Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa
|
|
- Emma Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Volume 15 Issue ISSN: Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Suositukset Seuraavia interventioita pitäisi toteuttaa loppuvaiheen munuaissairautta sairastavan hemodialyysipotilaan itsehoidon edistämiseksi: Koulutetun, munuaishoitotyön asiantuntijasairaanhoitajan vetämä ohjattu, yksilöllinen itseluottamuksen lisäämisen harjoitusohjelma. (Luokka B) Kognitiivisen käyttäytymisterapian ryhmäinterventio, jolloin tekniikoina käytetään rentoutumista ja itsearviointitaitoja. (Luokka B) Voimaantumisohjelma, jonka painopisteenä on auttaa potilaita kehittämään taitojaan ja itsetietoisuuttaan tavoitteiden asettamisessa. (Luokka B) Hoitoon sitoutumista edistävät ohjatut, viikoittaiset puhelinkontaktit ja hoitosopimukset, jotka tehdään joko potilaan kanssa yksin tai yhdessä perheenjäsenen tai ystävän kanssa. (Luokka B) Hemodialyysin opetus- ja tukiohjelma (erityinen opetusohjelma, johon liittyy sairaanhoitajien tuki), joka koostuu viikoittaisista opetus- ja tuki-istunnoista ja jonka kesto on kolme kuukautta. (Luokka B) Suositusten luokat Suosituksessa käytetyt luokat perustuvat Joanna Briggs Instituutin vuonna 2006 kehittämään vaikuttavuuden arviointimenetelmään Grades of effectiveness 1. Luokka A Soveltamista suositellaan vahvasti Luokka B Soveltamista suositellaan kohtalaisesti ja sitä kannattaa harkita Luokka C Soveltamista ei suositella Tietolähde Tämä JBI-suositus perustuu vuonna 2011 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen 2. Katsaus on saatavilla Joanna Briggs Instituutin Järjestelmällisten katsausten kirjastosta osoitteessa Tausta Etenevää vajaatoimintaa aiheuttavien munuaissairauksien loppuvaihetta, jossa munuaisten toiminta on hiipunut, kutsutaan loppuvaiheen munuaissairaudeksi (ESRD, End Stage Renal Disease) 2. Tila vaatii keinomunuaishoitoa (dialyysi) tai munuaissiirron. Maailmanlaajuisesti noin 1,4 miljoonaa potilasta saa keinomunuaishoitoa ja määrän odotetaan kasvavan, koska loppuvaiheen munuaissairauden ilmaantuvuus kasvaa vuosittain noin kahdeksan prosenttia. 2 Sairauden ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden lisääntyessä sen yhteiskunnalle aiheuttaman kustannustaakan odotetaan lisääntyvän huomattavasti. Loppuvaiheen munuaissairauden tehokkaan hallinnan ja hoitointerventioiden, kuten itsehoidon, edistämiseksi tarvitaan suuria panostuksia. Loppuvaiheen munuaissairaudessa mahdollisuus itsehoitoon on hyvin tärkeää, koska sairaus ja sen hoito vähentävät potilaiden itsenäisyyttä etenkin hemodialyysin aloittamisen jälkeen. Potilaiden oireet ovat jatkuvia ja hoidot sekä rajoitukset monimutkaisia. Lisäksi potilaat ovat epävarmoja selviytymisestään ja hyvin riippuvaisia teknologiasta. 2 Loppuvaiheen munuaissairauden itsehoito-interventioiden onnistumisen kannalta on olennaista, että potilas noudattaa hoitoohjeita ja sitoutuu hoito-ohjelmaan. Noin prosentilla potilaista ohjeiden noudattamisen tai hoito-ohjelmaan sitoutumisen on raportoitu olevan heikko. JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)
2 Määritelmät Tässä JBI-suosituksessa on käytetty seuraavia määritelmiä: Kotihemodialyysi on keinomunuaishoito, jonka potilas yksin tai yhdessä tukihenkilön kanssa tekee omatoimisesti kotona. Kotihemodialyysin fysiologisia tuloksia pidetään sairaalahemodialyysiä parempina, koska potilas voi tehdä dialyysin useammin ja se voi kestää kauemmin. Lisäksi kotihemodialyysiin on saatavilla enemmän psykososiaalista tukea ja se parantaa potilaiden elämänhallintaa ja siten myös elämänlaatua. Satelliittiyksikössä toteutettu hemodialyysi: Suomessa yliopistollisiin- tai keskussairaaloihin tukeutuvia dialyysiyksiköitä kutsutaan satelliittidialyysiyksiköiksi. Nämä yksiköt toimivat yleensä aluesairaalassa tai terveyskeskuksessa. Satelliittiyksiköissä pyritään usein omatoimiseen tai osittain omatoimiseen dialyysihoitoon. Tavoite Tämän JBI-suosituksen tarkoituksena on koota hoitotyön interventioiden vaikutukset hemodialyysipotilaan itsehoitoon loppuvaiheen munuaissairaudessa. Interventiotyypit Katsaukseen otettiin mukaan seuraavat interventiot: Itseluottamuksen kehittämiseen tähtäävä interventio (tutkijan kehittämä strukturoitu, yksilöllinen koulutusohjelma), joka perustuu Banduran teoriaan itseluottamuksesta; Suosituksiin perustuva voimaantumisohjelma, joka koostuu yksilöllisistä neuvontaistunnoista potilaan voimaantumisen edistämiseksi; Psykososiaalinen ryhmäkoulutusinterventio, joka perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja itseluottamusta koskevaan teoriaan; Oremin teoreettiseen viitekehykseen perustuva koulutus- ja tukiohjelma, jossa keskitytään hemodialyysipotilaiden hoidon fyysisiin ja psykososiaalisiin tekijöihin; Hoitoon sitoutumista edistävä hoitosopimus yksin potilaan kanssa tai niin, että myös perheenjäsen tai ystävä on mukana sopimuksessa sekä viikoittaiset puhelinkontaktit potilaiden kanssa. Kaikissa mukaan otetuissa tutkimuksissa interventioita verrattiin tavanomaiseen hoitoon. Tutkimusten laatu Katsaukseen otettiin mukaan viisi satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joihin raportoitiin sisältyvän psykososiaalinen interventio. Vain yhteen tutkimukseen ei raportoitu kuuluvan koulutusinterventiota. Tutkimuksista kolme oli toteutettu avohoitopotilaiden dialyysikeskuksissa Taiwanissa ja kaksi Yhdysvalloissa. Tulokset Itseluottamuksen kehittämiseen tähtäävä koulutusohjelma Yhdessä tutkimuksessa pyrittiin kehittämään loppuvaiheen munuaissairauden hemodialyysipotilaiden itsehoitotaitoja. Yhteensä 62 potilasta osallistui tutkimukseen, 31 interventio- ja 31 verrokkiryhmässä. Interventioryhmälle annettiin strukturoitua, yksilöllisen itseluottamuksen kehittämiseen tähtäävää koulutusta, joka koostui kahdestatoista kolmesti viikossa pidettävästä yhden tunnin istunnosta. Kaksi koulutettua asiantuntijasairaanhoitajaa piti koulutuksen sillä aikaa, kun potilaat saivat dialyysin. Keskimääräistä painonnousua pidettiin nesteiden käyttösuosituksen noudattamiseen sitoutumisen mittarina. Interventio- ja verrokkiryhmien välillä ei ollut eroja lukuun ottamatta vaihtelua potilaiden lähtötason painossa, jotka otettiin huomioon toistomittausten analyyseissä. Hoitoon sitoutumisen parantamiseen tähtäävä ohjelma vähensi tehokkaasti nesteen nauttimisesta johtuvaa painonlisäystä kuuden kuukauden ajan intervention käyttöönotosta. Ero kahden ryhmän välillä oli tilastollisesti merkitsevä. Hoitoon sitoutumisen paranemisen kliinistä merkittävyyttä ei esitetty. Voimaantumisohjelma Loppuvaiheen munuaissairautta sairastaville potilaille kehitetyllä voimaantumisohjelmalla pyrittiin kehittämään osallistujien taitoja ja itsetuntemusta, jotta he pystyvät asettamaan itselleen tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia, hallitsemaan stressiä, selviytymään sairauden kanssa, ottamaan vastaan sosiaalista tukea ja ylläpitämään motivaatiota. Päätulosmuuttujana oli potilaan voimaantuminen ja sitä arvioitiin voimaantumismittarilla (Empowerment Scale). Muita mittareita olivat itsehoidon aikaansaama JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)
3 itseluottamus arvioituna SUPPH (Strategies Used by People to Promote Health) -mittarilla ja masennus arvioituna BDI (Beck Depression Inventory) -mittarilla. Tutkimusryhmän jäsenille annettiin tietopaketti sekä munuaispotilaanhoitotyön asiantuntijasairaanhoitajan antamaa yksilöllistä neuvontaa kolmesti viikossa neljän viikon ajan. Verrokkiryhmä sai vain tietopaketin. Voimaantumisohjelma lisäsi voimaantumisen tasoa, vähensi masennuksen tasoa ja paransi itsehoidon aikaansaamaa itseluottamusta. Kognitiivinen käyttäytymisterapia Terapiassa oli neljä osatekijää: 1) kognitiivinen käyttäytymisterapia stressin ja masennuksen itsehoitoon ja selviytymisstrategiaksi, 2) ajattelutapojen ja uskomusten uudistaminen, 3) stressin hallinta ja 4) terveysneuvonta, joka kohdistuu itsehoitostrategioiden psykososiaalisiin taitoihin. Tutkimustulokset mitattiin kuukausi intervention jälkeen. Ryhmäterapian vaikuttavuutta arvioitiin itseluottamusta itsehoitoon (SUPPH), masentuneisuutta (Beck Depression Inventory) ja elämänlaatua (Medical Outcomes Study, SF36) mittaavilla mittareilla. Interventioryhmässä potilaiden itseluottamus itsehoitoon lisääntyi ja kontrolliryhmässä väheni. Potilailla, jotka tässä tutkimuksessa saivat ryhmässä psykososiaalista terapiaa, oli tilastollisesti merkitsevää parannusta itsehoidon itseluottamuksen, masennuksen ja elämänlaatumittarin fyysisissä osatekijöissä. Muutosten kliinistä merkittävyyttä ei raportoitu. Koulutusinterventio Hemodialyysin koulutus- ja tukiohjelman (HESP) vaikuttavuutta loppuvaiheen munuaissairauteen sopeutumisessa (fyysinen ja psyykkinen sopeutuminen) arvioitiin tutkimuksessa, johon osallistui 135 potilasta. Tutkimusryhmän potilaat saivat 12 peräkkäistä tunnin koulutusta viikoittaisissa tapaamisissa dialyysihoitajan kanssa dialyysihoidon alussa. Ohjelmassa tutkittiin itsehoitoa, päivittäistoimintoja, sosiaalisia aktiviteetteja, vuorovaikutusta itselleen tärkeiden ihmisten kanssa, hoito-ohjeiden noudattamista ja havaittua vieraantumista. Koulutusohjelman loputtua tehtiin kolme haastattelua (3 kk, 6 kk ja 1 v kuluttua), joilla arvioitiin ohjelman lyhyen ja pitkän ajan vaikutuksia. Ryhmää ( Post-test only ), johon ei kohdistettu interventioita, haastateltiin ainoastaan vuoden kuluttua. Pre-test/post-test -kontrolliryhmän ja post-test-only -ryhmän osallistujat saivat vain tavanomaisen hemodialyysihoidon kolme kertaa viikossa. Ennen dialyysihoidon aloittamista he olivat saaneet alkuperehdytyksen. Yhden vuoden kohdalla tutkimusryhmällä todettiin tilastollisesti merkitseviä parannuksia fyysisessä ja psyykkisessä sopeutumisessa mitattuna neljällä eri mittarilla: 1) Sickness Impact Profile, 2) Excercise of Self-Care Agency, 3) Inventory of Social Functioning ja 4) Dean Alienation Scale. Ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitseviä eroja hemodialyysihoitoon sitoutumisessa mitattuna Hemodialysis Regimen Compliance Scale -mittarilla. Sitä ei raportoitu, oliko ero kliinisesti merkittävä. Hoitosopimus ja viikoittainen puhelinkontakti interventio Hoitoon sitoutumista pyrittiin lisäämään eri keinoin. Näihin kuului hoitosopimus vain potilaan kanssa, tai yhdessä perheenjäsenen tai ystävän kanssa. Kolmas strategia oli pelkkä viikoittainen puhelinkontakti potilaisiin tavoitteena muuttaa potilaan terveysuskomuksia ja siten parantaa ohjeiden noudattamista. Tutkimusjoukko koostui yhteensä 120 osallistujasta, jotka haastateltiin ennen interventioiden aloittamista sekä kuusi viikkoa ja kolme kuukautta interventioiden loppumisesta. Verrokkiryhmä sai tavanomaisen hoidon. Sopimusprosessin selittämisen ja alustavan sopimuksen aikaansaamisen jälkeen hoitaja ja potilas neuvottelivat edelleen aikataulun, jossa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, miten täsmennetyt toimintatavat saavutettaisiin, miten niitä arvioitaisiin ja milloin potilas palkittaisiin. Palkkiot, valtion arpajaisliput, jaettiin niin, että potilailla olisi lyhyen ja pitkän ajan tavoitteita, joiden eteen ponnistella. Dialyysiklinikan hoitajat huolehtivat puhelinkontakteista. Potilaisiin otettiin yhteyttä kerran viikossa kuuden viikon ajan. Jokainen puhelu kesti noin yksitoista minuuttia ja ne toteutettiin potilaan yksilöllisten tarpeiden ja lääketieteellisen kokemuksen perusteella. Ruokavalion noudattamista mitattiin seerumin kaliumtasolla ja nesteiden käyttösuosituksen noudattamista mitattiin dialyysihoitojen välillä tapahtuneella painon nousun keskiarvolla. Muutoksia terveysuskomuksissa mitattiin seitsemänportaisella Likert-asteikolla. Kyselylomakkeella mitattiin yhteyttä hoitoon sitoutumattomuuteen ja siitä aiheutuviin seurauksiin sekä uskoa ruokavalion todennäköisiin hyötyihin. Esteitä ruokavalion ja nesteiden käyttösuositukseen sitoutumiseen mitattiin myös kyllä ja ei vastauksin. Seerumin kaliumtasot Kuusi viikkoa intervention jälkeen verrokkiryhmään verrattuna seerumin kaliumarvot olivat alentuneet kolmessa interventioryhmässä osoittaen parantuneita tasoja. Ero oli tilastollisesti merkitsevä viikoittaisen puhelinkontaktiryhmän ja vain hoitosopimuksen tehneen ryhmän välillä. Tämä ero ei kuitenkaan säilynyt yhdessäkään interventioryhmässä kolmen kuukauden kuluttua intervention loppumisesta. Nesterajoituksen noudattaminen Nesterajoitukseen sitoutumisen mittarina käytettiin painon nousun keskiarvon mittausta dialyysihoitojen välillä. Painon nousu mitattiin vähentämällä jokaisen osallistujan dialyysiä edeltävä paino viimeisen dialyysin jälkeisestä painosta. Painon nousut olivat verrokkiryhmää alhaisempia ja ne olivat parantuneet kolmessa interventioryhmässä kuusi viikkoa intervention jälkeen. Potilailla, JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)
4 joilla oli hoitosopimus perheenjäsenen tai ystävän kanssa, painon nousu oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempaa kuin vertailuryhmässä. Kolme kuukautta intervention jälkeen yhdessäkään interventioryhmässä ei todettu merkitseviä eroja painon nousussa. Kahden hoitosopimusryhmän osallistujilla painon nousu oli keskimäärin 13 % vähemmän kuin verrokkiryhmässä ja 9 % vähemmän kuin viikoittaisen puhelinkontaktiryhmän osallistujilla. Näiden erojen kliinistä merkitystä ei esitetty. Terveysuskomukset ja hoitoon sitoutuminen Terveysuskomuksia suhteessa dieetin ja nesteensaannin ohjeiden noudattamiseen ja mielipidettä näiden suhteesta sairauteen arvioitiin kolmena eri ajankohtana (ennen interventiota sekä kuusi viikkoa ja kolme kuukautta intervention jälkeen). Korrelaatiot terveysuskomusten mittausten ja hoitoon sitoutumisen välillä (dieetti ja nesterajoitus) osoittivat, että joko dieettiin tai nesterajoitukseen sitoutumista häiritsevien esteiden lukumäärä korreloi merkitsevästi ohjeiden noudattamisen kanssa. Kokeelliset terapiat ja terveysuskomukset Kuusi viikkoa ja kolme kuukautta intervention jälkeen tutkimusryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Viikoittaiseen puhelinkontaktiryhmään kuuluvat olivat kuitenkin taipuvaisia raportoimaan enemmän herkkyyttä ja vaikeaa hoitoon sitoutumattomuutta verrattuna muihin koeryhmiin. Johtopäätös oli, että kaikilla kolmella interventiolla oli vaikutusta hoitoon sitoutumiseen. Terveysuskomukset eivät kuitenkaan olleet ennustavia ja niillä näytti olevan vain vähän vaikutusta sitoutumiseen, ts. interventiot muuttivat vain vähän dieettiin ja nesterajoituksiin liittyviä uskomuksia. Johtopäätökset Psykososiaaliset interventiot kuten itseluottamukseen kohdistuvat interventiot (esim. ohjatut, yksilölliset harjoitusohjelmat) olivat tehokkaita keskimääräisen kehon painon nousun kontrolloinnissa. Potilaan osallistuminen voimaantumisohjelmaan voi olla tehokas keino lisätä voimaantumista, itseluottamusta itsehoitoon ja vähentää masennusta. Psykososiaalinen ryhmäterapia voi olla tehokas menetelmä lisätä luottamusta itsehoitoon. Myös koulutus- ja tukiohjelma osoittautui tehokkaaksi psykososiaalisten taitojen ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen parantamisessa. Hoitosopimuksen tekeminen potilaan tai perheenjäsenen tai ystävän kanssa johti pienempään painonnousuun (hoito-ohjeiden noudattaminen) ja viikoittainen puhelinkontakti-interventio paransi myös hoitoon sitoutumista. Mikään tämän tutkimuksen interventioista ei kuitenkaan muuttanut osallistujien terveysuskomuksia.onnistuneita interventioita olivat useita viikkoja kestävät kasvokkaiset yhteydenpidot, joissa käytettiin monia, teoriaan perustuvia selviytymis- ja päätöksentekotaitojen kehittämismenetelmiä. Tutkimukset osoittivat myös, että interventiot voivat olla tehokkaita, kun käytetään sekä yksilö- että ryhmäterapiamuotoja. Kiitokset Tämä JBI-suositus on laadittu Joanna Briggs Instituutissa. JBI-suosituksen ovat arvioineet myös kansainvälisten JBI -yhteistyökeskusten edustajat. Suosituksen soveltuvuus Suomessa Suositus on sellaisenaan sovellettavissa Suomessa. Se tarjoaa hyvän lisän vuonna 2010 päivitettyyn Munuais- ja maksaliiton toimittamaan Munuaispotilaan oppaaseen. Saatavana Käännöksestä vastaavat ja suosituksen soveltuvuuden arvioineet asiantuntijat Sirpa-Liisa Hovi, tutkimuspäällikkö, FT, esh, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/finohta, Helsinki Maija Saijonkari, tutkija, FM, bioanalyytikko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/finohta, Helsinki Kliininen asiantuntemus: Maarit Heinimäki, munuaispotilaan hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja, seksuaalineuvoja, järjestösuunnittelija, Munuais- ja maksaliitto ry Suositus on käännetty yhteistyössä Suomen JBI-yhteistyökeskuksen kanssa. Lähteet 1. The Joanna Briggs Institute. Levels of evidence and Grades of Recommendations Reid C, Hall J, Boys J, Lewis S, Chang A, Self management of haemodialysis for End Stage Renal Disease: a systematic review. The Joanna Briggs Library of Systematic Reviews 2011; 9(3): Pearson A, Wiechula R, Court A, Lockwood C. The JBI model of evidence-based healthcare. Int J of Evid Based Healthc 2005; 3(8): JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)
5 The Joanna Briggs Institute, Faculty of Health Sciences, The University of Adelaide, South Australia, 5005, Australia p: f e: jbi@adelaide.edu.au published by Wiley-Blackwell Publishing The procedures described in Best Practice must only be used by people who have appropriate expertise in the field to which the procedure relates. The applicability of any information must be established before relying on it. While care has been taken to ensure that this edition of Best Practice summarises available research and expert consensus, any loss, damage, cost, expense or liability suffered or incurred as a result of reliance on these procedures (whether arising in contract, negligence or otherwise) is, to the extent permitted by law, excluded. JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)
Imetysohjelmat terveydenhuollossa
Volume 15 Issue 3 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Imetysohjelmat
LisätiedotLääkkeettömien kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten kroonisen kivun lievityksessä
Volume 17 Issue 14 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien
LisätiedotSairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä
Volume 14 Issue 2 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajavetoiset
LisätiedotPalliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä
Volume 15 Issue 5 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Palliatiivinen
LisätiedotMusiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä
Volume 15 Issue 12 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Musiikin
LisätiedotKoira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa
Volume 15 Issue 13 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Koira-avusteinen
LisätiedotSairaanhoitajien ja syöpää sairastavien aikuispotilaiden tehokas viestintä sairaalassa
Volume 15 Issue 1 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajien
LisätiedotInterventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi
Volume 14 Issue 15 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotTäydennysravintojuomat ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille
Volume 14 Issue 3 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Täydennysravintojuomat
LisätiedotKeinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko
Volume 15 Issue 7 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Keinot omatoimisen
LisätiedotMusiikki interventiona sairaalassa
Volume 13 Issue 3 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotVaikuttava terveydenhuolto
Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten
LisätiedotOmaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa
Volume 18 Issue 2 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Omaisten osallistuminen
LisätiedotAivohalvauksesta toipuvien iäkkäiden henkilöiden psykososiaalis-henkinen kokemus rivillä
Volume 13 Issue 6 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotPainehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä
Volume 12 Issue 3 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat
LisätiedotMenettelytavat lääkkeiden jakamiseen sekä antamiseen liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi sairaalassa rivillä
Volume 14 Issue 4 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Menettelytavat
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotVanhempiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuus lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi perusterveydenhuollossa
Volume 18 Issue 3 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Vanhempiin
LisätiedotOmaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa
Volume 14 Issue 9 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Omaishoitajien auttaminen
LisätiedotPainehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy
Volume 12 Issue 2 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotHoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö
Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla
LisätiedotOma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA
Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotNaisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta
Volume 14 Issue 7 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotImetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämiseen liittyvän trauman hoito rivillä
Volume 13 Issue 4 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotKokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma
Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.
LisätiedotSUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017
SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...
LisätiedotHoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä
Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön
LisätiedotKehitykseen vaikuttaneita tekijöitä
Informaatikko Hannele Mikkola 13.4.2011 Turun ammattikorkeakoulun kirjasto Näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyöhön: JBI CoNNECT+ Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF:n kevätseminaari 13.4.2011
LisätiedotValtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen
Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotVaikuttavuutta terveydenhuoltoon
Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön
Lisätiedote-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija
e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija Esityksen sisältö Teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Näytöstä käyttöön Kutsu
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotSUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE
SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa xx.xx.xxx SISÄLTÖ Johdanto Joanna Briggs Instituutti (JBI) Suomen JBI yhteistyökeskus (JBI-keskus)
LisätiedotPOTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA
POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/
LisätiedotRavitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto
Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Arviointikriteerit kvasikokeelliselle tutkimukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään kvasikokeellisen tutkimuksen metodologisen laadun arviointiin ja tutkimuksen tuloksiin vaikuttavan harhan
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Arviointikriteerit järjestelmälliselle katsaukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään järjestelmällisen katsauksen metodologisen laadun arviointiin. Arvioinnin tarkistuslistaan sisältyy yhteensä
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Kriittisen arvioinnin tarkistuslista prevalenssitutkimukselle 26.3.2019 Tätä tarkistuslistaa käytetään prevalenssitutkimuksen metodologisen laadun arviointiin. Arvioinnin tarkistuslistaan sisältyy
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén
NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,
LisätiedotKaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli
Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotTaloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing
www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän
LisätiedotVerkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.
Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen
LisätiedotTERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ
TERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ Heidi Parisod, TtT Post doc -tutkija, hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)
LisätiedotNeurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa
Volume 13 Issue 1 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotElämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki
Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotTRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu
LisätiedotEquity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvien ryhmien muuta väestöä heikompi elämänlaatu/hyvinvointi.
LisätiedotLataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa
Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo Lataa Kirjailija: Raimo Raitasalo ISBN: 9789516697386 Sivumäärä: 87 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.34 Mb Tutkimuksessa selvitetään Suomessa lähes kolmekymmentä
LisätiedotVeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotLiikahdus Elämäntapa
Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.
MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotKhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015
KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotKaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011
Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala Tampere-talo 6.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, VT Teija Korhonen, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotOhjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana
Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotYksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon
JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotCIMO Osallisuus-työpaja
This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotLÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT
LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA Meri Kekäle proviisori, FaT proviisori, Kuopion yliopisto 1995 farmasian tohtori, Helsingin yliopisto 2016 MERI KEKÄLE Tutkimusalueet lääkehoitoon
LisätiedotDialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Hankkeen koordinoinnista vastasi hanketyöntekijä Marjukka Miettinen Esityksen on koonnut kuntoutuspäällikkö Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs,
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
LisätiedotYstäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi
Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi Anu Jansson Vanhempi suunnittelija toimintaterapeutti, TtM (gerontologi), tohtoriopisk. Twitter: #Ystäväpiiri, @JanssonAnu
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotOpioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat
Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
Lisätiedothyvä hoito Hyvän hoidon kriteerit munuaisten vajaatoimintaa sairastavan hyvinvoinniksi.
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan hyvä hoito Hyvän hoidon kriteerit munuaisten vajaatoimintaa sairastavan hyvinvoinniksi. 1/2019 tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään.
LisätiedotPropecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö
Lisätiedot