Asuminen ja Helsingin alueet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuminen ja Helsingin alueet"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja Asuminen ja Helsingin alueet Verkkojulkaisu ISSN ISBN Painettuna ISSN LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh , Virva Kuparinen, puh ,

2 Sisällysluettelo Esipuhe...5 Asuminen ja Helsingin alueet...7 Helsingissä asuntoa....7 Helsingin ydinkeskustan asunnoista noin puolet rakennettu ennen vuotta Helsingin asunnoista yli puolet pieniä asuntoja...9 Keskisessä suurpiirissä pienimmät asunnot Vähän omakotialueita Helsingissä...12 Eteläisessä, Keskisessä ja Läntisessä suurpiireissä kolme neljännestä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista...13 Kaupungin vuokra-asunnoissa asutaan ahtaasti...15 Helsinkiläiset asuvat muita suomalaisia ahtaammin...17 Helsingin asuntojen varustetaso on korkea...19 Kolme neljännestä ulkomaalaisista asuu vuokralla...20 Ulkomaalaistalouksilla käytössään 25 m 2 /henkilö Kalleimpien alueiden keskihinta yli halvimpien euroa neliöltä Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra keskustassa 15,26 euroa neliöltä...22 Asuntojen vuokra- ja hintatason muutokset Taulukot...25 Aineisto, alueluokitukset ja käsitteet Kuvioluettelo Karttaluettelo...61 Taulukkoluettelo

3 4

4 Esipuhe Helsingin asuinalueet ovat rakennettu moniin muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna varsin pitkän ajan kuluessa. Asuinalueiden erityispiirteet ovat historiallisesti muotoutuneita. Asuinalueiden muotoutumiseen ja erilaistumiseen ovat myös vaikuttaneet kaupungin maantieteellinen rakenne ja alueiden sijainti, maaomistussuhteet, rakennetut liikenneväylät, merialueiden läheisyys yms. tekijät. Nämä taustatekijät ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Helsingin alueiden välillä on suuriakin asuntokantaa, asumistasoa sekä asuntojen hintoja ja vuokria koskevia eroja. Esimerkiksi useat ydinkeskustan ennen vuotta 1920 valmistuneista alueista poikkeavat selvästi viime vuosikymmeninä rakennetuista asuinalueista. Toisaalta, vaikka asumisen alueittaiset erot ovat suuria, niin suuri osa Helsingin alueista poikkeaa kaupungin keskiarvosta suhteellisen vähän. Asuminen ja Helsingin alueet julkaisuun on koottu tietoja asuntokannasta, asuntokunnista ja asumistasosta kaupungin eri alueilla 2000-luvun alussa pyrkien tästä näkökulmasta tarkentamaan kuvaa asumisesta ja asuinoloista Helsingissä. Julkaisussa on esitetty asuntokantaa - asuntojen kokoa ja huonelukua, rakentamisvuotta, talotyyppiä ja hallintaperustetta koskevia alueittaisia tietoja. Myös alueittainen asumistaso asumisväljyys ja asumisen varustetaso on kuulunut tarkastelun piiriin samoin kuin asuntojen hinnat ja vuokrat. Lisäksi julkaisuun on otettu mukaan alueittainen kaupungin omistamaa vuokra-asuntokantaa sekä ulkomaalaisten asumista koskeva tarkastelu. Julkaisun ovat laatineet tutkija Maija Vihavainen ja tilastonlaatija Virva Kuparinen. Helsingissä marraskuussa 2003 Leila Lankinen vs. tietohuoltopäällikkö 5

5 6

6 Asuminen ja Helsingin alueet Helsingissä asuntoa Helsingissä oli vuoden 2001 lopussa asuntoa. Yli puolet Helsingin asunnoista sijoittuu Eteläisen, Läntisen ja Keskisen suurpiirien alueille. Eniten asuntoja on Eteläisessä suurpiirissä, jossa niitä on yhteensä Läntisessä suurpiirissä on asuntoa. Itäisessä suurpiirissä on puolestaan , Koillisessa asuntoa ja Kaakkoisessa Pohjoisessa suurpiirissä on vähiten asuntoja eli Helsingin asuntokanta on kasvanut vuodesta 1950 kahdellasadallatuhannella asunnolla. Ennen vuotta 1950 rakennettuja on Helsingin asunnoista hieman vajaa neljännes ja 1960-luvulla rakennettuja noin viidennes. Samoin kahtena viime vuosikymmenenä rakennettuja on yhteensä noin neljännes. Helsingin ydinkeskustan asunnoista noin puolet rakennettu ennen vuotta 1920 Eniten vanhoja ennen vuotta 1920 rakennettuja asuntoja on Helsingin keskustassa - Kruununhaan, Katajanokan, Kaartinkaupungin ja Eiran alueilla, joissa niiden osuus on noin puolet - Kaartinkaupungissa ja Eirassa kolme neljäsosaa alueiden asuntokannasta luvuilla rakennettujen asuntojen osuus on noin neljä viidesosaa Etu- ja Taka-Töölön sekä Torkkelinmäen asuntokannasta. Samana ajanjaksona myös Siltasaaren ja Vallilan asunnoista on valmistunut noin puolet. Kuvio 1. Osa-alueet, joissa asuntokanta on vanhinta/uusinta, ennen vuotta 1940 valmistuneet Kaartinkaupunki Etu-Töölö Torkkelinmäki Kruununhaka Eira Taka-Töölö Ullanlinna Siltasaari Munkkisaari Kamppi Kluuvi Punavuori Vallila Katajanokka Harju Suomenlinna Kaivopuisto Alppila Linjat Santahamina %-osuus alueen asuntokannasta vuonna 1980 ja myöhemmin valmistuneet Kurkimäki Jätkäsaari Kivikko Talinranta Herttoniemenranta L-Pasila Veräjälaakso Tali Kallahti Meri-Rastila Latokartano Aurinkolahti Ruoholahti Viikinmäki Pit.mäen teol al Hevossalmi Töyrynummi Malminkartano Torpparinmäki Rastila %-osuus alueen asuntokannasta Huom: Kuvioissa ja kartoissa on tarkastelun ulkopuolelle rajattu osa-alueet, joissa on alle 100 asuntoa. 7

7 Leimallisesti 1950 luvun lähiöitä ovat Munkkivuori, Pohjois-Haaga, Pajamäki ja Länsi-Herttoniemi, joiden asuntokannasta 1950 luvulla rakennettuja on yli kaksi kolmannesta, Munkkivuoressa 92 prosenttia. Lehtisaaren, Niemenmäen, Kivihaan, Kulosaaren, Puotilan, Puotinharjun, Keski-Vuosaaren, Kontulan ja Myllypuron alueet on puolestaan rakennettu pääosin 1960 luvulla. Näiden alueiden asunnoista kolme neljännestä on rakennettu tuolloin. Pihlajisto ja Itä-Pasila ovat 1970 luvun lähiöitä molempien asuntokannasta yli 90 prosenttia on rakennettu 1970 luvulla luvulla rakentaminen kohdistui paljolti toisaalta pohjoisen junaradan vaikutuspiiriin esim. Ala-Malmin ja Töyrynummen alueiden asunnoista yli puolet on rakennettu 1980 luvulla - ja toisaalta Vantaankosken radan varteen, missä Lassilan ja Malminkartanon asunnoista enemmistö on rakennettu 1980 luvulla. Myös lähes kaikki Länsi-Pasilan asunnot on rakennettu 1980 luvulla luvulla rakennettuja ovat toisaalta pienehköt lähinnä täydennysrakentamisen luonteisesti rakennetut alueet: Talinranta, Tali ja Veräjälaakso ja sitten toisaalta Itä - Helsingin suuret rakentamisalueet Vuosaaren Meri-Rastila ja Kallahti sekä Herttoniemenranta ja Kivikko samoin kuin keskustaan rakennetut Ruoholahden ja Jätkäsaaren alueet. Tarkemmat tiedot asuntojen sijainnista ja rakentamisvuodesta on nähtävissä taulukosta 2 sivut Kartta 1. Helsingin asuntokanta rakennusvuoden mukaan peruspiireittäin Lukumäärä Kaarela Malmi Haaga Rakentamisvuosi Latokartano Vartiokylä Pasila 8

8 Helsingin asunnoista yli puolet pieniä asuntoja Helsingin asunnoista yli puolet on pieniä asuntoja. Kaikista asunnoista on yksiöitä ja kaksioita 61 prosenttia yksiöiden osuus on 24 prosenttia ja kaksioiden 37 prosenttia. Kolmioita on 21 prosenttia ja neljä huonetta ja keittiö ja sitä suurempia perheasuntoja on 17 prosenttia. Erityisesti suurempia perheasuntoja on Helsingissä vähän viisi huonetta ja keittiö ja sitä suurempia asuntoja on vain 6 prosenttia. Eteläisen, Keskisen ja suurelta osin Läntisen suurpiirin alueilla ovat yksiöt ja kaksiot vallitseva huoneistotyyppi. Koillisen, Kaakkoisen ja Itäisen suurpiirien asuntokannalle on leimallisia kaksiot ja kolmiot. Kolmio on yleinen huoneistotyyppi toisaalta sellaisilla alueilla, joilla on runsaasti aravavuokra-asuntoja esimerkiksi Kartta 2. Huoneluku ja asuntokanta peruspiireittäin Huoneluku Jakomäessä, Töyrynummella, Kontulassa, Vesalassa, Ala-Malmilla, Pihlajistossa, Myllypurossa ja Meri-Rastilassa sekä toisaalta joillakin pientaloalueilla esimerkiksi Pirkkolassa, Torpparinmäessä ja Hakuninmaalla. Eniten pieniä asuntoja on Kallion ja Alppiharjun alueilla, joilla on erityisen runsaasti yksiöitä. Kallioon kuuluvalla Torkkelinmäen alueella lähes kaikki asunnot, 97 prosenttia, ovat yksiöitä ja kaksioita - yksiöitä 73 prosenttia. Harjun ja Alppilan alueella yksiöitä ja kaksioita on myös yli 90 prosenttia ja yksiöitäkin yli puolet asunnoista. Myös Munkkisaaren ja Vallilan alueilla yksiöiden ja kaksioiden osuus asuntokannasta on lähes 90 prosenttia ja täälläkin yksiöitä yli puolet asuntokannasta. Myös muutamilla ydinkeskustan alueilla Punavuores- Itä- Pakila Malmi 1-2 huonetta+k/kk/kt 3 huonetta+k/kk/kt 4-5+ huonetta+k/kk/kt Haaga Latokartano Vartiokylä Pasila 9

9 Kuvio 2. Osa-alueet, joissa eniten pieniä/suuria asuntoja Torkkelinmäki Harju Alppila Munkkisaari Linjat Vallila Siltasaari Hermanni Punavuori Sörnäinen Kamppi Viikin tiedepuisto Aurinkolahti Kivihaka Taka-Töölö Toukola Et-Haaga Meilahti Suomenlinna Vanhakaupunki 1-2 huone+k/kk/kt % alueen asuntokannasta Kuusisaari Marjaniemi Tammisalo Paloheinä Lehtisaari L-Pakila I-Pakila Tahvonlahti Malmin lentokenttä Metsälä Jollas Maununneva Kaivopuisto Heikinlaakso Rastila Torpparinmäki Hakuninmaa Puistola Marttila Tapaninvainio 4-5 huonetta+k/kk/kt % alueen asuntokannasta sa, Kampissa ja Ullanlinnassa on yksiöiden osuus asuntokannasta huomattavan suuri. Punavuoressa 45, Kampissa 39 ja Ullanlinnassa 37 prosenttia kaikista asunnoista. Näillä alueilla on myös runsaasti vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja niiden osuus on noin kaksi viidennestä kaikista asunnoista, Vallilaa lukuun ottamatta, jossa on runsaasti myös aravavuokra-asuntoja. Eniten isoja neljä huonetta ja sitä suurempia asuntoja on pientaloalueilla - Kuusisaaressa, Marjaniemessä, Tammisalossa, Paloheinässä, Länsi- ja Itä-Pakilassa ja Malmin lentokentän alueeseen kuuluvalla pientaloalueella. Kerrostaloalueilla ovat pienemmät asunnot yleisimpiä - ainoastaan Kaivopuistossa ja Lehtisaaressa yli puolet asunnoista oli isoja neljä huonetta ja sitä suurempia asuntoja. Taulukosta 3 sivuilla on nähtävissä kaikkia Helsingin osa-alueita koskevat huoneistotyyppi tiedot. 10

10 Keskisessä suurpiirissä pienimmät asunnot Myös asuntojen keskipinta-ala vaihtelee huomattavasti alueittain aina väljimpien huoneistojen Kuusisaaresta (asuntojen keskikoko 174 m 2 ), Marjaniemestä ja Kaivopuistosta pienten asuntojen Torkkelinmäkeen, jossa asuntojen keskikoko on 37,5 m 2. Torkkelinmäen lisäksi myös Alppilan ja Harjun asuntojen keskikoko on alle 40 m 2. Selvästi kaupungin keskitasoa pienempiä asunnot ovat pääosin 1950 luvulla rakennetuilla alueilla Munkkivuoressa, Länsi-Herttoniemessä, Laaksossa, Pajamäessä ja Pohjois-Haagassa, joilla asuntojen keskipinta-ala vaihtelee neliön välillä. Huolimatta siitä, että asuntojen keskikoon vaihteluväli suurimpien ja pienimpien asuntojen alueiden välillä on suuri niin lähes puolet (46%) Helsingin asunnoista sijaitsee sellaisilla alueilla, joilla asuntojen keskikoko asettuu 60 ja 80 neliön välille. Suurten asuntojen alueita on toisaalta varsin vähän. Alueilla, joilla asuntojen keskikoko on yli 80 neliötä, oli vain 11 prosenttia kaikista Helsingin asunnoista. Asuntojen keskikokoa koskevat tiedot on esitetty asumistasoa kuvaavassa taulukossa 1 sivuilla Kartta 3. Asuntojen keskikoko osa-alueittain Asuntojen keskikoko,m2 Puistola Maunula Kannelmäki Itä- Pakila Pihlajamäki Ylä- Malmi Malmin Lentokenttä Kivikko alueella asuntoja alle 100 Mellunmäki Pajamäki Etelä- Haaga Käpylä Viikinranta Puotila Keski- Vuosaari Meilahti Vallila Roihuvuori Kamppi 11

11 Kuvio 3. Osa-alueet, joissa asuntojen keskikoko on suurin/pienin Vähän omakotialueita Helsingissä Asuntojen keskikoko 10 suurinta Kuusisaari Marjaniemi Kaivopuisto Tahvonlahti Tammisalo Jollas Lehtisaari Metsälä L-Pakila Paloheinä 10 pienintä Sörnäinen Viikin tiedepuisto Hermanni Vanhakaupunki Vallila Munkkisaari Linjat Alppila Harju Torkkelinmäki Kaupungin keskiarvo pinta-ala/asunto Helsingin asunnoista on kerrostaloasuntoja 86 prosenttia, omakotitaloja 7 ja rivitaloasuntoja 6 prosenttia. Pääsääntöisesti Helsingin alueet ovat joko kerrostaloalueita tai pientaloalueita. Alueita, joilla on kerrostaloasuntojen lisäksi suuri pientaloasuntojen osuus ei ole kovinkaan paljon. Joitakin tämäntyyppisiä alueita on muotoutunut kerrostalomaisen täydennysrakentamisen myötä esimerkiksi Veräjänmäki, Rastila ja Hevossalmi. Puhtaita omakotialueita Helsingissä on varsin vähän. Alueita, joissa omakotitalojen osuus on suuri ovat Pirkkola, jonne sodan jälkeen 1940-luvulla rakennettiin ruotsalaisten lahjoittamia omakotitaloja sekä varsin leimallisesti rintamaveteraanitalojen alueet Maununneva ja Marttila. Pientaloasuntoja (omakoti- ja rivitaloasuntoja) on eniten kaupungin pohjoisilla ja koillisilla alueilla ja Itä-Helsingissä Tammisalossa ja Marjaniemessä. Länsi- ja Itä-Pakilan sekä Tuomarinkylän alueilla on lähes pelkästään pientaloasuntoja kerrostaloasuntojen osuus näillä alueilla jää 10 prosenttiin tai sen alle. Alueittaiset talotyyppitiedot ovat taulukossa numero 4 sivuilla Kuvio 4. Osa-alueet, joissa eniten pientalo-/kerrostaloasuntoja Tapaninvainio L-Pakila Puistola Paloheinä Vartioharju Tapulikaupunki Yliskylä Silatmäki Töyrynummi Vesala I-Pakila Patola Hakuninmaa Jollas Heikinlaakso Rastila Tapanila Tammisalo Maununneva Torpparinmäki Pientaloasunnot lukumäärä Lauttasaari Taka-Töölö Etu-Töölö Et-Haaga Kamppi Ullanlinna Linjat Kontula Kannelmäki Harju K-Vuosaari Torkkelinmäki Punavuori Pohj.Haaga Vallila Vanha munkkiniemi Länsi-Herttoniemi Sörnäinen Roihuvuori Yliskylä Kerrostaloasunnot lukumäärä 12

12 Kartta 4. Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta osa-alueittain Konala Marttila Vartioharju Etelä- Haaga Paloheinä Metsälä Veräjämäki Hakuninmaa Itä- Pakila Patola alueella asuntoja alle 100 Toukola Siltamäki Ala-Malmi Viikinranta Puistola Kivikko Myllypuro Pientaloasuntojen osuus, % Vesala Tapaninvainio Rastila Kuusisaari Ruskeasuo Taka- Töölö Yliskylä Lauttasaari Eteläisessä, Keskisessä ja Läntisessä suurpiirissä kolme neljännestä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista Helsingin asunnon asuntokannasta oli vuokra-asuntoja vuoden 2001 lopussa 46 prosenttia, omistusasuntoja 44 ja asumisoikeusasuntoja 2 prosenttia. Vuokra-asuntojen määrä oli yhteensä , joista vapaarahoitteisia oli ja valtion arava- tai korkotukilainalla rakennettuja (ns. ARA-asuntoja) kappaletta. Asumisoikeusasuntoja on toistaiseksi varsin vähän niitä oli rakennettu vuoden 2001 loppuun mennessä Omistusasuntoja oli yhteensä Omistusasuntojen osuus on suurin pientaloalueilla. Vähintään neljä viidennestä asunnoista on omistusasuntoja Paloheinän, Marjaniemen, Länsi-Pakilan ja Tammisalon osa-alueilla. Suurimmat omistusasuntojen osuudet ovat pienehköillä omakotialueilla Pirkkolassa (90 %) ja Marttilassa (87 %). Myös joillakin kerrostaloalueilla on selvästi enemmän omistus- kuin vuokra-asuntoja esimerkiksi Lehtisaaressa (65 % omistusasuntoja) ja Pajamäen, Patolan, Munkkivuoren ja Yliskylän alueilla, joilla omistusasuntojen osuus on 58 prosenttia. Vaikka pientaloalueilla omistusasuntojen osuudet asuntokannasta ovat suuria, määrällisesti eniten omistusasuntoja oli kerrostaloalueilla Lauttasaaressa, Töölössä, Keski-Vuosaaressa, Etelä-Haagassa, Yliskylässä ja Kontulassa. Lukumääräisesti eniten vuokra-asuntoja on toisaalta keskustassa tai sen läheisyydessä olevilla alueilla (Taka-Töölö, Lauttasaari, Etelä-Haaga, Etu-Töölö, Linjat, Kamppi, Vallila, Torkkelinmäki, Harju ja Ullanlinna ja toisaalta Helsingin vähän vanhemmissa lähiöissä (Kannelmäki, Kontula, Länsi-Herttoniemi, Maunula, 13

13 Pohjois-Haaga). Myös 1990-luvulla rakennetussa Herttoniemenrannassa on runsaasti vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntojen suhteellinen osuus asuntokannasta on suurin Santahaminassa ja Suomenlinnassa, joilla asuu paljon puolustusvoimain henkilökuntaa ja muutamilla pienillä osa-alueilla, joista esim. Viikin tiedepuiston asunnot on tarkoitettu lähes yksinomaan opiskelijoiden käyttöön. Alueista, joissa vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on suuri, useimmat ovat toisaalta 1990-luvulla rakennettuja (Veräjälaakso, Ruoholahti, Talinranta, Tali, Herttoniemenranta, Pitäjänmäen teollisuusalue, Kivikko, Meri-Rastila, Kallahti) tai sitten aikaisempina vuosikymmeninä rakennettuja lähiötä (Jakomäki, Koskela, Itäkeskus, Maunula, Länsi-Herttoniemi). Näillä kaikilla alueilla on arava- ja korkotukilainoitettujen (ARA) vuokra-asuntojen osuus selvästi muita alueita suurempi. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli eniten Eteläisen, Keskisen ja Läntisen suurpiirin alueilla, jonne sijoittui kolme neljännestä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista, vaikka alueiden asuntojen osuus asuntokannasta oli vain hieman yli puolet. Suomenlinnan ja Santahaminan lisäksi Niemenmäen alueella oli vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus yli puolet asuntokannasta. Seuraavaksi suurin osuus niitä on Linjojen ja Torkkelinmäen alueilla, joissa vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli 46 ja 45 prosenttia asunnoista. Taulukossa 5 sivuilla on tarkemmat tiedot Helsingin alueittaisista hallintaperustejakaumista. Kartta 5. Omistusasuntojen osuus asuntokannasta osa-alueittain Omistusasuntojen osuus Paloheinä Tapaninvainio Ala-Malmi Puistola Konala Patola Myllypuro Tahvonlahti Vartioharju Mellunmäki Keski- Vuosaari Taka- Töölö Vallila Kuusisaari Marjaniemi ,7 kaup.keskiarvo 43,7 43, alueella asuntoja alle

14 Kuvio 5. Osa-alueet, joissa eniten omistus-/vuokra-asuntoja Omistusasunnot Vuokra-asunnot Lauttasaari Taka-Töölö Etu-Töölö K-Vuosaari Et-Haaga Yliskylä Kontula Patola Ullanlinna Kamppi Linjat Kannelmäki Harju Tapaninvainio Punavuori Pohj.Haaga Vanha munkkiniemi Torkkelinmäki Mellunmäki Pukinmäki Taka-Töölö Lauttasaari Kannelmäki Et-Haaga Etu-Töölö Kontula Linjat Kamppi Länsi-Herttoniemi Vallila Torkkelinmäki Harju Maunula Pohj.Haaga Herttoniemenranta Ullanlinna K-Vuosaari Roihuvuori Malminkartano Punavuori Vapaarahoitteinen Ara lukumäärä lukumäärä Kaupungin vuokra-asunnoissa asutaan ahtaasti Helsingin kaupungilla oli vuoden 2001 lopussa aluepohjalta muodostettujen kaupungin kiinteistöyhtiöiden hallinnassa noin vuokra-asuntoa. Näistä lähes kaikki ovat kaupungin yleisen asunnonjaon piiriin kuuluvia asuntoja. Lisäksi kaupungilla on vanhusten palvelu- tai muita vanhusten asuntoja noin 2 400, kaupungin virastojen ja laitosten työsuhdekäyttöön tarkoitettuja asuntoja noin sekä valtion lyhyen ja pitkän korkotuen asuntoja noin Lisäksi kaupungilla on muita erillisiä (erillisyhtiöt, yksittäiset asuinhuoneistot) asuntoja noin Kaupungin yleisen asunnonjaon piiriin kuuluvat asunnot sijoittuvat suurelta osin pääradan, Vantaankosken radan ja metron vaikutuspiiriin kuuluville alueille. Eniten kaupungin vuokra-asuntoja on Itäisen suurpiirin alueella, jonne sijoittuu yhteensä 26 prosenttia kaikista kaupungin vuokra-asunnoista, Koillisen suurpiirin alueella on 21 prosenttia ja kolmanneksi eniten niitä on Läntisen suurpiirin alueella, jonne sijoittuu 17 prosenttia kaupungin vuokra-asunnoista. Koillisen, Kaakkoisen ja Itäisen suurpiirien asuntokannasta on kaupungin vuokra-asuntoja noin neljännes. Pohjoisen suurpiirin alueella niitä on 18 prosenttia ja Läntisessä ja Keskisessä suurpiireissä prosenttia kaikista asunnoista. Eteläisessä suurpiirissä kaupungin vuokra-asuntoja on hyvin vähän eli vajaa 2 prosenttia koko asuntokannasta. Itäisen, Kaakkoisen, Koillisen ja Pohjoisen suurpiirin kaikista vuokra-asunnoista noin puolet on kaupungin vuokra-asuntoja. Sen sijaan Eteläisessä, Läntisessä ja Keskisessä suurpiireissä on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja selvä enemmistö ja siten kaupungin vuokra-asuntojen osuus jää vähäisemmäksi. Läntisessä ja Keskisessä kaupungin vuokra-asuntoja on kaikista vuokra-asunnoista vähän yli neljännes - Eteläisessä suurpiirissä 4 prosenttia. Kaupungin vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on suurin asuntokannaltaan hyvin pienellä (69 asunnon) Tuomarinkartanon alueella, jossa kaupungin asuntoja on 74 prosenttia asunnoista. Toiseksi eniten niitä on Jakomäessä, jossa niiden osuus on 56 prosenttia kaikista asunnoista ja seuraavaksi eniten Maunulassa, Kivikossa, Ala-Malmilla, Länsi-Herttoniemessä, Koskelassa ja Vesalassa, joissa kaupungin asuntojen 15

15 osuus koko asuntokannasta vaihtelee prosentin välillä. Myös mm. Länsi-Pasilassa ja Itäkeskuksessa kaupungin vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on yli kolmannes. Kaupungin vuokra-asunnot ovat pienempiä kuin keskimäärin asunnot Helsingissä. Kaupungin asuntojen keskikoko oli 57 m 2, kun kaikkien Helsingin asuntojen keskikoko oli 62 m 2. Toisaalta kaupungin vuokra-asunnot ovat vapaiden markkinoiden vuokra-asuntoihin verrattuna selvästi suurempia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskikoko Helsingissä oli 48 m 2. Kaupungin vuokra-asunnoissa kuten muissakin vuokra-asunnoissa asutaan selvästi ahtaammin kuin omistusasunnoissa. Vuonna 2001 oli kaupungin vuokra-asunnoissa käytettävissä oleva pinta-ala 28,0 m 2 /asukas, jolla tasolla oli myös aravavuokra-asunnoissa asuvien asumisväljyys. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asutaan lähes yhtä ahtaasti, niissä käytettävissä oleva keskipinta oli 29,7 m 2. Omistusasunnoissa asuvien keskimääräinen asumisväljyys oli 36,9 m 2 /asukas. Alueilla, joille kaupungin vuokra-asunnot ovat rakennettu luvuilla ja joilla perheet ovat lasten poismuutettua pienentyneet, asutaan keskimääräistä väljemmin. Itä-Pasilassa, Toukolassa, Länsi-Herttoniemessä ja Maunulassa on kaupungin vuokra-asukkailla keskimäärin käytössään 31,4-32,5 m 2 /asukas, kun alueilla, jonne kaupungin vuokra-asunnot on rakennettu viime vuosikymmenellä ja joissa asuu runsaasti lapsiperheitä, on kaupungin vuokra-asunnoissa asukkailla käytössään vähän yli 20 neliötä (esimerkiksi Paloheinässä, Talinrannassa, Ruoholahdessa, Jätkäsaaressa ja Torpparinmäessä). Taulukko 6 kaupungin vuokra-asunnoista ja niitä koskevista tunnusluvuista on sivuilla Kartta 6. Kaupungin omistamat vuokra-asunnot osa-alueittain 2001 Tapulikaupunki kaupungin asuntoja, lkm Malminkartano Patola Pukinmäki Kivikko Vesala Kontula ei kaup.asuntoja Etelä- Haaga Käpylä Länsi- Hertton. Myllypuro Vartioharju Meilahti Vallila Kallahti Yliskylä 16

16 Helsinkiläiset asuvat muita suomalaisia ahtaammin Asunnot ja asuntokunnat ovat Helsingissä pieniä koko Suomeen verrattuna. Helsingissä asuntojen keskikoko oli 62,0 m 2 ja asuntokunnan keskikoko 1,9 henkilöä. Ruoholahti, Latokartano, Meri-Rastila), joilla asunnot ovat hieman kaupungin keskiarvoa suurempia, mutta joilla ahtaasti asuttujen arava- ja korkotukilainoitettujen Koko maan huoneistojen keskipinta-ala oli 77 m 2 ja vuokra-asuntojen määrä ja osuus on selvästi keski- asuntokunnan keskikoko 2,2. määräistä suurempi. Helsingin pienimmät asuntokunnat ovat niillä alueilla, joissa asunnot ovat kaikkien pienimpiä eli Torkkelinmäki, Harju, Alppila, Linjat, Munkkisaari (1,3-1,4 henkeä/asunto). Käytettävissä oleva keskimääräinen asuinhuoneisto-ala asukasta kohti on Helsingissä 32,8 m 2. Kuva pinta-alalla mitatusta asumisväljyydestä tarkentuu kui- Suuret asuntokunnat asuvat puolestaan tenkin, kun tarkastellaan käytettävissä oleva pin- pientaloalueilla, joilla myös asunnot ovat keskimääräistä ta-alaa asukasta kohti asuntokunnan koon mukaan. suurempia. Suurimmat asuntokuntien keskikoot Yhden ja kahden hengen talouksilla - joita Helsingin ovat pientalovaltaisilla alueilla (Torpparinmäki, Jollas, kaikista asuntokunnista on 78 prosenttia, on selvästi Paloheinä, Malmin lentokenttä, Heikinlaakso), joilla enemmän asuinpinta-alaa käytössään kuin suuremmilla asuntokuntien keskikoko oli 2,9. Keskimääräistä suurempia asuntokuntia asuu myös joillakin 1990-luvulla asuntokunnilla. Yhden hengen talouksilla on käytös- sään 47 m 2 /asukas, kahden hengen asuntokunnilla rakennetuilla kerrostalovaltaisilla alueilla (Kivikko, 34,1 m 2 ja kolmihenkisillä asuntokunnilla 26,6 m 2. Suuremmilla talouksilla asumisväljyys laskeekin Kuvio 6. Väljimmin/ahtaimmin asutut osa-alueet , m 2 /henkilö sitten jyrkästi. Neljähenkisillä asunto- kunnilla oli käytössä 22,7 m 2 /henkilö, viisihenkisillä 20 m 2 ja 7 henkisillä ja sitä suuremmilla asuntokunnilla vain 13,8 m 2. Asumisväljyys Asumisväljyys vaihtelee myös alueittain. Väljimmin asutuissa kaupunginosissa esimerkiksi Kuusisaaressa ja Kaivopuistossa, joissa on myös suurimmat asunnot, on väljintä asukasta kohden käytössä oleva pinta-ala Kuusisaari noin kaksinkertainen kaikkien helsinkiläisten keskimääräiseen asumisväljyyteen Kaivopuisto Marjaniemi verrattuna. Väljästi asutaan myös Marjaniemen, Lehtisaaren ja Tammisalon alu- Lehtisaari Tammisalo Kulosaari Eira Tahvonlahti Metsälä Kaartinkaupunki eilla, joilla asukkaiden käytössä oleva keskimääräinen huoneistoala oli neliötä kaupungin keskiarvoa korkeampi. Ahtaimmin asutaan Viikin tiedepuiston opiskelija-asuntojen alueella, jossa käytössä oleva pinta-ala oli 22,2 m 2 /asukas. Samoin Vanhankaupungin alueella on käytössä oleva Kaupungin keskiarvo 10 ahtainta pinta-ala pieni eli 23,8 m 2 /asukas. Myös Kumpula Suomenlinnan ja Santahaminan alueilla Meri-Rastila Malminkartano asutaan ahtaasti, siellä oli keskimäärin Kivikko Tali käytössä 24,7-26,9 m 2 /asukas. Alueilla, joilla on runsaasti valtion arava- ja korkotukilainoitettuja Veräjälaakso vuokra-asuntoja (esim. Suomenlinna Veräjälaakso, Tali, Kivikko, Malminkartano, Meri-Rastila, Kumpula) asutaan myös Santahamina Vanhakaupunki selvästi keskimääräistä ahtaammin (alle Viikin tiedepuisto 28 m 2 /asukas). Toisaalta huolimatta asumisväljyyden alueittaisista eroista niin vä- hän yli puolet Helsingin asunnoista sijait- pinta-ala/asukas 17

17 Kartta 7. Asumisväljyys osa-alueittain , m 2 /henkilö Tali Etelä- Haaga Munkkivuori Paloheinä Meilahti Taka- Töölö Patola Maunula Vallila Kumpula Siltamäki Tapaninvainio Tapanila Ylä- Malmi Pukinmäki Puistola Myllypuro Länsi- Hertton Kivikko Vartioharju Maununneva Malminkartano Pinta-ala/asukas Mellunmäki Rastila Ruoholahti Marjaniemi Meri- Rastila alueella asuntoja alle 100 Kluuvi Tahvonlahti Santahamina see alueilla, joilla keskimääräinen asumisväljyys vaihtelee 30 m 2 ja 35 m 2 /asukas välillä. Asumistasoa ja sen alueittaisia eroja voidaan tarkastella myös henkilöitä/huone mittarilla (keittiötä ei lasketa huoneeksi). Keskimäärin Helsingissä on käytössä yhtä asukasta kohti 0,78 huonetta. Ahtaimmin asutuissa Suomenlinnassa, Viikin tiedepuistossa ja Santahaminassa on keskimäärin hieman yli 1 henkilö/huone. Väljimmin asutussa Kaivopuistossa on keskimäärin 0,54 henkilöä/huone ja Kuusisaaressa 0,55. On ilmeistä, että alueet, joilla asunnot ovat suuria niin asumisväljyys myös henkilöitä/huone mittarilla mitattuna on myös suuri. Poikkeuksen tästä tekevät kuitenkin Niemenmäen, Laakson ja Munkkivuoren alueet, joilla asunnot ovat selvästi kaupungin keskikokoa pienempiä, mutta asuntokunnat pieniä ja siten asumisväljyys korkea. Myös vanhoissa lähiössä (Länsi-Herttoniemi, Roihuvuori, Puotinharju, Puotila, Myllypuro ja Kontula sekä Pohjois-Haaga) asutaan vähän väljemmin kuin koko kaupungissa keskimäärin, vaikka asuntojen keskikoko Myllypuroa lukuun ottamatta jää alle kaupungin keskiarvon. 18

18 Kartta 8. Asumisväljyys osa-alueittain , henkilö/huone Hakuninmaa Kannelmäki Paloheinä Patola Siltamäki Ala- Malmi Puistola Kivikko Myllypuro Henkilöt/huoneet -0,69 0,7-0,78 kaup.keskiarvo 0,78 0,79-0,89 0,9-1,9 alueella asuntoja alle 100 Mellunmäki Tali Ruskeasuo Kumpula Länsi- Hertton. Itäkeskus Meri- Rastila Yliskylä Santahamina Helsingin asuntojen varustetaso on korkea Helsingissä on asumisen varustetaso keskimäärin korkea. Puutteellisesti varustettujen asuntojen osuus asuntokannasta on esim. muihin EU:n maiden pääkaupunkeihin verrattuna vähäinen. Koko kaupungissa oli erittäin puutteellisesti varustettuja asuntoja ja puutteellisesti varustettuja asuntoja Puutteellisesti varustettuja asuntoja on eniten Keskisen ja Eteläisen suurpiirin alueilla, jonne myös ennen vuotta 1920 rakennetut asunnot keskittyvät. Keskisen ja Eteläisen suurpiirien alueilla oli yhteensä puutteellisesti ja erittäin puutteellisesti varustettua asuntoa. Eniten puutteellisesti varustettuja asuntoja oli Alppiharjun, Kallion, Kampinmalmin ja Ullanlinnan peruspiireissä. Asumistasoa kuvaavat tunnusluvut on kerätty taulukkoon 1 sivuilla

19 Kolme neljännestä ulkomaalaisista asuu vuokralla Helsingissä oli vuoden 2001 lopussa sellaista asuntokuntaa, jossa asuntokunnan viitehenkilö (tarkoitetaan pääsääntöisesti asuntokunnan suurituloisinta henkilöä) oli ulkomaan kansalainen. Näihin asuntokuntiin kuului yhteensä henkeä. Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä asui yhteensä ulkomaalaisasuntokuntaa, Läntisessä suurpiirissä 1 649, Koillisessa suurpiirissä ja Itäisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä yhteensä Pohjoisessa suurpiirissä asui vain 388 ulkomaalaisasuntokuntaa. Selvä enemmistö ulkomaalaisista asui vuokra-asunnossa - yhteensä asuntokuntaa, joista Kuvio 7. Asuntokunnat, ulkomaalaisasuntokunnat erikseen, asumisväljyyden mukaan peruspiireittäin , pinta-ala/henkilö Kulosaaren pp L-Pakilan pp Vironniemen pp Munkkiniemen pp Ullanlinnan pp Itä-Pakilan pp Kampinmalmin pp Taka-Töölön pp Lauttasaaren pp Laajasalon pp Oulunkylän pp Maunulan pp Tuomarinkylän pp Vartiokylän pp Myllypuron pp Pasilan pp Herttoniemen pp Latokartanon pp Puistolan pp Haagan pp Pukinmäen pp Reijolan pp Mellunkylän pp Pitäjänmäen pp Suutarilan pp Malmin pp Vuosaaren pp Jakomäen pp Vanhankaup. pp Kallion pp Kaarelan pp Vallilan pp Alppiharjun pp Asumisväljyys Kaikki asuntokunnat Ulkom. as.kunnat m2/henkilö arava-vuokra-asunnoissa asuvia oli Omistusasunnossa asui asuntokuntaa. Koko väestön asumista koskevat alueittaiset erot on myös vastaavan suuntaisina nähtävissä ulkomaalaisasuntokunnilla. Alueilla, joilla omistusasuminen on keskimääräistä yleisempää, on se myös yleisempää ulkomaalaisten keskuudessa, vaikka ulkomaalaisilla omistusasuminen on kantaväestöön verrattuna selvästi harvinaisempaa. Kaikista ulkomaalaista asuntokunnista asui vuokralla 78 %. Eteläisen ja Keskisen suurpiirin alueilla ulkomaalaiset asuntokunnat asuvat pääosin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Alppiharjun peruspiirissä 73 % asui vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Samoin Kallion, Ullanlinnan ja Taka-Töölön peruspiireissä ulkomaalaisista asuntokunnista yli 60 % asui vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Koillisen ja Itäisen suurpiirin ulkomaalaiset asuvat puolestaan useimmiten arava-vuokra-asunnoissa. Koillisessa suurpiirissä 68 % ja Itäisessä 65 % ulkomaalaisista asuntokunnista asui arava-vuokra-asunnossa. Myös Kaakkoisessa, Pohjoisessa ja Läntisessä suurpiirissä arava-vuokralla asuminen oli ulkomaalaisten keskuudessa vapaarahoitteista hiukan yleisempää. Ulkomaalaistalouksilla käytössään 25 m 2 /henkilö Ulkomaalaiset taloudet asuvat muita helsinkiläisiä ahtaammin. Ulkomaalaisasuntokunnilla oli käytössään 25 m 2 /henkilö ja kaikilla helsinkiläisillä 32,8 m 2. Vain Vironniemen, Ullanlinnan ja Kulosaaren peruspiireissä asuvilla ulkomaalaisilla keskimääräinen käytettävissä oleva asuinpinta-ala ylitti koko Helsingin keski-arvon, joskaan ei yltänyt kyseisten alueiden koko väestön asumisväljyyden keskiarvoon. Muilla Helsingin alueilla ulkomaalaiset asuvat helsinkiläistä keskiarvoa ahtaammin. Kaikkein ahtaimmin ulkomaalaiset asuivat Reijolan ja Alppiharjun peruspiireissä. Ulkomaalaistaloudet asuvat ahtaimmin pääsääntöisesti niillä alueilla, joilla on runsaasti aravavuokra-asuntoja ja joissa asuu monilapsisia perheitä (esim. Reijolan, Myllypuron, Suutarilan, Latokartanon, Mellunkylän ja Malmin peruspiirit). Ulkomaalaisten alueittaista asumistasoa ja asuntojen hallintaperustejakaumaa koskevat luvut ovat taulukossa 7 sivulla

20 Kalleimpien alueiden keskihinta yli halvimpien euroa neliöltä Helsingin vanhojen asuntojen keskihinta vuoden 2002 lopussa oli euroa neliöltä. Alueittaiset hintaerot ovat kuitenkin varsin suuria. (Asuntojen hintojen tilastoinnissa on käytetty postinumeroalueita ja niiden pohjalta muodostettuja kalleusalueluokkia poiketen muista käytössä olevista tilastollisista alueluokituksista.) Kalleimpien Helsingin keskustan alueiden Kaivopuisto, Kaartinkaupunki, Katajanokka ja Eira - keskihinta oli yli euroa neliöltä eli prosenttia korkeampi kuin koko kaupungin keskihinta. Myös muiden keskustan - Punavuori, Kruununhaka, Helsingin keskusta, Keski-Töölö, Taka-Töölö, Ruoholahti - alueiden keskihinnat olivat prosenttia kaupungin keskihintaa korkeampia. Vastaavasti kaikkein halvimmilla alueilla oli hintataso noin euroa neliöltä, joka on kaupungin keskihintaa verrattuna noin prosenttia matalampi. Suurelta osin nämä halvimmat alueet sijaitsevat kaupungin pohjois- ja itäosissa (Malminkartano, Pihlajamäki, Jakomäki, Kontula, Myllypuro, Pohjois-Vuosaari). Halvimmat yksiöt olivat vuonna 2002 Puistolassa, Myllypurossa, Pohjois-Vuosaaressa, Kivihaassa, Konalassa ja Mellunkylässä, joissa yksiöiden neliökeskihinta jäi alle euron. Kalleimpien alueiden - Katajanokan ja Kaivopuiston yksiöiden keskihinta oli noin euroa neliö. Yksiöiden alueittaiset keskihintojen erot ovat kuitenkin pienemmät kuin kolmioiden tai sitä suurempien asuntojen hintaerot. Ero kalleimpien ja halvimpien alueiden yksiöiden keskihintojen välillä oli euroa eli sama kuin mitä halvimmilla alueilla oli yksiöiden keskihinta. Kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen halvim- Kartta 9. Alueittaiset asuntojen keskineliöhinnat suhteessa koko kaupungin keskineliöhintaan vuonna 2002 Alueen asuntojen keskihinta suhteessa koko kaupungin keskihintaan MALMIN- KARTANO PALO- HEINÄ LÄNSI-PAKILA PUKIN- MÄKI- SAVELA TAPANILA MALMI SUUR- METSÄ KONTULA vähän kauppoja/ tietoepävarma REIMARLA ETELÄ- HAAGA RUSKEA- SUO KÄPYLÄ TOUKOLA- VANHA- KAUPUNKI PIHLAJA- MÄKI MYLLY- PURO VARTIO- HARJU PUOTILA KALLIO KULO- SAARI TAMMISALO RUOHO- LAHTI JOLLAS 21

21 Kuvio 8. Kalleimpien ja halvimpien alueiden yksiöiden ja kolmioiden keskihinnat vuonna 2002, euro/m 2 Yksiöt Kolmiot+ 10 kalleinta Katajanokka Kaivopuisto Punavuori Helsingin keskusta Eira Kaartinkaupunki Ruoholahti Kruununhaka Pohjois-Meilahti Taka-Töölö 10 halvinta Tapanila Etelä-Keskivuosaari Kontula Pihlajamäki Mellunkylä Konala Kivihaka Pohjois-Vuosaari Myllypuro Puistola Kaupungin keskiarvo euro/m2 10 kalleinta Kaivopuisto Katajanokka Eira Kaartinkaupunki Punavuori Kruununhaka Ruoholahti Keski-Töölö Helsingin keskusta Munkkiniemi 10 halvinta Pohjois-Vuosaari Mellunkylä Pihlajamäki Kontula Myllypuro Siltamäki Malminkartano Puistola Suurmetsä Jakomäki Kaupungin keskiarvo euro/m2 pien ja kalleimpien alueiden hintatason ero oli euroa neliöltä. Helsingissä pienten asuntojen keskineliöhinta on korkeampi kuin kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen hinnat, mutta ydinkeskustan kalleimmilla (Katajanokka, Eira, Kaartinkaupunki, Kaivopuisto ja Keski-Töölö) alueilla kolmioiden neliöhinta on ollut viime vuosina kalliimpi kuin yksiöiden keskihinta. Taulukkoon 8 sivuilla on kerätty postialuekohtaiset tiedot asuntojen neliöhinnoista. Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra keskustassa 15,26 euroa neliöltä Asuntojen keskivuokra Helsingissä vuonna 2002 oli (tilastossa on mukana kaikki asunnot - myös arava-lainoitetut) 9,81 euroa neliöltä kuukaudessa. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrataso on kuitenkin selvästi tätä korkeampi, sillä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuoka oli 11,36 euroa/m 2 kuukaudessa. Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra oli 14,25 euroa - kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen 9,6 euroa neliöltä kuukaudessa. Vuokrataso vaihtelee paljon Helsingin eri alueiden kesken. Korkeimmat vuokrat ovat keskustan - Helsingin kalleusalue 1 - vapaarahoitteisissa yksiöissä. Yksiöiden keskivuokra Helsinki 1-alueella oli 15,26 euroa neliöltä, kun halvimmalla Helsinki 4-alueella se oli lähes neljä euroa halvempi (Vuokrien tilastoinnissa käytössä oleva postinumeropohjainen kalleusalueluokittelu liitteessä sivulla 60). Isojen asuntojen keskivuokrat eivät vaihtele alueittain yhtä paljon kuin yksiöiden vuokrat. Kalleimman alueen Helsinki 1:n keskivuokra kolmioissa ja sitä suuremmissa asunnoissa oli 10,12 euroa neliöltä ja halvimmalla Helsinki 4-alueella 8,57 euroa eli halvimman alueen vuokra oli enää puolitoista euroa kalleinta matalampi. 22

22 Asuntojen vuokra- ja hintatason muutokset Helsingin asuntojen hinta- ja vuokrataso on kohonnut huomattavasti viime vuosina. Koko Helsingin asuntojen nimellishintataso on kohonnut 39 prosenttia vuodesta 1997 lähtien. Isojen asuntojen - kolmioiden tai niitä suurempien keskihinnat ovat kohonneet hieman enemmän eli 44 %. Nopeinta hintojen nousu on ollut keskustassa. Vuodesta 1997 lähtien vapaarahoitteisten asuntojen hintataso kohosi kaikilla Helsingin alueilla, mutta eniten kalleimmalla Helsinki 1-alueella. Sen sijaan vuonna 2001 vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta laski kaikilla alueilla, joskin halvimmalla Helsinki 4:n alueella lasku oli vähäistä. Kalleusalue 1:llä ja 3:lla hintataso laski edelleen vuonna 2002, mutta Helsinki-2 ja -4 alueilla hintataso alkoi kohota vuonna Helsingin asuntojen vuokrataso on myös kohonnut vuodesta 1997 lähtien, mutta asuntojen hintatasoa vähemmän. Vapaarahoitteisten asuntojen nimelliskeskivuokrien kokonaiskasvu oli 25 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen Vuokratason kehitys vaihtelee varsin paljon sekä asuntojen koon että alueen mukaan Vuosina vuokrataso kohosi varsin nopeasti kaikilla muilla kuin Helsingin kalleusalueella 4. Kalleimmalla Helsinki 1-alueella vuokrataso kohosi 19 prosenttia ja muilla alueilla prosenttia. Helsingin kalleimmalla alueella vuokratason kohoaminen taittui vuonna 2000 ja sen jälkeen se on ollut selvästi maltillisempaa. Helsingin halvimman kalleusalue 4:n vuokrataso on kohonnut puolestaan erityisesti vuonna 2002, jolloin muualla vuokrat nousivat selvästi vähemmän. Tässä tarkastelussa on käytetty asuntojen hintojen ja vuokrien alueittaisten vuosihintojen perusvuotena 1997 sen vuoksi, että kalleusalueluokitteluun perustuvia tilastotietoja ei ole saatavissa aikaisemmilta vuosilta. Kuvio 9. Asuntojen hintojen ja vuokrien muutokset Helsingin kalleusalueilla ja , prosenttia Helsinki 1 muutos Helsinki 1 muutos Helsinki 2 Helsinki 2 Helsinki 3 Helsinki 3 Helsinki muutos% as. vuokrat as. hinnat Helsinki muutos% as. vuokrat as. hinnat 23

23 Kartta 10. Helsingin postinumeroihin perustuvat asuntojen hintojen kalleusalueet Munkkiniemi Paloheinä Kannelmäki Käpylä Kallio Myllypuro Itä- Pakila Kulosaari Toukola- Vanhak. Pihlajamäki Malmi Suurmetsä Kontula Tammisalo Kalleusalueet: Vartioharju Helsinki I Helsinki II Helsinki III Helsinki IV Jollas 24

24 Taulukko 1. Asumistaso Asunnot Pinta-ala/ Huoneet/ Henkilöt/ Asunnon varustetaso Asunto- Yhteensä asunto henkilö henkilöt huoneet Hyvä Puutteellin. kunnan lkm m 2 m 2 % % keskikoko Koko kaupunki ,0 32,8 1,28 0,78 94,9 5,1 1,90 1 Eteläinen sp ,7 36,9 1,32 0,76 92,7 7,3 1, Vironniemen pp ,2 38,8 1,31 0,77 91,3 8,7 1,81 10 Kruununhaka ,6 39,0 1,32 0,76 90,4 9,6 1,75 20 Kluuvi ,8 34,9 1,27 0,79 84,1 15,9 1,6 80 Katajanokka ,1 38,9 1,28 0,78 93,9 6,1 1, Ullanlinnan pp ,8 37,5 1,27 0,79 88,9 11,1 1,68 30 Kaartinkaupunki ,7 41,4 1,33 0,75 85,3 14,7 1,86 50 Punavuori ,1 33,6 1,22 0,82 89,8 10,2 1,57 60 Eira ,4 42,1 1,44 0,70 92,0 8,0 1,92 70 Ullanlinna ,8 40,0 1,31 0,77 90,6 9,4 1,72 90 Kaivopuisto ,4 61,9 1,85 0,54 99,0 1,0 2, Munkkisaari ,9 30,3 1,09 0,91 84,4 15,6 1, Suomenlinna ,4 26,9 0,84 1,18 39,5 60,5 2, Kampinmalmin pp ,9 36,8 1,27 0,78 91,7 8,3 1,76 40 Kamppi ,9 35,6 1,26 0,80 88,5 11,5 1, Etu-Töölö ,5 40,9 1,34 0,74 92,4 7,6 1, Ruoholahti ,0 28,6 1,11 0,90 96,5 3,5 2, Lapinlahti 7 179,2 67,2 0,56 1,78 71,4 28,6 2, Jätkäsaari ,5 31,7 1,23 0,81 100,0 0,0 2, Taka-Töölön pp ,0 36,3 1,33 0,75 94,4 5,6 1, Taka-Töölö ,0 36,3 1,33 0,75 94,4 5,6 1, Lauttasaaren pp ,2 35,6 1,43 0,70 98,5 1,5 1, Lauttasaari ,3 35,6 1,43 0,70 98,5 1,5 1,73 2 Läntinen sp ,3 32,0 1,31 0,77 97,4 2,6 1, Reijolan pp ,7 31,0 1,29 0,77 92,5 7,5 1, Meilahti ,7 31,3 1,29 0,78 88,4 11,6 1, Ruskeasuo ,8 30,2 1,25 0,80 95,3 4,7 1, Laakso ,3 33,1 1,49 0,67 98,3 1,7 1,5 202 Munkkiniemen pp ,9 37,6 1,52 0,66 97,5 2,5 1, Vanha munkkiniemi ,1 39,3 1,54 0,65 95,7 4,3 1, Kuusisaari ,8 66,8 1,81 0,55 96,5 3,5 2, Lehtisaari ,9 46,0 1,72 0,58 99,6 0,4 2,2 304 Munkkivuori ,4 33,3 1,47 0,68 99,5 0,5 1, Niemenmäki ,3 34,4 1,50 0,66 99,0 1,0 1, Talinranta ,2 28,0 1,17 0,85 99,8 0,2 2, Haagan pp ,3 31,3 1,32 0,76 98,7 1,3 1, Et-Haaga ,8 31,2 1,32 0,76 98,7 1,3 1, Kivihaka ,3 31,8 1,31 0,77 99,2 0,8 1, Pohj.Haaga ,1 31,3 1,36 0,74 98,2 1,8 1, Lassila ,1 31,6 1,26 0,79 100,0 0,0 1, Pitäjänmäen pp ,2 31,0 1,24 0,81 97,8 2,2 1, Konala ,0 31,4 1,32 0,76 97,8 2,2 1, Pajamäki ,3 30,0 1,31 0,76 99,6 0,4 1, Tali ,2 27,5 1,07 0,93 100,0 0,0 2, Reimarla ,7 33,0 1,26 0,79 97,0 3,0 1, Marttila ,7 33,5 1,24 0,81 80,0 20,0 2, Pit.mäen teol al ,0 28,7 1,09 0,92 98,8 1,2 2, Kaarelan pp ,9 30,1 1,20 0,83 98,8 1,2 2, Kannelmäki ,4 30,6 1,24 0,81 99,6 0,4 1, Maununneva ,5 34,7 1,35 0,74 93,2 6,8 2, Malminkartano ,9 27,8 1,09 0,92 99,5 0,5 2, Hakuninmaa ,5 31,4 1,23 0,81 96,2 3,8 2,81 25

25 Taulukko 1 jatkuu Asunnot Pinta-ala/ Huoneet/ Henkilöt/ Asunnon varustetaso Asunto- Yhteensä asunto henkilö henkilöt huoneet Hyvä Puutteellin. kunnan lkm m 2 m 2 % % keskikoko 3 Keskinen sp ,5 30,1 1,16 0,87 87,6 12,4 1, Kallion pp ,3 30,5 1,13 0,88 87,0 13,0 1, Sörnäinen ,0 31,0 1,20 0,83 92,7 7,3 1, Siltasaari ,6 33,9 1,16 0,76 90,9 9,1 1, Linjat ,0 30,4 1,18 0,85 89,1 10,9 1, Torkkelinmäki ,5 28,8 1,00 1,00 78,7 21,3 1, Alppiharjun pp ,1 28,6 1,12 0,89 81,4 18,6 1, Harju ,8 28,6 1,11 0,90 81,2 18,8 1, Alppila ,6 28,5 1,14 0,88 81,7 18,3 1, Vallilan pp ,3 29,1 1,12 0,89 87,8 12,2 1, Hermanni ,1 29,3 1,17 0,85 89,7 10,3 1, Vallila ,0 29,0 1,09 0,92 87,0 13,0 1, Pasilan pp ,0 31,9 1,21 0,83 99,1 0,9 1, L-Pasila ,4 30,7 1,17 0,85 99,9 0,1 2, I-Pasila ,1 33,3 1,27 0,79 100,0 0,0 1, K-Pasila 81 71,2 38,7 0,93 1,08 56,8 43,2 1, Vanhankaup. pp ,6 30,6 1,21 0,83 89,5 10,5 1, Toukola ,5 31,6 1,31 0,76 90,1 9,9 1, Kumpula ,5 27,9 1,09 0,91 82,8 17,2 2, Käpylä ,7 31,5 1,22 0,82 90,5 9,5 1, Koskela ,7 31,3 1,28 0,78 94,8 5,2 1, Vanhakaupunki ,5 23,8 1,06 0,94 74,8 25,2 1,84 4 Pohjoinen sp ,2 34,9 1,37 0,73 96,2 3,8 2, Maunulan pp ,4 33,3 1,32 0,76 96,0 4,0 1, Pirkkola ,5 28,6 1,17 0,86 94,7 5,3 2, Maunula ,8 32,5 1,31 0,76 97,0 3,0 1, Metsälä ,3 41,8 1,48 0,68 87,4 12,6 2,4 402 L-Pakilan pp ,0 39,2 1,49 0,67 94,1 5,9 2,5 341 L-Pakila ,0 39,2 1,49 0,67 94,1 5,9 2,5 403 Tuomarinkylän pp ,4 33,3 1,32 0,76 94,1 5,9 2, Paloheinä ,1 34,0 1,36 0,74 94,1 5,9 2, Torpparinmäki ,8 31,7 1,22 0,82 94,7 5,3 2,9 354 Haltiala 13 66,5 33,3 1,32 0,76 46,2 53,8 1, Oulunkylän pp ,8 34,5 1,35 0,74 98,6 1,4 2, Patola ,2 35,2 1,39 0,72 98,9 1,1 1, Veräjänmäki ,6 35,7 1,36 0,73 96,9 3,1 2, Veräjälaakso ,5 27,2 1,11 0,90 99,9 0,1 2, Itä-Pakilan pp ,0 37,0 1,42 0,70 93,1 6,9 2,6 342 I-Pakila ,8 37,8 1,45 0,69 93,3 6,7 2, Tuomarinkartano 69 81,4 25,3 0,95 1,05 88,4 11,6 3,17 5 Koillinen sp ,5 31,1 1,22 0,82 96,8 3,2 2, Latokartanon pp ,4 31,4 1,24 0,81 99,0 1,0 1, Viikinranta ,0 32,9 1,36 0,74 84,7 15,3 2, Latokartano ,9 29,2 1,13 0,88 99,8 0,2 2,3 363 Viikin tiedepuisto ,5 22,2 0,89 1,13 95,5 4,5 2, Viikinmäki ,2 28,9 1,21 0,83 94,8 5,2 2, Pihlajamäki ,6 32,0 1,27 0,79 99,2 0,8 1, Pihlajisto ,6 33,7 1,28 0,78 99,7 0,3 1, Pukinmäen pp ,4 31,2 1,25 0,80 99,4 0,6 1, Pukinmäki ,5 31,2 1,25 0,80 99,4 0,6 1, Malmin pp ,8 30,9 1,21 0,82 95,0 5,0 2, Ylä-Malmi ,2 29,0 1,16 0,87 98,0 2,0 1, Ala-Malmi ,9 29,8 1,19 0,84 97,4 2,6 2, Tattarinharju 5 94,6 43,0 1,32 0,76 80,0 20,0 2,2 385 Malmin lentokenttä ,6 33,2 1,31 0,77 85,8 14,2 2, Tapaninvainio ,2 34,1 1,32 0,76 93,3 6,7 2, Tapanila ,4 29,0 1,14 0,88 92,3 7,7 2,2 26

26 Taulukko 1 jatkuu Asunnot Pinta-ala/ Huoneet/ Henkilöt/ Asunnon varustetaso Asunto- Yhteensä asunto henkilö henkilöt huoneet Hyvä Puutteellin. kunnan lkm m 2 m 2 % % keskikoko 504 Suutarilan pp ,7 30,9 1,21 0,83 98,1 1,9 2, Siltamäki ,7 31,8 1,24 0,81 98,3 1,7 2, Töyrynummi ,5 29,7 1,17 0,85 97,7 2,3 2, Puistolan pp ,2 31,4 1,22 0,82 94,4 5,6 2, Tapulikaupunki ,2 30,5 1,20 0,83 97,4 2,6 2, Puistola ,7 32,3 1,26 0,79 91,7 8,3 2, Heikinlaakso ,5 30,9 1,22 0,82 92,1 7,9 2, Tattarisuo ,8 72,0 1,18 0,85 35,3 64,7 1, Jakomäen pp ,3 30,7 1,23 0,81 99,2 0,8 2, Jakomäki ,4 30,7 1,23 0,81 99,2 0,8 2,03 6 Kaakkoinen sp ,1 34,0 1,35 0,74 97,5 2,5 2, Kulosaaren pp ,9 43,9 1,59 0,63 96,9 3,1 1, Mustikkam-Korkeas ,1 27,6 1,13 0,89 78,6 21,4 2, Kulosaari ,0 44,0 1,59 0,63 97,1 2,9 1, Herttoniemen pp ,5 31,9 1,31 0,77 97,9 2,1 1,9 431 Länsi-Herttoniemi ,0 32,3 1,35 0,74 97,6 2,4 1, Roihuvuori ,0 30,3 1,33 0,75 96,9 3,1 1,8 433 Hertt.teol al 30 51,9 23,6 0,91 1,10 80,0 20,0 1, Herttoniemenranta ,0 29,4 1,16 0,86 99,8 0,2 2, Tammisalo ,5 45,3 1,66 0,60 97,1 2,9 2, Laajasalon pp ,3 35,1 1,36 0,74 96,9 3,1 2, Vartiosaari 13 76,0 26,1 0,81 1,23 7,7 92, Yliskylä ,1 36,2 1,43 0,70 99,1 0,9 2, Jollas ,6 34,9 1,27 0,79 95,5 4,5 2, Tullisaari 5 121,0 45,4 1,19 0,84 60,0 40,0 1,6 494 Tahvonlahti ,8 41,8 1,33 0,75 85,4 14,6 2, Hevossalmi ,7 31,6 1,24 0,81 96,8 3,2 2, Santahamina ,8 24,7 0,89 1,12 67,9 32,1 2,66 7 Itäinen sp ,4 31,6 1,27 0,79 98,9 1,1 2, Vartiokylän pp ,7 33,2 1,31 0,76 97,7 2,3 2, Vartioharju ,2 33,9 1,31 0,76 93,5 6,5 2, Puotila ,9 31,4 1,33 0,75 98,9 1,1 1, Puotinharju ,7 31,7 1,35 0,74 99,4 0,6 1, Marjaniemi ,5 48,8 1,61 0,62 94,9 5,1 2, Roihupel teol al 13 63,3 20,4 0,79 1,27 69,2 30,8 2, Itäkeskus ,4 29,4 1,14 0,88 100,0 0,0 2, Myllypuron pp ,7 32,4 1,34 0,75 99,3 0,7 2, Myllypuro ,8 32,4 1,34 0,75 99,3 0,7 2, Mellunkylän pp ,0 31,0 1,26 0,79 99,2 0,8 2, Kontula ,6 32,5 1,34 0,75 99,1 0,9 1,9 472 Vesala ,9 31,0 1,24 0,80 98,7 1,3 2, Mellunmäki ,0 31,5 1,27 0,79 99,3 0,7 1, Kivikko ,1 27,6 1,11 0,90 100,0 0,0 2, Kurkimäki ,8 28,4 1,14 0,88 100,0 0,0 2, Vuosaaren pp ,0 30,7 1,24 0,81 99,3 0,7 2, K-Vuosaari ,5 32,0 1,30 0,77 99,5 0,5 1, Nordsjön kart 7 49,6 28,9 1,33 0,75 42,9 57,1 1, Uutela 8 123,6 61,8 1,75 0,57 37,5 62, Meri-Rastila ,8 27,8 1,12 0,89 99,5 0,5 2, Kallahti ,7 28,5 1,14 0,88 99,8 0,2 2, Aurinkolahti ,1 33,4 1,25 0,80 99,2 0,8 1, Rastila ,6 34,1 1,36 0,73 97,4 2,6 2, Niinisaari 8 56,0 17,1 1,86 0,54 62,5 37,5 1,86 27

27 Taulukko 2a. Asuntojen rakentamisvuosi osa-alueittain Asunnot Rakentamisvuosi yhteensä Koko kaupunki Eteläinen sp Vironniemen pp Kruununhaka Kluuvi Katajanokka Ullanlinnan pp Kaartinkaupunki Punavuori Eira Ullanlinna Kaivopuisto Munkkisaari Suomenlinna Kampinmalmin pp Kamppi Etu-Töölö Ruoholahti Lapinlahti Jätkäsaari Taka-Töölön pp Taka-Töölö Lauttasaaren pp Lauttasaari Läntinen sp Reijolan pp Meilahti Ruskeasuo Laakso Munkkiniemen pp Vanha munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Haagan pp Et-Haaga Kivihaka Pohj.Haaga Lassila Pitäjänmäen pp Konala Pajamäki Tali Reimarla Marttila Pit.mäen teol al Kaarelan pp Kannelmäki Maununneva Malminkartano Hakuninmaa

ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010

ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010 1 TILASTOJA 2012 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Eija Rauniomaa, p. tel. 09 310 36302 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER Helsingin kaupungin tietokeskus

Lisätiedot

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 213 Osakeasuntojen keskihinnat 212 Paloheinä Tapanila Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2 212 Lassila Länsi-Pakila Pihlajamäki Kontula

Lisätiedot

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006 Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus

Lisätiedot

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 40 Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 TIEDUSTELUT Leena Hietaniemi E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi Osoite PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä. vuonna 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja. Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 /m 2

Asuntojen hinnat Helsingissä. vuonna 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja. Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 /m 2 555555555 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 15 2004 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2003 Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 2 468 ja rivitaloasunnoissa

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 7 2012 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2011 Vuodenvaihteessa 2011/2012 Helsingissä asui

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2005

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 23 2006 Malminkartano Paloheinä Siltamäki Tapanila Malmi Suurmetsä Asuntojen keskihinta, /m2 1 600-2 200 2 201-2 749 Keskihinta 2 750 /m2 2 751-3 290

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 24 2005 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004 Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 675 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 2 694 /m 2 ja rivitaloasunnoissa

Lisätiedot

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma

Lisätiedot

Asuminen ja Helsingin alueet

Asuminen ja Helsingin alueet Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 2005 Asuminen ja Helsingin alueet Tilanne 31.12. 2003 Asuntojen keskikoko osa-alueittain 31.12.2003 Helsingissä 309 000 asuntoa Ydinkeskustan asunnoista

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013 7 2013 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2012 Vuodenvaihteessa 2012/2013 Helsingissä asui

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 20 2008 Tapaninvainio Suurmetsä 2007 1700-2599 2600-3199 3200-3999 4000-4999 As.kauppoja alle 5 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007 Malmi Länsi- Pakila Kontula

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2009 Kannelmäki Etelä- Haaga Paloheinä Oulunkylä Patola Siltamäki Malmi Pihlajamäki Viikki Keskimääräiset neliöhinnat 2008 1 900-2 499 Suurmetsä 2 500-2 999

Lisätiedot

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit Euroopan unioni on esittänyt kaupunkipolitiikan indikaattorit, joiden avulla kunnat voivat seurata kestävää kehitystä

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat Helsingissä vuonna 2006

Asuntojen hinnat ja vuokrat Helsingissä vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 7 6 Asuntojen keskihinta 339 /m 17-499 5-339 34-3799 38-46 As.kauppoja alle 5 Asuntojen hinnat ja vuokrat Helsingissä vuonna 6 Asuntojen hintojen nousu viime

Lisätiedot

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 7 Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009 Förhandsuppgifter om Helsingfors folkmängd vid årsskiftet

Lisätiedot

Eduskuntavaalit Helsingissä 2003

Eduskuntavaalit Helsingissä 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 23 8 Markku Lankinen Eduskuntavaalit Helsingissä 23 Verkkojulkaisu ISSN 148-77 ISBN 92-473-3-7 Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Helsingin

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNNOT JA ASUKKAAT 2010

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNNOT JA ASUKKAAT 2010 KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNNOT JA ASUKKAAT 2010 16 TIALSTOJA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Maija Vihavainen, p. tel. 09 310 36398 Pekka Vuori, p. - tel. 09 310 36300 Eija Rauniomaa, p. tel. 09 310

Lisätiedot

Euroopan parlamentin vaalit Helsingissä 2004

Euroopan parlamentin vaalit Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 17 Markku Lankinen Euroopan parlamentin vaalit Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki. Kuva: Mika Lappalainen. Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja 27 11 Eduskuntavaalit Helsingissä 27 Verkossa ISSN 1796-721X Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Puh. 9 31 3636 etunimi.sukunimi@hel.fi Eduskuntavaalit

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 35 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos 25 64-vuotiaasta väestöstä vuosina 1998 2009 Helsingin osa-alueilla Malminkartano Kannelmäki Munkkivuori

Lisätiedot

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Ammatillinen keskiaste Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Suomi pl Helsingin seutu Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon

Lisätiedot

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 29 Valokuvat: Olga Vishnjakova. Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-354-4 LISÄTIETOJA Markku Lankinen

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 30 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2004 Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 030/2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707

Lisätiedot

2015:1. Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2014. 1. Yleistä. Liike- ja tuotannollisten tilojen käyttöasteet laskeneet

2015:1. Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2014. 1. Yleistä. Liike- ja tuotannollisten tilojen käyttöasteet laskeneet 2015:1 Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2014 1. Yleistä Heikko taloustilanne heijastuu laaja-alaisesti toimitilojen vuokramarkkinoille. Kiinteistösijoitusmarkkinat ovat toisaalta puolestaan osoittaneet

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 13 Lassila Munkkiniemi Etelä- Haaga Länsi- Pakila Lauttasaari Ruoholahti Käpylä Kallio Kaivopuisto Tapanila Pihlajamäki Länsi- Herttoniemi Kulosaari Malmi Myllypuro

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

Ala-Malmi Helsinki 5678 18% Venäjää 4% Alppiharjun Helsinki 11916 9% Venäjää 1%

Ala-Malmi Helsinki 5678 18% Venäjää 4% Alppiharjun Helsinki 11916 9% Venäjää 1% Paljonko vieraskielisiä on eri alueilla? Venäjä on pääkaupunkiseudulla puhutuin vieras kieli yli sadassa kaupunginosassa. Kakkosena tulee viro http://www.hs.fi/kaupunki/a1414208121182 Venäjää Viro Muut

Lisätiedot

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut peruslinja TAD ja lukuvuonna 2012-2013 30.5.2012 - ETELÄINEN Elias-koulu s 0 Helsingin normaalilyseo v 0 Kaisaniemen aa k 0 Kruunuhaan yläaste k 0 Lauttasaaren aa s 0 Lauttasaaren yk s 0 Ressun pk k 0

Lisätiedot

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2008

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja 28 43 Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 28 Verkossa ISSN 1796-721X LISÄTIETOJA Markku Lankinen, 3 36365 etunimi.sukunimi@hel.fi Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna

Lisätiedot

LUONTO-TIEDE sov.koe. KUVATAIDE sov.koe LIIKUNTA sov.koe

LUONTO-TIEDE sov.koe. KUVATAIDE sov.koe LIIKUNTA sov.koe 1 Soveltuvuuskokeilla valitut vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärät 20.9.2013 1 7 Aurinkolahden peruskoulu 451 0 0,0 1 6 Herttoniemen ala-asteen koulu 211 0 0,0 1 6 Herttoniemenrannan ala-asteen koulu 492 0

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2013

Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2013 4 2014 1 Yleistä Epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on näkynyt kiinteistömarkkinoiden kaikilla rintamilla. Kiinteistökauppojen volyymi on ollut alhaista, rakentaminen hiljentynyt ja toimitilojen vuokraaminen

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

ERITYISLUOKKAVERKKO LUKUVUONNA KAUPUNGIN KOULUJEN ERITYISLUOKAT

ERITYISLUOKKAVERKKO LUKUVUONNA KAUPUNGIN KOULUJEN ERITYISLUOKAT n Aleksis Kiven peruskoulu 4 413 3 3 Alppilan yläasteen koulu 3 230 1 1 Arabian peruskoulu 4 615 2 2 Aurinkolahden peruskoulu 1 753 2 4 6 Brahenpuiston koulu 89 11 11 Eläintarhan ala-asteen koulu 4 209

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 8 tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p. 09 310 36404 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE

Lisätiedot

ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2015

ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2015 ANNA KAJOSAARI ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 4 TILASTOJA 06 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Anna Kajosaari, p. tel. 09 0 6557 Eija Rauniomaa, p. - tel. 09 0 60 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 212 Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola. TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

2017:4 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa

2017:4 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa 2017:4 Sanna Ranto VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa Helsinkiläisistä25 64-vuotiaista81prosenttiaolisuorittanutjonkinperusasteenjälkeisentutkinnonvuoden2015lopussaTilastokeskuksentutkintorekisterinmukaan.Keskiasteentutkinto,eliylioppilastutkinto

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ TILASTOJA 38 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Perusasteen jälkeisen tutkinnon (keskiaste korkea-aste) suorittaneiden osuus 25 64-vuotiaasta väestöstä Helsingissä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu

Lisätiedot

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 Työttömyysaste kohosi edelleen kaikilla Helsingin alueilla Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Liite 1 - Linjakortit LUONNOS 4.2.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällys KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO... 3 Linja 57... 4 Linja 68... 5 Linja 69... 6 Linja 70...

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2003 12 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-120-7 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh. 169 3185,

Lisätiedot

2015:22. 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa

2015:22. 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa 2015:22 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa Helsinkiläisistä 25 64-vuotiaista 81 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2007

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Tuomarink.- Torpparinm. Puistola Kalleusalueet Helsinki Helsinki Vapaarah.vuokra-as. keskivuokra 7 13,1 /m/kk 1,75 /m/kk, /m/kk,13 m/kk Asuntojen vuokrat Helsingissä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013 HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS 32 TILASTOJA 2013 TIEDUSTELUT Sini Askelo tietokeskus, p. tel. 09 310 36586 sini.askelo@hel.fi Harri Taponen nuorisoasiainkeskus, p. 09 310 89036,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Millä hinnalla saa vuokra-asunnon? - - Selvitys edullisimmista vuokrahinnoista

Millä hinnalla saa vuokra-asunnon? - - Selvitys edullisimmista vuokrahinnoista Millä hinnalla saa vuokra-asunnon? - - Selvitys edullisimmista vuokrahinnoista 2/2016 28.4.2016 Sisältö Moni asuu vuokralla kerrostalossa 2 Vuokrataso nousee tasaista tahtia 3 Kuluttajaliiton vertailu

Lisätiedot

Välimallin vuokra-asunnot ja muu asuntotuotanto Helsingissä 2009 2013 (elokuu)

Välimallin vuokra-asunnot ja muu asuntotuotanto Helsingissä 2009 2013 (elokuu) Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 10 2014 Välimallin vuokra-asunnot ja muu asuntotuotanto Helsingissä 2009 2013 (elokuu) Valokuvat: Eija Rauniomaa Yllä:Aurinkolahti, Alla:Herttoniemi Taloudellinen

Lisätiedot

Lähiö projekti Helsingin kaupunki

Lähiö projekti Helsingin kaupunki Lähiö projekti Helsingin kaupunki www.hel.fi/lahioprojekti Pihlajamäki Yhdessä parempi kaupunki jo vuodesta 1996 Lähiöprojektin keskeiset tavoitteet ja tehtävät määritellään kunkin toimintakauden alussa.

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Liite 1 Joukkoliikenteen palvelutaso

Liite 1 Joukkoliikenteen palvelutaso Liite 1 Joukkoliikenteen palvelutaso 2016-2021 HSL Helsingin seudun liikenne 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 Alueittainen palvelutaso... 4 1.1 Helsinki... 4 1.1.1 Eteläinen suurpiiri... 4 1.1.2 Läntinen

Lisätiedot

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn)

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) A1: Itäinen ja kaakkoinen alue Nykyinen kielitarjonat Ehdotus kieliohjelmaksi 1.8.16/

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2017:5 Minna Salorinne HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2016 SISÄLLYSLUETTELO TYÖTTÖMYYSASTEESSA LASKUA JA NOUSUA HELSINGISSÄ ALUEITTAIN...

Lisätiedot

Helsingin alueellinen jako

Helsingin alueellinen jako Helsingin alueellinen jako 1 (14) Wikipedia Helsingin keskusta lentokoneesta kuvattuna Helsingin alueen jakaminen pienempiin, nimettyihin osiin on tullut tarpeelliseksi kaupungin kasvaessa ja laajetessa.

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2015 Sisällys Työttömyysaste kohosi lähes kaikilla Helsingin alueilla... 2 Alle 25-vuotiaiden

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Palveluverkko Ehdotukset

Palveluverkko Ehdotukset Palveluverkko Ehdotukset Kaikki virastot (luonnos) 25.11.2009 Tulosteen koko: A2 Maatullin ala-aste Tapulikaupungin kirjasto Puistolan terveysasema Töyrynummen ala-aste Siltamäen ala-aste Puistolan kirjasto

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

OMAKOTI- JA PARITALON LASIKUISTIN RA- KENTAMINEN JA TERASSIN LASITTAMINEN

OMAKOTI- JA PARITALON LASIKUISTIN RA- KENTAMINEN JA TERASSIN LASITTAMINEN RAKENNUSVALVONTAVIRASTO OMAKOTI- JA PARITALON LASIKUISTIN RA- KENTAMINEN JA TERASSIN LASITTAMINEN TULKINTAOHJE Lokakuu 2004 Voimassa toistaiseksi rakennusvalvontaviraston johtoryhmän päätöksellä SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

ALEPA Toimipaikka Myymäläpäällikkö Sähköposti

ALEPA Toimipaikka Myymäläpäällikkö Sähköposti ALEPA Toimipaikka Myymäläpäällikkö Sähköposti Hämeentie 010 76 69000 0222012mp@sok.fi Asematunneli 010 76 69010 0222018mp@sok.fi Laajasalo 010 76 69030 0222020mp@sok.fi Forum 010 76 69910 0222023mp@sok.fi

Lisätiedot

Ulkoilmatapahtumien maksut

Ulkoilmatapahtumien maksut Ulkoilmatapahtumien maksut maksut alk. 1.4.2015 6 (14) Yleisölle maksuton on avoin, joka rajoittaa alueen yleistä käyttöä. Yleisölle maksullinen on, jossa alue on rajattu pois yleisestä käytöstä ja johon

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2008

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 4 008 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 008 u Keskivuokra 11,6 /m/kk u Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 14,61 /m/kk Kaksiot 11,44 /m/kk

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Rakentaminen Helsingissä vuonna 22 verkkojulkaisu ISSN 1458-577 painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA: Tutkija Maija Vihavainen puh. 169

Lisätiedot

TOIMITILAMARKKINAT HELSINGISSÄ SYKSYLLÄ

TOIMITILAMARKKINAT HELSINGISSÄ SYKSYLLÄ TILASTOJA 2 2013 TOIMITILAMARKKINAT HELSINGISSÄ SYKSYLLÄ 2012 1 Yleistä Rahoitusmarkkinoiden ja yleisen taloustilanteen epävarmuus on heijastunut edelleen kiinteistösijoitusmarkkinoiden eri osa-alueille.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 09 809 3210. Puh. 09 668 9910 Capellan puistotie 5 Setlementtiasumisoikeus Oy Läntinen Brahenkatu 2, 3 krs, 00510 HELSINKI

19.05.2015. Puh. 09 809 3210. Puh. 09 668 9910 Capellan puistotie 5 Setlementtiasumisoikeus Oy Läntinen Brahenkatu 2, 3 krs, 00510 HELSINKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Helsinki Kaikki Kantakaupunki Arabianranta Toini Muonan katu 3 b Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO 01.10.03 Kerrostalo 42 1-4

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Jätkäsaari Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 56 635 k-m 2 577

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 17 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-449-4 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 8 2011 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2009 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90, eli

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2007

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 39 007 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 007 u Keskivuokra 10,97 /m/kk u Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 13,89 /m/kk Kaksiot 10,91 /m/kk

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUKAISET TYÖPAIKAT

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUKAISET TYÖPAIKAT SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUKAISET TYÖPAIKAT 5.11.2015 Perhe- ja sosiaalipalvelut Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys, johto Kouluterveydenhuolto

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneiden asuntojen määrä Helsingissä osa-alueittain vuonna Puistola. Tapanila.

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneiden asuntojen määrä Helsingissä osa-alueittain vuonna Puistola. Tapanila. TILASTOJA 4 212 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA 211 Asuinrakentaminen Helsingissä vuonna 211 jatkui edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen väheni. Asuinrakentamiseen myönnettyjen

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2005 4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-406-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2012

Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 37 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2012 Asuntojen keskihinta 3 808 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 969 ja rivitaloasunnoissa 3 246 Asuntojen

Lisätiedot

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 2015:18 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa Helsinkiläisten terveydentila on parempi

Lisätiedot