MAA-AINEKSEN OTTOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MAA-AINEKSEN OTTOSUUNNITELMA Toimitusnumero: Kunta: MYRSKYLÄ Tila: TYSKAS SPORTPLANEN SORALA Hakija: TÅNG MIKAEL Osoite: KOSKENKYLÄNTIE MYRSKYLÄ Puh Fax Maa-aineksen ottosuunnitelma: 9,20 ha Kuopiossa 17. päivänä elokuuta 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO - Suunnitelmaselostus - Sijaintikartta mk 1: Peruskarttaote mk 1: Kiinteistökartta mk 1: Karttaote Itä-Uudenmaan maakunta kaavasta (vahvistettu ) - Itä- Uudenmaan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset - Pohjavesialuekartta mk 1: Pohjavesialueen tiedot ( ) - Havaintopistekortti pohjavesiputkesta (HP 18 = P18) - Kaivoselvitys (kartta) - Kaivoselvitys (taulukko kaivoista) - Havaintoputken HP 18 vedenkorkeudet vuosina (kuvaaja) - Havaintoputken HP 39 vedenkorkeudet vuosina (kuvaaja) - Havaintoputken HP18 vedenlaatu tiedot vuosina (kuvaaja) - Pohjaveden tarkkailuohjelma (ehdotus) - Nykytilannekartta mk 1: Lopputilannekartta mk 1: Poikkileikkaukset mk 1:500 / 1:500 A-A B-B - Poikkileikkaukset mk 1:500 / 1:500 C-C D-D - Pituusleikkaukset mk 1:500 / 1:500 E-E F-F - Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma - Maatutkaluotaus raportti 2

3 SUUNNITELMASELOSTUS 1. MAANOMISTUS Ottoalue kuuluu tiloihin Tyskas 3:65, Sportplanen 3:22 ja Sorala 3:20 jotka omistaa Tång Karl Mikael. 2. YLEISKUVAUS Soranottoalue sijaitsee Myrskylän kunnan Hyövinkylässä (liitekartat). Ottoalueen tuntumassa kulkee Koskenkylä Myrskylä maantie. Kyseessä on vanha maaaineksenottoalue, josta on otettu soraa jo kymmenien vuosien aikana. Voimassaoleva maa-aineksen ottolupa on myönnetty v ja nyt haetaan lupaa toiminnan jatkamiseen alueen kunnostamiseksi. Entisen alueen lisäksi suunnitelmassa on nyt mukana Sorala 3:20 tila, jolla on myös aikaisemmin ollut luvanvaraista ottoa. Alue on maisemoimatta ja nyt onkin tarkoitus ottamisen edetessä toteuttaa vanhojen luiskien viimeistely ja puuston palauttaminen alueelle. Maa-ainesesiintymää käytetään säästeliäästi ja taloudellisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Soranottoalueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä , kumoaa erilliset seutukaavat). Kaavassa ko. soranottoalue on merkitty pohjavesialueeksi. Aivan ottamisalueen viereen on merkitty viheryhteystarve ja n. 400m ottoalueesta on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Ote maakuntakaavasta sekä kaavamerkinnät ja määräykset ovat suunnitelman liitteenä. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Soranottoalue sijaitsee Uusisillan (n:o ) I -luokan tärkeällä pohjavesialueella. Ottoalueesta n. 700m kaakkoon sijaitsee Loviisan Seudun Vesi Oy:n vedenottamo, jolle ei ole suoja-alue päätöstä. Vuonna 2006 julkaistussa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan POSKI-projektin loppuraportissa on mainittu Uusisillan pohjavesialue soveltumattomaksi maaaineksen ottoon. Ko. raportista ilmenee myös, että Uusisillan alue on kunnostussuunnitelman tarpeessa. Hankkeen yksi tarkoituksista on kunnostaa maaaineksenottoalue. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee n. 200 m:n päässä ottoalueen reunasta koilliseen. Luonnonsuojelualueita ei ole Myrskylän kunnan alueella eikä täten suunnitellun ottopaikan välittömässä läheisyydessä. Lähin Natura 2000-alue sijaitsee Pukkilassa n. 12,5km maa-aineksen ottopaikalta luoteeseen (Kanteleenjärven lintuvesi). 3

4 3. NYKYTILANNE KASVILLISUUDEN OSALTA, MAAPERÄOLOSUHTEET Voimassa olevalla lupa-alueella puusto on poistettu kokonaan ja pintamaat on varastoitu alueen reunoille. Ainoastaan suunnitellun alueen luoteiskulmassa on jonkin verran pääasiassa kuitupuukokoista mäntymetsää. Alueen maaperää on selvitetty mm. maatutkaluotauksilla, jonka raportti on suunnitelman liitteenä. Maalajina on pääosin hiekka, sora sekä moreeni; alueella on myös murskaukseen sopivaa kiviainesta. Suunnittelualueen länsireunassa on paikoin tullut näkyviin kallio, jota on maatutkaluotausten perusteella alueen luoteisreunassa vielä näkymättömissä soran alla. Kallion pinta on raportin mukaan korkeussuhteiltaan hyvin vaihteleva; välillä on soraa ja välillä kalliota. Maa-ainesottolupaa haetaan vain maa-aineksen ottamista varten. 4. POHJAVESIOLOSUHTEET JA NIIDEN SUOJELU Ottamisalue sijaitsee Uusisillan ( ) I-luokan tärkeällä pohjavesialueella, joka on yksi Myrskylän pitkittäisharjun pohjavesialueista. Pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma v Pohjavesialueen tiedot on esitetty suunnitelman liitteenä (tuloste HERTTA-järjestelmästä). Pohjaveden kulkeutuminen maa-aineksen ottopaikalta Loviisan Veden vedenottopaikalle on hyvin hidasta. Hydraulinen gradientti maa-aineksenottopaikan ja vedenottamon välillä on heikko, joka on todettu tarkastelemalla soranottoalueen (HP18) ja vedenottamon läheisten havaintoputken (HP39) vedenpinnan korkeuksia. Veden pinnan korkeuksien erot ovat pienet. Havaintoputkien HP 18 ja HP39 vedenpinnan korkeuksien kuvaajat on esitetty suunnitelman liitteenä. Pohjaveden suunta on pohjoisesta etelään sekä harjumuodostelmasta Myrskylänjokea kohden (HERTTA-järjestelmän pohjavesialueen tiedot), jolloin on mahdollista että pohjaveden virtaus vedenottamolle on hitaan nopeuden lisäksi vähäistä. Uusisillan pohjavesialueella sijaitsee seitsemän (7) pohjaveden havaintoputkea, joista pohjaveden pinnan korkeutta ja vedenlaatua tarkkaillaan. Havaintoputkien sijainti on esitetty kaivoselvityksen karttaliitteessä. Vanhalle ottoalueelle asennettu pohjavesiputken (HP18) vedenpinnan taso kuvaa parhaiten ottoalueen pohjaveden pinnan tasoa. Mittaushetkellä ( ) pohjavesi oli HP18 havaintoputkessa korkeudella ja putken asennushetkellä ( ) tasolla Havaintoputkesta HP18 pohjaveden korkeudet vuosina on esitetty suunnitelman liitteissä kuvaajana. Havaintoja on kaikkiaan 75 kpl ja pohjaveden pinnan vaihtelu on seuranta aikana ollut välillä +23,00.+23,98. Havaintoja on eri vuoden ajoilta. Havaintoputkesta HP18 on tarkkailtu myös vedenlaatua vuosina Tulokset on esitetty suunnitelman liitteenä olevassa kuvaajassa. 4

5 Pohjaveden maa-aineksenottamisen aikainen seuranta ja jälkiseurantaranta suoritetaan havaintoputkesta HP18. Pohjaveden tarkkailuohjelma-ehdotus on esitetty ottamissuunnitelman liitteenä. Uusisillan pohjavesialueella on tehty kaivoselvitys tammi-helmikuussa 2011 (Maveplan Oy), jossa on mitattu kiinteistöjen kaivojen vedenpinnan korkeus ja kuvattu kaivojen tilaa. Kaivoselvityksen mukaan talousvesikaivojen pinnat ovat korkeammalla kuin ottoalueen pohjavedenpinnan taso. Kaivoselvityksen kartat ja kaivotiedot (taulukko) on esitetty suunnitelman liitteenä. Suunnitelman alimmaksi kaivusyvyydeksi on määritetty , joka on myös nykyisen voimassaolevan luvan alin sallittu ottotaso. Pohjaveden päälle jää siten mittausajankohtana olleen vedenpinnan tason mukaan. 11,6 m:n suojakerros ja pohjaveden ollessa korkealla n. 11,0 m suojakerros. Ottoalueen luoteisosassa, missä kallio vaikuttaa vedenpinnan korkeuteen, on alin suunniteltu ottotaso paikoissa, joissa kallion pinta jää tasoon. Kallioesiintymien kohdalla kallion päälle jätetään 1m suojakerros maata. Maatutkaluotauksen perusteella on pohjaveden pinnan korkeus tuolla alueella n eli siellä jää suojakerrosta n. 6 m. Suunnitelmassa ei esitetä kallion louhintaa. 5. SUORITETUT MAASTOMITTAUKSET Suunnitelmaa varten alue mitattiin GPS mittauksena ja Saatavat maa-ainesten määrät on laskettu Terra Modeler Field -maastomalli- / massalaskentaohjelmalla. Alueen maatutkaluotaus on tehty , jossa selvitettiin suunnittelualueen kalliopinnan tasoa, maalajeja sekä pohjavesipinnan korkeutta. Maatutkaluotauksen raportti on liitteenä. Mittauksissa käytetty korkeusjärjestelmä on N SUUNNITELTU OTTOMÄÄRÄ, -ALUE, SUOJAETÄISYYDET SEKÄ AIKATAULU Suunnitellun ottoalueen rajauksessa on lähdetty seuraavista suojaetäisyyksistä: Tilan rajoihin on jätetty 10 m:n suojakaista ja Koskenkylän- sekä Kirjamusantien keskilinjaan ottoalueen reunasta on vähintään 30 m. Maatutkalla havaittuun kalliopintaan jätetään 1m suojaetäisyys (maaainesta jää kallioalueella n m³ktr kallion päälle). 5

6 Ottoalue on n. 9,20 ha:n kokoinen ja siitä on laskettu saatavan maa-ainesta (hiekka, sora moreeni) yhteensä noin m 3 ktr suunnitelmassa esitetyin ottotasoin ja suojaetäisyyksin. Ottamistoimintaa on tarkoitus tehdä 10 v:n aikana eli vuotuinen ottomäärä olisi keskimäärin n m 3 ktr keskimääräisen ottosyvyyden ollessa n. 4,2 m. 7. MAA-AINEKSEN OTTAMINEN JA RISKITEKIJÄT Ottamisalue, kaivualue sekä alimman ottotason korkeus merkitään maastoon ennen ottotoiminnan alkua. Humuskerros varastoidaan ottoalueen reunoille suunnitelmakarttaan merkitylle alueille odottamaan ottotoiminnan loppumista. Pintamaat levitetään loppuvaiheessa viimeisteltyjen luiskien ja pohjan päälle. Maa-aineksen ottaminen ulotetaan alimmillaan tasoon leikkauspiirustusten mukaisesti. Ottotasoa osoittava syvyysmerkki asennetaan siten, että siitä voidaan seurata ottamisen syvyyttä. Ottaminen suoritetaan käyttäen luiskan kaltevuutena 1:3. Kallion esiintymisalueilla maa-aineksenotto ulotetaan 1m kalliopinnan yläpuolelle. Alue on tarkoitus ottaa ottotoiminnan loputtua metsätalouskäyttöön kun hyödynnettävissä olevat maa-ainesvarat on otettu. Käytännössä ottaminen tapahtuu kaivualueella, jolloin otto- ja kaivualueiden väliin jää viimeistelyyn tarvittava maa-aines. Ottamistoiminta jatkuu entisiä ottosuuntia noudattaen ja liikenne suuntautuu Koskenkylän- sekä Kirjamusantielle. Raskaanliikenteen määrä on edellä mainituilla ottomäärillä 12 kk ottoaikana n. 8 kasettikuormaa (40 t/kuorma) / arkipäivä. Raskaanliikenteen määrästä on arvioitu suuntautuvan 1/4 Koskenkyläntielle ja 3/4 Kirjamusantielle. Entisen ottoalueen pohjaa käytetään soveltuvin osin murskaus- ja varastoalueena, joka on merkitty nykytilanne karttaan. Alueella ei varastoida öljyä eikä polttonesteitä. Ottoalueella on kaivinkone, pyöräkuormain, seula, murska ja maa-aineksen kuljetuskalustoa. Ottovaiheessa pidetään jyrkän luiskan päällä hyvin erottuvaa lippusiimaa varoituksena maastossa liikkuville. Siimaa siirretään ottamisen edetessä. Mikäli ottamisessa tulee pitkiä taukoja, on rajaukseen pystytettävä tukeva teräsverkkoaita. Samoin ottamistoiminnan päätyttyä on viimeisteltyjen luiskien päälle asennettava teräsverkkoaita mikäli alueelle jää jyrkkiä yli 2 m:n korkuisia penkkoja. Luvanhakija hakee ottamisalueelle ympäristöluvan, mikäli alueelle sijoitetaan siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä 50 päivää kalenterivuodessa (ympäristönsuojeluasetus 169/ ). Kyseisellä alueella suoritetaan 6

7 tilapäistä ja lyhytkestoista n. 2-4 viikkoa kerrallaan keskimäärin 3-5 vuoden välein tapahtuvaa murskausta. Ko. suunnitelmakohteen maa-aineksen ottoon liittyviä merkittävimpiä riskitekijöitä ovat pölyäminen, melu, koneiden polttoaine- ja öljyvuodot sekä ilkivalta. Riskeihin varaudutaan seuraavilla tavoilla: Pölyäminen: Melu: Koneet: Ilkivalta: Asutukseen on riittävät suojaetäisyydet. Mikäli ottamistoiminnan aikana on tarvetta pölynsidontaan, se suoritettaan puhdasta vettä käyttäen. Suurin melu syntyy kivien murskaustoiminnasta. Murskauslaitteisto sijoitetaan maastossa siten, että melun vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäiseksi (alava paikka) ja koteloidaan. Lupaviranomaisen antamia murskaustoiminnan aikarajoituksia noudatetaan. Koneissa on suhteellisen pienet määrät öljyä ja polttoainetta. Öljy- ja polttoainevuodot ehkäistään kaluston säännöllisellä huollolla ja tarkastuksilla sekä asianmukaisilla varusteilla (tippumaton öljyliitin, ylitäytönestimet yms.) Maaaineksenottopaikalle varataan imeytysturvetta. Maa-aineksen ottopaikka varustetaan varoituskylteillä ja puomilla. Maa-aineksenottopaikan ollessa suljettuna puomit ovat kiinni. Lisäksi työntekijöiden ammattitaitoa pidetään yllä koulutuksilla. 8. RAJANAAPURIT JA NAAPURIEN KUULEMINEN Maa-aineksen ottoalueen rajanaapuritilat ovat: Tila Kiinteistötunnus Eskos Mellan-Gård Sandien Nybro Mejeri Nybro Trollebo Lisäksi tila rajoittuu yleisiin tiealueisiin. Teiden takana jatkuu hakijan omistama Tyskas 3:65 -tila Rajanaapureiden kuulemismenettelystä sovitaan luvan hakijan ja Myrskylän kunnan kesken. 7

8 9. TOIMINTA OTTOALUEELLA JA POHJAVEDEN SUOJELU Maa-aineksen ottamisalueella ei varastoida polttoaineita eikä öljyjä. Maa-aineksen ottamisluvan haltija varastoi ko. aineet pohjavesialueen ulkopuolella omassa pihapiirissään. Maa-aineksia otettaessa pohjavesialueella ei tule varastoida pohjavettä uhkaavia laitteita ja aineita, vaan ne tulee säilyttää pohjavesialueen ulkopuolella. Jos tämä ei ole mahdollista, pohjavesialueella ei kuitenkaan saa varastoida poltto- ja voiteluaineita, ympäristölle vaarallisia aineita eikä koneita ja autoja ilman suojarakenteita tai alustoja, jotka estävät tällaisten aineiden pääsyn maaperään ja edelleen pohjaveteen. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle vaarallisten aineiden säiliöissä tulee olla niiden tilavuutta vastaavat, katetut suoja-altaat sekä ylitäytönestimet ja lukot. Polttoainesäiliöiden suojarakenteiden tulee olla sellaiset, ettei koneiden ja autojen tankkausten yhteydessä öljyä pääse maaperään ja edelleen pohjaveteen. Työkoneiden osalta on valvottava, ettei niistä pääse vuotamaan maahan poltto- ja voiteluaineita eikä hydrauliikkanesteitä. Mikäli ottamistoiminnan aikana on tarvetta pölynsidontaan, se on suoritettava puhdasta vettä käyttäen. Ottotoiminnan aikana on huolehdittava alueen siisteydestä ja jätehuollosta. Jätteitä ei saa säilyttää siten, että siitä aiheutuu naapurikiinteistöjen talousveden pilaantumisvaaraa. Jätteet on varastoitava siten, että mahdolliset vuodot astioista eivät aiheuta valumia maaperään. Jäteöljy ja talousjäte on toimitettava asianomaisille keräyspaikoille viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. 10. OTTOALUEEN JÄLKIHOITO Ottoalueen siisteydestä huolehditaan koko toiminnan ajan ja lopullinen ympäristön siistiminen tehdään heti ottamistoiminnan loputtua. Ottamistoiminta ja jälkihoito vaiheistetaan siten, että oton kuluessa jo otettua aluetta metsitetään luiskauksen ja humuskerroksen levittämisen jälkeen, jolloin metsitetyn alueet saadaan nopeammin luonnonmukaiseksi vedenmuodostumisalueeksi. Luontoon kuulumattomat rakenteet, romut ja jätteet viedään asiaankuuluviin keräilypaikkoihin. Ylijäämäkiviainekset voidaan soveltuvin osin käyttää alueen jälkihoitoon. Tiivistyneet osa-alueet, kuten tieurat, möyhennetään ja pehmennetään. Viimeistelytyötä tehdään ottamisen aikana toiminnasta poistuneilla alueilla, jolloin luiskat viimeistellään kaltevuuteen 1:3. Luiskan yläreunat pyöristetään siten, että ottopaikan reunoille ei jää teräviä luonnottoman näköisiä pinnan muotoja vaan kaikissa viimeistelytöissä pyritään mahdollisimman luonnonmukaisiin maaston muotoihin. Ottoalueen pohjalle tehdään ylijäämämaista 2-3 m korkeita kumpareita elävöittämään maisemaa. Luiskien ja pohjan päälle levitetään cm:n paksuinen humuskerros ja alueelle istutetaan tai kylvetään havupuusto. 8

9 Viimeistelytyö saatetaan loppuun ottamistoiminnan päätyttyä ennen ottamisluvan umpeutumista. Pohjavedelle haitallisia aineita ei saa käyttää viimeistelyssä, vaan ne on vietävä kunnan osoittamaan paikkaan. Arvioitu maisemointikustannus on /ha 11. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN LUONNONARVOIHIN Koko alue pyritään saattamaan sopusointuun ympäröivän maaston kanssa niin hyvin, kuin se olosuhteet huomioiden on mahdollista. Suunnitelma-alue sijaitsee Uusisillan ( ) vedenhankintaan soveltuvalla I- luokan pohjavesialueella. Ottoalueen alaosissa suojakerrosta jää ylimmän pohjavesipinnan yläpuolelle n 11,6 metriä ja luoteisreunassa suojakerroksen vahvuus on n. 6 m. Suunnitelman mukaisella suojakerroksella pohjavedelle ei arvioida aiheutuvan pilaantumisvaaraa. Ottoalue ei näy ympäristöön. Koskenkylän- ja Kirjamusantieltä katsottuna jätettävä suojakaista puustoineen tien reunaan estää näköyhteyden ottopaikalle, varsinkin kun maasto nousee tieltä ottoalueelle päin selvästi. Näin ollen ottotoiminta ei kovin radikaalisti muuta ympäristön ilmettä ottaen huomioon jo aiemman oton vaikutuksen maisemaan, joten suunniteltu otto ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista. Alueella ei ole merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisten luonnonesiintymiä, jotka voisivat tuhoutua otonseurauksena (maakuntakaava ja HERTTA-järjestelmän tietokannat). Maa-aineksen otto muuttaa luonnollisesti maisemakuvaa, mutta alue on vanhaa maa-aineistenottamisaluetta joten oton jatkuminen ei maisemankuvaa olennaisesti muuta. Pohjavesi muodostuu alueella kuten aiemmankin soranoton aikaan, jolloin soranotosta ei ole voitu katsoa olleen ympäristövaikutuksia pohjaveteen. Muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen ja laatuun ei ole odotettavissa sillä kyseessä on vanha maa-aineksenotto paikka ja alueella on hyvät suojaetäisyydet pohjaveteen. Ottamisalueen koko on 3 % pohjavesialueen koosta. Pohjaveden tarkkailuohjelma-ehdotus on esitetty ottamissuunnitelman liitteenä. Huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa ei pääse tapahtumaan, eikä myöskään tärkeän tai muun vedenhankinta käyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Edellä mainittu perustuu pohjaveden heikkoon gradienttiin soranottoalueen ja vedenottamon välillä ja vahinkojen torjunnan järjestämiseen hyvien tieyhteyksien vuoksi. Kyseessä oleva soraesiintymä on tärkeä lähiseudun maanrakennustyömaiden raaka-aineen lähde. Maa-aineksen oton vaikutukset ovat lähinnä ottoalueeseen liittyviä ottamistoiminnan aikaisia ja jäävät siten väliaikaisiksi. Ottamissuunnitelman mukaisten viimeistelytöiden jälkeen alue sulautuu saumattomasti lähimaastoon. 9

10 Suunnittelijan nimi, allekirjoitus ja pvm Kuopio Jari Uusitalo Salaojateknikko MAVEPLAN OY Satu Miettinen Suunnitteluinsinööri (ins. AMK) MAVEPLAN OY Mika Mikkola Toimitusjohtaja MAVEPLAN OY 10