Omaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa"

Transkriptio

1 Volume 18 Issue ISSN: Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Omaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa Suositukset Hoitolaitoksen henkilökunnan tulee vahvistaa, missä määrin omaiset ovat halukkaita osallistumaan hoitoon liittyvään päätöksentekoon. (B) Hoitolaitoksen henkilökunnan tulee varmistaa, että he pyrkivät aikaansaamaan ja säilyttämään tehokkaan keskusteluyhteyden asukkaan omaisten kanssa asukkaan terveydentilaa koskien. (B) Hoitolaitoksen henkilökunta voi tarjota tukea omaisille hoitoon liittyviä päätöksiä tehtäessä. (B) Hoitolaitoksen henkilökunta voi tarjota mahdollisuuden vastavuoroiseen tietojen jakamiseen omaisten kanssa koskien asukkaan sairautta, hoitovaihtoehtoja ja elämänlaatua sekä hänen elämänhistoriaansa, arvojaan ja toiveitaan. (B) Suositusten luokat* Luokka A Soveltamista suositellaan vahvasti Luokka B Soveltamista suositellaan kohtalaisesti ja sitä kannattaa harkita * The Joanna Briggs Institute. The JBI approach: Grades of Recommendation (cited 2013 Dec 3). Available from approach.html#tabbed-nav=grades-of- Recommendation Tietolähde Tämä JBI-suositus perustuu vuonna 2013 JBI:n järjestelmällisten katsausten ja käyttöönottoraporttien tietokannassa julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen 2. Katsaus on saatavilla Joanna Briggs Instituutista (www.joannabriggs.org). Tausta Muistisairaus (alkuperäisessä suosituksessa dementia) aiheuttaa erilaisia kielellisiin toimintoihin, hahmottamiseen, kognitiivisiin taitoihin ja muistiin liittyviä oireita. Sairauden myöhemmissä vaiheissa hoitoon liittyviin päätöksiin osallistuminen tulee vaikeaksi ilman muistisairaan etuja ajavaa osapuolta. Omaisia pidetään usein parhaana vaihtoehtona varmistamaan yhdessä hoitohenkilöstön ja muistisairautta sairastavan kanssa, että hoitopäätökset mukailevat muistisairautta sairastavan henkilön toiveita. Riippumatta siitä, suhtaudutaanko omaisiin edunvalvojina vai osana päätöksentekotiimiä, he muodostavat tärkeän osan hoidon dynamiikkaa. Omaisten rooliin ja heidän suhteisiinsa maksullisen hoidon tarjoajiin on kiinnitetty paljon huomioita. Alan kirjallisuudessa hoitolaitoksen henkilökunnan ja omaisten välistä rajapintaa on säännöllisesti korostettu. Henkilökunnan ja omaisten välinen vuorovaikutus ja suhde ovat hyvin tärkeitä ja ne helpottavat omaisten osallistumista hoitoon liittyvään päätöksentekoon. Tämä puolestaan vaikuttaa muistisairaan henkilön hoitotuloksiin. Päätöksenteossa omaisten ja hoitolaitoksen henkilökunnan välinen suhde auttaa henkilökuntaa ymmärtämään muistisairautta sairastavan henkilöhistoriaa, mikä on avainasemassa muistisairaan henkilön autonomiaa kunnioittavassa päätöksenteossa. Järjestelyjä, jotka helpottavat omaisten osallistumista tiedon jakamiseen sekä hoidon kannalta keskeisten päätösten tekoon, tulee sen vuoksi tarkastella sekä tärkeänä osana asianmukaisen ja korkealaatuisen hoidon toteutumista että kategorisen imperatiivin eli velvollisuuseettisen moraalikäsityksen näkökulmasta. Tavoite Tämän JBI-suosituksen tarkoituksena on esittää paras mahdollinen saatavilla oleva näyttö omaisten osallistumisesta laitoshoidossa asuvan muistisairaan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon. The Joanna Briggs Institute Database of Best Practice Information Sheets and Technical Reports 18(2)

2 Interventiotyypit /Mielenkiinnon kohde JBI-suosituksen taustalla olevassa kattavassa järjestelmällisessä katsauksessa on huomioitu tutkimukset, jotka tutkivat omaisten osallistumista laitoshoidossa asuvien muistisairaiden henkilöiden hoitoon liittyvään päätöksentekoon. Katsauksessa hoitoon liittyvä päätöksenteko viittaa fyysisiin, psykososiaalisiin, hengellisiin ja tunne-elämään liittyviin hoidon osa-alueisiin, esimerkiksi hoidon suunnitteluun, kliiniseen hoitoon, saattohoitoon ja elintapoihin ja vapaa-aikaan liittyviin päätöksiin. Katsauksessa muistisairaus-käsitettä ei ollut rajattu mihinkään tiettyyn diagnoosiin, sairauden vaiheeseen tai vaikeusasteeseen, eikä osallistujilla ollut ikärajoitusta. Hoitolaitoksen henkilökunta sisälsi kaikki laitoshoidossa muistisairaan hoitoon osallistuvat ammattiryhmät. Katsaukseen otettiin mukaan kokeellisia ja kuvailevia tutkimusasetelmia, mukaan lukien satunnaistetut ja satunnaistamattomat kontrolloidut tutkimukset, kvasikokeelliset tutkimukset, ennen-jälkeen -asetelmat, prospektiiviset ja retrospektiiviset kohorttitutkimukset ja poikkileikkaustutkimukset, sekä laadullisia tutkimuksia, kuten fenomenologiset, grounded theory, etnografiset, toimintatutkimukset ja feministiset tutkimukset. Katsaukseen ei otettu mukaan ennen vuotta 1990 ja muulla kuin englannin kielellä julkaistuja tutkimuksia. Tutkimusten laatu Kattava hakustrategia toteutettiin 15 sähköisestä tietokannasta. Kaksi arvioijaa arvioi itsenäisesti katsaukseen valittujen määrällisten ja laadullisten tutkimusten laadun. Arvioinnissa käytettiin Joanna Briggs Instituutin laatimaa menetelmällisesti validia ja standardisoitua kriittisen arvioinnin mittaria. Määrälliset tutkimukset arvioitiin Meta Analysis of Statistics Assessment and Review Instrument (JBI-MAStARI) -mittarilla, ja laadullisten tutkimusten arviointiin käytettiin Qualitative Assessment and Review Instrument (JBI-QARI) -mittaria. Katsaukseen hyväksyttyjen tutkimusten määrällinen että laadullinen aineisto uutettiin käyttäen JBI-MAStARI- ja JBI-QARI-ohjelmien standardisoituja tiedon uuttamismenetelmiä. Yksi tutkimus jätettiin pois katsauksesta menetelmällisen laadun takia. Kahden arvioijan mukaan yhteensä 16 laadullista ja 9 määrällistä tutkimusta täytti mukaanottokriteerit. On tärkeää huomioida, että analyysissa yksi artikkeli käsiteltiin kahdesti, koska kyseessä oli mixed methods -asetelma (kaksi tutkimusmenetelmää samassa tutkimuksessa). Yhdessäkään määrällisessä tutkimuksessa ei ollut satunnaisotosta, vaikka yhdessä mukaan otetussa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (RCT) käytettiin tutkittavien satunnaista jakamista ryhmiin. Yleisesti sekoittavia tekijöitä ei yleensä kuvattu riittävällä tarkkuudella. Vain kaksi interventiotutkimusta täytti mukaanottokriteerit. Tulokset Katsaus sisälsi 26 tutkimusta, jotka raportoivat 24 tutkimuksen tuloksia. Analyysin perusteella tunnistettiin keskeiset löydökset, jotka liittyivät omaisten kohtaamiin ja tekemiin päätöksiin, omaisten näkemyksiin sekä mieltymyksiin heidän roolinsa liittyen, hoitopäätöksiin liittyviin muuttujiin ja tekijöihin sekä yhteistyössä toteutettuun päätöksenteon prosessiin. Lisäksi analyysi toi esille myös tulokset sekä muistisairaiden että heidän omaistensa näkökulmasta. Katsaukseen hyväksytyt määrälliset tutkimukset yhdistettiin ja analysoitiin narratiivisesti seuraavassa kuvatuin tuloksin. Ensimmäinen tulos liittyi omaisten kohtaamiin päätöksiin. Viisi katsaukseen hyväksyttyä tutkimusta käsitteli tätä asiaa; niistä jokainen keskittyi lääketieteelliseen ja hoitotoimenpiteisiin liittyvään päätöksentekoon. Omaiset kohtasivat tutkimuksissa yleisesti samanlaisia hoitotoimenpiteisiin liittyviä päätöksiä, mutta heidän halukkuutensa suostua aggressiivisten hoitotoimenpiteiden käyttöön vaihteli. Toinen, samoin viiteen tutkimukseen perustuva määrällinen tulos koski hoitotoimenpidepäätöksiin liittyviä muuttujia. Asukasta edustavan omaisen ominaispiirteet, muistisairaan ominaispiirteet sekä tilannesidonnaiset muuttujat, kuten sairauteen tai hoitotoimenpiteisiin liittyvät, tunnistettiin tärkeiksi. Tutkimusten tulokset eivät kuitenkaan ole näiden löydösten suhteen yhtenäisiä. Kolmas keskeinen määrällinen tulos olivat tehtyjen päätösten syyt tai perustelut, joita käsiteltiin neljässä tutkimuksessa. Tietämys muistisairauksista, niiden kanssa samanaikaisesti esiintyvistä sairauksista ja hoitomahdollisuuksista sekä tietämys muistisairaan omista toiveista ja mieltymyksistä vaihteli. On kuitenkin merkillepantavaa, että jopa tilanteissa, joissa sijaispäätöksentekijät olivat tietoisia läheisensä toiveista, tehdyt päätökset eivät välttämättä olleet niiden mukaisia. Yhdeksän katsaukseen hyväksyttyä tutkimusta tarkasteli yhteistyötä päätöksentekoprosessissa, mikä oli neljäs keskeinen tulos. Näiden tutkimusten tulosten mukaan silloinkin kun omaiset osallistuivat keskusteluun ja päätöksentekoon, se missä määrin niin tapahtui vaihteli huomattavasti. Omaisia ei aina otettu mukaan päätöksentekoon tai heidän näkemyksiään ei tiedusteltu. Myös tyytyväisyys päätöksentekoprosessiin vaihteli, erityisesti perheisiin kohdistuvaan aikapaineeseen sekä ensisijaisten hoitajien osallistumisen määrään liittyvissä asioissa. Viides ja viimeinen keskeinen määrällinen tulos, päätöksenteon tulokset, perustui neljään katsaukseen hyväksyttyyn tutkimukseen. Omaisten päätöksentekoon liittyvää ristiriitaisuutta voitiin vähentää päätöksenteon apuvälineiden avulla; toisen menetelmän osalta tulokset eivät kuitenkaan olleet yhtä lupaavia. Muistisairaan henkilön kannalta interventioiden tuottamat tulokset, kuten letkuruokinta, eivät välttämättä olleet positiivisia. Päätöksentekijät olivat kuitenkin tyytyväisiä päätökseen siitä huolimatta, että sen tulokset eivät olleet pelkästään positiivisia. The Joanna Briggs Institute Database of Best Practice Information Sheets and Technical Reports 18(2)

3 Laadullisten tutkimusten yhdistämisessä ja analyysissä tutkijat uuttivat mukaan otetuista tutkimuksista 79 löydöstä, jotka luokiteltiin samankaltaisen merkityksen mukaisesti. Näiden luokkien ryhmittelyn tuloksena muodostui tiivistettyjä lausumia (eli meta-aggregaatio). Ensimmäinen tiivistetty lausuma, omaisten roolit vaihtelevat, perustui viiden katsaukseen mukaan otetun tutkimuksen 12 löydökseen neljässä eri kategoriassa. Tämä löydös heijasteli perheiden näkemyksiä ja mieltymyksiä omaa rooliaan kohtaan ja osoitti, että omaiset omaksuvat roolinsa eri tavoin ja että heillä on erilaisia mieltymyksiä osallistumisen suhteen. Toinen laadullinen tiivistetty lausuma koski tiedon ja viestinnän tärkeyttä sekä hoitolaitoksen henkilökunnan ja omaisten välistä suhdetta. Seitsemään tutkimukseen ja 32 löydökseen neljässä kategoriassa perustuen kävi ilmi, että tieto, viestintä sekä perheen ja henkilökunnan väliset suhteet ovat tärkeitä. Näihin suhteisiin vaikuttavat lukuiset ihmisten väliset ja tilanteeseen liittyvät tekijät: viestintä ja omaisten ja henkilökunnan välinen suhde vaikutti puolestaan perheiden päätöksentekoon. Omaiset perustavat päätöksen teon lukuisiin tietoihin sisältäen hoidettavan suorat ja epäsuorat toiveet, muut arvot ja sairauden tila. Tämä oli kolmas laadullinen tiivistetty lausuma katsauksessa. Tämä tulos, joka perustui seitsemään tutkimukseen, 36 löydökseen ja kolmeen kategoriaan, heijasti laajaa kirjoa tekijöitä, joihin perheenjäsenet perustivat päätöksensä. Neljäs laadullinen tiivistetty lausuma perustui neljään tutkimukseen, seitsemään löydökseen ja neljään kategoriaan. Siinä todettiin, että päätöksentekorooleihin liittyy lukuisia haasteita, kuten tiedon tai tietämyksen puute sekä omaisten päätöksenteon seurauksena kokemat myönteiset ja kielteiset tunteet. Koska vain kaksi interventiotutkimusta täytti katsauksen mukaanottokriteerit, ei interventioista, esimerkiksi päätöksenteon tuesta, voi tehdä johtopäätöksiä. Johtopäätökset Omaisten osallistuminen laitoshoidossa asuvan muistisairaan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon on haastava hoidon osa-alue, joka vaatii erityistä huomiota tutkimuksessa ja käytännössä. Erityisesti henkilökunnan ja perheiden saatavilla olevan tuen väliseen rajapintaan tulee kiinnittää huomiota, samoin eri osapuolten rooleihin päätöksenteossa. Omaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa The Joanna Briggs Institute Database of Best Practice Information Sheets and Technical Reports 18(2)

4 Sovellukset käytäntöön Katsauksen mukaan on selvää, että perheiden osallistuminen muistisairaan hoitoon liittyvän päätöksen tekoon on haastavaa. Omaiset arvostavat rooliaan päätöksenteossa ja haluavat yleisesti ottaen säilyttää roolinsa myös laitoshoidon aikana. Heidän halukkuutensa osallistua päätöksentekoon kuitenkin vaihtelee, ja henkilökunnan tulisi varmistua siitä keskustellen ja neuvotellen perheen kanssa. Hoitohenkilökunnan, erityisesti lääkäreiden kanssa vietetty aika ja keskustelu heidän kanssaan auttaa ja tukee omaisia päätöksentekoon osallistumisessa. Viestintä on keskeisen tärkeää, ja tehokasta viestintää perheen ja hoitohenkilökunnan välillä tulee kehittää ja tukea. Henkilökunta saattaa tarvita tukea siihen, että he pystyvät tehokkaasti auttamaan perheitä päätöksentekoon osallistumisessa. Tämän tiedon tulisi keskittyä tukemaan omaisten roolia päätöksenteossa ja helpottamaan tehokasta viestintää, jolla tuodaan esille omaisten ja laitoshoidossa olevan muistisairaan henkilön toiveet. Tietoa tarvitaan myös hoitotoimenpiteisiin ja - vaihtoehtoihin, ennusteeseen ja muistisairauden kehittymiseen liittyen. Päätöksenteko voi olla henkisesti rasittavaa ja haastavaa omaisille, jotka joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä ja saattavat kokea epävarmuutta, ristiriitoja ja syyllisyyttä roolissaan. Heidän tukemisensa tässä roolissa on tärkeää, erityisesti jotta he pystyvät tekemään päätöksiä, jotka he kokevat perustelluiksi. Omaiset käyttävät lukuisia eri tiedonlähteitä ja monenlaista tietoa päätöksenteossaan. Heidän yhteiseen päätöksentekoprosessiin tuomansa tieto omista ja läheisensä elämänhistoriasta, arvoista ja toiveista sekä heidän vastaanottamansa tieto läheisensä sairaudesta, hoitovaihtoehdoista ja elämänlaadusta on päätöksenteon kannalta tärkeää. Tieto ja viestintä hoitovaihtoehdoista, mahdollisuuksista ja tuloksista sekä muistisairaan toiveista on keskeisen tärkeää, minkä vuoksi tulee luoda riittävät mahdollisuudet tämän tiedon jakamiseen kaikkien osapuolten toimesta. Omaisten tietämys ja tämän tietämyksen käyttö kuitenkin vaihtelee; omaiset voivat tarvita tukea voidakseen tehdä päätöksiä, joissa huomioidaan sekä muistisairaan henkilön toiveet että paras hoitotulos. Kirjoittajat Kristy Giles 1 Andrea Petriwskyj 2 Deporah Parker 2 Alexandra Gibson 2 Sharon Andrews 3 Susan Banks 3 Andrew Robinson 3 1 The Joanna Briggs Institute 2 The Australian Center for Evidence Based Community Care: A collaborating center of the Joanna Briggs Institute, Australia 3 Wicking Dementia Research and Education Center, University of Tasmania, Australia Kiitokset Tämä JBI-suositus on laadittu Joanna Briggs Instituutissa. JBI-suosituksen ovat arvioineet myös kansainvälisten JBI -yhteistyökeskusten edustajat. Suosituksen soveltuvuus Suomessa Tässä JBI-suosituksessa on käytetty käsitettä muistisairas alkuperäisessä suosituksessa käytetyn dementia-käsitteen sijaan. Etenevät muistisairaudet ovat aivoja rappeuttavia, toimintakykyä laaja-alaisesti heikentäviä sairauksia, joita esiintyy eniten iäkkäillä ihmisillä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Suositusta voidaan soveltaa suomalaisessa terveydenhuollossa huomioiden toimintayksiköissä käytössä olevat järjestelmät. Omavalvontasuunnitelmaan tulee kirjata, miten tarvittaessa kuullaan asiakkaan laillista edustajaa, omaista tai muuta läheistä palvelun suunnittelussa ja seurannassa. Lähtökohtana hoidon ja päätöksenteon asiakirjoina toimivat palvelu-, hoito- tai kuntoutussuunnitelmat sekä asiakkaan hoitotahto tai muu edunvalvonnallinen asiakirja. The Joanna Briggs Institute Database of Best Practice Information Sheets and Technical Reports 18(2)

5 Käännöksestä 1 vastaavat ja suosituksen soveltuvuuden arvioineet asiantuntijat 2 Virpi Jylhä 1, tutkija, TtM, Hoitotyön tutkimussäätiö Hannele Siltanen 1, tutkija, TtM, Hoitotyön tutkimussäätiö Eila Okkonen 2, toiminnanjohtaja, FT, ThM, Muistiliitto ry Anita Pohjanvuori 2, asiantuntija, sh, Muistiasiantuntija, Muistiliitto ry Suositus on käännetty yhteistyössä Suomen JBI-yhteistyökeskuksen kanssa. Lähteet 1. Petriwskyj A, Parker D, Robinson A, Gibson A, Andrews S, Banks S. Family involvement in decision making for people with dementia in residential aged care: a systematic review of quantitative and qualitative evidence. JBI Database of Systematic Reviews & Implementation Reports 2013; 11(7) The Joanna Briggs Institute, Faculty of Health Sciences, The University of Adelaide, South Australia, 5005, Australia p: f e: published by Wiley-Blackwell Publishing The procedures described in Best Practice must only be used by people who have appropriate expertise in the field to which the procedure relates. The applicability of any information must be established before relying on it. While care has been taken to ensure that this edition of Best Practice summarises available research and expert consensus, any loss, damage, cost, expense or liability suffered or incurred as a result of reliance on these procedures (whether arising in contract, negligence or otherwise) is, to the extent permitted by law, excluded. The Joanna Briggs Institute Database of Best Practice Information Sheets and Technical Reports 18(2)

Imetysohjelmat terveydenhuollossa

Imetysohjelmat terveydenhuollossa Volume 15 Issue 3 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Imetysohjelmat

Lisätiedot

Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä

Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä Volume 15 Issue 5 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Palliatiivinen

Lisätiedot

Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten kroonisen kivun lievityksessä

Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten kroonisen kivun lievityksessä Volume 17 Issue 14 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien

Lisätiedot

Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa

Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa Volume 15 Issue 13 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Koira-avusteinen

Lisätiedot

Sairaanhoitajien ja syöpää sairastavien aikuispotilaiden tehokas viestintä sairaalassa

Sairaanhoitajien ja syöpää sairastavien aikuispotilaiden tehokas viestintä sairaalassa Volume 15 Issue 1 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajien

Lisätiedot

Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä

Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä Volume 14 Issue 2 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajavetoiset

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä

Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä Volume 15 Issue 12 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Musiikin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

Täydennysravintojuomat ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille

Täydennysravintojuomat ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille Volume 14 Issue 3 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Täydennysravintojuomat

Lisätiedot

Interventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi

Interventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi Volume 14 Issue 15 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön

Lisätiedot

Aivohalvauksesta toipuvien iäkkäiden henkilöiden psykososiaalis-henkinen kokemus rivillä

Aivohalvauksesta toipuvien iäkkäiden henkilöiden psykososiaalis-henkinen kokemus rivillä Volume 13 Issue 6 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko

Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko Volume 15 Issue 7 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Keinot omatoimisen

Lisätiedot

Painehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä

Painehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä Volume 12 Issue 3 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat

Lisätiedot

Vanhempiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuus lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi perusterveydenhuollossa

Vanhempiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuus lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi perusterveydenhuollossa Volume 18 Issue 3 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Vanhempiin

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa

Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Volume 15 Issue 8 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Hemodialyysipotilaan

Lisätiedot

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä Informaatikko Hannele Mikkola 13.4.2011 Turun ammattikorkeakoulun kirjasto Näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyöhön: JBI CoNNECT+ Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF:n kevätseminaari 13.4.2011

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Menettelytavat lääkkeiden jakamiseen sekä antamiseen liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi sairaalassa rivillä

Menettelytavat lääkkeiden jakamiseen sekä antamiseen liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi sairaalassa rivillä Volume 14 Issue 4 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Menettelytavat

Lisätiedot

Musiikki interventiona sairaalassa

Musiikki interventiona sairaalassa Volume 13 Issue 3 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Painehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy

Painehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy Volume 12 Issue 2 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa

Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa Volume 14 Issue 9 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Omaishoitajien auttaminen

Lisätiedot

Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta

Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta Volume 14 Issue 7 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011 Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala Tampere-talo 6.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, VT Teija Korhonen, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTONI Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 1 Sisältö Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 ORGANISAATIO... 3 3 TAVOITTEET, TOIMENPITEET

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry HOITOTAHTONI 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi koskevia

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämiseen liittyvän trauman hoito rivillä

Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämiseen liittyvän trauman hoito rivillä Volume 13 Issue 4 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Keinoja käsihygienian tehostamiseen Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO 1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni HOITOTAHTONI Hoitotahtoni HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys

Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi hoitotyön suositus tarvitaan? 1. Hoitotyön vaikuttavuus ja tehokkuus 2. Julkinen psykiatrinen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus www.pwc.fi :n nimikkeistökartoitus Tullinimikkeellä on merkitystä Luokittelulla tarkoitetaan prosessia, jossa maahantuodulle tavaralle tai vientitavaralle päätetään oikea tullinimike. Tullinimikkeellä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Potilas- Eri ikäiset, kaltoinkohtel ua kokeneet lapset. Kuuden vuoden aikana kaikki lasten. radiologia, 2 lastenlääkäriä, 2 sosiaalityöntekijää

Potilas- Eri ikäiset, kaltoinkohtel ua kokeneet lapset. Kuuden vuoden aikana kaikki lasten. radiologia, 2 lastenlääkäriä, 2 sosiaalityöntekijää Lasten tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa - hoitosuositus Liite 3 Suosituksen perustana olevat tutkimukset Näytön vahvuus (levels of evidence) = menetelmällinen laatu +

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot