Aikuisten akuutti lymfaattinen leukemia 20 vuoden hoitotulokset TYKS:ssa
|
|
- Päivi Lehtonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rami Nylund, Maija Itälä-Remes, Tommi Kauko, Marjut Kauppila, Mervi Putkonen, Urpu Salmenniemi, Tommi Salmi ja Kari Remes 20 vuoden hoitotulokset TYKS:ssa 714 Aikuisten akuuttia lymfaattista leukemiaa (ALL) ilmenee Suomessa noin 30 tapausta vuosittain, ja kirjallisuuden mukaan % alle 60-vuotiaista paranee taudistaan. Vuosina TYKS:ssa on hoidettu 67 aikuista ALL-potilasta. Valtaosa hoidettiin Suomen Leukemiaryhmän hoitoprotokollien mukaan, ja remission saavutti 96 % potilaista. Viiden vuoden elossaololuku oli 53 %. Remission jälkeen allogeeninen kantasolujensiirto tehtiin 22 potilaalle (37 %) ja solunsalpaajilla jatkoi 38 potilasta (63 %). Eloonjäämisessä ei ollut eroa hoitomuotojen tai riskiryhmien välillä. Allogeeninen kantasolujensiirto ei parantanut eloonjäämistä alle 40-vuotiailla eikä standardiriskisillä toisin kuin vanhemmilla ja suuren riskin potilailla. Suomessa aikuisten ALL:n hoito tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoisen paranemisennusteen. Riskinmukainen hoitostrategia näyttää perustellulta: nuoret ja standardiriskiset saavat ensihoidokseen pelkästään solunsalpaajia, ja muut etenevät allogeeniseen siirtoon. Suomessa ilmenee vuosittain noin 200 uutta akuuttia leukemiaa, joista 150 aikuisilla. Aikuisten akuuteista leukemioista 20 % on lymfaattisia (ALL), joten vuosittain ilmaantuu 30 uutta ALL:aa (1). Hoitoa koordinoi Suomen Leukemiaryhmä (SLR), joka kehittää ja uusii hoito-ohjelmia. Akuutti lymfaattinen leukemia Akuutissa leukemiassa leukeeminen soluklooni on lähtöisin yhdestä varhaisesta valkosolulinjan kantasolusta. Sen kehitys pysähtyy primitiivisen blastisolun tasolle ja lisääntyessään se valloittaa vähitellen koko luuytimen. Nykykäsityksen mukaan varhaisessa hematopoieesin kantasolussa on tapahtunut useita geneettisiä vaurioita, jotka johtavat taudin ilmenemiseen. Suurin osa geenimuutoksista on hankinnaisia mutta myös tietyt perinnölliset ja synnynnäiset tilat, kuten Downin oireyhtymä, altistavat leukemian synnylle. Tunnettuja ulkoisia riskitekijöitä ovat ionisoiva säteily, tietyt solunsalpaajat ja tupakointi. Useimmiten etiologia jää tuntemattomaksi. Kliininen kuva ja diagnostiikka. ALL:aan liittyy lähes aina oireita, kuten heikentynyt yleistila, anemia sekä infektio- ja verenvuototaipumus. Statuslöydöksiä voivat olla lymfadenopatia sekä hepato- ja splenomegalia. Verenkuvassa voi esiintyä kaikkien solulinjojen sytopeniat tai myös leukosytoosi, ja valkosolujen erittelylaskennassa löytyy blastisoluja. Diagnoosin perustana ovat veren ja luuytimen mikroskopointi: blastisoluja on 20 % tai enemmän luuytimen tai veren tumallisista soluista. Immunofenotyypityksessä määritetään blastisolujen pinta-antigeeniprofiili, jonka avulla erotetaan paitsi myelooinen ja lymfaattinen solulinja myös B- ja T-soluinen tauti toisistaan. Sytogeneettiset (perinteinen raitavärjäys ja FISH) ja molekyylibiologiset (PCR) tutkimukset kuuluvat rutiinitutkimuksiin. Tutkimukset varmistavat diagnoosin, ja niitä voidaan käyttää myöhemmin jäännöstaudin (minimal residual disease, MRD) seurannassa. Niillä on myös ennusteellista arvoa: Philadelphia-kromosomin (Ph) suhteen negatiivinen, CD10-positiivinen tauti, jossa leukosyyttien määrä on pienempi kuin 30 x 10 9 /l, on ennusteeltaan parempi kuin CD10-negatiivinen, usein suuren riskin tauti. Suuren riskin B-soluisen ALL:n kromosomilöydöksiä Duodecim 2014;130:714 20
2 ovat t(9;22) eli Ph-kromosomi, t(4;11) tai poikkeava 11q23, monosomia 7 ja hypodiploidinen tai kompleksinen kromosomisto. T-soluisessa ALL:ssa voidaan erottaa niin sanottu kortikaalinen tai tyyminen fenotyyppi (CD1a-positiivinen), joka on ennusteeltaan suotuisa. Hoitoperiaatteet. Hoidossa käytetään voimakkaita, parantamiseen tähtääviä toistuvia solunsalpaajakuureja. Yliopistosairaalat ovat 1980-luvulta lähtien noudattaneet SLR:n hoitoprotokollia. Työikäiset hyväkuntoiset potilaat saavat paranemiseen tähtäävää intensiivistä solunsalpaajahoitoa, kun taas iäkkäät tai huonokuntoiset potilaat hoidetaan ke vyemmin. Oleellinen kysymys on hoitostrategian valinta perinteisen solunsalpaajahoidon ja allogeenisen kantasolujensiirron välillä. Ensihoidon tavoitteena on remissio, jossa blastisolujen osuus luuytimessä on normaali (alle 5 %). Virtaussytometrisilla, sytogeneettisillä ja molekyylibiologisilla menetelmillä (herkkyys ) remission laadukkuus voidaan arvioida paljon morfologiaa tarkemmin, ja nykyisin immunofenotyyppinen tai molekulaarinen remissio onkin parantamiseen tähtäävien hoitojen päämääränä. Induktiohoidon jälkeisessä morfologisessa remissiossa elimistössä voi vielä olla jopa leukemiasolua. Remission jälkeinen konsolidaatio- eli vakautushoito onkin välttämätön taudin uusimisen estämiseksi. SLR:n viimeisin hoitoprotokolla sisältää viisi vakautushoitoa, joihin sisältyvät suuriannoksiset metotreksaatti- ja sytarabiinihoidot sekä asparaginaasi. Voimakkain vakautushoito on allogeeninen kantasolujensiirto: se parantaa % potilaista, mutta uhkana ovat käänteishyljintäreaktiot ja infektiot, joista aiheutuva kuolleisuus on %. Ylläpitohoito (merkaptopuriini, metotreksaatti suun kautta) parantaa ALL:ssa elinajan ennustetta, ja sitä nykyään jatketaan kolme vuotta diagnoosista. Keskushermostotaudin estoksi annetaan intratekaalista solunsalpaajahoitoa kaikissa hoitovaiheissa. Tukihoitoihin kuuluvat infektioiden torjunta ja hoito, punasolujen ja trombosyyttien siirrot, ravitsemushoito sekä henkinen tuki. TAULUKKO 1. Potilasaineisto. Aineisto ja menetelmät n % Ikä (v) Alle Yli Yli Sukupuoli Mies Nainen Alatyyppi B-soluinen ALL T-soluinen ALL 6 9 Burkitt/Burkitt-like 9 13 Muut Kromosomilöydös Kyllä Normaali t(9;22) t(4;11) 2 3 t(12;21) 2 3 t(8;14) 4 6 Muut Ei tutkittu Ekstramedullaarinen ilmentymä Kyllä* Ei *Keskushermostoleukemia kolmella Potilaat. Takautuva tutkimusaineistomme muodostaa vuosina Turun yliopistollisessa keskussairaalassa aikuisten ALLhoidon saaneet yli 16-vuotiaat (poikkeuksena yksi 15-vuotias) potilaat (n = 67), jotka etsittiin arkistosta diagnoosinumeron mukaan. Leukemian alatyyppi, kliiniset piirteet, laboratoriotutkimukset, annetut hoidot ja hoidon tulokset sekä kuolinsyyt selvitettiin potilaskertomuksista. Seuranta-aika päättyi Potilasaineisto kuvataan TAULUKOSSA 1. Riskiluokittelussa (TAULUKKO 2) standardiriskiin luokittui 57 % (n = 38) potilaista ja suuren riskin ryhmään 43 % (n = 29). Hoidot. Valtaosaa potilaista hoidettiin SLR:n kulloinkin voimassa olleen ALL-protokollan mukaisesti. Jos ikä tai oheissairaudet eivät sallineet voimakkaita solunsalpaajia, käy- 715
3 716 TAULUKKO 2. ALL-potilaiden riskiluokittelu. Suuri riski Diagnoosivaiheen veren leukosyyttimäärä yli 30 x 10 9 /l (B-soluinen ALL), yli 100 x 10 9 /l (T-soluinen ALL) Karyotyyppilöydös translokaatiot t(9;22), t(8;14), t(8;14) tai kompleksinen karyotyyppi (vähintään 5 poikkeavuutta) Standardiriski Kaikki muut tettiin kevennettyä hoitoa, johon kuului tavallisesti syklofosfamidia, vinkristiiniä ja kortikosteroidia. Uusineessa taudissa pääperiaate on ollut käyttää samaa induktiohoitoa, jolla edeltävä remissio saavutettiin. Allogeeninen kantasolujensiirto pyrittiin 1990-luvulla tekemään kaikille, jos vain luovuttaja (sisarus- tai rekisteriluovuttaja) löytyi. Kaikki sillä hoidetut saivat suuriannoksisen myeloablatiivisen esihoidon (syklofosfamidi ja koko kehon sädehoito). Alle vuotiaita standardiriskin potilaita ei 2000-luvulla ole enää pääsääntöisesti ensiremissiossa hoidettu kantasolujensiirrolla. Tilastolliset menetelmät. Tutkimuksen päätetapahtumat olivat täydellisten hoitovasteiden ja uusiutumisten osuus sekä kokonaiselinaika diagnoosipäivästä. Jatkuvien ja luokittelevien muuttujien kuvailevaan tarkasteluun käytettiin mediaania ja frekvenssijakaumaa. Elinajat kuvattiin Kaplan Meierin menetelmällä, josta saatiin 50 % elinajanodote sekä viiden ja 10 vuoden elinajan odotteet. Luok kien välisiä eroja tarkasteltiin Coxin regressiolla ja riskitiheyksien suhteella (HR) sekä uni variaatti- ja monimuuttujamalleilla. Tilastollinen merkitsevyys todettiin 95 %:n luottamustasolla. Tilastolliset analyysit tehtiin SAS System for Windows, version 9.3 ohjelmistolla. Tulokset SLR:n protokollien mukaisen intensiivisen solunsalpaajahoidon sai induktiohoidokseen 56 potilasta (84 %), neljä potilasta (6 %) hoidettiin muulla intensiivisellä solunsalpaajahoidolla, ja seitsemän (10 %) hoidettiin kevennetyllä induktiohoidolla. Morfologisen remission saavutti 96 % potilaista, valtaosa (72 %) jo ensimmäisellä hoitokuurilla. Yhdellä tauti reagoi huonosti hoitoon, ja yksi menehtyi induktiohoitoon. Remission jälkeiseksi hoidoksi valittiin 63 %:lle (n = 38) solunsalpaajat ja allogeeninen kantasolujensiirto 37 %:lle (n = 22). Täysimittaisen ylläpitohoidon sai 39 % (n = 26), vajaamittaisen 10 % (n = 7), ja ilman ylläpitohoitoa jäi 51 % (n = 34, 25 allogeenisen siirron saanutta ja yhdeksän potilasta muista syistä). Standardiriskin potilaista allogeenisen kantasolujensiirron sai ensiremissiossa kuusi (19 % intensiivisesti hoidetuista) ja suuren riskin potilaista 16 (55 %). Tauti uusiutui 20 potilaalla (30 %): SLRprotokollalla hoidetusta (n = 34) 13:lla (38 %), muun intensiivisen solunsalpaajahoidon saaneista (n = 4) kahdella, kantasolujensiirrolla hoidetuista (n = 22) kahdella (9 %) ja kevennetyn hoidon saaneista (n = 7) kolmella potilaalla (43 %). Uusiutumisia tapahtui standardiriskin potilaista 29 %:lla ja suuren riskin potilaista 31 %:lla. Uusiutuneista taudeista kahdeksan (40 %) sai uudelleen intensiivisen solunsalpaajahoidon, kuusi (30 %) hoidettiin allogeenisella kantasolujensiirrolla, 4 (20 %) sai kevyen solunsalpaajahoidon ja kaksi (10 %) menehtyi taudin uusiutumiseen ennen hoitoja. Taudin uusiutumisen jälkeisessä hoidossa 45 % saavutti morfologisen remission (n = 9), 20 %:lla (n = 4) tauti reagoi huonosti hoitoon ja 35 % (n = 7) kuoli. Allogeeninen kantasolujensiirto tehtiin koko aineistossa 28 potilaalle (42 %). Siirtoon tullessa 75 % potilaista oli ensiremis siossa, 14 % toisessa remissiossa ja kahdella oli huonosti hoitoon reagoiva tauti. Kantasolujen luovuttajana toimi potilaan sisarus (43 %) tai rekisteriluovuttaja (57 %). Siirtokuolleisuus oli 25 % (n = 7), ja krooninen käänteishyljintäreaktio kehittyi 25 %:lle. Seuranta-ajan päättyessä potilaista oli elossa 32 (48 %); viiden vuoden elossaoloprosentti oli 53 (KUVA 1A). Kuolinsyyt olivat ALL (n = 19, 54 %), allogeeninen kantasolujensiirto (n = 8, 23 %) ja solunsalpaajahoito (n = 7, 20 %) sekä muu syy yhdellä potilaalla. Eri ALL:n alatyyppejä vertailtaessa B- ja T-soluisten tautien elinajoissa ei ollut merkitsevää eroa- R. Nylund ym.
4 vuutta. Iän suhteen tarkasteltuna viiden vuoden elossaolo-osuus oli alle 40-vuotiailla 68 % ja yli 40-vuotiailla 35 % (p = 0,020, HR = 2,40, KUVA 1A). Koko aineistossa suuren riskin ja standardiriskin potilaiden elinajat eivät eronneet (KUVA 1B). Yli 60-vuotiaita potilaita oli 16, ja heistä parani seitsemän (44 %). Muut menehtyivät taudin uusiutumiseen tai hoitokomplikaatioihin. Yhtään yli 60-vuo tiaista ei hoidettu allogeenisella kantasolujensiirrolla. Allogeenisella kantasolujensiirrolla hoidetuista viiden vuoden kuluttua elossa oli 63 % ja solunsalpaajia saaneista 45 % (p = 31). Viiden vuoden jälkeen elinaikakäyrät lähenivät toisiaan (KUVA 2A). Alle 40-vuotiailla allogeeninen kantasolujensiirto ei parantanut eloonjäämistä, mutta yli 40-vuotiailla se näytti hyödylliseltä (KUVA 2B). Pelkästään solunsalpaajilla hoidetuilla alle 40-vuotiailla elinaika on pidempi kuin sitä vanhemmilla (p = 0,036, HR = 2,967), mutta allogeenisen kantasolujensiirron saaneilla alle ja yli 40-vuotiaiden elinajoissa ei ole merkitsevää eroa. Standardiriskin potilaiden henkiinjääminen oli samaa luokkaa solunsalpaajilla ja kantasolujensiirrolla hoidetuilla, kun taas suuren riskin potilaat näyttivät hyötyvän kantasolujensiirrosta. Pohdinta A < 40 v Kaikki 40 v 0, B 0, Standardiriski Suuri riski 20 Elinaika (v) KUVA 1. ALL-potilaiden elinaika diagnoosista. A) Iän vaikutus. B) Riskiryhmän vaikutus. Aikuisten ALL:n hoitotulokset ovat pysyneet huomattavasti huonompina kuin lasten, joilla ALL on parannettavissa nykyään yli 80 %:ssa (2, 3). Eron syynä on pidetty aikuisten ALL:n epäedullisia biologisia ominaisuuksia sekä aikuisten huonompaa sytostaattihoidon sietokykyä. Vaikkakin myös aikuisten ALL:n hoidossa on edistytty, viiden vuoden kuluttua diagnoosista vuotiaista elossa on vain % (2, 3, 4). Remissioon, erityisesti MRD-negatiiviseen remissioon, pääseminen on ensiedellytys taudin paranemiselle. Remission induktiohoito sisältää tyypillisesti kortikosteroidin, vinkristiinin, syklofosfamidin ja antrasykliinin yhdistelmän. Remissioon pääsy on lähes poikkeuksetonta standardiriskin taudissa noin 90 %:lla ja suuren riskin taudissakin remissioluku on noin 75 % (3). Suomalainen ALL-hoito on oman aineistomme valossa kansainvälisesti hyvin vertailukelpoista: remissioon pääsy on huippuluokkaa (96 %), ja puolet potilaista paranee. Hoidon ongelma ei olekaan remission saavuttaminen, vaan sen säilyttäminen. Perinteisistä ennustekijöistä ikä on edelleen käyttökelpoinen: iän lisääntyessä hoitotulokset huononevat, ja yli 55-vuotiaat ovat erityisesti huono ryhmä (kolmen vuoden kuluttua elossa 20 %), kun taas alle vuotiaat menestyvät huomattavan hyvin. Omassa aineistossamme alle 40-vuotiaat paranivat merkitsevästi paremmin kuin yli 40-vuotiaat (KUVA 1A). Yli 60-vuotiaiden hoitotuloksemme olivat yllättävän hyvät, joskin potilasmäärä oli pieni. Ph-kromosomi on perinteisesti ollut huonoin ennusmerkki ALL:ssa. Aikuisilla se löytyy 25 %:lta, ja vain % on elänyt 717
5 A Ei allogeenista Allogeeninen kantasolujensiirtoa kantasolujensiirto 0, B 0, Elinaika (v) KUVA 2. Solunsalpaajien ja allogeenisen kantasolujensiirron vertailua. A) Elinaika diagnoosista pelkästään solunsalpaajia ja allogeenisen kantasolujensiirron saaneilla. B) Iän vaikutus v, allogeeninen kantasolujensiirto < 40 v, allogeeninen kantasolujensiirto < 40 v, ei allogeenista kantasolujensiirtoa 40 v, ei allogeenista kantasolujensiirtoa kolmesta viiteen vuotta (1, 5). Nykyisin tyrosiinikinaasinestäjät parantavat kuitenkin hoitotuloksia (6). Ph-kromosomin löytyminen, samoin kuin t(4;11), on edelleen allogeenisen kantasolujensiirron aihe heti ensihoitovaiheessa, koska noin 30 % potilaista on voitu parantaa sillä (3). Omassa aineistossamme Ph-kromosomi löytyi 11 potilaalta, joista kahdeksan hoidettiin allogeenisella kantasolujensiirrolla. Neljä parani taudistaan. Kolmesta solunsalpaajilla hoidetusta potilaasta yksi on elossa. Suuren riskin ALL:ssa allogeeninen kantasolujensiirto on edelleen todennäköisin parantava hoitomuoto. Sen tulokset ovat parhaat, kun siirto tehdään ensiremission aikaan (7). Vaikkakin allogeenisen siirteen immunologinen tautia parantava vaikutus (GvL, graft-versus-leukemia) on kuvattu, se ei ole yhtä voimakas kuin monissa muissa hematologisissa syövissä. Tulevaisuus näyttää, minkä aseman GvL:ään perustuva allogeeninen kantasolujensiirto tulee saamaan erityisesti iäkkäiden ja oheissairauksia potevien potilaiden hoidossa (7, 8). Vapaaehtoinen rekisteriluovuttaja sopii sisarusluovuttajien ohella hyvin kantasolujen luovuttajaksi (9). Riskinmukaisessa hoidossa hoitostrategiassa pyritään välttämään ylihoitoa (kantasolujensiirtoa) niillä, jotka riittävällä todennäköisyydellä voivat parantua pelkällä solunsalpaajahoidolla. Toisaalta suuren riskin taudeissa pyritään välttämään liian kevyttä hoitoa. Käyttämämme riskiluokitus vahvisti modernia hoitostrategiaa: nuorehkoilla standardiriskin potilailla solunsalpaajahoito on ensihoitona riittävä, kun taas suuren riskin potilaat hyötyvät vakautushoitona allogenisesta kantasolujensiirrosta. Aineistossamme alle 40-vuotiailla potilailla tai standardiriskin potilailla pitkä aikaishoitotulokset olivat yhtä hyvät pelkillä solunsalpaajilla kuin kantasolujensiirron saaneilla, mutta yli 40-vuotiailla ja suuren riskin potilailla kantasolujensiirto lisäsi henkiinjäämistä pelkkään solunsalpaajahoitoon nähden. Erot eivät ilmenneet koko aineiston elinaikakäyrissä: riskiryhmien henkiinjäämisessä ei näy eroa, eikä eroa myöskään näy solunsalpaajilla tai allogeenisella kantasolujensiirrolla hoidetuilla (KUVA 2A). Riskinmukainen hoitovalinta nojautuu entistä enemmän hoitojen jälkeisen MRD:n monitorointiin, ja ajankohtainen kysymys onkin se, voiko MRD korvata muut riskitekijät (3). Jos MRD:n taso induktiohoidon tai varhaisen vakautushoidon jälkeen ylittää 10-4, taudin uusiutumisen todennäköisyys on suuri. Omassa aineistossamme ei MRD:n mukaista riskiä voitu analysoida riittävällä potilasjoukolla. Tällä hetkellä noudatamme rutiinityössä riskin mukaista hoitostrategiaa sitten, että allogeeninen kantasolujensiirto tehdään alle 40-vuotiaiden standardiriskin ALL:ssa niille potilaille, jotka jäävät induktion ja varhaisen vakautushoidon jälkeen MRD-positiivisiksi. Muutoin hoito nojautuu solunsalpaajiin. MRD-positiivisissa taudeissa kantasolujensiirto parantaa merkittävästi hoitotuloksia (35 60 % paranee), jotka jälleen oleellisesti riippuvat siirron jälkeisestä MRD-tilasta (3). R. Nylund ym.
6 Siirtotulokset ovat paremmat, jos hoidot aloitetaan jo molekulaarisessa relapsissa odottamatta kliinistä relapsia (10). Jos ALL uusiutuu ensiremission jälkeen, ennuste on hyvin huono: uuteen remissioon päätyy vajaa 50 % potilaista (omassa aineistossamme 45 %) ja pysyvä paraneminen on hyvin harvinaista (alle 10 %). Uusiutuneen taudin jälkeen keskimääräinen elinaika on alle puoli vuotta (11). Allogeeninen kantasolujensiirto on tässä tilanteessa paras hoito: keskimäärin 25 % potilaista on parannettavissa (3). Analyysimme tulosten arvioinnissa on otettava huomioon takautuvan analyysin tunnetut heikkoudet: eri hoitoryhmien potilasvalinta on vinoutunut, ja pitkään ajanjaksoon sisältyy hoitotuloksiin mahdollisesti vaikuttavia ajan mittaan muuttuneita tekijöitä. Rajallisella potilasjoukolla tehtävä takautuva tilastoanalyysi ei osoita muuta kuin sen eron hoitotuloksissa, joka käytetyin potilas- ja hoitovalinnoin on saatu. Eri hoitomuotojen todellisen eroavuuden osoittaminen edellyttää eteneviä, satunnaistettuja tutkimuksia. YDINASIAT 88 on harvinainen tauti. Suomessa tapauksia esiintyy 30 vuodessa. 88Potilaista paranee %. 88Suomen Leukemiaryhmän hoitoprotokollat ovat linjanneet taudin hoidon Suomessa. 88Remissioon pääsy on huippuluokkaa Suomessa, ja taudistaan paranee puolet potilaista. 88Alle 40-vuotias standardiriskin potilas ei tarvitse ensihoidossaan rutiiniluonteista allogeenista kantasolujensiirtoa, mutta suuren riskin potilailla se lisää paranemisen mahdollisuutta. tumomabi, joka kohdistaa sytotoksiset T-solut leukeemisiin B-soluihin. Immunologisten soluterapioiden kehitys voi hyödyttää tulevaisuudessa ALL:n hoitoa. Lopuksi Tulevaisuudessa ALL:n molekulaarinen patogeneesi tunnetaan entistä paremmin, ja sen myötä kehitetään patofysiologisiin avainkohtiin vaikuttavia täsmälääkkeitä (12). Tätä odoteltaessa hoitotulokset voivat parantua aiempaa tehokkaampien ja paremmin siedettyjen solunsalpaajajohdosten käytöllä (2). Niitä ovat pegyloitu asparaginaasi, liposomaaliset sytostaatit ja uudet nukleosidianalogit kuten nelarabiini T-soluisen ALL:n hoidossa. Uusi lupaava tulokas ALL:n hoitoon on bispesifinen monoklonaalinen vasta-aine blino- RAMI NYLUND, LK Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta MAIJA ITÄLÄ-REMES, dosentti TYKS, medisiininen toimialue, kliinisen hematologian vastuualue TOMMI KAUKO, VTM, biostatistikko Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos MARJUT KAUPPILA, dosentti MERVI PUTKONEN, LT URPU SALMENNIEMI, LT TOMMI SALMI, LL KARI REMES, LKT, professori TYKS, medisiininen toimialue, kliinisen hematologian vastuualue SIDONNAISUUDET Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia Summary Adult acute lymphoblastic leukemia 20-year treatment results at TYKS Approximately 30 cases of adult acute lymphoblastic leukemia (ALL) emerge in Finland yearly. In literature 35 to 40% of those under the age of 60 are reported to recover from their illness. Of the 67 adult ALL patients treated at the Turku University Hospital from 1990 to 2010, 96% achieved remission. The five-year survival rate was 53%. After remission, an allogeneic stem cell transplant was performed for 22 patients (37%), with 38 patients (63%) continuing on cytotoxic drugs. There was no difference in survival between modes of treatment or risk groups.
7 KIRJALLISUUTTA 1. Elonen E. Akuutit leukemiat. Kirjassa: Ruutu T, Rajamäki A, Lassila R, Porkka K, toim. Veritaudit. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2007, s Pui CH, Evans WE. Treatment of acute lymphoblastic leukemia. N Engl J Med 2006;354: Bassan R, Hoelzer D. Modern therapy of acute lymphoblastic leukemia. J Clin Oncol 2011;29: Marks DI. Treating the older adult with acute lymphoblastic leukemia. Hematology (ASH Education Book) 2010: Fielding AK, Goldstone AH. Allogeneic haematopoietic stem cell transplant in Philadelphia-positive acute lymphoblastic leukaemia. Bone Marrow Transplant 2008;41: Fielding AK. Current treatment of Philadelphia chromosome-positive acute lymphoblastic leukemia. Hematology (ASH Education Book) 2011: Stein A, Forman SJ. Allogeneic transplantation for ALL in adults. Bone Marrow Transplant 2008;41: Mohty M, Labopin M, Volin L, ym. Reduced-intensity versus conventional myeloablative conditioning allogeneic stem cell transplantation for patients with acute lymphoblastic leukemia: a retrospective study from the European Group for Blood and Marrow Transplantation. Blood 2010;116: Bachanova V, Weisdorf D. Unrelated donor allogeneic transplantation for adult acute lymphoblastic leukemia: a review. Bone Marrow Transplant 2008;41: Gökbuget N, Stanze D, Beck J, ym. Outcome of relapsed adult lymphoblastic leukemia depends on response to salvage chemotherapy, prognostic factors, and performance of stem cell transplantation. Blood 2012;120: Oriol A, Vives S, Hermandez-Rivas JM, ym. Outcome after relapse of acute lymphoblastic leukemia in adult patients included in four consecutive risk-adapted trials by the PETHEMA Study Goup. Haematologica 2010;95: Lohi O, Harila-Saari A, Taskinen M. Lasten akuutin lymfoblastileukemian hoito tulevaisuudessa. Suom Lääkäril 2013;68:
ALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
LisätiedotAikuisten akuutin myelooisen leukemian hoito
Joni Järvenpää, Maija Itälä-Remes, Tommi Kauko, Urpu Salmenniemi, Marjut Kauppila, Mervi Putkonen, Tommi Salmi ja Kari Remes Aikuisten akuutin myelooisen leukemian hoito Aikuisten akuuttia myelooista leukemiaa
LisätiedotAML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset:
AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset: - riskiluokitus ELN 2017 ja luokitus WHO:n 2017 mukaisia - AML-
LisätiedotAikuisten akuuttien leukemioiden nykyhoito
Erkki Elonen KATSAUS Aikuisten akuuttien leukemioiden nykyhoito Akuutit leukemiat ovat nykytekniikoin tutkittuina patogeneesiltään, fenotyypiltään ja ennusteeltaan monimuotoinen tautiryhmä. Totunnaisen
LisätiedotAllogeenisten kantasolujensiirtojen kehityssuunnat ja niiden heijastuminen Turun siirtokeskuksen toimintaan ja tuloksiin
Katsaus KARI REMES, SINI LUOMA, TOIVO T. SALMI, TARJA-TERTTU PELLINIEMI, MAIJA ITÄLÄ, MARJUT KAUPPILA, JUKKA NIKOSKELAINEN, MERVI PUTKONEN, VELI KAIRISTO, ALLAN RAJAMÄKI, ANRI TIENHAARA, SEPPO PYRHÖNEN
LisätiedotUudet lääkkeet pidentävät myeloomapotilaiden elinaikaa
Tieteessä alkuperäistutkimus Maria Salminen LK TY, lääketieteellinen tiedekunta Tommi Kauko VTM, biostatistikko Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos, biostatistiikka Mervi Putkonen
Lisätiedotkertomus 2 Hematologi Aino Lepän
Toiminta015 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tulokset 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset
LisätiedotAML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous
AML hoitotutkimuksia AML-työryhmäkokous 27.09.2017 Tutkimuskysymyksiä Induktiohoito Remissioiden määrä Hoidon toksisuus Konsolidaatiohoito Relapsin esto (RFS, OS) Hoidon toksisuus AraC annos Antrasykliini
LisätiedotIäkkään potilaan akuutin leukemian hoito. Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019
Iäkkään potilaan akuutin leukemian hoito Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019 Sidonnaisuudet Pfizer, Amgen Asiantuntijapalkkiot, matkakustannukset Kuka on iäkäs (leukemiapotilas)?
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotLymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot
Esa Jantunen, Sirkku Jyrkkiö, Outi Kuittinen, Tuula Lehtinen, Rita Janes, Erkki Elonen ja Liisa Volin Lymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot Monien lymfoomatyyppien hoitotulokset ovat parantuneet.
LisätiedotTyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen
Tyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen akuutin lymfaattisen leukemian hoitotuloksiin Suomessa Helena Hohtari Lääketieteen kandidaatti Helsinki 8.7.2012 Tutkielma helena.hohtari@helsinki.fi
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201408072034
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotTietoa sinulle, jolla on. myelodysplastinen
Tietoa sinulle, jolla on myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) 1. Mitä MDS tarkoittaa? Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on ryhmänimitys joukolle pahanlaatuisia verisairauksia, jotka ovat lähtöisin luuytimen
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotKATSAUS. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Tapani Ruutu
KATSAUS Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet Tapani Ruutu Kantasolusiirron avulla voidaan lisätä pahanlaatuisen veritaudin solunsalpaaja- ja sädehoidon voimakkuutta ja suurentaa taudin paranemistodennäköisyyttä.
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotValtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki
LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman
LisätiedotTransplant eligible ensilinjan hoito
Transplant eligible ensilinjan hoito Ohje koskee hyväkuntoisia 70-75-vuotiaita potilaita Sytogenetiikka kaikilta Korkean riskin sytogenetiikka: del17p ( 20%), t(4;14),+1q, t(14;16), t(14;20) Potilaat pyritään
LisätiedotLevinneen suolistosyövän hoito
Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,
Lisätiedotkertomus 2 Hematologi Aino Lepän
Toiminta016 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tuloksia 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset
LisätiedotHEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2012 Jenny Kultanen & Lilli Mustonen HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK)
LisätiedotMYELOOMAN HOITO-OHJE. Sisällysluettelo. Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 2019
MYELOOMAN HOITO-OHJE Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 2019 Sisällysluettelo 1. Kantasolusiirtoon soveltuvat ensilinjan hoito... 2 1.1. Induktiohoito...3 1.2. Omien kantasolujen mobilisaatio...4
LisätiedotMYELOOMAN HOITO-OHJE. Sisällysluettelo. Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 11/2017
MYELOOMAN HOITO-OHJE Suomen myeloomaryhmän (FMG) hoitosuositus 11/2017 Sisällysluettelo 1. Kantasolusiirtoon soveltuvat ensilinjan hoito... 2 1.1. Induktiohoito... 2 1.2. Omien kantasolujen mobilisaatio...
LisätiedotTavallisimmat lymfaattiset sairaudet
Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista
LisätiedotDiagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely
Lymfoomat Non-Hodgkin-lymfoomat n. 1000/v Hodgkin-lymfooma n. 120/v Noin 5 % kaikista syövistä Lymfoomien etiologia Tuntematon Immuunipuutos synnynnäiset immuunipuutostaudit elimensiirrot HIV EB-virus
LisätiedotKOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI
KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI matti korhonen, ylilääkäri Solupalvelut SPR Veripalvelu 21.9.2016 Sisältö 1. Suomen Kantasolurekisterin toiminta 2. Luovuttajan valinta, siirteen
LisätiedotEsa Jantunen, professori Itä-Suomen yliopisto ja Siunsote Erikoistuvien päivät Kuopio
Esa Jantunen, professori Itä-Suomen yliopisto ja Siunsote Erikoistuvien päivät Kuopio 12.04.2019 SYNNINTUNNUSTUKSET Advisory board: Genzyme/Sanofi, Amgen, Takeda, TEVA International meetings: Celgene,
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Luuytimensiirrosta veren kantasolujen. kokemukset sadan ensimmäisen potilaan autologisesta kantasolujen siirrosta Turussa
ALKUPERÄISTUTKIMUS Luuytimensiirrosta veren kantasolujen siirtoon kokemukset sadan ensimmäisen potilaan autologisesta kantasolujen siirrosta Turussa Kari Remes, Allan Rajamäki, Seija Grenman, Maija Itälä,
LisätiedotMatalamman riskin AML. Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi
Matalamman riskin AML Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi 1. AI-induktio Nykyinen hoito 2. Mito-HDAraC induktio Mitoksantoni 4 pv + HDAraC 16 g/m2 8 g/m2 4 g/m2
LisätiedotKäänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä!
Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä! Noin kolmannes lasten syövistä on leukemioita ja yleisin niistä on akuutti lymfoblastileukemia.
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Konventionaalinen syöpähoito... 3 1. Yleiset tunnusluvut... 3 2. Leukemiat...
LisätiedotABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA
ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 13.11.2006 Petra Koskimies Tanja Pursiainen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotLapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014
Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotKrooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on
KATSAUS Kroonisen lymfaattisen leukemian nykyhoito Maija Itälä Krooninen lymfaattinen leukemia on länsimaiden yleisin leukemia, ja sitä on totuttu hoitamaan kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Alkyloiva
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... Yksikön esittely... Kansainväliset/pohjoismaiset tutkimus- ja hoito-ohjelmat, joissa olemme jo
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotVeren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat
VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotAutologiset kantasolusiirrot. aiheet non-hodgkin-lymfoomissa. Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen
Alkuperäistutkimus Autologiset kantasolusiirrot non-hodgkin-lymfoomissa Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen Non-Hodgkin-lymfoomat ovat yleisin autologisella kantasolusiirrolla
LisätiedotAllogeeninen kantasolusiirto myelofibroosin hoidossa
Aura Toivari, Maija Itälä-Remes, Marjut Kauppila, Mervi Putkonen, Urpu Salmenniemi ja Kari Remes KATSAUS Allogeeninen kantasolusiirto myelofibroosin hoidossa Myelofibroosi on pahanlaatuinen myeloproliferatiivinen
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotTietoa sinulle, jolla on. myelodysplastinen
Tietoa sinulle, jolla on myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) 1. Mitä MDS tarkoittaa? Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on ryhmänimitys joukolle pahanlaatuisia verisairauksia, jotka ovat lähtöisin luuytimen
LisätiedotSoluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotLAPSUUSIÄN AKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2015 Ellinoora Kumpulainen, Annika Lindberg, Enni Metsäranta & Aino LAPSUUSIÄN AKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA Potilasopas 4 5-vuotiaille lapsille
LisätiedotSoluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
LisätiedotIäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito
Esa Jantunen, Taru Kuittinen ja Erkki Elonen KATSAUS Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito Suuri ja yhä lisääntyvä osa pahanlaatuisiin veritauteihin sairastuvista on iäkkäitä, mutta hoitotutkimuksia
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotHIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotNOPHO-ALL2008 22.8.2014 N= 200 7.10.2014. Helene Hallböök, Uppsala Univ.
NOPHO-ALL2008 TILANNE TUTKIMUSMAISSA JA OMAT KOKEMUKSET PILOTTIPOTILAIDEN HOIDOSTA AKUUTTI LEUKEMIA RYHMÄ 24.9.204 UWK 22.8.204 N= 200 Mean age 28.5 y (range 8-46y) Srvival data on 82 pts cohort sed for
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotKANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN
KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN Matti Korhonen, dos, ylilääkäri Solupalvelut, Veripalvelu 12.2.2016 Sisältö monikykyiset ja aikuisen kantasolut (ks. kantasoluluento, googlaa
LisätiedotLasten akuutin lymfoblastileukemian hoito tulevaisuudessa
Katsaus Olli Lohi LT, dosentti, lastenhematologi ja -onkologi TAYS, lastenklinikka olli.lohi@uta.fi Arja Harila-Saari LT, dosentti, lastenhematologian erikoislääkäri Karoliininen instituutti, Tukholma
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen
LisätiedotGranulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet. Erkki Elonen
LÄÄKEVAAKA Granulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet Erkki Elonen Vaikea neutropenia altistaa vaarallisille infektioille. Granulosyyttikasvutekijät ovat parantaneet granulosytopeniapotilaiden elämänlaatua
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotMyelooman muuttuva hoito
Katsaus Esa Jantunen Myelooman muuttuva hoito Viime vuosina autologinen kantasolusiirto on vakiinnuttanut asemansa nuorempien myeloomapotilaiden hoidossa, ja talidomidia käytetään entistä useammin osana
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotKivessyövän hoidossa tapahtuu
Kivessyövän hoidossa tapahtuu S. Jyrkkiö, Tyks Onkologiapäivät 30.8.2014 Kivessyöpä yleistyy Nordcan database/ylönen O. 1 ST I kivessyöpä: seuranta tai adj hoito? 2 Seminoma ST I SWENOTECA tulokset V 2007-2010
LisätiedotWALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ-ÖHJE
WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ-ÖHJE Laatinut: Suomen myeloomaryhmä (FMG) (hyväksytty 13.2.2019) Sisällysluettelo 1. Yleistä... 1 2. Diagnoosivaiheen tutkimukset, riskiluokitus ja hoitoindikaatiot...
LisätiedotFollikulaarisen lymfooman nykyhoito
Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaariseen lymfoomaan sairastui Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkiaan 228 potilasta. 1 Tämä tarkoittaa noin viidesosaa kaikista
LisätiedotLataa Veritaudit. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Veritaudit Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Veritaudit Lataa ISBN: 9789516564251 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.70 Mb Kauttaaltaan päivitetty Veritaudit käsittää johdatuksen hematologiaan, hematologiset laboratoriotutkimukset,
LisätiedotSyövän solunsalpaajahoidon keskeisimpiä
Syöpäpotilaan infektiot Valkosolukasvutekijät pahanlaatuisten tautien tukihoitona Pekka Riikonen, Erkki Elonen ja Lasse Teerenhovi Solunsalpaajat ovat keskeinen osa monen syövän hoitoa. Niiden vaikutus
LisätiedotPUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI
PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten
LisätiedotKLL-potilaan opas. Krooninen lymfaattinen leukemia ja sen hoito Sairauden vaikutus elämään. Marika Javanainen
KLL-potilaan opas Krooninen lymfaattinen leukemia ja sen hoito Sairauden vaikutus elämään Marika Javanainen Teksti Lääketieteen toimittaja Marika Javanainen, Juttutoimisto Helmi Asiantuntija Veritautien
LisätiedotHodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset. Marjo Pajunen
Tapausselostus Hodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset Marjo Pajunen Sädehoidon aiheuttamat myöhäiset, vakavat sivuvaikutukset ovat suhteellisen harvinaisia. Hodgkinin taudissa hoitotulokset
LisätiedotZAVEDOS , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
1 (6) ZAVEDOS 9.6.2016, versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akuuttia lymfaattista leukemiaa (ALL) esiintyy
LisätiedotImbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/474809/2014 Imbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Imbruvica-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotMyelodysplastinen oireyhtymä
Katsaus tieteessä Marjut Kauppila TYKS, medisiininen sektori, hematologia ja kantasolusiirtoyksikkö marjut.kauppila@tyks.fi Freja Ebeling HUS, hematologian klinikka Taru Kuittinen, apulaisylilääkäri KYS,
Lisätiedot