Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä"

Transkriptio

1 Volume 14 Issue ISSN: Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä Suositukset Sairaanhoitajavetoisilla vastaanotoilla voidaan jossain määrin tukea aikuispotilaita, joilla on äskettäin todettu tai olemassa oleva sepelvaltimotauti, saavuttamaan hoidon tavoitetasot kuten kokonaiskolesteroli- ja verenpainetaso. Hoitajavastaanotot näyttävät kuitenkin olevan vähemmän vaikuttavia parantamaan lyhyt- tai pitkäkestoisesti muiden riskitekijöiden kuin LDL-kolesterolin ja triglyseridien arvoja. (Luokka B) sairaanhoitajavetoiset vastaanotot tarjoavat jossain määrin tukea äskettäin todettua tai olemassa olevaa sepelvaltimotautia sairastavien aikuispotilaiden elämäntapamuutosten ylläpitämisessä ja vaikuttavat potilaiden motivaatioon sepelvaltimotaudin riskitekijöiden välttämiseen ensimmäisenä vuonna poliklinikkakäynnin jälkeen. (Luokka B) Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot saattavat vaikuttaa positiivisesti potilaan kokemaan elämän laatuun ja yleiseen terveydentilaan, erityisesti fyysiseen toimintakykyyn aikuisilla, joilla on äskettäin todettu tai olemassa oleva sepelvaltimotauti. (Luokka B) Suositusten luokat Suosituksessa käytetyt luokat perustuvat Joanna Briggs Instituutin vuonna 2006 kehittämään vaikuttavuuden arviointimenetelmään Grades of effectiveness 1. Luokka A Vahva tuki soveltamiselle. Luokka B Kohtalainen tuki soveltamiselle, jonka vuoksi soveltamista kannattaa harkita Luokka C Ei tukea Tietolähde Tämä JBI-suositus päivittää ja korvaa Joanna Briggs Instituutin (JBI) vuonna 2009 julkaiseman JBI-suosituksen. JBI-suositus perustuu järjestelmälliseen katsaukseen, joka on julkaistu JBI:n järjestelmällisten katsausten kirjastossa vuonna Raportin koko teksti on saatavana Joanna Briggs Instituutista (www.joannabriggs.org). Tausta Sairaanhoitajavetoinen vastaanottotoiminta käynnistyi ensimmäiseksi Iso-Britannian ja Yhdysvaltain perusterveydenhuollossa 1980-luvulla. Tavoitteena oli parantaa hoidon jatkuvuutta potilaan kotiuduttua sekä pyrkiä hillitsemään hoidon kustannuksia. Ero sairaanhoitajavetoisen vastaanottotoiminnan ja muunlaisen vastaanottotoiminnan kuten lääkärivastaanoton välillä on siinä, että sairaanhoitajavetoisesta vastaanotosta vastaa sairaanhoitaja itsenäisesti ja toiminnan näkökulma on kokonaisvaltaisempi, ennaltaehkäisevämpi ja ohjaavampi, ei terapeuttinen tai lääketieteellinen. Pääasialliset hoitotyön toiminnot tällaisella vastaanotolla ovat potilaan terveydentilan arviointi, seuranta ja valvonta sekä terveysneuvonta ja ohjaus - eivät terapia, diagnosointi tai lääketieteellisen hoidon suunnittelu. Tarjoamalla psykososiaalista tukea, ehkäisemällä sairauksien pahenemista (secondary prevention) ja muodostamalla kokonaisvaltaisen näkemyksen potilaan tarpeista sairaanhoitajavetoinen vastaanotto voi olla eräs vaihtoehto selviytyä jatkuvasti kasvavasta iäkkäiden ja pitkäaikaissairaidenpotilaiden määrästä sekä kehittää hoitoon liittyvää asiakastyytyväisyyttä. Sepelvaltimotauti on länsimaissa suurin sairaus ja kuolinsyy, ja se todennäköisesti lisääntyy edelleen väestön ikääntyessä. Sepelvaltimotautia jo sairastavilla henkilöillä on lisääntynyt riski sairastua muihinkin sydänsairauksiin. Terveellisten JBI Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä Best Practice 14(2)

2 elämäntapojen omaksumisella ja niiden ylläpitämisellä voidaan merkittävästi vähentää sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamaa kuolleisuutta. Sairaanhoitajavetoinen vastaanotto voi tarjota keinon ylläpitää pitkäaikaissairaiden, esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoidon laatua ja samalla vähentää potilaiden määrää kiireisissä sairaaloissa ja lääkäreiden vastaanotoilla. Sairaanhoitajat voivat vaikuttaa potilaan riskitekijöiden vähentämiseen, koska he tuntevat potilaan ja heillä on tarvittaessa mahdollisuus konsultoida muita terveydenhuollon ammattilaisia. Lisäksi sairaanhoitajat voivat tarjota mahdollisuutta elämäntapamuutoksiin silloin, kun potilas on siihen valmis eikä silloin, kun potilaalla on sairauteen liittyvä akuutti kriisivaihe. Määritelmät Tässä JBI-suosituksessa on käytetty seuraavia määritelmiä: Sairaanhoitajavetoinen vastaanotto: Termi kuvaa vastaanottotoimintaa, josta vastaa sairaanhoitaja ja jossa työskentelee vain sairaanhoitajia. Sairaanhoitajat voivat arvioida, hoitaa ja neuvoa asiakasta tai lähettää hänet tarvittaessa muun terveydenhuollon palvelun piiriin. Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät: Termillä tarkoitetaan terveyteen tai elämäntapaan liittyviä tekijöitä, jotka lisäävät sepelvaltimotaudin riskiä. Tunnettuja riskitekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa, ovat ylipaino, tupakointi, korkeat kolesterolitasot, korkea verenpaine, masennus, vähäinen liikunta ja suuri alkoholin kulutus. Sitoutuminen: Halukkuus noudattaa hoito-ohjeita. Tavoite Tämän JBI-suosituksen tarkoituksena on esittää paras saatavilla oleva näyttö sairaanhoitajavetoisen vastaanoton vaikuttavuudesta sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä aikuisilla (yli 18-vuotiailla), joilla on äskettäin todettu tai olemassa oleva sepelvaltimotauti. Tutkimusten laatu Järjestelmällisessä katsauksessa oli mukana 13 artikkelia, jotka kuvasivat seitsemää vuosina toteutettua tutkimusta. Kolme niistä oli tehty Englannissa, loput neljä Skotlannissa, Australiassa, Kiinassa sekä Kanadassa. Kaikki tutkimukset olivat satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Kahdessa oli käytetty klusteriasetelmaa. Katsaukseen sisältyneet sairaanhoitajavetoiset vastaanotot toimivat pääasiassa yleislääkärivastaanottojen yhteydessä; yksi toimi sairaalassa ja potilaiden seuranta toteutettiin kotona. Seurannan kesto vaihteli kolmesta kuukaudesta kymmeneen vuoteen. Useimmissa tapauksissa seuranta päättyi vuoden kuluttua. Tutkimusten metodologinen laatu oli erittäin hyvä satunnaistamista lukuun ottamatta. Satunnaistaminen oli kuvattu tarkoin ja toteutettu asianmukaisesti ainoastaan yhdessä kiinalaisessa tutkimuksessa. Tulokset Verenpaine Verenpaine oli lopputulosmuuttujana viidessä tutkimuksessa. Kahden tutkimuksen meta-analyysin (satunnaisten vaikutusten, random effects, malli) perusteella sairaanhoitajavetoisilla vastaanotoilla ei osoitettu olevan tilastollisesti merkitsevää hyötyä verenpaineen alentamisessa 6-8 kuukauden aikana. Vuoden kuluttua interventioryhmässä havaittiin verrokkiryhmään verrattuna merkitsevästi enemmän potilaita, joiden verenpaine oli alle 140/85 mmhg. Yhdessä tutkimuksessa verenpaineen hallinnan osoitettiin parantuneen merkittävästi potilaiden käytyä vuoden ajansairaanhoitajavetoisella vastaanotolla, mutta tulokset eivät säilyneet neljän vuoden seurannassa. Lievä verenpaineen lasku on pitkällä tähtäimellä todennäköistä, mikä puoltaa sairaanhoitajavetoisten vastaanottojen tarjoamaa hoitoa. Hoidolla ei osoitettu olevan vaikutusta pitemmällä kuin vuoden tähtäimellä; katsauksessa oli tosin mukana vain kaksi tätä käsittelevää tutkimusta. Veren rasva-arvot Meta-analyysi voitiin suorittaa kokonaiskolesterolin sekä HDL-kolesterolin osalta. Kokonaiskolesterolia oli käytetty lopputulosmuuttujana kuudessa tutkimuksessa. Kahdessa tutkimuksessa havaittiin kuuden ja toisessa kahdeksan kuukauden seurannalla olevan myönteinen, vaikkakaan ei tilastollisesti merkitsevä vaikutus. Kahden tutkimuksen meta-analyysissä (random effects -malli) kokonaiskolesterolitason pitkäaikaistutkimus osoitti kuitenkin, että sairaanhoitajavetoisten vastaanottojen vaikutukset vähenivät 12 ja 18 kuukauden kuluttua. Tästä huolimatta potilaat hyötyvät edelleen merkittävästi sairaanhoitajavetoisten vastaanottojen riskitekijöiden hallintaan liittyvästä toiminnasta. Tätä arvioitiin selvittämällä niiden potilaiden määrä, jotka saavuttivat kokonaiskolesterolin tavoitetason, alle 5 mmol/l. Meta-analyysi osoitti, että tavoitetason saavuttaneiden potilaiden määrä oli vuoden kuluttua interventioryhmässä merkitsevästi korkeampi. Meta-analyysin tulokset eivät osoittaneet merkitsevää eroa HDL-kolesterotasossa ryhmien välillä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kokonaiskolesterolia ja HDL-kolesterolia koskevassa meta-analyysissä ei tullut ilmi, että sairaanhoitajavetoisista JBI Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä Best Practice 14(2)

3 vastaanotoista olisi hyötyä. Kuitenkin LDL-kolesterolia ja triglyseridejä koskevat yksittäiset tulokset osoittivat, että vastaanottotoiminta paransi kyseisiä arvoja lyhyellä aikavälillä. Sairaanhoitajavetoisella vastaanottotoiminnalla ei saavutettu pitkäkestoisia vaikutuksia veren rasva-arvojen kohdalla; poikkeuksena oli tavoitearvojen saavuttamiseen tähtäävä hoito. Tupakointi Järjestelmälliseen katsaukseen sisältyvät tutkimukset osoittivat, ettei sairaanhoitajavetoisilla vastaanotoilla ollut vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Tupakoimattomien potilaiden määrä ei vähentynyt potilaiden käytyä vuoden ajan sairaanhoitajavetoisilla vastaanotoilla. Paino Tutkimusten mukaan sairaanhoitajavetoisilla vastaanotoilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta potilaiden laihtumiseen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Sitoutuminen hoitoon Hoitoon sitoutuminen on tärkeä osa terveyskäyttäytymistä, koska sillä on yhteyttä siihen, miten paljon potilaat pystyvät muuttamaan elämäntyyliään. Kanadalaisessa tutkimuksessa arvioitiin lääkehoidon ohjeenmukaista käyttöä sitoutumista kuvaavan indeksin avulla. Indeksi kuvaa niiden päivien osuutta, jolloin potilas otti lääkkeen suunnitelman mukaisesti. Tulos ilmoitettiin prosentteina. Kirjoittajien mukaan ryhmien välillä ei havaittu merkittävää eroa. Yhdessä skotlantilaisessa tutkimuksessa arvioitiin sitoutumista aspiriinin käyttöön. Vuoden kuluttua tehty seuranta osoitti, että sitoutuminen ohjeen mukaan tapahtuvaan aspiriinin oikeaan käyttöön oli interventioryhmässä merkitsevästi yleisempää. Samoin havaittiin merkitsevästi hyötyä toistuvasta liikunnasta ja ruokavalion noudattamisesta vuoden kuluttua, mutta vaikutukset eivät säilyneet neljän vuoden seurannassa. Tulokset puoltavat voimakkaasti sairaanhoitajavetoisen vastaanoton hyötyjä potilaiden tukemisessa, kun tavoitteena on ylläpitää elintapamuutoksia sekä vaikuttaa potilaiden halukkuuteen sitoutua sepelvaltimotaudin ehkäisyyn vastaanotolle tuloa seuraavan vuoden aikana. Katsaukseen sisältyvissä tutkimuksissa mitattiin ainoastaan sitoutumista lääkehoitoon, joten sitoutuminen muihin terveyttä edistäviin strategioihin ei ole tiedossa. Elämänlaatu ja yleinen terveydentila Useimmissa tutkimuksissa mitattiin terveydentilaan ja koettuun elämänlaatuun liittyviä lopputulosmuuttujia Short Form 36 (SF 36) -kyselylomakkeen avulla. Kyselyssä pisteytys vaihtelee välillä 0-100, ja korkeampi pistemäärä viitaa parempaan lopputulokseen. Meta-analyysissä yhdistettiin vuoden kestäneen seurannan tulokset kolmesta tutkimuksesta. Valitettavasti yhdessäkään artikkelissa ei esitetty SF 36:n kaikkien kahdeksan osa-alueen yhteistulosta, joten sitä voitu laskea. Siksi jokainen SF 36 -osaalue arvioitiin ja tulkittiin erikseen. Fyysinen toimintakyky Tulokset puolsivat merkitsevästi sairaanhoitajavetoista vastaanottotoimintaa sepelvaltimopotilaiden fyysisen suoritus- ja toimintakyvyn parantamisessa. Sosiaalinen toimintakyky Sairaanhoitajavetoisten vastaanottojen vaikutus sepelvaltimopotilaiden sosiaalisen toimintakyvyn parantamisessa on verrattavissa muuhun vastaanottotoimintaan. Ryhmien välillä ei havaittu eroja 12 ja 18 kuukautta tai neljä vuotta kestäneessä seurannassa. Fyysiseen toimintaan ja tunne-elämään liittyvät rajoitukset Tulosten mukaan sairaanhoitajavetoinen vastaanottotoiminta parantaa potilaiden kykyä suoriutua fyysisistä ja tunne-elämään liittyvistä toiminnoista. Kipu Vuoden kestäneessä seurannassa ei todettu kivunlievitykseen liittyvää vaikutusta. Energisyys ja jaksaminen Potilaiden oma käsitys energisyydestä ja jaksamisesta ei parantunut merkittävästi sairaanhoitajavetoiselle vastaanotolle osallistuvassa interventioryhmässä vuoden kestäneessä seurannassa. Yhdessä tutkimuksessa (klusterisatunnaistettu) havaittiin koetun jaksamisen parantumista vuoden kestäneessä seurannassa. Kyseistä vaikutusta ei todettu tutkimuksissa, joissa seuranta jatkui pitempään. JBI Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä Best Practice 14(2)

4 Mielenterveys Sairaanhoitajavetoisen vastaanottotoiminnan ei havaittu merkittävästi parantavan potilaiden mielenterveyttä. Yhtä (klusteri)tutkimusta lukuun ottamatta vastaanottotoiminnan vaikutukset eivät olleet myönteisiä pitkällä aikavälillä 18 kuukautta ja 4 vuotta kestäneessä seurannassa. Koettu yleinen terveydentila Potilaiden kokema yleinen terveydentila oli merkitsevästi parempi interventioryhmässä vuoden kestäneen seurannan jälkeen, mutta 18 kuukauden ja neljän vuoden seurannan tulokset eivät tukeneet tätä löydöstä. Yhteenvetona SF 36 -kyselyn tuloksista voidaan todeta, että ensimmäisen vuoden seurannan jälkeen tilastollisesti merkitsevää paranemista saavutettiin ainoastaan fyysisen toimintakyvyn, fyysiseen toimintaan ja tunne-elämään liittyvien rajoitusten sekä koetun yleisen terveydentilan kohdalla. Kaikkien muiden osa-alueiden kohdalla sairaanhoitajavetoisen vastaanoton tulokset vastasivat muun vastaanottotoiminnan tuloksia. Masennus ja ahdistus Vain yhdessä skotlantilaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin masennusta ja ahdistusta. Niiden kohdalla ei havaittu mitään eroa ryhmien välillä vuoden ja neljän vuoden seurannassa. Rasitusrintakipuoireet Yksi tutkimus keskittyi rasitusrintakipuoireisiin. Mittauksessa käytettiin Seattle Angina -kyselylomaketta. Vuoden kestäneessä seurannassa ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja rasituskapasiteetissa ja rintakipuoireiden tiheydessä: interventioryhmän pistemäärä oli korkeampi, mikä tarkoittaa, että rasitusrintakipuoireita esiintyi vähemmän. Yhdessä skotlantilaisessa tutkimuksessa rasitusrintakivun arvioinnissa käytettiin AnginaTyPe -kyselylomaketta. Sen mukaan ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa vuoden ja neljä vuotta kestäneessä seurannassa. Poikkeuksena oli, että interventioryhmän potilaat kokivat merkitsevästi harvemmin rintakivun pahenemista käytyään vuoden ajan sairaanhoitajavetoisella vastaanotolla. Sairaalaan otto Yhdessä skotlantilaisessa tutkimuksessa arvioitiin potilaiden sairaalahoitojaksojen määrää. Kymmenen vuoden seurannassa ryhmien välillä ei havaittu eroja. Tutkimustietojen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä lyhyen ja keskipitkän aikavälin seurannan tuloksista. Sepelvaltimotapahtumat, sepelvaltimokuolleisuus ja kokonaiskuolleisuus Yhdessä skotlantilaisessa tutkimuksessa kokonaiskuolleisuus väheni merkitsevästi interventioryhmässä neljän vuoden seurannan jälkeen. Sepelvaltimotapahtumien esiintymisessä todettiin lisäksi lähes merkitsevä ero. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja kaikista syistä johtuvassa kuolleisuudessa, sepelvaltimotapahtumien tai niistä johtuvien kuolemien määrässä 10 vuotta kestäneessä seurannassa. Kiitokset Joanna Briggs Instituutti on tehnyt tämän JBI-suosituksen. Suosituksen soveltuvuus Suomessa Tämä JBI-suositus soveltuu käytettäväksi suomalaiseen terveydenhuoltoon. Käännöksestä vastaavat ja suosituksen soveltuvuuden arvioineet asiantuntijat TtM Riitta Danielsson-Ojala, projektitutkija, Turun yliopisto ja apulaisosastonhoitaja, Turun yliopistollinen keskussairaala TtT Heidi Grandell-Niemi, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Sydänpiiri TtM Heidi Laine, Tutkimusylihoitaja (vs.), Turun yliopistollinen keskussairaala Suositus on käännetty yhteistyössä Suomen JBI yhteistyökeskuksen kanssa. JBI Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä Best Practice 14(2)

5 Hoitotyön interventiot sydän- ja verisuonisairauksien riskin vähentämiseksi aikuisilla Lähteet 1. The Joanna Briggs Institute. Levels of Evidence and Grades of Recommendations. 2. The Joanna Briggs Institute. Nurse-led interventions to reduce cardiac risk factors in adults. Best Practice: evidence-based information sheets for health professionals 2009; 13(5): Schadewaldt V, Schultz T. A systematic review on the effectiveness of nurse-led cardiac clinics for adult patients with coronary heart disease. JBI Library of Systematic Reviews 2010;8(2): Pearson A, Wiechula R, Court A, Lockwood C.The JBI model of evidence-based healthcare. Int J of Evid Based Healthc 2005; 3(8): The Joanna Briggs Institute, Faculty of Health Sciences, The University of Adelaide, South Australia, 5005, Australia p: f e: published by Wiley-Blackwell Publishing The procedures described in Best Practice must only be used by people who have appropriate expertise in the field to which the procedure relates. The applicability of any information must be established before relying on it. While care has been taken to ensure that this edition of Best Practice summarises available research and expert consensus, any loss, damage, cost, expense or liability suffered or incurred as a result of reliance on these procedures (whether arising in contract, negligence or otherwise) is, to the extent permitted by law, excluded. JBI Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä Best Practice 14(2)

Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten kroonisen kivun lievityksessä

Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten kroonisen kivun lievityksessä Volume 17 Issue 14 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien

Lisätiedot

Imetysohjelmat terveydenhuollossa

Imetysohjelmat terveydenhuollossa Volume 15 Issue 3 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Imetysohjelmat

Lisätiedot

Interventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi

Interventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi Volume 14 Issue 15 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa

Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa Volume 15 Issue 13 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Koira-avusteinen

Lisätiedot

Sairaanhoitajien ja syöpää sairastavien aikuispotilaiden tehokas viestintä sairaalassa

Sairaanhoitajien ja syöpää sairastavien aikuispotilaiden tehokas viestintä sairaalassa Volume 15 Issue 1 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajien

Lisätiedot

Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä

Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä Volume 15 Issue 12 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Musiikin

Lisätiedot

Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä

Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä Volume 15 Issue 5 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Palliatiivinen

Lisätiedot

Musiikki interventiona sairaalassa

Musiikki interventiona sairaalassa Volume 13 Issue 3 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa

Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Volume 15 Issue 8 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Hemodialyysipotilaan

Lisätiedot

Täydennysravintojuomat ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille

Täydennysravintojuomat ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille Volume 14 Issue 3 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Täydennysravintojuomat

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko

Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko Volume 15 Issue 7 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Keinot omatoimisen

Lisätiedot

Omaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa

Omaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa Volume 18 Issue 2 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Omaisten osallistuminen

Lisätiedot

Aivohalvauksesta toipuvien iäkkäiden henkilöiden psykososiaalis-henkinen kokemus rivillä

Aivohalvauksesta toipuvien iäkkäiden henkilöiden psykososiaalis-henkinen kokemus rivillä Volume 13 Issue 6 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Menettelytavat lääkkeiden jakamiseen sekä antamiseen liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi sairaalassa rivillä

Menettelytavat lääkkeiden jakamiseen sekä antamiseen liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi sairaalassa rivillä Volume 14 Issue 4 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Menettelytavat

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön

Lisätiedot

Vanhempiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuus lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi perusterveydenhuollossa

Vanhempiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuus lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi perusterveydenhuollossa Volume 18 Issue 3 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Vanhempiin

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Painehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä

Painehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä Volume 12 Issue 3 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä Informaatikko Hannele Mikkola 13.4.2011 Turun ammattikorkeakoulun kirjasto Näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyöhön: JBI CoNNECT+ Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF:n kevätseminaari 13.4.2011

Lisätiedot

Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta

Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta Volume 14 Issue 7 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Painehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy

Painehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy Volume 12 Issue 2 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämiseen liittyvän trauman hoito rivillä

Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämiseen liittyvän trauman hoito rivillä Volume 13 Issue 4 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011 Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala Tampere-talo 6.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, VT Teija Korhonen, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö

Lisätiedot

Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa

Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa Volume 14 Issue 9 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Omaishoitajien auttaminen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

Tukea kaatumisvaarassa oleville apua ennakointiin

Tukea kaatumisvaarassa oleville apua ennakointiin Tukea kaatumisvaarassa oleville apua ennakointiin Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen kehittämishankkeen seminaari 2.12.2013 KYS, Kuopio Tarja Tervo-Heikkinen PSSHP, KYS Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija Esityksen sisältö Teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Näytöstä käyttöön Kutsu

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 1 Sisältö Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 ORGANISAATIO... 3 3 TAVOITTEET, TOIMENPITEET

Lisätiedot

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen POTILAAN VAJAARAVITSEMUS Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen TAUSTAA Tavoitteena systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta Henkilökunnan osaamisen kartoittaminen

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 LIITE 3 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunta 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. ORGANISAATIO... 3 3. VUODEN 2013 TAVOITTEET JA TOTEUTUNUT TOIMINTA...

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa

Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa Volume 13 Issue 1 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry www.pwc.com Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Urheilujuridiikan päivä Juha Laitinen Yleishyödyllinen yhteisö (TVL 22 ) 1) Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi -

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot