Learn Oppimisen ja opetuksen palautejärjestelmä Anna Parpala YTY (Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö)

Transkriptio

1 Learn Oppimisen ja opetuksen palautejärjestelmä YTY (Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö)

2 Opiskelijapalautejärjestelmän kehittämisen lähtökohdat Tutkimusperustainen kysely laadukkaan oppimisen tukemiseksi ja opetuksen kehittämisen työkaluksi Helsingin yliopistossa Mahdollistaa opetuksen palautejärjestelmän kriittisen arvioinnin Tieteellinen tutkimusprojekti opiskelijoiden oppimisesta ja heidän kokemuksistaan oppimisympäristöstään Palautejärjestelmä on työkalu: opiskelijan oppimisen edistämiseksi, opiskelutaitojen kehittämiseksi sekä HOPS- ja Etappi-ohjaukseen tiedekuntien ja laitosten opetuksen kehittämisen tueksi Opiskelijoiden kokemukset opetuksesta ja oppimisesta tiedekunta-/ oppiainetasolla, ei korvaa opintojaksokohtaista palautetta

3 Kyselyn ja sisältöjen valitseminen palautejärjestelmään Kysymyksiä opetuksesta ja oppimisesta Opetuksen ja oppimisen välisen yhteyden tarkastelu mahdollista Helposti ymmärrettävät ja yhteiset käsitteet Opiskelijan kokemukset opetuksesta ja oppimisesta pääaineessa/ tiedekuntatasolla, ei opintojaksoittain. Opetuksen laadun kehittäminen tulisi tapahtua opintokokonaisuuksien tasolla (Richardson, 2005) Laadun kehittäminen ei ole vain yksittäisten opettajien vaan koko organisaation vastuulla (Biggs, 2001)

4 Learn-kyselyn juuret Kyselyn kehittämisen pohjana Experiences of Teaching & Learning Questionnaire (ETLQ) (kts. Entwistle, McCune & Hounsell, 2003) Iso-Britannian yliopistojen yhteistyössä kehittämä oppimisen ja oppimisympäristökokemusten tutkimiseen keskittyvä kysely ETLQlla tutkittu opiskelijoita eri yliopistoissa ja eri tieteenaloilla ETLQlla pitkä 30-vuotinen tutkimushistoria yliopistoopiskelijoiden oppimisesta. Kehityksessä hyödynnetty uusinta tutkimustietoa yliopisto-opiskelijoiden oppimisesta. Kyselyssä alkuperäisestä ETLQsta kaksi osiota, oppiminen ja kokemukset oppimisympäristöstä. 4

5 Learn sisältöjen kehittäminen suomalaiseen kontekstiin Back translation -prosessi, asiantuntijoiden kuuleminen sekä pilotointi Focus group haastattelut eri tieteenalojen opiskelijoille. Mitataanko kyselyllä sitä, mitä halutaan mitata? Suomalaisen ja englantilaisen aineiston vertaaminen ja yhteisten analyysien tekeminen (Parpala, Lindblom-Ylänne, Komulainen & Entwistle, 2011). Samanlaiset ulottuvuudet löytyvät kummastakin aineistosta, eri tieteenaloilla ja eri vuosikursseilla. Ulottuvuuksien väliset yhteydet samankaltaisia eri ympäristöissä 5

6 Palautejärjestelmän sisältö PERUSOSIO, toistuu kaikissa kyselyissä Osa 1. Kokemukset oppimisympäristöstä Muokattu kyselystä: Experiences of Teaching and Learning Questionnaire (ETLQ) Osa 2. Lähestymistavat oppimiseen ETLQ:sta muokattu Osa 3. Kuormittavuus, stressi ja pystyvyysuskomukset Osa 4. Yleiset työelämävalmiudet VALMISTUMISVAIHEEN OSIO, kandi ja maisterivaihe Osa 5. Työllistymiseen liittyvät kysymykset MAHDOLLISET TIEDEKUNTAKOHTAISET KYSYMYKSET Osa 6. Tiedekuntakohtaiset kysymykset

7 OSIO 1. Kokemukset oppimisympäristöstä - ulottuvuudet esimerkkeineen Asiantuntijuuden edistäminen Opetus auttaa minua etsimään perusteluja erilaisille näkökulmille. Linjakkuus On helppo nähdä, miten annetut tehtävät liittyvät siihen, mitä minun odotetaan oppivan. Opettajien tuki oppimiselle Opettajat jakavat innostuksensa aiheeseen opiskelijoiden kanssa. Opintojen kiinnostavuus Opetetut asiat ovat mielekkäitä. Oppimista edistävä palaute Saamani palaute auttaa minua kehittämään opiskelutapojani. Vertaistuki Keskusteleminen muiden opiskelijoiden kanssa auttaa minua ymmärtämään asioita paremmin. / YTY 7

8 Osio 1. Lähestymistavat oppimiseen - ulottuvuudet esimerkkeineen Syväsuuntautunut lähestymistapa Etsin huolellisesti perusteluja ja näyttöä muodostaakseni omat johtopäätökseni opiskeltavista asioista. Suunnitelmallinen opiskelu Kaiken kaikkiaan opiskelen systemaattisesti ja järjestelmällisesti. Pintasuuntautunut lähestymistapa Monet oppimani asiat jäävät irrallisiksi, jolloin ne eivät linkity osaksi laajempaa kokonaisuutta. / YTY 8

9 Miksi tarkastella lähestymistapoja oppimiseen? Perustuvat opiskelijan oman oppimisprosessin kuvaukseen; tavoitteet ja prosessit (Entwistle & Ramsden, 1983) Havaittu yläaste-, lukio- ja korkeakoulu-opiskelijoiden oppimista koskevissa tutkimuksissa (mm. Biggs, 1987; Biggs et al. 2001; Eklund-Myrskog & Wenestam, 1999; Entwistle & Entwistle, 2003; Kember & Gow, 1991) Ovat yhteydessä opintomenestykseen (Cano, 2005; Diseth, 2003, Watters & Watter, 2007) Ovat yhteydessä opiskelijan yleisiin työelämävalmiuksiin (Kreber, 2003) Ovat muuttuvia ja tilannekohtaisia, ts. vaikutettavissa (Lindblom-Ylänne et al. 2012) Ovat käsitteinä helposti ymmärrettäviä, jolloin niitä voi käyttää opetuksen kehittämisessä ilman teoreettisten taustojen syvällistä ymmärtämistä (Coffield, et al. 2004) Ovat yhteydessä opiskelijan kokemuksiin oppimisympäristöstä (Richardson, 2006) / YTY

10 Tutkimustietoa opetuksen ja oppimisen suhteista Opetuksen laadun kokemus on yhteydessä opiskelijan oppimiseen ja tavoitteisiin, joita hän opinnoilleen asettaa (Parpala et al. 2011) Pohdintaa ja ymmärrystä painottavat opiskelijat kokivat Ympäristönsä positiivisemmin (Parpala et al. 2010) Opintomenestykseen ovat yhteydessä sekä oppimiseen että oppimisympäristöön liittyvät tekijät kuten suunnitelmallisuus ja muiden opiskelijoiden tuki (Rytkönen et al. 2012) Samat asiat koettiin opintoja estäviksi ja edistäviksi tekijöiksi (Ruohoniemi & Lindblom-Ylänne, 2010). Suunnitelmallisuudella ja pintasuuntautuneisuudella merkitys siihen, mitkä asiat estivät ja edistivät opintoja (Hailikari & Parpala, 2012) Pintasuuntautuneisuus yhteydessä opintoja estäviin tekijöihin, kuten epäilykseen, ettei selviä opinnoista ja ettei opinnoista ole hyötyä. Suunnitelmallisuus yhteydessä opintoja edistäviin tekijöihin, kuten pystyvyysuskomuksiin. Myös työssäkäynti koettiin opintoja edistävänä tekijänä.

11 Tutkimustuloksista opetuksen kehittämiseen esimerkkejä tiedekunnista Eläinlääketieteellinen Opiskelijat kokeneet stressiä ja opintojen kuormittavuutta Erityisesti ei-järjestelmälliset, ymmärrykseen tähtäävät opiskelijat ovat kuormittuneita (Ruohoniemi et al. 2010) Tiedekunta uudistanut opetussuunnitelmaa Kuormittuneisuus vähentynyt Bio- ja ympäristötieteellinen Opiskelijoiden opintojen esteenä kurssien päällekkäisyys ja kuormittavuus (Rytkönen et al. 2012) Opiskelijoilla opinnoissaan suunnitelmallisuuden puutetta Kurssien päällekkäisyyttä vähennetty ja kurssit kestävät pidemmän aikaa Vaikutusta seurataan keräämällä aineistoa

12 Tutkimustuloksista opetuksen kehittämiseen esimerkkejä tiedekunnista Teologinen Opiskelijoiden oppimisessa korostuu syväsuuntautuneisuus ja epäjärjestelmällisyys (Parpala et al. 2010) - Klassisten kielten opiskelussa (kreikka ja heprea) opintojen keskeyttäminen on ollut ongelma (Hirsto et al., 2012) - Opintojaksojen luennoilla on nykyään pakollinen läsnäolo. - Alustavasti tulokset puhuvat pakollisen läsnäolon puolesta - Keskeyttäminen vähentynyt / YTY

13 Kysely koko yliopiston käyttöön palautteen ja aineistonkeruun automatisointi Kyselyyn vastataan kolme kertaa opintojen aikana: 1. vuonna, kandiksi ja maisteriksi valmistumisen yhteydessä Opiskelija saa räätälöityä palautetta omasta oppimisestaan ja kokemuksistaan Palaute suhteutettu opiskelijaryhmän palautteeseen Tiedekunnan osoittama henkilö saa helposti tulkittavia tunnuslukuja tiedekunnan opetuksen kehittämisen tueksi Raportit useammalta vuodelta Opiskelijoiden opintomenestystiedot haetaan automaattisesti tutkimustarkoitukseen Tutkimuskäytön mahdollistaminen Palaute siirretään tilasto-ohjelmaan, jos opiskelija antaa luvan