Veri ja elimistön puolustus. Kappaleet 19 ja 22, Tortora 12ed

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Veri ja elimistön puolustus. Kappaleet 19 ja 22, Tortora 12ed"

Transkriptio

1 Veri ja elimistön puolustus Kappaleet 19 ja 22, Tortora 12ed

2 Veren kloostumus Verisolujen tuotanto Punasolut Verihiutaleet ja hyytyminen

3 Veri on nestemäistä kudosta

4 Composition of Blood Water Amino acids Albumins Proteins Globulins Ions Glucose Fibrinogen BLOOD is composed of Plasma Organic molecules such as Lipids Trace elements and vitamins Nitrogenous waste Gases such as CO 2 O 2 Figure 16-1 (1 of 2)

5 Composition of Blood Lymphocytes Red blood cells Monocytes BLOOD is composed of Cellular elements White blood cells include Platelets Neutrophils Eosinophils m Basophils 15 Figure 16-1 (2 of 2)

6 Plasma Proteins Table 16-1

7 Hematopoiesi BONE MARROW Erythroblast Megakaryocyte CIRCULATION Reticulocyte Erythrocyte Platelets Neutrophil Monocyte Basophil Eosinophil Lymphocyte Figure 16-2 (2 of 2)

8 Verenkuva MALES FEMALES Hematocrit 40% 54% 37% 47% Hemoglobin (g Hb/dL* blood) Red cell count (cells/µl) x x % <1% white cells 58% plasma volume Total white cell count (cells/µl) 4 11 x x 10 3 Differential white cell count Neutrophils 50% 70% 50% 70% Eosinophils 1% 4% 1% 4% Basophils <1% <1% Lymphocytes 20% 40% 20% 40% Monocytes 2% 8% 2% 8% Platelets (per µl) x x 10 3 *1 deciliter (dl) = 100 ml 42% packed red cell volume Figure 16-3

9 Luuydin Mature blood cells squeeze through the endothelium to reach the circulation. Platelets Fragments of megakaryocyte break off to become platelets. Reticular cell Mature neutrophil Reticular fiber Stem cell Reticulocyte expelling nucleus Venous sinus Stem cell Macrophage The stroma is composed of fibroblast-like reticular cells, collagenous fibers, and extracellular matrix. (c) Monocyte Lymphocyte Figure 16-4c (11 of 11)

10 Red Blood Cells (a) SEM shows biconcave disk shape of RBCs. (b) Cross section of RBC Cytoskeleton filament Attachment protein Actin (c) The cytoskeleton creates the unique shape of RBCs. Figure 16-5

11 Osmotic Changes to Red Blood Cells The disk-like structure of red blood cells allows them to modify their shape in response to osmotic changes Figure 16-6

12 Punasolut eivät sisällä tumaa eivätkä mitokondrioita yli 90% verisoluista punasoluja 5 x / litra hematokriitti = veren prosentuaalinen punasolumäärä

13 muodostus elinikä n 120 vrk eli joka sekunti muodostuu ja kuolee 3 miljoonaa punasolua! muodostuvat litteissä luissa kantasoluista Rauta, foolihappo ja B12 vitamiini tärkeitä Muodostusta säädellään munuaisissa muodostuvalla EPO:lla

14

15 muodostus

16 Punasolujen tehtävät Kuljettavat happea Osallistuvat hiilidioksidin kuljetukseen Venyvät hyvin -> hiussuonet muotonsa ansiosta suuri pinta-ala/tilavuus suhde -> optimaalinen kaasujen vaihto

17 Hemoglobiini sitoo ja luovuttaa happea koostuu globiinista ja hemiryhmistä rauta sitoo happea -> muuttaa väriä sikiön hemoglobiinin koostumus erilainen

18 Homeostasis and Metabolism Iron (Fe) in diet 1 Intestine Plasma Bone Marrow 5 3 Fe 2 Fe transferrin Fe Heme Hb RBC synthesis Spleen Old RBCs destroyed Hb 6 RBC Hb Iron comes from the diet. Fe absorbed by active transport. Transferrin protein transports Fe in plasma. Liver stores excess Fe as ferritin. Bone marrow uses Fe to make hemoglobin (Hb). Bilirubin 6 Spleen converts Hb to bilirubin. 8 Bile 7 Bilirubin metabolites in feces Liver 4 Ferritin Bilirubin metabolism Bilirubin + metabolites Kidney 8 Bilirubin metabolites in urine 7 8 Liver metabolizes bilirubin and excretes it in bile. Bilirubin metabolites are excreted in urine and feces. Figure 16-7, steps 1 8

19

20 Punasolujen hajoaminen Punasolut vaurioituvat vanhetessaan -> maksan, pernan ja luuytimen makrofagit endosytoivat hemi muuttuu bilirubiiniksi, ulos sapen/ulosteen ja virtsan kautta Ikterus?

21 Anemiat Raudanpuuteanemia Hemolyyttinen anemia Pernisioosi anemia Aplastinen anemia

22 Punasolujen hajoaminen Punasolut vaurioituvat vanhetessaan -> maksan, pernan ja luuytimen makrofagit endosytoivat hemi muuttuu bilirubiiniksi, ulos sapen/ulosteen ja virtsan kautta

23 Verihiutaleet muodostuvat megakaryosyyteistä Megakaryocytes are giant cells with multiple copies of DNA in the nucleus. The edges of the megakaryocyte break off to form cell fragments called platelets Platelets Endoplasmic reticulum (a) Red blood cell Figure 16-9a

24 Verenvuodon tyrehtymisen osatekijät

25 Damage to wall of blood vessel Collagen exposed Tissue factor exposed 1 Vasoconstriction Platelets adhere and release platelet factors Coagulation cascade 2 Platelets aggregate into loose platelet plug Thrombin formation Temporary hemostasis 3 Clot: reinforced platelet plug Converts fibrinogen to fibrin Cell growth and tissue repair Fibrin slowly dissolved by plasmin Clot dissolves Intact blood vessel wall Figure 16-10

26 Trombosyyttitulpan muodostuminen

27 Tulpan muodostumista estävät mekanismit

28 Clotting Process Table 16-4

29 Fibriinin muodostuminen ja stabiloituminen

30 Veren hyytymisen pääpiirteet

31 The Coagulation Cascade INTRINSIC PATHWAY EXTRINSIC PATHWAY XII Collagen or other activators Damage exposes tissue factor (III) Active XII VII XI IX Ca 2+ Active XI Ca 2+ Active IX Tissue factor (III) and active VII positive feedback X VIII Ca 2+ phospholipids (PL) positive feedback COMMON PATHWAY Thrombin Active X Ca 2+, V, PL Prothrombin Fibrinogen XIII Fibrin Active XIII Ca 2+ Cross-linked fibrin Figure 16-12

32 Fibrinolyyttinen järjestelmä

33 Veren hyytyminen Figure 16-14

34 Bruce A. Beutler, Jules A. Hoffmann, Ralph M. Steinman

35 Immuunijärjestelmän tehtävät Suoja patogeenejä vastaan Bakteerit Virukset loiset Suoja myrkkyjä vastaan Poistaa kuollutta tai vaurioitunutta kudosta Pyrkii poistamaan epänormaalisti käyttäytyviä tai vieraita soluja

36 Pathogens: Bacteria and Viruses Table 24-1

37 Viral Structure and Replication 1 Viral invasion of host cell RNA 2 Synthesis of new viral nucleic acids and proteins Envelope and capsid (a) 3 4 (b) Self-assembly of new viral macromolecules into new virus particles Virus particles released from host cell Figure 24-1

38 Elimistön puolustuslinjat 1. Fyysiset ja kemialliset esteet Iho, epiteelit ja värekarvat Hapot, lima ja lysosyymit 2. Immuunijärjestelmät Luonnollinen/synnynnäinen Epäspesifinen Toimii välittömästi Opittu/adaptiivinen Spesifinen Hitaampi mutta voimakkaampi vaste Muistisolut mahdollistavat nopean reaktion jos antigeeni kohdataan uudelleen

39 Immuunireaktion vaiheet 1. Vieraan antigeenin tunnistaminen 2. Kommunikointi toisten solujen kanssa 3. Toisten immuunisolujen rekrytointi ja koordinaatio 4. Patogeenin tuhoaminen tai toiminnan esto

40

41 Anatomy of a Lymph Node ANATOMY SUMMARY STRUCTURE OF A LYMPH NODE Lymph node artery and vein Efferent lymph vessel Capsule (b) Afferent lymph vessel Figure 24-2b

42 Anatomy of the Spleen Spleen Darker regions of red pulp are closely associated with extensive blood vessels and open venous sinuses. Venous sinuses Vein Capillary Artery Regions of white pulp resemble the interior of lymph nodes and are composed mainly of lymphocytes. Capsule Figure 24-3

43 Valkosolut Käyttävät verta kuljetusreittinä tulehdusalueille Kehittyvät prekursoreista luuytimessä Vastaavat elimistön puolustuksesta ja puhtaanapidosta.

44 Valkosoluja Types of Cells Basophils Monocytes Lymphocytes Neutrophils Eosinophils Dendritic Cells Mast Cells Macrophages Plasma Cells Classifications Phagocytes Granulocytes Cytotoxic cells Cytotoxic cells (some types) Antigen-presenting cells % of WBCs in blood Rare 50 70% 1 3% 1 6% 20 35% NA Subtypes and nicknames Called polys or segs. Immature forms called bands or stabs. Called the mononuclear phagocyte system B lymphocytes Plasma cells Memory cells T lymphocytes Cytotoxic T cells Helper T cells Natural killer cells Also called Langerhans cells, veiled cells Primary function(s) Release chemicals that mediate inflammation and allergic responses Ingest and destroy invaders Destroy invaders, particularly antibodycoated parasites Ingest and destroy invaders. Antigen presentation Specific responses to invaders, including antibody production Recognize pathogens and activate other immune cells by antigen presentation Figure 24-4

45 Granulosyytit (jyvässolut) Figure 24-4 (1 of 4)

46 Fagosyytit (syöjäsolut) Figure 24-4 (2 of 4)

47 Sytotoksiset ja vasta-aineita erittävät solut Figure 24-4 (3 of 4)

48 Antigeenejä esittelevät solut Figure 24-4 (4 of 4)

49 Elimistön puolustusjärjestelmät, epäspesifinen Ulkoinen puolustus iho, limakalvot, oma bakteerikanta, entsyymit, ph, värekarvat, epitelin uusiutuminen Sisäinen puolustus, solutaso Neutrofiilit liikkuminen kemotaksis fagosytoosi Makrofagit NK solut opsonisaatio

50 Neutrofiilien tehtävät

51 Makrofagit Lysosome Antigen Membrane proteins Nucleus Macrophage Macrophage digests antigen in lysosome. Antigen-presenting macrophage displays antigen fragments on surface receptors. Figure 24-5

52 NK solut

53 Elimistön puolustusjärjestelmät, epäspesifinen Sisäinen puolustus, solunulkoiset tekijät komplementtijärjestelmä interferonit akuutin vaiheen proteiinit

54 Interferonit Interferon-alpha and interferon-beta Prevent viral replication Interferon-gamma Activates macrophages and other immune cells

55 komplementtijärjestelmä Complement proteins Pathogen Pore of membrane H 2 O and ions Figure 24-8

56

57 Tulehdusreaktio Tulehdusreaktion tarkoituksena on rajoittaa kudosvaurio, joka seuraa infektiota tai vammaa, mahdollisimman pienelle alueelle. Tähän tarvitaan sekä paikallisia että systeemisiä puolustusvasteita.

58 Paikallinen tulehdusreaktio verisuonten läpimitta kasvaa ja kudos lämpenee (punoitus) Verisuonten seinämien läpäiseväisyys kasvaa (turvotus) Valkosolujen ekstravasaatio verenkierrosta kudokseen

59 Systeeminen akuutin faasin reaktio kuume, lisääntynyt hormonien, esim. ACTH:n ja hydrokortisonin synteesi, lisääntynyt valkosolutuotanto ja runsas akuutin faasin proteiinien synteesi maksassa. Makrofagiaktivaatio -> IL-1:n, TNF-α:n ja IL- 6:n eritys. Ne indusoivat kuumetta aivolisäkkeessä ja akuutin faasin proteiinien synteesiä maksassa sekä väliaikaisesti lisäävät luuytimen valkosolutuotantoa.

60 Systeemiseen akuutin faasin vasteeseen liittyvät elimet ja välittäjäyhdisteet

61 Table 24-2

62 Anti-inflammatoriset yhdisteet Kortikosteroidit vähentävät immuunijärjestelmän solujen lukumäärää ja aktiivisuuksia NSAID Pääasiallisin vaikutusmekanismi on syklooksygenaasin (Cox) inhibitio Prostaglandiinien tuotannon inhibitio rajoittaa verisuonen seinämän permeabiliteetin lisääntymistä ja neutrofiilien kemotaksista.

63 Syklo-oksygenaasin inhibitio NSAID lääkkeillä

64 Spesifiset puolustusmekanismit Antigeenit elimistöstä poikkeava rakenne Antigeeneissä rakenne, jonka lymfosyytti tunnistaa -> epitooppi Lymfosyytit T lymfosyytit (thymus) B lymfosyytit (bone marrow) Lymfaattinen kudos

65

66 Lymfosyytit Lymfosyyteillä antigeenireseptoreita Jokaiselle lymfosyytille rakentuu oma antigeenireseptorityyppinsä elimistön omille epitoopeille herkät lymfosyytit karsitaan pois -> vika -> autoimmuniteetti tuloksena suuri määrä eri epitoopeille herkkiä lymfosyyttejä -> tunnistavat lähes kaikki elimistölle vieraat epitoopit

67 Vasta-aineet Immunoglobuliineja B-lymfosyytit muodostavat Tarttuvat vieraisiin epitooppeihin ja auttavat niiden tuhoamisessa Jaetaan viiteen ryhmään (A,D,E,G ja M)

68

69 Vasta-aineiden tehtävät 6 Activates complement Antigen binding site 1 Activates B lymphocytes Complement Antigen binds to antibody 5 Triggers mast cell degranulation Antibody Memory cells Plasma cells Secrete antibodies NK cell or eosinophil 4 Activates antibodydependent cellular activity Bacterial toxins 2 Acts as opsonins 3 Causes antigen clumping and inactivation of bacterial toxins Enhanced phagocytosis Figure 24-13, steps 1 6

70 Vasta-aineiden muodostuminen

71 Kudostyyppimolekyylit MHCI ja MHCII (MHC=HLA ihmisellä) MHCI luokan proteiinejä kaikkien paitsi punasolujen pinnalla MHCII luokan proteiinejä antigeenejä tarjoavien solujen pinnalla (mm. makrofagit) Tc -> sytotksiset T-solut (MHCI) Th -> auttaja T-solut (MHC II)

72 T-auttajasolujen merkitys vastaaineiden muodostuksessa

73

74 Sytotoksiset T-solut Tarvitsevat MHCI kompleksiin sitoutuneen vasta-aineen sekä MHCII kompleksiin sitoutuneen Th solun aktivoituakseen tehokkaasti. Voivat näin tuhota vierasta proteiinia ekspressoivia soluja (virusinfektoituneet solut, syöpäsolut)

75

76 External environment Bacteria enter extracellular fluid from outside Skin or mucous membrane ECF lyses coat Opsonins Bacteria activate Membrane attack complex ingest and disable Phagocytes present antigens to T H cells activate act as Complement proteins Acute phase proteins are make activate Chemotaxins Mast cells secrete Histamine B lymphocytes become increases permeability secrete Antibodies Plasma cells act as Plasma proteins Capillary Circulating leukocytes attract

77 Kloonit ja immuniteetti Lymfosyytti kloonaa itseään tunnistettuaan vieraan epitoopin Kyseinen lymfo populaatio kasvaa ja saa tunkeilijan hävitettyä Infektion jälkeen suuri osa klooneista kuolee, mutta jäljelle jää populaatio muistisoluja IMMUNITEETTI

78 Klooniselektio: MacFarlane Burnet 1957 Kaikilla imusoluilla on oma spesifinen antigeenireseptorinsa Reagoidessaan epitooppiin lymosyytti jakautuu ja tytärsoluilla on sama antigeenireseptorityyppi

79 Klooniselektiolla tarkoitetaan siis sitä, että tietty lymfosyytti reagoi tiettyyn antigeeniepitooppin ja jakautuu tuottaen suuren määrän tytärsoluja solumäärä Tehokkaan efektorisolumäärän raja-arvo Solujakautumisten määrä

80 Luonnollinen toleranssi Immuunijärjestelmä erottaa omat rakenteet vieraista Luonnollinen toleranssi kehittyy sikiökaudella ja ensimmäisten elinkuukausien aikana

81 Luonnollinen toleranssi

82 Immunoprofylaksi Aktiivinen immunisaatio kuolleet taudinaiheuttajat elävät heikennetyt taudinaiheuttajat taudinaiheuttajien osia (antigeeniepitooppeja) Passiviinen immunisaatio spesifisten vasta-aineiden siirtäminen

83 Veriryhmät Kuten MHC Punasolujen pinnalla antigeenejä Luokitukset esim ABO RH

84 Blood Types: ABO Blood Groups (a) Blood type Antigen on red blood cell Antibodies in plasma O No A or B antigens Anti-A and anti-b A A antigens Anti-B B B antigens Anti-A AB None to A or B A and B antigens Figure 24-20a

85 Blood Types: ABO Blood Groups (b) A mixture of type O and type A blood Figure 24-20b

86 Bacterial Entry Bacteria enter extracellular External environment fluid from outside Skin or mucous membrane ECF Bacteria Capillary Figure (1 of 4)

87 Inflammatory Responses to Bacteria enter extracellular fluid from outside Bacterial Entry External environment Skin or mucous membrane ECF Bacteria activate lyses Membrane attack complex Complement proteins Acute phase proteins are make activate Chemotaxins Mast cells secrete Histamine increases permeability Antibodies act as Plasma proteins Capillary Circulating leukocytes attract Figure (2 of 4)

88 Opsonins Enhance Bacteria enter extracellular Phagocytosis External environment fluid from outside Skin or mucous membrane ECF lyses coat Opsonins Bacteria activate Membrane attack complex ingest and disable Phagocytes act as Complement proteins Acute phase proteins are make activate Chemotaxins Mast cells secrete Histamine increases permeability Antibodies Plasma cells act as Plasma proteins Capillary Circulating leukocytes attract Figure (3 of 4)

89 Acquired Immune Response to Bacteria enter extracellular External environment Bacteria Skin or mucous membrane fluid from outside ECF lyses coat Opsonins Bacteria activate Membrane attack complex ingest and disable Phagocytes present antigens to T H cells activate act as Complement proteins Acute phase proteins are make activate Chemotaxins Mast cells secrete Histamine B lymphocytes become increases permeability secrete Antibodies Plasma cells act as Plasma proteins Capillary Circulating leukocytes attract Figure (4 of 4)

90 Virus Invades Virus invades host Preexisting antibodies 1 Figure 24-18, step 1 (1 of 2)

91 Antibodies Act As Opsonins Virus invades host Preexisting antibodies 1 MHC-I Uninfected host cell Viral antigen Infected host cell Figure 24-18, step 1 (1 of 2)

92 Macrophage Cytokines Stimulate InflammationPreexisting antibodies Virus invades 1 host MHC-II 2 Macrophage ingests virus. Viral antigen MHC-I Viral antigen Uninfected host cell Interferon-a activates antiviral Infected host cell response. MHC-II secretes Cytokines Inflammatory response Macrophage presents antigen fragments. 3 Activates helper T cell Helper T cell Figure 24-18, steps 1 3

93 Helper T Cells Secrete Cytokines and B Cells Produce Antibodies Virus invades host Preexisting antibodies 1 MHC-II 2 Macrophage ingests virus. Viral antigen MHC-I Viral antigen Uninfected host cell Interferon-a activates antiviral Infected host cell response. MHC-II secretes Cytokines Inflammatory response Macrophage presents antigen fragments. 3 Activates helper T cell Virus Helper T cell 4 activates B lymphocytes become Plasma cells secrete Antibodies Figure 24-18, steps 1 4

94 Cytotoxic T Cells Attack Virus- Infected Cells Preexisting antibodies Virus invades 1 host MHC-II 2 Macrophage ingests virus. Viral antigen MHC-I Viral antigen Uninfected host cell Interferon-a activates antiviral Infected host cell response. 5 Attacked by cytotoxic T cells MHC-II secretes Cytokines Inflammatory response Macrophage presents antigen fragments. 3 Activates helper T cell Helper T cell activates activates 4 Virus Perforins, granzymes T-cell receptor Cytotoxic T cell B lymphocytes become Plasma cells secrete Infected cell undergoes apoptosis and dies. Antibodies Figure 24-18, steps 1 5

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2 Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä): Eläinfysiologia ja histologia Luento X Kitarisat Nielurisat. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit Lymfosyytti Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Lisätiedot

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE CELL CYCLE

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2011 Saara-Liisa Aarnio IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T119/M25/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(15) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY SUOMEN PUNAINEN RISTI, VERIPALVELU FINNISH RED CROSS BLOOD TRANSFUSION SERVICE Tunnus

Lisätiedot

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet EuFMD real time training course Nakuru, Kenia 1.-6.3.2015 Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 7.5.2015 ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri

Lisätiedot

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY FIMLAB LABORATORIOT OY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY FIMLAB LABORATORIOT OY T043 Liite 1.05 / Appendix 1.05 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY FIMLAB LABORATORIOT OY FIMLAB MEDICAL LABORATORIES LTD Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.1.2015 GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten esitäytetyssä ruiskussa GRANOCYTE

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Kysymys 1: Mallivastaus:

Kysymys 1: Mallivastaus: Kysymys 1: Selitä solukalvon rakenne havainnollisesti. Mitä tarkoitetaan aktiivisella kuljetuksella solukalvon läpi, mihin se perustuu ja mihin sitä käytetään solussa? Mallivastaus: Solukalvo on puoliläpäisevä

Lisätiedot

Sokerit lääketieteessä

Sokerit lääketieteessä Sokerit lääketieteessä Risto Renkonen Haartman Instituutti & Biomedicum, Helsingin yliopisto Syksy 2006 Johdanto GDP-mannose pathway GLUCOSE Golgi M1P M6P G6P Pentose phosphate pathway GDP-Man F6P GDP-Man

Lisätiedot

Ajankohtaista dopingaineista ja testeistä 2013

Ajankohtaista dopingaineista ja testeistä 2013 Liikuntalääketieteen päivät 7.11.2013 Ajankohtaista dopingaineista ja testeistä 2013 Timo Seppälä LKT, Farmakologian dosentti ADT:n lääketieteellinen johtaja 1) Testosteronista a) Yksilölliset (geneettiset)

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

BSL2/3 Laboratorioluokitukset. Mika Salminen KTL INFE/HIV-laboratorio

BSL2/3 Laboratorioluokitukset. Mika Salminen KTL INFE/HIV-laboratorio BSL2/3 Laboratorioluokitukset Mika Salminen KTL INFE/HIV-laboratorio Laboratorion turvatasoluokitusten tavoittetteet Taata turvallinnen työskentely erilaisten mikrobien (biologisten tekijöiden) kanssa

Lisätiedot

VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa

VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa Veripalvelun periaatteet ja arvot Luomme mahdollisuuksia elämän pelastamiseen yhdessä ammattitaidolla voittoa tavoittelematta arvomme ovat potilaan hyvinvointi

Lisätiedot

Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala

Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala AGENDA Anemia Määritelmiä Anemian seuraukset Vallitsevuus ja ilmaantuvuus Anemia syyt Kroonisen taudin anemian

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T032/M24/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY WATER AND ENVIRONMENT RESEARCH OF SAIMAA Tunnus Code

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

Hengitys - hengityselimet

Hengitys - hengityselimet Eläinfysiologia ja histologia Luento IX; Hengitys Hengitys - hengityselimet Ihmisen hengityselimet koostuvat ilmateistä ja keuhkoista. Ilmatiet: t nenä, nielu (pharynx), kurkunpää k (larynx), henkitorvi

Lisätiedot

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN TEHOSTAMISEEN Kalle Jutila Opinnäytetutkielma Lääketieteen

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua. Endoteelisolut Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja muodostavat verisuonet säätelevät vaihtoa verisuonten ja ympäröivien kudosten välillä endoteelisoluista

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3 Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman

Lisätiedot

Virtaussytometrian perusteet

Virtaussytometrian perusteet Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys

Lisätiedot

Verivalmisteiden immunologiset vaikutukset

Verivalmisteiden immunologiset vaikutukset Verensiirtohoito Verivalmisteiden immunologiset vaikutukset Irma Matinlauri Immunisoituminen verensiirron jälkeen on yksilöllistä, eikä immunisoitumisherkkyyttä voida mitata etukäteen. Verensiirron välityksellä

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Solukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli

Solukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli Solukalvon kerrokset Solukalvo Elektronimikroskoopilla solukalvossa erottuu kolme kerrosta Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 2 nm 3,5 nm 2 nm elektronitiheä, osmiofiilinen

Lisätiedot

Solukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen

Solukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen Solukalvon tehtävät Solukalvo Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 1. rajaa solun yksilöksi 2. säätelee soluun tulevien ja sieltä poistuvien aineiden määrää 3. ylläpitää

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa

LOPPURAPORTTI. NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa LOPPURAPORTTI NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa Minna Anthoni Karolinska Institutet, Stockholm Elokuu 2010 Abstract Asthma is a common occupational disease caused by exposure to sensitizing agents

Lisätiedot

T U O T T E E T P R O D U C T S

T U O T T E E T P R O D U C T S TUOTTEET PRODUCTS TUOTTEIDEN VÄRIMALLIT / AVAILABLE PRODUCT COLOURS SISÄLLYS TABLE OF CONTENTS MUSTA / BLACK VALKOINEN / WHITE HARMAA / GRAY LAMINAATIN VÄRIMALLIT / LAMINATE COLOURS VÄRITÖN / NATURAL TARINAMME

Lisätiedot

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään

Lisätiedot

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY INSPECTA TARKASTUS OY

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY INSPECTA TARKASTUS OY I001 Liite 1.12 / Appendix 1.12 Sivu / Page 1(6) Ilmoitettu laitos, Notified body, AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY INSPECTA TARKASTUS OY Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Albuman 200 g/l on liuos, joka sisältää 200 g/l (20 %) kokonaisproteiinia. Tästä vähintään 95 % on ihmisen albumiinia.

VALMISTEYHTEENVETO. Albuman 200 g/l on liuos, joka sisältää 200 g/l (20 %) kokonaisproteiinia. Tästä vähintään 95 % on ihmisen albumiinia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Albuman 200 g/l infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Albuman 200 g/l on liuos, joka sisältää 200 g/l (20 %) kokonaisproteiinia. Tästä vähintään

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria Jonne Seppälä Lectio praecursoria 22.5.2015 Structural Studies on Filamin Domain Interactions Rakennetutkimuksia filamiini-proteiinin domeenivuorovaikutuksilla Mitä solu- ja molekyylibioginen tutkimus

Lisätiedot

SYTOKIINITUOTANNON KÄYNNISTYMINEN TOLL-LIKE-RESEPTORIEN STIMULAATIOSSA JA MENETELMÄN SOVELLUKSET YMPÄRISTÖTERVEYSTUTKIMUKSESSA

SYTOKIINITUOTANNON KÄYNNISTYMINEN TOLL-LIKE-RESEPTORIEN STIMULAATIOSSA JA MENETELMÄN SOVELLUKSET YMPÄRISTÖTERVEYSTUTKIMUKSESSA SYTOKIINITUOTANNON KÄYNNISTYMINEN TOLL-LIKE-RESEPTORIEN STIMULAATIOSSA JA MENETELMÄN SOVELLUKSET YMPÄRISTÖTERVEYSTUTKIMUKSESSA Jukka Hirvonen Pro gradu -tutkielma Proviisorin koulutusohjelma Itä-Suomen

Lisätiedot

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti

Lisätiedot

Immunofarmakologian perusteita. Reumalääkkeet

Immunofarmakologian perusteita. Reumalääkkeet 49. Immunofarmakologian perusteita Immunofarmakologian perusteita. Reumalääkkeet Immunofarmakologia ja immunotoksikologia ovat biolääketieteen aloja, joissa selvitetään immunologisten reaktioiden ja lääkeaineiden

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa..

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Labquality-päivät 7.2.2008 Anri Tienhaara TYKSLAB Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Verensiirtohoito.. Punaisen Ristin Veripalvelu verivalmisteet laboratoriopalvelut

Lisätiedot

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2015 Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

NON-CODING RNA (ncrna)

NON-CODING RNA (ncrna) NON-CODING RNA (ncrna) 1. Yleistä NcRNA eli non-coding RNA tarkoittaa kaikkia proteiinia koodaamattomia rnamolekyylejä. Näistä yleisimmin tunnetut ovat ribosomaalinen RNA (rrna) sekä siirtäjä-rna (trna),

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille.

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI AIRAPY 100%, lääkkeellinen kaasu, puristettu 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Hengitysilma lääkintäkäyttöön 100 % 200 baarin paineessa (15 C). 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Ulosteen veri Yleisimmät testit Suomessa

Ulosteen veri Yleisimmät testit Suomessa Ulosteen veri Yleisimmät testit Suomessa Actim Fecal Blood Medix Biochemica monoklonaaliset vasta-aineet HB:ta vastaan immunokromatografinen tikkutesti herkkyys 25-50µg hemoglobiinia/ gramma ulostetta

Lisätiedot

Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan

Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Reagena valmistaa kolmen vuosikymmenen kokemuksella kotimaiset, korkealaatuiset käyttövalmiit värjäysliuokset. Kaikki liuokset valmistetaan

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Solu- ja geeniterapiatuotteiden valmistuksessa käytettävien raakaaineiden. Jaana Vesterinen ATMP keskustelutilaisuus Fimea 4.2.

Solu- ja geeniterapiatuotteiden valmistuksessa käytettävien raakaaineiden. Jaana Vesterinen ATMP keskustelutilaisuus Fimea 4.2. Solu- ja geeniterapiatuotteiden valmistuksessa käytettävien raakaaineiden laadusta Jaana Vesterinen ATMP keskustelutilaisuus Fimea 4.2.2015 Taustaa ATMP tuotteiden valmistuksessa käytettäville raaka-aineille

Lisätiedot

Mycobacterium tuberculosis

Mycobacterium tuberculosis Mycobacterium tuberculosis Osoitus immuunireaktioiden perusteella Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto M. tuberculosis immuniteetti Tyypillisesti Th1-immuniteettia -CD4-T-solut dominantissa asemassa

Lisätiedot

AKKREDITOITU VERTAILUMITTAUSJÄRJESTÄJÄ ACCREDITED PROFICIENCY TESTING PROVIDER

AKKREDITOITU VERTAILUMITTAUSJÄRJESTÄJÄ ACCREDITED PROFICIENCY TESTING PROVIDER PT02/M02/2013 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU VERTAILUMITTAUSJÄRJESTÄJÄ ACCREDITED PROFICIENCY TESTING PROVIDER LABQUALITY OY ULKOISET LAADUNARVIOINTIPALVELUT PT02 (EN ISO/IEC 17043)

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI

Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI Annastiina Ylitalo Opinnäytetyö Syksy 2012 Laboratorioalan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

ZAVEDOS , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

ZAVEDOS , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 1 (6) ZAVEDOS 9.6.2016, versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akuuttia lymfaattista leukemiaa (ALL) esiintyy

Lisätiedot

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN Matti Korhonen, dos, ylilääkäri Solupalvelut, Veripalvelu 12.2.2016 Sisältö monikykyiset ja aikuisen kantasolut (ks. kantasoluluento, googlaa

Lisätiedot