Ongelmalliset opintopolut ja opintoihin kiinnittymisen haasteet korkeakoulutuksessa
|
|
- Jukka-Pekka Kinnunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ongelmalliset opintopolut ja opintoihin kiinnittymisen haasteet korkeakoulutuksessa Vesa Korhonen s-posti: Campus Conexus hanke Kasvatustieteiden yksikkö (EDU) Tampereen yliopisto
2 Campus Conexus -hankekokonaisuus Campus Conexus tunnuksen alla on toiminut kaksi korkeakouluissa toteutettavaa tutkimus- ja kehittämisprojektia (joita Tay/EDU koordinoi) : Campus Conexus I Korkeakouluopiskelijan syrjäytymisen ehkäiseminen -projektin tarkoituksena on ollut tuottaa kiinnittymistä edistäviä toimintakäytänteitä opiskelijoiden opiskelun, oppimisen ja asiantuntijuuden kasvun prosesseihin ja siten ehkäistä korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistä. opiskelijatutkimus: syrjäytymisriskien tunnistaminen Campus Conexus II Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä korkeakouluopintoihin -projektin tavoitteena on ollut tukea yliopistoja juurruttamaan opiskelijoiden ja opettajien osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria, soveltaa aiempien projektien tuloksia yliopistojen pysyviin toimintoihin sekä kehittää niitä edelleen tutkimuksellisella otteella. opiskelijatutkimus: opiskeluprosesseihin kiinnittymisen edistäminen
3 Korkeakoulutuksen murros (1) Korkeakoulutukseen kohdistuu nykyään valtavia suorituspaineita liittyen opiskelijamääriin, koulutuksen laatuun, ammattilaisten tarpeiden täyttämiseen, tai taloudellisten lukujen kehitykseen. Samalla sen käytössä olevat taloudelliset resurssit supistuvat. Korkeakoulutukseen nykyään vaikuttavat tärkeimmät haasteet ja suuntaukset ovat: massoittuminen, globalisoituminen ja kansainvälistyminen, etäopetus, digitalisoituminen, yksityistäminen, tarve parempaan oppimiseen ja oppikokemuksiin, lahjakkuuden maailmanlaajuinen liikkuvuus, tutkimusta harjoittavien yliopistojen laittaminen tärkeysjärjestykseen ja ensimmäisen luokan yliopistojen ilmiö, laadunvarmistus sekä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö. Korkeakoulujen hallinto painii sellaisten kysymysten kanssa kuin: Miten vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä edistämällä moninaisuutta ja panostamalla yhdenvertaisuuteen, merkityksellisyyteen ja laatuun?
4 Korkeakoulutuksen murros (2) Viime vuosien kehitystrendeistä keskeisin on 1990-luvun lopulla alkanut Bolognan prosessi eli eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (European Higher Education Area) rakentaminen Euroopan kilpailukyvyn ja talousalueen vankistaminen vaikuttanut suomalaisissakin korkeakouluissa perustutkintoihin ja tutkintoaikojen rajaamiseen Bolognan prosessi kietoutunut myös massoittumiskehitykseen korkeakoulutuksen sosiaalisen ulottuvuuden korostaminen: korkeakouluopiskeluun ja liikkuvuuteen liittyvien esteiden poistaminen, aliedustettujen ryhmien pääsy korkeakoulutukseen jne. tuloksena yhä heterogeenisempi opiskelijajoukko, samalla kuitenkaan korkeakoulujen ohjausrakenteet eivät vielä ole riittävän kehittyneitä tukemaan erilaisten opiskelijoiden tarpeita
5 Kenestä (tai mistä) puhutaan kun puhutaan ongelmallisista opintopoluista? Korkeakoulutuksen massoittumisen myötä korkeakoulututkinto on mahdollistettu (periaatteessa) kaikille korkea-asteen tutkinnon suoritti Suomessa vuonna 2010 enemmän kuin joka neljäs (28 %) Kasvanut koulutuksellinen syrjäytymisriski (Siekkinen & Rautopuro 2012) korkeakoulutukseen hakeudutaan hyvin erilaisista lähtökohdista erilaiset epätyypilliset opiskelijaryhmät ovat lisääntyneet: aikuisiällä opintoihin hakeutuvat, ensimmäisen sukupolven korkeakoulututkinnon suorittajat, kansainväliset tutkinto-opiskelijat keskeyttämisen/opinnoista luopumisen kasvaneet riskit opiskelijan henkilökohtaiset syyt, korkeakoulusta johtuvat syyt, yliopiston ulkopuoliset syyt opintojen keskeyttäminen ja heikko integroituminen opiskeluympäristöön korkea-asteella on yleistä OECD:n tutkimusten mukaan keskimäärin joka kolmannes korkeakouluopiskelijoista lopettaa opiskelunsa ennen ensimmäistä tutkintoaan (Ulriksen ym. 2010).
6 CC-opiskelijatutkimus on tuottanut aineistoa ongelmallisista Opintorekisteriaineistot opintopoluista Kohteena ovat erityisesti vuoden 2005 syyslukukaudella tai myöhemmin aloittaneet opiskelijat 4:ssä yliopistossa Hitaaksi eteneviksi määriteltiin erityisesti ne opiskelijat, joiden nykyinen opintotahti ei riitä välttämättä edes alempaan korkeakoulututkintoon 7 vuoden maksimiajassa. Tällaisia opiskelijoita on yllämainituissa yliopistoissa noin n % kaikista opiskelijoista (ks. Rautopuro & Korhonen 2011; Siekkinen & Rautopuro 2012) Hitaasti etenevien ja opiskelemattomien kysely (N=231) + haastattelut Kysely oli laaja ja koostui useammista osioista, joilla kartoitettiin : 1) opiskelijan taustatekijöitä, 2) opiskelu- ja elämäntilannetta ja opiskeluvoimavaroja, 3) opintoja ja opiskelukokemuksia (sisältäen myös ohjausta koskevia kysymyksiä) sekä 4) yleisesti arvioita opintojen merkityksestä, itsestä ja tulevaisuuden odotuksista. Hitaasti etenevien kyselystä ja haastatteluista julkaistu useampia tutkimusartikkeleita (Korhonen & Rautopuro 3 artikkelia 2012; Uusitalo & Korhonen 2012; Hartikainen 2012) ja valmistunut 2 gradua (Uusitalo 2012; Ärölä 2012)
7 Käsitteellinen malli opiskelijan opintopolkuun vaikuttavista tekijöistä (Robinson 2004; 2009; ks. myös Korhonen & Rautopuro 2012)
8 Erilaisia mahdollisia opintopolkuja Opintojen suorittaminen moninaisten valintojen ketjussa tietyssä opintosuunnassa valtaosa opiskelijoista (59,7 %) edustaa suoraa opintopolkua, missä opinnot etenevät ilman opintojaksojen tai kokonaisuuksien uudelleen suorittamisia tai katkoksia erilaisia hidastuvia polkuja edustavat Robinsonin (2009) mukaan viivästyneen opintopolun (27,2 %), väliaikaisesti keskeytyvän opintopolun (6,8 %), opintoalaa vaihtavan (8,4 %) tai kokonaan keskeytyvän (6,4 %) tyyppiset opintopolut (Korhonen & Rautopuro 2012)
9 AMK opintopolkutyypit ,3 2,7 12,4 10,9 7,7 0 Keskeyttänyt, ei muita opintoja Keskeyttänyt, on muita opintoja Opinnot pitk., ei koul. vaihtoa Opinnot pitk., on muita opintoja Suorittanut muun alan tutkinnon Suorittanut oman alan tutkinnon (Stenström, Virolainen, Vuorinen-Lampila & Valkonen 2012)
10 AMK-opintopolkutyypit sukupuolittain Miehet Naiset (Stenström ym. 2012)
11 11 Opintopolkutyypit aloittain ,7 67,2 40,3 36,8 22,2 16,2 15,7 15,3 Opinnot kesken, ei vaihtoa Pitkittyneet opinnot, ei vaihtoa Muun alan tutkinto Opinnot kesken, myös muita opintoja Pitkittyneet opinnot, myös muita opintoja Aloitusalan tutkinto (Stenström ym. 2012)
12 AMK-opintojen kesto ja valmistuminen, 2003 aloittaneet Hum+ Kas Kultt Yht+Tal+Hal Luonnont. Tek+liikk Luva+Ymp Sote Marata 67,2 53,8 36, kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 64 kk (Stenström ym. 2012)
13 Opiskelijan opintoihin hakeutumisen motiivit ja opintojen haltuunoton ongelmat (Korhonen & Rautopuro 2012) Opiskelijan opintoihin hakeutumisen motivaatio (The Student Motivations for Attending University (SMAU) )(Cote & Levine 1997; 2002; Korhonen & Rautopuro 2012) Ura-materialistinen (CAR) motivaatio Henkilökohtais-älyllinen(PER) motivaatio, Humaani (HUM) motivaatio, Odotusperustainen (EXP) motivaatio, Jäsentymätön/sitoutumaton (DEF) motivaatio Opintoihin sopeutumisen ja hallinnan ongelmat valitulla opintosuunnalla Opintojen priorisoimattomuus yleistä sopeutumisen ja hallinnan ongelmien taustalla Mielekkyyden katoaminen opinnoista, mikä näkyy usein tavoitteenasettelun ja opintoihin sitoutumisen ongelmien taustalla ja edelleen aikaansaamattomuutena ja tehtävien välttelynä Ongelmallisiin opintopolkuihin saattavat liittyä myös puutteellisemmat itsesäätelytaidot, joihin liittyvät Haarala-Muhosen (2011) mukaan tahtotilan puute (motivaatio-ongelmat) ja ongelmat oman oppimisen hallinnassa ja strategioissa
14 Hakumotiivit ja opintoihin sopeutumisen vaikeudet (1) Sopeudun korkeakouluopiskeluun hyvin Minulla on ajoittain vaikeuksia sopeutua Motivaationi opiskeluun on lopahtanut Opintojen selvän merkityksen löytäminen vaikeaa Humaani Pearson Correlation,036,051 -,143 *,011 Henkilökohtaisälyllinen Sig. (2-tailed),585,442,031,864 N Pearson Correlation,329 ** -,199 ** -,363 ** -,458 ** Sig. (2-tailed),000,003,000,000 N Odotusperustainen Pearson Correlation -,207 **,151 *,131 *,228 ** Sig. (2-tailed),002,022,048,001 N Ura-materialistinen Pearson Correlation,190 ** -,139 * -,040 -,173 ** Jäsentymätön/ sitoutumaton Sig. (2-tailed),004,036,549,009 N Pearson Correlation -,283 **,289 **,289 **,422 ** Sig. (2-tailed),000,000,000,000 N **. Correlation is significant at the 0.01 level (2-tailed). *. Correlation is significant at the 0.05 level (2-tailed). (Korhonen & Rautopuro 2012)
15 Hakumotiivit ja opintoihin sopeutumisen vaikeudet (2) Arvio opiskeluvoimavaroista (kykypisteet) Henkilökohtaisälyllinen Humaani Odotusperustainen Ura-materialistinen Jäsentymätön/sitout umaton Pearson Correlation Arvio terveydentilan tasosta Ei harkinnut opintojen lopettamista,191 **,214 **,301 ** Sig. (2-tailed),004,001,000 N Pearson -,123,119,089 Correlation Sig. (2-tailed),063,079,183 N Pearson -,214 ** -,047 -,084 Correlation Sig. (2-tailed),001,492,211 N Pearson,009,171 *,141 * Correlation Sig. (2-tailed),897,012,035 N Pearson -,144 * -,201 ** -,046 Correlation Sig. (2-tailed),030,003,493 N (Korhonen & Rautopuro 2012)
16 Hakumotiivit ja opintoihin sopeutumisen vaikeudet (3) Humaani Henkilökohtaisälyllinen Odotusperustainen Ura-materialistinen Jäsentymätön/ sitoutumaton Pearson Correlation Epävarmuus taidoista Tehtävien välttely Ajanhallinnan ongelmat -,301 ** -,236 ** -,244 ** Sig. (2-tailed),000,000,000 Pearson Correlation -,025,053,036 Sig. (2-tailed),708,430,591 Pearson Correlation,183 **,289 **,138 * Sig. (2-tailed),006,000,039 Pearson Correlation -,034 -,040 -,135 * Sig. (2-tailed),609,549,044 Pearson Correlation,238 **,233 **,187 ** Sig. (2-tailed),000,000,005 (Korhonen & Rautopuro 2012)
17 Hitaasti eteneville esitetty opiskelukunto-kysymys Arvioi asteikolla mikä on tämän hetkinen opiskelukuntosi (Arviossasi voit käyttää peukalosääntöä: jos pystyt täysipainoiseen opiskeluun, opiskelukuntosi on 100, jos et pysty opiskelemaan lainkaan, opiskelukuntosi on 0) Opintopsykologien kehittämä kysymys ohjausten työvälineeksi Kunto vrt. kyky Mitä kysymys mittaa: Mitä on täysipainoinen opiskelu kullekin? Mitä asioita vastaaja painottaa, kun hän arvio omaa opiskelukuntoaan? (Korhonen & Rautopuro 2012)
18 Opiskelijoiden arviot omasta opiskelukunnostaan? (Korhonen & Rautopuro 2012) Keskiarvo Keskihajonta Mediaani Elämäntilanne Opiskelee päätoimisesti 77,2 24,0 85,0 Opiskelee ja käy sivutoimisesti töissä 79,1 19,4 85,0 Käy töissä ja opiskelee sivutoimisesti 60,0 28,7 68,0 On perhe- tms. vapaalla 40,7 38,1 50,0 Käy päätoimisesti töissä 52,1 42,2 57,5 Muu 64,0 36,8 80,0 Opintojen aloitusikä 20 vuotta ja alle vuotta vuotta 31 vuotta ja yli 76,9 70,6 58,0 62,1 23,0 28,3 38,7 30,4 82,0 80,0 80,0 72,5 Harkinnut opintojen lopettamista Kyllä Ei 60,1 78,4 32,0 24,2 65,0 85,0 (Korhonen & Rautopuro 2012)
19 Millaisiin asioihin opiskelukuntoarvio on yhteyksissä? Itsearvioidut opiskelukuntopisteet ovat yhteyksissä hyvin moneen asiaan hitaiden opiskelu- ja elämäntilanteessa Opiskelukunto/kyky -käsitteen sisältö, mitä kaikkea siihen voi liittyä: * kuinka paljon aikaresursseja on opiskelulle (vrt. kokopäivätoiminen opiskelu) * opiskelumotivaation aste * psyykkisten ongelmien kokeminen * elämäntilanne, kuten taloudellinen tilanne * opintoalan valinnan varmuus * ammattikuvan selvyys * opiskelutaitojen hallinta * vaikeiden asioiden ja tehtävien haltuunotto (vrt. itsesäätely) * yleinen optimismi ja usko omiin mahdollisuuksiin
20 Opiskelijoiden urasuunnittelu kokonaiskuvan hahmotusta Tietoinen uratyyppi Kokee alavalinnan oikeaksi, samoinkuin ainevalinnat ja harjoittelun, on tehnyt urasuunnitelmiaan hops:in avulla ja tietoinen alansa vaihtoehtoisista mahdollisuuksista Utelias uratyyppi Koulutus/ammattiala mahdollisuuksina ja alavalinta tuntuu oikealta, pohti aktiivisesti ainevalintojaan ja harjoitteluaan, käsitykset työelämästä tai työllistymismahdollisuuksista kuitenkin vielä hatarat mutta optimistiset Epävarma uratyyppi (Kuurila 2012) Koulutusala valittu ehkä sattumalta ja valinta epäilytti edelleen, ei riittävästi tietoa opinnoista tai oman alan työtehtävistä
21 Tietoiset ja epävarmat urasuunnittelijat (Kuurila 2012) Erityisesti epävarma uratyyppi näyttää sellaiselta ryhmältä joka kiinnittyy opintoihinsa heikosti kyselyn perusteella heitä on lähes kolmannes opiskelijoista (27,7 %) sattuma, perhe, kaverit ovat vaikuttaneet alavalintoihin (odotusperustainen + jäsentymätön/sitoutumaton hakumotiivi) omaavat vähiten työkokemusta miehet kuuluvat naisia useammin tähän ryhmään nuorimmat ikäryhmät (18-20 v.) kuuluvat muita useammin tähän ryhmään epävarmuus yleisempää myös opintojen alkuvaiheessa, lukioväylää tulleiden keskuudessa ja vielä vanhempien luona asuvien joukossa kasvanut riski hidastuviin ja keskeytyviin opintopolkuihin kasvanut riski koulutukselliseen syrjäytymiseen kasvanut riski opiskelukyvyn heikentymiseen
22 Pohdittavaksi: - Miten epävarmaan uratyyppiin kuuluvat opiskelijat näkyvät omassa ohjaustyössäsi? - Millaisia kysymyksiä tai kehittämishaasteita tästä herää ohjaukselle ja oppimisympäristöjen kehittämiselle?
23 Opintojen suunnittelun ohjaus Epäselvät koulutukseen hakeutumisen lähtökohdat Heikko kiinnittyminen Uraohjaus Opiskelijavirrat ja läpäisyaste Pedagoginen johtaminen Syväsuuntautunut oppiminen ja akateeminen orientaatio Pinnallinen oppimistapa ja epäakateeminen orientaatio Vertaisyhteisöjen tuki Syvenevä osallistuminen opetus-oppimisyhteisöihin Vahva kiinnittyminen Osallistava pedagogiikka Opintoalan valinnan epävarmuus Keskeyttämisaikomukset Ohjauksen saavutettavuus ja erityistarpeet Opintojen hidas käynnistyminen ja sujumattomuus Opintojen priorisoimattomuus Kiinnittymisen käsiteavaruus (Korhonen & Mäkinen 2012) Opiskeluyhteisöjen ulkopuolelle jääminen Marginalisaatio, koulutuksellinen syrjäytyminen, opinnoista luopuminen
Hitaasti opinnoissaan etenevät nuoret: korkeakouluopintoihin hakeutumisen motiivit ja kokemukset opiskeluympäristöstä
Hitaasti opinnoissaan etenevät nuoret: korkeakouluopintoihin hakeutumisen motiivit ja kokemukset opiskeluympäristöstä Vesa Korhonen, Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö Juhani Rautopuro, Jyväskylän
LisätiedotVesa Korhonen vesa.a.korhonen@uta.fi Campus Conexus hanke Tampereen yliopisto
Koulutuksellisesta syrjäytymisestä kiinnittymiseen vai päinvastoin? Onko ohjauksella merkitystä hitaasti etenevien tai opiskelemattomien yliopisto-opiskelijoiden tilanteessa? Vesa Korhonen vesa.a.korhonen@uta.fi
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotOhjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin. työelämään
Ohjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin ja osaavana oppijana työelämään Kaisa Karhu, Koulutuspalvelut, Opiskelun tuki .. Ja siitä se ajatus sitten lähti.. Opiskelun merkitys Opiskelutaidot 2 Mikä
LisätiedotCampus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät
Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus
LisätiedotOpintojen eteneminen yliopistossa. Missä mennään vai mennäänkö ollenkaan?
Opintojen eteneminen yliopistossa. Missä mennään vai mennäänkö ollenkaan? Juhani Rautopuro Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Haastavat ohjaustilanteet, Helsingin yliopisto 11.01.2012 Tutkimuksen
LisätiedotCC-tutkimustoiminta Opintojen hidas eteneminen Syrjäytymisriski vaiko vapaaehtoinen valinta?
CC-tutkimustoiminta Opintojen hidas eteneminen Syrjäytymisriski vaiko vapaaehtoinen valinta? Juhani Rautopuro Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Esitys Campus Conexus -projektien ohjausryhmän
LisätiedotKorkeakoulutuksesta syrjäytyminen (syrjäytymisriski)
Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen (syrjäytymisriski) Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos http://www.campusconexus.fi/ Tampere 27.1.2011 Syrjäytymisen käsitteestä Elämänhallinnan
LisätiedotOpintoihin kiinnittymisen arviointi ja tukeminen ensimmäisen vuoden opiskelijan näkökulmasta
Opintoihin kiinnittymisen arviointi ja tukeminen ensimmäisen vuoden opiskelijan näkökulmasta Vesa Korhonen Campus Conexus hanke Tampereen yliopisto Peda-Forum työpaja 21.8.2013 1. Opintoihin kiinnittyminen
LisätiedotOpintourat ja ohjauskumppanuuden haasteet
Opintourat ja ohjauskumppanuuden haasteet Marja-Leena Stenström Maarit Virolainen Päivi Vuorinen-Lampila Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Opintourat ja ohjauskumppanuuden haasteet Ammatillisen
LisätiedotPerus- ja korkeakoulutus muutoksessa
Marita Mäkinen Tampereen yliopisto Perus- ja korkeakoulutus muutoksessa Turvallisuuskulttuurin haaste ja mahdollisuus Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin tutkimus- ja kehittämissymposium Hämeenlinna 8.-9.2.
LisätiedotOppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay
Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen
LisätiedotOhjaus ja opiskelija. Oped-Exon päätösseminaari 7.12.2006. Arto Hiltunen Oped-Exon päätösseminaari 7-8.12.2006 Hämeenlinna
Ohjaus ja opiskelija Oped-Exon päätösseminaari 7.12.2006 Kuinka paljon olet saanut ohjausta opintoihisi? 0,70 % 7,70 % 29,20 % 44,70 % 17,70 % Erittäin vähän Vähän Sopivasti Riittävästi Erittäin paljon
LisätiedotEsr-hanke Campus Conexus. Mitä verkostotoiminta edellyttää?
ITK 2011 Workshop 6.4.2011 Verkostoituva opettajankoulutus mistä nyt tuulee? Esr-hanke Campus Conexus Mitä verkostotoiminta edellyttää? Pekka Kalli, yliopettaja Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu
LisätiedotOpiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille
Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset
LisätiedotOhjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096
Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku
LisätiedotBolognan prosessi vuoteen 2020
Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman
LisätiedotOpiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä
Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie
LisätiedotTuen ja ohjauksen merkitys opiskelijoiden kiinnittymisessä opiskeluun
Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI käynnistysseminaari 1.3.2016 Tuen ja ohjauksen merkitys opiskelijoiden kiinnittymisessä opiskeluun Marita Mäkinen,
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
Lisätiedot#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
#DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGIKYVYKKYYS Opiskelijan kyky toimia sujuvasti digitalisoituvissa
LisätiedotOpetuksen ja ohjauksen laatu
Opetuksen ja ohjauksen laatu Linjakkaasti yhdessä III Avoimien yliopistojen ja kesäyliopistojen johdon seminaari 27.4.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Koulutussuunnittelija Satu-Tuulia Vuoksenranta
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotKorkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta
Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,
LisätiedotSosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista
Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen
LisätiedotJohanna Annala*, Vesa Korhonen** ja Marita Mäkinen* johanna.annala@uta.fi, vesa.a.korhonen@uta.fi, marita.makinen@uta.fi *Tampereen yliopiston
Suuntaviivoja yhteisölliseen toimintakulttuuriin korkeakoulussa Johanna Annala*, Vesa Korhonen** ja Marita Mäkinen* johanna.annala@uta.fi, vesa.a.korhonen@uta.fi, marita.makinen@uta.fi *Tampereen yliopiston
LisätiedotErityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2017-2019 ja 2018-2020 OKM 22.8.2017 Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti
LisätiedotEnsimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi
Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat
LisätiedotOppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen kiinnittymiskyselyn tarkastelua. Sirpa Törmä/CC1 projekti
Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen kiinnittymiskyselyn tarkastelua Sirpa Törmä/CC1 projekti 6.6.2012 Kiinnittymiskysely Tutkimusperustainen kysely opintojen ja oppimisen edistämiseksi,
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna
OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna 2019-2020 KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO (Varhaiskasvatuksen
LisätiedotHartiat kyyryssä kohti uusia pettymyksiä Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen ja opintoaikataulujen käsikirjoitukset
Hartiat kyyryssä kohti uusia pettymyksiä Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen ja opintoaikataulujen käsikirjoitukset Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Vesa Korhonen Tampereen
LisätiedotEurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen
Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun
LisätiedotOpintoihin kiinnittyminen
Opintoihin kiinnittyminen Marita Mäkinen Tutkimusjohtaja, Campus Conexus Eka vuosi -työpaja 16.1.2012 Kiinnittymisdiskurssi I: Opetushenkilöstön ambivalentti suhde opetukseen Tutkimuksen status korkeampi
LisätiedotAHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,
LisätiedotTyössäkäyvä opiskelija haastaa ammattikorkeakoulun pedagogiikan ja rakenteita Joustavat opintopolut ja opinnollistaminen
Työssäkäyvä opiskelija haastaa ammattikorkeakoulun pedagogiikan ja rakenteita Joustavat opintopolut ja opinnollistaminen 28.3.2017 29.3.2017 1 liisa.vanhanen-nuutinen@haaga-helia.fi hannu.kotila@haaga-helia.fi
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotBJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS
BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS 17.9.2013 Ritva Tuunila Opintojen suunnittelu - Hops HOPS eli henkilökohtainen opinto/opiskelusuunnitelma tarkoittaa opiskelijan tekemää suunnitelmaa
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
Lisätiedot25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola
25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,
LisätiedotOPIN POLUT JA PIENTAREET
1 NUORISOBAROMETRI : OPIN POLUT JA PIENTAREET Koulu on tärkeä opintojen paikka, mutta muiden oppimisympäristöjen merkitys kasvaa. Etenkin vaikuttamisen keinoja ja talousosaamista omaksutaan heikosti sekä
LisätiedotEUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia
EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent
LisätiedotOHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN
CARRY ON 1.2.2016-30.6.2018 OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN Ohjauksen ajankohtaispäivä 2017 Aikuiskoulutuskeskus Kouvola 19.5.2017 Hilkka Huisko Carry on
LisätiedotPage 1 of 11 26.1. Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 26.01. 15:11 Vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä.
LisätiedotAloituskysely 2017 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 396, vastausprosentti 76 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2017 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn vastasivat syksyllä 2017 opintonsa
LisätiedotOpintojen alkuvaiheen hops-työskentelyn merkitys opintoihin sitoutumiselle
Piia Valto & Jan Lundell piia.k.valto@jyu.fi, jan.c.lundell@jyu.fi Opintojen alkuvaiheen hops-työskentelyn merkitys opintoihin sitoutumiselle Kirjoituksessa esitellään Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen
LisätiedotOppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus
Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset
LisätiedotPro gradu seminaarien toteuttaminen lukuvuonna 2014-2015 GRADUINFO 16.4.2014
TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Pro gradu seminaarien toteuttaminen lukuvuonna 2014-2015 GRADUINFO 16.4.2014 MILLOIN GRADUSEMINAARIIN? Graduseminaari: tarkoitettu gradun työstämistä varten
LisätiedotPirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET
Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotURAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN
URAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN Joensuu 1.9.2017 KT Helena Kasurinen KT Helena Kasurinen SISÄLTÖ Ohjauksen tehtävä Urasuunnittelutaidot ja toimijuus Ura- ja elämänsuunnittelu Ohjaus
LisätiedotOsa aikaisesti opiskelemassa osa aikaisesti työssä Koulutuksen ja työn rajat murroksessa ammattikorkeakoulussa? Liisa Vanhanen Nuutinen
Osa aikaisesti opiskelemassa osa aikaisesti työssä Koulutuksen ja työn rajat murroksessa ammattikorkeakoulussa? 10.03.2016 Liisa Vanhanen Nuutinen 22.3.2016 LVN 1 Miten työ ja opiskelu nivoutuvat yhteen
LisätiedotSijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla
Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotOpiskelijavaihdosta kansainvälistyville työurille yhdenvertaisten mahdollisuuksien opintopolku?
Opiskelijavaihdosta kansainvälistyville työurille yhdenvertaisten mahdollisuuksien opintopolku? Leena Penttinen, Toni Kosonen & Mira Tuononen Ohjauksen koulutus, Itä-Suomen yliopisto toni.kosonen@uef.fi
LisätiedotAMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm
AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.
Lisätiedot#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
#DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGILOIKKA Digitalisaation hyötyjen ja mahdollisuuksien konkretisoiminen
LisätiedotOpiskelijatutkimus 2017 EUROSTUDENT VI tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Suomalainen korkeakoulutus opiskelijan silmin
EUROSTUDENT VI tutkimuksen keskeisimmät tulokset Suomalainen korkeakoulutus opiskelijan silmin Anna-Kaarina Potila, TK Johanna Moisio, OKM Twitter @okm #korkeakoulu2020 #eurostudent Eurostudent-aineistot
LisätiedotPage 1 of 11 Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 26.01.2018 15:08 Vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä
LisätiedotOPAL, te - poliittinen koulutus (1 ryhmää valmistunut syksy 2017) vastaus%=100%
OPAL, te - poliittinen koulutus (1 ryhmää valmistunut syksy 2017) UUSIMAA_ LANU 28. Miten arvioit koulutuksen onnistuneen kokonaisuutena (u) 4,6 vastaus%=100% AIPAL/ HAKUVAIHE HAKEUTUMISVAIHEEN KYSELY
Lisätiedotwww.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA
www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos FAKTAA MERCURIASTA perustettu 1908 ylläpitäjänä Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (osakkaina Vantaan kaupunki ja Helsingin Kauppiaitten
LisätiedotAmmatillisesta kasvusta uraohjaukseen
Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotTYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN
LisätiedotSijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista
Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...
LisätiedotLaadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
LisätiedotYksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä
Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen
LisätiedotSinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!
Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,
LisätiedotKokeile ja kehitä -seminaari 7.11
Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky
LisätiedotKaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet
Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys
LisätiedotUraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
LisätiedotVOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE
VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana
LisätiedotUlkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osallisuus suomalaisessa korkeakoulutuksessa
Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osallisuus suomalaisessa korkeakoulutuksessa Kv-kevätpäivät 16.5.2019 Maahanmuuttajat korkeakoulutuksessa-arviointi Maija Airas (Opetushallitus, pj), Heidi Stenberg
LisätiedotYliopistojen opiskelijapalaute (Kandipalaute) Oikeustieteet. Mika Sutela Kesäkuu 2018
Yliopistojen opiskelijapalaute (Kandipalaute) Oikeustieteet Mika Sutela Kesäkuu 2018 Opiskelijapalautteet Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen (https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/sivut/opiskelijapalaute.aspx)
LisätiedotStudent Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa
Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden
LisätiedotUraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke
Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 10.11.2011 Valtti-hanke Tuutoroinnin tavoite: - Opintojen tehokas käynnistyminen - Opintojen sujuva eteneminen ja oppimisen syventäminen, tieteellisen ajattelun kehittyminen
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotTAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet
TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan
LisätiedotUusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut
Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat
Syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Campus Conexus -projekti Campus Conexus -projekti 2009-2012 toimiva ESR-rahoitteinen
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotKimmo Mäki ja Hannu Kotila
16.5. 2018 Kimmo Mäki ja Hannu Kotila OSAAMINEN NYT! - Työn opinnollistaminen osana työn ja opintojen luontevaa integraatiota korkeakoulussa Agenda AMK-opiskelijamaisema Työn opinnollistaminen Katsaus
LisätiedotOpiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari
Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -käynnistysseminaari 1.3.2016, Paasitorni Ohjelma 10.00 Seminaarin avaus ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotAHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.
AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.2011 Esityksen sisältö Kansainvälisiä kokemuksia AHOT-järjestelmän haasteita
LisätiedotTEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET
TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille
LisätiedotOpintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala
Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla
LisätiedotToteemi Hyvinvointi ja tulevaisuususko
Toteemi Hyvinvointi ja tulevaisuususko Miten tunnistat opiskelijan kannalta olennaiset asiat? Miten osaisit tukea hänen ammatillista kasvuaan asiantuntijana kohti työelämää? 22.3.2018 Arto Saloranta 1
LisätiedotOpetussuunnitelmat ja osaaminen
Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,
LisätiedotMonikulttuurisuus näyttötutkinnoissa
Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan
LisätiedotCHEM opiskelijoiden ohjaus, tuki/valmennus ja akateeminen ohjaus
CHEM opiskelijoiden ohjaus, tuki/valmennus ja akateeminen ohjaus päivitetty 21.9.2017 päivitykset merkitty punaisella Bachelor s Programme level Määritelmä ja käsitteitä Yliopistoissa ohjauksella voidaan
LisätiedotKorkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015
Korkeakouludiplomi kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti Helsinki 9.2.2015 Professori Jussi Välimaa Erikoistutkija Helena Aittola Projektitutkija Taru Siekkinen 9.2.2015 Koulutuksen
LisätiedotOpintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen
Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite
LisätiedotEväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth
Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ
Lisätiedothttps://virkailija.opintopolku.fi/aipal/
Page 1 of 7 Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 26.01.2018 15:03 Vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä
LisätiedotMiehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle
Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten
LisätiedotMatematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /
Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot
LisätiedotAmmatillisen osaamisen ja työelämäyhteistyön rakentaminen opintojen aikana Zoomin koulutustilaisuudet syksyllä 2017
Ammatillisen osaamisen ja työelämäyhteistyön rakentaminen opintojen aikana Zoomin koulutustilaisuudet syksyllä 2017 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö ja tavoitteet:
LisätiedotOsaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu
Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille
Lisätiedot