Verenkierto (circulation)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verenkierto (circulation)"

Transkriptio

1 Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien kuljetus - ruumiinosien välisten erojen (lämpötila, happamuus yms.) tasoittaminen Verenkierto selkärangattomilla erilaisia järjestelmiä organismin elinympäristöstä, koosta ja elimistön rakenteesta riippuen 1) gastrovaskulaarijärjestelmä - sienieläimillä, polttiaiseläimillä, kampamaneeteilla ja värysmadoilla - monihaarainen tiehytjärjestelmä - toimii sekä ruuansulatus- että verenkiertoelimistön tehtävissä 2) avoin verenkiertojärjestelmä - hyönteisillä, muilla niveljalkaisilla ja nilviäisillä - koostuu kolmesta komponentista - hemolymfa sinuksiin, joissa aineidenvaihto tapahtuu 3) suljettu verenkiertojärjestelmä - nivelmadoilla, joillakin pääjalkaisilla, kaikilla selkärankaisilla - veri ja ruumiinnesteet eri nesteaitioissa - aineidenvaihto tapahtuu diffuusion avulla kampamaneetteja

2 Verenkierto selkärankaisilla suljettu kardiovaskulaarijärjestelmä sydämen rakenteen mukaan joko yksinkertainen (kaksilokeroinen sydän) tai kaksinkertainen (kolmitai nelilokeroinen sydän) verenkierto epätäydellinen verenkierto: hapettunut ja vähähappinen veri sekoittuvat täydellinen verenkierto: hapettuneen ja vähähappisen veren sekoittumista ei tapahdu Verenkiertoelimistön osat, yleistä sydän: yksi tai kaksi eteistä (atrium), yksi tai kaksi kammiota (ventriculus) valtimo (arteria): suoni, joka vie verta sydämestä poispäin sydämestä etäännyttäessä valtimot haarautuvat pieniksi valtimoiksi (arteriol) ja edelleen kapillaareiksi eli hiussuoniksi hiussuonista veri palaa takaisin sydämeen ensin pieniä laskimoita (venula), ja edelleen laskimoita (vena) myöten laskimo: sydämeen päin verta kuljettava verisuoni laskimoläpät Verisuonet valtimot ja laskimot erotellaan sen mukaan, mihin suuntaan veri niissä virtaa, EI siis veren happikonsentraation mukaan. rakenne: sisäkalvo (t. intima), keskikalvo (t.media), ulkokalvo (t. externa) suonenseinämäsuoni: suurten verisuonten seinämissä, huoltavat ulkokalvoa valtimot paksuseinäisiä (korkea verenpaine), pieni lumen (veren virtaus nopeaa) laskimot ohutseinäisiä, läpimitta huomattavasti suurempi kuin valtimoilla kollateraalisuonet: samaan kohteeseen vierekkäin kulkevat suonet anastomoosi: verisuonten yhdyshaara

3 Verenkierto nisäkkäillä veri siirtyy oikean kammion pumppaamana pieneen verenkiertoon - keuhkovaltimorunko - veri palaa keuhkolaskimoita myöten sydämen vasempaan eteiseen vasen kammio sydämen vasemmasta kammiosta veri virtaa isoon verenkiertoon - aortta - veri palaa ylä- ja alaonttolaskimoa myöten sydämen oikeaan eteiseen kumpikin puolisko supistuu yhtä aikaa, eteiset hieman ennen kammioita Sydän (cor) ihmisellä g kärki, tyvi kummassakin sydänpuoliskossa eteinen ja kammio, väliseinä = septum yläosan suuret verisuonet sydänkorvakkeet seinämän kerrokset: sydänpussi eli pericardium; sydänlihas eli myocardium; sydämen sisäkalvo eli endocardium Sepelvaltimot ja sydänlaskimot sydämen oman verenkierron osuus n. 5% ison verenkierron kautta kulkevasta verimäärästä hapenkulutus levossa n. 10% elimistön kokonaiskulutuksesta sepel- eli koronaarivaltimot: vasen ja oikea (arteria coronaria sinistra/dextra) anastomoosit verraten pieniä; suuri sydänlihaskuolion riski sydänlaskimot seuraavat koronaarivaltimoiden haaroja ja yhtyvät sepelpoukamaksi Sydämen läpät eteis-kammioläpät (2 kpl) - purjeläppiä hiippaläppä (sin.) oikea eteis-kammioläppä l. trikuspidaaliläppä kammio-valtimoläpät (2 kpl) - tasku- eli puolikuuläppiä aorttaläppä keuhkovaltimoläppä l. pulmonaariläppä estävät verta kulkemasta väärään suuntaan avautuvat ja sulkeutuvat passiivisesti paineolosuhteiden mukaan

4 Sydänlihaksen solutyypit myokardiaaliset eli supistuvat solut - 99 % - vastuussa sydänlihaksen supistumisesta ja voimantuotosta johtoratajärjestelmän solut - muodostavat johtoratajärjestelmän - johtavat aktiopotentiaaleja muita sydänlihassoluja nopeammin - Hisin kimpun solut, Purkinjen solut nodaaliset (tahdistin) solut - sinussolmukkeessa, eteiskammiosolmukkeessa - säätelevät sydämen lyöntitheyttä Sydänlihaksen supistuminen, yleistä väsymättömyys kaikki tai ei mitään sääntö nopea depolarisaatio, pitkä repolarisaatio tetanisaatio mahdoton sympaattiset hermot nopeuttavat ja voimistavat sydämen toimintaa parasympaattiset hermot hidastavat sydämen toimintaa automaattinen toiminta; hermoyhteydet eivät välttämättömiä Sydämen toimintakierto eli sykli kaksi vaihetta: - supistumisvaihe l. systole - veltostumisvaihe l. diastole eteiset kaiken aikaa hieman edellä kammioita Diastole kammiodiastolen alkaessa kammiopaine laskee alle eteispaineen eteis-kammioläpät aukeavat eteisiin kertynyt veri valuu passiivisesti kammioihin (= passiivinen kulkeutuminen) kammiodiastolen viimeisen kolmanneksen aikana eteiset supistuvat = eteissystole kammiot täyttyvät edelleen diastolen lopussa molempien kammioiden tilavuus n ml Systole eteissystolen jälkeen n. 0.1 s viive ennen kuin kammioiden supistus alkaa paine kammioissa systolen alkaessa hieman suurempi kuin suurissa laskimoissa kammioiden supistuminen aiheuttaa paineen nousun eteisiä korkeammaksi eteis-kammioläpät sulkeutuvat (ensimmäinen sydänääni) isovolumetrinen kammiosupistus kunnes paine kammiossa nousee valtimoiden diastolista painetta suuremmaksi aortta- ja pulmonaariläppä aukeavat ja n. 70 ml verta työntyy sekä aorttaan että keuhkovaltimorunkoon - aorttaan syöksyvä veri aiheuttaa shokkiaallon pulssi valtimoiden seinämästä kimpoava veri sulkee aortta- ja pulmonaariläpän (toinen sydänääni), kammioiden paine laskee

5 iskutilavuus (iskuvolyymi): veritilavuus, jonka kammiot työntävät isoihin valtimoihin yhden sydämeniskun aikana jäännöstilavuus: systolen jälkeen kammioon jäävä veritilavuus lyöntitiheys (syketiheys): sydämeniskujen määrä minuutissa minuuttitilavuus: yhden sydänpuoliskon kautta minuutissa kulkeva verimäärä Sydämen johtoratajärjestelmä osat: 1) sinussolmuke (eteissolmuke) 2) eteisjohtorata 3) eteis-kammiosolmuke 4) eteis-kammiokimppu (Hisin kimppu) 5) eteis-kammiokimpun vasen ja oikea haara 6) Purkinjen solut Sydämen johtoratajärjestelmä, toiminta Ärsytys-supistuskytkentä sydänlihassolussa sydämen supistuksen käynnistää yleensä sinussolmuke, terveen ihmisen sinusrytmi iskua/min lepopotentiaali pienenee automaattisesti sinussolmukkeen soluissa, kunnes solukalvo saavuttaa kynnysarvon AP impulssi leviää kolmeen eteisjohtorataan eteiset supistuvat impulssin levittyä tavallisiin eteislihassoluihin kammioiden supistumisen aiheuttaa eteiskammiosolmuke AP leviää eteis-kammiokimppua ja sen kahta päähaaraa pitkin kohti sydämen kärkeä johtoratajärjestelmän ohuet haarat vievät impulssin sydämen ulkoseiniä myöten takaisin eteisiä kohti 1. depolarisaatio avaa 2. jännitesensitiiviset Ca 2+ kanavat T-putkissa sekä sarkoplasmaattisen kalvoston Ca 2+ kanavat 3. kalsium virtaa sarkoplasmaattisesta (SR) kalvostosta sytosoliin 4. sytosoliin vapautuneen kalsiumin määrä säätelee supistuksen voimakkuutta 5. SERCa pumppaa kalsiumin takaisin SR:ään relaksaatio Ärsytys-supistuskytkentä sydänlihassolussa.

6 Elektrokardiografia (EKG) sydämen sähköisten toimintojen rekisteröinti normaali elektrokardiogrammi muodostuu P-poikkeamasta, QRSkompleksista ja T-poikkeamasta P: eteislihaksen depolarisaatiovirta QRS: kammioiden depolarisaatio ST: kammiolihas pysyy depolarisoituneena T: kammioiden repolarisaatio - eteisten repolarisaatio peittyy QRS-kompleksin alle Verenpaine veri liikkuu aina suuren nestepaineen alueelta pienemmän paineen suuntaan, huom! painovoima verenpaine riippuu minuuttitilavuudesta sekä verenkierron perifeerisestä vastuksesta verenpaineella tarkoitetaan yleensä suurten valtimoiden painetta systolinen verenpaine n. 120 mmhg diastolinen verenpaine n. 75 mmhg paineentasaajina verisuonien seinämässä olevat kimmosäikeet pulssipaine = systolisen ja diastolisen paineen erotus verenpainearvoihin vaikuttavat: asento, lihastyö, henkiset tekijät Epäsuora menetelmä verenpaineen mittaamiseksi (Riva-Roccin menetelmä) Sydämen toimintakierron erilaisia parametreja Verenkierron säätely suonien oltava jatkuvasti supistuneena ja niiden supistustilaa on säädeltävä säätely: 1. Paikallinen säätely (autoregulaatio) - arteriolien seinämien reagointi venytykseen, kudoksissa oleviin erilaisiin aineisiin tai kudosten lämpötilaan 2. Neuraalinen eli hermostollinen säätely - vasomotorinen keskus säätelee - pressoreseptorit eli baroreseptorit 3. Humoraalinen säätely - reniini - A, NA - atriopeptidi Sikiön verenkierto sikiökaudella vain n. 10% minuuttitilavuudesta kulkee pienen verenkierron kautta keuhkot painuneet kasaan ohitetaan eteisten välillä soikea aukko aortan ja keuhkovaltimorungon välisenä yhdyshaarana valtimokäytävä sikiön sisemmistä lonkkavaltimoista lähtevät vasen ja oikea napavaltimo istukkaan -O 2, ravintoaineita äidiltä sikiölle -CO 2, kuona-aineet sikiöltä äidille pariton napalaskimo palauttaa hapettuneen veren sikiön verenkiertoon maksa ohitetaan laskimotiehyttä pitkin, vain pieni osa verestä napalaskimon kautta maksaan

7 Sikiön verenkierto, jatkuu veri virtaa soikean aukon kautta vasempaan eteiseen ja edelleen vasempaan kammioon pää ja yläraajat veri valtimokäytävästä aorttaan vatsaontelo, alaraajat, pääosa napavaltimoihin Veri 6-8% ihmisen painosta seerumi: plasma-fibrinogeeni hematokriitti: punasolujen tilavuusosuus solut: punasolut l. erytrosyytit valkosolut l. leukosyytit verihiutaleet l. trombosyytit Punasolut n. ¼ kaikista soluista n. ⅓ punasolun kokonaismassasta hemoglobiinia l. verenpunaa (Hb) luuytimessä punasolut täyttyvät Hb:stä ja tuma kuroutuu irti retikulosyytti uudismuodostumista säätelee erytropoietiini keskimääräinen elinikä n. 4 kk hemolyysi Valkosolut elinikä solusta riippuen jopa useita vuosia 1. granulosyytit eli jyvässolut - neutrofiilit, basofiilit, eosinofiilit - fagosytoivia 2. lymfosyytit eli imusolut - huomattava osuus immuniteettireaktioissa 3. monosyytit - veren valkosoluista suurimpia - pystyvät tunkeutumaan hiussuonen seinämän läpi - tehokkaita fagosytoimaan - muissa kudoksissa makrofageina

8 Verihiutaleet pieniä kiekkomaisia tumattomia soluja 0,15-0,40 milj./mm 3 takertuvat helposti toisiinsa ja ympäröiviin rakenteisiin syntyvät megakaryosyyteistä elinikä joitakin vuorokausia tuhoutuvat pernassa Plasma plasmassa useita erilaisia proteiineja (n. 70g/l) 5% fibrinogeenia, saostuu fibriininä veren hyytyessä 60% albumiinia aiheuttaa veren kolloidiosmoottisen paineen kuljettaa veressä rasvahappoja, hormoneja, vierasaineita, kalsiumia 35% globuliineja kuljettajavalkuaisaineita entsyymejä hyytymistekijöitä hyytymän liukenemiseen osallistuvia proteiineja vasta-aineita suurin osa plasman pienimolekyylisistä aineista epäorgaanisia suoloja mm. Na, Cl, K, Mg, Fe myös orgaanisia pienimolekyylisiä aineita mm. glukoosi, aineenvaihduntatuotteita, aminohappoja Verenvuodon tyrehtyminen verihiutaleet tyrehdyttävät pienimmät vauriot liimautumalla paikaksi, aggregoituminen tromboksaani A 2 lisää aggegoitumista verenvuodon lopullinen tyrehtyminen riippuu koagulaatiosta hyytymistekijät herkkä säätelylle hyvin nopea reaktioketju rikkoutuneesta kudoksesta vapautuvat kudostekijät käynnistävät lyhyemmän aktivaatiotien protrombiinista syntyvä trombiini pilkkoo fibrinogeenin fibriiniksi (saostuu) hyytymisen leviämistä rajoittaa veren virtaus, hyytymistekijöiden pienenevä konsentraatio sekä prostasykliini fibrinolyysi: fibriinin pilkkoutuminen Sydän- ja verisuonitaudeista sydän- ja verisuonisairaudet yleisin kuolinsyy Suomessa riskitekijöitä perinnölliset tekijät, ravinnon rasvapitoisuus, veren korkea kolesterolipitoisuus (erityisesti LDL-kolesterolin osuus) sekä tupakointi miehet sairastuvat todennäköisemmin Sepelvaltimotauti ateroskleroosin eli valtimokovettumataudin seurausta valtimoissa ahtaumia ja tukoksia ilmenee muun muassa sydänlihaksen kuoliona, sydäninfarktina sekä rasitusrintakipuna (angina pectoris) Verenpainetauti aiheutuu ateroskleroosista krooninen korkea verenpaine vaurioittaa edelleen verisuonten endoteelia plakin muodostuminen

9 Laskimoveritulppa verihyytymän muodostuminen laskimoon kohtalaisen yleinen, yleistyy iän mukana syntyy miltei yksinomaan alaraajoihin Aivohalvaus aivojen toimintahäiriö, joka johtuu aivokudoksen vaurioitumisesta johtuu aivovaltimotukoksesta tai aivoverenvuodosta

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia Nisäkkään sydän Keuhkovaltimo Aortta Luento VIII Vasen ja oikea puolisko Yläonttolaskimo l Keuhkovaltimo Läpät: Eteiskammioläpät Oikea eteinen Vasen eteinen Kolmiliuskaläppä

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON

Lisätiedot

Helena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.)

Helena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.) Helena Hohtari Pitkäkurssi I Veri ja Hengitys I (Kpl 11. ja 13.) Veren koostumus Aikuisella ihmisellä verta 4-5 litraa Nestemäinen plasma - vesi - plasmaproteiinit (albumiini, globuliinit, fibrinogeeni)

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Suomenkielinen laitos: A. Vogel Oy / A. Vogel Institute, PL 64, 01451, Vantaa. 2002

Suomenkielinen laitos: A. Vogel Oy / A. Vogel Institute, PL 64, 01451, Vantaa. 2002 Opintojakso 3 Verenkierto Lue tämä ennen kuin aloitat 1. Tämän opintojakson tarkoituksena on antaa perustiedot verenkiertojärjestelmän rakenteesta ja toiminnasta. Se auttaa ymmärtämään ongelmia, jotka

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Kiihtyvyysanturien soveltuvuus henkilövaakaan integroituihin ballistokardiografisiin mittauksiin

Kiihtyvyysanturien soveltuvuus henkilövaakaan integroituihin ballistokardiografisiin mittauksiin Samuli Rantanen Kiihtyvyysanturien soveltuvuus henkilövaakaan integroituihin ballistokardiografisiin mittauksiin Diplomityö Espoo 26. marraskuuta 2012 Valvoja: Ohjaajat: Prof. Mervi Paulasto-Kröckel FT

Lisätiedot

Verenpaineen kajoamaton mittaus pulssin kulkuajan avulla

Verenpaineen kajoamaton mittaus pulssin kulkuajan avulla Paula Haarnoja Verenpaineen kajoamaton mittaus pulssin kulkuajan avulla Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan

Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan LK Marianne Nieminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Lääketieteen yksikkö Tampereen yliopisto Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Sisätautien

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten

Lisätiedot

Koiran sydänsairaudet

Koiran sydänsairaudet Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen

Lisätiedot

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen 2008 1. Traffic across membranes. Solukalvo eli membraani

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen 2008 1. Traffic across membranes. Solukalvo eli membraani Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen 2008 1 Traffic across membranes Solukalvo eli membraani Solukalvo ympäröi kaikkien eliöiden soluja. Lisäksi kalvo ympäröi mm. tumaa, Golgin laitetta,

Lisätiedot

4. KUORMITUSFYSIOLOGIA. 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen

4. KUORMITUSFYSIOLOGIA. 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen 4. KUORMITUSFYSIOLOGIA 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen Hengityselimistö on keuhkojen, hengitysteiden ja hengityslihasten muodostama kokonaisuus. Sen tehtävänä on huolehtia keuhkotuuletuksesta

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

SYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO

SYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO SYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO Pro gradu tutkielma Heikki Matikainen Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto Joulukuu 2011

Lisätiedot

Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen?

Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? PROFILES -opiskelumateriaalia Yleiskuvaus Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? Luonnontieteet Biologia ja terveystieto 7.-9. luokka (2011) Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen

Lisätiedot

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. ARVOISA ASIAKAS Arvioiden mukaan maailman länsiosassa aikuisista miehistä 40-50 % ja naisista 50-55

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

DILATOIVA KARDIOMYOPATIA

DILATOIVA KARDIOMYOPATIA DILATOIVA KARDIOMYOPATIA Vilma Vuohelainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2009 2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos VUOHELAINEN

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN

LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN Juha Hietaoja Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Agroteknologia 2012 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF

Lisätiedot

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä. Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa

Lisätiedot

Leposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin

Leposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin Leposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin LK Jenni Kivelä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015 Tampereen Yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

FT-B12W-V. Käyttöohje. Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V

FT-B12W-V. Käyttöohje. Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V FT-B12W-V Käyttöohje Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V JOHDANTO Hyvä käyttäjä, kiitos kun olet valinnut meidän tuotteemme. Lue käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen käyttöä. Nämä

Lisätiedot

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

SYDÄN JA VERENKIERTO. Kappaleet 20 ja 21, Tortora 12ed

SYDÄN JA VERENKIERTO. Kappaleet 20 ja 21, Tortora 12ed SYDÄN JA VERENKIERTO Kappaleet 20 ja 21, Tortora 12ed Yleistä Koostuu pumpusta ja putkistosta Mahdollistaa veren kuljetuksen jokaisen solun läheisyyteen Veri kiertää kudosten ja keuhkojen väliä -> happea

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

AIKUISEN POTILAAN INTRAOPERATIIVINEN VERENPAINEEN TARKKAILU JA HOITO

AIKUISEN POTILAAN INTRAOPERATIIVINEN VERENPAINEEN TARKKAILU JA HOITO AIKUISEN POTILAAN INTRAOPERATIIVINEN VERENPAINEEN TARKKAILU JA HOITO Kysymyksiä PIUHA -verkkopeliin Liisi Kosonen Jonna Niemelä Opinnäytetyö Marraskuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen

Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Valtimoverenkierron mittaaminen Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Verisuonipuuston toiminta Valtimot, laskimot, kapillaarit Elastisuus Autoregulaatio! Seinämän alhainen trombogeenisyys Arterian seinämä elastisia

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

VERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS JA HOITOSUOSITUSTEN KÄYTTÖ

VERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS JA HOITOSUOSITUSTEN KÄYTTÖ OPINNÄYTETYÖ - YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA VERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS JA HOITOSUOSITUSTEN KÄYTTÖ - Kysely työterveyshoitajille T E K I J Ä :

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ

VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ Anu Salpakoski Biomekaniikan Pro Gradu Kevät 2005 Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos

Lisätiedot

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2013 28.10.2013 L Peltonen 1 SYDÄMEN TEHTÄVÄ SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ William Harvey 1628: It has been shown by reason and experiment that blood by the beat of the

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Pieni käsikirja linnunradanliftareille siitä, miten läpäistä Fysiologian tentti. by Cursus Leinonen Cursus Kormi

Pieni käsikirja linnunradanliftareille siitä, miten läpäistä Fysiologian tentti. by Cursus Leinonen Cursus Kormi Pieni käsikirja linnunradanliftareille siitä, miten läpäistä Fysiologian tentti by Cursus Leinonen Cursus Kormi 2007 1 Sisällys Luurankolihaksen supistumismekanismi 4 Luurankolihaksen supistuksen säätely

Lisätiedot

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 Alkuperäinen versio 5/2014: Teemu Elomaa EL, Petri Aaltonen EL Päivitetty 6/2015 (työryhmä: Petri Aaltonen, Anu Keskilohko, Tuomo Maavirta, Aaron

Lisätiedot

SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H L Peltonen

SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H L Peltonen SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H2 2013 5.11.2013 L Peltonen VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINNAN PERUSPERIAATTEITA 1. Veren virtaus kudoksiin sovitetaan niiden aineenvaihdunnan edellyttämän vähimmäistarpeen

Lisätiedot

HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN

HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ sairaanhoitaja Mikko Nihtilä, Jari-Pekka Tirkkonen HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN Opinnäytetyö 2012

Lisätiedot

HENGITYS JA VERENKIERTO OPPIKIRJOISSA JA OPPILAIDEN KÄSITYKSISSÄ

HENGITYS JA VERENKIERTO OPPIKIRJOISSA JA OPPILAIDEN KÄSITYKSISSÄ HENGITYS JA VERENKIERTO OPPIKIRJOISSA JA OPPILAIDEN KÄSITYKSISSÄ No siis se menee sillei varmaan niinku täst keuhkojen kautta ni sit menee käy tuolla jossain veren niinku verta menee sinne keuhkojen mukana

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

KAULAVALTIMON SEINÄMÄN PAKSUUDEN, SYDÄN JA VERISUONITAUTIEN SEKÄ NIIDEN RISKITEKIJÖIDEN KESKINÄINEN YHTEYS

KAULAVALTIMON SEINÄMÄN PAKSUUDEN, SYDÄN JA VERISUONITAUTIEN SEKÄ NIIDEN RISKITEKIJÖIDEN KESKINÄINEN YHTEYS Toim. huom. Tämän tutkielman käyttöön esimerkkitekstinä on saatu lupa kirjoittajalta. Tutkielman ulkoasua ja kirjoitusasua on joiltain osin muutettu alkuperäisestä, tekijän luovuttamasta lopullisesta versiosta.

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Isosorbide mononitrate Vitabalans 10 mg tabletit Isosorbide mononitrate Vitabalans 20 mg tabletit

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Isosorbide mononitrate Vitabalans 10 mg tabletit Isosorbide mononitrate Vitabalans 20 mg tabletit VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Isosorbide mononitrate Vitabalans 10 mg tabletit Isosorbide mononitrate Vitabalans 20 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 10 mg: 1 tabletti sisältää

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Punasoluarvoja (HB, HKR, RBC) Punasolut elävät n 145 vrk Punasolujen morfologia (verisively) Verihiutaleet

Lisätiedot

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaus: tietotesti hoitajalle

Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaus: tietotesti hoitajalle Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaus: tietotesti hoitajalle Marketta Viljakainen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

ROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN

ROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN ROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN Koulutus nuorille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, syksy 2015 Emma Westerlund TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön

Lisätiedot

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN suuri laskimo adventitia media intima sileälihassolut keskikokoinen laskimo pieni laskimo venuli sss sileälihassolut perisyytit kapillaari

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

VÄRTTINÄ- JA SORMIVALTIMOPAINEEN ERO HEMODYNAAMISENA FENOTYYPPINÄ

VÄRTTINÄ- JA SORMIVALTIMOPAINEEN ERO HEMODYNAAMISENA FENOTYYPPINÄ VÄRTTINÄ- JA SORMIVALTIMOPAINEEN ERO HEMODYNAAMISENA FENOTYYPPINÄ Antti Partanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto, Lääketieteen yksikkö Hemodynamiikan tutkimusryhmä Tammikuu 2016

Lisätiedot

Laura Heikkilä. Lihasvoimaharjoittelu sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisessa kuntoutuksessa. Toiminnallinen opinnäytetyö

Laura Heikkilä. Lihasvoimaharjoittelu sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisessa kuntoutuksessa. Toiminnallinen opinnäytetyö Laura Heikkilä Lihasvoimaharjoittelu sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisessa kuntoutuksessa Toiminnallinen opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma 2016 LIHASVOIMAHARJOITTELU SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN

Lisätiedot