Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen /11 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija Maansiirto Vammas Oy Korkea-ahontie Lappeenranta 2. Ottopaikka Lappeenranta, Lipiälän kylä, tila Vammas RN:o 1: Hakija omistaa tilan. Kuva 1. Maansiirto Vammas Oy:n maa-ainesten ottamispaikan sijainti. Ottoalue on merkitty punaisella. 3. Asian vireille tulo Lupahakemus soran ja hiekan ottamiseen on päivätty ja leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen samana päivänä Hakemuksena on allekirjoitettu lupahakemuslomake, jonka liitteenä ovat kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma sekä

2 kiinteistöjen omistajaselvitys. Ottamissuunnitelman liitteitä ovat yleiskartta (1:20 000), nykytilannekartta (1:1000), suunnitelmakartta (1:1000), jälkihoitokartta (1:1000); leikkauspiirustukset ja (1:500), kiinteistörekisterikartta ja maanomistajatiedot. 2/11 4. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Alue sijaitsee Etelä-Karjalan seutukaava 4:n mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (merkintä M). Alueella ei ole voimassa seutukaavaa yksityiskohtaisempaa kaavaa. Vahvistamattomassa uudessa maakuntakaavaehdotuksessa alueen pohjoisreuna kuuluu maa-ainesten ottoon soveltuvaan alueeseen (merkintä EOm). Alueella on voimassa oleva maa-aineslupa, josta päätöksen on tehnyt Lappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakunta Maa-aineslupa on hiekan ja soran ottomäärälle k-m 3, pinta-alalle 3,04 ha. Lupa on voimassa saakka. Maa-aineslupa on siirretty Maansiirto Vammas Oy:lle viranhaltijapäätöksellä Lupamääräyksiä on muutettu viranhaltijapäätöksellä Ottoalueen pinta-ala on n. 3,3 ha ja arvioitu maa-ainesten ottomäärä on n m 3 ktr. 5. Kohde, ympäristön tila ja laatu Ottamisalue ( ) sijaitsee Lipiälän kylässä. Lappeenrannan keskustasta on matkaa ottoalueelle noin 12 km. Ottoalue sijoittuu Ruohiantien länsipuolelle pääsoin maaainesottotoiminnassa olevaan maastoon. Ottamisalueen metsä on osittain hakattu. Pohjoisosassa on olemassa oleva soran ja hiekan ottamisalue. Alue ei kuulu luokiteltuihin harjualueisiin. Maasto viettää kaakon suuntaan. Alue rajautuu eteläosassa olevaan toiseen Maansiirto Vammas Oy:n omistamaan luvanmukaiseen maaainestenottoalueeseen. Korkein kohta on alueen keskivaiheilla noin tasolla ja alin nykyisellä ottoalueella Kalliopinta on suunnitellun alimman ottotason yläpuolella lähes kauttaaltaan, lukuun ottamatta aivan alueen kaakkoisinta osaa sekä jo otetulla pohjoisosan alueella. Korkeimmillaan kalliopinta on havaittu nykyisen ottotoiminnassa olevan alueeneteläosassa noin tasolla Kallio viettää etelään että pohjoiseen.

3 Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaakkois-Suomen Ympäristökeskuksen POSKI luokitellut alue on alue maaainestenottoon soveltuva alue. Ottoalueen länsirajalla ja ottoalueen keskiosalla korkealla oleva kallio toimii vedenjakajana. Alueella on asennettu pohjavesiputki, jonka sijainti on esitetty nykytilannekartassa /11 6. Ottotoiminta ja sen laajuus Hakemuksen mukainen otettavan hiekan ja soran määrä on m 3 ktr. Ottoalueen pinta-ala on 3,3 ha. Ottotoiminta ajoitetaan 10 vuoden ajalle, jolloin vuotuinen otto on k-m 3. Nykyisen voimassa olevan maa-ainesluvan aikana hakija on ilmoittanut ottaneensa alueelta hiekkaa ja soraa vuosina yhteensä k-m 3. Ottotoiminta toteutetaan suunnitelmakartan mukaisesti. Suojaetäisyydet: - naapuritilojen rajaan 5 m - maantien 389 keskilinjaan uudella suunnitelma-alueella 20 m ottoalueen reunasta Lähimpään asuinrakennuksen pihapiiriin ottoalueenrajalta on matkaa luoteeseen noin 400 m. Hakemuksessa haettu alin ottamistaso on tai kalliopinta. Maa-aineksen otto ulotetaan enintään 2 metrin syvyyteen pohjaveden pinnasta. Maa-ainestenotto tapahtuu pääasiassa pohjoisesta nykyisen otetun alueen suunnasta suunnitelmakartan mukaisesti. Alueella ei varastoida poltto- ja voiteluaineita. Ottoalueen raja merkitään maastoon ennen kaivutoiminnan aloittamista. Kaivun aikana varoitetaan jyrkistä luiskista kilvillä, lippusiimoilla tai muilla selvästi havaittavilla merkeillä. Paikalle varataan imeytysmateriaalia öljy- ja polttoainevuotojen varalle. Mahdolliset jätteet lajitellaan, kerätään roska-astioihin ja toimitetaan eteenpäin asianmukaiseen käsittelyyn. Soran ja hiekan ottamisessa kaivannaisjätettä ovat lähinnä pintamaat, kannot ja hakkuutähteet. Pintamaita ottamisalueelta kertyy arviolta 500 m 3, kantoja ja hakkuutähteitä 50 m 3, seulontakiviä ja lohkareita 100 m 3. Kaivannaisjätteen yhteismääräksi on arvioitu 650 m 3. Pintamaa käytetään ottoalueen maisemointiin ja muotoiluun. Kannot ja hakkuutähteet murskataan ja käytetään maisemointiin. Seulontakivet ja lohkareet käytetään maisemointiin ja loivennustäyttöihin.

4 6.2 Jälkihoito 4/11 Ottamisalue siistitään, luiskat muotoillaan sekä maisemointija istutustyöt tehdään ottamisen edistymisen mukaan vaiheittain, niin että mahdollisimman pieni osa alueesta on avoinna. Alueen verhoukseen käytetään alkuperäistä maan pintakerrosta sekä alueelle muuten soveltuvaa pintamateriaalia. Maisemointiin ja luiskien loivennuksiin voidaan käyttää myös maa-aineksen oton yhteydessä kaivettavaa hienojakoista materiaalia. Alueelle istutetaan ympäristön metsätyyppiin soveltuvia puuntaimia Metsänhoitoyhdistyksen ohjeen mukaisesti peittävän metsän kasvun jouduttamiseksi. Luiskien lopullinen kaltevuus on jyrkimmillään 1:3. 7. Hakemuksen käsittely Maansiirto Vammas Oy:n hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla välisen ajan. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on kuullut naapurit. 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Lupahakemuksen vireille tulon jälkeen pyydettiin Lappeenrannan kaupungin kaavoitusosaston ja Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen lausunnot hakemuksesta. Kaakkois-Suomen ELY keskus, Hakemusasiakirjoissa esitetty ottamisalue ei sijaitse tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi luokitellulla pohjavesialueella eikä luokitellulla harjualueella. Alue on maaainestenottoaluetta, jonne on aikaisempi maa-aineslupa myönnetty Lupa on voimassa saakka. Ottamisalueen pinta-ala on 3,3 ha ja arvioitu ottomäärä noin m 3 ktr. Ottamisaika on 10 vuotta. Hakemuksessa ilmoitettu pohjaveden korkeus alueella on +72,67 m ( ). Kaakkois-Suomen ELY keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti siten, että kaivutasoa ei missään kohdin ottoaluetta uloteta 2 m lähemmäs ylintä havaittua pohjaveden pintaa taio tasoa + 74,7 m alemmaksi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomauttamista ottosuunnitelmaan.

5 Liikennöinti alueelta voidaan järjestää esitetyllä tavalla. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus /11 Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on lisäksi aluemerkintä maa-ainesten ottoon soveltuva alue (EOm). Merkinnällä osoitetaan maanaislain piiriin kuuluvia maa-ainesten ottamiseen soveltuvia alueita, joiden osalta on selvitetty pohjaveden hankinnan, sekä aluerakenteen, luonnon- ja maisemasuojelun tavoitteiden ja ottotoiminnan yhteensopivuus. Maa-ainesten ottoon ei ole kaavallista estettä. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksella ei ole huomautettavaa Maansiirto Vammas Oy:n maaainesten ottohakemukseen Muistutukset Kuulutusaikana ei saapunut muistutuksia. Hakijalle on lähetetty lausunnot tiedoksi. 9. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi / ympäristötarkastaja on tehnyt valvontatarkastuksen paikalla Tarkastuksesta on laadittu tarkastuspöytäkirja. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Maansiirto Vammas Oy:lle maa-ainesluvan Lipiälän kylän tilalle Vammas RN:o 1:20 ottosuunnitelman mukaisesti ja seuraavia lupamääräyksiä noudattaen. 1. Ottamisalue Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue on m 2. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Kaivusyvyys ja kokonaisottomäärä Alin kaivusyvyys on m. Alimman ottotason tulee kuitenkin aina olla vähintään 2 metriä alueen ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella.

6 Ottamistoiminnan rajaus ja ottamistoiminnan etenemissuunta ovat päivätyn ottamissuunnitelman ja suunnitelmakarttojen , , , ja mukaiset. 6/11 Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä korkeusasema. Kokonaisottomäärä on k-m 3 ja vuosittainen ottomäärä k-m 3 soraa ja hiekkaa (Maa-aineslaki 11 ). 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Erityisesti maantien 389 puoleisella reunalla ottoalueen rajat osoittava merkintä tulee olla selvästi erottuva. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla, lippusiimalla ja varoituskilvillä. Mikäli alueella tullaan varastoimaan massakasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Naapuritilan ja ottamisalueen väliin on jätettävä vähintään 5 m suoja-aluetta. Suojaetäisyyttä ottoalueelta maantien 389 tiealueen keskiviivaan tulee jättää 20 m uudella suunnitelma-alueella. Maantien suoja-alueelle ei saa rakentaa kiinteitä rakenteita eikä poistaa puustoa maa-ainesten ottotoiminnan lupa-aikana (Maa-aineslaki 11 ). 4. Pohjaveden tarkkailu ja suojelu Ottoalueen pohjaveden korkeuden ja tarvittaessa laadun valvontaa varten tulee olla asennettuna muovinen pohjaveden tarkkailuputki tai tarkkailukaivo. Putkikortti, vastaava selvitys tai kaivon leikkauskuva tulee toimittaa maaainesluvan valvontaviranomaiselle. Kummastakin pohjaveden tarkkailuputkesta tulee ennen toiminnan aloittamista määrittää pohjaveden pinnankorkeus. Tulokset pinnankorkeuden havainnoinnista (vähintään 2 havaintoa/putki/vuosi) tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY- Keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda pohjavesille haitallisia aineita.

7 Kaivutoiminnassa käytettävän konekaluston on oltava kunnoltaan ja laadultaan pohjavesialueella kaivuun sopivaa. 7/11 Alueella ei saa käsitellä öljy-yhdisteitä tai muita pohjavesille haitallisia aineita siten, että niitä voi päästä maaperään tai pohjaveteen. Polttonesteiden varastoiminen alueella on kielletty. Haitallisten aineiden väliaikainenkin säilytys edellyttää kaksoisvaipallista tai suoja-altaalla ja katoksella varustettua säiliötä. Koneiden ja ajoneuvojen huoltoa, tankkausta ja säilytystä alueella on pyrittävä välttämään ja ne ovat sallittuja vain tiiviillä alustalla, josta öljy ei pääse maaperään. Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maa-aineslaki 11 ). 5. Alueen hoito luvan voimassaoloaikana Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen (Maa-aineslaki 11 ). 6. Jälkihoitotoimenpiteet Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaa kuin kaivutoiminta edistyy. Erityisesti hakattu maantien suojavyöhyke tulee metsittää mahdollisimman pian ottotoiminnan salliessa. Ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3. Luiskien taitekohdat pyöristetään siten, että ottamisalue liittyy luontevasti ympäristöön. Alue on siistittävä ja muotoiltava luonnollisen näköiseksi. Luiskat ja alueen pohja peitetään kasvupohjaksi riittävän hienojakoisella maalla ja alue metsitetään metsälain uudistamissäädösten mukaisesti. Pintamaat on kerättävä kasaan ennen kaivun aloittamista ja pyrittävä säästämään jälkihoitotöitä varten. Uusi kasvupohja on oltava luontaisesti alueelle sopiva. Mikäli uusi kasvupohja poikkeaa luontaisesta, on kasvupohjan käyttämiseen kysyttävä lupa valvontaviranomaiselta. Ottamispaikkaa ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varastopaikkana (Maa-ainesasetus 7 ).

8 7. Vakuus 8/11 Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on asetettava euron hyväksyttävä vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 8. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus ELY - keskuksen ylläpitämään tietojärjestelmään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maa-aineslaki 23 a, Maaainesasetus 9 ). 9. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maanomistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-Keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla (Maa-aineslaki 11 ). 10. Oton aloittaminen Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty (Maaainesasetus 9 ). 11. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja.

9 9/11 Jälkihoitotyöt tulee suorittaa asianmukaisesti, jotta myös pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuvat mahdollisimman luonnonmukaisiksi (Maa-aineslaki 11 ). 12. Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maaaineslaki 15 ). 13. Muutokset lupapäätöksessä ja voimassaoloaika Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (Maa-aineslaki 10, 13a, 16a ja 16b :t). 14. Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa euroa. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeen-rannan seudun ympäristölautakunnassa ja Suunnitelmaa kohti ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden ( m 3 ) mukaan 0,010 /m Naapurienkuulemiset, 3 kpl 90 = 1 905

10 Lisäksi peritään 30 / vakuus, vakuuden asettamisesta. 10/11 Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maa-aineslaki 23 ). 2. Päätöksen perustelu 2.1 Yleisperustelu ja lupamääräysten perustelut Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminta ei vaikeuta alueen kaavan mukaista käyttöä eikä turmele maisemakuvaa. Maaaineksen ottoalue sijaitsee seutukaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä maa-ainesten ottoon ole kaavallista estettä. Ottamisalue ei kuulu suojeltujen harjualueiden listaukseen, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Pohjaveden tarkkailuputki tulee asentaa alueelle oikein luotettavien havaintojen tekemiseksi ja valvontaviranomaisen tulee voida tarkastaa asennustapa, jota varten putkikortti, muu rakenneselvitys tai kaivon leikkauskuva on määrätty toimitettavaksi. EU:n kaivannaisjätedirektiivi koskee myös maa-aineslain mukaista soran ja hiekan ottoa. Hakija on esittänyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Soran ja hiekan ottamisessa kaivannaisjätettä ovat lähinnä pintamaat, kannot ja hakkuutähteet. Määräykset 1-5 sekä 9 ja 11 on annettu maa-aineslain 11 nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Suojavyöhykkeen laajuuteen vaikuttaa ympäristön herkkyys sekä ottamisen laatu ja laajuus. Suojaetäisyyteen tiealueeseen vaikuttaa tien luokitus. Maantien suojaetäisyys on samalla suhteessa suojaetäisyyteen marja- ja hedelmäviljelmiin. Suojaetäisyys muihin rajanaapuritiloihin 5 m voidaan katsoa riittäväksi. Suojaetäisyys asutukseen on riittävä. Maa-ainesten ottotoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa asianosaisille. Määräys 6 annetaan maa-ainesasetus 7 perusteella. Määräys 7 annetaan maa-aineslain 12 ja asetuksen 8 perusteella. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkis-

11 taa ottoaikana. 11/11 Määräys 8 annetaan maa-aineslain 23 a ja asetuksen 9 perusteella. Määräyksessä 9 maa-aineslupaviranomainen on käyttänyt liikenteen järjestämiseen koskevaa toimivaltaansa. Liikennöinti kuuluu maa-aineslupavalmistelussa tarkasteltaviin asioihin. Maa-ainesten kestävä käyttö (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) mukaan maa-ainesluvassa voidaan antaa liikennöintiä koskevia määräyksiä, kun ne perustuvat pohjaveden suojelun lisäksi haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Maa-ainesluvassa määräykset koskevat pääsääntöisesti liikenteen järjestämistä ottajan hallussa olevalla maa-ainesten ottamisalueella sekä sitä, mistä kohdin liikenne voidaan ohjata ottamisalueen ulkopuolelle. Yksityistiealueen osalta määräyksiä antaa pääsääntöisesti tienpitäjä. Määräys 10 on osa valvontaviranomaisen suorittamaa tarkastusmenettelyä. Valvontaviranomaisen on suoritettava alueella tarkastus riittävän usein toiminnan valvomiseksi. Määräys 12 on annettu maa-aineslain 15 :n nojalla. Määräys 13 on annettu maa-aineslain 10, 13a, 16a ja 16 b :n nojalla. Määräys 14 annetaan maa-aineslain 23 :n perusteella ja maksua määrättäessä sovelletaan voimassaolevaa taksaa. 2.2 Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. 3. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) :t 3, 10, 11, 13a, 15, 16a, 16b ja 23 Maa-ainesasetus (91/1982) :t 7, 8 ja 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 4. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien.