Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa

Transkriptio

1 Volume 15 Issue ISSN: Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa Suositukset Mahdollisuus koira-avusteiseen toimintaan osallistumiseen voi tuoda pitkäaikaishoidossa asuville vanhuksille monia henkisiä, emotionaalisia, fysiologisia ja sosiaalisia hyötyjä. (Luokka B) Koira-avusteisessa toiminnassa on huomioitava sekä käytännöllisiä että turvallisuuteen liittyviä näkökohtia niin henkilöstön, asukkaiden kuin eläintenkin kannalta. (Luokka B). Kun pohditaan koira-avusteisen toiminnan käyttöä pitkäaikaishoidossa, tulee harkita seuraavia näkökulmia: (Luokka B) - Kaikki asukkaat eivät välttämättä halua osallistua toimintaan ja jokaisen asukkaan (tai omaisen) tulisi antaa siihen suostumus. - Toimintaan osallistuvien eläinten tulee olla asianmukaisesti koulutettuja, jotta vältetään erilaiset haitalliset tilanteet asukkaille tai eläimille. - Toimintaan osallistuvien eläinten tulee olla puhtaita ja terveitä, jotta vältetään mahdollisten eläinperäisten tautien tarttuminen. - Koira-avusteiseen toimintaan osallistuvia asukkaita tulee ennen toiminnan aloittamista opastaa miten eläinten kanssa toimitaan tuvallisesti. - Pitkäaikaishoidon henkilökunta ei välttämättä ole osallistunut koira-avusteiseen toimintaan ja siksi heille tulee antaa asianmukainen koulutus ja mahdollisuus harjoitteluun. - Henkilökunnan osallistumisen koira-avusteiseen toimintaan tulee olla vapaaehtoista. - Henkilöstö voi empiä osallistumistaan koira-avusteiseen toimintaan, koska he voivat arvella sen lisäävän ylimääräistä vastuuta. - Koira-avusteiseen toimintaan mahdollisesti liittyviä vaaratilanteita tulee arvioida, jotta osallistuva henkilöstö osaa olla varuillaan. Suositusten luokat Suosituksessa käytetyt luokat perustuvat Joanna Briggs Instituutin vuonna 2006 kehittämään vaikuttavuuden arviointimenetelmään Grades of effectiveness 1. Luokka A Soveltamista suositellaan vahvasti Luokka B Soveltamista suositellaan kohtalaisesti ja sitä kannattaa harkita Luokka C Soveltamista ei suositella Tietolähde Tämä JBI-suositus perustuu vuonna 2011 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen 2. Katsaus on saatavilla Joanna Briggs Instituutin Järjestelmällisten katsausten kirjastosta osoitteessa Tausta Monet ihmiset uskovat, että eläimillä voi olla terapeuttinen vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on vahvistunut suuntaus, jossa vuorovaikutusta eläinten kanssa ja niihin sitoutumista käytetään välineenä hoidon tulosten parantamisessa. Tuloksina on raportoitu yksinäisyyden, kiihtyneen käyttäytymisen ja masentuneisuuden vähentymistä sekä sitoutumisen, hyvinvoinnin, ravitsemuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen paranemista. 2 Yksi yleisimmin ilmiön kuvaamiseen tällä hetkellä käytetyistä käsitteistä on eläinavusteiset menetelmät (animal-assisted interventios, AAIs). Sillä tarkoitetaan mitä tahansa menetelmää, jossa tavoitteellisesti hyödynnetään eläimiä osana terapia- tai hoitoprosessia tai elinpiiriä. 2 Eläinavusteiset menetelmät voidaan jakaa edelleen eläinavusteiseen terapiaan (animal-assisted JBI Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa Best Practice 15(13)

2 therapy), eläinavusteisiin toimintoihin (animal-assisted activities) sekä palvelueläimiin. Eläinavusteinen terapia on määritelty tavoitteelliseksi hoitomenetelmäksi, jota toteuttaa erityiskoulutuksen suorittanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö osana oman ammattialansa käytäntöjä. 2 Palvelueläimet ovat koulutettuja eläimiä, joka avustavat esimerkiksi kuulo- ja näkövammaisia sekä vammautuneita ihmisiä erityyppisissä tehtävissä. 2 Eläinavusteinen toiminta ei yleensä kohdennu tiettyyn osa-alueeseen. Se käsittää epämuodollisen tapaa ja tervehdi toiminnan, johon kuuluvat lemmikkieläinten tai eläinten vierailut ihmisten luona. 2 Eläinavusteisissa menetelmissä on käytetty monenlaisia eläimiä (koiria, kissoja, kaneja, akvaarioeläimiä, lintuja ja hevosia). Useimmiten kuitenkin käytetään koiria niiden kesyn luonteen, saatavuuden ja koulutettavuuden takia. Tällöin käytetään käsitettä koira-avusteiset menetelmät (canine-assisted interventions, CAIs). 2 Vaikka vuorovaikutus eläimen kanssa voi olla hyödyllistä ja tuottaa joillekin asukkaille onnellisuuden, tärkeyden ja virikkeellisyyden kokemuksia, toiset eivät ehkä tunne oloaan luontevaksi eläinten kanssa ja voivat siksi olla pelokkaita tai epävarmoja. 2 Eläinten käyttö terveydenhuollon eri yhteyksissä on nostanut esiin useita huomioitavia seikkoja. Suurimpana niistä on infektioiden torjunta erityisesti hauraiden ja monisairaiden vanhusten kohdalla, joiden immuniteetti on heikentynyt. 2 Terveydenhuollossa tavalliset apuvälineet, kuten pyörätuolit ja kävelykepit, saattavat olla eläimille uhkaavan oloisia. Ne voivat johtaa ennakoimattomaan käyttäytymiseen ja aiheuttaa eläimelle haittaa. Myös eläinten valinta, matkustamiseen ja vierailupaikkaan saapumisen aiheuttama stressi ja asukkaiden reaktiot eläintä kohtaan tulee huomioida eläinavusteisia toimintoja aloittaessa. 2 Tavoite Tämän JBI-suosituksen tarkoituksena esittää paras saatavilla oleva näyttö koira-avusteisten menetelmien merkityksellisyydestä pitkäaikaishoidossa asuville vanhuksille. Mielenkiinnon kohde Mielenkiinnon kohteena olivat koira-avusteisiin menetelmiin osallistuneiden vanhusten kokemukset. Tutkimusten laatu Tämän suosituksen taustalla olevaan järjestelmälliseen katsaukseen otettiin kaksi laadullista tutkimusta. Molempien tutkimusten kirjoittajilla oli hoitotyön tutkinto; toisessa tutkimuksessa kirjoittajana oli myös eläinlääketieteen tutkinnon suorittanut henkilö. Tutkimusten aineisto kerättiin strukturoidulla ja puoli-strukturoidulla haastattelulla, jossa kutakin haastateltavaa haastateltiin henkilökohtaisesti yhden kerran. Toisen tutkimuksen metodologiana käytettiin fenomenologiaa, kun taas toisessa ei selkeästi ilmaistu metodologista lähestymistapaa, mutta siinä käytettiin kuvailevaa sisällönanalyysia aineiston analyysimenetelmänä. Molemmissa tutkimuksissa tutkimusmetodologia ja tulosten tulkinta olivat johdonmukaisia, vaikkakaan niissä ei ilmaistu tutkijan kulttuurista tai teoreettista asemaa. Tulokset Katsaukseen mukaan otetuista laadullisista tutkimuksista uutettiin yhteensä 41 löydöstä. 2 Löydökset luokiteltiin 12 kategoriaan: Muistelu (koira-avusteiseen toimintaan osallistuneilla asukkailla on mahdollisuus muisteluun) Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen (koira-avusteiseen toimintaan osallistuneilla asukkailla on mahdollisuus seurusteluun toisten ihmisten kanssa) Tunneperäiset hyödyt (koira-avusteiseen toimintaan osallistuneet asukkaat voivat saada tunneperäisiä hyötyjä) Fysiologiset hyödyt (koira-avusteiseen toimintaan osallistuneet asukkaat voivat hyötyä kokemuksesta fysiologisella tasolla) Kontrollin tunne (koira-avusteiseen toimintaan osallistuneet asukkaat voivat kehittää itseään hyödyttävän suhteen koiraan) Asennoituminen eläimiin (pitkäaikaishoidon henkilöstö on tietoinen siitä, että kaikki asukkaat eivät halua osallistua koira-avusteiseen toimintaan) Asukkaisiin liittyvät huolet (asukkaisiin liittyviä tekijöitä, jotka tulee huomioida koira-avusteisessa toiminnassa) Eläimiin liittyvät huolet (eläimiin liittyviä tekijöitä, jotka tulee huomioida koira-avusteisessa toiminnassa) Tauko normaalitilanteeseen (pitkäaikaishoidossa olevilla asukkailla voi olla kielteisiä tunteita laitoksessa asumista kohtaan) Päivittäinen elämä (pitkäaikaishoidossa/palvelutalossa asumisella voi olla kielteisiä vaikutuksia asukkaisiin) JBI Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa Best Practice 15(13)

3 Henkilöstön rooli (Henkilöstöllä voi olla erilaisia rooleja koira-avusteisessa toiminnassa) Henkilöstön tietoisuus ja näkemys (hoitohenkilökunnan tietämys koira-avusteisesta toiminnasta ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat) Kategorioita yhdistämällä kehitettiin kaksi tiivistettyä lausumaa: Osallistumismahdollisuus koira-avusteiseen toimintaan voi tuoda pitkäaikaishoidossa asuville vanhuksille monia henkisiä, tunneperäisiä, fysiologisia ja sosiaalisia hyötyjä. Koira-avusteisten toimintaohjelmien käytössä pitkäaikaishoidossa tulee huomioida sekä henkilöstöön, asukkaisiin että eläimiin liittyvät turvallisuusseikat ja käytännön asiat. Tulokset viittaavat siihen, että koira-avusteista toimintaa hyödyntävät pitkäaikaishoitoa tarjoavat laitokset voivat tuottaa asukkailleen monia henkisiä, tunneperäisiä, fysiologisia ja sosiaalisia hyötyjä. Koira-avusteiseen toimintaan liittyvät käytännön näkökulmat ja turvallisuusasiat henkilöstön, asukkaiden ja eläinten näkökulmista tulee kuitenkin huomioida. Asukkaiden saamat hyödyt liittyvät palvelutalossa asumisen arkirutiinien katkaisemiseen, tunneperäisiin asioihin, kuten eläinten näkemiseen liittyvään innostukseen ja nautintoon, sekä koirilta saatavaan yhteenkuuluvuuden ja hyväksynnän tunteeseen. Osallistuessaan tämän kaltaiseen toimintaan asukkaat kokevat hallinnan ja tärkeyden tunnetta ja kokevat, että heillä on rooli koiran elämässä. Toiminta tukee myös tutustumista muihin asukkaisiin ja saa asukkaat rauhoittumaan ja rentoutumaan. Se antaa mahdollisuuksia muisteluihin ja saattaa edistää sosiaalistumista, ei vain muihin koira-avusteiseen toimintaan osallistuviin asukkaisiin vaan myös vapaaehtoisiin, toisiin asukkaisiin, henkilöstöön sekä ystäviin ja perheenjäseniin. Yleisimmät koira-avusteisen toiminnan asukkaille tuomat hyödyt liittyivät tunneperäisiin tekijöihin, muisteluihin ja sosiaalistumiseen. Vaikka mukaan otetuissa tutkimuksissa ei käytetä käsitettä kiintymyssuhde (attachment), löydösten mukaan on selvää, että koira-avusteinen toiminta tarjoaa joillekin asukkaille mahdollisuuden luoda jonkin tyyppinen suhde eläimeen. Vaikka näissä tutkimuksissa kuvatulla suhteella ei ehkä ole samoja kiintymissuhteen lähtökohtia kuin pitkäaikaisessa yhteydessä eläimen kanssa, se voi antaa asukkaille hyötyjä, joita ei ehkä saavutettaisi ilman koira-avusteista toimintaa. Koira-avusteinen toiminta loi myös mahdollisuuksia muisteluun. Muisteluterapiassa keskustellaan toisten ihmisten tai ihmisryhmän kanssa aikaisemmista toiminnoista, tapahtumista ja kokemuksista ja muisteluihin kannustetaan näkyvästi. Menetelmä on yleisesti käytössä dementiayksiköissä. Tulokset antavat viitteitä siitä, että koira-avusteinen toiminta voi toimia tämän kaltaisen terapian välineenä tai edistäjänä. Pitkäaikaishoitoon tuloon liittyy kokemuksia yksinäisyyden ja eristyneisyyden lisääntymisestä. Osallistuminen koira-avusteiseen toimintaa johtaa lisääntyneeseen sosiaalistumiseen. Koira-avusteisen toiminnan hyödyntämiseen liittyy monenlaisia tekijöitä, joita tulee harkita pitkäaikaishoidossa. On tärkeää huomioida, että kaikilla asukkailla ei ole myönteisiä tunteita koiria kohtaan, kuten ei myöskään kaikilla henkilöstön jäsenillä. Siksi on ehdottoman tärkeää tarjota valinnan mahdollisuuksia. Henkilöstö tuntuu ajattelevan, että koira-avusteiset toiminnot voisivat olla hyödyllisiä, mutta he eivät kuitenkaan ole varmoja vaikutusten pysyvyydestä, minkä vuoksi heidän mielestään on liian varhaista ennakoida toiminnasta koituvan asukkaille merkittäviä muutoksia. Yleisesti ottaen henkilöstö haluaa osallistua toimintaan, mutta epäilee siitä voivan aiheutuvan heille lisää vastuuta. Lisäksi on eläinten turvallisuuteen (esimerkiksi asukkaan aggressiivinen tai omistushaluinen käyttäytyminen) ja asukkaiden turvallisuuteen (pureminen, kaatuminen eläimen päälle tai eläinperäisten sairauksien tartunta) liittyviä asioita. Joitakin eläimiin liittyviä tapahtumia on kuvattu, kun taas mitään asukkaisiin liittyviä tapahtumia ei ole raportoitu. Tulosten mukaan henkilöstön tulisi saada koira-avusteiseen toimintaan asianmukainen koulutus ennen toiminnan aloitusta. Kiitokset Tämä JBI-suositus on laadittu Joanna Briggs Instituutissa. JBI-suosituksen ovat arvioineet myös kansainvälisten JBI -yhteistyökeskusten edustajat. JBI Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa Best Practice 15(13)

4 Suosituksen soveltuvuus Suomessa Tämä JBI-suositus on sovellettavissa suomalaiseen pitkäaikaishoitoon sellaisenaan, vaikkakin koira-avusteista toimintaa harkittaessa on hyvä konsultoida organisaation turvallisuusasioiden ja infektiotorjunnan asiantuntijoita sekä pohtia käytännön toteutusta. Suomessa on käytössä useita eri termejä koirille, jotka työskentelevät asiakastyössä. Usein puhutaan terapiakoirista, tassuterapeuteista, lukukoirista, halikoirista ja kaverikoirista. Kennelliiton järjestämä kaverikoiratoiminta on yksi koira-avusteisen toiminnan muoto, jossa vapaaehtoiset ohjaajat vierailevat koiriensa kanssa laitoksissa. Terapiakoira nimikettä taas voi käyttää koiranohjaaja, jolla on terapeutin ammattinimike. Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry. järjestää täydennyskoulutusta sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka tarvitsevat koira-avusteisia metodeja asiakastyössään. Koulutus antaa valmiuksia toteuttaa koira-avusteista työtä omalla alalla. Tavoitteena on, että osallistuja ymmärtää koira-avusteisen työn erimuotoja, tuntee menetelmän hyötyjä ja rajoitteita sekä osaa soveltaa niitä omassa asiakastyössään. Lisäksi yhdistys järjestää koirien soveltuvuuskokeita, joissa arvioidaan koiran soveltuvuutta kasvatus- tai kuntoutustyöhön sekä koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä. Koirien ammattitermi on virallisesti kasvatus- ja kuntoutuskoira, riippumatta siitä, millä alalla koira työskentelee. Kasvatus- ja kuntoutuskoira on soveltuvuus- ja työnäyttökokeen hyväksytysti läpäissyt koira, jonka ohjaaja käyttää koiraa työssään tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Suosituksen soveltuvuuden arvioinut asiantuntija Maria Maljanen, fysioterapeutti, Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry. Käännöksestä vastaavat ja suosituksen soveltuvuuden arvioineet asiantuntijat Anne Korhonen, TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija, OYS Virpi Jylhä, fysioterapeutti, TtM, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö Suositus on käännetty yhteistyössä Suomen JBI-yhteistyökeskuksen kanssa. JBI Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa Best Practice 15(13)

5 Lähteet 1. The Joanna Briggs Institute. Levels of evidence and Grades of Recommendations Stern C. The meaningfulness of Canine-Assisted Interventions (CAIs) on the health and social care of older people residing in long term care: a systematic review. JBI Library of Systematic Reviews 2011;9(21): Pearson A, Wiechula R, Court A, Lockwood C. The JBI model of evidence-based healthcare. Int J of Evid Based Healthc 2005; 3(8): The Joanna Briggs Institute, Faculty of Health Sciences, The University of Adelaide, South Australia, 5005, Australia p: f e: jbi@adelaide.edu.au published by Wiley-Blackwell Publishing The procedures described in Best Practice must only be used by people who have appropriate expertise in the field to which the procedure relates. The applicability of any information must be established before relying on it. While care has been taken to ensure that this edition of Best Practice summarises available research and expert consensus, any loss, damage, cost, expense or liability suffered or incurred as a result of reliance on these procedures (whether arising in contract, negligence or otherwise) is, to the extent permitted by law, excluded. JBI Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa Best Practice 15(13)