SUOMI-FINLAND (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag (FI)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI-FINLAND (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 07.11.85 (FI)"

Transkriptio

1 (13) (11) KUULUTUSJULKA I SU UTLAGGN I NGSSKR I FT C ( 3) T t t y (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 2:1 A 61K 39/12, C 07K 7/08 (21) Patenttihakemus - Patentansökning SUOMI-FINLAND (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag (FI) (24) Alkupäivä - Löpdag (41) Tullut julkiseksi - Blivit offentlig Patentti- ja rekisterihallitus (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad Patent- och registerstyrelsen (86) Kv. hakemus - Int. ansökan US85/00360 (32) (33) (31) Etuoikeus - Prioritet US P US P (71) Hakija - Sökande 1. Scripps Clinic and Research Foundation, North Torrey Pines Road, La Jolla, Cal., USA, (US) (72) Keksijä - Uppfinnare 1. Milich, David R., Polaris, Mira Mesa, Cal., USA, (US) 2. Chisari, Frank V., 1010 Crest Road, Del Mar, Cal., USA, (US) (74) Asiamies - Ombud: Berggren Oy Ab (54) Keksinnön nimitys - Uppfinningens benämning Menetelmä rokotteen valmistamiseksi hepatitis B-virusta vastaan Förfarande för framställning av ett vaccin mot hepatitis B-virus (56) Viitejulkaisut - Anförda publikationer Proceedings of the National Academy of Science of the USA, vol. 80 (1983), p , Proceedings of the National Academy of Science of the USA, vol. 78 (1981), p (57) Tiivistelmä - Sammandrag Kemiallisesti syntetoidut polypeptidit sisältävät ame.:-.:happojäännösten ketjuja, jotka vastaavat olennaisesti amirzappojäännösten ketjuja luonnollisen, patogeeniin proteiinin T-solun ja B-solup determinanttialueissa, tämän p=2teiinin ollessa erityisesti hepatitis B-viruksen pinnan anticeeni (HBsAg). Kun näitä polymeerejä annetaan isännälle sellaisenaan, polymeereinä tai kantajaan sidottuina konjugaatteina, niin ne indusoivat kateenkorvasta peräisin olevien solujen lisääntymisen isännissä, jotka on immunoitu hepatitis ;3-virusta vastaan. Kemiskt syntetiserade polypeptider innehåller sekvenser av aminosyrarester,som motsvarar väsentiigen sekvenserna av aminosyrarester i T- och B-cellens determinantdelar hcs ett naturligt patogen-relaterat protein,sårskilt en hepatztis B- virusytantigen (HEsAg). Vid adminstrerinc åt en vard E.= sådana, som polymerer eller bärar-bundna konjugat irdezerar polypepziderna proliferation av thymus-härledda celler hos värdar, som är immunicerade mot hepatitis B-virus.

2 84558 Menetelmä rokotteen valmistamiseksi hepatitis B-virusta vastaan Tämä keksintö kohdistuu rokotteen valmistusmenetelmään hepatitis B-virusta vastaan. Menetelmässä aikaansaadaan kemiallisesti syntetoituja polypeptidejä, jotka aminohappojäännösten järjestykseltään vastaavat olennaisesti aminohappojäännösten järjestystä luonnollisen, patogeeniin liittyvän proteiinin, erityisesti hepatitis B-viruksen pinnan antigeenin, T-solun ja B-solun determinanttialueissa. Kun näitä polypeptidejä annetaan isännälle sellaisenaan, polymeereinä tai kantajaan sidottuina konjugaatteina, niin ne indusoivat kateenkorvasta peräisin olevien solujen lisääntymisen isännissä, jotka on immunoitu hepatitis B-virusta vastaan. Tämä keksintö kohdistuu uusien synteettisten antigeenien tuotantoon, joka perustuu DNA- ja/tai proteiiniketjuista saatuun informaatioon. Täsmällisemmin, tämä keksintö kohdistuu rokotteen valmistusmenetelmään, joka rokote perustuu synteettisiin antigeenisiin polypeptideihin, jotka vastaavat immunologisesti T-solun ja B-solun determinanttiosaa hepatitis B-viruksen pinnan antigeenissä (HBsAg), kun niitä käytetään sellaisenaan, polymeerina tai kantajaan kytkettyinä. Virusperäinen hepatitis on edelleen eräs merkittävimmistä hallitsemattomista ihmiskunnan sairauksista. Yleiskäsitteellä "virusperäinen hepatitis" tarkoitetaan periaatteessa hepatitis A:ta (hepatitis-infektio) ja hepatitis B:tä (seerumihepatitis), vaikka myös muut tunnetut virukset, kuten keltakuumeen virus, Epstein-Barr-virus ja sytomegalovirus voivat aiheuttaa hepatitista ihmisessä. Hepatitis on erityisen tunnettu siitä, että se hyökkää pääasiallisesti maksan (kreikkaa: hepar) kimppuun, mutta tämä sairaus vaikuttaa myös muihin elimiin Blumberg havaitsi, että tiettyjen ihmisten veressä kiersi eräs antigeeni [J. Am. Med. Assoc., 191, 541 (1965) sekä Ann. Int.

3 Med., (1967)7. Myöhemmin Prince totesi tämän aineen olevan hepatitis B-viruksen pinnan antigeeni (HBsAg), jota syntyy runsaasti niissä henkilöissä, jotka kärsivät tämän viruksen kroonisesta infektiosta /i5roc. Natl. Acad. Sci. USA, 60, 814 (1968)7. HBsAg:n immunokemiallisia piirteitä on pyritty laajasti selvittämään. Serologiset tutkimukset osoittavat, että heptatitis B- viruksen (HBV) monilla kannoilla on yksi tai useampi yhteinen determinantti, jota merkitään kirjaimella a. Kullakin kannalla on myös kaksi muuta determinanttia: joko d tai y sekä joko w tai r. Täten virusta on olemassa neljää mandollista tyyppiä adw, ayw, adr ja ayr. HBsAg:n spesifisyys liittyy yhteen ainoaan polypeptidiin / -"old et al., J. Immunol., (1976) sekä Shih et al., J. Immunol., 120, 520 (1978)7, jonka koko 226 aminohappojäännöksestä muodostuva ketju perustuu nukleotidien järjestykseen HBV:n S-geenissä 4iollais et al., Science, 213, 406 (1981); Valenzuela et al., Nature (Lontoo), 280, 815 (1979); Galibert et al., Nature (Lontoo), 281, 646 (1979) sekä Pasek et al., Nature (Lontoo), 282, 575 (1979)7. Hepatitis B-rokote olisi välttämättä saatava aikaan niitä ryhmiä varten, jotka ryhmät ovat erityisen alttiita tälle infektiolle. Näihin ryhmiin kuuluvat terveydenhoitoon osallistuvat ja laboratorioissa työskentelevät henkilöt, sekä ne henkilöt, jotka tarvitsevat (1) ylläpitävää hemodialyysiä; (2) toistuvia verensiirtoja tai joille jatkuvasti annetaan verituotteita; (3) sekä henkilöt, joita hoidetaan immuunijärjestelmää lamauttavilla tai sytotoksisilla lääkeaineilla ja (4) henkilöt, joita hoidetaan immuunireaktion heikentymiseen liittyvien pahanlaatuisten sairauksien tai häiriöiden johdosta. Lisäksi rokotetta tarvitsevat henkilöt, jotka elävät tietyillä trooppisilla seuduilla, missä hepatitis B:n infektio on tavallista. Hepatitis A- ja B-virukset eivät kuitenkaan lisäänny merkittävästi soluviljelmissä, ja tällä hetkellä rokotteen valmistamiseksi ei ole käytettävissä laboratoriossa tuotettujen virusten lähdettä.

4 Yritykset siirtää hepatitis B-virusta (HBV) järjestelmällises - ti kudos- tai elinviljelmiin, ovat jatkuvasti epäonnistuneet, mikä on estänyt tavanomaiseen rokotteeseen johtavaa kehitystyötä /Zuckerman, Amer. J. Med. Sci., 270, 205 (1975)7. Rokotetta tuotetaan perinteisesti siten, että tapettu tai vaimennettu organismi viedään isäntäanalogiin yhdessä sopivien apuaineiden kanssa, jolloin normaali, tätä organismia vastaan vaikuttava immuunireaktio käynnistyy, mutta jolloin kuitenkin, toivottavasti, isännässä vältytään tämän organismin patogeenisilta vaikutuksilta. Tähän lähestymistapaan liittyy lukuisia hyvin tunnettuja rajoituksia. Nämä rokotteet ovat monimutkaisia, ja ne eivät ainoastaan sisällä mielenkiintoista antigeenisyyden determinanttia, vaan myös monia muita asiaan kuuluvia ja kuulumattomia haitallisia aineita, joista mitkä tahansa saattavat indusoida isännässä, joissakin tai kaikissa yksilöissä, epätoivotun reaktion. Perinteisellä tavalla tuotetut rokotteet voivat esimerkiksi sisältää keskenään kilpailevia antigeenej,:l, jotka häiritsevät toivottua immuunireaktiota, antigeeneja, joihin liittyy asiaankuulumattomia immuunireaktioita, organismista tai viljelmåstä peräisin olevia nukleiininappoja, sekä koostumukseltaan ja alkuperältään tuntemattomia endotoksiineja ja aineita. Nämä monimutkaisten materiaalien avulla tuotetut rokotteet indusoivat luonnostaan suhteellisen suurella todennäköisyydellä jopa mielenkiinnon kohteena olevasta antigeenistä peräisin olevia kilpailevia reaktioita. Antigeenejä on saatu aikaisemmin useilla menetelmillä, kuten luonnollisista materiaaleista eristämällä, kytkemällä hapteeni kantajaan sekä yhdistelmä-dna-tekniikan avulla. Tiettyjä synteettisiä antigeenejä on kuvattu julkaisussa Sela et al. /15roc. Nat. Acad. Sci. (USA), 68, 1450 (1971); Science, 166, 1365 (1969); sekä Adv. Immun., 5, 129 (1966)7.

5 84558 Tiettyjä "synteettisiä" antigeeneja on tuotettu kytkemällä pieniä molekyylejä (esimerkiksi dinitrofenoli) kantajiin (kuten naudan seerumin albumiiniin), jolloin saadaan aikaan antigeenejä, jotka aiheuttavat tätä kytkettyä pientä molekyyliä vastaan vaikuttavien vasta-aineiden tuotannon. Kantajamolekyyli on usein siitä syystä välttämätön, koska immuunijärjestelmä ei ehkä "tunnista" itse tätä pientä molekyyliä, joka isäntäeläimeen injektoitiin. Tätä tekniikkaa on myös käytetty erillisissä kokeissa, joissa antigeenejä valmistettiin kytkemällä polypeptidifragmentteja tunnetuista proteiineista kantajiin, kuten edellä mainituissa et al. julkaisuissa esitetään. Tämä hapteeni-kantaja-yhdistelmää soveltava tekniikka on ollut hyödyllinen tutkittaessa immuunireaktion luonnetta, mutta sillä ei kuitenkaan ole ollut merkittävää käyttöä sellaisten antigeenien tuotannossa, joilla antigeeneillä olisi merkitystä diagnostisessa tai lääkinnällisessä käytännössä. Tämän puutteellisuuden eräänä syynä on se, että patogeenista (esimerkiksi hepatitis B-viruksesta) peräisin olevan antigeenisyyden determinantin valikoimiseksi ja muodostamiseksi tällä tekniikalla tämän patogeenin koko proteiiniketju on kyettävä määrittämään, jotta onnistumiseen olisi jonkinlaiset mandollisuudet. Tämän tehtävän vaikeudesta johtuen sitä on harvoin, mikäli koskaan, suoritettu. Yhdistelmä-DNA-tekniikka on parantanut rokotetekniikan mandollisuuksia, ja sen etuna on se, että valmistus aloitetaan monospesifisellä geenillä; kuitenkin suuri osa tästä edusta menetetään E. coli-bakteerissa tai muissa organismeissa tapahtuvassa antigeenin varsinaisessa tuotannossa. Tässä toimenpiteessä geenimateriaali viedään plasmidiin, joka tämän jälkeen istutetaan E. coli-bakteeriin, joka puolestaan tuottaa toivottua proteiinia yhdessä aineenvaihdunnan muiden tuotteiden kanssa, näiden kaikkien muodostaessa seoksen ravinteiden kanssa. Tätä lähestymistapaa vaikeuttaa se epävarmuus, ilmentyykö toivottu protciini transformoidussa E. coli-bakteerissa vai ei.

6 84558 Tämän lisäksi, vaikxa toivottua proteiinia muodostuisikin, niin varmoja ei kuitenkaan voida olla siitä, saadaanko tämä proteiini otettua talteen vai ei, vai tuhoutuuko se E. coli-bakteerin kasvutapahtuman aikana. Esimerkiksi hyvin tunnettua on se, että E. coli-bakteeri pilkkoo vieraita tai muuntuneita proteiineja. Vaikka tätä proteiinia olisikin läsnä riittävän suurina määrinä ollakseen mielenkiintoinen, niin se on kuitenkin ensin erotettava E.coli-bakteerin aineenvaihdunnan muista tuotteista, sellaiset haitalliset aineet mukaan lukien, kuten epätoivotut proteiinit, endotoksiinit, nukleiinihapot, geenit sekä tuntemattomat tai ennalta arvaamattomat aineet. Lopuksi, vaikka toivotun proteiinin erottaminen kaikista muista E. coli-bakteerin aineenvaihdunnan tuotteista olisikin mandollista (tai saataisiin mandolliseksi kehittyneiden, vaikkakin tällöin välttämättä hyvin kalliiden tekniikoiden avulla), niin rokote käsittäisi edelleen koko proteiinin, joka saattaa sisältää epätoivottuja antigeenisyyden determinantteja, joista eräiden tiedetään käynnistävän haitallisia reaktioita. Todellakin tunnettuja ovat eräät sellaiset proteiinit, joita muuten voitaisiin pitää rokotteina, mutta jotka sisältävät antigeenisyyden determinantin, joka indusoi vakavia häiriöitä tai sivureaktioita, jotka estävät tämän materiaalin käytön rokotteena. Hybridomiteknologiaa käyttäen on myös mandollista tuottaa viruksen geenituotteita vastaan vaikuttavia vasta-aineita. Periaatteessa, hybridomiteknologiassa lähdetään antigeenien monimutkaisesta seoksesta, ja myöhemmin prosessissa tuotetaan monospesifisiä vasta-aineita. Tämä keksintö on päin vastoin käänteinen prosessi, jossa lähdetään suhteellisesti erittäin puhtaasta antigeenisyyden determinantista, jolloin toivotun antigeenituotteen puhdistamisen tarpeelta vältytään. Tiedetään, että hybridomivasta-aineilla on alhainen vetovoima sekä alhaiset sitoutumisvakiot, ja näin ollen niiden arvo on rajoittunut. Lisäksi hybridomitekniikassa, vasta-aineiden tuotannossa on turvauduttava pahanlaatuisiin soluihin, jolloin

7 huomiota on kiinnitettävä erityisesti erotustekniikoihin, puhtauteen ja turvallisuuteen. Hybridomien tuotanto perustuu kudosviljelmään tai hiireen istuttamiseen, jolloin ilmeisenä tuloksena on se, että tuotanto on kallista ja että eri erät poikkeavat toisistaan menetelmästä johtuen. Lisäksi sellaisten hybridomien valmistaminen on vaikeata, jotka hybridomit erittävät vasta-aineita niille molekyyleille, jotka edustavat ainoastaan pientä prosenttista osuutta välttämättömän lähtöaineen muodostaneesta monimutkaisesta seoksesta, tai jotka molekyylit ovat heikosti immunogeenisia ja joita häiritsevät voimakkaammat, dominoivat antigeenit. Julkaisuissa Arnon et al., Proc. Nat. Acad. Sci. (USA), 68, 1450 (1971), Atassi, Immunochemistry, 12, 423 (1975) sekä Vyas et al., Science, 178, 1300 (1972) esitettyjä tutkimuksia tulkitsemalla ollaan todettu, että yleisesti ottaen lyhyet lineaariset aminohappojen ketjut hyvin epätodennäköisesti saavat aikaan vastaaineita, jotka reagoivat luonnollisen proteiinirakenteen kanssa. Epäiltiin, että useimpien molekyylien useimpien alueiden tapauksessa antigeenisyyden determinantit olivat tuloksena aminohappojen jäännöksistä, jotka ovat selvästi erillään toisistaan lineaarisessa ketjussa, mutta lähellä toisiaan kokoontaittuneessa proteiinissa. Vasta-aineiden muodostamiseen käytettyjen polypeptidien täsmällisen kolmiulotteisen rakenteen oletettiin olevan kriittinen useimmissa tapauksissa, jopa niidenkin antigeenien tapauksessa, jotka antigeenit käsittävät ketjussa lähellä toisiaan olevia aminohappoja. Esimerkiksi Sela arveli välttämättömäksi syntetoida melko mutkikkaan kierukkarakenteen, jotta anti-lysotsyymireaktio saadaan aikaan. Atassi valmisti useita mutkikkaita molekyylejä, joista kukin pyrki jäljittelemään kohteena olevan proteiinin tertiääristä rakennetta. Ja Vyas päätteli, että hepatitis B-viruksen

8 pinnan antigeenin kolmiulotteinen järjestäytyminen oli kriittinen tekijä, kun pyrkimyksenä oli saada aikaan tämän luonnollisen rakenteen kanssa reaktiivisia vasta-aineita. Julkaisussa Sutcliffe et al., Nature, 287, 801 (1980) havaittiin, että lineaaristen polypeptidien vasta-aineet reagoivat luonnollisten molekyylien kanssa, ja viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että suhteellisen lyhyillä, kemiallisesti syntetoiduilla polypeptideillä voidaan saada aikaan vasta-aineita, jotka reagoivat lähes minkä tahansa, proteiinin paljaalla pinnalla olevan alueen kanssa /Öreen et al., Cell, 28, 477 (1982)7. Lisäksi, koska aminohappojen ketjuja voidaan nykyään määrittää nopeasti nukleiinihappojen järjestyksen selvittävällä tekniikalla, niin on mandollista valmistaa synteettisiä polypeptidejä, joiden avulla voidaan tuottaa aikaisemmin mandottomia, täsmälleen toivottuja rokotteita. Täten vaivalloiset biosynteesit ovat tarpeettomia, epätaloudellisia ja vanhanaikaisia. Nimellä Vyas myönnetyssä US-patentissa julkaistaan sarja sellaisia polypeptidejä, jotka vastaavat hepatitis B- viruksen pinnan antigeenin a-determinanttia. Vaikka tässä julkaisussa ei esitetä lainkaan isännän suojaamiseen liittyvää tietoa, niin kuitenkin peptidien esitetään olevan käyttökelpoisia hepatitis-rokotteen valmistuksessa. Tämän hetkiset HBV-rokotteet käsittävät kroonisesta HBV-infektiosta kärsivien luovuttajien plasmasta puhdistettuja, viruksen pinnan peitteen virusperäisiä komponentteja (HBsAg), jotka on inaktivoitu /RcAuliffe et al., Rev. Infect. Dis., 2, 470 (1980)7. Tämän hetkisten HBsAg-rokotteiden turvallisuus ja tehokkuus on osoitettu kliinisin kokein, mutta tällaisten rokotteiden saanti on rajallista ja ne ovat suhteellisen kalliita, erityisesti niissä maissa, joissa esiintyy eniten HBV-sairautta. Täten huomattavia etuja saavutetaan kemiallisesti syntetoiduilla polypeptideillä, ajatellen HBV-rokotteiden käytön kustannuksia ja turvallisuutta.

9 Tiedetään, että HBV-viruksen S-geenin lukuisten alueiden nukleotidien järjestyksen perusteella ennustettujen synteettisten polypeptidien antiseerumit reagoivat luonnollisen HBsAg:n kanssa radioimmunosaostuksissa Lerner et al., Proc. Natl. Acad. Sci. (USA), 78, 3403 (1981)7 sekä kaupallisissa, anti-hbsag:n osoittamiseksi käytettävissä, kiinteän faasin radioimmunokokeissa /erin et al., Viral Hepatitis, Szmuness et al. (toim.), (1982)7. Viime aikoina ollaan todettu, että patogeenin kaltaista proteiinia voidaan jäljitellä immunologisesti tuottamalla sellaista synteettistä polypeptidiä, jonka ketju vastaa tämän patogeenin kaltaisen proteiinin determinanttialueen ketjua. Tällaisia tuloksia esitetään julkaisuissa Sutcliffe et al., Nature, 287, 801 (1980) sekä Lerner et al., Proc. Natl. Acad. Sci. (USA), 78, 3403 (1981). Lisäksi julkaisussa Gerin et al., Proc. Natl. Acad. Sci. (USA), 80, 2365 (1983) esitettiin jokin aika sitten, että rajoittunut suoja hepatitis B-virusta vastaan saavutetaan immunoinneilla, joissa käytetään kantajiin sidottuja synteettisiä polypeptidejä, joiden aminohappojäännösten järjestykset vastaavat aminohappoketjua HBsAg:n determinanttialueessa; erityisesti jäännöksiä Synteettisen HBsAg-rokotteen muodostaminen saattaa kuitenkin edellyttää B-solun (vasta-ainetta tuottavien) epitooppeja vastaavien synteettisten polypeptidien lisäksi sellaisia synteettisiä polypeptidejä, jotka vastaavat T-solun determinantteja, jotka eivät mene toistensa kanssa päällekkäin. Edelleen taustana mainittakoon, että immuunijärjestelmässä on kolme solukomponenttia, B-solut (bursasta tai luuytimestä peräisin olevat lymfosyytit), T-solut (kateenkorvasta peräisin olevat lymfosyytit) sekä makrofaagit. B-solut kiertävät veressä ja imunesteessä, ja ne osallistuvat vasta-aineiden tuotantoon. T-solut vahvistavat tai heikentävät B-solujen aikaansaamaa reaktiota.

10 Toisaalta, makrofaagit osallistuvat B- ja T-solujen antigeenien muodostamiseen sekä konsentroimiseen. Lisäksi makrofaagit eristävät useita biologisesti aktiivisia välittäjäaineita, jotka säätelevät sekä T- että B-solun reaktioiden luonnetta ja suuruutta, joko edistämällä tai heikentämällä solun jakautumista tai erikoistumista. Makrofaagit eivät ole spesifisiä ja ne reagoivat jokaista vierasta antigeenia vastaan. T- ja B-solut ovat kuitenkin antigeenille spesifisiä ja ne reagoivat solumembraanin reseptoreiden avulla, jotka reseptorit ovat spesifisiä tälle tietylle antigeenille. HBsAg:tä vastaan vaikuttavien vasta-aineiden in vivo-tuotantoa hiirissä säätelee vähintään 2 immuunireaktion (Ir) geeniä, joista toinen on hiiren H-2-kompleksin I-A-ala-alueessa (Ir-HBs-1) ja toinen I-C-ala-alueessa (Ir-HBs-2). Todettiin, ettei d- determinanttia vastaavalla kemiallisesti syntetoidulla peptidillä toteutettu immunointi tehnyt mitään eroa erittäin reaktiivisen ja reaktioon kykenemättömän hiirikannan välillä Milich et al., J. Immunol., 130, 1401 (1983). Tämän perusteella voidaan olettaa, että Ir-restriktio voi tapahtua siten,että T-solu tunnistaa molekyylistä muita, mandollisesti toistensa kanssa päällekkäin joutumattomia alueita. Pääasiallisen histologisesti yhteensopivan kompleksin sekä HBsAg:hen kohdistuvan immunologisen reaktiivisuuden säätelyn välinen yhteys hiirissä on ulotettu ihmisen immuunireaktioon, koska ollaan todettu, että HLA-DR-fenotyyppi ja viimeaikaiselle HBsAg-koerokotteelle reagoimattomuus riippuvat toisistaan. Täten synteettisen HBsAg-rokotteen muodostaminen saattaa edellyttää B-solun epitooppien lisäksi sitä, että T-solujen determinantit ovat riittävän monipuolisia mukautuakseen ihmispopulaatiossa esiintyvään geneettiseen muunteluun epitoopin tunnistamisessa. Seuraavat tiedot olisivat erittäin arvokkaita synteettisen HBsAg-rokotteen kehittämisessä: (1) kykenevätkö luonnollisen 1lBsAg:n erittäin rajallisia alueita (eli noin 6 aminohappoa) vastaavat synteettiset peptidifragmentit indusoimaan T-solujen lisääntymiseen johtavan reaktion, jota H-2:een kytkeytyneet

11 1 0 b4 b geenit säätelevät, kuten luonnollisen HBsAg:n tapauksessa; (2) ovatko T-solun tunnistamiskohdat osittain päällekkäin vasta-aineen sitoutumiskohtien kanssa; (3) onko HBsAg:ssä lukuisia T-solun tunnistamiskohtia ja mikäli näin on, riippuvatko tunnistetut kohdat reagoivan kannan H-2-genotyypistä; (4) määräävätkö tunnistetut T-solun kohdat humoraalireaktion (nestereaktion) spesifisyyden ja laadun; sekä (5) aktivoituvatko ihmisen HBsAg:llä immunoidut T-solut niiden samojen determinanttien vaikutuksesta, jotka determinantit indusoivat T-solujen lisääntymisen hiirissä. Tämä keksintö kohdistuu rokotteen valmistusmenetelmään, joka rokote perustuu tiettyihin synteettisiin polypeptideihin, joilla on tietyt tunnusomaiset piirteet sekä ominaisuudet. Keksinnön oleelliset tunnusmerkit on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa. Tässä hakemuksessa käsitteitä "peptidi" ja "polypeptidi" käytetään toistensa synonyymeinä. Ohessa käytetyllä käsitteellä "synteettinen polypeptidi" tarkoitetaan kemiallisesti muodostettua, eikä biologisesti muodostunutta ja hajotettua, aminohappojäännösten ketjua, joka ei sisällä luonnollisesti esiintyviä proteiineja tai sen fragmentteja. Tällaiset synteettiset polypeptidit voivat indusoida isännässä antipolypeptidisten vasta-aineiden tuotannon. Tämän keksinnön mukaisen polypeptidin aminohappojäännösten ketju on lyhyempi kuin hepatitis B-viruksen pinnan antigeenin ketju mutta se sisältää sellaisen aminohappojäännöksistä muodostuvan ketjun, joka vastaa immunologisesti hepatitis B-viruksen pinnan antigeenin (HBsAg) vähintään yhden determinanttiosan aminohappojäännösten ketjua. Kun tätä polypeptidiä, jota käytetään joko sellaisenaan, tai polymeerina (synteettinen multimeeri) tai esimerkiksi keyhole limpet -etanan hemosyaniinista (KHL) tai muusta vastaavasta muodostuvaan kantajaan sidottuna konjugaattina, annetaan isäntäeläi-

12 melle rokotteen muodossa olevana tehokkaana määränä, fysiologisesti siedettävässä laimentimessa, kuten vedessä, suolaliuoksessa ja/tai apuaineessa, niin se saattaa indusoida vasta-aineiden tuotannon sekä kateenkorvasta peräisin olevien solujen lisääntymisen isännässä. Tämä rokote valmistetaan siten, että saadaan aikaan yksi tai useampi seuraavista polypeptideistä, niiden polymeeri tai niiden kantajaan sidottu konjugaatti, ja tehokas määrä tätä polypeptidiä liuotetaan tai dispergoidaan fysiologisesti siedettävään laimentimeen. Rokotteessa käytettävien synteettisten polypeptidien suositeltavimmat ketjut käsittävät HBsAg:n B-solun determinanttialueiden aminohappojäännösten ketjuja (tai niiden osia; joita ohessa kutsutaan myös B-soluja stimuloiviksi ja pohjustaviksi osiksi), ja niitä ovat mm. seuraavat, kirjoitettuna vasemmalta oikealle ja suunnassa aminopäästä karboksipäähän: (110) (120) Phe(Ile)ProGlySerSer(Thr)ThrThrSerThrGlyProCys (130) Arg(Lys)ThrCysMet(Thr)ThrThr(Pro)AlaGlnGly (137) Thr(Asn)SerMetTyr(Phe)ProSerCys; (125) (130) Met(Thr)ThrThr(Pro)AlaGlnGlyThr(Asn)SerMet (137) Tyr(Phe)ProSerCys; ja (107) (110) CysProLeuPhe(Ile)ProGlySerSer(Thr)ThrThrSerThr (120) GlyProCysArg(Lys)ThrCysMet(Thr)ThrThr(Pro)Ala (130) (137) GlnGlyThr(Asn)SerMetTyr(Phe)ProSerCys jossa kukin suluissa esitetty aminohappojäännös on vaihtoehtoinen sitä välittömästi edeltävälle aminohappojäännökselle, ja edellä

13 olevissa ketjuissa tiettyjen aminohappojäännösten päällä suluissa esitetyt numerot tarkoittavat näiden tiettyjen aminohappojäännösten asemaa hepatitis B-viruksen pinnan proteiinin aminopään suhteen. Tällaiset polypeptidit indusoivat niiden vastaaineiden tuotannon, jotka vasta-aineet voivat immunoreagoida hepatitis B-viruksen kanssa ja suojata isäntää infektiota vastaan. Rokotteissa käytettävien synteettisten polypeptidien suositeltavimpiin ketjuihin kuuluvat myös HBsAg:n T-solun determinanttialueissa esiintyvät aminohappojäännösten ketjut (tai niiden osia), jotka indusoivat T-solujen lisääntymisen (ja joita ohessa kutsutaan myös T-solujen lisääntymistä edistäviksi osiksi), ja niitä ovat mm. seuraavat, kirjoitettuna vasemmalta oikealle ja suunnassa aminopäästä karboksipäähän: (38) (52) SerLeuAsnPheLeuGlyGlyThrThrValCysLeuGlyGlnAsn; (47) (52) ValCysLeuGlyGlnAsn; (48) (60) CysLeuGlyGlnAsnSerG1nSerProThrSerAsnHis (70) SerProThrSerCysProProThrCysProGlyTyr (81) ArgTrpMetCysLeuArgArgPhelle; (9 5 ) (109) LeuValLeuLeuAspTyrGlnGlyMetLeuProValCysProLeu; sekä (1 40 ) (150) (154) ThrLysProSerAspGlyAsnCysThrCysIleProIleProSer jossa edellä olevissa ketjuissa tiettyjen aminohappojäännösten päällä suluissa esitetyt numerot tarkoittavat näiden tiettyjen aminohappojäännösten asemaa hepatitis B-viruksen pinnan proteiinin aminopään suhteen. Lisäksi tämän keksinnön mukainen, hepatitis B-viruksen infektio- ta vastustava rokote saattaa sisältää tehokkaan määrän sellaista

14 synteettistä polypeptidiä, jonka aminohappojäännösten ketju vastaa immunologisesti olennaisesti aminohappojäännösten ketjua siinä luonnollisessa patogeenin kaltaisessa proteiinissa, jota hepatitis B-virus koodaa, suurin piirtein asemasta 107 asemaan 154, tai , lähtien proteiinin aminopäästä, sekä fysiologisesti siedettävää laimenninta. Kun tätä rokotetta annetaan isännälle, se kykenee indusoimaan isännässä vasta-aineiden tuotannon sekä kateenkorvasta peräisin olevien solujen lisääntymisen. Nämä vasta-aineet voivat immunoreagoida hepatitis B-viruksen kanssa ja rokote voi suojata isännän hepatitis B:stä johtuvaa virusinfektiota vastaan. Esimerkiksi tällainen synteettinen polypeptidi voi käsittää seuraavan kaavan mukaisen aminohappojäännösten ketjun, kirjoitettuna vasemmalta oikealle ja suunnassa aminopäästä karboksipäähän: Phe(Ile)ProGlySerSer(Thr)ThrThrSerThrGly ProCysArg(Lys)ThrCysMet(Thr)ThrThr(Pro)Ala GlnGlyThr(Asn)SerMetTyr(Phe)ProSerCysCysCys ThrLysProSerAspGlyAsnCysThrCysIleProIleProSer jossa kukin suluissa esitetty aminohappojäännös on vaihtoehtoinen sitä välittömästi edeltävälle aminohappojäännökselle. Tämä ketju vastaa asemia , kuten kuvissa 1 ja 2 esitetään. Kuvissa 1 ja 2 esitetään myös ne aminohappojäännösten ketjut, jotka vastaavat asemia sekä asemia Kutakin edellä mainitusta synteettisestä polypeptidistä voidaan käyttää sellaisenaan monomeerisessä muodossa tai kantajamolekyyliin, kuten KLH:on tai tetanustoksoidiin, konjugoituna. Näitä synteettisiä polypeptidejä voidaan myös käyttää multimeerisessä muodossa. Multimeerisessä muodossa käytettynä kukin polypeptidi muodostaa yhden lukuisista, tämän multimeerin toistuvista yksiköistä. Eräässä suoritusmuodossa tämä multimeeri käsittää vähintään kaksi

15 tällaista polypeptidiä, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa molekyylien päihin syntyneellä amidisidoksella, joka on muodostunut toisen polypeptidin aminopäässä olevan aminoryhmän ja toisen polypeptidin karboksipäässä olevan karboksiryhmän välille. Eräässä toisessa multimeerin suoritusmuodossa tämä polypeptidi muodostaa yhden lukuisista polymeerin toistuvista yksiköistä, jossa polymeerissä nämä polypeptidien muodostamat toistuvat yksiköt ovat sitoutuneet toisiinsa polypeptidien välisillä kysteiinin disulfidisidoksilla, jotka ovat muodostuneet polypeptidisissä toistuvissa yksiköissä olevien Cys-jäännösten välille. Eräässä toisessa suoritusmuodossaan tämä keksintö käsittää diagnostisen järjestelmän, jolla voidaan määrittää solujen välittämän, HBsAg:hen kohdistuvan immunologisen reaktiivisuuden läsnäolo sekä hepatitis B-virusperäisen antigeenin läsnäolo isännässä, johon järjestelmään kuuluu edellä kuvattu synteettinen polypeptidi, jonka aminohappojäännösten järjestys vastaa aminohappojäännösten järjestystä HBsAg:n T-solun determinantissa. Kun tätä polypeptidiä annetaan isännälle ihon sisäisesti tehokkaana määränä ja fysiologisesti siedettävässä laimentimessa, niin se kykenee indusoimaan isännässä kateenkorvasta peräisin olevien solujen lisääntymisen. Tämän lisääntymisen osoituksena on punotus (erythema) sekä ihon kovettuminen (induraatio) siinä kohdassa, jossa polypeptidiä annettiin ihon sisäisesti. Samoin oheisessa hakemuksessa julkaistaan menetelmät, joilla kateenkorvasta peräisin olevien solujen lisääntymistä voidaan indusoida isännässä, joka oli aikaisemmin immunoitu hepatitis B-virusta vastaan, sekä joilla voidaan määrittää hepatitis B- virusperäisen antigeenin läsnäolo isännässä. Nämä menetelmät käsittävät vaiheet, joissa käytetään ohessa tarkasteltua, T- solujen lisääntymistä indusoivaa polypeptidiä, ja tätä polypeptidiä annetaan tehokas annos isännälle ihon sisäisesti fysiologisesti siedettävässä laimentimessa, tämän menetelmän mukaisesti, ja kateenkorvasta peräisin olevien solujen lisääntyminen sekä hepatitis B-virusperäisen antigeenin läsnäolo isännässä voidaan

16 todeta punotuksena ja ihoh kovettumisena siinä kohdassa, jossa polypeptidiä annettiin ihon sisäisesti. Tällä keksinnöllä on lukuisia etuja ja hyviä puolia. Tämän keksinnön eräänä etuna on se, että synteettisen polypeptidin käyttö tekee sitä vastaavan kokonaisen proteiinin läsnäolon tarpeettomaksi. Tällä polypeptidillä itsellään saadaan aikaan rokote, joka riittää suojaamaan isännän tautia vastaan. Tämän seurauksena tämän keksinnön mukaisesta tuotteesta puuttuvat ne epäpuhtaudet, kuten esimerkiksi solujätteet sekä -toksiinit, jotka liittyvät virusperäisten proteiinien valmistamiseen bakteereissa. Lisäksi synteettisellä hepatitis B-viruksen rokotteella, jossa on sekä B-solun että T-solun determinantit, vältetään tarve valikoida ihmisissä käytettäväksi soveltuva kantaja, jotta kateenkorvasta peräisin olevien solujen lisääntymistä vastaanottajassa saataisiin stimuloiduksi. Tämän keksinnön muuna etuna on se, että antiseerumissa olevat, synteettisen polypeptidin vaikutuksesta muodostuneet vasta-aineet immunoreagoivat hepatitis B-virukseen liittyvien antigeenisten proteiinien ja polypeptidien kanssa, ja näitä vasta-aineita voidaan käyttää näiden proteiinien ja polypeptidien läsnäolon ilmaisemiseen. Tämän keksinnön muut edut ja hyvät puolet ilmenevät alan asiantuntijalle' seuraavan yksityiskohtaisen kuvauksen, esimerkkien ja patenttivaatimusten perusteella. Piirustuksissa, jotka muodostavat osan tästä julkaisusta: Kuva 1 esittää HBsAg/ayw-proteiinin 226 aminohappojäännöksestä muodostuvaa ketjua, joka on tulkittu julkaisussa Pasek et al., Nature, 282, 575 (1979) nukleiinihappojen järjestyksestä. Tämän keksinnön mukaiseen synteesiin valitut alueet tästä proteiinista on esitetty selvillä alleviivauksilla. Jäännökset, jotka eivät

17 ole samat kolmessa, tästä nukleotidien järjestyksestä tehdyssä analyysissä, on alleviivattu heikosti /r5asek et al mainittu edellä; Valenzuela et al., Nature, 280, (1979); sekä Galibert et al., Nature, 281, (1979)7. Seuraavat yksikirjaimiset sekä kolmikirjaimiset lyhenteet (katso kuva 2) vastaavat esitettyjä aminohappoja: A, Ala (L-alaniini); C, Cys (L-kysteiini); D, Asp (L-asparatiinihappo); E, Glu (L-glutaamihappo); F, Phe (L-fenyylialaniini); G, Gly (Glysiini); H, His (L-histidiini); I, Ile (L-isoleusiini); K, Lys (L-lysiini); L, Leu (L-leusiini); M, Met (L-metioniini); N, Asn (L-asparagiini); P, Pro (L-proliini); Q, Gln (L-glutamiini); R, Arg (L-arginiini); S, Ser (L-seriini); T, Thr (L-treoniini); V, Val (L-valiini); W, Trp (L-tryptofaani); ja Y, Tyr (L-tyrosiini). Kuva 2 esittää polypeptidien 1, 5, 5a, 6, 49, 49a, 71, 72, 72a ja 73 aminohappojäännöksistä muodostuvia ketjuja, käyttäen kustakin aminohaposta tavanomaista kolmikirjaimista lyhennettä. Nämä ketjut luetaan vasemmalta oikealle ja suunnassa polypeptidin aminopäästä karboksipäähän. Polypeptidit 1, 5, 5a ja 6 vastaavat HBsAg:n jäännöksiä 48-81, 38-52, sekä , vastaavasti. Polypeptidit 49 ja 72 vastaavat HBsAg:n jäännöksiä (peptidi 73 vastaa jäännöksiä ), mikä on ennustettavissa S-geenin nukleotidijärjestyksestä ayw-luovuttajasta peräisin olevassa HBV DNA:ssa (polypeptidi 49) /alibert et al., Nature (Lontoo), 281, (1979)7 sekä adw-luovuttajasta peräisin olevassa HBV DNA:ssa (polypeptidit 72 ja 73 /Valenzuela et al., Nature (Lontoo), 280, (1979)7. Polypeptideissä 72 ja 73 alleviivatut jäännökset osoittavat niitä asemia, joissa aminohappo vaihtelee näiden kanden ketjun ja polypeptidin 49 välillä. Polypeptidit 49a ja 72a muodostuvat polypeptidien 49 ja 72, vastaavasti, 12:sta C-pään aminohaposta (jäännökset ). Polypeptidi 71 vastaa HBsAg:n jäännöksia Kuva 3 esittää hiiren C 3 H.Q-kannassa T-solujen lisääntymisreaktioita polvitaipeen imusolmukkeen soluissa, jotka oli immunoitu HBsAg:llä (ad- tai ay-alatyyppi), jotka reaktiot oli indusoitu

18 in vitro: luonnollisella HBsAg:llä; P25:llä (HBsAg:n jäännöksen alayksikkö); seuraavilla P25:n tryptisillä fragmenteilla: P25-1 (jäännökset 1-122) ja P25-2 (jäännökset ) sekä peptideillä P73, P72, P49, P6, P5, P5a ja P2 (jäännökset ). Ohessa käytetty kirjain "P" ennen numeroa tarkoittaa "peptidiä" tai "polypeptidiä". Lisääntyminen määritettiin sisällyttämällä tritiumia sisältävää tymidiiniä ( 3 HTdR) solun DNA:han, ja se ilmaistiin prosenttisena osuutena immunogeenin aikaansaamasta reaktiosta. Immunogeeni HBsAg/ad sai aikaan lisääntymisen, joka tuotti sykettä minuutissa (cpm) ja immunogeeni HBsAg/ay sai aikaan lisääntymisen, joka tuotti cpm. Kuva 4 esittää hiiren B10.A-kannassa T-solujen lisääntymisreaktiot, jotka indusoitiin: luonnollisella HBsAg:llä, P25:llä (1 226 jäännöstä); P25:n seuraavilla tryptisillä fragmenteill::: P25-1 (jäännökset 1-122) ja P25-2 (jäännökset ); sekä peptideillä P73, P72, P49, P6, P5, P5a ja P2. Lisääntymisreaktion annokset ja menetelmät niiden mittaamiseksi olivat samat kuin kuvan 3 yhteydessä. Immunogeenien HBsAg/ad ja HBsAg/ay aikaansaamat lisääntymisreaktiot olivat 8724 cpm ja cpm, vastaavasti. Yksityiskohtia kuvissa 3 ja 4 esitetyistä kokeista on löydettävissä osissa III ja IV. I. Johdanto Synteettisten polypeptidien, jotka aminohappojäännösten järjestykseltään vastaavat olennaisesti HBsAg:n determinanttien d (P72) ja y (P49) aminohappoketjuja, synteesi on esitetty julkaisussa Lerner et al., Proc. Natl. Acad. Sci. (USA), 78, 3403 (1981). Näillä polypeptideillä on luonnollisten determinanttien antigeenisyyden spesifisyyttä, minkä osoittaa se, että ne kykenevät sitoutumaan luonnollista HBsAg:tä vastaan vaikuttaviin vasta-aineisiin. Lisäksi ollaan osoitettu, että keyhole limpetetanan hemosyaniiniin (KLH) konjugoidulla peptidillä P49 toteutettu immunointi indusoi suuritiitterisen anti-y-reaktion hiiren synnynnäisesti reagoivassa kannassa Milich et al., J. Immunol., 130, 1401 (1983).

19 Kuitenkin immunointi vapaalla (konjugoimattomalla) peptidillä P49 indusoi ainoastaan vähäistä tai ei lainkaan anti-ytuotantoa. Samoin vapaa P72 indusoi erittäin vähäistä antid-reaktiota. Lukuisat tutkijat ovat todellakin törmänneet konjugoimattomien, synteettisten HBsAg:n peptidianalogien alentuneeseen immunogeenisyyteen (konjugoituihin peptideihin verrattuna). Täten, näille synteettisille determinanteille on saatu aikaan epäspesifistä T-solujen avustajatoimintoa käyttämällä proteiinien muodostamia kantajamolekyylejä, kuten KLH:ta tai tetanustoksoidia. Sekä T-solun että B-solun determinantit sisältävän synteettisen HBsAg-rokotteen muodostamiseksi T-solun ja B-solun determinantit on ensin välttämättä tunnistettava HBsAg:stä. Tiedetään, että hiiressä HBsAg:hen kohdistuvaa immuunireaktiota säätävät H-2-kytkeytyneet Ir-geenit, ja että tämä säätely ilmentyy T-solujen tasolla. Epäreaktiivisten haplotyyppien tunnusomaisena piirteenä on T-avustajasolun vajavainen toiminta, kun taas HBsAg:lle spesifiset B-soluesiintymät ovat vahingoittumattomat. Sen lisäksi, että HBsAg:n vapaiden, konjugoimattomien synteettisten peptidianalogien immunogeenisyys on alentunut, peptideillä P72 (jäännökset ) tai P49 (jäännökset ) toteutetuissa immunoinneissa ei todettu eroa erittäin reaktiivisten ja epäreaktiivisten kantojen välillä. Nämä tulokset osoittavat, että P72 ja P49 edustavat B-solun epitooppeja luonnollisessa rakenteessa, mutta niistä puuttuvat asianmukaiset T-solujen determinantit. Täten pelkästään näillä B-solun epitoopeilla toteutetut immunoinnit ei saa aikaan välttämätöntä Ir-rajoitteista T-solun avustajatoimintoa.

20 Lukuisia synteettisiä HBsAg-peptidejä seulottiin ohessa kuvatusti HBsAg-spesifisessä, T-solujen lisääntymistä selvittävässä kokeessa, jotta T-solun determinantit saataisiin määritetyksi. Hiiriä immunoitiin in vivo joko luonnollisella HBsAg/ad:llä tai HBsAg/ay:llä, ja polvitaipeen imusolmukkeen (PLN) solut otettiin talteen ja altistettiin in vitro joko luonnolliselle HBsAg:lle tai erilaisille synteettisille polypeptideille. Useita sellaisia polypeptidejä tunnistettiin, jotka stimuloivat HBsAg:llä immunoitujen PLN-solujen lisääntymistä in vitro. Erityisesti polypeptidit P5 (jäännökset 38-52), P5a (jäännökset 47-52), P6 (jäännökset ) ja P71 (jäännökset ), jotka on esitetty kuvissa 1 ja 2, stimuloivat T-solujen lisääntymistä hiiren PLN-soluissa, jotka on immunoitu in vivo HBsAg:n joko ad- tai ay-alatyypillä. Lisäksi vähintään polypeptidi P1 (jäännökset 48-81) sekä polypeptidi P5 indusoivat T-solujen lisääntymisen ihmisen ääreisverenkierron lymfosyyteissä (PBL). Huomattakoon, etteivät peptidit Pl, P5, P5a, P6 ja P71 indusoi luonnollisen HBsAg:n kanssa ristireaktiivisten vasta-aineiden tuotantoa, ja ne eivät myöskään sitoudu luonnollisiin anti-hbsvasta-aineisiin. Sitä vastoin P72 ja P49 eivät indusoi (tai parhaimmillaankin indusointi on minimaalista) T-solujen lisääntymistä, mutta sitovat spesifisyydeltään sopivaa anti-hbs:ää ja saavat aikaan vähäisen suojan hepatitis B-tautia vastaan. Nämä tulokset osoittavat, että T-solun ja B-solun determinanteilla on selvät sijaintikohdat samassa HBsAg-polypeptidissä. Mandollinen synteettinen antigeeni saadaan aikaan tämän keksinnön mukaisesti käyttämällä synteettistä T-solun determinanttia B-solun determinantin kanssa, mandollisesti synteettisen B- solun determinantin kanssa.

21 H-2-hiirten samangeenisissä yhdistelmäkannoissa HBsAg:hen kohdistuvien immuunireaktioiden aikaisemmin suoritetun geneettisen analyysin perusteella voidaan päätellä "kantaja-determinan - tin" olemassaolo HBsAg:ssä, sillä kaikkien HBsAg-determinant - tien aiheuttamaan immuunireaktioon kohdistuva määräävä vaikutus on peräisin yhdestä ainoasta Ir-geenin sijaintikohdasta. Polypeptidit 5, 5a ja 6 vastaavat tällaista kantaja-determinanttia luonnollisessa molekyylissä. Nämä polypeptidit toimivat sisäisinä kantajina ja saavat aikaan toiminnallista T-solun avustusta kaikissa niissä synteettisissä B-solun epitoopeissa, johon ne ovat kytkeytyneet. Täten tämän keksinnön eräs piirre kohdistuu rokotteisiin, jotka sisältävät aktiivisena aineenaan tehokkaan määrän ohessa kuvattua, T-solujen lisääntymisen aikaansaavaa polypeptidiä, eli vähintään yhtä polypeptideistä 1, 5, 5a ja 6. Tätä rokotetta voidaan antaa isäntäeläimelle (tai ihmiselle) sen jälkeen, kun tämä eläin on immunoitu (pohjustettu) HBsAg:n B-solujen aktivaattorilla, kuten esimerkiksi täydellisellä HBsAg-molekyylillä tai polypeptideillä, kuten esimerkiksi polypeptideillä 49, 49a, 72 ja 72a. Tämän keksinnön mukaista T-solujen lisääntymisen aiheuttavaa polypeptidiä annetaan isäntäeläimelle mieluiten yhdessä pohjustavan, B-soluja stimuloivan immunogeenin kanssa, kuten esimerkiksi polypeptidien 49, 49a, 72 ja 72a kanssa. Suositeltavampia, T-solujen lisääntymistä aiheuttavia ja B- soluja stimuloivia sekä pohjustavia polypeptidejä voidaan antaa isännälle erillisinä kokonaisuuksinaan yhdessä rokotteessa, jossa kumpikin on kytketty omaan kantajaansa tai homopolymeerinä, jonka toistuvat yksiköt muodostuvat aktiivisista polypeptideistä. Molemmat polypeptidityypit on mieluummin kytketty yhteen ainoaan kantajaan, jolloin ne muodostavat rokotteessa yhden ainoan aktiivisen kokonaisuuden. Edelleen, selvästi suositeltavampi ratkaisu on synteettinen HBsAg-rokote, joka sisältää polypeptideistä muodostuvia, kopolymeroituja toistuvia yksiköitä, jotka aminohappojäännösten järjestykseltään vastaavat

22 olennaisesti luonnollisen molekyylin T-solun ja myös B-solun determinantteja, verrattuna siihen, että pyrittäisiin valitsemaan sopiva proteiinista muodostuva kantajamolekyyli, jota voidaan käyttää ihmiskohteiden immunointiin. Lisäksi HBsAg:n kaltaisten synteettisten polypeptidien immunogeenisyyden parantaminen on perustavaa laatua oleva tekijä synteettisen HBsAg-rokotteen kehittämisessä. Ohessa kuvatulla, erittäin immunogeenisellä synteettisellä HBsAg-rokotteella on toivottuja lääketieteellisiä sekä taloudellisia etuja tämänhetkisiin, ihmisen plasmasta saatuihin rokotteisiin verrattuna. II. Tarkastelua Tästä tutkimuksesta saadut tiedot osoittavat, että hepatitis B- viruksen pinnan antigeeni-(hbsag)-molekyylissä olevat rajalliset alueet; erityisesti jäännökset (jotka vastaavat synteettistä peptidiä P1), jäännökset (jotka vastaavat synteettistä peptidiä P5), jäännökset (jotka vastaavat synteettistä peptidiä P6), jäännökset (jotka vastaavat synteettistä peptidiä P5a) sekä jäännökset (jotka vastaavat synteettistä peptidiä P71), ovat kohtia, jotka HBsAg:llä pohjustetut T-solut mieluiten tunnistavat. Vaikka synteettiset peptidit P1, P5, P5a, P6 ja P71 indusoivatkin T-solujen lisääntymisen aiheuttavan reaktion, niin nämä peptidit eivät kuitenkaan vastaavasti indusoi tai sido vastaaineita, jotka tunnistavat luonnollisen molekyylin. Tämä havainnollistaa sitä eroa determinantin spesifisyydessä, joka ero voi esiintyä B- ja T-solujen aiheuttamien, kompleksisiin, proteiinien muodostamiin antigeeneihin kohdistuvien reaktioiden välillä. Tällainen ero on havaittu lukuisissa antigeenisissä järjestelmissä, ja sitä on kuvattu seuraavissa julkaisuissa Senyk et al., J. Exp. Med., 133, 1294 (1971); Thomas et al., J. Immunol., 126, 1095 (1981); Berkower et al., Proc. Natl. Acad. Sci. (USA), 79, 4723 (1982); Kipps et al., J. Immunol., 124, 1344 (1980).

23 Sitä vastoin toiset tutkijat ovat todenneet T- ja B-solureseptoreiden samanlaista antigeeniin kohdistuvaa spesifisyyttä, jota kuvataan julkaisuissa Twining et al., Mol. Immunol., 18, 447 (1981); Rajewsky et al., Eur. J. Immunol., 4, 111 (1974); Backer et al., Eur. J. Immunol., 5, 262 (1975). Kuitenkin 'oletukset, että T-solun ja B-solun tunnistusalueet menevät aina keskenään päällekkäin tai etteivät ne koskaan mene päällekkäin, ovat näin ollen liian yksinkertaistettuja. HBsAg:ta tarkastellen, hiirikannat C 3 H.Q (H-2 g ), tai yksinkertaisesti "C 3 H. Q" sekä 810.T(6R)(H-2 g ) eli "B10.T(6R)" tunnistavat mieluiten HBsAg:n aminopäässä olevan fragmentin /erityisesti jäännökset HBsAg:n polypeptidisessä P25-alayksikössä (P25-1)7 sekä komponenttipeptidit P5, P5a ja P6. Hiirikantoja C 3 H.Q ja B10.T(6R) kutsutaan ohessa "reaktiivisiksi kannoiksi" tai "erittäin reaktiivisiksi kannoiksi", perustuen lisääntymistä aiheuttavan reaktion suuruuteen. Toisaalta hiirikannan B10.A(H-2 a ) eli "B10.A" T-solujen lisääntymistä aiheuttava reaktio kohdistuu lähes yksinomaan HBsAg:n karboksipäässä olevaan fragmenttiin /erityisesti P25:n jäännöksiin (P25-2,7 sekä synteettiseen P72-peptidiin, jotka toimivat myös vasta-aineen sitoutumiskohtana HBsAg:ssä. Hiirikantaa B10.A nimitetään ohessa "keskinkertaisesti reagoivaksi kannaksi", koska lisääntymistä aiheuttava reaktio on pienempi kuin kannoissa C 3 H.Q tai B10.T(6R). Hiirikanta SJL (H-2 S ) tai "SJL" on todettu epäreaktiiviseksi HBsAg:llä toteutetulle immunoinnille, ja näin ollen sitä kutsutaan "epäreaktiiviseksi kannaksi". Näin ollen vaikuttaa siltä, että HBsAg:ssä on lukuisia T-solun tunnistamiskohtia ja lisääntyvien T-solujen valikoiva aktivoituminen riippuu reagoivan hiirikannan pääsiallisen, histologisesti yhteensopivan kompleksin (H-2) haplotyypistä. Samankaltaista T-solun epitooppien suositummuisuusvalikointia I-alueen

24 geenien säätelemässä hapteeni-kantaja-järjestelmässä, hiiren H-2-kompleksissa, esitetään julkaisussa Seman et al., J. Immunol., 129, 2082 (1982). Humoraalista anti-hbsag-reaktiota säätelee vähintään kaksi immuunireaktion (Ir) geeniä. Toinen näistä geeneistä on hiiren H-2-kompleksin I-A-ala-alueessa (Ir-HBs-1) ja toinen I-C-alaalueessa (Ir-HBs-2). IrHBs-1 säätää kaikkia HBsAg:n determinanttien aiheuttamia reaktioita; kun taas Ir-HBs-2:n vaikutus on spesifistä alatyypille. (Yleiskuvaus Ir-geeneistä ja alaalueista on löydettävissä julkaisusta Bach, Genetic Control of Immune Responses in Immunology, kappale 24, sivut (John Wiley & Sons, New York 1982), joka julkaisu liitetään oheiseen hakemukseen tällä viittauksella). Ohessa käytetyissä kannoissa HBsAg:n P25-polypeptidin alayksikön P25-1 sijaitsevan aminopään fragmentin sekä synteettisten polypeptidien P5a tai P6 aiheuttamat positiiviset, T-solujen lisääntymisen aikaansaavat reaktiot osoittivat, että kaikkia HBsAgdeterminantteja vastaan vaikuttavien anti-hbs-vasta-aineiden tuotanto oli parantunut. Sitä vastoin T-solujen lisääntymismalli hiirikannassa B10.A vastaa alentunutta anti-hbs-vastaaineiden primääriä tuotantoa, joka rajoittuu alatyypin spesifisyyteen. Synteettisten peptidien P5, P5a ja P6 aminopään fragmentissa oleva kohta, tai kohdat, toimii T-solun "kantaja-determinanttina", jonka T-avustajasolut tunnistavat, jotka T-avustajasolut kykenevät toimimaan a-, d- ja y-epitoopeille spesifisten ja I-A-alaalueen rajoittamien B-solun kloonien toiminnallisena apuna. "Kantaja-determinantin" tunnistamisen puuttuessa I-C-ala-alueen rajoittamien, alatyypille spesifisten avustaja- tai vaimentaja- T-solujen vaikutusta tarkkaillaan. Koska kanta B10.A tuottaa minimaalisen sekundäärisen anti-a-vasta-aineen reaktion, niin alatyypille spesifiset T-solut voivat myös toimia rakenteelliselle a-epitoopille spesifisten B-solun kloonien apuna.

25 Näillä havainnoilla on huomattavaa merkitystä synteettisen HBsAg-rokotteen kehittämisessä; ajatellen erityisesti sitä mandollisuutta, että ihmisen HBsAg-pohjustetut T-solut saattavat tunnistaa samat epitoopit kuin hiiren T-solut. Erityisesti pääasiallisen histologisesti yhteensopivan kompleksin ja HBsAg:n aiheuttaman immuunireaktiivisuuden säätelyn välinen yhteys hiirissä on ulotettu ihmisen immuunireaktiivisuuteen. Julkaisussa Walker et al., Proc. Amer. Assoc. Blood Banks, 4 (1981) esitetään, että ihmisen pääasiallisen histologisesti yhteensopivan kompleksin DR-geenin sijaintikohdassa esiintyvän tietyn fenotyypin ja jokin aika sitten kokeillun HBsAgrokotteen epäreaktiivisuuden välillä on yhteyttä. Täten synteettisen HBsAg-rokotteen muodostaminen käsittää mieluiten, B-solun determinanttien lisäksi, riittävän monipuolisten T-solun determinanttien läsnäolon, jotta nämä determinantit kykenisivät mukautumaan tavanomaisessa ihmispopulaatiossa epitoopin tunnistamisessa esiintyvään geneettiseen vaihteluun. III.Tulokset A. Hiiren B-solun epitooppien tunnistaminen Hepatitis B-viruksen pinnan antigeenista (HBsAg) tunnistettiin ne polypeptidiketjut, jotka indusoivat hiiren anti-hbsag-vastaaineiden tuotannon ja sitoutuvat näihin vasta-aineisiin. Synteettisen polypeptidin synteesiin valittiin lukuisia polypeptidiketjuja HBsAg-ryhmän a alatyypeistä yw (HBsAg/ayw). Näistä polypeptideistä käytetään lyhenteitä Pl, P2, P3, P4, P5, P5a, P6, P49, P49a, P71, P72, P72a sekä P73 ja ne on esitetty kuvassa 1. Nämä peptidit syntetoitiin kemiallisesti oheisen julkaisun osassa VI kuvattuja kiinteän faasin menetelmiä käyttäen, jotka on kuvattu yksityiskohtaisemmin julkaisuissa Merrifield et al., J. Am. Chem. Soc., 85, 2149 (1963) sekä Houghten et al., Int. J. Peptide Protein Research, 16, 311 (1980). Kullekin näille

26 synteettisille peptideille spesifisiä anti-polypeptidisiä vastaaineita muodostui, kun nämä synteettiset polypeptidit kytkettiin KLH:hon ja annettiin kaniineille rokotteena, joka sisälsi myös vettä ja lisäainetta. Nestemäiset puhdistetut HBsAg-ryhmän a alatyypin d (HBsAg/ad) sekä HBsAg-ryhmän a alatyypin y (HBsAg/ay) preparaatit saatiin tutkijalta Dr. Robert Louie (Cutter Laboratories, Berkeley, California). Synteettisten peptidien aikaansaamien vastaaineiden ja HBsAg/ad- sekä HBsAg/ay-tyyppien välistä reaktiivisuutta analysoitiin ohessa kuvatulla tavalla hemagglutinaation kokeella (HA). Samoin jäljempänä kuvattavalla tavalla määritettiin näiden kiinteän faasin menetelmällä valmistettujen polypeptidien kyky sitoa hiiren luonnollista HBsAg:tä vastustavia vasta-aineita, joiden spesifisyys oli joko d tai y. Polypeptidit P73 (jäännökset ), P72 (jäännökset ) ja P72a (jäännökset ) indusoivat sellaisten vasta-aineiden tuotannon, jotka vasta-aineet olivat ristireaktiivisia luonnollisen HBsAg:n ad-alatyypin kanssa. Toisaalta polypeptidit P49 (jäännökset ) ja P49a ( ) indusoivat sellaisten vasta-aineiden tuotannon, jotka olivat ristireaktiivisia pääasiallisesti luonnollisen HBsAg:n ay-alatyypin kanssa. (Katso taulukko I).

27 Taulukko 1 B-solun epitooppien tunnistaminen HBsAg:n synteettisissä peptidianalogeissa Peptidi l P73 P72 P72a Anti-peptidin reaktiivisuus luonnollisen HBsAg:n kanssa HA-tiitteri Anti-luonnollisen HBs:n reaktiivisuus ki inteän faasin peptidien kanssa` RIA-tiitteri HBsAg/ad HBsAg/ay Anti-HBs/d3 Anti-HBS/y 1:1280 1:160 1:160 1: :512 1:1024 ND 4 1:32 P49 1:80 5 1:160 1:32 1:128 P49a 0 1: :64 P P :8 0 P5a P :4 0 P :16 1:8 P P : Anti-peptidiset antiseerumit tuotettiin kaniineissa; ja kaik-- ki peptidit konjugoitiin keyhole limpet-etanan hemosyaniiniin (KLH), peptidejä P73, P72 ja Pl lukuunottamatta. Hiirissä /Milich et al., J. Immunol., 130, 1401 (1983)7 ja simpansseissa /Gerin et al., Proc. Natl. Acad. Sci. (USA), 80, 2365 (1983)7 tuotettujen anti-peptidisten antiseerumeiden spesifisyydet luonnolliselle HBsAg:lle todettiin samoiksi. 2. Peptidit (5 mikrogrammaa koloa kohden) adsorboitiin polystyreenistä valmistettuihin mikrotiitterilevyihin. 3. Anti-HBs/d ja y tuotettiin immunoimalla B10.S(9R)-hiiriä HBsAg/ad- ja HBsAg/ay-tyypillä, vastaavasti. Tässä H-2-yhdistelmäkannassa saatiin ainoastaan alatyypille spesifinen vastaainereaktio. 4. ND = ei määritetty. 5. Ei spesifinen yhteiselle a-determinantille. 0 ND

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 -' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84 (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT C (45) PAÖntti Myörinetty Paten't - beviljats - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12 (21) Patenttihakemus Patentansökning 842215 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

(FI) (41) Tullut julkiseksi - Blivit offentlig 05.12.85

(FI) (41) Tullut julkiseksi - Blivit offentlig 05.12.85 (B) (11)KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 81452 C ( ) (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 _ G O1N 33/571, C 07K 7/04, A 61K 39/00 (21) Patenttihakemus - Patentansökning 854839 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 05.12.85

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

( B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 80601. ' 1 3 17 1 `29.:?, (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 A 61K 39/13, C 07K 7/08

( B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 80601. ' 1 3 17 1 `29.:?, (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 A 61K 39/13, C 07K 7/08 ( B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 80601 ' 1 3 17 1 `29.:?, (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 A 61K 39/13, C 07K 7/08 (21) Patenttihakemus - Patentansökning 834590 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNI NGSSKRIFT 83662. (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 C 07K 15/00, G 01N 33/68. (24) Alkupäivä - Löpdag 02.07.

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNI NGSSKRIFT 83662. (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 C 07K 15/00, G 01N 33/68. (24) Alkupäivä - Löpdag 02.07. (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNI NGSSKRIFT 83662 (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 C 07K 15/00, G 01N 33/68 (21) Patenttihakemus - Patentansökning 812092 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus Patent-

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

II 1 1111111 II 111 11111 11 11111 111 11111 111

II 1 1111111 II 111 11111 11 11111 111 11111 111 II 1 1111111 II 111 11111 11 11111 111 11111 111 FI000104374B (12) (10) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT FI 104374B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 14.01.2000 SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA

Lisätiedot

S UOM 1 FI N LAN D 0 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 4 5 7 6 6

S UOM 1 FI N LAN D 0 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 4 5 7 6 6 S UOM 1 FI N LAN D 0 KUULUTUSJULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 4 5 7 6 6 Kv. lk./int. Cl. C 12 k 5/00 (5:» Uc./KI. 30 h 6 Patentti myönnetty Patent meddelat 11 IX 1972 Patenttihakemus Patentansökning 547 /6 9

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

SUOIVII FINLAND (21) Patenttihakemus Patentansökning 883876

SUOIVII FINLAND (21) Patenttihakemus Patentansökning 883876 1111111 11111 1111 111111111111111111111111111111111111 F 10000B (B) (11)KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT C (45) Patentti myönnetty Patznt me1de1at 27 01 1997 (51) Kv.lk.6 - Int.c1.6 A 61K 39/09, C 12N

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

11111111111 1111111 1 111111 1111111 II 1111111111111 1111 F I 000103122B

11111111111 1111111 1 111111 1111111 II 1111111111111 1111 F I 000103122B 11111111111 1111111 1 111111 1111111 II 1111111111111 1111 F I 000B (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.04.1999 (51) Kv.lk.6 - Int.k1.6 SUOMI-FINLAND

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

KUULUTUSjULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 409_22 30. 1;), 10 VII 1969 : Pat,3:it IrL3ddelat. Patenffihakemus Patentansökning 2303/63

KUULUTUSjULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 409_22 30. 1;), 10 VII 1969 : Pat,3:it IrL3ddelat. Patenffihakemus Patentansökning 2303/63 SUOMI FINLAND Patentti- ja rekisterihallitus Patent- och registerstyrelsen KUULUTUSjULKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 409_22 Kv. IkJlnt. Cl. A 61 k 3/60 Uc/KI. 30. 1;), 10 VII 1969 : Pat,3:it IrL3ddelat Patenffihakemus

Lisätiedot

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 106844 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.04.2001. (51) Kv.Ik.7 - Intk1.7

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 106844 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.04.2001. (51) Kv.Ik.7 - Intk1.7 11111111111111i111111 100 11(311111111,111i1111111111i 1111111 (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 106844 B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.04.2001 SUOMI - FINLAND (FI) (51) Kv.Ik.7

Lisätiedot

11 11111111 111 11111 11 1110111! 11 11191911 1 11111111 111 111111

11 11111111 111 11111 11 1110111! 11 11191911 1 11111111 111 111111 11 11111111 111 11111 11 1110111! 11 11191911 1 11111111 111 111111 (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 107515B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 31.08.2001 SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI-

Lisätiedot

Peptidisynteesi. SPPS:n Periaate

Peptidisynteesi. SPPS:n Periaate Tapio Nevalainen Lääkeainesynteesit II 2011 eptidisynteesi i eptidisynteesi Suoritetaan yleensä kiinteän faasin pinnalla; solid phase peptide synthesis (SS) Suuret peptidiainemäärät valmistetaan liuosfaasissa.

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT

GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 48 LIITE IV GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Geenitekniikalla muunnettujen mikro-organismien suunnitellun käytön

Lisätiedot

(12) PATENTMULKAISU 111111111111111!!!!!!!linillie PATENTSKRIFT (10) FI 107620 B. (51) Kv.lk.7 - Intk1.7 C12Q 1168. (24) Alkupäivä - Löpdag 18.11.

(12) PATENTMULKAISU 111111111111111!!!!!!!linillie PATENTSKRIFT (10) FI 107620 B. (51) Kv.lk.7 - Intk1.7 C12Q 1168. (24) Alkupäivä - Löpdag 18.11. (12) PATENTMULKAISU 111111111111111!!!!!!!linillie PATENTSKRIFT (10) FI 107620 B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 14.09.2001 SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Mauri Kostiainen Molekyylimateriaalit-ryhmä Teknillisen fysiikan osasto Aalto-yliopisto Virukset materiaaleina Virus on isäntäsolussa

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2 Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste

Lisätiedot

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Määräys pp.kk.vvvv Dnro 002646/00.01.00/2014 /2014 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys PITKÄLLE KEHITETYSSÄ TERAPIASSA KÄY- TETTÄVIEN LÄÄKKEIDEN (ATMP) VALMISTA- MINEN YKSITTÄISEN POTILAAN

Lisätiedot

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT A 61K 37/02, 39/145, C 12N 15/44. (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 29.08.85

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT A 61K 37/02, 39/145, C 12N 15/44. (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 29.08.85 (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 85811 C (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 ' 10 C,1; A 61K 37/02, 39/145, C 12N 15/44 (21) Patenttihakemus - Patentansökning 853320 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Proteiinin rakenteen selvittämisestä ja visualisoinnista

Proteiinin rakenteen selvittämisestä ja visualisoinnista TKK Solubiosysteemien perusteet syksy 2002 Harkkatyö M.Tarvainen Proteiinin rakenteen selvittämisestä ja visualisoinnista 1. Yleistä proteiineista 2. Röntgensädekristallografia 3. Ydinmagneettinen resonanssimenetelmä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

111111111111111111 II IIII II II 11111111111111111111

111111111111111111 II IIII II II 11111111111111111111 111111111111111111 II IIII II II 11111111111111111111 F10008 (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSICRIFT (10) FI B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.04.1999 (51) Kv.lk.6 - Int.k1.6 SUOMI-FINLAND (FI)

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta (yksi lyhyt kappale kustakin käyttöaiheesta, enintään 50 sanaa)

Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta (yksi lyhyt kappale kustakin käyttöaiheesta, enintään 50 sanaa) VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Albiomin 5 % ja 20 % ovat laskimoon annettavia infuusioliuoksia, jotka on tarkoitettu kiertävän veritilavuuden palauttamiseen ja

Lisätiedot

Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta

Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 5 päivänä

Lisätiedot

Massaspektrometria ja kliiniset proteiinibiomarkkerit

Massaspektrometria ja kliiniset proteiinibiomarkkerit Massaspektrometria ja kliiniset proteiinibiomarkkerit 1 Leena Valmu FT, Dosentti, R&D Manager The world leader in serving science MS ja kliiniset proteiinibiomarkkerit Biomarkkereiden massaspektrometria

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi 6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy

Lisätiedot

111 11111111 III IIII 1111111111111 11 11111 II III III

111 11111111 III IIII 1111111111111 11 11111 II III III 111 11111111 III IIII 1111111111111 11 11111 II III III F I 000B (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.06.2000 SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 83667. (51) Kv.lk.5 - Int.cl.5 C 12N 5/18, A 61K 39/012. (21) Patenttihakemus - Patentansökning 843142

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 83667. (51) Kv.lk.5 - Int.cl.5 C 12N 5/18, A 61K 39/012. (21) Patenttihakemus - Patentansökning 843142 (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 83667 _. (51) Kv.lk.5 - Int.cl.5 C 12N 5/18, A 61K 39/012 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus Patent- och registerstyrelsen (21) Patenttihakemus

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus - Patentansökning 860015

SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus - Patentansökning 860015 111111111111111111111111111 1 111111111111111111 1 111111111111111111 1 111 F 0000B (B) (U)KUULUTUBJULKAIBU UTLAGGNINGSSKRIFT '''` Pat: - t :::13cl -J.t 27 C3 12:5 (51) Kv.lk.5 - Int.c1.5 A 61K 39/00,

Lisätiedot

30 RYHMÄ FARMASEUTTISET TUOTTEET

30 RYHMÄ FARMASEUTTISET TUOTTEET 30 RYHMÄ FARMASEUTTISET TUOTTEET Huomautuksia 1. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) ravintovalmisteet ja juomat (kuten dieettiset, diabeettiset tai "vahvistetut" ravintovalmisteet, lisäravinteet, vahvistavat

Lisätiedot

111111111 1111 11111! 11 0 1111(111 11101113111111 1 11 11111111111111111

111111111 1111 11111! 11 0 1111(111 11101113111111 1 11 11111111111111111 111111111 1111 11111! 11 0 1111(111 11101113111111 1 11 11111111111111111 (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.07.1999 SUOMI-FINLAND (FI) (51) Kv.lk.6

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

UTLAGGNINGSSKRIFT 86508 A 61K 39/104, 35/74 //(A 61K 39/104, C 12R 1:385) (32) (33) (31) Etuoikeus - Prioritet 24.06.

UTLAGGNINGSSKRIFT 86508 A 61K 39/104, 35/74 //(A 61K 39/104, C 12R 1:385) (32) (33) (31) Etuoikeus - Prioritet 24.06. (B) (11) ICUULUTUSJULICAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 86508 c ) (51) Kv.lk.5 Int.c1.5 1 A 61K 39/104, 35/74 //(A 61K 39/104, C 12R 1:385) (21)Patenttihakemus Patentansökning 872750 SUOMIFINLAND (FI) Patentti ja

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

(12) PATENTTI JULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 101936 B. (51) Kv.lk.6 - Int.k1.6 A 61K 39/095, C 12N 15/31, 15/63, 1/20

(12) PATENTTI JULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 101936 B. (51) Kv.lk.6 - Int.k1.6 A 61K 39/095, C 12N 15/31, 15/63, 1/20 11111111111 111 111111111 111 11 11 1 1111111111111111111 1 F1000B (12) PATENTTI JULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 30.09.1998 (51) Kv.lk.6 - Int.k1.6 SUOMI-FINLAND

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT. (10) Fl 110234 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 31.12.2002. (51) Kv.lk.7 - Int.kl.

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT. (10) Fl 110234 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 31.12.2002. (51) Kv.lk.7 - Int.kl. 1111111111 1111111111 1111 11111111 11111 1111 11111111 F1000B (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) Fl B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 31.12.2002 SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Duvaxyn WNV injektioneste, emulsio, hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml annos sisältää: Vaikuttava aine: Inaktivoitu Länsi-Niilin virus,

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu , asetuksen (EY) N:o 847/2000 muuttamisesta vastaavanlaisen lääkkeen käsitteen määritelmän osalta

KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu , asetuksen (EY) N:o 847/2000 muuttamisesta vastaavanlaisen lääkkeen käsitteen määritelmän osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.5.2018 C(2018) 3193 final KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu 29.5.2018, asetuksen (EY) N:o 847/2000 muuttamisesta vastaavanlaisen lääkkeen käsitteen määritelmän osalta (ETA:n

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Biologisten lääkkeiden turvamurheet

Biologisten lääkkeiden turvamurheet Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Biologisten lääkkeiden turvamurheet Sirkku Saarela, Jaana Vesterinen, Pekka Kurki Biologiset lääkkeet ovat yleisesti ottaen turvallisia. Usein niiden haitat

Lisätiedot

I1111111 111111111IlIl 11111111111111111111181111111111i

I1111111 111111111IlIl 11111111111111111111181111111111i I1111111 111111111IlIl 11111111111111111111181111111111i F I00008 111111 il I I Ill (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT 91688. L.-*, 1.-Lu-..IC " _ b./ n * I. - A I... I. 1. n!. : :,.:. (17) :-

Lisätiedot

PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (12) FI 106564 B (10) (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 28.02.2001. (51) Kv.11c7 - Int. k1.

PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (12) FI 106564 B (10) (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 28.02.2001. (51) Kv.11c7 - Int. k1. (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 106564 B SUOMI - FINLAND (FI) (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 28.02.2001 (51) Kv.11c7 - Int. k1.7 C12N 15151, 7/00, A61K 39/29, GO1N 33/576 C120 1/70,

Lisätiedot

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

Seuraavat E.coli antigeenit. 16 HA yksikköä. 50 HA yksikköä 987P 0,15 µg LTB 0,1 µg (HA = hemagglutiini)

Seuraavat E.coli antigeenit. 16 HA yksikköä. 50 HA yksikköä 987P 0,15 µg LTB 0,1 µg (HA = hemagglutiini) VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI COLISORB vet. 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Kvantitatiivinen koostumus Vaikuttavat aineet Seuraavat E.coli antigeenit vähintään

Lisätiedot

1111111 111111111 11,111,111,,1111111L1111.111111 1

1111111 111111111 11,111,111,,1111111L1111.111111 1 1111111 111111111 11,111,111,,1111111L1111.111111 1 1111111111111 (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 112438 B (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.12.2003 SUOMI - FINLAND (FI) (51) Kv.lk.7

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto WHO:n hyväksymiä HIV-pikatestejä Näitä käytetään USAssa FDA/USA: hyväksytyt HIVpikatestit OraQuick Advance - whole blood -oral fluid -plasma

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

(10) FI 116828 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.03.2006. (51) Kv.lk. - Int.kl. A61K 39/395 (2006.01) CO7K 16/24 (2006.

(10) FI 116828 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.03.2006. (51) Kv.lk. - Int.kl. A61K 39/395 (2006.01) CO7K 16/24 (2006. (12) PATENTTIJULKAISU 111111111111111111M1 111 R9 11111111111111 PATENTSKRIFT III (10) FI B SUOMI - FINLAND (FI) (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats 15.03.2006 (51) Kv.lk. - Int.kl. A61K 39/395

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac L4 injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoidut Leptospira

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot