MAA-AINESLUPA YMPÄRISTÖLUPA. Lupahakijan muistilista

Transkriptio

1 MAA-AINESLUPA JA YMPÄRISTÖLUPA Lupahakijan muistilista

2 3 I MAA-AINES- JA YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMINEN Maa-aineslaissa tapahtuneiden muutosten takia maa-ainesottamiseen liittyvän lupahakemuksen käsittely on siirtynyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kunnissa toimivaltainen viranomainen on Imatran seudun ympäristöviranomainen. Maa-ainesluvan myöntää Imatran seudun ympäristölautakunta. 1 LUVAN TARVE Lupa ei tarvita, jos aineksia otetaan tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Käytön tulee tällöin liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Jos kotitarveottoa on enemmän kuin 500 m 3, on kotitarveotosta tehtävä ilmoitus maa-aineslain 23 a :n mukaisesti maa-aineslupa viranomaiselle. Maa-aineslupa tarvitaan soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen ja poiskuljetuttamiseen. Lupa tarvitaan myös maa-ainesten varastoimiseen ottamispaikalla tai niiden jalostamiseen. Ympäristölupa tarvitaan aina, jos kyseessä on kalliokiviaineksen ottaminen ja sen murskaus. Maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen voi lähettää postitse tai tuoda henkilökohtaisesti Imatran seudun ympäristötoimeen. Yhteystiedot ovat alla: Postiosoite: Käyntiosoite: Imatran seudun ympäristötoimi Imatran seudun ympäristötoimi Virastokatu 2 Virastokatu Imatra Imatra 2 MAA-AINESLUPAHAKEMUS Maa-ainestenottamiseen liittyvän hakemuslomakkeen voi tulostaa alla olevan linkin kautta. Lomakkeen voi tulostaa täytettäväksi tai sen voi myös täyttää internet-sivulla ja tulostaa vasta sen jälkeen. Lupahakemus maa-ainesten ottamiseen Hakemuksen liitteeksi tarvitaan muita asiakirjoja kuten karttoja ja maaainestenottamiseen liittyviä leikkauspiirroksia sekä ottamissuunnitelma. Seuraavissa kappaleissa on esitelty hakemuksen liitteitä ja mistä saa lisätietoa esimerkiksi kaavoituksesta ja niihin liittyviä internet osoitteita ja muita linkkejä.

3 4 II LUPAHAKEMUKSEN LIITTEET 3 LUPAHAKIJAN SELVITYS KIINTEISTÖN HALLINTAOIKEUDESTA Tähän tarkoitukseen riittää esimerkiksi lainhuutotodistus tai maanomistajan kirjallinen suostumus, joista selviää kiinteistönnumero ja nimi. Mikäli alueella on useita omistajia, tarvitaan kaikilta valtakirja tai allekirjoitus hakemukseen. Mikäli lupahakija on yhtiö, tarvitaan selvitys yhtiön nimenkirjoitusoikeudesta (esimerkiksi kaupparekisteriote). 4 HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT KARTAT JA PIIRROKSET o Yleiskartta/sijaintikartta kuvaa hyvin aluetta yleisellä tasolla, on eräänlainen opaskartta, ja sen mittakaavaksi riittää 1: tai 1: Kartasta pitää näkyä ottamisalueen sijainti ja rajat. o Peruskartta on edellistä tarkempi kartta, ja sen mittakaavaksi sopii 1: tai 1: Karttaan merkitään ottamisalue, naapurikiinteistöjen rajat ja kiinteistörekisterinumerot sekä kaavamääräykset, suojelukohteiden rajaukset, pohjavesialueet, luontokohteet, alueella tehdyt kairaukset ja vesipintamittaukset. o Yksityiskohtainen suunnitelmakartta on tarkka kuvaus ottamisalueesta, ja sen mittakaavaksi sopii 1:500 1:5000. Karttaan merkitään ottamisalueen nykytila, tuleva pohjakorkeus, liikennejärjestelyt ajourineen, seurannan tarkkailupisteet, pohjaveden havaintopisteet, suunnitellut varastokasa-alueet, pintamaiden varastointialueet. Kartan pitää ulottua 50 metriä ottamisalueen ulkopuolelle ja kartalla pitää esittää 300 metrin sisälle jäävät häiriintyvät kohteet. o Leikkauspiirroksilla, joiden pituusmittakaava 1:500 1:5000 ja pystymittakaava 1:200 1:500, esitetään yksityiskohtaisesti ottamisalueen maanpinnan nykyinen taso ja tuleva lopputilanne sekä lopputilanteen muotoilu ja jälkihoito, tiedot kairauksista, maakerroksen paksuudesta ja rakenteesta, pohjaveden ja kalliopinnan korkeudesta. Piirrokset ulotetaan vähintään 20 metriä ottamisalueen ulkopuolelle.

4 5 5 SELVITYS KAAVATILANTEESTA SUUNNITELTAVALLA MAA- AINESTENOTTAMISALUEELLA Kaavoitukseen liittyvät asiat selviävät kunnasta, erityisesti yleis- ja asemakaavat kaavamääräyksineen, mahdollisesti myös maakuntakaava. Maakuntakaavasta parhaiten saa tietoa Etelä-Karjalan Liitolta. Seuraavilla sivuilla on esitelty kuntien kaavoitusten yhteystietoja. Etelä-Karjalan maakuntakaava Kyseinen kaava on saatavilla internetistä, hakusanalla Etelä-Karjalan maakuntakaava. Edellä mainittu maakuntakaava avautuu alla olevasta linkistä. o Etelä-Karjalan maakuntakaava Imatran kaava-asiat Alla olevan linkin takaa avautuvat Imatran kaupungin kaavat kaavamääräyksineen o Imatran kaavoitus tai ottamalla yhteyttä kuntaan o Imatran kaupungin asiakaspalvelu, puh o asiakaspalvelu@imatra.fi Parikkalan kaava-asiat Alla olevan linkin kautta avautuvat Parikkalan kunnan kaavat kaavamääräyksineen o Parikkalan kaavoitus tai ottamalla yhteyttä kuntaan o Parikkalan kunta, asiakaspalvelu, puh o Rakentamispäällikkö Olli Summala puh , olli.summala@parikkala.fi

5 6 Rautjärven kaava-asiat Alla olevan linkin kautta avautuvat Rautjärven kunnan kaavat kaavamääräyksineen o Rautjärven kaavoitus tai ottamalla yhteyttä kuntaan o Rautjärven kunta, asiakaspalvelu, puh tai o yleiskaava: kunnanjohtaja Harri Anttila, puh o asemakaava: rakennustarkastaja Pasi Kautto. puh o sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@rautjarvi.fi Ruokolahden kaava-asiat Alla olevan linkin kautta avautuvat Rautjärven kunnan kaavat kaavamääräyksineen o Ruokolahden kaavoitus tai ottamalla yhteyttä kuntaan o tekninen johtaja Arja Villanen, puh o maanmittausinsinööri Mika Palovaara, puh o sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@ruokolahti.fi 6 MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA (4 kpl) Ottosuunnitelma esitetään erillisenä selosteena, joka sisältää kartan ottamistoiminnan etenemisestä ja rajauksista sekä poikkileikkauskuvat. Ottosuunnitelman voi teettää esimerkiksi ulkopuolisella konsultilla, mutta sen voi tehdä myös itse. Internetissä on saatavilla hyviä ottamissuunnitelma malleja. Ottosuunnitelmassa on esiteltävä vähintään seuraavat tiedot: a) selvitys aikaisemmasta maa-ainestenottamistoiminnasta eli selvitys vanhoista maa-ainesluvista b) selvitetään lähimmät häiriintyvät kiinteistöt ja niiden etäisyys ottamisalueeseen c) ottamistoiminnan kokonaisaika d) mikäli haetaan maa-aineslupaa rantavyöhykkeelle, pitää esittää erityiset perustelut ja syyt tulevalle toiminnalle e) kuvataan o suunnittelualueeseen kuuluvat tilat ja rajanaapurit o hakijan hallintaoikeus alueeseen o luonnonolosuhteet kuten kauniit maisemakuvat kuten arvokkaat luontokohteet, kasvisto ja eläimet, tiedot pitäisi perustua ennalta laadittuun luonto- ja maisemaselvitykseen o ympäristöarvot ja muinaisjäännökset

6 7 f) kuvataan ja merkitään ottamisalue maastoon o viereisessä kuvassa 1 on merkitty maastoon ottamisalueen jyrkkää luiskaa lippusiimalla. o ottamisalueen rajaaminen selkeästi maastoon o kaivausten ja leikkausten syvyys > leikkauspiirrokset, joista ilmenee ottamisalueen nykytilanne ja tuleva lopputilanne sekä ottamistoiminnan eteneminen (suunta ja ottamistasot) o valokuvat ja ilmakuvat (tarvittaessa) Kuva 1. Ottoalueen merkintää maastossa g) ilmoitetaan suunnitellun maa-ainestenmäärä ja laatu alla olevan luokittelun mukaan o sora ja hiekka o kalliokiviaines (murske, louhe) o rakennuskivi ja muu tarvekivi o moreeni o siltti ja savi o eloperäiset maalajit (multa, lieju) h) selvitys ottamisalueen ja sen ympäristön pohjavesiolosuhteista o pohjavesialueen nimi ja luokka o pohjaveden havaintoputkenpaikat, pinnankorkeus, erityisesti ylin pohjaveden pinnankorkeus, päävirtaussuunnat ottamisalueella ja verrattuna pohjavedenottamoihin ja lähikaivoihin o pohjaveden suojaus onnettomuustilanteissa (öljy- ja polttoainevuodot) o lähellä sijaitsevat talousvesikaivot, lähteet, pohjavedenottamot ja niiden suoja-aluerajaukset ja määräykset i) selvitys ottamistoiminnan ympäristövaikutuksista, kuten melu, pöly tai tärinä kuten lähikiinteistöihin ja luonnonolosuhteisiin j) selvitys ottamisalueella olevien puiden ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja puiden istuttaminen ottamisen aikana, mutta erityisesti ottamisen jälkeen. k) selvitys ottamiseen liittyvän liikenteen järjestämisestä, ottamistoiminnassa käytettävistä koneista, laitteista ja niiden sijoituksesta, polttoaineiden varastoinnista ja tankkauspaikoista sekä vahinkoihin varautumisesta (öljyvahingot)

7 8 l ) selvitys asiattomien henkilöiden pääsyn estäminen ottamisalueelle m) selvitys alueen suojaaminen ja siistiminen ottamisen aikana ja sen jälkeen (maisemointi) ja arvio jälkihoitokustannuksista sekä alueen käyttö maaainesottamistoiminnan loppumisen jälkeen. 7 LÄHIKIINTEISTÖJEN KUULEMINEN Hakija voi hoitaa ottamisalueeseen rajoittuvien kiinteistönomistajien kuulemisen. Alla olevan linkin takaa avautuu lomake, jolla voidaan kuulla lähikiinteistöt. Selvitys naapurin kuulemisesta Lupaviranomainen voi hoitaa myös lähikiinteistöjen kuulemisen, mutta se on maksullista. Lupaviranomainen kuuluttaa hakemuksesta Imatran kaupungin ja sen kunnan ilmoitustaululla, missä kunnassa sijaitsee maa-aineslupahakemuksen kohde. Mikäli hankkeella on vaikutusta laajalla alueella tai lukuisten ihmisten oloihin, asian vireillä olosta tiedotetaan sanomalehdessä. Imatran ja Ruokolahden maa-aineslupahakemusten kuulutus tehdään Uutisvuoksessa ja Rautjärven ja Parikkalan maa-aineslupahakemukset kuulutetaan Parikkalan- Rautjärven Sanomissa. Lehtikuulutuksista aiheutuneet kustannukset lisätään lupahakemukseen. 8 KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarkoituksenmukaista laatia aina kun otetaan maa-aineksia. Kyseisen suunnitelman laajuus suhteutetaan otettavien maaainestenmäärään. Suunnitelmassa huomioidaan myös alueelta pintakuoritut maa-ainekset ja mitä pintamaille tehdään. Kyseinen suunnitelma tehdään luvanvaraisesta toiminnasta ja se toimitetaan lupa- ja valvontaviranomaiselle. Alla olevan linkin kautta löytyy kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, joka laitetaan liitteeksi ottamissuunnitelmaan. o Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

8 Toiminnanharjoittajan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteenjätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. 9 9 TIELIITTYMÄLUPA Yksityisen tien liittäminen maantiehen tapahtuu tienpitoviranomaisen antaman luvan perusteella. Tällaisen luvan saa Etelä-Karjalan alueella Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Alla olevan linkin kautta avautuu sivusto, jonka oikeassa reunassa on linkki sähköiseen hakemuslomakkeeseen. o Tieliittymäluvan hakeminen III MUUT ASIAT 10 VAKUUDEN ASETTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN Luvanhakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ennen maa-ainestenottamisen aloittamista. Vakuudella katetaan maa-ainestenottamisesta aiheutuvien haittojen, vahinkojen ja alueen maisemoinnista aiheutuvat kustannukset. Maa-aineslupiin liittyvät vakuudet hyväksytään Imatran seudun ympäristöviranomaisessa. o Vakuuden asettaminen Alkuperäinen vakuusasiakirja postitetaan tai viedään alla olevaan osoitteeseen: o Imatran seudun ympäristötoimi Virastokatu Imatra 11 YMPÄRISTÖLUVAN TARVE Mikäli maa-ainesten ottamiseen liittyy kallion louhintaa tai kivenmurskausta, ja edellä mainittuja toimintoja tehdään vähintään 50 päivää, on toiminnalle haettava ympäristölupa. Ympäristö- ja maa-ainesluvan käsittely tapahtuu samanaikaisesti. Edellä mainitun ympäristöluvan voi tulostaa alla olevan linkin kautta: o Miten ympäristölupa haetaan ohjeet ja lomakkeet Lupaa haettaessa on tarvittaessa esitettävä alustava ottosuunnitelma kivenmurskaamon sijoittamisesta ja toiminnasta alueella ja siihen liittyvät liitteet (katso kohdat 3-9).

9 10 12 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIONTISELOSTUS (YVA) JA ALUEHALLINTOVIRASTON LUPA Laajamittainen maa-ainesten ottaminen tai ottamistoiminnan sijoittuminen ympäristön ja luonnon kannalta herkälle alueelle saattaa edellyttää YVA- menettelyä. Ympäristönja luonnon kannalta herkkiä alueita ovat esimerkiksi pohjavesi- ja ranta-alueet. Laajamittaiseksi ottamistoiminnaksi katsotaan esimerkiksi kiven, soran ja hiekan ottaminen, jos kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä on vähintään kiintokuutiometriä vuodessa. Aluehallintoviraston (AVI) lupa tarvitaan silloin, jos maa-ainestenottaminen tapahtuu esimerkiksi merenpohjasta tai pohjavesialueilla pohjavedenpinnan alapuolelta. 13 VASTUU ASIAKIRJOJEN OIKEELLISUUDESTA Hakija vastaa lupahakemusasiakirjojen oikeellisuudesta. Mikäli lupapäätös on tehty virheellisiin tietoihin perustuen, voidaan lupa peruuttaa. 14 OTTAMISEN ALOITTAMINEN JA LOPETTAMINEN Ennen maa-ainestenoton aloittamista hakijan on jätettävä luvan edellyttämä vakuus Imatran seudun ympäristötoimeen. Lisäksi toiminnanharjoittajan on merkittävä luvan mukainen ottamisalue maastoon selkeästi ja asetettava valvonnan suorittamiseksi riittävät laitteet kuten korkomerkit. Luvanhaltija kutsuu aloituskokouksen koolle eli lupaviranomainen tekee aloitustarkastuksen ennen maa-ainestenottamisen aloittamista. Joissain tapauksissa maa-ainestenottaminen voidaan aloittaa luvanhakijan pyynnöstä ennen luvan lainvoimaiseksi tulemista, mikäli luvansaaja asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen ennallistamiseksi ja vahinkojen korvaamiseksi, jotka ovat aiheutuneet ennen luvan saamista. Maa-ainesluvan voimassaolon päättymisen jälkeen, mikäli ei haeta jatkolupaa maaainesten ottamiseen, lupaviranomainen tekee lopputarkastuksen.

10 11 15 MAA-AINESLUPA HALTIJAN SELVITYS OTETUISTA MAA-AINEKSISTA NOTTO-rekisteri Maa-aineslain (555/1981) 23 b :n mukaan ottamisluvan haltijan on ilmoitettava edellisenä kalenterivuotena otetut maa-ainekset ja niiden laadut ympäristöhallinnon asianhallintatietojärjestelmän NOTTO-rekisteriin sekä kiviainestilinpitojärjestelmään vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Selvitys tehdään sähköisesti lomakkeella, jonne pääset avaamalla alla olevan linkin, ja sivulta valitaan sähköinen asiointi. Maa-ainesten ilmoittaminen NOTTO- rekisteriin Ilmoitus kunnan lupaviranomaiselle Maa-aineslain 23 a :n mukaan ottamisluvan haltijan on tehtävä ilmoitus otetuista maaainesmääristä kunnan lupaviranomaiselle. Edellä mainitun ilmoituksen voi tehdä myös vapaa-muotoisella asiakirjalla. Alla yhteystiedot: o Imatran seudun ympäristötoimi Virastokatu Imatra o ymparistotoimi@imatra.fi 16 MAA-AINESLUVAN JATKAMINEN Lupa-ajan päätyttyä voidaan samalle alueelle hakea uutta maa-aineslupaa, mikäli alueella on hyödyntämättömiä maa-aineksia. Toiminnanharjoittaja hakee uuden luvan maa-ainesten ottamiseen ja liittää lupahakemukseen tarvittavat liitteet. Mikäli jatkoa maa-ainestenottamiseen ei haeta, niin ottamisalueen jälkihoitotoimenpiteet tulee tehdä luvan voimassa oloaikana.

11 12 17 VOIMASSA OLEVAN MAA-AINESLUVAN SIIRTÄMINEN TOISELLE Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainestenottamiseen siirretään toiselle, niin siirrosta on ilmoitettava Imatran seudun ympäristötoimen lupaviranomaiselle kummankin osapuolen allekirjoittamalla asiakirjalla. (MAL 13 a ) Asiakirjan liitteeksi laitetaan selvitys kiinteistön hallintaoikeudesta. Lisäksi mahdolliset vuokrasopimukset tulee muuttaa uuden haltijan nimiin. Uudella luvan haltijalla täytyy olla asetettuna vakuus ennen maa-ainesten ottamista. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista niin kauan kuin hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Imatran seudun ympäristötoimi tekee hyväksymisestä päätöksen. 18 MAA-AINESVALVONTAVIRANOMAISEN JA YMPÄRISTÖLUVAN TAKSAT Maa-ainesluvan käsittely eri prosesseineen sekä valvonta ovat maksullisia. Maaaineslain mukaiset taksat on hyväksytty Imatran seudun ympäristölautakunnassa , 78 ja Imatran kaupunginvaltuustossa , 62. Maa-ainesvalvonta viranomaisen taksa Lisäksi hakijalle aiheutuu kustannuksia suunnitelmien teettämisestä, asiakirjojen hankkimisesta sekä mahdollisesta lupaviranomaisen suorittamasta naapurien kuulemisesta ja lehtikuulutuksesta. Imatran seudun (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) ympäristönsuojeluviranomainen perii ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä käsittelymaksun alla olevan taksan mukaisesti. Ympäristölupataksa Maksua peritään myös valvontasuunnitelman mukaisesta tarkastuksesta lähtien. Valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia ovat ympäristönlupiin liittyvät säännölliset tarkastukset.

12 13 20 LISÄTIETOJA Imatran seudun ympäristötoimi Virastokatu Imatra Sähköposti on muotoa etunumi.sukunimi@imatra.fi Ympäristötarkastaja Arto Ahonen, puh Ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström, puh Ympäristöinsinööri Marja Jääskeläinen, puh