Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa"

Transkriptio

1 Volume 15 Issue ISSN: Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Suositukset Seuraavia interventioita pitäisi toteuttaa loppuvaiheen munuaissairautta sairastavan hemodialyysipotilaan itsehoidon edistämiseksi: Koulutetun, munuaishoitotyön asiantuntijasairaanhoitajan vetämä ohjattu, yksilöllinen itseluottamuksen lisäämisen harjoitusohjelma. (Luokka B) Kognitiivisen käyttäytymisterapian ryhmäinterventio, jolloin tekniikoina käytetään rentoutumista ja itsearviointitaitoja. (Luokka B) Voimaantumisohjelma, jonka painopisteenä on auttaa potilaita kehittämään taitojaan ja itsetietoisuuttaan tavoitteiden asettamisessa. (Luokka B) Hoitoon sitoutumista edistävät ohjatut, viikoittaiset puhelinkontaktit ja hoitosopimukset, jotka tehdään joko potilaan kanssa yksin tai yhdessä perheenjäsenen tai ystävän kanssa. (Luokka B) Hemodialyysin opetus- ja tukiohjelma (erityinen opetusohjelma, johon liittyy sairaanhoitajien tuki), joka koostuu viikoittaisista opetus- ja tuki-istunnoista ja jonka kesto on kolme kuukautta. (Luokka B) Suositusten luokat Suosituksessa käytetyt luokat perustuvat Joanna Briggs Instituutin vuonna 2006 kehittämään vaikuttavuuden arviointimenetelmään Grades of effectiveness 1. Luokka A Soveltamista suositellaan vahvasti Luokka B Soveltamista suositellaan kohtalaisesti ja sitä kannattaa harkita Luokka C Soveltamista ei suositella Tietolähde Tämä JBI-suositus perustuu vuonna 2011 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen 2. Katsaus on saatavilla Joanna Briggs Instituutin Järjestelmällisten katsausten kirjastosta osoitteessa Tausta Etenevää vajaatoimintaa aiheuttavien munuaissairauksien loppuvaihetta, jossa munuaisten toiminta on hiipunut, kutsutaan loppuvaiheen munuaissairaudeksi (ESRD, End Stage Renal Disease) 2. Tila vaatii keinomunuaishoitoa (dialyysi) tai munuaissiirron. Maailmanlaajuisesti noin 1,4 miljoonaa potilasta saa keinomunuaishoitoa ja määrän odotetaan kasvavan, koska loppuvaiheen munuaissairauden ilmaantuvuus kasvaa vuosittain noin kahdeksan prosenttia. 2 Sairauden ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden lisääntyessä sen yhteiskunnalle aiheuttaman kustannustaakan odotetaan lisääntyvän huomattavasti. Loppuvaiheen munuaissairauden tehokkaan hallinnan ja hoitointerventioiden, kuten itsehoidon, edistämiseksi tarvitaan suuria panostuksia. Loppuvaiheen munuaissairaudessa mahdollisuus itsehoitoon on hyvin tärkeää, koska sairaus ja sen hoito vähentävät potilaiden itsenäisyyttä etenkin hemodialyysin aloittamisen jälkeen. Potilaiden oireet ovat jatkuvia ja hoidot sekä rajoitukset monimutkaisia. Lisäksi potilaat ovat epävarmoja selviytymisestään ja hyvin riippuvaisia teknologiasta. 2 Loppuvaiheen munuaissairauden itsehoito-interventioiden onnistumisen kannalta on olennaista, että potilas noudattaa hoitoohjeita ja sitoutuu hoito-ohjelmaan. Noin prosentilla potilaista ohjeiden noudattamisen tai hoito-ohjelmaan sitoutumisen on raportoitu olevan heikko. JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)

2 Määritelmät Tässä JBI-suosituksessa on käytetty seuraavia määritelmiä: Kotihemodialyysi on keinomunuaishoito, jonka potilas yksin tai yhdessä tukihenkilön kanssa tekee omatoimisesti kotona. Kotihemodialyysin fysiologisia tuloksia pidetään sairaalahemodialyysiä parempina, koska potilas voi tehdä dialyysin useammin ja se voi kestää kauemmin. Lisäksi kotihemodialyysiin on saatavilla enemmän psykososiaalista tukea ja se parantaa potilaiden elämänhallintaa ja siten myös elämänlaatua. Satelliittiyksikössä toteutettu hemodialyysi: Suomessa yliopistollisiin- tai keskussairaaloihin tukeutuvia dialyysiyksiköitä kutsutaan satelliittidialyysiyksiköiksi. Nämä yksiköt toimivat yleensä aluesairaalassa tai terveyskeskuksessa. Satelliittiyksiköissä pyritään usein omatoimiseen tai osittain omatoimiseen dialyysihoitoon. Tavoite Tämän JBI-suosituksen tarkoituksena on koota hoitotyön interventioiden vaikutukset hemodialyysipotilaan itsehoitoon loppuvaiheen munuaissairaudessa. Interventiotyypit Katsaukseen otettiin mukaan seuraavat interventiot: Itseluottamuksen kehittämiseen tähtäävä interventio (tutkijan kehittämä strukturoitu, yksilöllinen koulutusohjelma), joka perustuu Banduran teoriaan itseluottamuksesta; Suosituksiin perustuva voimaantumisohjelma, joka koostuu yksilöllisistä neuvontaistunnoista potilaan voimaantumisen edistämiseksi; Psykososiaalinen ryhmäkoulutusinterventio, joka perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja itseluottamusta koskevaan teoriaan; Oremin teoreettiseen viitekehykseen perustuva koulutus- ja tukiohjelma, jossa keskitytään hemodialyysipotilaiden hoidon fyysisiin ja psykososiaalisiin tekijöihin; Hoitoon sitoutumista edistävä hoitosopimus yksin potilaan kanssa tai niin, että myös perheenjäsen tai ystävä on mukana sopimuksessa sekä viikoittaiset puhelinkontaktit potilaiden kanssa. Kaikissa mukaan otetuissa tutkimuksissa interventioita verrattiin tavanomaiseen hoitoon. Tutkimusten laatu Katsaukseen otettiin mukaan viisi satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joihin raportoitiin sisältyvän psykososiaalinen interventio. Vain yhteen tutkimukseen ei raportoitu kuuluvan koulutusinterventiota. Tutkimuksista kolme oli toteutettu avohoitopotilaiden dialyysikeskuksissa Taiwanissa ja kaksi Yhdysvalloissa. Tulokset Itseluottamuksen kehittämiseen tähtäävä koulutusohjelma Yhdessä tutkimuksessa pyrittiin kehittämään loppuvaiheen munuaissairauden hemodialyysipotilaiden itsehoitotaitoja. Yhteensä 62 potilasta osallistui tutkimukseen, 31 interventio- ja 31 verrokkiryhmässä. Interventioryhmälle annettiin strukturoitua, yksilöllisen itseluottamuksen kehittämiseen tähtäävää koulutusta, joka koostui kahdestatoista kolmesti viikossa pidettävästä yhden tunnin istunnosta. Kaksi koulutettua asiantuntijasairaanhoitajaa piti koulutuksen sillä aikaa, kun potilaat saivat dialyysin. Keskimääräistä painonnousua pidettiin nesteiden käyttösuosituksen noudattamiseen sitoutumisen mittarina. Interventio- ja verrokkiryhmien välillä ei ollut eroja lukuun ottamatta vaihtelua potilaiden lähtötason painossa, jotka otettiin huomioon toistomittausten analyyseissä. Hoitoon sitoutumisen parantamiseen tähtäävä ohjelma vähensi tehokkaasti nesteen nauttimisesta johtuvaa painonlisäystä kuuden kuukauden ajan intervention käyttöönotosta. Ero kahden ryhmän välillä oli tilastollisesti merkitsevä. Hoitoon sitoutumisen paranemisen kliinistä merkittävyyttä ei esitetty. Voimaantumisohjelma Loppuvaiheen munuaissairautta sairastaville potilaille kehitetyllä voimaantumisohjelmalla pyrittiin kehittämään osallistujien taitoja ja itsetuntemusta, jotta he pystyvät asettamaan itselleen tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia, hallitsemaan stressiä, selviytymään sairauden kanssa, ottamaan vastaan sosiaalista tukea ja ylläpitämään motivaatiota. Päätulosmuuttujana oli potilaan voimaantuminen ja sitä arvioitiin voimaantumismittarilla (Empowerment Scale). Muita mittareita olivat itsehoidon aikaansaama JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)

3 itseluottamus arvioituna SUPPH (Strategies Used by People to Promote Health) -mittarilla ja masennus arvioituna BDI (Beck Depression Inventory) -mittarilla. Tutkimusryhmän jäsenille annettiin tietopaketti sekä munuaispotilaanhoitotyön asiantuntijasairaanhoitajan antamaa yksilöllistä neuvontaa kolmesti viikossa neljän viikon ajan. Verrokkiryhmä sai vain tietopaketin. Voimaantumisohjelma lisäsi voimaantumisen tasoa, vähensi masennuksen tasoa ja paransi itsehoidon aikaansaamaa itseluottamusta. Kognitiivinen käyttäytymisterapia Terapiassa oli neljä osatekijää: 1) kognitiivinen käyttäytymisterapia stressin ja masennuksen itsehoitoon ja selviytymisstrategiaksi, 2) ajattelutapojen ja uskomusten uudistaminen, 3) stressin hallinta ja 4) terveysneuvonta, joka kohdistuu itsehoitostrategioiden psykososiaalisiin taitoihin. Tutkimustulokset mitattiin kuukausi intervention jälkeen. Ryhmäterapian vaikuttavuutta arvioitiin itseluottamusta itsehoitoon (SUPPH), masentuneisuutta (Beck Depression Inventory) ja elämänlaatua (Medical Outcomes Study, SF36) mittaavilla mittareilla. Interventioryhmässä potilaiden itseluottamus itsehoitoon lisääntyi ja kontrolliryhmässä väheni. Potilailla, jotka tässä tutkimuksessa saivat ryhmässä psykososiaalista terapiaa, oli tilastollisesti merkitsevää parannusta itsehoidon itseluottamuksen, masennuksen ja elämänlaatumittarin fyysisissä osatekijöissä. Muutosten kliinistä merkittävyyttä ei raportoitu. Koulutusinterventio Hemodialyysin koulutus- ja tukiohjelman (HESP) vaikuttavuutta loppuvaiheen munuaissairauteen sopeutumisessa (fyysinen ja psyykkinen sopeutuminen) arvioitiin tutkimuksessa, johon osallistui 135 potilasta. Tutkimusryhmän potilaat saivat 12 peräkkäistä tunnin koulutusta viikoittaisissa tapaamisissa dialyysihoitajan kanssa dialyysihoidon alussa. Ohjelmassa tutkittiin itsehoitoa, päivittäistoimintoja, sosiaalisia aktiviteetteja, vuorovaikutusta itselleen tärkeiden ihmisten kanssa, hoito-ohjeiden noudattamista ja havaittua vieraantumista. Koulutusohjelman loputtua tehtiin kolme haastattelua (3 kk, 6 kk ja 1 v kuluttua), joilla arvioitiin ohjelman lyhyen ja pitkän ajan vaikutuksia. Ryhmää ( Post-test only ), johon ei kohdistettu interventioita, haastateltiin ainoastaan vuoden kuluttua. Pre-test/post-test -kontrolliryhmän ja post-test-only -ryhmän osallistujat saivat vain tavanomaisen hemodialyysihoidon kolme kertaa viikossa. Ennen dialyysihoidon aloittamista he olivat saaneet alkuperehdytyksen. Yhden vuoden kohdalla tutkimusryhmällä todettiin tilastollisesti merkitseviä parannuksia fyysisessä ja psyykkisessä sopeutumisessa mitattuna neljällä eri mittarilla: 1) Sickness Impact Profile, 2) Excercise of Self-Care Agency, 3) Inventory of Social Functioning ja 4) Dean Alienation Scale. Ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitseviä eroja hemodialyysihoitoon sitoutumisessa mitattuna Hemodialysis Regimen Compliance Scale -mittarilla. Sitä ei raportoitu, oliko ero kliinisesti merkittävä. Hoitosopimus ja viikoittainen puhelinkontakti interventio Hoitoon sitoutumista pyrittiin lisäämään eri keinoin. Näihin kuului hoitosopimus vain potilaan kanssa, tai yhdessä perheenjäsenen tai ystävän kanssa. Kolmas strategia oli pelkkä viikoittainen puhelinkontakti potilaisiin tavoitteena muuttaa potilaan terveysuskomuksia ja siten parantaa ohjeiden noudattamista. Tutkimusjoukko koostui yhteensä 120 osallistujasta, jotka haastateltiin ennen interventioiden aloittamista sekä kuusi viikkoa ja kolme kuukautta interventioiden loppumisesta. Verrokkiryhmä sai tavanomaisen hoidon. Sopimusprosessin selittämisen ja alustavan sopimuksen aikaansaamisen jälkeen hoitaja ja potilas neuvottelivat edelleen aikataulun, jossa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, miten täsmennetyt toimintatavat saavutettaisiin, miten niitä arvioitaisiin ja milloin potilas palkittaisiin. Palkkiot, valtion arpajaisliput, jaettiin niin, että potilailla olisi lyhyen ja pitkän ajan tavoitteita, joiden eteen ponnistella. Dialyysiklinikan hoitajat huolehtivat puhelinkontakteista. Potilaisiin otettiin yhteyttä kerran viikossa kuuden viikon ajan. Jokainen puhelu kesti noin yksitoista minuuttia ja ne toteutettiin potilaan yksilöllisten tarpeiden ja lääketieteellisen kokemuksen perusteella. Ruokavalion noudattamista mitattiin seerumin kaliumtasolla ja nesteiden käyttösuosituksen noudattamista mitattiin dialyysihoitojen välillä tapahtuneella painon nousun keskiarvolla. Muutoksia terveysuskomuksissa mitattiin seitsemänportaisella Likert-asteikolla. Kyselylomakkeella mitattiin yhteyttä hoitoon sitoutumattomuuteen ja siitä aiheutuviin seurauksiin sekä uskoa ruokavalion todennäköisiin hyötyihin. Esteitä ruokavalion ja nesteiden käyttösuositukseen sitoutumiseen mitattiin myös kyllä ja ei vastauksin. Seerumin kaliumtasot Kuusi viikkoa intervention jälkeen verrokkiryhmään verrattuna seerumin kaliumarvot olivat alentuneet kolmessa interventioryhmässä osoittaen parantuneita tasoja. Ero oli tilastollisesti merkitsevä viikoittaisen puhelinkontaktiryhmän ja vain hoitosopimuksen tehneen ryhmän välillä. Tämä ero ei kuitenkaan säilynyt yhdessäkään interventioryhmässä kolmen kuukauden kuluttua intervention loppumisesta. Nesterajoituksen noudattaminen Nesterajoitukseen sitoutumisen mittarina käytettiin painon nousun keskiarvon mittausta dialyysihoitojen välillä. Painon nousu mitattiin vähentämällä jokaisen osallistujan dialyysiä edeltävä paino viimeisen dialyysin jälkeisestä painosta. Painon nousut olivat verrokkiryhmää alhaisempia ja ne olivat parantuneet kolmessa interventioryhmässä kuusi viikkoa intervention jälkeen. Potilailla, JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)

4 joilla oli hoitosopimus perheenjäsenen tai ystävän kanssa, painon nousu oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempaa kuin vertailuryhmässä. Kolme kuukautta intervention jälkeen yhdessäkään interventioryhmässä ei todettu merkitseviä eroja painon nousussa. Kahden hoitosopimusryhmän osallistujilla painon nousu oli keskimäärin 13 % vähemmän kuin verrokkiryhmässä ja 9 % vähemmän kuin viikoittaisen puhelinkontaktiryhmän osallistujilla. Näiden erojen kliinistä merkitystä ei esitetty. Terveysuskomukset ja hoitoon sitoutuminen Terveysuskomuksia suhteessa dieetin ja nesteensaannin ohjeiden noudattamiseen ja mielipidettä näiden suhteesta sairauteen arvioitiin kolmena eri ajankohtana (ennen interventiota sekä kuusi viikkoa ja kolme kuukautta intervention jälkeen). Korrelaatiot terveysuskomusten mittausten ja hoitoon sitoutumisen välillä (dieetti ja nesterajoitus) osoittivat, että joko dieettiin tai nesterajoitukseen sitoutumista häiritsevien esteiden lukumäärä korreloi merkitsevästi ohjeiden noudattamisen kanssa. Kokeelliset terapiat ja terveysuskomukset Kuusi viikkoa ja kolme kuukautta intervention jälkeen tutkimusryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Viikoittaiseen puhelinkontaktiryhmään kuuluvat olivat kuitenkin taipuvaisia raportoimaan enemmän herkkyyttä ja vaikeaa hoitoon sitoutumattomuutta verrattuna muihin koeryhmiin. Johtopäätös oli, että kaikilla kolmella interventiolla oli vaikutusta hoitoon sitoutumiseen. Terveysuskomukset eivät kuitenkaan olleet ennustavia ja niillä näytti olevan vain vähän vaikutusta sitoutumiseen, ts. interventiot muuttivat vain vähän dieettiin ja nesterajoituksiin liittyviä uskomuksia. Johtopäätökset Psykososiaaliset interventiot kuten itseluottamukseen kohdistuvat interventiot (esim. ohjatut, yksilölliset harjoitusohjelmat) olivat tehokkaita keskimääräisen kehon painon nousun kontrolloinnissa. Potilaan osallistuminen voimaantumisohjelmaan voi olla tehokas keino lisätä voimaantumista, itseluottamusta itsehoitoon ja vähentää masennusta. Psykososiaalinen ryhmäterapia voi olla tehokas menetelmä lisätä luottamusta itsehoitoon. Myös koulutus- ja tukiohjelma osoittautui tehokkaaksi psykososiaalisten taitojen ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen parantamisessa. Hoitosopimuksen tekeminen potilaan tai perheenjäsenen tai ystävän kanssa johti pienempään painonnousuun (hoito-ohjeiden noudattaminen) ja viikoittainen puhelinkontakti-interventio paransi myös hoitoon sitoutumista. Mikään tämän tutkimuksen interventioista ei kuitenkaan muuttanut osallistujien terveysuskomuksia.onnistuneita interventioita olivat useita viikkoja kestävät kasvokkaiset yhteydenpidot, joissa käytettiin monia, teoriaan perustuvia selviytymis- ja päätöksentekotaitojen kehittämismenetelmiä. Tutkimukset osoittivat myös, että interventiot voivat olla tehokkaita, kun käytetään sekä yksilö- että ryhmäterapiamuotoja. Kiitokset Tämä JBI-suositus on laadittu Joanna Briggs Instituutissa. JBI-suosituksen ovat arvioineet myös kansainvälisten JBI -yhteistyökeskusten edustajat. Suosituksen soveltuvuus Suomessa Suositus on sellaisenaan sovellettavissa Suomessa. Se tarjoaa hyvän lisän vuonna 2010 päivitettyyn Munuais- ja maksaliiton toimittamaan Munuaispotilaan oppaaseen. Saatavana Käännöksestä vastaavat ja suosituksen soveltuvuuden arvioineet asiantuntijat Sirpa-Liisa Hovi, tutkimuspäällikkö, FT, esh, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/finohta, Helsinki Maija Saijonkari, tutkija, FM, bioanalyytikko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/finohta, Helsinki Kliininen asiantuntemus: Maarit Heinimäki, munuaispotilaan hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja, seksuaalineuvoja, järjestösuunnittelija, Munuais- ja maksaliitto ry Suositus on käännetty yhteistyössä Suomen JBI-yhteistyökeskuksen kanssa. Lähteet 1. The Joanna Briggs Institute. Levels of evidence and Grades of Recommendations Reid C, Hall J, Boys J, Lewis S, Chang A, Self management of haemodialysis for End Stage Renal Disease: a systematic review. The Joanna Briggs Library of Systematic Reviews 2011; 9(3): Pearson A, Wiechula R, Court A, Lockwood C. The JBI model of evidence-based healthcare. Int J of Evid Based Healthc 2005; 3(8): JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)

5 The Joanna Briggs Institute, Faculty of Health Sciences, The University of Adelaide, South Australia, 5005, Australia p: f e: jbi@adelaide.edu.au published by Wiley-Blackwell Publishing The procedures described in Best Practice must only be used by people who have appropriate expertise in the field to which the procedure relates. The applicability of any information must be established before relying on it. While care has been taken to ensure that this edition of Best Practice summarises available research and expert consensus, any loss, damage, cost, expense or liability suffered or incurred as a result of reliance on these procedures (whether arising in contract, negligence or otherwise) is, to the extent permitted by law, excluded. JBI Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Best Practice 15(8)

Imetysohjelmat terveydenhuollossa

Imetysohjelmat terveydenhuollossa Volume 15 Issue 3 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Imetysohjelmat

Lisätiedot

Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten kroonisen kivun lievityksessä

Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten kroonisen kivun lievityksessä Volume 17 Issue 14 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien

Lisätiedot

Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä

Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä Volume 14 Issue 2 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajavetoiset

Lisätiedot

Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä

Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä Volume 15 Issue 5 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Palliatiivinen

Lisätiedot

Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä

Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä Volume 15 Issue 12 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Musiikin

Lisätiedot

Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa

Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa Volume 15 Issue 13 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Koira-avusteinen

Lisätiedot

Sairaanhoitajien ja syöpää sairastavien aikuispotilaiden tehokas viestintä sairaalassa

Sairaanhoitajien ja syöpää sairastavien aikuispotilaiden tehokas viestintä sairaalassa Volume 15 Issue 1 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajien

Lisätiedot

Interventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi

Interventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi Volume 14 Issue 15 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Täydennysravintojuomat ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille

Täydennysravintojuomat ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille Volume 14 Issue 3 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Täydennysravintojuomat

Lisätiedot

Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko

Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko Volume 15 Issue 7 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Keinot omatoimisen

Lisätiedot

Musiikki interventiona sairaalassa

Musiikki interventiona sairaalassa Volume 13 Issue 3 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Omaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa

Omaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa Volume 18 Issue 2 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Omaisten osallistuminen

Lisätiedot

Aivohalvauksesta toipuvien iäkkäiden henkilöiden psykososiaalis-henkinen kokemus rivillä

Aivohalvauksesta toipuvien iäkkäiden henkilöiden psykososiaalis-henkinen kokemus rivillä Volume 13 Issue 6 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Painehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä

Painehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä Volume 12 Issue 3 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat

Lisätiedot

Menettelytavat lääkkeiden jakamiseen sekä antamiseen liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi sairaalassa rivillä

Menettelytavat lääkkeiden jakamiseen sekä antamiseen liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi sairaalassa rivillä Volume 14 Issue 4 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Menettelytavat

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

Vanhempiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuus lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi perusterveydenhuollossa

Vanhempiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuus lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi perusterveydenhuollossa Volume 18 Issue 3 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Vanhempiin

Lisätiedot

Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa

Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa Volume 14 Issue 9 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Omaishoitajien auttaminen

Lisätiedot

Painehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy

Painehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy Volume 12 Issue 2 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville

Lisätiedot

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin

Lisätiedot

Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta

Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta Volume 14 Issue 7 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämiseen liittyvän trauman hoito rivillä

Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämiseen liittyvän trauman hoito rivillä Volume 13 Issue 4 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön

Lisätiedot

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä Informaatikko Hannele Mikkola 13.4.2011 Turun ammattikorkeakoulun kirjasto Näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyöhön: JBI CoNNECT+ Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF:n kevätseminaari 13.4.2011

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija Esityksen sisältö Teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Näytöstä käyttöön Kutsu

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa xx.xx.xxx SISÄLTÖ Johdanto Joanna Briggs Instituutti (JBI) Suomen JBI yhteistyökeskus (JBI-keskus)

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA JBI: Arviointikriteerit kvasikokeelliselle tutkimukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään kvasikokeellisen tutkimuksen metodologisen laadun arviointiin ja tutkimuksen tuloksiin vaikuttavan harhan

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA JBI: Arviointikriteerit järjestelmälliselle katsaukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään järjestelmällisen katsauksen metodologisen laadun arviointiin. Arvioinnin tarkistuslistaan sisältyy yhteensä

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA JBI: Kriittisen arvioinnin tarkistuslista prevalenssitutkimukselle 26.3.2019 Tätä tarkistuslistaa käytetään prevalenssitutkimuksen metodologisen laadun arviointiin. Arvioinnin tarkistuslistaan sisältyy

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan

Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

TERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ

TERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ TERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ Heidi Parisod, TtT Post doc -tutkija, hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)

Lisätiedot

Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa

Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa Volume 13 Issue 1 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu

Lisätiedot

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvien ryhmien muuta väestöä heikompi elämänlaatu/hyvinvointi.

Lisätiedot

Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa

Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo Lataa Kirjailija: Raimo Raitasalo ISBN: 9789516697386 Sivumäärä: 87 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.34 Mb Tutkimuksessa selvitetään Suomessa lähes kolmekymmentä

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015 KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011 Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala Tampere-talo 6.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, VT Teija Korhonen, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen

Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT

LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA Meri Kekäle proviisori, FaT proviisori, Kuopion yliopisto 1995 farmasian tohtori, Helsingin yliopisto 2016 MERI KEKÄLE Tutkimusalueet lääkehoitoon

Lisätiedot

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Hankkeen koordinoinnista vastasi hanketyöntekijä Marjukka Miettinen Esityksen on koonnut kuntoutuspäällikkö Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs,

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,

Lisätiedot

Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi

Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi Anu Jansson Vanhempi suunnittelija toimintaterapeutti, TtM (gerontologi), tohtoriopisk. Twitter: #Ystäväpiiri, @JanssonAnu

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

hyvä hoito Hyvän hoidon kriteerit munuaisten vajaatoimintaa sairastavan hyvinvoinniksi.

hyvä hoito Hyvän hoidon kriteerit munuaisten vajaatoimintaa sairastavan hyvinvoinniksi. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan hyvä hoito Hyvän hoidon kriteerit munuaisten vajaatoimintaa sairastavan hyvinvoinniksi. 1/2019 tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään.

Lisätiedot

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö

Lisätiedot