Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko
|
|
- Marika Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Volume 15 Issue ISSN: Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko Suositukset Kaikille potilaille, jotka voisivat suoriutua itsenäisesti puhtaasta toistokatetroinnista, pitäisi tehdä kattava arviointi (Luokka B) Kaikille potilaille, joiden arvioidaan kognitiivisesti ja fyysisesti suoriutuvan omatoimisesti toistokatetroinnista ja jotka haluavat sen tehdä, pitäisi tarjota kattava yhtenäinen ja jaksotettu opetusohjelma. Ohjelman pitäisi koostua kolmesta vaiheesta: taustatiedon tuottaminen, katetrointitaidon harjoittaminen ja seuranta sekä tuki, kunnes luottamus ja taito on saavutettu. (Luokka B) Pitäisi tunnistaa potilaat, jotka mahdollisesti hyötyisivät erityisesti heille yksilöllisten tarpeiden (esim. huonot käden liiketoiminnot) mukaan suunnitelluista apuvälineistä toistokatetroinnin suorittamiseksi. Apuvälineiden tarpeen arvioinnin tulisi perustua yhden tai useamman asiantuntijan (esim. kliinisen hoitotyön asiantuntija, uroterapeutti, toimintaterapeutti) arvioon. (Luokka B). Harjoitusohjelma pitäisi kehittää sellaiseksi, että koko henkilöstö hallitsee jokaisen toistokatetroinnin harjoitusvaiheen ja heidän pätevyytensä toistokatetroinnin opettamisessa pitäisi arvioida säännöllisesti. (Luokka B). Suositusten luokat Suosituksessa käytetyt luokat perustuvat Joanna Briggs Instituutin vuonna 2006 kehittämään vaikuttavuuden arviointimenetelmään Grades of effectiveness 1. Luokka A Vahva tuki soveltamiselle. Luokka B Kohtalainen tuki soveltamiselle, jonka vuoksi soveltamista kannattaa harkita Luokka C Ei tukea Tietolähde JBI-suositus perustuu vuonna 2011 JBI:n järjestelmällisten katsausten kirjastossa julkaistuun kattavaan järjestelmälliseen katsaukseen. Koko raportti 2 on saatavissa Joanna Briggs instituutista Tausta Kliinikoiden tavoitteena on edistää neurogeenista rakkoa toistokatetroivien potilaiden pitkäaikaista sitoutumista ja menetelmän hallinnan jatkuvuutta, mikä lisää potilaan itsenäisyyttä ja vähentää virtsateiden komplikaatioita. Ennen kuin tämä tekniikka esiteltiin 1970-luvulla, selkäydinvammaisten potilaiden kuolleisuudesta noin 80 % oli seurausta urologisista komplikaatioista. Vuoteen 2006 mennessä tämä oli vähentynyt 3,6 %:iin. 2 Katetroinnin aiheuttamien komplikaatioiden vähentäminen on ollut lähtökohtana useissa järjestelmällisissä katsauksissa, joissa on tunnistettu paras saatavissa oleva näyttö tekniikasta ja välineistöstä. 3,4 Niitä on täydennetty viimeaikaisilla kattavilla järjestelmällisillä katsauksilla, joissa on yhdistetty tutkimusnäyttö toistokatetroinnin hyödyistä ja haitoista, kriteereistä omatoimisen toistokatetroinnin soveltuvuudesta ja tehokkaimmista keinoista pitkäaikaisen sitoutumisen ja jatkuvuuden tukemiseksi. Määritelmät Tässä JBI-suosituksessa on käytetty seuraavia määritelmiä: Puhdas toistokatetrointi on menetelmä, jossa potilas tyhjentää rakkonsa toistuvasti kertakatetroimalla käyttäen puhdasta menetelmää steriilin menetelmän sijasta. JBI Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko Best Practice 15(7)
2 Neurogeeninen rakko, virtsarakon toimintahäiriö, jonka aiheuttaa häiriö keskushermostossa tai virtsarakon tyhjentymistä säätelevässä perifeerisessä hermostossa, tai hermojärjestelmään vaikuttava sairaus tai häiriö. Tavoite Tämän JBI-suosituksen tavoitteena on esittää paras saatavilla oleva tutkimusnäyttö keinoista, joilla tuetaan toistokatetroinnin edistämistä aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko. Tutkimuksen kohde Katsauksessa on kolme osa-aluetta: Tekijät, joiden avulla tunnistetaan soveltuvuus itsenäiseen toistokatetrointiin. Opettaminen ja toistokatetrointiin valmistaminen Toistokatetroinnin jatkuvuutta ja sitoutuneisuutta edistävät toimenpiteet Tutkimusten laatu Neljätoista määrällistä ja neljä laadullista tutkimusta täyttivät kattavan järjestelmällisen katsauksen laatukriteerit. Tutkimuksissa oli erilaisia tutkimusasetelmia. Neljästä laadullisesta selittävästä tutkimuksesta kolme täytti kaikki kymmenen laatukriteeriä ja yksi jäljelle jäänyt tutkimus täytti kahdeksan kymmenestä laatukriteeristä. Kolme tapaus-verrokkitutkimusta täytti seitsemän kahdeksasta asiaankuuluvasta laatukriteeristä ja kolme määrällistä tapaustutkimusta täytti vähintään kymmenen kahdestatoista laatuvaatimuksesta, jotka on kehitetty tämän tyyppisille tutkimusasetelmille. Samoin kahdeksan määrällistä kuvailevaa tutkimusta sai hyvät pisteet. Tulokset Järjestelmällisessä katsauksessa tunnistettiin neljä toistokatetrointia edistävää keinoa: kattava potilasarviointi; yhtenäistetty, vaiheittainen opetusohjelma; tarkoituksenmukaisten apuvälineiden käyttö potilaan auttamiseksi; säännöllinen arviointi opetusohjelmaa toteuttavan henkilökunnan opetustaidoista samanlaisen opetuksen antamiseen. Potilasarviointi Selkäydinvammaisilla avaintekijä on vamman jälkeinen toiminnallinen taso. Tutkimuksessa, jossa oli 31 toistokatetroivaa neliraajahalvauspotilasta, todettiin, että, ne, joiden toiminta oli C6 tasolla, kykenivät sopivalla harjoittelulla ja apuvälineillä toistokatetroimaan itsenäisesti. Niillä, joiden toiminta oli tasolla C7/C8, oli merkittävästi suurempi kyky toistokatetroida omatoimisesti. Arvioitaessa naisten mahdollisuutta toistokatetroida omatoimisesti, pitää ottaa huomioon riisuutumisen ja pukeutumisen onnistuminen pyörätuolissa. Tärkeitä tekijöitä ovat myös tasapaino ja voima sopivan asennon saavuttamiseksi, kyky käsitellä välineitä (häpyhuulien levittäjä, peili ja katetrointivälineet) ja virtsaputken aukon löytäminen. Taannehtivassa (retrospektiivisessä) määrällisessä tutkimuksessa, jossa 36 selkäydinvammaisella potilaalla toimintataso oli C6/C7 ja käden toimintarajoituksia, tunnistettiin yhdeksän tilastollisesti merkitsevää muuttujaa, jotka saattaisivat kasautuvasti ennustaa toistokatetroinnin onnistumista. Joillakin muuttujilla oli myönteinen vaikutus onnistumiseen, joillakin kielteinen. Muuttujia olivat: Spastisuuden taso sairaalasta lähtiessä Vamman ja omatoimisen toistokatetroinnin aloituksen välinen aika Komplikaatiot sairaalajaksojen lukumäärä, sairaalajaksot virtsatietulehduksen vuoksi Viimeisin tapaaminen lääkärin kanssa Ammatti (työllisyys esim. kokopäiväinen, työtön jne.) Asumisjärjestelyt asuu puolison kanssa, puolison ja perheen, tai vanhempien kanssa Spastisuuden taso sairaalasta lähtiessä oli toiseksi suurin vaikuttaja omatoimisen toistokatetroinnin onnistumiseen. Tutkimuksen mukaan toistokatetrointia jatkavat todennäköisemmin ne, joilla on matalan tason spastisiteettia tai ei lainkaan spastisiteettia. Vamman ja omatoimisen toistokatetroinnin aloittamisen välinen aika liittyi myös kielteisesti toistokatetroinnin jatkamiseen. Mitä useampi kuukausi vammautumisen ja omatoimisen toistokatetroinnin oppimisen välillä oli, sitä suurempi negatiivinen vaikutus sillä oli toistokatetroinnin jatkumiseen. Siksi toistokatetroinnin opettamisen aloittaminen on asetettava etusijalle. Kolme muuttujista liittyi asumisjärjestelyihin. Aineiston analyysi osoitti, että asumisella puolison tai puolison ja perheen kanssa oli myönteinen vaikutus omatoimisen toistokatetroinnin jatkamiseen. Vanhempien kanssa asumisella oli kielteinen vaikutus omatoimisen toistokatetroinnin jatkamiseen. JBI Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko Best Practice 15(7)
3 Alaraajahalvaantuneiden naisten toistokatetroinnin opetuksessa tulee ottaa huomioon vamman taso, neurogeenisen rakon tyyppi, yläraajojen toiminta, istumatasapaino, alaraajojen jäykkyyden aste, kyky tunnistaa rakon täyttymisen tunnetta korvaava tuntemus ja ammattiin liittyvät tekijät. Nämä tekijät tuodaan esiin tapausselosteessa, joka oli tehty naisesta, joka oli toistokatetroinut omatoimisesti 27 vuotta ilman komplikaatioita. Määrällisessä kuvailevassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin multippeliskleroosia sairastavien potilaiden kykyä oppia toistokatetrointi, avaintekijä oli toimintakykypisteet (p=0,039), ei sairauden vaihe tai kognitiivisen kyvyn aleneminen. Vaikka ne, joilla on vakavampi kognitiivinen häiriö, vaativat pidempää koulutusta oppiakseen tai sitoutuakseen toistokatetrointiin, harjoittelun pituus itsessään ei ollut merkitsevä. Apuvälineiden käyttö Vähän näyttöä on siitä, että useat potilasryhmät saattavat kyetä toistokatetrointiin kunhan heille tarjotaan sopivaa apua. Yhdessä tutkimuksessa ohjattiin yhdeksän neliraajahalvaantunutta miestä (C5-C7) toistokatetrointiin käyttäen kevyttä apuvälinettä siittimen asennon tukemiseen. Kuukauden seurannassa kahdeksan yhdeksästä käytti edelleen apuvälinettä. Japanilaisessa tutkimuksessa, jossa arvioitiin kotiutettuja kaularankavammaisia potilaita, toistokatetroivista paras toiminnallinen taso oli C6A/C5B vammaisilla, jotka käyttivät erityistä apukättä. Kahdessa tapaustutkimuksessa toispuolihalvaantuneet, mies ja nainen kertoivat apuvälineiden käytön avulla voittaneensa rajoitukset, joita vain yksi toimiva käsi aiheutti. Koulutusohjelmat Tulokset kuudesta tutkimuksesta osoittavat, että tehokas koulutusohjelma perustuu seuraaviin periaatteisiin: Suunnitelman ja ohjelmaan vietyjen oppimiskeinojen pitäisi kyetä kohtaamaan tai mukautumaan erilaisiin tarpeisiin, prioriteetteihin ja taustoihin, esim. neurogeenisen rakon erilaiset perussyyt, potilaiden nopea kotiuttaminen akuutin hoidon sairaalasta sairaansijatarpeen pakottamana, sairaalahoidossa olevat potilaat ja opetuspotilaat. Ohjelman eri vaiheet pitäisi olla helposti saatavilla (muistilistan tai taulukon kera), jotta varmistetaan ohjelman kaikkien näkökohtien huomioiminen. Vaikka määrällistä näyttöä on vähän siitä, että ohjelman aloittaminen niin lähellä vammautumista kuin mahdollista ennustaa omatoimisen toistokatetroinnin onnistumista, sen pitää olla tasapainossa yksilön kliinisen tilan ja sen edistymiseen suhteutetun tilanteen arvioinnin kanssa. Henkilökunnan koulutus Tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin, että potilaat, joille järjestettiin rakenteinen, yhtenäistetty, keskitetysti ohjattu, sairaalanlaajuinen koulutusohjelma vaativat merkitsevästi vähemmän opetustilaisuuksia (p<0,001) saavuttaakseen luottamuksen toistokatetroinnin käyttöön. Nämä osallistujat olivat myös merkitsevästi tyytyväisempiä (p<0,05) opetukseen kuin ne, jotka saivat koulutuksen vain yleisiä ohjeita noudattaneelta henkilökunnalta (tästä syystä kokemus vaihteli sen mukaan, minkä osaston henkilökunta antoi opetusta). Henkilökunnan yhtenäistetyn koulutusohjelman järjestäminen edellyttää säännöllistä, kaikkiin osaalueisiin liittyvää henkilökunnan tieto- ja taitotasojen pätevyyden arviointia sekä ohjelman käyttöönoton alkuvaiheessa että jatkuvana opetuksena. Laadullisten tutkimusten tuloksetkin korostivat tehokkaan opetuksen tärkeyttä, ei vain tekniikan ja sisällön suhteen vaan myös opetusprosessina. Tutkimuksiin osallistuneet toivat esiin sellaisia tekijöitä kuten hyvä viestintä, kiireetön menettelytapa ja selvät toiveet. Yhteinen teema näissä tutkimuksissa oli oppijoiden kanssa työskennelleiden myönteisen asenteen tärkeys; havaitut kielteiset asenteet vaikuttivat kielteisesti kokemukseen toistokatetrointimenetelmän käytöstä ja siihen sitoutumisesta. Johtopäätökset Suunnittelu, sisältö ja koulutusohjelman järjestelyt ovat tärkeä tekijä niiden henkilöiden toistokatetrointiin sitoutumisen ja pitkäaikaisen jatkamisen edistämisessä, joilla on neurogeeninen rakko. Erilaisia tekijöitä voidaan harkita tehokkaan koulutusohjelman kehittämisessä. Vaihe 1 Ihannetapauksessa koulutusohjelman pitäisi: aloittaa taustatiedoista ennen toistokatetrointiin vaadittavien taitojen opettamista, kuitenkin järjestyksestä huolimatta taustatiedot ovat välttämättömät. kattaa kaikki oleelliset näkökohdat siitä, mitä omatoimisen toistokatetroinnin toteutus edellyttää, jotta potilas/asiakas ymmärtää kuka, mitä, milloin ja miksi, mukaan lukien vaihtoehtoiset rakon hallinnan menetelmät ja anatomian. käyttää hyväksi erilaisia oppimistapoja, audiovisuaalisia apuvälineitä ja kirjoitettua materiaalia edistämään oppimisen tätä vaihetta, käytetään myös tietopakettia, joka on luotu sekä sairaalassa oleville potilaille että sairaalan ulkopuolella (esim. kotona) eläville. JBI Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko Best Practice 15(7)
4 Vaihe 2 Taitojen harjoittamisella opetetaan toistokatetroinnin suorittaminen. Toimintasuunnitelmat, joiden avulla varmistetaan tämän vaiheen opetuksen yhdenmukaisuus, sisältävät taitojaksojen tuntisuunnitelman luomisen ja käytön, potilasopetuksen ja katetrointitekniikan hallitsevien terveydenhuollon ammattilaisten suorittaman ohjauksen. Ohjaajalla tulee olla hyvät ihmissuhdetaidot ja myönteinen asenne toistokatetroinnin käyttöön. Harjoittelun pitäisi jatkua siihen asti kunnes toistokatetroinnin kyky on osoitettu. Harjoittelun kesto riippuu yksilöstä. Opetus pitäisi antaa yksityisessä tilassa kiusaantuneisuuden vähentämiseksi (osastolla, verhojen takana, ei ole yksityinen tila). Henkilökunnan pitäisi myös auttaa yksilöä kehittämään ja kokeilemaan päivittäisiä rutiineja, jotka mukautetaan toistokatetroinnin aikatauluun. Vaihe 3 Seuranta ja tuki ovat ohjelman viimeinen vaihe. Tämän vaiheen pääperiaate on, että tuki ja seuranta ovat käytettävissä ja niitä tarjotaan, kunnes luottamus toistokatetrointiin on osoitettu ja /tai aina kun ongelmia tulee vastaan. Tuki toistokatetrointia koskevissa asioissa pitäisi saada sitä varten nimetyiltä henkilöiltä milloin tahansa ja heidän yhteystietonsa pitäisi antaa potilaalle/asiakkaalle, jotta he ovat helposti tavoitettavissa. Suunnitelma seurantaohjelmasta, jolla arvioidaan jatkuvuutta, sitoutuneisuutta ja luottamusta huomioiden esimerkiksi vaikeuksien ilmaantumisen, pelot ja yksilön toistokatetrointirutiinit. Lisäopetuksen ja/tai toistokatetrointitekniikan harjoittelun järjestäminen tarpeen mukaisesti. Seurannan tukea voidaan tarjota sairaalapotilaille, poliklinikalla tai yhteisössä, ja tämä voi olla henkilökohtainen käynti, videoneuvottelu tai puhelinsoitto. Toistokatetrointia toteuttavan potilaan opetukseen ja tukemiseen osallistuvan henkilökunnan koulutuksen pitää kattaa kaikki edellä olleet kohdat. On ehdotettu, että verkko-opetus saattaisi olla vaikuttavin tapa koulutuksen pitämiseen. Toistokatetrointi JBI Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko Best Practice 15(7)
5 Kiitokset Tämän JBI-suosituksen ovat laatineet Robin Watts, Jillian Adams, Marie Yearwood, Anne Watts, Carly Hartshorn, Sally Simpson, Karen Allingham, Sandra Denison and Beverley Hardcastle (the Royal Perth Hospital JBI Evidence Synthesis Group & the Western Australian Centre for Evidence Informed Healthcare Practice: a collaborating centre of the Joanna Briggs Institute). Suosituksen soveltuvuus Suomessa Suositus on sellaisenaan sovellettavissa Suomessa. Se tarjoaa hyvän lisän vuoden 2012 annettuun kotimaiseen selkäydinvamman Käypä hoito suositukseen Käännöksestä vastaavat ja suosituksen soveltuvuuden arvioineet asiantuntijat Kliininen asiantuntemus: Seija Salomaa, Projektityöntekijä, esh, uroterapeutti, TtM, kliinisen hoitotyön erityispätevyys, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, urologian poliklinikka, Lahti Suosituksen kääntäminen: Sirpa-Liisa Hovi, Tutkimuspäällikkö, FT, esh, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/finohta, Helsinki Pirjo Räsänen, Arviointipäällikkö, FT, dosentti, esh, uroterapeutti, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Ulkoisen arvioinnin yksikkö, Helsinki Suositus on käännetty yhteistyössä Suomen JBI yhteistyökeskuksen kanssa. Lähteet 1. The Joanna Briggs Institute. Levels of evidence and Grades of Recommendations Adams J, Watts R, Yearwood M, Watts A, Hartshorn C, Simpson S, et al. Strategies to promote intermittent self-catheterisation in adults with neurogenic bladders. The Joanna Briggs Library of Systematic Reviews. 2011; 9(34): Lockwood C, Page T, Conroy-Hiller T, Florence Z. Management of short-term indwelling urethral catheters to prevent urinary tract infections. JBI Reports. 2004; 2: Getliffe K, Fader M, Allen C, Moore K. Current evidence on intermittent catheterization: Sterile single -use catheters or clean reused catheters and the incidence of UTI. J Wound Ostomy Continence Nurse. 2007; 34(3): Pearson A, Wiechula R, Court A, Lockwood C. The JBI model of evidence-based healthcare. Int J of Evid Based Healthc 2005; 3(8): The Joanna Briggs Institute, Faculty of Health Sciences, The University of Adelaide, South Australia, 5005, Australia p: f e: jbi@adelaide.edu.au published by Wiley-Blackwell Publishing The procedures described in Best Practice must only be used by people who have appropriate expertise in the field to which the procedure relates. The applicability of any information must be established before relying on it. While care has been taken to ensure that this edition of Best Practice summarises available research and expert consensus, any loss, damage, cost, expense or liability suffered or incurred as a result of reliance on these procedures (whether arising in contract, negligence or otherwise) is, to the extent permitted by law, excluded. JBI Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko Best Practice 15(7)
Imetysohjelmat terveydenhuollossa
Volume 15 Issue 3 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Imetysohjelmat
LisätiedotLääkkeettömien kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten kroonisen kivun lievityksessä
Volume 17 Issue 14 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien
LisätiedotSairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä
Volume 14 Issue 2 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajavetoiset
LisätiedotKoira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa
Volume 15 Issue 13 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Koira-avusteinen
LisätiedotSairaanhoitajien ja syöpää sairastavien aikuispotilaiden tehokas viestintä sairaalassa
Volume 15 Issue 1 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajien
LisätiedotPalliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä
Volume 15 Issue 5 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Palliatiivinen
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotInterventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi
Volume 14 Issue 15 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotMusiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä
Volume 15 Issue 12 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Musiikin
LisätiedotVaikuttava terveydenhuolto
Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten
LisätiedotTäydennysravintojuomat ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille
Volume 14 Issue 3 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Täydennysravintojuomat
LisätiedotHemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa
Volume 15 Issue 8 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Hemodialyysipotilaan
LisätiedotOmaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa
Volume 18 Issue 2 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Omaisten osallistuminen
LisätiedotHoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö
Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla
LisätiedotAivohalvauksesta toipuvien iäkkäiden henkilöiden psykososiaalis-henkinen kokemus rivillä
Volume 13 Issue 6 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotSUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017
SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotMenettelytavat lääkkeiden jakamiseen sekä antamiseen liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi sairaalassa rivillä
Volume 14 Issue 4 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Menettelytavat
LisätiedotHoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä
Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön
LisätiedotNaisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta
Volume 14 Issue 7 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotPainehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä
Volume 12 Issue 3 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat
LisätiedotVaikuttavuutta terveydenhuoltoon
Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön
LisätiedotSUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE
SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa xx.xx.xxx SISÄLTÖ Johdanto Joanna Briggs Instituutti (JBI) Suomen JBI yhteistyökeskus (JBI-keskus)
LisätiedotValtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen
Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme
LisätiedotMusiikki interventiona sairaalassa
Volume 13 Issue 3 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotPainehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy
Volume 12 Issue 2 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén
NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotMini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija
Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotKaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011
Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala Tampere-talo 6.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, VT Teija Korhonen, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotMitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä
Tiedosta hyvinvointia marja-leena.perala@stakes.fi 1 Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä Marja-Leena Perälä, Tutkimusprofessori, Stakes VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 10.5.2007 Dipoli, Espoo
LisätiedotKohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää
Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden
LisätiedotOmaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa
Volume 14 Issue 9 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Omaishoitajien auttaminen
LisätiedotVanhempiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuus lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi perusterveydenhuollossa
Volume 18 Issue 3 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Vanhempiin
LisätiedotKokemuksia DASA:n käytöstä erityishoidon osastolla
Kokemuksia DASA:n käytöstä erityishoidon osastolla Mitä tapahtui ja missä mennään nyt? Mirkka Kallio Sairaanhoitaja/TtM-opiskelija Photo by Gary Greatwich 2015 Esityksen tarkoitus: Kokemukset DASA:n käyttöön
LisätiedotKehitykseen vaikuttaneita tekijöitä
Informaatikko Hannele Mikkola 13.4.2011 Turun ammattikorkeakoulun kirjasto Näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyöhön: JBI CoNNECT+ Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF:n kevätseminaari 13.4.2011
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
Lisätiedotterveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
LisätiedotTerveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä
Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotIhmeelliset vuodet -ohjelmat
Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan seminaari 31.10.2013 Ritva Vuoti, PsM, psykoterapeutti Ihmeelliset vuodet -ohjelmat kehitetty käytöshäiriöiden hoitoon kehittäjä psykologian
LisätiedotImetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämiseen liittyvän trauman hoito rivillä
Volume 13 Issue 4 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotVeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Arviointikriteerit järjestelmälliselle katsaukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään järjestelmällisen katsauksen metodologisen laadun arviointiin. Arvioinnin tarkistuslistaan sisältyy yhteensä
LisätiedotFSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset Kyselylomaketta hyödyntävien
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotYksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon
JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotSisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä
AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotSatu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty
Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotNeurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa
Volume 13 Issue 1 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
LisätiedotTeknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto
Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Uusien menetelmien arviointi sairaanhoitopiireissä Uusien menetelmien käyttöönotolle ei yleensä virallista, organisaatiotason
LisätiedotKokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma
Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotVerkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella
Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä
LisätiedotLapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen
LisätiedotTaloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing
www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän
LisätiedotIKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III
IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä 20.2.2019 Moduli III Ohjelma: 8.30 Koulutuspäivän avaus Iiris Salomaa; ft YAMK 8.45 Gerastenia oireyhtymä potilaan tutkiminen Sirkku Lavonius; geriatri 10.00 Kahvitauko
LisätiedotHOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA
HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotKeinoja käsihygienian tehostamiseen
Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli
LisätiedotValtion koulutuskorvauksen maksaminen sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavasta koulutuksesta
Valtion koulutuskorvauksen maksaminen sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavasta koulutuksesta - Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutuksen suomalaisen korkeakouluverkoston
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotSosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys
Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Terveyssosiaalityö Terveydenhuollon organisaatiossa toteutettua sosiaalityötä
LisätiedotLapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä
Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotFSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotFSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotHIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012
HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotKätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,
Lisätiedot