raportteja 73 Menestystekijöiden mittausxx Viisi esimerkkiäxx Janne Sinisammal (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "raportteja 73 Menestystekijöiden mittausxx Viisi esimerkkiäxx Janne Sinisammal (toim.)"

Transkriptio

1 raportteja 73 H E L S I N K I Menestystekijöiden mittausxx Viisi esimerkkiäxx Janne Sinisammal (toim.)

2 Janne Sinisammal (toim.) Menestystekijöiden mittaus Viisi esimerkkiä Helsinki 2010

3

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Tulosten arviointi Kohderyhmäkeskustelut Muutoskertomukset Työelämän laatu -kyselyt Tapauskuvaukset Talotehdas Työpaikka ja kehittämistarpeet Kehittämistyö Tulokset ja pohdinta Paperitehtaan laboratoriot Työpaikka ja kehittämistarpeet Kehittämistyö Tulokset ja pohdinta Elintarvikkeiden sopimusvalmistaja Työpaikka ja kehittämistarpeet Kehittämistyö Tulokset ja pohdinta Vesieristysyritys Työpaikka ja kehittämistarpeet Kehittämistyö Tulokset ja pohdinta Yhdyskuntatekninen palvelukeskus Työpaikka ja kehittämistarpeet Kehittämistyö Tulokset ja pohdinta Yhteenvetoa ja pohdintaa Lähteet Liite. Työelämän laatu -kyselylomake... 62

5 Tiivistelmä Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) ja kohdetyöpaikkojen rahoittaman 3Koo-hankkeen ( ) tavoitteena oli kehittää samanaikaisesti työpaikkojen tuottavuutta ja työelämän laatua. Käytännön työskentelytapana oli yritysten arvoihin ja strategiaan perustuvien suorituskykymittaristojen rakentaminen ja siihen liittyneet koulutukset. Suorituskykymittaristoja rakennettiin yhteensä 12 työpaikalle. Näistä on tähän julkaisuun valittu viisi tapauskuvausta, jotka valottavat suorituskykymittaristojen rakentamisen haasteita eri näkökulmista. Työpaikkojen suorituskykymittareiden osatekijöiksi valitsemia menestystekijöitä olivat esimerkiksi työturvallisuus, työskentelyn sujuvuus, tuotteiden ja työprosessin laatu, materiaalien ja työkalujen käytön tehostaminen, kiireen vähentäminen sekä työhyvinvointi. Hankkeen aikana eri työpaikoilla saavutettuja tuloksia arvioitiin menestystekijöiden kehityksen, muutoskertomusten, kohderyhmäkeskustelujen ja henkilöstökyselyjen avulla. Pääsääntöisesti menestystekijät kehittyivät kohti asetettuja tavoitetasoja.

6 1 Johdanto Yritykset pyrkivät tehostamaan toimintojaan mm. organisaatioiden keventämisen ja ydinosaamiseen keskittymisen kautta. Tämä johtaa siihen, että linjajohdon osaamisvaatimukset kasvavat ohi ja yli perinteisten roolien esimerkiksi työturvallisuus-, laatu- ja ympäristöasioissa. Tämän muutoksen seurauksena kasvaa myös tehokkaiden ja helppokäyttöisten kehittämistyökalujen tarve. Pienten ja keskisuurten yritysten ei välttämättä ole järkevää ryhtyä raskaiden järjestelmien rakentamiseen. Käytännössä omiin tarpeisiin räätälöity suorituskykyä monitoroiva ja sen kehittämistä tukeva työkalu on usein toimivampi ratkaisu. Suorituskyvyn mittaamisesta tehdään kuitenkin usein turhan monimutkaista. Kehittämistyötä tukeva suorituskykymittaristo voi olla rakenteeltaan hyvinkin yksinkertainen. Yrityksen tai muun työorganisaation menestystekijät ovat solmukohtia, joissa rahaprosessi, henkilöstön osaaminen, tuotannon ja palvelujen tehokkuus, tutkimusja kehittämistoiminta ja monet muut tekijät kohtaavat. Mittaamisessa päästään yksinkertaisuuteen, kun kymmenien tai satojen muuttujien sijaan seurataan vain tärkeimpien menestystekijöiden kehitystä huolellisesti valittujen tunnuslukujen avulla. Omilla toimialoillaan parhaiksi kehittyneitä yrityksiä tutkineen Collinsin (2001) mukaan parhaat yritykset näyttäisivät noudattavan melko yksinkertaisia toimintakonsepteja ja seuraavan niiden toteutumista hyvinkin yksinkertaisilla tunnusluvuilla. Tärkeimpien tunnuslukujen etsiminen pakottaa paneutumaan kysymykseen, mistä taloudelliset tulokset eniten riippuvat ja syventämään ymmärrystä organisaation toiminnan lainalaisuuksista ja eri tekijöiden vuorovaikutussuhteista. Tunnuslukujen yksinkertaisuus tukee yhteisöviestintää tarjoamalla selkeän kielen ja viitekehyksen toiminnan kehittämiselle. Suorituskykymittareiden avulla linjajohto voi ymmärrettävällä tavalla kertoa menestystekijöiden merkityksestä ja tilanteesta. Yrityksen menestystä tukee voimakkaasti, jos koko henkilöstö tietää mitä asioita halutaan viedä eteenpäin selkeästi määriteltyjen mittareiden avulla saa aikaan tavoitteiden mukaista kehitystä. Suorituskykymittaristo on suoritustason seurantatyökalu, mutta se toimii samalla myös kehittämisinterventiona. Tuloksiin vaikuttaa mm. johdon tuen ja sitoutumisen aste, käytettävien osamittareiden määrä ja niiden määrittelyn selkeys. Henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja -aktiivisuus suorituskykymittariston

7 6 suunnittelun ja käytön eri vaiheissa tukevat tavoitteiden saavuttamista. Suorituskykymittariston tulee pohjautua organisaation arvoihin ja strategiaan. Käytännöt, joilla henkilöstöä palkitaan tavoitteiden saavuttamisesta, kannattaa kirjata niin selkeästi, ettei väärinkäsityksille jää sijaa. Suorituskykymittaristojen käytännön toteutuksessa 3Koo-hankkeessa hyödynnettiin tavoitematriisia (ks. esim. Riggs 1984, Globerson ja Riggs 1989, Hannula 2000, Saari 2004). Sen avulla menestystekijät muokataan konkreettisiksi mittareiksi, niille asetetaan tavoitteet sekä määritetään painoarvot. Tuloksia voidaan havainnollistaa kuvaajilla. Tärkeää on mittaamisen aikaansaama keskustelu ja yhteisten kokemusten analysointi. Kun käytössä on mittareita, joiden laskentaperusteet kaikki tuntevat, voivat eri henkilöt muodostaa yhteisen näkemyksen työpaikalle tärkeistä asioista ja niiden välisistä vaikutussuhteista. Kaikkien 3Koo-hankkeessa toteutettujen suorituskykymittaristojen rakentamisen lähtökohtana oli työpaikkojen henkilöstön aktiivinen osallistuminen suunnittelu- ja käyttövaiheessa. Suorituskykymittareiden kehittämiseen osallistuminen oli samalla myös koulutusta siihen osallistuville, koska asioita täytyi pohtia monesta uudestakin näkökulmasta. Työryhmän työskentelyyn osallistuminen edellytti yhteisten käsitteiden, ajattelumallien ja tavoitteiden luomista. Eritaustaisilla ihmisillä oli samaan suunnittelukohteeseen erilaisia näkökulmia, jotka oli sovitettava yhteen. Hankkeen toteuttamiseen osallistui Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston tutkijaryhmä, jolle oli kertynyt kokemusta monista aiemmista työelämän laatuun ja tuottavuuteen liittyvistä tutkimus- ja kehityshankkeista. Janne Sinisammal toimi hankkeen projektipäällikkönä ja työpaikkojen työryhmien sihteerinä. Pauliina Marjala vastasi laadullisten tutkimusmenetelmien soveltamisesta. Minna Törmänen, Lasse Ketola, Satu Hoikkala ja Jukka Latva-Ranta osallistuivat työryhmien toimintaan, pitivät koulutustilaisuuksia työpaikoilla ja hankkivat taustatietoja. Professori Seppo Väyrynen vastasi hankkeen tieteellisestä ohjauksesta.

8 2 Tulosten arviointi Suorituskykymittaristojen toimivuutta ja tehokkuutta arvioitiin usealla eri menetelmällä, joista keskeisimmät on kuvattu lyhyesti seuraavissa kappaleissa. 2.1 Kohderyhmäkeskustelut Kohderyhmäkeskustelussa on tavoitteena luonnollinen keskustelutilanne, jossa osallistujat keskustelevat valituista aiheista, kukin asiantuntijana omasta näkökulmastaan käsin. Keskustelijat valitaan sen mukaan ketä valittu teema koskee, kenellä on asiantuntemusta ja/tai vaikutusvaltaa käsiteltävän asian suhteen. Keskustelun vetäjä ohjaa keskustelua ennakolta valmistellun keskustelurungon mukaan (Edmunds 1999). Menetelmä auttaa ymmärtämään ilmiöitä ja ilmiöiden välisiä suhteita. Muutamilla 3Koo-hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla tehtiin myös henkilökohtaisia haastatteluja käyttäen samaa keskustelurunkoa kuin kohderyhmäkeskusteluissa. 2.2 Muutoskertomukset Eräillä 3Koo-hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla muutosten arviointiin käytettiin muutoskertomusta. Muutoskertomus tarkoittaa kertomusta siitä, mitä organisaatio on käynyt läpi kehittämisprojektin kuluessa. Muutoskertomus valittiin yhdeksi tulostenarviointimenetelmäksi osaltaan siksi, että on epärealistista olettaa organisatoristen muutosprosessien etenevän kurinalaisesti suunnitelmien mukaan. Inhimilliset järjestelmät toimivat ja kehittyvät harvoin täysin rationaalisesti. Muutokset sisältävät myös menetyksiä, pelkoa ja kamppailua. Jos muutosprosessia ei kuvata ja ymmärretä, menetetään oleellista informaatiota ja mahdollisuuksia oppia tapahtuneesta (ks. esim. Czarniawska 2007; Holstein & Gubrium 1997; Koivisto 2007). Bruner (1986) näkee kertomuksen muodossa esitetyn eli narratiivisen tiedon muodon olevan erilainen tietämisen ja ajattelun tapa verrattuna perinteiseen matemaattis-loogisesti rakentuvaan täsmälliseen ja muodolliseen argumentaatioon. Narratiivinen tiedon muoto soveltuu kokonaisvaltaisen kokemuksen ja tietoisuuden kuvaukseen, jolloin myös ihmisen toiminnan ja ajattelun intentionaalisuus voidaan esittää. 2.3 Työelämän laatu -kyselyt Hankkeen aikana kehitettiin työelämän laadun muutosten arviointiin soveltuva kyselylomake (ks. liite). Työelämän laatu -kysely tehtiin useimmilla työpaikoil-

9 8 la koko henkilöstöille ennen suorituskykymittariston käyttöönottoa ja toistettiin 1 2 vuotta suorituskykymittauksen aloittamisen jälkeen. Kyselyn avulla seurattuja muuttujia olivat toiminnan sujuvuus, tiimimäinen työskentely, johdon ja henkilöstön yhteistyö, sosiaaliset suhteet, mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen, kehittämisaktiivisuus, henkinen hyvinvointi, fyysiset työolot, ikääntyvien asema työyhteisössä, nuorten asema työyhteisössä, sukupuolten välinen tasa-arvo, fyysinen työkyky, henkinen työkyky ja työturvallisuus. Kutakin työelämän laadun osatekijää arvioitiin viisiportaisella asteikolla (5=erittäin hyvä, 4=melko hyvä, 3=tyydyttävä, 2=melko heikko, 1=erittäin heikko). Lisäksi avoimilla kysymyksillä selvitettiin työhyvinvointia ja hyvää työsuoritusta edistäviä ja heikentäviä tekijöitä. Avoimiin kysymyksiin annetut vastaukset mm. auttoivat asteikkokysymyksiin annettujen vastausten tulkinnassa. Vastaukset analysoitiin sisällön analyysilla (content analysis), joka soveltuu hyvin kirjoitetun (esim. päiväkirjoja, kirjeitä, raportteja, artikkeleita) ja suullisen kommunikaation tutkimiseen. Sen avulla voidaan tarkastella asioiden ja tapahtumien merkityksiä, seuraamuksia ja yhteyksiä. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen, 2001; Pietilä, 1969 & 1973)

10 3 Tapauskuvaukset Työpaikat tulivat 3Koo-hankkeeseen mukaan kolmessa vaiheessa vuonna 2005, vuonna 2006 ja vuonna Suorituskykymittaristojen rakentaminen 12 työpaikalle ja toisaalta mittaristojen toimivuuden arviointi aikasarjojen kautta edellyttivät pitkähköä tarkasteluajanjaksoa, mikä osaltaan näkyi työpaikoilla hankkeen kuluessa tapahtuneina muutoksina. Kaksi kauppaliikettä laajensi toimintaansa voimakkaasti muuttaen samalla toimintakonseptiaan, ohjelmistotalo sulautettiin osaksi suurempaa yritystä ja kaksi työyhteisöä lopetti toimintansa kokonaan. Työpaikkojen työryhmät koottiin siten, että niihin osallistui linjajohdon, työnjohdon ja työntekijöiden edustajia. Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat eräiden työryhmien kokouksiin työturvallisuuden kehittämisen asiantuntijoina. Työryhmien palavereissa hiottiin suorituskykymittaristojen ominaisuuksia, mutta esiin nousi paljon muitakin parantamista kaipaavia asioita. Suorituskykymittaristojen rakentaminen näytti virittävän kehittämiselle otollisen tilanteen ja ilmapiirin. Tutkijat osallistuivat työpaikkojen työryhmien kokouksiin menetelmäasiantuntijoina ja sihteereinä sekä laatimalla selvityksiä tarpeellisista aihepiireistä kirjallisuuden pohjalta. Lisäksi tutkijat pitivät työpaikoilla suorituskykymittaristojen käyttöönottoa, ylläpitoa ja kehittämistä tukevia koulutuksia. 3.1 Talotehdas Työpaikka ja kehittämistarpeet Keskisuuren talotehtaan päätuotteita ovat omakotitalot, liikerakennukset ja -hallit sekä tilaelementtirakenteiset päiväkoti- ja koulurakennukset. Puisia seinäelementtejä ja kattoristikoita valmistetaan talotehtaalla kahdessa tuotantohallissa. Seinäelementtien ja kattoristikoiden rakentamisessa käytettävät osat sahataan yhden millimetrin tarkkuudella höylätystä lankusta. Ympäristöasiat on otettu huomioon tuotantoprosessin eri vaiheissa. Liikevaihdon pitkään jatkunut kasvu taittui ja viimeiset pari vuotta liikevaihto on ollut laskussa alan yleistä kehitystä seuraten. Henkilökuntaa talotehtaalla on kausivaihtelut huomioiden ollut Asiakkaalle lähtevään toimitukseen voi kuulua esimerkiksi puurakenteiset seinäelementit ikkunoineen ja ovineen, kattoristikot, pilaripalkistot, ulkoverhous, muovipinnoitettu peltikate sekä yleensä asennuspalvelu kantavan rungon ja vesikaton osalta. Toimituskokonaisuus sovitetaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

11 10 Suurelementtitekniikan ansiosta talojen pystytys asennuskohteissa käy nopeasti, mutta raskaiden osien käsittely tuotantolinjalla vaatii huolellisuutta ja ammattitaitoa. Seinäelementit voivat raskaimmillaan painaa jopa kaksi tonnia ja olla pinta-alaltaan 3,5 x 12 metriä. Nostoapuvälineistä huolimatta työn eri vaiheisiin sisältyy paljon kumartelua ja nostelua sekä hankalia työasentoja. Rakentamisen korkeasuhdanteen aikana talotehtaalla työskenneltiin kahdessa vuorossa, muulloin on työskennelty yhdessä vuorossa. Työntekijöiden tehtävänimikkeitä ovat elementintekijä, osantekijä, kattoristikontekijä, lastaaja, tavarankerääjä ja piha-alueilla työskentelevä trukkikuski, jonka työnkuvaan kuuluu lähinnä puuja levytavaran sekä eristeiden kuljetus ulkovarastoista elementin- ja kattoristikontekijöille. Talotehdas osallistui 3Koo-hankkeeseen kehittääkseen menestystekijöitään. Yrityksen johdon näkemys oli, että uusien tuotteiden kehittäminen markkinoiden tarpeita ennakoiden sekä taloudellisen ja teknisen kilpailukyvyn kehittäminen tiukasti kilpailuilla talomarkkinoilla edellyttää sekä työprosessien että henkilöstön hyvinvoinnin kehittämistä. Keskeisiksi haasteiksi nähtiin työterveyden ja -turvallisuuden sekä työskentelyn sujuvuuden pitkäjänteinen parantaminen Kehittämistyö Aluksi pohdittiin olisiko löydettävissä sellainen tunnusluku, johon talotehtaan menestyksekkään toiminnan kannalta keskeisimmät tekijät tiivistyisivät. Virheettömien elementtineliöiden suhde työtunteihin tuntui sopivalta, sillä se ottaa huomioon sekä asiakkaille näkyvän laadun että työskentelyn tehokkuuden. Virheettömien elementtineliöiden ja työtuntien suhteen parantamiseksi päätettiin rakentaa tärkeimpien menestystekijöiden kehittämiseen tähtäävä suorituskykymittaristo sekä toisaalta panostaa kannustavan palkkausjärjestelmän kehittämiseen. Kehittämistyöryhmän ensimmäinen kokous pidettiin marraskuussa 2005 ja ryhmä kokoontui eri kokoonpanoissa 19 kertaa hankkeen aikana. Lisäksi esiin nousseita asioita käytiin läpi talotehtaan työntekijöiden kanssa pidetyissä tuotantopalavereissa 3 4 kertaa vuodessa. Pitkän pohdinnan jälkeen seurattaviksi menestystekijöiksi valittiin työturvallisuus, työterveys ja työn Sujuvuus, joiden mukaan suorituskykymittaristo nimettiin TTS-mittariksi. Visiona oli, että TTS-mittari tukee voimakkaasti talotehtaan menestystä edistämällä henkilöstön hyvinvointia ja työskentelyn sujuvuutta. Menestystekijät ja niiden mittarit on esitetty taulukossa 1.

12 11 Taulukko 1. Talotehtaalla kehittämisen kohteeksi otetut menestystekijät, mittarit, painoarvot, lähtötasot ja tavoitteet. Menestys tekijä Mittari Paino arvo Lähtö taso Tavoitetaso Työ.turvallisuus Vaaratilanneilmoitusten määrä 1/3 0 5 vaaratilanneilmoitusta/kk Työ.terveys Tupakoimattomuusprosentti 1/3 52 % 90 %. ei tupakoi Työn sujuvuus Tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien määrä 1/3 7 0 myöhästymispäivää Vaaratilanneilmoitusten systemaattisen keräämisen ja tutkimisen tavoitteeksi asetettiin organisaation piilevien heikkouksien tunnistaminen. Talotehtaalla haluttiin varmistaa, että vaaratilanneilmoituksen tekeminen olisi mahdollisimman helppoa. Päätettiin, että molemmat työnjohtajat toimivat vaaratilanneilmoitusten tekemisen apuna. Ilmoituksen voi tarvittaessa tehdä myös suullisesti työnjohtajille, jotka myös pitävät kirjaa tehdyistä vaaratilanneilmoituksista. Vaaratilanneilmoitukset ja korjaustoimet käsitellään tuotantopalavereissa joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Lisäksi tuotantojohtaja otti työturvallisuusasiat asialistalle johtoryhmän palavereissa. Vaaratilanneilmoitusten tekemisen tiimoilta järjestettiin työntekijöille koulutustilaisuus lokakuussa Tupakoimattomuuden edistämisen tarkoituksena oli toimia yhtenä askeleena henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin pitkäjänteisessä edistämisessä. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa tupakoinnin lopettamista tuettiin kolmella eri tavalla. Ensinnäkin tupakoinnin haittoja ja toisaalta tupakoimattomuuden etuja pidettiin esillä tuotantopalavereissa ja ilmoitustauluilla. Lisäksi työnantaja sitoutui maksamaan puolet vieroitushoidon kustannuksista. Kolmas tukimuoto oli ns. TTS-palkanlisä, jolla tarkoitettiin pientä palkankorotusta niille työntekijöille, jotka pitäytyivät täsmällisesti työehtosopimuksen määrittelemissä työajoissa eli käytännössä luopuivat tehokasta työaikaa vähentävistä ylimääräisistä tupakkatauoista. Kyselyn perusteella kolme neljästä työntekijästä piti TTS-palkanlisää kannatettavana. Tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien määrän seurannalla haluttiin varmistaa, ettei tuotantoon tule viiveitä eikä sekaannuksia suunnitelmien viivästymisen tai puutteellisuuksien seurauksena. Tuotantokuvien ja keräyslistojen oikea-aikaisen valmistumisen nähtiin riippuvan pitkälti suunnittelijoiden

13 12 ja työnjohdon ammattitaidosta. Tavoitteeksi asetettiin, että tuotantokuvat ovat valmiina viisi työpäivää ennen tuotannon aloitusta. Myös keräyslistojen sopivaksi valmistumisajankohdaksi arvioitiin viisi työpäivää ennen niiden käyttöä. Suorituskykymittariston päivitys kahden vuoden jälkeen Suorituskykymittaristoa päivitettiin vajaan kahden vuoden käytön jälkeen siten, että työn sujuvuuden edistämiseen tarkoitettu tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien seuranta korvattiin järjestysprosentin seurannalla. Tupakoinnin vähentäminen korvattiin henkilöstön kuntoliikunnan tukemisella. Samaan aikaan rakennettiin henkilöstön osaamiskartta, mutta se haluttiin toistaiseksi pitää erillään TTS-mittarista. Uudistettu suorituskykymittaristo on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Talotehtaalla kahden vuoden jälkeen kehittämisen kohteiksi otetut menestystekijät, mittarit, painoarvot, lähtötasot ja tavoitteet. Menestys tekijä Mittari Paino arvo Lähtö taso Tavoite Työ.turvallisuus Vaaratilanneilmoitusten määrä 1/ vaara.tilanneilmoitusta/kk Työ.terveys Henkilöstön kuntoliikunnan tukeminen 1/3?? Työn sujuvuus Järjestystaso (%) 1/3 60 % 95 % Järjestysprosentin seurantaa varten talotehtaalle laadittiin erilliset tarkistuslistat sisä- ja ulkoalueille. Sisäalueet eli tuotantotilat jaettiin kolmeksi alueeksi (kuva 1), joille kullekin laskettiin säännöllisesti oma järjestystasoa kuvaava prosenttilukunsa. Tarkistettavia kohteita ovat kulkutiet, työpisteet sisältäen työkaluhyllyt, hyllyköt, palokalusto, poistumistiet, palo-ovet, roskalaatikot, valaisimet, imurit, työvälineet, henkilösuojainten käyttö (kuulosuojaimet, suojalasit ja turvajalkineet), koneet ja laitteet, sähkökeskukset, kemikaalien varastointi, nostolaitteet, nostoapuvälineet, ensiapukaappi ja -välineet sekä tupakointipaikka. Kaikilla kolmella sisäalueella käytetään samaa tarkistuslistaa. Piha-alueet varastoineen jaettiin tuotantohallien ympärille neljäksi toisiinsa rajoittuvaksi lohkoksi (kuva 2), joiden järjestystasoa havainnoidaan samalla tarkistuslistalla. Tarkistettavia kohteita ovat kulkutiet, varastot, roskalaatikot, sähkökeskukset, kemikaalien varastointi, nostokoneet sekä nostoapuvälineet.

14 13 Kuva 1. Tuotantotilojen järjestyksen havainnointialueet. Kuva 2. Piha-alueiden järjestyksen havainnointilohkot. Järjestyksen havainnoinnin helpottamiseksi tuotantotilojen kulkutiet ja ovien edustat määriteltiin maalaamalla rajaviivat lattian pintaan. Tarkistuskierrokset päätettiin ainakin alkuvaiheessa tehdä kerran kuukaudessa työryhmällä, jonka jäseniä ovat tuotantoinsinööri, jompikumpi työnjohtaja sekä joku tarkistettavan

15 14 alueen työntekijöistä. Tällä järjestelyllä tarkistuskierrosten ajateltiin toimivan varsinaisen päämääränsä ohella myös työntekijöiden koulutustarkoituksessa. Tupakoinnin vähentäminen osoittautui haasteelliseksi. Vuoden 2007 kevään kuluessa kävi ilmeiseksi, etteivät käytössä olleet tupakoinnin lopettamisen kannusteet toimineet kovinkaan tehokkaasti. Tältä pohjalta ryhdyttiin kehittelemään ajatusta kokonaisvaltaisemmasta henkilöstön terveyden ja fyysisen hyvinvoinnin tukemisesta. Aihepiirin kiinnostavuutta kysyttiin myös henkilöstöltä. Kaksi kolmesta työntekijästä ilmoitti halukkuudestaan osallistua kuntotestiin. Keväällä 2008 ryhdyttiin mm. yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n (PoPLi ry) kanssa selvittämään mahdollisuuksia henkilöstön kuntoliikuntaaktiivisuudesta kertovan mittarin rakentamiseen. Henkilöstön fyysisen kunnon tukeminen on jatkunut erilaisten teemapäivien ja tapahtumien muodossa. Keväällä aloitettiin myös PoPLin työpaikkaliikuntaa varten kehitetty lajiesittelyistä koostuva liikuntaohjelma. Aslak-kuntoutukseen osallistui huhtikuussa 2008 kymmenen työntekijää, joista kaksi keskeytti ennen toisen jakson käynnistymistä marraskuussa Kolmas jakso järjestettiin huhtikuussa Aslak-kuntoutuksessa luodaan edellytyksiä kuntoutujan työkyvyn säilymiselle ja pitkäaikaiselle paranemiselle. Tavoitteena on kuntoutujan työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä tarvittaessa kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistäminen. Syyskuussa 2008 otettiin käyttöön talotehtaan oma kuntosali. Kuntoilulaitteet ovat maksutta henkilöstön ja perheenjäsenten käytössä työajan ulkopuolella. Syyskuussa pidettiin myös liikuntailtapäivä liitokiekkogolfin ja muiden erikoisempien liikuntalajien merkeissä Tulokset ja pohdinta Keskeiset tulokset Talotehtaalle rakennettiin suorituskykymittaristo, jonka tavoitteena oli ensimmäisessä vaiheessa tehostaa vaaratilanteiden hyödyntämistä työturvallisuuden kehittämisessä, varmistaa suunnitelmien valmistuminen tuotannon kannalta sopivaan aikaan sekä vähentää henkilöstön tupakointia. Vaaratilanteiden ilmoittaminen todettiin tärkeäksi, mutta samalla myös haasteelliseksi ja sitä pidetään jatkossakin esillä mm. tuotantopalavereissa. Suunnitelmien valmistuminen saatiin melko nopeasti synkronoitua tuotannon vaatimuksia vastaavaksi. Tupa-

16 15 koinnin lopettamisen tukeminen ei tuottanut toivottuja tuloksia, mutta viitoitti tietä kannustavan palkkauksen käyttöönotolle. Suorituskykymittariston sisältöä päivitettäessä henkilöstön fyysinen hyvinvointi laajennettiin tupakoinnin lopettamisesta kokonaisvaltaisemmaksi kuntoliikunnan harrastamisen kannustamiseksi. Rakennepiirustusten ja keräyslistojen valmistumisajankohdan seurannasta huomio siirrettiin järjestyksen ja siisteyden seurantaan tuotantohallissa ja piha-alueilla. Järjestys onkin parantunut ja tehnyt työskentelystä entistä sujuvampaa. Vaaratilanneilmoitukset Vaaratilanneilmoitusten tekeminen oli talotehtaan työntekijöille uusi asia. Tavoitteeksi asetettiin, että jokainen tekisi yhden vaaratilanneilmoituksen vuodessa, jolloin tuolloiseen tuotantohenkilöstön väkimäärään suhteutetuksi kuukausitavoitteeksi saatiin viisi vaaratilanneilmoitusta. Syksyllä 2006 pidetyn vaaratilanteiden hyödyntämistä käsitelleen koulutuksen aikana työntekijät tekivät vaaratilanneilmoituksia ohjatusti. Koulutuksen jälkeen vaaratilanneilmoituksia on saatu enimmillään kaksi kuukaudessa, joinain kuukausina ei lainkaan. Työntekijät ovat sisäistäneet vaaratilanteiden ilmoittamisen tärkeyden, mutta ilmoitusten tekeminen työnteon lomassa unohtuu vielä toisinaan. Käynnissä on aikaa vievä työkulttuurin muutosprosessi. Keväällä 2010 tuotantopalaverikäytäntöä muutettiin siten, että tuotantoinsinöörin ja työnjohtajan vetämissä tilaisuuksissa käydään vaaratilanneasiat läpi viikoittain. Työhyvinvointi ja kannustava palkkaus Suorituskykymittariston käyttöönottohetkellä maaliskuussa 2006 työntekijöiden tupakoimattomuusprosentti oli 52. Helmikuuhun 2007 mennessä talotehtaan 42 työntekijästä 71 prosenttia oli ottanut TTS-palkanlisän käyttöön. TTS-palkanlisän käyttöönoton myötä tupakoinnin määrä työajalla vähentyi selvästi, mutta varsinaiset tupakoinnin lopettamiset jäivät vähäisiksi. Maaliskuussa 2008 tupakoimattomien osuus oli noussut 71 prosenttiin. Tupakoimattomien työntekijöiden osuuden kasvu selittyy pääosin tuotantohenkilöstön väkimäärän vähentymisellä siten, että suurin osa työsuhteen päättäneistä oli tupakoitsijoita. Vaikka tupakoimattomuus ei lisääntynyt toivotulla tavalla, TTS-palkanlisän tarjoaminen osoittautui tuotannon tehostamisen kannalta hyväksi ratkaisuksi. TTSpalkanlisää vastaan työntekijä sitoutui noudattamaan täsmällisesti työehtosopimuksessa määriteltyjä työaikaa koskevia määrittelyjä, jolloin käytäntönä olleet omavaltaiset tupakkatauot sekä kahvi- ja ruokataukojen pienet ylitykset jäivät

17 16 pois. Näistä pienistä työaikaa vähentävistä poissaoloista työkohteista oli koitunut päivittäin yhteensä peräti 45 minuutin menetys työajassa työntekijää kohden. TTS-palkanlisästä huolimatta tuotannon tehokkuus ei noussut toivotulla tavalla. Syksyllä 2008 TTS-palkanlisä korvattiin tuotantolisällä, joka on sidottu elementtineliöiden ja niiden valmistamiseen käytetyn työajan suhteeseen. Tuotantolisän käyttöönoton yhteydessä tehtiin muutoksia työryhmien miehitykseen. Hiukan myöhemmin muutettiin työpaikan työaikakäytäntö työehtosopimuksen mukaiseksi; ylimääräiset tupakointitauot työaikana kiellettiin niin, että tupakointi on nyt sallittua vain kahvitaukojen ja ruokatunnin aikana. Lisäksi tupakointipaikkojen määrä vähennettiin yhteen. Taantuman myötä heikentyneen markkinatilanteen ja pienentyneen tilauskannan vuoksi käytiin YT-neuvottelut, joiden jälkeen irtisanottiin 14 työntekijää. Näiden toimenpiteiden ja tapahtumien seurauksena tuotantotehokkuus parani huomattavasti, luokkaa 50 %. Tuotantolisää on tarkoitus vielä jatkossakin kehittää työntekijöitä motivoivampaan suuntaan. Jälkikäteen tarkastellen TTS-palkanlisä voidaan nähdä tuotantolisän esimuotona. Tuotantolisän käyttöönoton myötä 3Koo-hankkeen alussa talotehtaan tärkeimmäksi tuottavuuden tunnusluvuksi määritelty "virheettömien elementtineliöiden suhde teoreettiseen miestyötuntien määrään" muuttui konkreettiseksi. Henkilöstön hyvinvointia pidetään talotehtaalla tärkeänä paitsi henkilöstön itsensä kannalta, myös tehokkaan ja tuloksellisen työskentelyn näkökulmasta. Tuotantolisä vahvistaa osaltaan talotehtaan profiloitumista kiinnostavana ja kilpailukykyisenä työnantajana. Myös rekrytoinnissa otetaan tulevaisuudessa entistä voimakkaammin huomioon työnhakijoiden terveet elämäntavat, mukaan lukien tupakoimattomuus. Tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien lukumäärä Tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien määrä romahti ja saavutti tavoitetasonsa muutamassa kuukaudessa mittarin käyttöönoton jälkeen. Henkilöstön kuntoliikunnan tukeminen Kuntoliikunnan edistäminen ei alkuinnostuksen jälkeen saanut taakseen henkilöstön laajaa ja jatkuvaa kannatusta, joten kuntoliikunta-aktiivisuudesta kertovan mittarin rakentaminenkaan ei lopulta onnistunut. Yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n kanssa päättyi yhdyshenkilön vaihtaessa työpaikkaa. Talotehtaan oma kuntosali on kuitenkin ollut muutamien työntekijöiden aktiivikäytössä.

18 17 Järjestys ja siisteys Järjestystason seuranta aloitettiin tammikuussa Tuotantotilojen järjestys kehittyi hyvään suuntaan vuoden alkupuoliskolla. Syksyllä rakennusalan suhdannekäänteestä aiheutunut epävarmuus tulevaisuudesta (YT-neuvottelut ja irtisanomiset), uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto sekä avainhenkilön pitkä sairasloma keskeyttivät järjestystason tarkkailun. Alkuvuoden aikana parantuneen järjestyksen (ks. kuva 3) edut todettiin kuitenkin merkittäviksi ja tulevaisuudessa järjestystason havainnointikierroksia on tarkoitus alkaa tekemään säännöllisemmin. % 100 Järjestystaso (%) lähtötaso viikko 11 viikko 22 viikko 24 Kuva 3. Järjestystason kehitys talotehtaalla alkuvuodesta Työelämän laatu Maaliskuussa 2006 talotehtaalla tehty ensimmäinen työelämän laatu -kysely toimi pilottikyselynä 3Koo-hankkeessa. Kyselyn toteutuksesta saatujen kokemusten ja palautteen perusteella kyselylomakkeeseen tehtiin muutamia täsmennyksiä ja muutoksia, lomakkeen rakenteen ja asiasisällön kuitenkin säilyessä suurin piirtein ennallaan. Lomakkeen pilottiversiosta kehitettyä lomaketta käytettiin myöhemmin muilla 3Koo-hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla. Huhtikuussa 2008 kysely toistettiin talotehtaalla käyttäen samaa lomakkeen versiota kuin ensimmäiselläkin kerralla. Kyselylomakkeen talotehtaalla käytettyyn versioon sisältyi neljä avointa kysymystä liittyen työhyvinvointia ja hyvää työsuoritusta edistäviin ja estäviin tekijöihin. Työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi mainittiin vuoden 2006 kyselyssä

19 18 (n=40, vastausprosentti 90) useimmin sopiva työtahti, riittävä palkka ja hyvä työilmapiiri. Lisäksi mainittiin työvälineiden kunto ja töiden sujuvuus yleisesti. Työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi mainittiin melu ja pöly, ongelmat ihmissuhteissa kotona ja työpaikalla sekä edellä mainittujen työhyvinvointia edistävien tekijöiden puuttuminen. Hyvän työilmapiirin merkitys korostui myös hyvän työsuorituksen edellytyksenä. Yllättäen työvälineiden toimivuus mainittiin vain kahdessa vastauspaperissa. Sen sijaan työnjohdon ja tuotannon suunnittelun katsottiin olevan erittäin keskeisessä asemassa hyvän työsuorituksen varmistamisessa. Hyvää työsuoritusta estäviä tekijöitä olivat ikääntymiseen ja sairasteluun liittyvät tekijät sekä huono työilmapiiri. Vuoden 2008 kyselyn (n=24, vastausprosentti 59) tulokset poikkesivat avointen kysymysten osalta mielenkiintoisella tavalla vuoden 2006 kyselyn tuloksista. Vaikka vastausten joukossa oli edelleen vitseiksi tarkoitettuja ja "lisää liksaa" 4 Koettu työelämän laatu, maaliskuu 2006 Koettu työelämän laatu, huhtikuu Kuva 4. Työelämän laadun kehitys talotehtaalla Arviointikohteina olivat 1. työskentelyn sujuvuus, 2. tiimimäinen työskentely, 3. johdon ja henkilöstön yhteistyö, 4. sosiaaliset suhteet, 5. henkinen hyvinvointi, 6. työn fyysinen kuormittavuus, 7. fyysinen työkyky, 8. henkinen työkyky, 9. työturvallisuus, 10. ikääntyvien asema työyhteisössä, 11. nuorten asema työyhteisössä, 12. sukupuolten välinen tasa-arvo, 13. mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen, 14. työntekijöiden parannusehdotusten huomiointi, 15. oma aktiivisuutesi parannusehdotusten teossa, 16. kehittämistavoitteiden tunnettavuus ja mittaus sekä 17. tyytyväisyys työyhteisöön kokonaisuudessaan.

20 19 -tyyppisiä kommentteja, kokonaisuudessaan sekä työhyvinvointia että hyvää työsuoritusta koskevat vastaukset olivat täsmentyneet ja konkretisoituneet. Työhyvinvoinnin arvioitiin paranevan lisäämällä joustavuutta työn organisointiin, selkeyttämällä piirustuksia ja työohjeita sekä parantamalla työpaikan siisteyttä ja järjestystä. Samojen tekijöiden arveltiin vastausten perusteella tukevan hyvää työsuoritusta. Epäjärjestys, melu, pöly ja ahtaus sekä epäasiallinen käyttäytyminen olivat seikkoja, joiden katsottiin vaikuttavan kielteisesti sekä työhyvinvointiin että hyvään työsuoritukseen. Lisäksi rikkinäiset työvälineet haittasivat hyvää työsuoritusta ja tiedonkulun puutteet työhyvinvointia. Kaiken kaikkiaan työhyvinvointia ja hyvää työsuoritusta tukevat tekijät näyttäisivät olevan talotehtaalla lähes samoja. Yksi tulkinta voisi olla, että työhyvinvointi on osaltaan seurausta hyvästä työsuorituksesta. Kuvassa 4 on esitetty molempien kyselyiden asteikkokysymysten vastausten keskiarvot (5=erittäin hyvä, 4=melko hyvä, 3=tyydyttävä, 2=melko heikko, 1=erittäin heikko). Edistymistä tapahtui kahdessa vuodessa erityisesti työn fyysisen kuormittavuuden hallinnassa. Sen sijaan johdon ja henkilöstön yhteistyö sekä henkinen hyvinvointi heikkenivät. Myös mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen ja työntekijöiden tekemien parannusehdotusten huomiointi heikkenivät. Muutoskertomus Työsuojeluvaltuutettu ryhtyi kirjoittamaan muutoskertomusta syksyllä 2006 toisen työnjohtajan avustamana. Muutoskertomuksen päiväkirja-aineistoa tuotettiin ja kommentoitiin sähköpostin välityksellä. Heti alussa nostettiin esiin tyytyväisyys siitä, että suorituskykymittaristoa kehittävään työryhmään oli valittu "kattava porukka" eli mukana oli tasapuolisesti sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Tyytyväisyyttä ilmaistiin myös sen johdosta, että suorituskykymittariston rakentamisella tavoiteltiin samanaikaisesti sekä yrityksen että henkilöstön hyvinvoinnin parantamista. Työnjohdon näkökulmasta hankkeen hyödyt ja haitat tuntuivat alkuvaiheessa menevän suurin piirtein tasan. Vaaratilanneraportoinnin tukihenkilönä toimiminen työntekijöiden suuntaan eli sattuneiden vaaratilanteiden tietojen kirjaaminen tuntui hankalalta paperityöltä, jota olisi haluttu pikemminkin vähentää kuin lisätä. Myös työntekijöiden näkökulmasta vaaratilanneilmoitusten tekemistä pidettiin haasteellisena.

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015 Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015 Tulosten esittely Tuomas Jalava 7.12.2015 Sivu 1 FCG:n tutkimustoiminta Tuotamme tietoa johtamisen tueksi. Lähtökohtana on asiakkaan tiedontarve sekä tulosten

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA

TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Työsuojelupaneeli III TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Minna Toivanen & Minna Janhonen 1 Työsuojelupaneeli III Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO Valtionhallinnon henkilöstölle suunnatun kyselyn tuloksia 16.03.2012 Koonneet: Virpi Einola-Pekkinen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot