Aikuisten akuutin myelooisen leukemian hoito
|
|
- Inkeri Nurmi
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Joni Järvenpää, Maija Itälä-Remes, Tommi Kauko, Urpu Salmenniemi, Marjut Kauppila, Mervi Putkonen, Tommi Salmi ja Kari Remes Aikuisten akuutin myelooisen leukemian hoito Aikuisten akuuttia myelooista leukemiaa on 19-luvulta hoidettu Suomen leukemiaryhmän hoitoprotokollien mukaisesti. Takautuvassa tutkimuksessamme selvitettiin Tyksissä kaikkien vuosina hoidetun 1 potilaan hoitotulokset. Potilaat jaettiin molekyyligeneettisin perustein pienen, keskisuuren ja suuren uusimisriskin ryhmiin. Intensiivisellä hoidolla hoidettiin 124 potilasta (69 %), kevennetyllä remissioon tähtäävällä hoidolla 24 potilasta (13 %), ja palliaatiota sai 32 potilasta (18 %). Keskisuuren ja suuren riskin potilaita pyrittiin hoitamaan allogeenisella kantasolujensiirrolla, joka tehtiin 46 potilaalle (49 % alle 65-vuotiaista). Remissioon tähtäävillä hoidoilla 79 % saavutti remission. Hoidon intensiteetti vaikutti odotetusti merkittävimmin hoitovasteeseen. Alle -vuotiaista % parani pysyvästi. Kantasolujensiirto hyödytti suuren ja keskisuuren riskin potilaita. Yli -vuotiaiden tauti ei ollut parannettavissa, ja heidän elinajan mediaaninsa oli viisi kuukautta. Taudin geneettiset ominaisuudet, potilaan ikä ja hoitovaste ennustivat elinaikaa merkittävästi. Suomen hoitotulokset ovat vertailukelpoisia kansainvälisiin tuloksiin. A ikakauskirja Duodecimissa on äskettäin julkaistu yleiskatsaus akuuttien leukemioiden hoidosta sekä Tyksin akuutin lymfaattisen leukemian hoitotulokset (1,2). Yhden yliopistoklinikan hoitotulokset heijastavat tilannetta koko maassamme, sillä akuutteja leukemioita on jo vuosikymmeniä hoidettu Suomen leukemiaryhmän (SLR) hoito-ohjelmien mukaan. Esitämme nyt Tyksissä hoidettujen akuuttiin myelooiseen leukemiaan (AML) sairastuneiden potilaiden hoitotulokset ajanjaksona 02 12, jolloin oli käytössä kaksi viimeisintä SLR:n monisolunsalpaajahoidoista koostuvaa hoitoprotokollaa. Osa potilaista sai remission jälkeisenä hoitona allogeenisen kantasolujensiirron. Yleistä AML:stä Akuutit leukemiat ovat luuytimen varhaisesta hematopoieettisesta kantasolusta lähtöisin olevia pahanlaatuisia tauteja, joille on ominaista klonaalisen solupopulaation runsas proliferaatio sekä kypsymisen estyminen ja syöpäsolukon jääminen varhaiselle blastitasolle. Akuutit leukemiat jaetaan solujen erilaistumissuunnan perusteella lymfaattisiin (ALL) ja myelooisiin (AML). Suomessa todetaan vuosittain noin 1 uutta aikuisten akuuttia leukemiaa, ja niistä %:ssa on kyse AML:sta. Diagnoosivaiheen mediaani-ikä on vuotta. AML:n taustalla on useiden geneettisten vaurioiden kertyminen varhaiseen kantasoluun. Riskitekijöitä ovat muun muassa ionisoiva säteily, tietyt solunsalpaajat ja edeltävä myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) tai krooninen myeloproliferatiivinen sairaus. Riskitekijän ollessa tuntematon puhutaan de novo leukemiasta. Leukemian patogeneesiin liittyy lukuisa heterogeeninen joukko geneettisiä muutoksia, joista pieni osa on avainmutaatioita (driver) ja enemmistö toissijaisia (passenger) mutaatioita. DNA:n emäsjärjestystä muutta vien mutaatioiden lisäksi mutaatiot voivat liittyä muun muas Duodecim 16;132:
2 TAULUKKO 1. Potilaiden (1), tautityyppien ja annet tujen hoitojen jakaumat. Sukupuoli Naisia Miehiä Ikä Alle -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli -vuotiaat 39 Taudin FAB-luokitus FAB M0, M1 ja M FAB M FAB M4 ja M5 22 Muut/tuntematon Taudin geneettinen riskiluokitus Pieni riski Keskiriski Suuri riski 36 Tuntematon Anamneesi ja status Sekundaarinen tauti Luuytimen ulkopuolinen tauti 22 Annetun hoidon intensiteetti Intensiivinen Kevennetty Jarruttava/palliatiivinen % sa DNA:n translaation jälkeisiin tapahtumiin ja epigeneettiseen säätelyyn (3,4,5). AML:n oireet ja löydökset johtuvat luuydintä täyttävän leukeemisen solukon seurauksena syntyvistä sytopenioista, tautisolujen kertymisestä eri elimiin ja yleisoireista. Diagnoosi varmistetaan luuydintutkimuksella: myelooisten blastien osuus luuytimen tumallisista soluista on yli %. Diagnostiikkaan kuuluvat morfologisen tutkimuksen lisäksi blastisolujen immunofenotyypitys sekä ennusteellisesti tärkeät kromosomianalyysi ja molekyyligeneettiset tutkimukset. Niitä käytetään myös jäännöstaudin (MRD) määrittämisessä hoitovasteen arvioinnissa. AML jaetaan taudin uusimisriskin suhteen kromosomi- ja molekyyligeneettisten muutosten perusteella pienen, keskiriskin ja suuren riskin tauteihin (1,3,6). Riskiluokittelu vaikuttaa hoidon valintaan. Pienen riskin taudin hoidossa vältetään liiallista riskinottoa, kun taas suuremman riskin taudit hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti. Hoidon ensitavoite on saavuttaa remissio eli tila, jossa luuytimen blastiosuus on laskenut alle 5 %:iin. Työikäisistä aikuisista noin % saavuttaa intensiivisellä kemoterapialla morfologisen remission (7). Sytarabiinin ja antrasykliinin yhdistelmä on vakiintunut remissioon tähtääväksi induktiohoidoksi (6). Remission saavuttamisen jälkeen on tarpeen antaa konsolidaatio- eli vakautushoitoja taudin uusimisen estämiseksi. Tällöin kemotera pian kivijalkana on suuriannoksinen sytarabiini (6). Keskisuuren ja suuren riskin potilailla remission jälkeiseen hoitoon pyritään liittämään allogeeninen kantasolujensiirto, johon liittyy kaikkein vähäisin relapsiriski mutta myös merkittävä kuolleisuus käänteishyljintäreaktioiden ja infektioiden vuoksi (6,8,9). Toinen remissio on kantasolujensiirron aihe, ellei siirtoa ole tehty ensiremissiossa. Ensihoidolle refraktaarit tauditkin hoidetaan nykyään usein kantasolujensiirrolla (). Kevytesihoitoista allogeenista kantasolujensiirtoa voidaan harkita ikävuoteen asti. Iäkkäiden hoitotulokset ovat pysyneet huonoina, eikä heille useinkaan voida tarjota kuin tautia jarruttavaa solunsalpaajahoitoa ja oireiden hillintää. Nyt käsillä olevan tutkimuksen tarkoitus oli selvittää yhden yliopistoklinikan (Tyks) aikuisten AML:n hoitotulokset ajanjaksolta, jona oli käytössä kaksi viimeisintä SLR:n hoitoprotokollaa. Omat tuloksemme kuvastavat koko Suomen tilannetta, koska kaikki yliopistosairaalat käyttävät paranemiseen tähtäävässä hoidossa samoja protokollia. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto koostuu kaikista Tyksissä vuosina diagnosoiduista ja hoidetuista 1 AML-potilaasta. Lähetteellä kan- J. Järvenpää ym. 1466
3 tasolujensiirtoon tulleita potilaita ei otettu mukaan analyysiin. Aineistossa on kuusi potilasta, jotka sairastivat akuuttia erilaistumatonta tai monilinjaista leukemiaa ja joita hoidettiin AML:n mukaisesti. Tiedot kerättiin takautuvasti sähköisistä potilasasiakirjoista. Aineistoa on esitelty TAULUKOISSA 1 ja 2. Tutkimuksen päätetapahtumat olivat remission saavuttaminen ja kokonaiselinaika. Seuranta-aika päättyi Seuranta-ajan kesto oli vähintään 2,1 vuotta ja keskimäärin 6,2 vuotta. Tavanomaisen leukemiasolujen morfologiaan ja sytokemiallisiin löydöksiin perustuvan FAB-luokituksen perusteella taudit jaettiin kolmeen ryhmään: M0 M2 (blastien kypsymisasteen mukaan), M3 (akuutti promyelosyyttileukemia) ja M4 M5 (monosyyttilinjan akuutit leukemiat). Neljäs ryhmä muodostui tarkemmin luokittelemattomista taudeista, akuutista erytroleukemiasta, erilaistumattomista ja monilinjaisista taudeista ja myelooisesta sarkoomasta. Kaikki potilaat jaettiin molekyyligeneettisten muutosten perusteella riskiryhmiin AML-12-ohjeen mukaisesti (3). Akuutti promyelosyyttileukemia (APL eli M3) sisällytettiin pienen riskin ryhmään. Kaikkien tautien geneettistä profiilia ei ollut tutkittu. Intensiiviisiä hoitoja olivat AML-hoitoprotokollien mukaiset solunsalpaajakuurit joko yksinään tai yhdistettyinä allogeeniseen kantasolujensiirtoon. Tyypillisiä induktiohoitoja olivat yhdeksän päivän idarubisiini-sytarabiini +-tioguaniinikuuri (IA, IAT) ja seitsemän päivän keskisuuren sytararabiiniannoksen ja idarubisiinin yhdistelmä (IdAraC-Ida). Kevennetyiksi hoidoiksi katsottiin muun muassa viiden päivän IAT-kuuri, atsasitidiinihoito ja gemtutsumabiotsogamisiini-infuusiot yksinään käytettynä. Jarrutushoitona käytettiin merkaptopuriinia. Mikäli potilaan hoitolinjaa muutettiin, tilastoitiin se hoidoista intensiivisimmän mukaisesti. Luokittelevat muuttujat on kuvattu frekvenssein ja suhteellisin osuuksin (TAULUKOT 1 3). Kokonaiselinaikaa analysoitiin Kaplan Meierin menetelmällä. Hoitovastetta ja elinaikaa tutkittiin monen selittäjän Coxin suhteellisen vaaran regressiomalleilla. Tilastollisiin analyyseihin käytettiin SAS 9.4 ohjelmistoa. TAULUKKO 2. Allogeenisia kantasolujensiirtoja (n = 46) koskevien muuttujien jakaumat. Viimeisessä sarakkeessa on ilmoitettu kantasolujensiirron saaneiden potilaiden osuus koko aineiston potilaista (n = 1). Tulokset % % kaikista Sukupuoli Naiset Miehet Ikä Alle -vuotiaat vuotiaat Yli -vuotiaat Riskiryhmät Pieni riski 9 22 Keskiriski Suuri riski Tuntematon Taudin tila ennen siirtoa Ensiremissio ja 1MRD Ensiremissio ja MRD Ensiremissio ja MRD tuntematon 5 11 Uusinut tauti uudessa remissiossa 8 17 Ei täydellistä remissiota 5 11 Luovuttaja Sisarus 43 Rekisteriluovuttaja Esihoito Myeloablatiivinen Myeloablatiivinen, vähemmän 22 toksinen2 Kevennetty (RIC3) MRD = jäännöstauti (minimal residual disease) 2 Treosulfaanipohjainen esihoito 3 RIC = kevennetty esihoito (reduced intensity conditioning) Potilaiden iän mediaani oli 64 vuotta (18 97). Potilaista 124 sai intensiivistä hoitoa (valtaosa AML-03-protokollan mukaisesti), ja heistä 38:lle tehtiin ensilinjassa allogeeninen kantasolujensiirto. Lisäksi kahdeksan potilasta sai siirron taudin uusittua. Potilaiden iän mediaa Aikuisten akuutin myelooisen leukemian hoito
4 TAULUKKO 3. Intensiivisiä ja kevennettyjä hoitoja saaneiden 148 potilaan hoitovasteet. Mukana ei ole jarruttavaa tai palliatiivista hoitoa saaneita, koska heillä ei pyritty remissioon. CR = morfologinen remissio. CR 1. hoidolla CR myöhemmin Remissiota ei saavutettu Remissioiden osuus % Kaikki potilaat Sukupuoli Naiset Miehet Ikä Alle -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli -vuotiaat FAB-luokitus FAB M0, M1 ja M FAB M FAB M4 ja M Muut tautiluokat/tuntematon Riskiluokat Pieni riski Keskiriski Suuri riski Tuntematon riski Hoitointensitetti Intensiiviset hoidot Kevennetyt hoidot ni siirtoon mentäessä oli 52 vuotta (18 64), ja 49 %:lle (46/93) alle 65-vuotiaista tehtiin kantasolujensiirto. Kolme potilasta päätyi vielä toiseen kantasolujensiirtoon, mutta tutkimuksessa on käsitelty vain ensimmäisiä siirtoja. Remissioon tähtäävää, mutta kevennettyä hoitoa sai 24 potilasta ja palliatiivista hoitoa 32 potilasta. Remissioon pääsy. Remissioon tähtäävää hoitoa saaneiden potilaiden hoitovasteet on esitetty TAULUKOSSA 3. Heistä yhteensä 79 % (117/148) ja alle -vuotiaista 92 % (61/66) saavutti remission. Sekä iällä että riskiluokalla oli vaikutusta hoitovasteeseen, mutta monimuuttuja-analyysin perusteella ainoa tilastollisesti merkitsevä tekijä hoitovasteen kannalta oli valitun hoidon intensiteetti (p = 0,0003). Remission saavuttaneista oli seurannan päättyessä elossa 45 % (53/117). Tauti uusi 45 %:lla potilaista (53/117). Uusineista taudeista 32 % (17/53) saatiin uudelleen remissioon, ja heistä 47 % (8/17) oli seurannan päättyessä elossa. Elinaika. Eri potilasryhmien elinajat on esitetty KUVASSA 1. Kaikkien intensiivistä hoitoa (kemoterapia + allogeeninen siirto) saaneiden elinajan mediaani oli 2,5 vuotta, ja vielä viiden vuoden kuluttuakin 45 % oli elossa. Kevennettyjä hoitoja saaneiden elinajan mediaani oli kuusi kuukautta ja muiden noin kuukausi. Remissioon tähtäävää hoitoa saaneiden potilaiden elinajan monimuuttuja-analyysin perusteella tilastollisesti merkitseviä tekijöitä olivat taudin riskiluokka, potilaan ikä ja hoitovaste (TAULU- KOT 4 ja 5). Ensimmäisellä kuurilla remission saavuttaneiden potilaiden ennuste oli parempi J. Järvenpää ym. 1468
5 A C Pieni riski (n = 41) Keskiriski (n = 65) Suuri riski (n = 36) Tuntematon (n = 37) B < v (n = 18) 59 v (n = 49) v (n = 43) > v (n = ) D Intensiiviset (n = 124) Jarrutus (n = 32) Kevyet hoidot (n = 24) KUVA 1. Potilaiden elinajat diagnoosista alkaen esitettyinä Kaplan Meierin kuvaajina. A) Kaikki 1 potilasta. B) Iän vaikutus. C) Geneettisten riskiryhmien vaikutus. D) Hoitostrategioiden vaikutus. kuin myöhemmin remissioon päässeiden: elinajan mediaanit 5,9 ja 1,4 vuotta. Suuren riskin AML:ssä elinajan mediaani oli yhdeksän kuukautta, keskiriskin taudissa 1,5 vuotta, ja pienen riskin taudissa lähes % parani pysyvästi. Elinajan mediaani oli -vuotiailla 1,2 vuotta ja yli -vuotiailla viisi kuukautta, kun taas alle -vuotiaista jopa kaksi kolmasosaa parani. Kolme vuotta eläneiden osuudet alle -, 59-, - ja yli -vuotiailla olivat 78 %, 65 %, % ja 5 %. Ryhmien M0 M2 ja M4 M5 välillä ei ollut merkitsevää elinaikaeroa: mediaanit 2,0 ja 2,3 vuotta. APL oli ennusteeltaan muita parempi: 14 potilaasta kymmenen (71 %) parantui taudistaan. Naisten elinaika näytti olevan jonkin verran pidempi kuin miehillä, joskaan ei merkitsevästi: mediaanit 1,3 ja 1,0 vuotta. Tuntemattoman riskin ja tautiluokan ryhmissä oli potilaita, joilta huonon yleistilan vuoksi jätettiin tarkemmat diagnostiset tutkimukset tekemättä. Allogeeninen kantasolujensiirto. Taudista paranemista kuvastava viiden vuoden elossaololuku oli lähes % (KUVA 2). Kaksitoista potilasta menehtyi perustautiin, kahdeksan siirtokomplikaatioon ja yksi karsinoomaan. Monimuuttuja-analyysissa millään yksittäisellä muuttujalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta siirtopotilaiden elinaikaan. Merkitsevyyttä rajoitti siirtojen pieni määrä. Riskiryhmien elinajat asettuivat siirtopotilaillakin odotettuun järjestykseen. Suuren riskin tautia sairastaneiden elinajan mediaani oli 2,6 vuotta, mutta % parani taudistaan 1469 Aikuisten akuutin myelooisen leukemian hoito
6 TAULUKKO 4. Elinaika-analyysin p-arvot eri muuttujille. Analyysissä olivat mukana intensiivisiä ja kevennettyjä hoitoja saaneet 148 potilasta. TAULUKKO 5. Elinajan monen selittäjän regressio analyysin parivertailut, jotka olivat tilastollisesti merkit seviä. Alle -vuotiaat suhteessa yli -vuotiaisiin 59-vuotiaat suhteessa yli -vuotiaisiin Pieni riski suhteessa suureen riskiin Remissio 1. kuurilla suhteessa myöhempään hoitoon Remissio 1. kuurilla suhteessa hoidon epäonnistumiseen Remissio myöhemmällä hoidolla suhteessa hoidon epäonnistumiseen Yhden selittäjän regressio Riskisuhde 95 %:n luottamusväli Monen selittäjän regressio Sukupuoli 0,1912 0,69 Ikä < 0,0001 0,0005 Taudin FAB-luokitus < 0,0001 0,8773 Taudin geneettinen riskiluokitus Annetun hoidon intensitetti < 0,0001 0,0167 < 0,0001 0,0565 Hoitovaste < 0,0001 < 0,0001 P-arvo 0,22 0,061 0,83 0,0017 0, 0,13 0,68 0,001 0,24 0,071 0,81 0,0131 0,43 0,21 0,88 0,0151 0,17 0,086 0,34 < 0,0001 0, 0,18 0, 0,0212 (neljän vuoden kuluttua yksi potilas menehtyi perustautiin liittymättömästä syystä, KUVA 2). Pienen ja keskisuuren riskin tauteja sairastaneiden viiden vuoden elossaolo-osuudet olivat 75 % ja %. -vuotiaiden elinajan mediaani oli kymmenen vuotta ja yli -vuotiaiden 3,8 vuotta. Alle -vuotiaiden viiden vuoden elossaolon arvio oli jopa % (heistä kaksi sai taudin uusimisen vuoksi toisen siirron). Taudin uusittua siirron saaneiden elinajan mediaani oli 3,8 vuotta, kun taas ensiremissiossa siirron saaneista 64 % oli seurannan päättyessä elossa. Ensiremission siirroissa ennuste oli parempi, jos jäännöstautia ei ollut. Kroonisen käänteishyljinnän kehittymistä arvioitiin potilaalta, jotka selvisivät yli sata päivää siirron jälkeen. Se kehittyi 15 potilaalle eikä vaikuttanut merkitsevästi elinaikaan. Sisarussiirtojen ennuste oli parempi kuin rekisterisiirtojen muttei merkitsevästi. Esihoitotyyppien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Pohdinta Vuosina intensiivistä kemoterapiaa saaneita potilaitamme hoidettiin pääasiallisesti SLR:n AML03-hoitoprotokollan mukaisesti. Intensiivisesti hoidettujen potilaiden remissioosuudet tutkimuksessamme (86 %, 7/124) ovat samaa tasoa aikaisemman AML-92-protokollan tulosten kanssa (82 84 %) (7). Erityisen hyvä oli alle -vuotiaiden remissio-osuus. Tulokset ovat kansainvälisessä vertailussakin huippuluokkaa: usein remissio-osuuksiksi ilmoitetaan % (11,12,13,14). Remissioon pääsyä vaikeuttavia tekijöitä ovat ikä, diagnoosivaiheen suuri leukosyyttimäärä, sekundaarileukemia sekä epäedullinen sytogeneettinen tai molekulaarinen löydös (15). Suuren riskin potilaiden remissio-osuus oli omilla potilaillamme %, kun se AML-92-tutkimuksessa oli 61 % (7). Remissioon pääsy on edellytys AML:n pysyvälle paranemiselle, mutta se ei takaa sitä. Taudin uusiminen on edelleen yleistä. AML- 92-protokollan hoitotuloksissa noin % remission saavuttaneista parani pelkällä kemoterapialla, ja viisi vuotta eläneiden osuudet olivat eri riskiluokissa samaa tasoa kuin omassa analyysissamme, joskaan riskiryhmiin jako ei tutkimusten välillä ollut aivan samanlainen. Kaikista intensiivisiä hoitoja saaneista potilaistamme 42 % jäi eloon. Tuloksemme ovat kansainvälisestikin vertailukelpoisia: intensiivisillä hoidoilla % potilaista paranee taudistaan (11,12,13). Allogeeninen kantasolujensiirto vähentää taudin uusimisen todennäköisyyttä, mutta hyötyä vähentää siirtoon liittyvä %:n toimenpidekuolleisuus (14). Niinpä kanta- J. Järvenpää ym. 14
7 A C Pieni riski (n = 9) Keskiriski (n = 23) Suuri riski (n = 12) B < v (n = 11) 59 v (n = 24) v (n = 11) D Ei remissiota MRD+ (n = 11) MRD (n = 17) MRD tuntematon (n = 5) Relapoitunut tauti (n = 3) (n = 5) KUVA 2. Allogeenisen kantasolujensiirron saaneiden potilaiden elinaika siirrosta alkaen Kaplan Meierin analyyseina. A) Kaikki 46 potilasta. B) Iän vaikutus. C) Geneettisten riskiryhmien vaikutus. D) Siirtoa edeltävän hoitovasteen merkitys. Uusineet taudit hoidettiin uuteen remissioon ennen siirtoa. solujensiirron tarpeen arviointi vaatii tapauskohtaista taudin molekyyligeneettisen riskin, potilaan iän ja yleiskunnon sekä ensiremission jäännöstaudin huomioimista (9). Jos taudin uusimisen todennäköisyys on yli 35 %, kantasolujensiirron arvioidaan olevan hyödyllinen ennusteen parantajana (16). Tässä asetelmassa suuren riskin potilaat hyötyvät kantasolujensiirrosta ensiremissiossa, samoin suuri osa keskiriskin potilaista. Euroopan kantasolusiirtorekisterin analyyseissa % AML-potilaista on elänyt viisi vuotta siirron jälkeen (17,18). Elinaika riippuu riskiryhmästä: yli % pienen, puolet keskisuuren ja kolmannes suuren riskin potilaista paranee ensiremissiossa tehdyllä siirrolla (19). Omat siirtotuloksemme ovat hyvin linjassa näiden lukujen kanssa. Siirron jälkeinen elinaika ei riippunut merkitsevästi esihoidon intensiteetistä, mikä on sopusoinnussa kirjallisuuden kanssa (19). Aineistossamme kantasolujensiirron saaneiden elinajat olivat pidempiä kuin pelkällä kemoterapialla hoidettujen. Hoitolinja päätettiin potilaskohtaisen riskiarvion perusteella. Alle 65-vuotiaista potilaista puolet sai kantasolujensiirron. Siirtoa ei tehty joko pienen riskin taudin (47 %), huonon hoitovasteen tai potilaan menehtymisen (28 %) tai hoitokomplikaatioiden (13 %) vuoksi. Viidelle potilaalle (11 %) ei löytynyt luovuttajaa. Eurooppalaisessa selvityksessä ilmeni, että rekisteriluovuttajasiirtoon tähtäävillä potilailla vain 57 %:lla siirto toteutui ja tämä heikensi hoitotuloksia (). Valikoitu Aikuisten akuutin myelooisen leukemian hoito
8 misen vuoksi pelkän kemoterapian ja siirtojen vertailu toisiinsa ei aineistossamme ollut mielekästä. Tuloksemme kuitenkin osaltaan tukevat allogeenisen siirron roolia keskisuuren ja suuren riskin potilaiden hoidossa. Iäkkäiden potilaiden AML on edelleen suuri hoidollinen haaste, eivätkä hoitotulokset ole merkittävästi parantuneet. SLR:n yli 65-vuotiaiden tutkimuksessa 57 % potilaista saavutti kevennetyllä kemoterapialla remission, ja heidän mediaanielinaikansa oli kymmenen kuukautta (21). Ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa intensiivisesti hoidettujen remissio-osuudet olivat -vuotiailla 65 %, -vuotiailla 45 % ja yli -vuotiailla 35 %. Kaikkien vuotiaiden potilaiden elinajan mediaani oli yksi vuosi, vuotiaiden puoli vuotta ja tätä vanhempien vajaa kolme kuukautta (22). Toisessa tutkimuksessa yli -vuotiaista 63 % pienen ja 45 % keskisuuren tai suuren riskin tautia sairastaneista saavutti remission, ja heidän elinaikansa mediaanit olivat 15 kuukautta ja 4,6 kuukautta (23). Kevennetyillä hoidoilla tulokset ovat huonot: remissioon pääsee noin % ja alle % potilaista elää kolme vuotta (24). Atsasitidiinihoidon on osoitettu pidentävän jonkin verran elinaikaa yli 65-vuotiailla potilailla riippumatta remissioon pääsystä (25). Oman aineistomme iäkkäiden potilaiden hoitotulokset ovat yhtä huonot kuin kirjallisuudessa edellä esitetyt. Jotta iäkkäiden potilaiden tuloksia voitaisiin parantaa, potilaiden kategorinen jako alle ja yli -vuotiaisiin on kyseenalaistettu (26,27). Samalla kevytesihoitoisen allogeenisen siirron ikärajaa on korotettu yli -vuotiaisiin. Suurin toive ikäihmisten hoitotulosten parantamiseksi kohdistuu kuitenkin uusiin, AML:n patofysiologisiin avainkohtiin kohdennettuihin lääkkeisiin (28). Tulevaisuudessa yksilöllistetty hoito taudin molekyyligeneettisestä taustasta riippuen toivon mukaan parantaa myös ikäihmisten ennustetta (14). saavuttamisen kuin taudista parantumisen suhteen. Keskiriskin ja suuren riskin potilaat hyötyvät allogeenisesta kantasolujensiirrosta. Tulevaisuudessa aiempaa spesifisemmät geenitason tutkimukset ja jäännöstaudin huomiointi tullevat helpottamaan remission jälkeisen hoitostrategian valintaa (29,). Tutkimuksemme on osa paikallista ja samalla myös kansallista laadunvalvontatyötä, joka on välttämätöntä omien hoitojen vaikuttavuuden arvioinnissa. Tuloksemme osoittavat, että SLR on ansiokas toimija suomalaisen AMLpotilaan hoidon kehittäjänä ja sen toiminnan jatkuvuudesta on huolehdittava. * * * Kiitämme data manager Helena Järviötä kantasolusiirtopotilaiden tiedostojen ylläpidosta. JONI JÄRVENPÄÄ, LL TYKS, medisiininen toimialue MAIJA ITÄLÄ-REMES, dosentti, osastonylilääkäri TYKS, kliinisen hematologian ja kantasolusiirtoyksikön vastuualue; Turun yliopisto, kliininen laitos TOMMI KAUKO, VTM, biostatistikko Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos MARJUT KAUPPILA, dosentti, erikoislääkäri TYKS, kliinisen hematologian ja kantasolusiirtoyksikön vastuualue; Turun yliopisto, kliininen laitos URPU SALMENNIEMI, LT, erikoislääkäri MERVI PUTKONEN, LT, erikoislääkäri TOMMI SALMI, LL, erikoislääkäri TYKS, kliinisen hematologian ja kantasolusiirtoyksikön vastuualue KARI REMES, professori, ylilääkäri TYKS, kliinisen hematologian ja kantasolusiirtoyksikön vastuualue; Turun yliopisto, kliininen laitos TYKS, medisiininen toimialue, kliinisen hematologian ja kantasolusiirtoyksikön vastuualue PL 52, 521 Turku SIDONNAISUUDET Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia Lopuksi Tutkimuksemme osoittaa, että SLR:n AMLprotokollien mukainen hoito maassamme on hyvää kansainvälistä tasoa niin remission J. Järvenpää ym. 1472
9 KIRJALLISUUTTA 1. Elonen E. Aikuisten akuuttien leukemioiden nykyhoito. Duodecim 14;1: Nylund R, Itälä-Remes M, Kauko T, ym. Aikuisten akuutti lymfaattinen leukemia vuoden hoitotulokset TYKS:ssa. Duodecim 14;1: Porkka K, Koistinen P. Akuutit leukemiat. Kirjassa: Porkka K, Lassila R, Remes K, Savolainen ER, toim. Veritaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 15, s Kihara R, Nagata Y, Kiyoi H, ym. Comprehensive analysis of genetic alterations and their prognostic impacts in adult acute myeloid leukemia patients. Leukemia 14;28: Pastore F, Levine RL. Epigenetic regulators and their impact on therapy in acute myeloid leukemia. Haematologica 16;1: Döhner H, Estey EH, Amadori S, ym. Diagnosis and management of acute myeloid leukemia in adults: recommendations from an international expert panel, on behalf of the European LeukemiaNet. Blood ;115: Koistinen P, Räty R, Itälä M, ym. Long-term outcome of intensive chemotherapy for adults with de novo acute myeloid leukaemia (AML): the nationwide AML-92 study by the Finnish Leukaemia Group. Eur J Haematol 07;78: Koreth J, Schlenk R, Kopecky KJ, ym. Allogeneic stem cell transplantation for acute myeloid leukemia in first complete remission: systematic review and meta-analysis of prospective clinical trials. JAMA 09;1: Itälä-Remes M, Volin L. Kantasolujen siirto (luuytimensiirto). Kirjassa: Porkka K, Lassila R, Remes K, Savolainen ER, toim. Veritaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 15, s Schmid C, Schleuning M, Schwerdtfeger R, ym. Long-term survival in refractory acute myeloid leukemia after sequential treatment with chemotherapy and reduced-intensity conditioning for allogeneic stem cell transplantation. Blood 06;8: Burnett AK, Russell NH, Hills RK, ym. Optimization of chemotherapy for younger patients with acute myeloid leukemia: results of the medical research council AML15 trial. J Clin Oncol 13;31: Löwenberg B, Pabst T, Vellenga E, ym. Cytarabine dose for acute myeloid leukemia. N Engl J Med 11;364: Willemze R, Suciu S, Meloni G, ym. Highdose cytarabine in induction treatment improves the outcome of adult patients younger than age 46 years with acute myeloid leukemia: results of the EORTC- GIMEMA AML-12 trial. J Clin Oncol 14;32: Kadia TM, Ravandi F, O Brien S, Cortes J, Kantarjian HM. Progress in acute myeloid leukemia. Clin Lymphoma Myeloma Leuk 15;15: Walter RB, Othus M, Burnett AK, ym. Resistance prediction in AML: analysis of 41 patients from MRC/NCRI, HOVON/ SAKK, SWOG and MD Anderson Cancer Center. Leukemia 15;29: Cornelissen JJ, Gratwohl A, Schlenk RF, ym. The European LeukemiaNet AML Working Party consensus statement on allogeneic HSCT for patients with AML in remission: an integrated-risk adapted approach. Nat Rev Clin Oncol 12;9: Ringdén O, Labopin M, Beelen DW, ym. Bone marrow or peripheral blood stem cell transplantation from un related donors in adult patients with acute myeloid leukaemia, an Acute Leukaemia Working Party analysis in 2262 patients. J Intern Med 12;272: Schmidt-Hieber M, Labopin M, Beelen D, ym. CMV serostatus still has an important prognostic impact in de novo acute leukemia patients after allogeneic stem cell transplantation: a report from the Acute Leukemia Working Party of EBMT. Blood 13;122: Cornelissen JJ, Versluis J, Passweg JR, ym. Comparative therapeutic value of postremission approaches in patients with acute myeloid leukemia aged - years. Leukemia 15;29:41.. Labopin M, Gorin NC, Polge E, ym. A prospective registration study to determine feasibility of hematopoietic SCT in adults with acute leukemia: planning, expectations and reality. Bone Marrow Transplant 14;49: Ruutu T, Koivunen E, Nousiainen T, ym. Oral treatment of acute myeloid leukaemia with etoposide, thioguanine, and idarubicin (ETI) in elderly patients: a prospective randomised comparison with intravenous cytarabine, idarubicin, and thioguanine in the second and third treatment cycle. Eur J Haematol 04;72: Juliusson G, Antunovic P, Derolf A, ym. Age and acute myeloid leukemia: real world data on decision to treat and outcomes from the Swedish Acute Leukemia Registry. Blood 09;113: Kantarjian H, Ravandi F, O Brien S, ym. Intensive chemotherapy does not benefit most older patients (age years or older) with acute myeloid leukemia. Blood ;116: Lazenby M, Gilkes AF, Marrin C, Evans A, Hills RK, Burnett AK. The prognostic relevance of flt3 and npm1 mutations on older patients treated intensively or non-intensively: a study of 1312 patients in the UK NCRI AML16 trial. Leukemia 14;28: Dombret H, Seymour JF, Butrym A, ym. International phase 3 study of azacitidine vs conventional care regimens in older patients with newly diagnosed AML with > % blasts. Blood 15;126: Mohamed I, Hills RK, Burnett AK. Who is an older patient with acute myeloid leukaemia (AML)? An investigation of two NCRI/AML trials. Br J Haematol 14;165: Ossenkoppele G, Löwenberg B. How I treat the older patient with acute myeloid leukemia. Blood 15;125: Michaelis LC, Erba HP. Recent developments in the treatment of older individuals with acute myeloid leukemia: 14. Curr Opin Hematol 15;22: Li Z, Herold T, He C, ym. Identification of a 24-gene prognostic signature that improves the European LeukemiaNet risk classification of acute myeloid leukemia: an international collaborative study. J Clin Oncol 13;31: Chen X, Xie H, Wood BL, ym. Relation of clinical response and minimal residual disease and their prognostic impact on outcome in acute myeloid leukemia. J Clin Oncol 15;33: SUMMARY Treatment of adult acute myeloid leukemia The aim of this study was to analyze the treatment results of 1 adult AML patients treated at Turku University Hospital from 02 to patients received intensive therapy according to the protocol of the Finnish Leukemia Group. 86% of them achieved remission. 46 patients underwent allogeneic stem cell transplantation which was beneficial for high and intermediate risk disease. % of patients under years old can be cured. The genetic profile of the disease, patient age and treatment response had a significant impact on survival. Our treatment results are comparable with data in literature Aikuisten akuutin myelooisen leukemian hoito
Aikuisten akuutti lymfaattinen leukemia 20 vuoden hoitotulokset TYKS:ssa
Rami Nylund, Maija Itälä-Remes, Tommi Kauko, Marjut Kauppila, Mervi Putkonen, Urpu Salmenniemi, Tommi Salmi ja Kari Remes 20 vuoden hoitotulokset TYKS:ssa 714 Aikuisten akuuttia lymfaattista leukemiaa
LisätiedotAML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset:
AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset: - riskiluokitus ELN 2017 ja luokitus WHO:n 2017 mukaisia - AML-
LisätiedotAML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous
AML hoitotutkimuksia AML-työryhmäkokous 27.09.2017 Tutkimuskysymyksiä Induktiohoito Remissioiden määrä Hoidon toksisuus Konsolidaatiohoito Relapsin esto (RFS, OS) Hoidon toksisuus AraC annos Antrasykliini
LisätiedotIäkkään potilaan akuutin leukemian hoito. Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019
Iäkkään potilaan akuutin leukemian hoito Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019 Sidonnaisuudet Pfizer, Amgen Asiantuntijapalkkiot, matkakustannukset Kuka on iäkäs (leukemiapotilas)?
LisätiedotMatalamman riskin AML. Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi
Matalamman riskin AML Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi 1. AI-induktio Nykyinen hoito 2. Mito-HDAraC induktio Mitoksantoni 4 pv + HDAraC 16 g/m2 8 g/m2 4 g/m2
LisätiedotAllogeenisten kantasolujensiirtojen kehityssuunnat ja niiden heijastuminen Turun siirtokeskuksen toimintaan ja tuloksiin
Katsaus KARI REMES, SINI LUOMA, TOIVO T. SALMI, TARJA-TERTTU PELLINIEMI, MAIJA ITÄLÄ, MARJUT KAUPPILA, JUKKA NIKOSKELAINEN, MERVI PUTKONEN, VELI KAIRISTO, ALLAN RAJAMÄKI, ANRI TIENHAARA, SEPPO PYRHÖNEN
LisätiedotAikuisten akuuttien leukemioiden nykyhoito
Erkki Elonen KATSAUS Aikuisten akuuttien leukemioiden nykyhoito Akuutit leukemiat ovat nykytekniikoin tutkittuina patogeneesiltään, fenotyypiltään ja ennusteeltaan monimuotoinen tautiryhmä. Totunnaisen
LisätiedotIäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito
Esa Jantunen, Taru Kuittinen ja Erkki Elonen KATSAUS Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito Suuri ja yhä lisääntyvä osa pahanlaatuisiin veritauteihin sairastuvista on iäkkäitä, mutta hoitotutkimuksia
Lisätiedotkertomus 2 Hematologi Aino Lepän
Toiminta015 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tulokset 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset
LisätiedotUudet lääkkeet pidentävät myeloomapotilaiden elinaikaa
Tieteessä alkuperäistutkimus Maria Salminen LK TY, lääketieteellinen tiedekunta Tommi Kauko VTM, biostatistikko Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos, biostatistiikka Mervi Putkonen
LisätiedotLymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot
Esa Jantunen, Sirkku Jyrkkiö, Outi Kuittinen, Tuula Lehtinen, Rita Janes, Erkki Elonen ja Liisa Volin Lymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot Monien lymfoomatyyppien hoitotulokset ovat parantuneet.
LisätiedotALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotKATSAUS. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Tapani Ruutu
KATSAUS Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet Tapani Ruutu Kantasolusiirron avulla voidaan lisätä pahanlaatuisen veritaudin solunsalpaaja- ja sädehoidon voimakkuutta ja suurentaa taudin paranemistodennäköisyyttä.
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotAllogeeninen kantasolusiirto myelofibroosin hoidossa
Aura Toivari, Maija Itälä-Remes, Marjut Kauppila, Mervi Putkonen, Urpu Salmenniemi ja Kari Remes KATSAUS Allogeeninen kantasolusiirto myelofibroosin hoidossa Myelofibroosi on pahanlaatuinen myeloproliferatiivinen
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... Yksikön esittely... Kansainväliset/pohjoismaiset tutkimus- ja hoito-ohjelmat, joissa olemme jo
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Konventionaalinen syöpähoito... 3 1. Yleiset tunnusluvut... 3 2. Leukemiat...
LisätiedotKrooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on
KATSAUS Kroonisen lymfaattisen leukemian nykyhoito Maija Itälä Krooninen lymfaattinen leukemia on länsimaiden yleisin leukemia, ja sitä on totuttu hoitamaan kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Alkyloiva
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Luuytimensiirrosta veren kantasolujen. kokemukset sadan ensimmäisen potilaan autologisesta kantasolujen siirrosta Turussa
ALKUPERÄISTUTKIMUS Luuytimensiirrosta veren kantasolujen siirtoon kokemukset sadan ensimmäisen potilaan autologisesta kantasolujen siirrosta Turussa Kari Remes, Allan Rajamäki, Seija Grenman, Maija Itälä,
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotMITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?
MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotGranulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet. Erkki Elonen
LÄÄKEVAAKA Granulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet Erkki Elonen Vaikea neutropenia altistaa vaarallisille infektioille. Granulosyyttikasvutekijät ovat parantaneet granulosytopeniapotilaiden elämänlaatua
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotSyövät pirstaloituvat: haaste hoidon kehitykselle
Syövät pirstaloituvat: haaste hoidon kehitykselle Kimmo Porkka Professor, head of division hematology Helsinki University Central Hospital Helsinki, Finland Syövän heterogeenisyys: esimerkkinä akuutti
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotLaatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa
Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus
LisätiedotMiten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP
Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotTyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen
Tyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen akuutin lymfaattisen leukemian hoitotuloksiin Suomessa Helena Hohtari Lääketieteen kandidaatti Helsinki 8.7.2012 Tutkielma helena.hohtari@helsinki.fi
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotPUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI
PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten
LisätiedotMyelooman muuttuva hoito
Katsaus Esa Jantunen Myelooman muuttuva hoito Viime vuosina autologinen kantasolusiirto on vakiinnuttanut asemansa nuorempien myeloomapotilaiden hoidossa, ja talidomidia käytetään entistä useammin osana
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotHEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2012 Jenny Kultanen & Lilli Mustonen HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK)
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201408072034
LisätiedotValtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki
LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotAutologiset kantasolusiirrot. aiheet non-hodgkin-lymfoomissa. Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen
Alkuperäistutkimus Autologiset kantasolusiirrot non-hodgkin-lymfoomissa Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen Non-Hodgkin-lymfoomat ovat yleisin autologisella kantasolusiirrolla
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotKroonisen myelooisen leukemian nykyhoito
Hanna Koskela, Perttu Koskenvesa, Satu Mustjoki ja Kimmo Porkka KATSAUS Kroonisen myelooisen leukemian nykyhoito Krooninen myelooinen leukemia saa alkunsa luuytimen hematopoieettisista kantasoluista, joihin
LisätiedotEsa Jantunen, professori Itä-Suomen yliopisto ja Siunsote Erikoistuvien päivät Kuopio
Esa Jantunen, professori Itä-Suomen yliopisto ja Siunsote Erikoistuvien päivät Kuopio 12.04.2019 SYNNINTUNNUSTUKSET Advisory board: Genzyme/Sanofi, Amgen, Takeda, TEVA International meetings: Celgene,
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
Lisätiedotkertomus 2 Hematologi Aino Lepän
Toiminta016 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tuloksia 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotNOPHO-ALL2008 22.8.2014 N= 200 7.10.2014. Helene Hallböök, Uppsala Univ.
NOPHO-ALL2008 TILANNE TUTKIMUSMAISSA JA OMAT KOKEMUKSET PILOTTIPOTILAIDEN HOIDOSTA AKUUTTI LEUKEMIA RYHMÄ 24.9.204 UWK 22.8.204 N= 200 Mean age 28.5 y (range 8-46y) Srvival data on 82 pts cohort sed for
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotLapsuusiän syövän hoitotulokset TAYS-piirin alueella
Laura Palonkoski, Olli Lohi, Mikko Arola ja Kim Vettenranta ALKUPERÄISTUTKIMUS Lapsuusiän syövän hoitotulokset TAYS-piirin alueella Johdanto: Lapsuusiän syövän hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotKANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN
KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN Matti Korhonen, dos, ylilääkäri Solupalvelut, Veripalvelu 12.2.2016 Sisältö monikykyiset ja aikuisen kantasolut (ks. kantasoluluento, googlaa
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
Lisätiedot(d) Laske selittäjään paino liittyvälle regressiokertoimelle 95 %:n luottamusväli ja tulkitse tulos lyhyesti.
2. VÄLIKOE vuodelta -14 1. Liitteessä 1 on esitetty R-ohjelmalla saatuja tuloksia aineistosta, johon on talletettu kahdenkymmenen satunnaisesti valitun miehen paino (kg), vyötärön ympärysmitta (cm) ja
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA
ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 13.11.2006 Petra Koskimies Tanja Pursiainen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI
KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI matti korhonen, ylilääkäri Solupalvelut SPR Veripalvelu 21.9.2016 Sisältö 1. Suomen Kantasolurekisterin toiminta 2. Luovuttajan valinta, siirteen
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotMyelodysplastinen oireyhtymä
Katsaus tieteessä Marjut Kauppila TYKS, medisiininen sektori, hematologia ja kantasolusiirtoyksikkö marjut.kauppila@tyks.fi Freja Ebeling HUS, hematologian klinikka Taru Kuittinen, apulaisylilääkäri KYS,
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotHarvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö
Harvinaissairauksien hoito Suomessa Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Mitä ovat harvinaiset sairaudet? Määritelmä vaihtelee maittain, EU:n virallisen määritelmän
LisätiedotTietoa sinulle, jolla on. myelodysplastinen
Tietoa sinulle, jolla on myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) 1. Mitä MDS tarkoittaa? Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on ryhmänimitys joukolle pahanlaatuisia verisairauksia, jotka ovat lähtöisin luuytimen
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotKATSAUS. Interferonit veritautien hoidossa. Esa Jantunen ja Tapio Nousiainen
KATSAUS Esa Jantunen ja Tapio Nousiainen Interferonit kuuluvat ns. biologisiin vasteenmuuntajiin, joilla on muun muassa antiproliferatiivisia ja solujen erilaistumista indusoivia ominaisuuksia. Näihin
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotWALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA
WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti
LisätiedotBiopankkien hyödyntäminen terveystaloudellisessa arvioinnissa
Biopankkien hyödyntäminen terveystaloudellisessa arvioinnissa - soveltajan näkökulma Jarmo Hahl Medaffcon Oy Taloudellisen arvioinnin haasteet Terveystaloudellisen arvioinnin käyttökohteet Viranomaisvaatimukset
LisätiedotTransplant eligible ensilinjan hoito
Transplant eligible ensilinjan hoito Ohje koskee hyväkuntoisia 70-75-vuotiaita potilaita Sytogenetiikka kaikilta Korkean riskin sytogenetiikka: del17p ( 20%), t(4;14),+1q, t(14;16), t(14;20) Potilaat pyritään
LisätiedotTerveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit
Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
Lisätiedotof Hematology Annual Meeting 4. 7.12.2010, orlando, florida, usa
kongressiraportti ash 2010 the American Society of Hematology Annual Meeting 4. 7.12.2010, orlando, florida, usa 2 4 10 16 22 32 36 42 Kimmo Porkka ja Tarja-Terttu Pelliniemi: Päätoimittajien terveiset
LisätiedotRINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA
RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotLAPSENA SAIRASTETUN SYÖVÄN (VAKAVAN SAIRAUDEN) MYÖHÄISVAIKUTUKSET
LAPSENA SAIRASTETUN SYÖVÄN (VAKAVAN SAIRAUDEN) MYÖHÄISVAIKUTUKSET Päivi Lähteenmäki, dosentti, oyl lastentautien ja lasten hematologian el TYKS lastentautien klinikka 27.10.2011 Katsauksen sisältö Tilastotietoja
LisätiedotKäänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä!
Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä! Noin kolmannes lasten syövistä on leukemioita ja yleisin niistä on akuutti lymfoblastileukemia.
LisätiedotEBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB
EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,
LisätiedotMaria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri
RONNIN KYLÄLLÄ TEHDYSTÄ TUTKIMUKSEST A TYÖKALUJA ARJEN KEHITYSVAMMA TYÖHÖN Maria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri MIKSI TARVITAAN TUTKIMUSTA? 1. jotta ymmärrämme ihmisiä, joiden
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
Lisätiedot