat puolestaan opintoalaa vaihtavien (8 %) ja kokonaan keskeyttävien (6 %) ryhmät Opintojen ennalta suunnittelmaton keskeyttäminen katkeavalla opintopolulla (Lerkkanen 2010): Negatiivinen opintojen keskeyttäminen ei-tavoitteellinen ja suunnittelematon: ajautuu ulos opinnoista, negatiivinen elämäntilannemuuttuja Positiivinen opintojen keskeyttäminen virhevalinnan korjaaminen tavoitteellinen ja suunniteltu: pääsy ensisijaiseen vaihtoehtoon, positiivinen elämäntilannemuuttuja

3 Opintojen keskeyttämisen/ koulutuksellisen syrjäytymisen määrittelyn vaikeus Yhteiskunnan näkökulma Korkeakoulun näkökulma Yksilön näkökulma Tilapäinen vs. lopullinen keskeyttäminen = ei ole ennen keskeyttämistään suorittanut tutkintoa tai siirtynyt toiseen koulutukseen. Koulutusalan tai opintosuunnan vaihto Opintojen keskeyttäminen ei ole suora synonyymi syrjäytymiselle: negatiivinen opintojen keskeyttäminen voi merkitä kuitenkin koulutuksellista syrjäytymistä (ks. Ursin, Rautopuro & Välimaa 2011)

4 Ongelmalliset opintopolut huomion kohteena CC-hankkeen opiskelijatutkimuksen kohteena ovat olleet erityisesti ne opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa syksyllä 2005 tai sen jälkeen (ns. Bolognan prosessin mukaisen uudistuksen jälkeen opiskelevat) Opiskelijatutkimus on toteutettu monimenetelmällisenä tutkimuksena (Niglas, 2004; Gorard & Taylor, 2004): Aineistoa kerättiin kolmessa syklissä: kaksi ensimmäistä sykliä olivat kvantitatiivisia ja kolmas sykli oli kvalitatiivinen Päätutkimuskysymykset eri sykleissä: Millaisia ovat opintojen keskeyttämisen kannalta ongelmalliselta näyttävät opintopolut ja kuinka laajalta ilmiöltä kasvanut opintojen keskeyttämisriski vaikuttaa? (1. syklin aineisto) Millaiselta ongelmallisella opintopolulla olevan opiskelutilanne yleisesti näyttää (2. syklin aineisto)? Millaisia ovat ongelmallisella opintopolulla olevien lähtökohdat ja kokemukset suorittaa yliopisto-opintoja? (3. syklin aineisto)

5 Sykli 1: Opintorekisteriaineisto ja ennuste opintojen etenemisestä nykyisellä opintotahdilla Jyväskylä Helsinki Tampere Tampere (JYU) (UH) (UTA) (TUT) (n = 4775) (n = 9090 ) (n = 3577) (n = 2717) Ei opintosuorituksia 195 (4,1 %) 334 (3,7 %) 286 (8,0 %) 40 (1,5 %) Ei kandidaatiksi 7 v 480 (10,1 %) 906 (10,0 %) 579 (16,2 %) 344 (12,7 %) Ehkä kandidaatti 7 v 129 (2,7 %) 265 (2,9 %) 130 (3,6 %) 93 (3,4 %) Kandidaatti, ehkä maisteri 7 v 916 (19,2 %) 2092 (23,0 %) 710 (19,8 %) 664 (24,4 %) Varma maisteri 7 v 3055 (64,0 %) 5493 (60,4 %) 2967 (52,3 %) 1576 (58,0 %) 7 vuoden läpäisy opinnot aloittaneilla 61 % 57 % 61 % 41 %

6 Sykli 1: Ongelmallinen opintopolku opintojen edistymisen valossa Kaksi ensimmäistä kategoriaa johtavat hyvin todennäköisesti tutkinnon valmistumattomuuteen (nykyisellä opintotahdilla) Käytännössä opiskelijat kahdessa alimmassa kategoriassa kuuluvat riskiryhmään, joka ei näytä saavan valmiiksi edes kandidaattitutkintoa seitsemän vuoden maksimiajassa (n % eri yliopistoissa) Opintojen hidas käynnistyminen (tai opiskelemattomuus) ennakoi siis kasvanutta riskiä opinnoista luopumiseen tai keskeyttämiseen Suoraa opintopolkua toteuttavia (ja opintoihinsa kohtuullisen hyvin kiinnittyneitä) opiskelijoita opintotahdin perusteella arvioituna oli noin % eri yliopistoissa Mahdollisesti hidastuvia opintopolkuja eteneviä oli noin 22-28% eri yliopistoissa.

7 Sykli 2: Epävarmuus opintoalan valinnasta ja keskeyttämisaikomukset ovat hyvin yleisiä hitaasti etenevillä ja opiskelemattomilla Harkinnut opintojen lopettamista? Vakuuttunut väärästä valinnasta Varmuus oikeasta alasta? Epävarma valinnasta, muukin mahdollinen Melko varma, muukin mahdollinen Valinta ainoa oikea Yhteensä KYLLÄ Freq % 12,0 % 30,0 % 47,0 % 11,0 % 100,0 % EI Freq % 3,2 % 8,1 % 57,3 % 31,5 % 100,0 % Yhteensä Freq % 7,1 % 17,9 % 52,7 % 22,3 % 100,0 %

8 Sykli 2: Hitaasti etenevien ja opiskelemattomien tilanne kyselyn perusteella Kolme keskeistä asiaa näyttävät määrittävän hitaasti tai ei lainkaan opiskelevien tilannetta: nykyisten opintojen priorisoimattomuus, epävarmuus opintoalan valinnasta ja opintojen keskeyttämisaikomusten yleisyys. Lähes puolet (48 %) hitaan opintopolun vastaajista oli harkinnut nykyisten opintojen keskeyttämistä/opinnoista luopumista Myös psyykkisen jaksamisen ongelmat ovat yleisiä Hitaasti etenevien opiskelu- ja elämäntilanteessa on myös runsaasti ennakoivia yhteyksiä itsesäätelyn ja oppimisen hallinnan ongelmien esiintymiseen (suunnitelmallisuuden ja ajanhallinnan vaikeudet, vaikeiden asioiden lykkääminen, kiinnostuksen ja motivaation ylläpitäminen)

9 Sykli 3: Opiskelijahaastattelut Kolmannen vaiheen aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla opiskelijoita erilaisista tunnistetuista keskeisistä ryhmistä (syklien 1-2 aineistojen perusteella). Opiskelijahaastattelut kahdessa yliopistossa (Tay ja JY): Alle 25-vuotiaat hitaasti etenevät/opiskelemattomat nuoret opiskelijat (n=12) 25-vuotiaana tai vanhempana opintonsa aloittaneet hitaasti etenevät/ opiskelemattomat aikuisopiskelijat (n=9) Hitaasti etenevät/opiskelemattomat opiskelijat, joilla on erityisiä hyvinvoinnin ongelmia (masennus) (n=9) Nykyisten opintojen keskeyttämistä tai opintoalan vaihtoa harkitsevat hitaasti etenevät/opiskelemattomat opiskelijat (n=5) Aineiston analyysi: Laadullista sisällön analyysia käytettiin haastatteluaineiston analyysissa (Boyatzis, 1998; Miles & Hubermann, 1999) Analyysin edetessä rakennettiin aineistolähtöinen luokittelu opiskelijatyypeistä, jotka kuvaavat opintojen lähtökohtia ja tilannetta ongelmallisella opintopolulla, missä on kasvanut opintojen keskeyttämisriski

10 Sykli 3: Ongelmallisella opintopolulla olevien lähtökohdat ja tilanne erilaisten opiskelijatyyppien valossa Itsensä kehittäjät ( Self-developers ) Opiskelu harrastuksena ja /tai sivistyksenä itselle On myös ammatillisen kehityksen tavoitteita, mutta ilman muodollista tutkintotavoitetta Kokoaikatyö yleistä, ei paineita tutkinnon suorittamiseen Usein yli 25-vuotiaana opintonsa aloittaneita aikuisopiskelijoita, mahdollisesti taustalla jo aiempia yliopistotutkintoja Tutkinto-orientoituneet ( Qualifiqation-oriented ) Opiskelee tavoitteellisesti, mutta hyvin hitaasti Usein perheen perustaminen tai sairastelut ovat vaikuttaneet opintojen hidastumiseen Myös työssäolojaksoja, jotka hidastavat opintojen etenemistä Ovat pääasiassa aikuisiällä opiskelevia Korkeakoulututkinnolla on merkitystä, voi merkitä esim. parempaa palkkausta tai tarjota uusia uramahdollisuuksia

11 Epävarmat ( Uncertain of their choices or future ) Eivät pidä nykyisiä opintoja kiinnostavina, aikomuksia opintoalan vaihdosta Etusijalla sopivamman tai kiinnostavan koulutusalan löytäminen korkeakoulutuksesta tai muualta Opinnot eivät etene, saattavat jo opiskella (tai työskennellä) aktiivisemmin muualla Tilanne usein korjaantuu opintoalan vaihdon myötä Taktikot ( Tacticians ) Taktikointia opiskelupaikan kanssa Syy opintopaikan pitämiseen on lähinnä taloudellinen; esim. voi käyttää yliopiston palveluja ja hyödyntää opiskelija-alennuksia Saattaa omata useampia opiskelupaikkoja samaan aikaan ja opiskella aktiivisemmin muualla Opiskelupaikka (nykyisellä opintosuunnalla) myös jonkinlaisena kiinnekohtana

12 Voimavaransa menettäneet/masentuneet ( Exhausted ) Kärsivät päättämättömyydestä, omaavat mielenterveysongelmia tai on oppimisvaikeuksia Korkea ahdistuneisuus, ei voimavaroja kokopäiväiseen opiskeluun Panostaminen opiskeluun on hyvin vaihtelevaa

13 Opiskelu itseisarvona Itsensä kehittäjät Eivät tavoittele tutkintoa/ päämäärä epäselvä Epävarmat Taktikot Voimavaransa menettäneet Tutkinto-orientoituneet Tutkintotavoitteisuus/ päämääräsuuntautuneisuus Positiivinen keskeyttämisriski? Opiskelu välinearvona Negatiivinen keskeyttämisriski?

14 Opiskelijoiden kokemusten perusteella. Opintojen lähtökohdat ja merkitys vaihtelevat ongelmallisella opintopolulla suuresti Osa hitaasti etenevistä ja opiskelemattomista on aktiivisesti valinnut epätyypillisen positionsa: Itsensä kehittäjät Taktikot Osa heistä yrittää päästä pois tästä epämiellyttävästä positiosta: Epävarmat Osa hitaasti etenevistä ja opiskelemattomista on enemmän tai vähemmän tahtomattaan ajautunut tähän positioon (ja yrittävät roikkua mukana): Tutkinto-orientoituneet Voimavaransa menettäneet Millaisia ovat ohjaustahot ja niiden saavutettavuus? Millaiset ovat ohjauksen painopisteet: ennaltaehkäisevä ohjaus -> erityisesti positiivisen keskeyttämisriskin vähentäminen korjaava ohjaus -> erityisesti negatiivisen keskeyttämisriskin vähentäminen

15 Lisätiedot ja aiemmat aiheeseen liittyvät julkaisut: Rautopuro, J. & Korhonen, V Yliopisto-opintojen keskeyttämisriski ja opintoihin kiinnittymisen ongelmat. Teoksessa M.Mäkinen, V.Korhonen, J.Annala, P.Kalli, P.Svärd & V-M.Värri (toim.) Korkeajännityksiä - Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere: Tampere University Press, Korhonen, V. & Rautopuro, J. 2012a. Miksi opinnot eivät suju? Yliopisto-opintojen hitaan etenemisen ja opiskelemattomuuden yleiskuvaa ja ongelmia tunnistamassa. Teoksessa M. Mäkinen (toim.) Osallistava korkeakoulutus. Tampere: Tampere University Press, Korhonen, V. & Rautopuro, J. 2012b. Hitaasti mutta epävarmasti Onko opintoihin hakeutumisen lähtökohdilla yhteyttä opintojen käynnistymisongelmiin? Teoksessa V. Korhonen & M. Mäkinen (toim.) Opiskelijat korkeakoulutuksen näyttämöillä. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Campus Conexus projektin julkaisuja A:1, Korhonen, V. & Rautopuro, J. 2012c. Päämäärä epäselvä oppimisen hallinta hukassa? Hitaasti etenevien ja opiskelemattomien opintojen lähtökohdat ja oppimisen hallinnan ongelmat. Teoksessa P. Atjonen (toim.) Oppiminen ajassa kasvatus tulevaisuuteen. Joensuun vuoden 2011 kasvatustieteen päivien parhaat esitelmät artikkeleina. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura ry, Uusitalo, A. & Korhonen, V Aikuisena yliopistossa elämänrakenteiden yhteys opintojen sujuvuuteen. Teoksessa V. Korhonen & M. Mäkinen (toim.) Opiskelijat korkeakoulutuksen näyttämöillä. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Campus Conexus projektin julkaisuja A:1,