Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007"

Transkriptio

1 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Kaarela Suutarila Itä-Pakila Malmi Pukinmäki Länsi-Pakila Puistola Jakomäki Mellunkylä Sairastavuusindeksi 2007 Koko maa = 100; Helsinki 90 Yli 100 (6) (4) (11) (5) Alle 70 (7) Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007 Pitäjänmäki Maunula Vanhakaupunki Vartiokylä Munkkiniemi Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Alppiharju Kulosaari Taka-Töölö Kallio Helsingin sairastavuusindeksi on 90 ja väestön terveydentila parempi kuin suomalaisten keskimäärin Työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus ovat Helsingissä harvinaisempia kuin koko maassa Vironniemi Kuolleisuus on koko maata korkeampaa Lauttasaari Kaupungin terveimmissä peruspiireissä asui helsinkiläistä Kaupunkimittausosasto, Helsinki 062/2008 Kaupungin sairaimmissa peruspiireissä asui helsinkiläistä Kuva 1. Vakioitu sairastavuusindeksi Helsingissä 2007 Tilastoja ISSN X (verkossa) Elise Haapamäki Puh. (09) h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s

2 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2007 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90, eli kymmenen pistettä alhaisempi kuin sairastavuus Suomessa 2. Helsinkiläisten terveydentila on myös parantunut viimeisien vuosien aikana suhteessa kaikkien suomalaisten keskimääräiseen terveydentilaan. Helsingin sisällä kuitenkin löytyy alueellisia terveyseroja. Osassa Helsingin peruspiireistä väestö voi todella hyvin, kun taas toisilla alueilla sairastavuus on yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 2007 ero peruspiirien korkeimman ja matalimman sairastavuusindeksin välillä oli 53 pistettä ja peruspiirien keskihajonta oli 15 pistettä. Yleisemmin indeksistä kuitenkin poikettiin myönteisempään suuntaan ja henkeä eli 74 prosenttia helsinkiläisistä asui alueilla, jossa indeksi oli matalampi kuin koko kaupungin indeksi. Väestön suhteen suurimmat peruspiirit sijoittuivat kaikki suhteellisen keskelle jakaumaa ja varsinkin isojen peruspiirien osalta voidaan olettaa, että peruspiirien sisällä on myös hajontaa sairastavuudessa. Yleisesti alueen suurentuessa indeksi lähestyy koko maan keskiarvoa. Helsingissä oli vuonna 2007 seitsemän peruspiiriä, joissa ikävakioitu sairastavuusindeksi oli alle 70 ja oli sen lisäksi alhaisempi kuin indeksi yhdessäkään pääkaupunkiseudun kunnassa. Näillä erittäin terveillä alueilla asui yhteensä henkeä eli 14 prosenttia Helsingin väestöstä. Tämän lisäksi viidessä muussa peruspiirissä indeksi oli alle 80 ja joka kolmas helsinkiläinen asui alhaisen sairastavuuden alueella. Kuudessa peruspiirissä sairastettiin enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Yhteensä helsinkiläistä, 12 prosenttia helsinkiläisistä, asui alueilla, joissa sairastettiin enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Toisaalta näissäkään peruspiireissä ei indeksi noussut yhtä korkealle kuin korkeimpien indeksien kunnissa ja 1 Sairastavuusindeksi lasketaan kolmen osaindeksin, työkyvyttömyysindeksin, kuolleisuusindeksin ja erityiskorvausoikeusindeksin keskiarvona. Alueiden sairastavuus suhteutetaan koko maan sairastavuuteen, joka saa arvon sata. Lisää tietoa indeksin laskutavasta saa julkaisun lopussa olevasta laatuselosteesta ja Kansaneläkelaitoksen Terveyspuntarista. 2 Indeksi, Suomi=100 Julkaisussa käytetään ainoastaan vakioituja indeksejä. Näin poistetaan alueiden välisten ikärakenne-erojen vaikutus terveydentilaan. Kuva 2. Vakioitu sairastavuusindeksi peruspiireittäin 2007 Helsinki Eteläinen suurpiiri Vironniemi Taka Töölö Lauttasaari Läntinen suurpiiri Reijola Munkkiniemi Pitäjänmäki Kaarela Keskinen suurpiiri Kallio Alppiharju Vallila Pasila Vanhakaupunki Pohjoinen suurpiiri Maunula Länsi Pakila Itä Pakila Koillinen suurpiiri Pukinmäki Malmi Suutarila Puistola Jakomäki Kaakkoinen suurpiiri Kulosaari Herttoniemi Itäinen suurpiiri Vartiokylä Mellunkylä

3 Taulukko 1. Sairastavuus-, kuolleisuus-, työkyvyttömyys- ja erityiskorvausoikeusindeksi 2007 Sairastavuus Kuolleisuus Työkyvyttömyys Erityiskorvausoikeus Väestö Suomi Helsinki 90,4 104,6 81,4 85, Eteläinen suurpiiri 67,1 77,2 47,2 76, Vironniemi 60,2 68,5 38,7 73, ,9 80,5 42,8 71, ,4 82,7 52,1 79, Taka-Töölö 72,3 84,5 51,9 80, Lauttasaari 64,3 66,7 47,4 78, Läntinen suurpiiri 82,5 86,6 71,8 89, Reijola 80,4 83,8 72,5 84, Munkkiniemi 72,4 79,8 54,9 82, ,3 87,2 74,4 91, Pitäjänmäki 82,7 84,7 69,7 93, Kaarela 89,7 98,2 79,7 91, Keskinen suurpiiri 99,0 106,9 98,2 91, Kallio 92,5 103,8 84,6 89, Alppiharju 108,3 131,8 102,2 90, Vallila 111,1 128,6 112,1 92, Pasila 92,7 79,1 103,6 95, Vanhakaupunki 100,6 100,6 106,2 95, Pohjoinen suurpiiri 78,8 84,6 65,0 86, Maunula 107,9 111,3 117,4 95, Länsi-Pakila 64,6 69,6 44,3 79, ,9 67,0 34,0 84, ,1 89,5 67,5 86, Itä-Pakila 65,9 52,4 56,6 88, Koillinen suurpiiri 87,4 90,8 79,6 91, ,9 84,1 89,7 90, Pukinmäki 91,8 99,2 84,4 91, Malmi 89,1 90,3 82,7 94, Suutarila 81,4 82,9 68,6 92, Puistola 78,9 87,7 60,4 88, Jakomäki 113,4 129,7 116,9 93, Kaakkoinen suurpiiri 82,0 88,4 72,1 85, Kulosaari 63,6 59,6 60,9 70, Herttoniemi 89,5 98,3 82,1 88, ,2 82,8 60,4 85, Itäinen suurpiiri 91,3 96,1 87,7 90, Vartiokylä 86,6 94,0 76,9 88, ,0 114,2 111,8 92, Mellunkylä 93,4 97,6 92,3 90, ,8 90,5 83,1 90, Matalin arvo 60,2 52,4 34,0 70, Korkein arvo 113,4 131,8 117,4 95, Keskihajonta 15,2 18,8 23,7 6,9 Lähde: Kansaneläkelaitos ja Helsingin kaupungin tietokeskus, Aluesarjat 3

4 maakunnissa. Sairastavuusindeksi poikkesi näissä peruspiireissä enintään 13 pistettä koko maan indeksistä. Helsingin indeksi (90) ylittyi yhteensä kymmenessä peruspiirissä, jossa asui 26 prosenttia Helsingin väestöstä. Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus sairastavuuteen Sosioekonomisilla taustatekijöillä tiedetään olevan merkitystä yksilön terveydentilaan, ja sosioekonomisten terveyserojen kaventuminen onkin yksi valtakunnallisen Terveys 2015-kansanterveysohjelman keskeisistä tavoitteista. Useissa tutkimuksissa on ilmennyt, että erityisesti koulutuksella, ammattiasemalla ja tuloilla on vaikutusta sekä koettuun että todelliseen terveydentilaan (mm. Palosuo et al. (toim.) 2007). Vaikka suomalaisten terveydentila on kohentunut, ovat sosioekonomiset terveyserot säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Sosioekonomisen aseman vaikutukset terveyseroihin ovat erityisen merkittäviä työikäisen väestön kohdalla kun taas eläkeikäisillä vaikutukset ovat pienempiä. (Palosuo ym. (toim.) 2007.) Alemmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä pitkäaikaissairastavuus on 50 prosenttia yleisempää kuin ylimmissä ryhmissä. Alemmissa sosiaaliryhmissä myös alkoholin suurkulutus ja tupakointi ovat tavallisempia tapoja. Elinajan odotteessa on suuria eroja väestöryhmittäin ja erot vain kasvavat tarkasteltaessa terveenä eletyn elinajan odotetta. Suurituloiset käyttävät sekä työterveys- että yksityisiä lääkäripalveluja enemmän kuin pienituloiset, jotka kuitenkin käyvät useammin terveyskeskuksissa. (Palosuo ym. (toim.) 2007, 3-4.) Erot peruspiirien väestön sosioekonomisessa rakenteessa vaikuttavat Helsingissä sairastavuusindeksin vaihteluihin. Korkeakoulutuksella, tuloilla ja työttömyysasteella näyttäisi olevan yhteys väestön terveydentilaan. Helsingin terveimmissä peruspiireissä asuvalla väestöllä on keskimääräistä korkeammat keskitulot. Tämän lisäksi he ovat korkeammin koulutettuja ja harvemmin työttöminä. Peruspiireissä, jossa sairastavuusindeksi oli alle 70, olivat vuoden 2007 keskitulot vähintään 3700 euroa korkeammat kuin koko kaupungissa. Parhaimmillaan eroa Helsingin keskituloihin oli euroa henkeä kohti. 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusaste erittäin terveillä alueilla oli viidenkymmenen prosentin (45 52 %) luokkaa, kun keskimäärin joka kolmannella 15 vuotta täyttäneellä helsinkiläisellä oli korkeakoulututkinto. Työttömyys taas kyseisillä alueilla oli keskimääräistä alhaisempaa. Työttömyysaste oli alimmillaan kolme prosenttia, mutta vähintään yhden prosentin alhaisempi kuin koko kaupungissa. Korkean sairastavuuden alueilla on lähes poikkeuksetta koko kaupungin tasoa korkeammat työttömyysasteet sekä alhaisemmat korkeakoulutettujen osuudet ja keskitulot. Alueilla, jossa sairastavuusindeksi ylitti vuonna 2007 koko maan keskiarvon, oli vähintään 3500 euroa ja enimmillään euroa Helsingin keskimääräistä tulotasoa alhaisemmat keskitulot henkeä kohti. Korkean sairastavuuden peruspiireissä oli myös alhaisemmat korkeasti koulutettujen osuudet kuin koko kaupungissa. Työttömyysaste korkean sairastavuuden alueilla oli korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin, poikkeuksena kuitenkin Vanhankaupungin peruspiiri, jossa työttömyysaste oli koko kaupungin työttömyysastetta alhaisempi. Korkeimmillaan työttömyysaste oli kuitenkin kaksinkertainen koko kaupungin työttömyysasteeseen verrattuna. Sairastavuusindeksi suurissa kaupungeissa Helsinkiläiset ovat sairastavuusindeksin kautta tarkasteltuna terveempiä kuin väestö Suomessa keskimäärin. Sairastavuusindeksi on laskettu vuodesta 1990 lähtien ja helsinkiläisten sairastavuus on koko tämän ajanjakson pysynyt maan keskiarvoa vähäisempänä. Ero koko maan tilanteeseen on ollut hienoisessa kasvussa. Vuonna 2008 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi oli, sama kuin vuotta aikaisemminkin, 90. Sekä pääkaupunkiseudun muissa kunnissa että muissa suurissa kaupungeissa Oulua lukuun ottamatta väestön terveydentila on parempi kuin koko maassa keskimäärin. Pääkaupunkiseudun kunnissa indeksi oli muita suuria kaupunkeja alhaisempi. Kauniaisissa sairastavuus oli huomattavasti muita kaupunkeja vähäisempää, mutta myös espoolaisten sairastavuus oli keskimääräistä pienempää. Vantaan sairastavuusindeksi on ollut samoissa lukemissa Helsingin kanssa, mutta oli vuonna 4

5 Taulukko 2. Sairastavuusindeksi, tulot, koulutus, työttömyys ja väestö peruspiireittäin /2008 Sairastavuus- Valtionveronalaiset Korkea-asteen tutkinto Työttömyysaste Väestö indeksi tulot henkeä kohti ( ) (% yli 15 vuotiaista) (%) Helsinki 90, ,8 6, Eteläinen suurpiiri 67, ,9 3, Vironniemi 60, ,0 3, , ,5 3, , ,4 4, Taka-Töölö 72, ,0 3, Lauttasaari 64, ,6 3, Läntinen suurpiiri 82, ,6 5, Reijola 80, ,8 4, Munkkiniemi 72, ,0 3, , ,7 4, Pitäjänmäki 82, ,6 4, Kaarela 89, ,7 6, Keskinen suurpiiri 99, ,6 6, Kallio 92, ,4 6, Alppiharju 108, ,0 7, Vallila 111, ,8 7, Pasila 92, ,3 7, Vanhakaupunki 100, ,9 5, Pohjoinen suurpiiri 78, ,6 5, Maunula 107, ,4 8, Länsi-pakila 64, ,0 3, , ,9 3, , ,4 4, Itä-Pakila 65, ,2 5, Koillinen suurpiiri 87, ,2 6, , ,5 6, Pukinmäki 91, ,0 6, Malmi 89, ,5 6, Suutarila 81, ,5 5, Puistola 78, ,9 5, Jakomäki 113, ,8 12, Kaakkoinen suurpiiri 82, ,9 6, Kulosaari 63, ,0 3, Herttoniemi 89, ,8 7, , ,6 5, Itäinen suurpiiri 91, ,7 8, Vartiokylä 86, ,1 7, , ,1 9, Mellunkylä 93, ,3 10, , ,3 8, Lähde: Kansaneläkelaitos, Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin tietokeskus 5

6 Taulukko 3. Vakioitu sairastavuusindeksi pääkaupunkiseudulla, suurissa kaupungeissa ja Uudellamaalla Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Oulu Tampere Turku Uusimaa Lähde: Kansanterveyslaitos, terveyspuntari Työkyvyttömyysindeksi kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen työikäisestä väestöstä on työkyvyttömyyseläkkeellä eli pitkäaikaisesti tai kokonaan pois työelämästä sairauden, vian tai vamman vuoksi. Helsingissä oli vuonna 2007 yhteensä työkyvyttömyyseläkkeen saajaa. Työikäiset helsinkiläiset ovat työkyvyttömyyseläkkeellä harvemmin kuin työikäiset Suomessa keskimäärin. Vuonna 2007 Helsingin vakioitu työkyvyttömyysindeksi oli 81. Eroa koko maan indeksiin oli siis 19 pistettä. Helsingin työkyvyttömyysindeksi on parantunut jonkin verran indeksin tarkastelujakson aikana; laskua on vuodesta 1990 tapahtunut yhteensä viisi pistettä. Työkyvyttömyysindeksissä Helsingin sisäinen hajonta on suurta. Peruspiirien keskihajonta oli 24 pistettä ja matalimman ja korkeimman työkyvyttömyysindeksin välillä oli eroa 83 pistettä. Työkyvyttömyysindeksi poikkesi Helsingin peruspiireissä enimmillään 66 pistettä koko maan indeksistä. Viidessätoista peruspiirissä työkyvyttömyysindeksi oli alle 70 ja työkyvyttömyyseläkkeellä oltiin erittäin harvoin. Näillä alueilla asui yhteensä helsinkiläistä eli 38 prosenttia kaupunkilaisista. Koko maan keskiarvo ylittyi työkyvyttömyysindeksin osalta seitsemässä peruspiirissä, jossa asui henkeä, pisteen Helsinkiä alhaisempi. Muista suurista kaupungeista Tampereella ja Turussa sairastavuusindeksi lähentelee sataa, mutta pysyi vuonna 2008 sen alapuolella, kun taas Oulussa sairastavuusindeksi oli ainoana suurista kaupungeista yli koko maan keskiarvon ja sai arvon 107. Suomen alueiden ja kuntien väliset terveyserot ovat suuria. Korkeimman sairastavuuden alueet löytyivät Pohjois-Savosta ja Kainuusta, joissa maakuntien sairastavuusindeksit olivat yli 120. Terveimmät maakunnat olivat Ahvenanmaa ja Uusimaa, joissa indeksi oli alle 90. Verrattuna muihin Suomen kuntiin, pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla väestö voi siis hyvin. Malmi Työkyvyttömyys 2007 Koko maa = 100; Helsinki 81 Yli 100 (7) (7) (7) (7) Alle 50 (5) Työkyvyttömyysindeksi Munkkiniemi Pasila Vallila Kallio Kaupunkimittausosasto, Helsinki 062/2008 Kuva 3. Vakioitu työkyvyttömyysindeksi Helsingissä

7 prosenttia Helsingin väestöstä. Alueilla, jossa ylittyi Helsingin indeksi (81), asui 46 prosenttia väestöstä. Kuolleisuusindeksi Helsinkiläisten kolme yleisintä kuolinsyytä ovat verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet sekä tapaturmat ja väkivalta. Helsinkiläisten kuolleisuus on ikävakioidun indeksin mukaan ollut koko Suomen kuolleisuutta korkeampaa koko indeksin tarkastelujakson ajan. Toisaalta ero koko maan indeksiin on pienentynyt. Vuonna 2007 kuolleisuusindeksi poikkesi Helsingissä 5 pistettä koko maan keskiarvosta, kun vuonna 1990 eroa oli vielä kahdeksan pistettä. Munkkiniemi Pasila Vallila Kallio Malmi Kuolleisuus 2007 Koko maa =100; Helsinki 105 Yli 100 (7) (7) (11) (2) Alle 70 (6) Kaupunkimittausosasto, Helsinki 062/2008 Kuva 4. Vakioitu kuolleisuusindeksi Helsingissä 2007 Kuolleisuusindeksissä peruspiirien keskihajonta oli 19 pistettä. Ikävakioidun kuolleisuusindeksin arvo vaihteli peruspiireittäin välillä , eli korkeimman ja matalimman kuolleisuuden alueilla eroa oli 79 pistettä. Kuolleisuusindeksin korkeimmat alueittaiset arvot olivat myös korkeampia kuin kahden muun osaindeksin, työkyvyttömyys- ja erityiskorvausoikeusindeksien saamat arvot. Korkeimman kuolleisuusindeksin alueella indeksi poikkesi koko maan keskiarvosta 32 pistettä. Kuolleisuusindeksi oli alle 70 kuudessa peruspiirissä. Erittäin alhaisen kuolleisuuden alueilla asui yhteensä helsinkiläistä eli 10 prosenttia kaupungin väestöstä. Tämän lisäksi hieman yli puolet (51 %) helsinkiläisistä asui alueilla, jossa kuolleisuusindeksi poikkesi vähintään kymmenen pistettä myönteiseen suuntaan koko maan kuolleisuudesta. Yhteensä henkeä eli kuusitoista prosenttia Helsingin väestöstä asui niillä seitsemällä alueella, jossa kuolleisuusindeksi ylitti koko maan keskiarvon. Näistä noin puolet, asui peruspiireissä, joiden kuolleisuusindeksi oli korkeampi kuin koko kaupungin indeksi. Erityiskorvausoikeusindeksi Erityiskorvausoikeusindeksi kuvaa pitkäaikaissairastavuutta. Helsingin yleisimmät erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet ovat krooninen verenpainetauti, krooninen astma ja krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet, krooninen sepelvaltimotauti, diabetes ja psykoosit. Vuonna 2007 ikävakioitu erityskorvausindeksi oli Helsingissä 85 eli myös siinä Helsinki alitti koko maan keskiarvon. Indeksi on ollut vuodesta 1990 hienoisessa laskussa; laskua on tapahtunut yhteensä 3 pistettä. Erityiskorvausoikeusindeksissä oli sairastavuusindeksin osaindekseistä pienimmät alueelliset vaihtelut. Yksikään peruspiiri ei ylittänyt koko maan keskiarvoa, mutta toisaalta indeksi ei missään alueilla ollut yhtä alhainen kuin kahdessa muussa osaindeksissä. Peruspiirien välinen keskihajonta oli seitsemän pistettä ja näin pienempää kuin muissa indekseissä. Matalimman ja korkeimman 7

8 pitkäaikaissairastavuuden alueilla eroa oli ainoastaan 25 pistettä. Erityiskorvausoikeusindeksi ei ollut erityisen hyvä tai huono yhdessäkään peruspiirissä. Indeksi ei toisaalta alittanut 70 yhdelläkään alueella, mutta ei myös ylittänyt koko maan keskiarvoa. Indeksi oli hyvä, alle 80, yhteensä kuudessa peruspiirissä, joissa asui 17 prosenttia Helsingin väestöstä. Noin puolet helsinkiläisistä asui alueilla, jossa erityiskorvausoikeusindeksi oli korkeampi kuin 90. Malmi Erityiskorvausoikeus 2007 Koko maa = 100; Helsinki (16) (11) (6) Osaindeksien vaikutus sairastavuuteen Munkkiniemi Pasila Vallila Kallio Kaupunkimittausosasto, Helsinki 062/2008 Kuva 5. Vakioitu erityiskorvausoikeusindeksi Helsingissä 2007 Sairastavuusindeksin osaindekseillä näyttäisi olevan tietty vaikutus sekä Helsingin sairastavuuteen suhteessa koko maan sairastavuuteen että Helsingin sisäisiin alueellisiin eroihin. Helsingissä kuolleisuus on korkeampaa kuin Suomessa keskimäärin, mikä nostaa Helsingin sairastavuusindeksin yli yhdeksäänkymmeneen. Työkyvyttömyyseläkkeellä olo ja erityiskorvausoikeuksien saanti taas ovat helsinkiläisten keskuudessa harvinaisempia kuin suomalaisten keskuudessa keskimäärin ja nämä pitävät kaupungin sairastavuusindeksin koko maan keskiarvoa alhaisempana. Erityiskorvausoikeusindeksi näyttää tasoittavan alueiden välisiä eroja; terveimmillä alueilla se nostaa sairastavuusindeksiä, kun taas sairaammilla alueilla sen vaikutus on päinvastainen. Erityisen suuri indeksiä nostava vaikutus sillä oli Itä-Pakilan ja n peruspiireissä, kun taas Jakomäessä, Alppiharjussa ja Vallilassa erityiskorvausoikeusindeksi laski keskiarvoa eniten, tosin näillä alueilla sairastavuus on tästä huolimatta korkeaa. Työkyvyttömyydellä on sairastavuusindeksiä alentava vaikutus lähes kaikilla alueilla. Poikkeuksen kuitenkin tekivät muutamat korkean sairastavuuden peruspiirit, minkä lisäksi muutamassa vaikutusta ei oikeastaan ollut. Sen myönteinen vaikutus on suurin terveimmillä alueilla, joissa se laskee sairastavuusindeksiä entisestään. Jos työkyvyttömyysindeksin vaikutus osaindekseistä koostuvaan keskiarvoon eli sairastavuusindeksiin on pääasiassa myönteinen, on kuolleisuuden vaikutus päinvastainen. Kuolleisuusindeksi on osaindekseistä ainoa, jossa Helsingin indeksi ylittää sadan eli koko maan keskiarvon. Sen vaikutus oli samansuuntainen myös peruspiirien indeksejä tarkasteltaessa. Suurin sairastavuusindeksiä korottava vaikutus sillä oli Alppiharjussa. Ainoastaan Pasilassa, Itä-Pakilassa, Kulosaaressa ja jossain määrin myös ssa kuolleisuusindeksi laski osaindeksiä. Vuoden 2007 sairastavuusindeksien mukaan yksittäisistä alueista Pasilassa kuolleisuus poikkesi kahdesta muusta osaindeksistä huomattavasti. Työkyvyttömyyden ja erityiskorvausoikeuksien kautta mitattuna Pasila oli yksi Helsingin sairaimmista alueista. Kuitenkin sen kuolleisuusindeksi oli reippaasti alle koko maan ja Helsingin indeksin. Vaikka osaindeksien arvot ja suhde koko kaupungin keskiarvoon vaihtelikin jonkin verran, ei muilla alueilla samantasoisia eroja löytynyt. 8

9 Laatuseloste Kansaneläkelaitos on kehittänyt sairastavuusindeksin alueiden välisten terveyserojen tarkasteluun. Sairastavuusindeksi lasketaan vuosittain kuntatasolla, minkä lisäksi se raportoidaan Kelan Terveyspuntarissa suurempina yksikköinä kuten maakunta, sairaanhoitopiiri ja vakuutuspiiri. Sairastavuusindeksin tarkoituksena on kuvata yleisesti alueen sairastavuutta sekä herättää kysymyksiä tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Sairastavuusindeksi lasketaan kolmen väestön sairastavuutta kuvaavan rekisterimuuttujan avulla. Nämä ovat työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, pitkäaikaissairastavuutta kuvaava erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä ja väestön kuolleisuus. Työkyvyttömyysindeksi ja erityiskorvausoikeusindeksi eivät muutu kovinkaan paljon vuodesta toiseen. Kuolleisuudessa saattaa olla suurempia vuosittaisia muutoksia, minkä vuoksi indeksin tekoon käytetään kolmen vuoden keskiarvoa. Mittarit suhteutetaan erikseen koko maan keskiarvoon, joka saa arvon sata. Sairastavuusindeksi muodostuu näiden kolmen osaindeksin keskiarvosta. Jos tarkasteltavan alueen sairastavuusindeksi on pienempi kuin sata, on väestö keskimääräistä terveempää. Jos sairastavuusindeksi on suurempi kuin sata, on väestön terveydentila keskimääräistä huonompaa. Indeksi lasketaan sekä yleisindeksinä että ikävakioituna. Vakioinnin avulla saadaan poistettua ikärakenteen alueellisten erojen vaikutus väestön sairastavuuteen. Lähde: Kansaneläkelaitos, Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Lähdeluettelo: Kansaneläkelaitos: Sairastavuusindeksi peruspiireittäin Helsingissä Helsingin tietokeskuksessa olevat julkaisemattomat taulukot. Kansaneläkelaitos, Terveyspuntarin sairastavuusindeksi [ luettu ] Palosuo, Hannele, Koskinen, Seppo, Lahelma, Eero, Prättälä, Ritva, Martelin Tuija, Ostamo, Aini, Keskimäki, Ilmo, Sihto, Marita, Takala, Kirsi, Hyvönen, Elisa, Linnanmäki, Eila (toim.) (2007): Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23. 9

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 8 2011 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2009 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90, eli

Lisätiedot

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 32 2012 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2011 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90,

Lisätiedot

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 2015:18 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa Helsinkiläisten terveydentila on parempi

Lisätiedot

SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2016:40 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2015 Sairastavuus ja kansantauti-indeksit Helsingissä ja suurissa kunnissa Kuva 1. Vakioitu sairastavuusindeksi ja sen osaindeksit

Lisätiedot

Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit koko Helsingissä ja peruspiireittäin 2017

Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit koko Helsingissä ja peruspiireittäin 2017 Tilastoja 2018:21 Hanna Ahlgren-Leinvuo Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit koko Helsingissä ja Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Hanna Ahlgren-Leinvuo, Puh. 040 334 7382 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 30 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2004 Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 030/2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2013

Tilastokatsaus 11:2013 Vantaa 16.12.2012 Tietopalvelu B17:2013 Sairastavuusindeksi 1 Vantaalla 2012 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2002 2012 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola. TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa

Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa Tilastoja 2019:8 Minna Salorinne Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Minna Salorinne Puh. (09) 310 36412 etunimi.sukunimi@hel.fi Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 17 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-449-4 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2019

TILASTOKATSAUS 1:2019 TILASTOKATSAUS 1:2019 12.02.2019 SAIRASTAVUUSINDEKSI VANTAALLA 2017 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2007 2017 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi kuin

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 20:2016

TILASTOKATSAUS 20:2016 TILASTOKATSAUS 20:2016 2.11.2016 SAIRASTAVUUSINDEKSI 1 VANTAALLA 2015 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2005 2015 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi kuin

Lisätiedot

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 Työttömyysaste kohosi edelleen kaikilla Helsingin alueilla Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 SAIRASTAVUUSINDEKSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA ESPOON OSA-ALUEILLA Espoolaiset Suomen toiseksi terveimpiä Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki ovat tuottaneet sairastavuusindeksin Espoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä

Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta Kuntamarkkinat 13.9.2018 Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä Miksi turvallisuustutkimus? Kaupunkitasoisia vertailuja tehdään Suomessa ja

Lisätiedot

2018:13 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA. Hanna Ahtiainen TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

2018:13 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA. Hanna Ahtiainen TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2018:13 Hanna Ahtiainen HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2017 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Östersundom Itä-Pakila Malmi

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2009 Kuvio1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä vuosina 19992006 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2006 6 5 Indeksi 1999=0 4 3 2 1 0

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2017:5 Minna Salorinne HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2016 SISÄLLYSLUETTELO TYÖTTÖMYYSASTEESSA LASKUA JA NOUSUA HELSINGISSÄ ALUEITTAIN...

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 10 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 Helsingin työllisyystilanne oli vuonna 2007 varsin myönteinen. Työllisen työvoiman

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Timo Äikäs HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Timo Äikäs HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 40 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/juhani Seppovaara Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-586-5

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu

Lisätiedot

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2015 Sisällys Työttömyysaste kohosi lähes kaikilla Helsingin alueilla... 2 Alle 25-vuotiaiden

Lisätiedot

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 43 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003 Helsingin kaupungin kuvapankki/matti Tirri Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-616-0 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010 39 212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 1. Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingissä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus kaupungin väestöstä on noin 7 prosenttia. sijoittui

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011 7 2011 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2010 Vuodenvaihteessa 2010/2011 Helsingissä asui

Lisätiedot

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-389-7 Painettuna

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 7 2012 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2011 Vuodenvaihteessa 2011/2012 Helsingissä asui

Lisätiedot

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 40 Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 TIEDUSTELUT Leena Hietaniemi E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi Osoite PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408

Lisätiedot

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013 Nuorten tilanne Helsingissä Tilastoja marraskuu 2013 1 Nuoret 15-29-vuotiaat 15-29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 vuoden 2013 alussa, heidän osuutensa on 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013 HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS 32 TILASTOJA 2013 TIEDUSTELUT Sini Askelo tietokeskus, p. tel. 09 310 36586 sini.askelo@hel.fi Harri Taponen nuorisoasiainkeskus, p. 09 310 89036,

Lisätiedot

tilastoja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

tilastoja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2007 40 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien asukkaiden koulutustaso on korkea. Lähes

Lisätiedot

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Ammatillinen keskiaste Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Suomi pl Helsingin seutu Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 8 tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p. 09 310 36404 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

tilastoja HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

tilastoja HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2009 tilastoja TIEDUSTELUT Harri Taponen, Nuorisoasiainkeskus, puh. 09 310 89036 Annikki Suihkonen, puh. 09 310 36403 E-mail: etunimi.sukunimi@hel.fi Julkaisija Helsingin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

tilastoja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

tilastoja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2008 40 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien asukkaiden koulutustaso on korkea. Lähes

Lisätiedot

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Tietoisku 11/2015 Sisällys: Espoolaisten terveydentila parempi kuin suomalaisten ja kuusikkokuntien asukkaiden keskimäärin Keskimääräistä

Lisätiedot

Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014

Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013 7 2013 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2012 Vuodenvaihteessa 2012/2013 Helsingissä asui

Lisätiedot

NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011

NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011 NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2011 26 Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Harri Taponen, Nuorisoasiankeskus, p. 09 310 89036 Annikki Suihkonen,

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 36 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-790-6

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSTASO ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSTASO ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 1 VÄESTÖN KOULUTUSTASO ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-392-7 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

2017:4 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa

2017:4 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa 2017:4 Sanna Ranto VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa Helsinkiläisistä25 64-vuotiaista81prosenttiaolisuorittanutjonkinperusasteenjälkeisentutkinnonvuoden2015lopussaTilastokeskuksentutkintorekisterinmukaan.Keskiasteentutkinto,eliylioppilastutkinto

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia 11.12.2018 Kaupunkistrategia Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Tällä se luo parhaat urbaanin elämän edellytykset asukkailleen ja vierailijoilleen. Jokainen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2017

Väestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2017 Väestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2017 Suvi Määttä Tilastoja 2019:10 Tiedustelut Suvi Määttä, p. 040 5887891 etunimi.sukunimi(at)hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Strategiaohjelman toteutuminen sosiaali- ja terveystoimessa. Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty

Strategiaohjelman toteutuminen sosiaali- ja terveystoimessa. Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Strategiaohjelman toteutuminen sosiaali- ja terveystoimessa Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 15.11.2012 1 Sosiaali- ja terveystoimen painotukset Palvelukulttuuri, asiakaspalautejärjestelmä Sähköiset

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Elokuu 2017 Valtiotieteen kandidaatti Iida Mäkelä, kauppatieteen ylioppilas Niina Nevala ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki SISÄLTÖ I. Analyysin

Lisätiedot

Työpaikat Helsingissä 2011

Työpaikat Helsingissä 2011 9 2014 Yli puolet Helsingin seudun työpaikoista pääkaupungissa Helsingissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 386 400 työpaikkaa Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Edellisestä vuodesta työpaikkamäärä kasvoi

Lisätiedot

ISBN pdf. Avainsanat - Nyckelord - Key words sairastavuus, terveyspalvelujen käyttö, terveyserot, terveyskeskus, HUS, ICD-10

ISBN pdf. Avainsanat - Nyckelord - Key words sairastavuus, terveyspalvelujen käyttö, terveyserot, terveyskeskus, HUS, ICD-10 Tekijä(t) - Författare - Author(s) Juha Nyman, Riitta Simoila ja Outi Väistö Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Helsinkiläisten sairastavuus ja terveyskeskuksen järjestämien palvelujen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 22 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN SATAKUNNASSA

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN SATAKUNNASSA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN SATAKUNNASSA Elokuu 2017 Valtiotieteen kandidaatti Iida Mäkelä, kauppatieteen ylioppilas Niina Nevala ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Väestönmuutokset alueittain Helsingissä

Väestönmuutokset alueittain Helsingissä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 15 Väestönmuutokset alueittain Helsingissä 2000 2004 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-675-6 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Pekka Vuori Puhelin

Lisätiedot

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 213 Osakeasuntojen keskihinnat 212 Paloheinä Tapanila Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2 212 Lassila Länsi-Pakila Pihlajamäki Kontula

Lisätiedot

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 24.3.2015 Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 1 Mitä ovat sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus,

Lisätiedot

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 7 Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009 Förhandsuppgifter om Helsingfors folkmängd vid årsskiftet

Lisätiedot

2015:11. Elise Haapamäki ja Sanna Ranto. Päivähoidon käyttö

2015:11. Elise Haapamäki ja Sanna Ranto. Päivähoidon käyttö 215:11 Elise Haapamäki ja Sanna Ranto Varhaiskasvatus ja lasten hoidon tuet helsingissä Päivähoidon käyttö Vuonna 214 Helsingin kunnan ylläpitämissä päiväkodeissa oli yhteensä 22 911 lasta ja perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut peruslinja TAD ja lukuvuonna 2012-2013 30.5.2012 - ETELÄINEN Elias-koulu s 0 Helsingin normaalilyseo v 0 Kaisaniemen aa k 0 Kruunuhaan yläaste k 0 Lauttasaaren aa s 0 Lauttasaaren yk s 0 Ressun pk k 0

Lisätiedot

2015:8 TYÖPAIKAT HELSINGISSÄ Yli puolet Helsingin seudun työpaikoista pääkaupungissa

2015:8 TYÖPAIKAT HELSINGISSÄ Yli puolet Helsingin seudun työpaikoista pääkaupungissa 2015:8 Yli puolet Helsingin seudun työpaikoista pääkaupungissa Helsingissä oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 386 600 työpaikkaa Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Edellisestä vuodesta työpaikkamäärä kasvoi

Lisätiedot

Helsingin reumayhdistyksen jäsenkysely 2004

Helsingin reumayhdistyksen jäsenkysely 2004 Helsingin reumayhdistyksen jäsenkysely 2004 Tulokset Helsinki syyskuussa 2004 Dipl.-Soc.Sc. Peter Hilger Itämerenkatu 8 C 59, 01800 Helsinki peter.hilger@helsinki.fi & Helsingin Reumayhdistyksen työryhmä

Lisätiedot

TILASTOJA TYÖPAIKAT HELSINGISSÄ Puolet Helsingin seudun työpaikoista pääkaupungissa

TILASTOJA TYÖPAIKAT HELSINGISSÄ Puolet Helsingin seudun työpaikoista pääkaupungissa TILASTOJA 18 2011 TYÖPAIKAT HELSINGISSÄ 2008 Puolet Helsingin seudun työpaikoista pääkaupungissa Helsingissä oli vuoden 2008 lopussa yhteensä 388 053 työpaikkaa Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Edellisestä

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon

Lisätiedot