Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa"

Transkriptio

1 Volume 15 Issue ISSN: Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Suositukset Seuraavia interventioita pitäisi toteuttaa loppuvaiheen munuaissairautta sairastavan hemodialyysipotilaan itsehoidon edistämiseksi: Koulutetun, munuaishoitotyön asiantuntijasairaanhoitajan vetämä ohjattu, yksilöllinen itseluottamuksen lisäämisen harjoitusohjelma. (Luokka B) Kognitiivisen käyttäytymisterapian ryhmäinterventio, jolloin tekniikoina käytetään rentoutumista ja itsearviointitaitoja. (Luokka B) Voimaantumisohjelma, jonka painopisteenä on auttaa potilaita kehittämään taitojaan ja itsetietoisuuttaan tavoitteiden asettamisessa. (Luokka B) Hoitoon sitoutumista edistävät ohjatut, viikoittaiset puhelinkontaktit ja hoitosopimukset, jotka tehdään joko potilaan kanssa yksin tai yhdessä perheenjäsenen tai ystävän kanssa. (Luokka B) Hemodialyysin opetus- ja tukiohjelma (erityinen opetusohjelma, johon liittyy sairaanhoitajien tuki), joka koostuu viikoittaisista opetus- ja tuki-istunnoista ja jonka kesto on kolme kuukautta. (Luokka B) Suositusten luokat Suosituksessa käytetyt luokat perustuvat Joanna Briggs Instituutin vuonna 2006 kehittämään vaikuttavuuden arviointimenetelmään Grades of effectiveness 1. Luokka A Soveltamista suositellaan vahvasti Luokka B Soveltamista suositellaan kohtalaisesti ja sitä kannattaa harkita Luokka C Soveltamista ei suositella Tietolähde Tämä JBI-suositus perustuu vuonna 2011 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen 2. Katsaus on saatavilla Joanna Briggs Instituutin Järjestelmällisten katsausten kirjastosta osoitteessa Tausta Etenevää vajaatoimintaa aiheuttavien munuaissairauksien loppuvaihetta, jossa munuaisten toiminta on hiipunut, kutsutaan loppuvaiheen munuaissairaudeksi (ESRD, End Stage Renal Disease) 2. Tila vaatii keinomunuaishoitoa (dialyysi) tai munuaissiirron. Maailmanlaajuisesti noin 1,4 miljoonaa potilasta saa keinomunuaishoitoa ja määrän odotetaan kasvavan, koska loppuvaiheen munuaissairauden ilmaantuvuus kasvaa vuosittain noin kahdeksan prosenttia. 2 Sairauden ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden lisääntyessä sen yhteiskunnalle aiheuttaman kustannustaakan odotetaan lisääntyvän huomattavasti. Loppuvaiheen munuaissairauden tehokkaan hallinnan ja hoitointerventioiden, kuten itsehoidon, edistämiseksi tarvitaan suuria panostuksia. Loppuvaiheen munuaissairaudessa mahdollisuus itsehoitoon on hyvin tärkeää, koska sairaus ja sen hoito vähentävät potilaiden itsenäisyyttä etenkin hemodialyysin aloittamisen jälkeen. Potilaiden oireet ovat jatkuvia ja hoidot sekä rajoitukset monimutkaisia. Lisäksi potilaat ovat epävarmoja selviytymisestään ja hyvin riippuvaisia teknologiasta. 2 Loppuvaiheen munuaissairauden itsehoito-interventioiden onnistumisen kannalta on olennaista, että potilas noudattaa hoitoohjeita ja sitoutuu hoito-ohjelmaan. Noin prosentilla potilaista ohjeiden noudattamisen tai hoito-ohjelmaan sitoutumisen on raportoitu olevan heikko. JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)

2 Määritelmät Tässä JBI-suosituksessa on käytetty seuraavia määritelmiä: Kotihemodialyysi on keinomunuaishoito, jonka potilas yksin tai yhdessä tukihenkilön kanssa tekee omatoimisesti kotona. Kotihemodialyysin fysiologisia tuloksia pidetään sairaalahemodialyysiä parempina, koska potilas voi tehdä dialyysin useammin ja se voi kestää kauemmin. Lisäksi kotihemodialyysiin on saatavilla enemmän psykososiaalista tukea ja se parantaa potilaiden elämänhallintaa ja siten myös elämänlaatua. Satelliittiyksikössä toteutettu hemodialyysi: Suomessa yliopistollisiin- tai keskussairaaloihin tukeutuvia dialyysiyksiköitä kutsutaan satelliittidialyysiyksiköiksi. Nämä yksiköt toimivat yleensä aluesairaalassa tai terveyskeskuksessa. Satelliittiyksiköissä pyritään usein omatoimiseen tai osittain omatoimiseen dialyysihoitoon. Tavoite Tämän JBI-suosituksen tarkoituksena on koota hoitotyön interventioiden vaikutukset hemodialyysipotilaan itsehoitoon loppuvaiheen munuaissairaudessa. Interventiotyypit Katsaukseen otettiin mukaan seuraavat interventiot: Itseluottamuksen kehittämiseen tähtäävä interventio (tutkijan kehittämä strukturoitu, yksilöllinen koulutusohjelma), joka perustuu Banduran teoriaan itseluottamuksesta; Suosituksiin perustuva voimaantumisohjelma, joka koostuu yksilöllisistä neuvontaistunnoista potilaan voimaantumisen edistämiseksi; Psykososiaalinen ryhmäkoulutusinterventio, joka perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja itseluottamusta koskevaan teoriaan; Oremin teoreettiseen viitekehykseen perustuva koulutus- ja tukiohjelma, jossa keskitytään hemodialyysipotilaiden hoidon fyysisiin ja psykososiaalisiin tekijöihin; Hoitoon sitoutumista edistävä hoitosopimus yksin potilaan kanssa tai niin, että myös perheenjäsen tai ystävä on mukana sopimuksessa sekä viikoittaiset puhelinkontaktit potilaiden kanssa. Kaikissa mukaan otetuissa tutkimuksissa interventioita verrattiin tavanomaiseen hoitoon. Tutkimusten laatu Katsaukseen otettiin mukaan viisi satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joihin raportoitiin sisältyvän psykososiaalinen interventio. Vain yhteen tutkimukseen ei raportoitu kuuluvan koulutusinterventiota. Tutkimuksista kolme oli toteutettu avohoitopotilaiden dialyysikeskuksissa Taiwanissa ja kaksi Yhdysvalloissa. Tulokset Itseluottamuksen kehittämiseen tähtäävä koulutusohjelma Yhdessä tutkimuksessa pyrittiin kehittämään loppuvaiheen munuaissairauden hemodialyysipotilaiden itsehoitotaitoja. Yhteensä 62 potilasta osallistui tutkimukseen, 31 interventio- ja 31 verrokkiryhmässä. Interventioryhmälle annettiin strukturoitua, yksilöllisen itseluottamuksen kehittämiseen tähtäävää koulutusta, joka koostui kahdestatoista kolmesti viikossa pidettävästä yhden tunnin istunnosta. Kaksi koulutettua asiantuntijasairaanhoitajaa piti koulutuksen sillä aikaa, kun potilaat saivat dialyysin. Keskimääräistä painonnousua pidettiin nesteiden käyttösuosituksen noudattamiseen sitoutumisen mittarina. Interventio- ja verrokkiryhmien välillä ei ollut eroja lukuun ottamatta vaihtelua potilaiden lähtötason painossa, jotka otettiin huomioon toistomittausten analyyseissä. Hoitoon sitoutumisen parantamiseen tähtäävä ohjelma vähensi tehokkaasti nesteen nauttimisesta johtuvaa painonlisäystä kuuden kuukauden ajan intervention käyttöönotosta. Ero kahden ryhmän välillä oli tilastollisesti merkitsevä. Hoitoon sitoutumisen paranemisen kliinistä merkittävyyttä ei esitetty. Voimaantumisohjelma Loppuvaiheen munuaissairautta sairastaville potilaille kehitetyllä voimaantumisohjelmalla pyrittiin kehittämään osallistujien taitoja ja itsetuntemusta, jotta he pystyvät asettamaan itselleen tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia, hallitsemaan stressiä, selviytymään sairauden kanssa, ottamaan vastaan sosiaalista tukea ja ylläpitämään motivaatiota. Päätulosmuuttujana oli potilaan voimaantuminen ja sitä arvioitiin voimaantumismittarilla (Empowerment Scale). Muita mittareita olivat itsehoidon aikaansaama JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)

3 itseluottamus arvioituna SUPPH (Strategies Used by People to Promote Health) -mittarilla ja masennus arvioituna BDI (Beck Depression Inventory) -mittarilla. Tutkimusryhmän jäsenille annettiin tietopaketti sekä munuaispotilaanhoitotyön asiantuntijasairaanhoitajan antamaa yksilöllistä neuvontaa kolmesti viikossa neljän viikon ajan. Verrokkiryhmä sai vain tietopaketin. Voimaantumisohjelma lisäsi voimaantumisen tasoa, vähensi masennuksen tasoa ja paransi itsehoidon aikaansaamaa itseluottamusta. Kognitiivinen käyttäytymisterapia Terapiassa oli neljä osatekijää: 1) kognitiivinen käyttäytymisterapia stressin ja masennuksen itsehoitoon ja selviytymisstrategiaksi, 2) ajattelutapojen ja uskomusten uudistaminen, 3) stressin hallinta ja 4) terveysneuvonta, joka kohdistuu itsehoitostrategioiden psykososiaalisiin taitoihin. Tutkimustulokset mitattiin kuukausi intervention jälkeen. Ryhmäterapian vaikuttavuutta arvioitiin itseluottamusta itsehoitoon (SUPPH), masentuneisuutta (Beck Depression Inventory) ja elämänlaatua (Medical Outcomes Study, SF36) mittaavilla mittareilla. Interventioryhmässä potilaiden itseluottamus itsehoitoon lisääntyi ja kontrolliryhmässä väheni. Potilailla, jotka tässä tutkimuksessa saivat ryhmässä psykososiaalista terapiaa, oli tilastollisesti merkitsevää parannusta itsehoidon itseluottamuksen, masennuksen ja elämänlaatumittarin fyysisissä osatekijöissä. Muutosten kliinistä merkittävyyttä ei raportoitu. Koulutusinterventio Hemodialyysin koulutus- ja tukiohjelman (HESP) vaikuttavuutta loppuvaiheen munuaissairauteen sopeutumisessa (fyysinen ja psyykkinen sopeutuminen) arvioitiin tutkimuksessa, johon osallistui 135 potilasta. Tutkimusryhmän potilaat saivat 12 peräkkäistä tunnin koulutusta viikoittaisissa tapaamisissa dialyysihoitajan kanssa dialyysihoidon alussa. Ohjelmassa tutkittiin itsehoitoa, päivittäistoimintoja, sosiaalisia aktiviteetteja, vuorovaikutusta itselleen tärkeiden ihmisten kanssa, hoito-ohjeiden noudattamista ja havaittua vieraantumista. Koulutusohjelman loputtua tehtiin kolme haastattelua (3 kk, 6 kk ja 1 v kuluttua), joilla arvioitiin ohjelman lyhyen ja pitkän ajan vaikutuksia. Ryhmää ( Post-test only ), johon ei kohdistettu interventioita, haastateltiin ainoastaan vuoden kuluttua. Pre-test/post-test -kontrolliryhmän ja post-test-only -ryhmän osallistujat saivat vain tavanomaisen hemodialyysihoidon kolme kertaa viikossa. Ennen dialyysihoidon aloittamista he olivat saaneet alkuperehdytyksen. Yhden vuoden kohdalla tutkimusryhmällä todettiin tilastollisesti merkitseviä parannuksia fyysisessä ja psyykkisessä sopeutumisessa mitattuna neljällä eri mittarilla: 1) Sickness Impact Profile, 2) Excercise of Self-Care Agency, 3) Inventory of Social Functioning ja 4) Dean Alienation Scale. Ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitseviä eroja hemodialyysihoitoon sitoutumisessa mitattuna Hemodialysis Regimen Compliance Scale -mittarilla. Sitä ei raportoitu, oliko ero kliinisesti merkittävä. Hoitosopimus ja viikoittainen puhelinkontakti interventio Hoitoon sitoutumista pyrittiin lisäämään eri keinoin. Näihin kuului hoitosopimus vain potilaan kanssa, tai yhdessä perheenjäsenen tai ystävän kanssa. Kolmas strategia oli pelkkä viikoittainen puhelinkontakti potilaisiin tavoitteena muuttaa potilaan terveysuskomuksia ja siten parantaa ohjeiden noudattamista. Tutkimusjoukko koostui yhteensä 120 osallistujasta, jotka haastateltiin ennen interventioiden aloittamista sekä kuusi viikkoa ja kolme kuukautta interventioiden loppumisesta. Verrokkiryhmä sai tavanomaisen hoidon. Sopimusprosessin selittämisen ja alustavan sopimuksen aikaansaamisen jälkeen hoitaja ja potilas neuvottelivat edelleen aikataulun, jossa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, miten täsmennetyt toimintatavat saavutettaisiin, miten niitä arvioitaisiin ja milloin potilas palkittaisiin. Palkkiot, valtion arpajaisliput, jaettiin niin, että potilailla olisi lyhyen ja pitkän ajan tavoitteita, joiden eteen ponnistella. Dialyysiklinikan hoitajat huolehtivat puhelinkontakteista. Potilaisiin otettiin yhteyttä kerran viikossa kuuden viikon ajan. Jokainen puhelu kesti noin yksitoista minuuttia ja ne toteutettiin potilaan yksilöllisten tarpeiden ja lääketieteellisen kokemuksen perusteella. Ruokavalion noudattamista mitattiin seerumin kaliumtasolla ja nesteiden käyttösuosituksen noudattamista mitattiin dialyysihoitojen välillä tapahtuneella painon nousun keskiarvolla. Muutoksia terveysuskomuksissa mitattiin seitsemänportaisella Likert-asteikolla. Kyselylomakkeella mitattiin yhteyttä hoitoon sitoutumattomuuteen ja siitä aiheutuviin seurauksiin sekä uskoa ruokavalion todennäköisiin hyötyihin. Esteitä ruokavalion ja nesteiden käyttösuositukseen sitoutumiseen mitattiin myös kyllä ja ei vastauksin. Seerumin kaliumtasot Kuusi viikkoa intervention jälkeen verrokkiryhmään verrattuna seerumin kaliumarvot olivat alentuneet kolmessa interventioryhmässä osoittaen parantuneita tasoja. Ero oli tilastollisesti merkitsevä viikoittaisen puhelinkontaktiryhmän ja vain hoitosopimuksen tehneen ryhmän välillä. Tämä ero ei kuitenkaan säilynyt yhdessäkään interventioryhmässä kolmen kuukauden kuluttua intervention loppumisesta. Nesterajoituksen noudattaminen Nesterajoitukseen sitoutumisen mittarina käytettiin painon nousun keskiarvon mittausta dialyysihoitojen välillä. Painon nousu mitattiin vähentämällä jokaisen osallistujan dialyysiä edeltävä paino viimeisen dialyysin jälkeisestä painosta. Painon nousut olivat verrokkiryhmää alhaisempia ja ne olivat parantuneet kolmessa interventioryhmässä kuusi viikkoa intervention jälkeen. Potilailla, JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)

4 joilla oli hoitosopimus perheenjäsenen tai ystävän kanssa, painon nousu oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempaa kuin vertailuryhmässä. Kolme kuukautta intervention jälkeen yhdessäkään interventioryhmässä ei todettu merkitseviä eroja painon nousussa. Kahden hoitosopimusryhmän osallistujilla painon nousu oli keskimäärin 13 % vähemmän kuin verrokkiryhmässä ja 9 % vähemmän kuin viikoittaisen puhelinkontaktiryhmän osallistujilla. Näiden erojen kliinistä merkitystä ei esitetty. Terveysuskomukset ja hoitoon sitoutuminen Terveysuskomuksia suhteessa dieetin ja nesteensaannin ohjeiden noudattamiseen ja mielipidettä näiden suhteesta sairauteen arvioitiin kolmena eri ajankohtana (ennen interventiota sekä kuusi viikkoa ja kolme kuukautta intervention jälkeen). Korrelaatiot terveysuskomusten mittausten ja hoitoon sitoutumisen välillä (dieetti ja nesterajoitus) osoittivat, että joko dieettiin tai nesterajoitukseen sitoutumista häiritsevien esteiden lukumäärä korreloi merkitsevästi ohjeiden noudattamisen kanssa. Kokeelliset terapiat ja terveysuskomukset Kuusi viikkoa ja kolme kuukautta intervention jälkeen tutkimusryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Viikoittaiseen puhelinkontaktiryhmään kuuluvat olivat kuitenkin taipuvaisia raportoimaan enemmän herkkyyttä ja vaikeaa hoitoon sitoutumattomuutta verrattuna muihin koeryhmiin. Johtopäätös oli, että kaikilla kolmella interventiolla oli vaikutusta hoitoon sitoutumiseen. Terveysuskomukset eivät kuitenkaan olleet ennustavia ja niillä näytti olevan vain vähän vaikutusta sitoutumiseen, ts. interventiot muuttivat vain vähän dieettiin ja nesterajoituksiin liittyviä uskomuksia. Johtopäätökset Psykososiaaliset interventiot kuten itseluottamukseen kohdistuvat interventiot (esim. ohjatut, yksilölliset harjoitusohjelmat) olivat tehokkaita keskimääräisen kehon painon nousun kontrolloinnissa. Potilaan osallistuminen voimaantumisohjelmaan voi olla tehokas keino lisätä voimaantumista, itseluottamusta itsehoitoon ja vähentää masennusta. Psykososiaalinen ryhmäterapia voi olla tehokas menetelmä lisätä luottamusta itsehoitoon. Myös koulutus- ja tukiohjelma osoittautui tehokkaaksi psykososiaalisten taitojen ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen parantamisessa. Hoitosopimuksen tekeminen potilaan tai perheenjäsenen tai ystävän kanssa johti pienempään painonnousuun (hoito-ohjeiden noudattaminen) ja viikoittainen puhelinkontakti-interventio paransi myös hoitoon sitoutumista. Mikään tämän tutkimuksen interventioista ei kuitenkaan muuttanut osallistujien terveysuskomuksia.onnistuneita interventioita olivat useita viikkoja kestävät kasvokkaiset yhteydenpidot, joissa käytettiin monia, teoriaan perustuvia selviytymis- ja päätöksentekotaitojen kehittämismenetelmiä. Tutkimukset osoittivat myös, että interventiot voivat olla tehokkaita, kun käytetään sekä yksilö- että ryhmäterapiamuotoja. Kiitokset Tämä JBI-suositus on laadittu Joanna Briggs Instituutissa. JBI-suosituksen ovat arvioineet myös kansainvälisten JBI -yhteistyökeskusten edustajat. Suosituksen soveltuvuus Suomessa Suositus on sellaisenaan sovellettavissa Suomessa. Se tarjoaa hyvän lisän vuonna 2010 päivitettyyn Munuais- ja maksaliiton toimittamaan Munuaispotilaan oppaaseen. Saatavana Käännöksestä vastaavat ja suosituksen soveltuvuuden arvioineet asiantuntijat Sirpa-Liisa Hovi, tutkimuspäällikkö, FT, esh, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/finohta, Helsinki Maija Saijonkari, tutkija, FM, bioanalyytikko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/finohta, Helsinki Kliininen asiantuntemus: Maarit Heinimäki, munuaispotilaan hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja, seksuaalineuvoja, järjestösuunnittelija, Munuais- ja maksaliitto ry Suositus on käännetty yhteistyössä Suomen JBI-yhteistyökeskuksen kanssa. Lähteet 1. The Joanna Briggs Institute. Levels of evidence and Grades of Recommendations. 2. Reid C, Hall J, Boys J, Lewis S, Chang A, Self management of haemodialysis for End Stage Renal Disease: a systematic review. The Joanna Briggs Library of Systematic Reviews 2011; 9(3): Pearson A, Wiechula R, Court A, Lockwood C. The JBI model of evidence-based healthcare. Int J of Evid Based Healthc 2005; 3(8): JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)

5 The Joanna Briggs Institute, Faculty of Health Sciences, The University of Adelaide, South Australia, 5005, Australia p: f e: published by Wiley-Blackwell Publishing The procedures described in Best Practice must only be used by people who have appropriate expertise in the field to which the procedure relates. The applicability of any information must be established before relying on it. While care has been taken to ensure that this edition of Best Practice summarises available research and expert consensus, any loss, damage, cost, expense or liability suffered or incurred as a result of reliance on these procedures (whether arising in contract, negligence or otherwise) is, to the extent permitted by law, excluded. JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)

Imetysohjelmat terveydenhuollossa

Imetysohjelmat terveydenhuollossa Volume 15 Issue 3 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Imetysohjelmat

Lisätiedot

Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten kroonisen kivun lievityksessä

Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten kroonisen kivun lievityksessä Volume 17 Issue 14 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien

Lisätiedot

Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä

Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä Volume 14 Issue 2 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajavetoiset

Lisätiedot

Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä

Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä Volume 15 Issue 5 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Palliatiivinen

Lisätiedot

Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä

Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä Volume 15 Issue 12 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Musiikin

Lisätiedot

Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa

Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa Volume 15 Issue 13 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Koira-avusteinen

Lisätiedot

Sairaanhoitajien ja syöpää sairastavien aikuispotilaiden tehokas viestintä sairaalassa

Sairaanhoitajien ja syöpää sairastavien aikuispotilaiden tehokas viestintä sairaalassa Volume 15 Issue 1 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajien

Lisätiedot

Interventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi

Interventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi Volume 14 Issue 15 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Täydennysravintojuomat ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille

Täydennysravintojuomat ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille Volume 14 Issue 3 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Täydennysravintojuomat

Lisätiedot

Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko

Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko Volume 15 Issue 7 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Keinot omatoimisen

Lisätiedot

Musiikki interventiona sairaalassa

Musiikki interventiona sairaalassa Volume 13 Issue 3 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Omaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa

Omaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa Volume 18 Issue 2 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Omaisten osallistuminen

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Aivohalvauksesta toipuvien iäkkäiden henkilöiden psykososiaalis-henkinen kokemus rivillä

Aivohalvauksesta toipuvien iäkkäiden henkilöiden psykososiaalis-henkinen kokemus rivillä Volume 13 Issue 6 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Menettelytavat lääkkeiden jakamiseen sekä antamiseen liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi sairaalassa rivillä

Menettelytavat lääkkeiden jakamiseen sekä antamiseen liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi sairaalassa rivillä Volume 14 Issue 4 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Menettelytavat

Lisätiedot

Painehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä

Painehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä Volume 12 Issue 3 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

Vanhempiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuus lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi perusterveydenhuollossa

Vanhempiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuus lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi perusterveydenhuollossa Volume 18 Issue 3 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Vanhempiin

Lisätiedot

Painehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy

Painehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy Volume 12 Issue 2 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat

Lisätiedot

Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa

Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa Volume 14 Issue 9 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Omaishoitajien auttaminen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville

Lisätiedot

Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta

Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta Volume 14 Issue 7 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämiseen liittyvän trauman hoito rivillä

Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämiseen liittyvän trauman hoito rivillä Volume 13 Issue 4 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä Informaatikko Hannele Mikkola 13.4.2011 Turun ammattikorkeakoulun kirjasto Näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyöhön: JBI CoNNECT+ Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF:n kevätseminaari 13.4.2011

Lisätiedot

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija Esityksen sisältö Teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Näytöstä käyttöön Kutsu

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa xx.xx.xxx SISÄLTÖ Johdanto Joanna Briggs Instituutti (JBI) Suomen JBI yhteistyökeskus (JBI-keskus)

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa

Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa Volume 13 Issue 1 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011 Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala Tampere-talo 6.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, VT Teija Korhonen, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi

Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi Anu Jansson Vanhempi suunnittelija toimintaterapeutti, TtM (gerontologi), tohtoriopisk. Twitter: #Ystäväpiiri, @JanssonAnu

Lisätiedot

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015 KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Ohje: Kirjoita suunnitelmasi lyhyeksi ja konkreettiseksi. Hyvä suunnitelma vastaa kysymyksiin kuka, mitä, milloin ja miten tekee.

Ohje: Kirjoita suunnitelmasi lyhyeksi ja konkreettiseksi. Hyvä suunnitelma vastaa kysymyksiin kuka, mitä, milloin ja miten tekee. Ohje: Arvioi tähän lomakkeeseen toteutuvatko erilaiset työrauhaa tukevat toimintatavat luokassasi. Valitse yksi toimintatapa, jossa olet huomannut kehittämisen varaa, ja kirjoita viereiseen ruutuun suunnitelma

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT

LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA Meri Kekäle proviisori, FaT proviisori, Kuopion yliopisto 1995 farmasian tohtori, Helsingin yliopisto 2016 MERI KEKÄLE Tutkimusalueet lääkehoitoon

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!

Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic! Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? Saija Leikola / Kirjoitettu 29.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN KLIININEN OSAAMINEN OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN MUNUAISOSASTOLLA

SAIRAANHOITAJAN KLIININEN OSAAMINEN OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN MUNUAISOSASTOLLA SAIRAANHOITAJAN KLIININEN OSAAMINEN OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN MUNUAISOSASTOLLA Saana Rahko ja Maija Vainionpää Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja

Lisätiedot

Hyvä dialyysihoidon asiantuntija!

Hyvä dialyysihoidon asiantuntija! Verinäytteiden otto 1 (5) Hyvä dialyysihoidon asiantuntija! Suomessa dialyysikeskusten välillä on aika vähän kanssakäymistä. Aherramme omissa nurkissamme uskoen oman käytännön olevan ainoa oikea. Keskustelun

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Keinoja käsihygienian tehostamiseen Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli

Lisätiedot