verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Timo Äikäs HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN
|
|
- Timo-Jaakko Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/juhani Seppovaara Verkkojulkaisu ISSN ISBN Painettuna ISSN LISÄTIETOJA Timo Äikäs, puh
2 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Vuoden 2003 lopussa 15 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 67,7 prosenttia oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon 1. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,4 prosenttiyksikköä. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita oli vuoden 2003 lopussa Helsingissä kaikkiaan Koko maassa perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus oli 61,9 prosenttia vuoden 2003 lopussa. Tutkinnon suorittaneita oli maassa yhteensä lähes 2,7 miljoonaa. Kuvio1. Väestö koulutusasteen ja iän mukaan Helsingin väestön koulutustaso kokonaisuudessaan on noussut merkittävästi. Pitkällä aikavälillä muutos on ollut suuri: Kun vuonna 1970 Helsingissä 15 vuotta täyttäneistä 63 prosenttia oli vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa, oli vastaava osuus vuoden 2003 lopussa enää 32,3 prosenttia. Väestön hyvää koulutustasoa voidaan pitää eräänä keskeisenä Helsingin ja Helsingin seudun pitkän aikavälin kilpailuetuna. Vaikka Helsingissä ja Helsingin seudulla koulutustaso onkin yleisesti ottaen korkea, on seudun työvoimasta kuitenkin melko suuri osuus pelkän yleissivistävän koulutuksen varassa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita seudulla on kuitenkin suhteellisesti selvästi enemmän kuin koko maassa. Samoin ns. koulutustasomittaimella mitattuna Helsingin koulutustaso on maan korkeimpia. Helsingin seudulla työelämän muutos näkyy työvoimalta edellytetyn kvalifikaatiotason muutoksena. Korkean koulutuksen vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivan työvoiman osuus kasvaa edelleen ja koulutustaso nousee muissakin ammattiryhmissä. Silti ammatillisen koulutuksen tarve on suuri, koska työvoima on käytännön työntekijäammateissa ikääntynyttä, ammattiryhmät suuria ja poistumat huomattavasti suuremmat kuin korkea-asteen koulutusta edustavissa ammattiryhmissä. Suomessa ensimmäiset ammattikorkeakoulututkinnot suoritettiin vuonna Helsingin seudulla on yhdeksän ammattikorkeakoulua. Koulutusrakennetta tulee muuttamaan ammattikorkeakouluista valmistuneiden määrän kasvu. Tutkinnot luokitellaan samantasoisiksi kuin alemmat korkeakoulututkinnot yliopistoissa. Nuoret ovat saaneet huomattavasti enemmän koulutusta kuin vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat. Eniten koulutettuja olivat vuotiaat nuoret aikuiset. Vähiten koulutettuja ovat eläkeikäiset vuotiaiden ryhmästä 40,4 prosenttia oli suorittanut keskiasteen ja 43,1 prosenttia korkean asteen tutkinnon eli yhteensä 83,5 prosenttia ikäryhmästä oli tutkinnon suorittaneita. Tämä on hieman pienempi osuus kuin koko maassa (84,8%). Tämän ikäryhmän helsinkiläiset, joilla on tutkinto, ovat kuitenkin suorittaneet muuta maata useammin korkeampia tutkintoja. Esim. ylemmän korkeakoulututkinnon tässä ikäryhmässä suorittaneita oli 18 prosenttia ja vastaavasti koko maassa 10,8 prosenttia. Nuoremmissa ikäryhmissä tutkinnon suorittaneiden naisten osuus on selvästi miesten vastaavaa osuutta suurempi luvun alussa helsinkiläiset miehet olivat naisia koulutetumpia kaikissa ikäryhmissä. Nykyään ainoastaan vanhemmissa ikäryhmissä miesten koulutustaso on naisten koulutustasoa korkeampi ja kaikissa alle 44-vuotiaiden ikäryhmissä naiset ovat nykyään keskimäärin koulutetumpia kuin miehet. Lisäksi on huomionarvoista, että vuonna 2003 naisilla oli Helsingissä suhteellisesti enemmän korkean asteen tutkintoja kuin miehillä (35,3 % vs 32,2 %). 1 Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. tusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulu- 1
3 Ruotsinkielisestä väestöstä on 70,7 prosenttia tutkinnon suorittaneita eli jonkin verran suurempi osuus kuin suomenkielisestä väestöstä (69,4 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla erot tulevat esiin selvimmin: ruotsinkielinen väestö 41,5 prosenttia, suomenkielinen väestö 34,4 prosenttia. HELSINGIN SEUTU JA KOKO MAA Helsingissä korkean asteen tutkintoja suorittaneita oli reilu kolmannes väestöstä (33,9 %), kun koko maassa vastaava osuus oli alle neljännes (24,6 %). Helsingissä korkean asteen tutkintoja suorittaneiden lukumäärä oli Koko maassa määrä oli Koska Suomessa nuoret ovat selvästi paremmin koulutettuja kuin vanhemmat ikäluokat, kokonaiskoulutustaso on noussut jatkuvasti. Alueelliset erot muutoksessa ovat selviä. Yleensä koulutustaso on noussut eniten siellä missä se ennestäänkin on ollut korkea. Koulutustasossa on melko suuria eroja kunnittain myös Helsingin seudulla kuten kuviosta 2. ilmenee. Kuviossa on käytetty koulutustason osoittimena koulutustasomittainta (VKTM). Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Mittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. Keskimäärin seudun kuntien koulutustaso on korkea, sillä kaikkien seudun kuntien koulutustaso ylittää koko maan keskimääräisen tason ja Hyvinkään koutustaso on sama kuin koko maan (294). Helsingin seudun koulutetuimmat kunnat ovat samalla koko Suomen parhaiten koulutettujen kuntien joukossa, erityisesti Kauniainen, Espoo, Helsinki ja Kirkkonummi. Kymmenen kärjessä-listalla Oulu ohitti Helsingin jo edellisenä vuonna (2002). Vuonna 2003 Pirkkala ohitti Kirkkonummen. Tarkasteltaessa pelkästään korkean asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta nähdään että kaikissa Helsingin seudun kunnissa osuus on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Huippua edustaa Kauniainen, jossa 54,1 prosenttia on suorittanut korkean asteen tutkinnon. Seuraavina Espoo, jossa 41,2 prosenttia on suorittanut korkean asteen tutkinnon sekä Helsinki, jossa puolestaan 33,9 prosenttia on suorittanut vastaavan tasoisen tutkinnon. Korkean asteen tutkintojen suorittaneiden osuus vuoden 2003 lopussa koko Kuvio vuotta täyttäneen väestön koulutustaso (VKTM) 1 Helsingin seudun kunnissa Katso laatuseloste. Helsingin seudulla oli 33,3 prosenttia. Koko maassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 24,6 prosenttia. Kuvio 3. Koulutustasoltaan korkeimmat kunnat Suomessa
4 Taulukko 1. Helsingin 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan suur- ja peruspiireittäin Suur- ja 15 vuotta Enintään Tutkintoja Keski- Korkea- %:na 15 vuotta täyttäneestä väestöstä peruspiiri täyttänyt perus- yhteensä aste aste Enint. Tutkin- Keski- Korkea- VKTM 1 väestö aste perus- toja aste aste yhteensä aste yhteensä Koko kaupunki ,3 67,7 33,8 33,9 365,7 Eteläinen sp ,5 79,5 33,0 46,5 472,4 Vironniemi ,8 79,2 31,8 47,4 488,0 Ullanlinna ,9 80,1 33,8 46,3 476,5 Kampinmalmi ,6 79,4 34,6 44,8 463,6 Taka-Töölö ,5 79,5 34,1 45,4 462,1 Lauttasaari ,1 78,9 29,3 49,6 479,6 Läntinen sp ,3 70,7 33,8 36,9 388,0 Reijola ,0 76,0 35,1 40,9 426,1 Munkkiniemi ,3 77,7 28,4 49,3 478,6 Haaga ,4 70,6 33,4 37,2 384,9 Pitäjänmäki ,3 67,8 34,2 33,5 353,1 Kaarela ,4 64,6 36,8 27,8 325,1 Keskinen sp ,9 69,2 39,0 30,2 344,8 Kallio ,4 73,7 40,9 32,8 366,4 Alppiharju ,0 71,1 41,4 29,7 341,2 Vallila ,8 67,2 40,8 26,4 317,2 Pasila ,4 63,6 36,3 27,3 317,9 Vanhakaupunki ,6 64,5 34,0 30,4 343,7 Pohjoinen sp ,8 66,2 28,3 38,0 388,2 Maunula ,0 55,0 29,3 25,6 290,2 Länsi-Pakila ,4 71,6 23,8 47,8 461,0 Tuomarinkylä ,7 72,3 26,0 46,3 463,0 Oulunkylä ,0 67,0 31,5 35,6 371,8 Itä-Pakila ,9 69,1 25,6 43,5 424,8 Koillinen sp ,2 61,8 34,6 27,2 309,8 Latokartano ,2 61,8 36,3 25,5 301,9 Pukinmäki ,2 62,8 35,0 27,8 311,6 Malmi ,5 62,5 33,7 28,8 319,3 Suutarila ,6 61,4 34,4 26,9 304,8 Puistola ,0 66,0 35,1 30,9 345,6 Jakomäki ,5 44,6 33,1 11,5 185,2 Kaakkoinen sp ,3 66,7 30,5 36,2 375,4 Kulosaari ,4 76,6 27,1 49,5 488,2 Herttoniemi ,7 64,4 32,1 32,2 345,7 Laajasalo ,8 68,2 28,5 39,7 398,3 Itäinen sp ,7 59,3 34,4 24,9 290,4 Vartiokylä ,7 62,3 33,0 29,3 323,6 Myllypuro ,8 53,2 30,5 22,7 260,2 Mellunkylä ,8 55,2 35,2 20,0 253,3 Vuosaari ,0 64,0 35,7 28,4 320,4 Alue tuntematon ,9 52,1 29,1 23,0 270, vuotta täyttäneen väestön koulutustason mittain 3
5 HELSINGIN ALUEITTAINEN KOULUTUSRAKENNE Kuvio 4. Väestö koulutusasteen mukaan pääkaupunkiseudun kunnissa, Helsingin seudulla ja koko maassa Korkea-asteen tutkinnon suorittaneen väestön osuus vaihtelee Helsingissä peruspiireittäin 11,5 prosentista 49,6 prosenttiin. Korkea-asteen suorittaneiden osuus seurailee melko johdonmukaisesti lukion aloittavien osuutta. Korkeakoulutus keskittyi aikaisemmin kaupungin länsiosiin, mutta viimeisen 25 vuoden aikana yleinen koulutustaso on noussut kaikkialla Helsingin alueella. Alueiden väliset erot ovat kuitenkin melko suuret. Yleisesti ottaen korkeimman koulutustason alueet ovat etelässä ja lännessä sijaitsevia peruspiirejä. Kuvio vuotta täyttäneen väestön koulutustaso (VKTM) peruspiireittäin Helsingissä Mitä suurempi luku, sitä korkeampi koulutusaste Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 041/
6 Vuoden 2003lopussa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein, 79.5 prosenttia, eteläisessä suurpiirissä (vertailuna v.1983: 61 %). Läntisessä suurpiirissä osuus oli 70,7 prosenttia, muissa suurpiireissä osuus jäi 59:n ja 69:n prosentin välille. Eteläisessä suurpiirissä oli myös kaupungin suurin korkean asteen koulutuksen saaneiden osuus (46,5 %). Keskisessä suurpiirissä on suhteellisesti eniten keskiasteen suorittaneita (39 %), mutta tätä korkeampia tutkintoja sen sijaan vähemmän. Kartassa on esitetty peruspiirien koulutustaso koulutustasomittaimen (VKTM) avulla. Koulutustasomittain on sikäli kätevä, että eri koulutusasteita ei tarvitse esittää erikseen, vaan mittain huomioi väestön eri koulutuksien lukumäärän ja painottaa ne koulutusasteen mukaan ja tiivistää tiedot yhdeksi indikaattoriksi. Korkeimmat koulutustasot ovat seuraavissa peruspiireissä: Kulosaari, Vironniemi, Lauttasaari, Munkkiniemi, Ullanlinna, Kampinmalmi, Tuomarinkylä, Taka-Töölö ja Länsi-Pakila. Näissä koulutustason arvo on vähintään 460. Helsingin 33:sta peruspiiristä 29:ssa koulutusmittaimen arvo on koko maan keskimääräistä tasoa (294) korkeampi. Yleisesti ottaen ne alueet, jotka ovat kärjessä koulutustasomittaimen mukaan, ovat kärjessä myös muiden hyvinvointimittareiden suhteen ja päinvastoin. KOULUTUSASTE JA ALA Vuoden 2003 lopussa Helsingin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli ammatillisen tutkinnon suorittaneita 31 prosenttia, korkeakoulututkinnon suorittaneita 21,9 prosenttia ja pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneita 14,8 prosenttia. Vain perusaste oli 32,3 prosentilla. Helsingin tutkinnon suorittaneen väestön koulutusalaa ja astetta yhdessä tarkasteltaessa nähdään että suhteellisesti eniten korkeasti koulutettuja on valmistunut luonnontieteelliseltä alalta, jossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on yli 54 prosenttia ja tutkijakoulutuksen suorittaneitakin yli 15 prosenttia. Sen sijaan esim. palvelualalta valmistuneilla koulutus on ollut valtaosaltaan keskiasteen koulutusta (78 %). Keskiasteen yleissivistävän koulutuksen suorittaneet ovat ylioppilastutkinnon suorittaneita, jotka eivät ole ylioppilastutkinnon lisäksi suorittaneet mitään muuta tutkintoa. Helsingissä heitä oli eli lähes 15 prosenttia (14,8 %), kun koko maassa vastaava osuus oli selvästi pienempi eli 7,6 prosenttia. Taulukko 2. Väestö koulutusasteen mukaan pääkaupunkiseudun kunnissa ja koko maassa Yhteensä Ei perus- Keskiaste Alin Alempi Ylempi Tutkijaasteen korkea- korkea- korkea- koulutusjälkeistä aste kouluaste kouluaste aste tutkintoa Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu yht Koko maa % Helsinki ,3 33,8 12,0 8,0 12,4 1,5 Espoo ,7 31,1 14,5 9,4 15,4 1,9 Vantaa ,0 35,7 13,4 7,2 6,2 0,6 Kauniainen ,5 25,4 14,2 12,0 24,6 3,3 Pääkaupunkiseutu yht ,1 33,5 12,8 8,2 12,1 1,4 Koko maa ,1 37,2 12,0 6,0 6,0 0,6 5
7 Taulukko 3. Helsinkiläiset koulutusasteen ja -alan mukaan, lukumäärät ja prosenttiosuudet 2003 Koulutusala Yhteensä Ei perus- Keskiaste Alin Alempi Ylempi Tutkijaasteen- korkea- korkea- korkea- koulutusjälkeistä aste koulu- koulu- aste tutkintoa aste aste Yhteensä Yleissivistävä Kasvatustieteellinen ja opettajan Humanistinen ja taidealan Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen Luonnontieteellinen Tekniikan Maa- ja metsätalousalan Terveys- ja sosiaalialan Palvelualojen Muu tai tuntematon % Yhteensä ,3 33,8 12,0 8,0 12,4 1,5 0 Yleissivistävä ,5 31, Kasvatustieteellinen ja opettajan 100-2,2 20,3 42,2 32,8 2,5 2 Humanistinen ja taidealan ,7 8,1 23,4 49,2 4,5 3 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen ,2 36,7 16,6 28,4 2,1 4 Luonnontieteellinen 100-8,8 11,4 10,2 54,4 15,2 5 Tekniikan ,6 11,1 13,8 15,8 1,6 6 Maa- ja metsätalousalan ,1 7,4 4,5 40,5 6,5 7 Terveys- ja sosiaalialan ,1 35,8 12,1 12,9 4,1 8 Palvelualojen ,2 12,5 5,5 3,8-9 Muu tai tuntematon ,0 5,9 18,3 34,1 3,7 EUROOPAN KAUPUNKIEN KOULUTUSTASO OECD:n tilastoista on usean vuoden ajan saatu maakohtaisia tilastotietoja yhtenäisellä ISCED-koulutusluokituksella. Viimeisestä OECD:n Education at a Glance - tilastosta mainittakoon, että Suomi sijoittuu maavertailussa koulutettujen osuudessa vuotiaasta väestöstä 76 prosentillaan selvästi OECD-maiden keskiarvon (66 %) paremmalle puolelle. Kansainvälisiä koulutustasovertailuja vaikeuttavat jossain määrin sekä koulujärjestelmien erilaisuudet että käsitteisiin liittyvät erot. Euroopan eri kaupunkeja koskevia koulutustasotilastoja ei ole ollut aikaisemmin yhtenäisin käsittein paljoakaan saatavissa. NORDSTAT tietokannasta on kuitenkin vertailu tietoja saatu. Tietokanta antaa mahdollisuuden Pohjoismaiden suurimpien kaupunkien ja kaupunkiseutujen sekä ko. maiden väestön koulutustason vertailuun. Urban Audit on Euroopan Unionin, Eurostatin, kansallisten tilastovirastojen ja kaupunkien yhteistyönä toteuttama tietokanta, joka sisältää tilastoja ja kaupunki-indikattoreita yhdeksältä eri aihealueelta, yhteensä 258 Euroopan kaupungista. Urban Auditin tiedoista on kuvioon 6. koottu ver- 6
8 Kuvio 6. Korkea-asteen tutkinnon (ISCED 5-6) suorittaneiden osuus väestöstä, miehet ja naiset. Top 12 niistä kaupungeista, joiden asukasluku on tailutietoa naisten ja miesten koulutustasosta. Vertailuun on poimittu Urban Auditista kaupungit, joiden väkiluku on 500,000 1,999,999. Aivan kaikista kaupungeista ei ko. koulutustasotietoa ollut saatavissa. ISCED luokituksen luokat 5-6 (tertiary education) vastaavat suomalaisen luokituksen käsitettä korkea-aste (alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutusaste). Kuviossa 6. mukana olevista kaupungeista korkea-asteen suorittaneiden naisten osuus on suurin Helsingissä. Ero toisena ja kolmantena oleviin Toulouseen ja Amsterdamiin on selvä. Myös miesten kohdalla Helsinki on ykkönen, mutta neljä muuta kaupunkia olivat aivan lähituntumassa. Kuvioista voi nähdä senkin, että Helsingissä naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten, kun taas muissa kaupungeissa, jotka ovat molemmissa vertailuissa mukana miesten koulutustaso on naisten vastaavaa korkeampi. Kuvio vuotta täyttänyt väestö vähintään 13 vuotta kestäneen koulutuksen mukaan (%) NORDSTAT-tietokantaan on koottu mm. koulutustasotietoja Pohjoismaiden pääkaupungeista ja vertailualueista. Verrattuna Urban Auditin tietojen koulutustasovertailuun kuvataan koulutustasoa tässä hieman eri käsitteillä. Seuraavassa kuviossa 7. esitetään NORDSTAT-tietokantaan pohjautuen tietoja Pohjoismaiden pääkaupunkiseutujen ja pääkaupunkien väestön koulutustasosta. Koulutustasoa on mitattu suoritettujen tutkintojen ja kouluvuosien mukaan. Tarkasteltaessa vähintään 13 vuotta koulutusta saaneiden vuotiaiden osuutta (käytännössä korkea-aste) nähdään, että pääkaupungeista Tukholmassa ja Oslossa osuudet ovat suurimmat (47,7 % ja 46,1 %), seuraavana Helsinki (42,3 %) ja neljäntenä Kööpenhamina (34,6 %). Huomattavaa on, että Helsingissä ja Helsingin seudulla osuudet ovat melko lähellä toisiaan, kun taas muualla kaupungin ja kaupunkiseudun suhteellisten osuuksien erot ovat suuremmat. Kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla pitkälle koulutettujen osuudet ovat selvästi korkeammat kuin maakohtaiset osuudet. 7
9 Laatuseloste Aineisto: Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja ammattikorkeakoulu Stadian Tilastokeskukselta vuosittain tilaama koulutustietojen tilastopaketti. Tilastokeskuksen tietopalvelu: sijoittumispalvelu. NORDSTAT- ja Urban Audit-tietokanta. Tilastointiajankohta: Vuosi 2003 Edelliset tiedot: Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2004:22. Muut lähteet: OECD: Education at a Glance Oppilaitostilastot Tilastokeskus. SVT. Koulutus 2004:3. Äikäs, Timo: Helsinkiläisten koulutustaso noussut ripeästi. KVARTTI 1/05. Helsingin kaupungin tietokeskus. Neljännesvuosijulkaisu. Koulutusaste Tilastokeskus otti käyttöönsä uudistetun koulutusluokituksen vuotta 1998 koskevien aineistojen luokittamisessa. Mitä pitemmästä koulutuksesta on kysymys, sitä korkeampi on koulutusaste. Koulutusaste määräytyy ensisijaisesti tutkinnon tavoitetason mukaan. Tavoitetaso pohjautuu mm. virallisiin opetussuunnitelmiin, ohjeellisiin koulutuspituuksiin, pohjakoulutusvaatimuksiin ja jatko-opintokelpoisuuksiin Perusasteen koulutus kattaa koko peruskoulun, aikaisemman keskikoulun sekä vanhan kansakoulun suoritukset. 3. Keskiasteen koulutuksiksi luetaan ylioppilastutkinnot, 1-3 vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Korkea-asteen koulutuksiin kuuluvat:: 5. Alin korkea-aste. Tähän luetaan mm. agrologin, hortonomin, artenomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. 6. Alempi korkeakouluaste. Tähän luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri, metsätalousinsinööri ja merikapteeni. 7. Ylempi korkeakouluaste. Tähän luetaan ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot. 8. Tutkijakoulutusaste. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. 8
verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSTASO ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 1 VÄESTÖN KOULUTUSTASO ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-392-7 Painettuna ISSN
VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 36 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-790-6
tilastoja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2007 40 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien asukkaiden koulutustaso on korkea. Lähes
tilastoja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2008 40 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien asukkaiden koulutustaso on korkea. Lähes
Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN
t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten
Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 30 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2004 Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 030/2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007
HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.
TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki
TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.
TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki
t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408
VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010
39 212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 1. Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingissä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus kaupungin väestöstä on noin 7 prosenttia. sijoittui
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %
Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Ammatillinen keskiaste Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Suomi pl Helsingin seutu Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon
Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa
Tilastoja 2019:8 Minna Salorinne Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Minna Salorinne Puh. (09) 310 36412 etunimi.sukunimi@hel.fi Helsingin kaupunki,
2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014
2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 Työttömyysaste kohosi edelleen kaikilla Helsingin alueilla Helsingin työttömyysaste
2018:13 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA. Hanna Ahtiainen TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN
2018:13 Hanna Ahtiainen HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2017 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Östersundom Itä-Pakila Malmi
Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto
HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN
2017:5 Minna Salorinne HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2016 SISÄLLYSLUETTELO TYÖTTÖMYYSASTEESSA LASKUA JA NOUSUA HELSINGISSÄ ALUEITTAIN...
t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005
Väestön koulutusrakenne 2012
Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa
Väestön koulutusrakenne 2011
Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,
Väestön koulutusrakenne 2010
Koulutus 2011 Väestön koulutusrakenne 2010 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä moninkertaistunut 40 vuodessa Vuoden 2010 loppuun mennessä 3 005 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon
Väestön koulutusrakenne 2009
Koulutus 2010 Väestön koulutusrakenne 2009 Kuntien koulutustasoissa edelleen huomattavia eroja 2009 Vuoden 2009 loppuun mennessä 2 955 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa,
Väestön koulutusrakenne 2013
Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut
t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 22 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tutkinnon suorittaneet
Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 17 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-449-4 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA
2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN
2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2015 Sisällys Työttömyysaste kohosi lähes kaikilla Helsingin alueilla... 2 Alle 25-vuotiaiden
Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2009 Kuvio1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä vuosina 19992006 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2006 6 5 Indeksi 1999=0 4 3 2 1 0
Väestön koulutusrakenne 2015
Koulutus 2016 Väestön koulutusrakenne 2015 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut
Väestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2017
Väestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2017 Suvi Määttä Tilastoja 2019:10 Tiedustelut Suvi Määttä, p. 040 5887891 etunimi.sukunimi(at)hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus
Väestön koulutusrakenne 2014
Koulutus 2015 Väestön koulutusrakenne 2014 Kuntien koulutustasoissa huomattavia eroja 2014 Vuoden 2014 loppuun mennessä 3 213 533 henkeä eli 70 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut
t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 10 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 Helsingin työllisyystilanne oli vuonna 2007 varsin myönteinen. Työllisen työvoiman
Väestön koulutusrakenne 2017
Koulutus 2018 Väestön koulutusrakenne 2017 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017 Vuoden 2017 loppuun mennessä 3 334 648 henkeä eli 72 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon
tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä
Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta Kuntamarkkinat 13.9.2018 Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä Miksi turvallisuustutkimus? Kaupunkitasoisia vertailuja tehdään Suomessa ja
SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009
8 2011 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2009 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90, eli
2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015
2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5
2018:11 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2016 lopussa
2018:11 Sanna Ranto VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2016 lopussa Helsinkiläisistä 25 64-vuotiaista 81 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen
2017:4 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa
2017:4 Sanna Ranto VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa Helsinkiläisistä25 64-vuotiaista81prosenttiaolisuorittanutjonkinperusasteenjälkeisentutkinnonvuoden2015lopussaTilastokeskuksentutkintorekisterinmukaan.Keskiasteentutkinto,eliylioppilastutkinto
Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?
Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013
HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS 32 TILASTOJA 2013 TIEDUSTELUT Sini Askelo tietokeskus, p. tel. 09 310 36586 sini.askelo@hel.fi Harri Taponen nuorisoasiainkeskus, p. 09 310 89036,
TILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
Väestön koulutusrakenne 2016
Koulutus 2017 Väestön koulutusrakenne 2016 Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016 Julkistusta korjattu 7.11.2017. Korjatut kaksi lukua on merkitty punaisella Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä
Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 19 2009 Kaarela Suutarila Itä-Pakila Malmi Pukinmäki Länsi-Pakila Puistola Jakomäki Mellunkylä Sairastavuusindeksi 2007 Koko maa = 100; Helsinki 90 Yli 100 (6)
VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ
TILASTOJA 38 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Perusasteen jälkeisen tutkinnon (keskiaste korkea-aste) suorittaneiden osuus 25 64-vuotiaasta väestöstä Helsingissä
2015:22. 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa
2015:22 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa Helsinkiläisistä 25 64-vuotiaista 81 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa
Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne
Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011
7 2011 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2010 Vuodenvaihteessa 2010/2011 Helsingissä asui
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon
Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012
7 2012 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2011 Vuodenvaihteessa 2011/2012 Helsingissä asui
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018 % henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin
2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013
2015:18 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa Helsinkiläisten terveydentila on parempi
TILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 43 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003 Helsingin kaupungin kuvapankki/matti Tirri Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-616-0 LISÄTIETOJA
TILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013
Nuorten tilanne Helsingissä Tilastoja marraskuu 2013 1 Nuoret 15-29-vuotiaat 15-29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 vuoden 2013 alussa, heidän osuutensa on 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan
TILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-389-7 Painettuna
Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet
Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet 1. Koulutus Koulutustason kehitys ikäluokissa Korkean koulutuksen saaneet ikäluokissa Pohjoismaissa ja OECD-maissa keskimäärin 2. Työllisyys Työllisyysasteiden
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto
Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 40 Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 TIEDUSTELUT Leena Hietaniemi E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi Osoite PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki
Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010
Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
Korkeakoulujen KOTA-seminaari
Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat
Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013
7 2013 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2012 Vuodenvaihteessa 2012/2013 Helsingissä asui
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen
Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit koko Helsingissä ja peruspiireittäin 2017
Tilastoja 2018:21 Hanna Ahlgren-Leinvuo Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit koko Helsingissä ja Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Hanna Ahlgren-Leinvuo, Puh. 040 334 7382 etunimi.sukunimi@hel.fi
Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 1970 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:1
Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 197 23 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:1 Aleksi Kalenius Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 197 23 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja
VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011
NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2011 26 Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Harri Taponen, Nuorisoasiankeskus, p. 09 310 89036 Annikki Suihkonen,
TILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
tilastoja HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2009 tilastoja TIEDUSTELUT Harri Taponen, Nuorisoasiainkeskus, puh. 09 310 89036 Annikki Suihkonen, puh. 09 310 36403 E-mail: etunimi.sukunimi@hel.fi Julkaisija Helsingin
TILASTOKATSAUS 2:2019
Tilastokatsaus :20 TILASTOKATSAUS 2:201 1 22.3.201 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE VANTAALLA Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön koulutusrakennetta ja sen kehitystä. Koulutuksesta on tietoja
SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN
2016:40 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2015 Sairastavuus ja kansantauti-indeksit Helsingissä ja suurissa kunnissa Kuva 1. Vakioitu sairastavuusindeksi ja sen osaindeksit
Yliopistokoulutus 2017
Koulutus 8 Yliopistokoulutus 7 Tohtorintutkintojen määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 7 yliopistotutkintoja suoritettiin kaikkiaan, mikä
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui
Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja
2018:2. Kuva 1. Helsingissä peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen vuosina
218:2 Sanna Ranto NUORTEN KOULUTUS HELSINGISSÄ PERUSKOULUN JÄLKEINEN SIJOITTUMINEN Peruskoulun päättäneet Helsingissä peruskoulun päättää vuosittain reilu 5 oppilasta. Peruskoulun päättävien ikäluokkien
Yliopistokoulutus 2016
Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän
TILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen
Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 8 tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p. 09 310 36404 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE
Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus
Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja
Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus
Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman
Koulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä
Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime
Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut
Koulutus 2011 Opintojen kulku 2009 Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Tilastokeskuksen mukaan nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen suoritti kolmen ja puolen vuoden aikana 63 prosenttia.
Aikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia