raportteja 73 Menestystekijöiden mittausxx Viisi esimerkkiäxx Janne Sinisammal (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "raportteja 73 Menestystekijöiden mittausxx Viisi esimerkkiäxx Janne Sinisammal (toim.)"

Transkriptio

1 raportteja 73 H E L S I N K I Menestystekijöiden mittausxx Viisi esimerkkiäxx Janne Sinisammal (toim.)

2 Janne Sinisammal (toim.) Menestystekijöiden mittaus Viisi esimerkkiä Helsinki 2010

3

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Tulosten arviointi Kohderyhmäkeskustelut Muutoskertomukset Työelämän laatu -kyselyt Tapauskuvaukset Talotehdas Työpaikka ja kehittämistarpeet Kehittämistyö Tulokset ja pohdinta Paperitehtaan laboratoriot Työpaikka ja kehittämistarpeet Kehittämistyö Tulokset ja pohdinta Elintarvikkeiden sopimusvalmistaja Työpaikka ja kehittämistarpeet Kehittämistyö Tulokset ja pohdinta Vesieristysyritys Työpaikka ja kehittämistarpeet Kehittämistyö Tulokset ja pohdinta Yhdyskuntatekninen palvelukeskus Työpaikka ja kehittämistarpeet Kehittämistyö Tulokset ja pohdinta Yhteenvetoa ja pohdintaa Lähteet Liite. Työelämän laatu -kyselylomake... 62

5 Tiivistelmä Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) ja kohdetyöpaikkojen rahoittaman 3Koo-hankkeen ( ) tavoitteena oli kehittää samanaikaisesti työpaikkojen tuottavuutta ja työelämän laatua. Käytännön työskentelytapana oli yritysten arvoihin ja strategiaan perustuvien suorituskykymittaristojen rakentaminen ja siihen liittyneet koulutukset. Suorituskykymittaristoja rakennettiin yhteensä 12 työpaikalle. Näistä on tähän julkaisuun valittu viisi tapauskuvausta, jotka valottavat suorituskykymittaristojen rakentamisen haasteita eri näkökulmista. Työpaikkojen suorituskykymittareiden osatekijöiksi valitsemia menestystekijöitä olivat esimerkiksi työturvallisuus, työskentelyn sujuvuus, tuotteiden ja työprosessin laatu, materiaalien ja työkalujen käytön tehostaminen, kiireen vähentäminen sekä työhyvinvointi. Hankkeen aikana eri työpaikoilla saavutettuja tuloksia arvioitiin menestystekijöiden kehityksen, muutoskertomusten, kohderyhmäkeskustelujen ja henkilöstökyselyjen avulla. Pääsääntöisesti menestystekijät kehittyivät kohti asetettuja tavoitetasoja.

6 1 Johdanto Yritykset pyrkivät tehostamaan toimintojaan mm. organisaatioiden keventämisen ja ydinosaamiseen keskittymisen kautta. Tämä johtaa siihen, että linjajohdon osaamisvaatimukset kasvavat ohi ja yli perinteisten roolien esimerkiksi työturvallisuus-, laatu- ja ympäristöasioissa. Tämän muutoksen seurauksena kasvaa myös tehokkaiden ja helppokäyttöisten kehittämistyökalujen tarve. Pienten ja keskisuurten yritysten ei välttämättä ole järkevää ryhtyä raskaiden järjestelmien rakentamiseen. Käytännössä omiin tarpeisiin räätälöity suorituskykyä monitoroiva ja sen kehittämistä tukeva työkalu on usein toimivampi ratkaisu. Suorituskyvyn mittaamisesta tehdään kuitenkin usein turhan monimutkaista. Kehittämistyötä tukeva suorituskykymittaristo voi olla rakenteeltaan hyvinkin yksinkertainen. Yrityksen tai muun työorganisaation menestystekijät ovat solmukohtia, joissa rahaprosessi, henkilöstön osaaminen, tuotannon ja palvelujen tehokkuus, tutkimusja kehittämistoiminta ja monet muut tekijät kohtaavat. Mittaamisessa päästään yksinkertaisuuteen, kun kymmenien tai satojen muuttujien sijaan seurataan vain tärkeimpien menestystekijöiden kehitystä huolellisesti valittujen tunnuslukujen avulla. Omilla toimialoillaan parhaiksi kehittyneitä yrityksiä tutkineen Collinsin (2001) mukaan parhaat yritykset näyttäisivät noudattavan melko yksinkertaisia toimintakonsepteja ja seuraavan niiden toteutumista hyvinkin yksinkertaisilla tunnusluvuilla. Tärkeimpien tunnuslukujen etsiminen pakottaa paneutumaan kysymykseen, mistä taloudelliset tulokset eniten riippuvat ja syventämään ymmärrystä organisaation toiminnan lainalaisuuksista ja eri tekijöiden vuorovaikutussuhteista. Tunnuslukujen yksinkertaisuus tukee yhteisöviestintää tarjoamalla selkeän kielen ja viitekehyksen toiminnan kehittämiselle. Suorituskykymittareiden avulla linjajohto voi ymmärrettävällä tavalla kertoa menestystekijöiden merkityksestä ja tilanteesta. Yrityksen menestystä tukee voimakkaasti, jos koko henkilöstö tietää mitä asioita halutaan viedä eteenpäin selkeästi määriteltyjen mittareiden avulla saa aikaan tavoitteiden mukaista kehitystä. Suorituskykymittaristo on suoritustason seurantatyökalu, mutta se toimii samalla myös kehittämisinterventiona. Tuloksiin vaikuttaa mm. johdon tuen ja sitoutumisen aste, käytettävien osamittareiden määrä ja niiden määrittelyn selkeys. Henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja -aktiivisuus suorituskykymittariston

7 6 suunnittelun ja käytön eri vaiheissa tukevat tavoitteiden saavuttamista. Suorituskykymittariston tulee pohjautua organisaation arvoihin ja strategiaan. Käytännöt, joilla henkilöstöä palkitaan tavoitteiden saavuttamisesta, kannattaa kirjata niin selkeästi, ettei väärinkäsityksille jää sijaa. Suorituskykymittaristojen käytännön toteutuksessa 3Koo-hankkeessa hyödynnettiin tavoitematriisia (ks. esim. Riggs 1984, Globerson ja Riggs 1989, Hannula 2000, Saari 2004). Sen avulla menestystekijät muokataan konkreettisiksi mittareiksi, niille asetetaan tavoitteet sekä määritetään painoarvot. Tuloksia voidaan havainnollistaa kuvaajilla. Tärkeää on mittaamisen aikaansaama keskustelu ja yhteisten kokemusten analysointi. Kun käytössä on mittareita, joiden laskentaperusteet kaikki tuntevat, voivat eri henkilöt muodostaa yhteisen näkemyksen työpaikalle tärkeistä asioista ja niiden välisistä vaikutussuhteista. Kaikkien 3Koo-hankkeessa toteutettujen suorituskykymittaristojen rakentamisen lähtökohtana oli työpaikkojen henkilöstön aktiivinen osallistuminen suunnittelu- ja käyttövaiheessa. Suorituskykymittareiden kehittämiseen osallistuminen oli samalla myös koulutusta siihen osallistuville, koska asioita täytyi pohtia monesta uudestakin näkökulmasta. Työryhmän työskentelyyn osallistuminen edellytti yhteisten käsitteiden, ajattelumallien ja tavoitteiden luomista. Eritaustaisilla ihmisillä oli samaan suunnittelukohteeseen erilaisia näkökulmia, jotka oli sovitettava yhteen. Hankkeen toteuttamiseen osallistui Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston tutkijaryhmä, jolle oli kertynyt kokemusta monista aiemmista työelämän laatuun ja tuottavuuteen liittyvistä tutkimus- ja kehityshankkeista. Janne Sinisammal toimi hankkeen projektipäällikkönä ja työpaikkojen työryhmien sihteerinä. Pauliina Marjala vastasi laadullisten tutkimusmenetelmien soveltamisesta. Minna Törmänen, Lasse Ketola, Satu Hoikkala ja Jukka Latva-Ranta osallistuivat työryhmien toimintaan, pitivät koulutustilaisuuksia työpaikoilla ja hankkivat taustatietoja. Professori Seppo Väyrynen vastasi hankkeen tieteellisestä ohjauksesta.

8 2 Tulosten arviointi Suorituskykymittaristojen toimivuutta ja tehokkuutta arvioitiin usealla eri menetelmällä, joista keskeisimmät on kuvattu lyhyesti seuraavissa kappaleissa. 2.1 Kohderyhmäkeskustelut Kohderyhmäkeskustelussa on tavoitteena luonnollinen keskustelutilanne, jossa osallistujat keskustelevat valituista aiheista, kukin asiantuntijana omasta näkökulmastaan käsin. Keskustelijat valitaan sen mukaan ketä valittu teema koskee, kenellä on asiantuntemusta ja/tai vaikutusvaltaa käsiteltävän asian suhteen. Keskustelun vetäjä ohjaa keskustelua ennakolta valmistellun keskustelurungon mukaan (Edmunds 1999). Menetelmä auttaa ymmärtämään ilmiöitä ja ilmiöiden välisiä suhteita. Muutamilla 3Koo-hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla tehtiin myös henkilökohtaisia haastatteluja käyttäen samaa keskustelurunkoa kuin kohderyhmäkeskusteluissa. 2.2 Muutoskertomukset Eräillä 3Koo-hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla muutosten arviointiin käytettiin muutoskertomusta. Muutoskertomus tarkoittaa kertomusta siitä, mitä organisaatio on käynyt läpi kehittämisprojektin kuluessa. Muutoskertomus valittiin yhdeksi tulostenarviointimenetelmäksi osaltaan siksi, että on epärealistista olettaa organisatoristen muutosprosessien etenevän kurinalaisesti suunnitelmien mukaan. Inhimilliset järjestelmät toimivat ja kehittyvät harvoin täysin rationaalisesti. Muutokset sisältävät myös menetyksiä, pelkoa ja kamppailua. Jos muutosprosessia ei kuvata ja ymmärretä, menetetään oleellista informaatiota ja mahdollisuuksia oppia tapahtuneesta (ks. esim. Czarniawska 2007; Holstein & Gubrium 1997; Koivisto 2007). Bruner (1986) näkee kertomuksen muodossa esitetyn eli narratiivisen tiedon muodon olevan erilainen tietämisen ja ajattelun tapa verrattuna perinteiseen matemaattis-loogisesti rakentuvaan täsmälliseen ja muodolliseen argumentaatioon. Narratiivinen tiedon muoto soveltuu kokonaisvaltaisen kokemuksen ja tietoisuuden kuvaukseen, jolloin myös ihmisen toiminnan ja ajattelun intentionaalisuus voidaan esittää. 2.3 Työelämän laatu -kyselyt Hankkeen aikana kehitettiin työelämän laadun muutosten arviointiin soveltuva kyselylomake (ks. liite). Työelämän laatu -kysely tehtiin useimmilla työpaikoil-

9 8 la koko henkilöstöille ennen suorituskykymittariston käyttöönottoa ja toistettiin 1 2 vuotta suorituskykymittauksen aloittamisen jälkeen. Kyselyn avulla seurattuja muuttujia olivat toiminnan sujuvuus, tiimimäinen työskentely, johdon ja henkilöstön yhteistyö, sosiaaliset suhteet, mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen, kehittämisaktiivisuus, henkinen hyvinvointi, fyysiset työolot, ikääntyvien asema työyhteisössä, nuorten asema työyhteisössä, sukupuolten välinen tasa-arvo, fyysinen työkyky, henkinen työkyky ja työturvallisuus. Kutakin työelämän laadun osatekijää arvioitiin viisiportaisella asteikolla (5=erittäin hyvä, 4=melko hyvä, 3=tyydyttävä, 2=melko heikko, 1=erittäin heikko). Lisäksi avoimilla kysymyksillä selvitettiin työhyvinvointia ja hyvää työsuoritusta edistäviä ja heikentäviä tekijöitä. Avoimiin kysymyksiin annetut vastaukset mm. auttoivat asteikkokysymyksiin annettujen vastausten tulkinnassa. Vastaukset analysoitiin sisällön analyysilla (content analysis), joka soveltuu hyvin kirjoitetun (esim. päiväkirjoja, kirjeitä, raportteja, artikkeleita) ja suullisen kommunikaation tutkimiseen. Sen avulla voidaan tarkastella asioiden ja tapahtumien merkityksiä, seuraamuksia ja yhteyksiä. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen, 2001; Pietilä, 1969 & 1973)

10 3 Tapauskuvaukset Työpaikat tulivat 3Koo-hankkeeseen mukaan kolmessa vaiheessa vuonna 2005, vuonna 2006 ja vuonna Suorituskykymittaristojen rakentaminen 12 työpaikalle ja toisaalta mittaristojen toimivuuden arviointi aikasarjojen kautta edellyttivät pitkähköä tarkasteluajanjaksoa, mikä osaltaan näkyi työpaikoilla hankkeen kuluessa tapahtuneina muutoksina. Kaksi kauppaliikettä laajensi toimintaansa voimakkaasti muuttaen samalla toimintakonseptiaan, ohjelmistotalo sulautettiin osaksi suurempaa yritystä ja kaksi työyhteisöä lopetti toimintansa kokonaan. Työpaikkojen työryhmät koottiin siten, että niihin osallistui linjajohdon, työnjohdon ja työntekijöiden edustajia. Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat eräiden työryhmien kokouksiin työturvallisuuden kehittämisen asiantuntijoina. Työryhmien palavereissa hiottiin suorituskykymittaristojen ominaisuuksia, mutta esiin nousi paljon muitakin parantamista kaipaavia asioita. Suorituskykymittaristojen rakentaminen näytti virittävän kehittämiselle otollisen tilanteen ja ilmapiirin. Tutkijat osallistuivat työpaikkojen työryhmien kokouksiin menetelmäasiantuntijoina ja sihteereinä sekä laatimalla selvityksiä tarpeellisista aihepiireistä kirjallisuuden pohjalta. Lisäksi tutkijat pitivät työpaikoilla suorituskykymittaristojen käyttöönottoa, ylläpitoa ja kehittämistä tukevia koulutuksia. 3.1 Talotehdas Työpaikka ja kehittämistarpeet Keskisuuren talotehtaan päätuotteita ovat omakotitalot, liikerakennukset ja -hallit sekä tilaelementtirakenteiset päiväkoti- ja koulurakennukset. Puisia seinäelementtejä ja kattoristikoita valmistetaan talotehtaalla kahdessa tuotantohallissa. Seinäelementtien ja kattoristikoiden rakentamisessa käytettävät osat sahataan yhden millimetrin tarkkuudella höylätystä lankusta. Ympäristöasiat on otettu huomioon tuotantoprosessin eri vaiheissa. Liikevaihdon pitkään jatkunut kasvu taittui ja viimeiset pari vuotta liikevaihto on ollut laskussa alan yleistä kehitystä seuraten. Henkilökuntaa talotehtaalla on kausivaihtelut huomioiden ollut Asiakkaalle lähtevään toimitukseen voi kuulua esimerkiksi puurakenteiset seinäelementit ikkunoineen ja ovineen, kattoristikot, pilaripalkistot, ulkoverhous, muovipinnoitettu peltikate sekä yleensä asennuspalvelu kantavan rungon ja vesikaton osalta. Toimituskokonaisuus sovitetaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

11 10 Suurelementtitekniikan ansiosta talojen pystytys asennuskohteissa käy nopeasti, mutta raskaiden osien käsittely tuotantolinjalla vaatii huolellisuutta ja ammattitaitoa. Seinäelementit voivat raskaimmillaan painaa jopa kaksi tonnia ja olla pinta-alaltaan 3,5 x 12 metriä. Nostoapuvälineistä huolimatta työn eri vaiheisiin sisältyy paljon kumartelua ja nostelua sekä hankalia työasentoja. Rakentamisen korkeasuhdanteen aikana talotehtaalla työskenneltiin kahdessa vuorossa, muulloin on työskennelty yhdessä vuorossa. Työntekijöiden tehtävänimikkeitä ovat elementintekijä, osantekijä, kattoristikontekijä, lastaaja, tavarankerääjä ja piha-alueilla työskentelevä trukkikuski, jonka työnkuvaan kuuluu lähinnä puuja levytavaran sekä eristeiden kuljetus ulkovarastoista elementin- ja kattoristikontekijöille. Talotehdas osallistui 3Koo-hankkeeseen kehittääkseen menestystekijöitään. Yrityksen johdon näkemys oli, että uusien tuotteiden kehittäminen markkinoiden tarpeita ennakoiden sekä taloudellisen ja teknisen kilpailukyvyn kehittäminen tiukasti kilpailuilla talomarkkinoilla edellyttää sekä työprosessien että henkilöstön hyvinvoinnin kehittämistä. Keskeisiksi haasteiksi nähtiin työterveyden ja -turvallisuuden sekä työskentelyn sujuvuuden pitkäjänteinen parantaminen Kehittämistyö Aluksi pohdittiin olisiko löydettävissä sellainen tunnusluku, johon talotehtaan menestyksekkään toiminnan kannalta keskeisimmät tekijät tiivistyisivät. Virheettömien elementtineliöiden suhde työtunteihin tuntui sopivalta, sillä se ottaa huomioon sekä asiakkaille näkyvän laadun että työskentelyn tehokkuuden. Virheettömien elementtineliöiden ja työtuntien suhteen parantamiseksi päätettiin rakentaa tärkeimpien menestystekijöiden kehittämiseen tähtäävä suorituskykymittaristo sekä toisaalta panostaa kannustavan palkkausjärjestelmän kehittämiseen. Kehittämistyöryhmän ensimmäinen kokous pidettiin marraskuussa 2005 ja ryhmä kokoontui eri kokoonpanoissa 19 kertaa hankkeen aikana. Lisäksi esiin nousseita asioita käytiin läpi talotehtaan työntekijöiden kanssa pidetyissä tuotantopalavereissa 3 4 kertaa vuodessa. Pitkän pohdinnan jälkeen seurattaviksi menestystekijöiksi valittiin työturvallisuus, työterveys ja työn Sujuvuus, joiden mukaan suorituskykymittaristo nimettiin TTS-mittariksi. Visiona oli, että TTS-mittari tukee voimakkaasti talotehtaan menestystä edistämällä henkilöstön hyvinvointia ja työskentelyn sujuvuutta. Menestystekijät ja niiden mittarit on esitetty taulukossa 1.

12 11 Taulukko 1. Talotehtaalla kehittämisen kohteeksi otetut menestystekijät, mittarit, painoarvot, lähtötasot ja tavoitteet. Menestys tekijä Mittari Paino arvo Lähtö taso Tavoitetaso Työ.turvallisuus Vaaratilanneilmoitusten määrä 1/3 0 5 vaaratilanneilmoitusta/kk Työ.terveys Tupakoimattomuusprosentti 1/3 52 % 90 %. ei tupakoi Työn sujuvuus Tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien määrä 1/3 7 0 myöhästymispäivää Vaaratilanneilmoitusten systemaattisen keräämisen ja tutkimisen tavoitteeksi asetettiin organisaation piilevien heikkouksien tunnistaminen. Talotehtaalla haluttiin varmistaa, että vaaratilanneilmoituksen tekeminen olisi mahdollisimman helppoa. Päätettiin, että molemmat työnjohtajat toimivat vaaratilanneilmoitusten tekemisen apuna. Ilmoituksen voi tarvittaessa tehdä myös suullisesti työnjohtajille, jotka myös pitävät kirjaa tehdyistä vaaratilanneilmoituksista. Vaaratilanneilmoitukset ja korjaustoimet käsitellään tuotantopalavereissa joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Lisäksi tuotantojohtaja otti työturvallisuusasiat asialistalle johtoryhmän palavereissa. Vaaratilanneilmoitusten tekemisen tiimoilta järjestettiin työntekijöille koulutustilaisuus lokakuussa Tupakoimattomuuden edistämisen tarkoituksena oli toimia yhtenä askeleena henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin pitkäjänteisessä edistämisessä. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa tupakoinnin lopettamista tuettiin kolmella eri tavalla. Ensinnäkin tupakoinnin haittoja ja toisaalta tupakoimattomuuden etuja pidettiin esillä tuotantopalavereissa ja ilmoitustauluilla. Lisäksi työnantaja sitoutui maksamaan puolet vieroitushoidon kustannuksista. Kolmas tukimuoto oli ns. TTS-palkanlisä, jolla tarkoitettiin pientä palkankorotusta niille työntekijöille, jotka pitäytyivät täsmällisesti työehtosopimuksen määrittelemissä työajoissa eli käytännössä luopuivat tehokasta työaikaa vähentävistä ylimääräisistä tupakkatauoista. Kyselyn perusteella kolme neljästä työntekijästä piti TTS-palkanlisää kannatettavana. Tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien määrän seurannalla haluttiin varmistaa, ettei tuotantoon tule viiveitä eikä sekaannuksia suunnitelmien viivästymisen tai puutteellisuuksien seurauksena. Tuotantokuvien ja keräyslistojen oikea-aikaisen valmistumisen nähtiin riippuvan pitkälti suunnittelijoiden

13 12 ja työnjohdon ammattitaidosta. Tavoitteeksi asetettiin, että tuotantokuvat ovat valmiina viisi työpäivää ennen tuotannon aloitusta. Myös keräyslistojen sopivaksi valmistumisajankohdaksi arvioitiin viisi työpäivää ennen niiden käyttöä. Suorituskykymittariston päivitys kahden vuoden jälkeen Suorituskykymittaristoa päivitettiin vajaan kahden vuoden käytön jälkeen siten, että työn sujuvuuden edistämiseen tarkoitettu tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien seuranta korvattiin järjestysprosentin seurannalla. Tupakoinnin vähentäminen korvattiin henkilöstön kuntoliikunnan tukemisella. Samaan aikaan rakennettiin henkilöstön osaamiskartta, mutta se haluttiin toistaiseksi pitää erillään TTS-mittarista. Uudistettu suorituskykymittaristo on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Talotehtaalla kahden vuoden jälkeen kehittämisen kohteiksi otetut menestystekijät, mittarit, painoarvot, lähtötasot ja tavoitteet. Menestys tekijä Mittari Paino arvo Lähtö taso Tavoite Työ.turvallisuus Vaaratilanneilmoitusten määrä 1/ vaara.tilanneilmoitusta/kk Työ.terveys Henkilöstön kuntoliikunnan tukeminen 1/3?? Työn sujuvuus Järjestystaso (%) 1/3 60 % 95 % Järjestysprosentin seurantaa varten talotehtaalle laadittiin erilliset tarkistuslistat sisä- ja ulkoalueille. Sisäalueet eli tuotantotilat jaettiin kolmeksi alueeksi (kuva 1), joille kullekin laskettiin säännöllisesti oma järjestystasoa kuvaava prosenttilukunsa. Tarkistettavia kohteita ovat kulkutiet, työpisteet sisältäen työkaluhyllyt, hyllyköt, palokalusto, poistumistiet, palo-ovet, roskalaatikot, valaisimet, imurit, työvälineet, henkilösuojainten käyttö (kuulosuojaimet, suojalasit ja turvajalkineet), koneet ja laitteet, sähkökeskukset, kemikaalien varastointi, nostolaitteet, nostoapuvälineet, ensiapukaappi ja -välineet sekä tupakointipaikka. Kaikilla kolmella sisäalueella käytetään samaa tarkistuslistaa. Piha-alueet varastoineen jaettiin tuotantohallien ympärille neljäksi toisiinsa rajoittuvaksi lohkoksi (kuva 2), joiden järjestystasoa havainnoidaan samalla tarkistuslistalla. Tarkistettavia kohteita ovat kulkutiet, varastot, roskalaatikot, sähkökeskukset, kemikaalien varastointi, nostokoneet sekä nostoapuvälineet.

14 13 Kuva 1. Tuotantotilojen järjestyksen havainnointialueet. Kuva 2. Piha-alueiden järjestyksen havainnointilohkot. Järjestyksen havainnoinnin helpottamiseksi tuotantotilojen kulkutiet ja ovien edustat määriteltiin maalaamalla rajaviivat lattian pintaan. Tarkistuskierrokset päätettiin ainakin alkuvaiheessa tehdä kerran kuukaudessa työryhmällä, jonka jäseniä ovat tuotantoinsinööri, jompikumpi työnjohtaja sekä joku tarkistettavan

15 14 alueen työntekijöistä. Tällä järjestelyllä tarkistuskierrosten ajateltiin toimivan varsinaisen päämääränsä ohella myös työntekijöiden koulutustarkoituksessa. Tupakoinnin vähentäminen osoittautui haasteelliseksi. Vuoden 2007 kevään kuluessa kävi ilmeiseksi, etteivät käytössä olleet tupakoinnin lopettamisen kannusteet toimineet kovinkaan tehokkaasti. Tältä pohjalta ryhdyttiin kehittelemään ajatusta kokonaisvaltaisemmasta henkilöstön terveyden ja fyysisen hyvinvoinnin tukemisesta. Aihepiirin kiinnostavuutta kysyttiin myös henkilöstöltä. Kaksi kolmesta työntekijästä ilmoitti halukkuudestaan osallistua kuntotestiin. Keväällä 2008 ryhdyttiin mm. yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n (PoPLi ry) kanssa selvittämään mahdollisuuksia henkilöstön kuntoliikuntaaktiivisuudesta kertovan mittarin rakentamiseen. Henkilöstön fyysisen kunnon tukeminen on jatkunut erilaisten teemapäivien ja tapahtumien muodossa. Keväällä aloitettiin myös PoPLin työpaikkaliikuntaa varten kehitetty lajiesittelyistä koostuva liikuntaohjelma. Aslak-kuntoutukseen osallistui huhtikuussa 2008 kymmenen työntekijää, joista kaksi keskeytti ennen toisen jakson käynnistymistä marraskuussa Kolmas jakso järjestettiin huhtikuussa Aslak-kuntoutuksessa luodaan edellytyksiä kuntoutujan työkyvyn säilymiselle ja pitkäaikaiselle paranemiselle. Tavoitteena on kuntoutujan työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä tarvittaessa kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistäminen. Syyskuussa 2008 otettiin käyttöön talotehtaan oma kuntosali. Kuntoilulaitteet ovat maksutta henkilöstön ja perheenjäsenten käytössä työajan ulkopuolella. Syyskuussa pidettiin myös liikuntailtapäivä liitokiekkogolfin ja muiden erikoisempien liikuntalajien merkeissä Tulokset ja pohdinta Keskeiset tulokset Talotehtaalle rakennettiin suorituskykymittaristo, jonka tavoitteena oli ensimmäisessä vaiheessa tehostaa vaaratilanteiden hyödyntämistä työturvallisuuden kehittämisessä, varmistaa suunnitelmien valmistuminen tuotannon kannalta sopivaan aikaan sekä vähentää henkilöstön tupakointia. Vaaratilanteiden ilmoittaminen todettiin tärkeäksi, mutta samalla myös haasteelliseksi ja sitä pidetään jatkossakin esillä mm. tuotantopalavereissa. Suunnitelmien valmistuminen saatiin melko nopeasti synkronoitua tuotannon vaatimuksia vastaavaksi. Tupa-

16 15 koinnin lopettamisen tukeminen ei tuottanut toivottuja tuloksia, mutta viitoitti tietä kannustavan palkkauksen käyttöönotolle. Suorituskykymittariston sisältöä päivitettäessä henkilöstön fyysinen hyvinvointi laajennettiin tupakoinnin lopettamisesta kokonaisvaltaisemmaksi kuntoliikunnan harrastamisen kannustamiseksi. Rakennepiirustusten ja keräyslistojen valmistumisajankohdan seurannasta huomio siirrettiin järjestyksen ja siisteyden seurantaan tuotantohallissa ja piha-alueilla. Järjestys onkin parantunut ja tehnyt työskentelystä entistä sujuvampaa. Vaaratilanneilmoitukset Vaaratilanneilmoitusten tekeminen oli talotehtaan työntekijöille uusi asia. Tavoitteeksi asetettiin, että jokainen tekisi yhden vaaratilanneilmoituksen vuodessa, jolloin tuolloiseen tuotantohenkilöstön väkimäärään suhteutetuksi kuukausitavoitteeksi saatiin viisi vaaratilanneilmoitusta. Syksyllä 2006 pidetyn vaaratilanteiden hyödyntämistä käsitelleen koulutuksen aikana työntekijät tekivät vaaratilanneilmoituksia ohjatusti. Koulutuksen jälkeen vaaratilanneilmoituksia on saatu enimmillään kaksi kuukaudessa, joinain kuukausina ei lainkaan. Työntekijät ovat sisäistäneet vaaratilanteiden ilmoittamisen tärkeyden, mutta ilmoitusten tekeminen työnteon lomassa unohtuu vielä toisinaan. Käynnissä on aikaa vievä työkulttuurin muutosprosessi. Keväällä 2010 tuotantopalaverikäytäntöä muutettiin siten, että tuotantoinsinöörin ja työnjohtajan vetämissä tilaisuuksissa käydään vaaratilanneasiat läpi viikoittain. Työhyvinvointi ja kannustava palkkaus Suorituskykymittariston käyttöönottohetkellä maaliskuussa 2006 työntekijöiden tupakoimattomuusprosentti oli 52. Helmikuuhun 2007 mennessä talotehtaan 42 työntekijästä 71 prosenttia oli ottanut TTS-palkanlisän käyttöön. TTS-palkanlisän käyttöönoton myötä tupakoinnin määrä työajalla vähentyi selvästi, mutta varsinaiset tupakoinnin lopettamiset jäivät vähäisiksi. Maaliskuussa 2008 tupakoimattomien osuus oli noussut 71 prosenttiin. Tupakoimattomien työntekijöiden osuuden kasvu selittyy pääosin tuotantohenkilöstön väkimäärän vähentymisellä siten, että suurin osa työsuhteen päättäneistä oli tupakoitsijoita. Vaikka tupakoimattomuus ei lisääntynyt toivotulla tavalla, TTS-palkanlisän tarjoaminen osoittautui tuotannon tehostamisen kannalta hyväksi ratkaisuksi. TTSpalkanlisää vastaan työntekijä sitoutui noudattamaan täsmällisesti työehtosopimuksessa määriteltyjä työaikaa koskevia määrittelyjä, jolloin käytäntönä olleet omavaltaiset tupakkatauot sekä kahvi- ja ruokataukojen pienet ylitykset jäivät

17 16 pois. Näistä pienistä työaikaa vähentävistä poissaoloista työkohteista oli koitunut päivittäin yhteensä peräti 45 minuutin menetys työajassa työntekijää kohden. TTS-palkanlisästä huolimatta tuotannon tehokkuus ei noussut toivotulla tavalla. Syksyllä 2008 TTS-palkanlisä korvattiin tuotantolisällä, joka on sidottu elementtineliöiden ja niiden valmistamiseen käytetyn työajan suhteeseen. Tuotantolisän käyttöönoton yhteydessä tehtiin muutoksia työryhmien miehitykseen. Hiukan myöhemmin muutettiin työpaikan työaikakäytäntö työehtosopimuksen mukaiseksi; ylimääräiset tupakointitauot työaikana kiellettiin niin, että tupakointi on nyt sallittua vain kahvitaukojen ja ruokatunnin aikana. Lisäksi tupakointipaikkojen määrä vähennettiin yhteen. Taantuman myötä heikentyneen markkinatilanteen ja pienentyneen tilauskannan vuoksi käytiin YT-neuvottelut, joiden jälkeen irtisanottiin 14 työntekijää. Näiden toimenpiteiden ja tapahtumien seurauksena tuotantotehokkuus parani huomattavasti, luokkaa 50 %. Tuotantolisää on tarkoitus vielä jatkossakin kehittää työntekijöitä motivoivampaan suuntaan. Jälkikäteen tarkastellen TTS-palkanlisä voidaan nähdä tuotantolisän esimuotona. Tuotantolisän käyttöönoton myötä 3Koo-hankkeen alussa talotehtaan tärkeimmäksi tuottavuuden tunnusluvuksi määritelty "virheettömien elementtineliöiden suhde teoreettiseen miestyötuntien määrään" muuttui konkreettiseksi. Henkilöstön hyvinvointia pidetään talotehtaalla tärkeänä paitsi henkilöstön itsensä kannalta, myös tehokkaan ja tuloksellisen työskentelyn näkökulmasta. Tuotantolisä vahvistaa osaltaan talotehtaan profiloitumista kiinnostavana ja kilpailukykyisenä työnantajana. Myös rekrytoinnissa otetaan tulevaisuudessa entistä voimakkaammin huomioon työnhakijoiden terveet elämäntavat, mukaan lukien tupakoimattomuus. Tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien lukumäärä Tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien määrä romahti ja saavutti tavoitetasonsa muutamassa kuukaudessa mittarin käyttöönoton jälkeen. Henkilöstön kuntoliikunnan tukeminen Kuntoliikunnan edistäminen ei alkuinnostuksen jälkeen saanut taakseen henkilöstön laajaa ja jatkuvaa kannatusta, joten kuntoliikunta-aktiivisuudesta kertovan mittarin rakentaminenkaan ei lopulta onnistunut. Yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n kanssa päättyi yhdyshenkilön vaihtaessa työpaikkaa. Talotehtaan oma kuntosali on kuitenkin ollut muutamien työntekijöiden aktiivikäytössä.

18 17 Järjestys ja siisteys Järjestystason seuranta aloitettiin tammikuussa Tuotantotilojen järjestys kehittyi hyvään suuntaan vuoden alkupuoliskolla. Syksyllä rakennusalan suhdannekäänteestä aiheutunut epävarmuus tulevaisuudesta (YT-neuvottelut ja irtisanomiset), uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto sekä avainhenkilön pitkä sairasloma keskeyttivät järjestystason tarkkailun. Alkuvuoden aikana parantuneen järjestyksen (ks. kuva 3) edut todettiin kuitenkin merkittäviksi ja tulevaisuudessa järjestystason havainnointikierroksia on tarkoitus alkaa tekemään säännöllisemmin. % 100 Järjestystaso (%) lähtötaso viikko 11 viikko 22 viikko 24 Kuva 3. Järjestystason kehitys talotehtaalla alkuvuodesta Työelämän laatu Maaliskuussa 2006 talotehtaalla tehty ensimmäinen työelämän laatu -kysely toimi pilottikyselynä 3Koo-hankkeessa. Kyselyn toteutuksesta saatujen kokemusten ja palautteen perusteella kyselylomakkeeseen tehtiin muutamia täsmennyksiä ja muutoksia, lomakkeen rakenteen ja asiasisällön kuitenkin säilyessä suurin piirtein ennallaan. Lomakkeen pilottiversiosta kehitettyä lomaketta käytettiin myöhemmin muilla 3Koo-hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla. Huhtikuussa 2008 kysely toistettiin talotehtaalla käyttäen samaa lomakkeen versiota kuin ensimmäiselläkin kerralla. Kyselylomakkeen talotehtaalla käytettyyn versioon sisältyi neljä avointa kysymystä liittyen työhyvinvointia ja hyvää työsuoritusta edistäviin ja estäviin tekijöihin. Työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi mainittiin vuoden 2006 kyselyssä

19 18 (n=40, vastausprosentti 90) useimmin sopiva työtahti, riittävä palkka ja hyvä työilmapiiri. Lisäksi mainittiin työvälineiden kunto ja töiden sujuvuus yleisesti. Työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi mainittiin melu ja pöly, ongelmat ihmissuhteissa kotona ja työpaikalla sekä edellä mainittujen työhyvinvointia edistävien tekijöiden puuttuminen. Hyvän työilmapiirin merkitys korostui myös hyvän työsuorituksen edellytyksenä. Yllättäen työvälineiden toimivuus mainittiin vain kahdessa vastauspaperissa. Sen sijaan työnjohdon ja tuotannon suunnittelun katsottiin olevan erittäin keskeisessä asemassa hyvän työsuorituksen varmistamisessa. Hyvää työsuoritusta estäviä tekijöitä olivat ikääntymiseen ja sairasteluun liittyvät tekijät sekä huono työilmapiiri. Vuoden 2008 kyselyn (n=24, vastausprosentti 59) tulokset poikkesivat avointen kysymysten osalta mielenkiintoisella tavalla vuoden 2006 kyselyn tuloksista. Vaikka vastausten joukossa oli edelleen vitseiksi tarkoitettuja ja "lisää liksaa" 4 Koettu työelämän laatu, maaliskuu 2006 Koettu työelämän laatu, huhtikuu Kuva 4. Työelämän laadun kehitys talotehtaalla Arviointikohteina olivat 1. työskentelyn sujuvuus, 2. tiimimäinen työskentely, 3. johdon ja henkilöstön yhteistyö, 4. sosiaaliset suhteet, 5. henkinen hyvinvointi, 6. työn fyysinen kuormittavuus, 7. fyysinen työkyky, 8. henkinen työkyky, 9. työturvallisuus, 10. ikääntyvien asema työyhteisössä, 11. nuorten asema työyhteisössä, 12. sukupuolten välinen tasa-arvo, 13. mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen, 14. työntekijöiden parannusehdotusten huomiointi, 15. oma aktiivisuutesi parannusehdotusten teossa, 16. kehittämistavoitteiden tunnettavuus ja mittaus sekä 17. tyytyväisyys työyhteisöön kokonaisuudessaan.

20 19 -tyyppisiä kommentteja, kokonaisuudessaan sekä työhyvinvointia että hyvää työsuoritusta koskevat vastaukset olivat täsmentyneet ja konkretisoituneet. Työhyvinvoinnin arvioitiin paranevan lisäämällä joustavuutta työn organisointiin, selkeyttämällä piirustuksia ja työohjeita sekä parantamalla työpaikan siisteyttä ja järjestystä. Samojen tekijöiden arveltiin vastausten perusteella tukevan hyvää työsuoritusta. Epäjärjestys, melu, pöly ja ahtaus sekä epäasiallinen käyttäytyminen olivat seikkoja, joiden katsottiin vaikuttavan kielteisesti sekä työhyvinvointiin että hyvään työsuoritukseen. Lisäksi rikkinäiset työvälineet haittasivat hyvää työsuoritusta ja tiedonkulun puutteet työhyvinvointia. Kaiken kaikkiaan työhyvinvointia ja hyvää työsuoritusta tukevat tekijät näyttäisivät olevan talotehtaalla lähes samoja. Yksi tulkinta voisi olla, että työhyvinvointi on osaltaan seurausta hyvästä työsuorituksesta. Kuvassa 4 on esitetty molempien kyselyiden asteikkokysymysten vastausten keskiarvot (5=erittäin hyvä, 4=melko hyvä, 3=tyydyttävä, 2=melko heikko, 1=erittäin heikko). Edistymistä tapahtui kahdessa vuodessa erityisesti työn fyysisen kuormittavuuden hallinnassa. Sen sijaan johdon ja henkilöstön yhteistyö sekä henkinen hyvinvointi heikkenivät. Myös mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen ja työntekijöiden tekemien parannusehdotusten huomiointi heikkenivät. Muutoskertomus Työsuojeluvaltuutettu ryhtyi kirjoittamaan muutoskertomusta syksyllä 2006 toisen työnjohtajan avustamana. Muutoskertomuksen päiväkirja-aineistoa tuotettiin ja kommentoitiin sähköpostin välityksellä. Heti alussa nostettiin esiin tyytyväisyys siitä, että suorituskykymittaristoa kehittävään työryhmään oli valittu "kattava porukka" eli mukana oli tasapuolisesti sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Tyytyväisyyttä ilmaistiin myös sen johdosta, että suorituskykymittariston rakentamisella tavoiteltiin samanaikaisesti sekä yrityksen että henkilöstön hyvinvoinnin parantamista. Työnjohdon näkökulmasta hankkeen hyödyt ja haitat tuntuivat alkuvaiheessa menevän suurin piirtein tasan. Vaaratilanneraportoinnin tukihenkilönä toimiminen työntekijöiden suuntaan eli sattuneiden vaaratilanteiden tietojen kirjaaminen tuntui hankalalta paperityöltä, jota olisi haluttu pikemminkin vähentää kuin lisätä. Myös työntekijöiden näkökulmasta vaaratilanneilmoitusten tekemistä pidettiin haasteellisena.

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA Työturvallisuuspäivän alueseminaari 28.4.2017 Seinäjoki Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä Seinäjoen kaupunki / Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Mikko Laiho 6.2.2015 TEHOKKUUSMATRIISI LEAN ON TÄHDEN TAVOITTELUA VAIHTELUA VÄHENTÄMÄLLÄ RESURSSITEHOKKUUS VIRTAUSTEHOKKUUS Vaihtelu Voi syntyä mm.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Strategioista ja suunnitelmista konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikuttavuuteen. Sallan kunta

Strategioista ja suunnitelmista konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikuttavuuteen. Sallan kunta Strategioista ja suunnitelmista konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikuttavuuteen 1 Salla eräämaapitäjä rajanylityspaikalla varustettuna Maa- ja vesipinta-ala on 5878 km², josta maata 98,6 ja sisävettä

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2013

Työhyvinvointikysely 2013 Työhyvinvointikysely 2013 22.11.2013 Henkilöstöpalvelut Ulla Huttunen Toteutus Kysely toteutettiin sähköisesti JY:ssa 23.9.- 6.10.2013 Kysely uudistui vuonna 2013 kysymysten määrä väheni (62 -> 43) Uudet

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot