Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa"

Transkriptio

1 Volume 14 Issue ISSN: Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa Suositukset Rohkaise aktiiviseen osallistumiseen omaishoitajille tarkoitetussa koulutuksessa pikemmin kuin didaktiseen opetukseen koulutuksessa. Aktiivisesta osallistumisesta näyttää olevan laajimmat vaikutukset omaishoitajille. (Taso A) Tarjoa omaishoitajille jatkuvasti tietoa erityisesti heille saatavilla olevista palveluista ja tarjoa valmennusta omaishoitajan rooliin. (Taso B) Hyvin suunnitellut moninäkökulmaiset tai psykoedukatiiviset ohjelmat saattavat auttaa dementiaa sairastavien omaishoitajia. Tämä tarkoittaa yhdistettyä taitojen harjoittamista, tukiohjelmia, hoidon suunnittelua ja tilanteiden hallintaa. (Taso B) Tarjoa omaishoitajille mieluummin yksilöllisiä ohjelmia kuin ryhmäistuntoja. (Taso B) Omaishoitajille etusijalla ovat käytännölliset ja talouteen liittyvät toimenpiteet, jotka parantavat elämänlaatua ja tarjoavat heille käytännön apua. Psykoedukatiivisilla menetelmillä on osoitettu olevan pieni, mutta merkittävä vaikutus omaishoitajien masennuksen ja kuormittumisen helpottumiseen. (Taso B) Suositusten luokat Suosituksessa käytetyt luokat perustuvat Joanna Briggs Instituutin vuonna 2006 kehittämään vaikuttavuuden arviointimenetelmään Grades of effectiveness 1. Luokka A Vahva tuki soveltamiselle. Luokka B Kohtalainen tuki soveltamiselle, jonka vuoksi soveltamista kannattaa harkita Luokka C Ei tukea Tietolähde Tämä JBI-suositus perustuu järjestelmälliseen katsaukseen, joka on julkaistu International Journal of Evidence Based Healthcare lehdessä 2008;(6): Järjestelmällisen katsauksen raportti on saatavilla Joanna Briggs Instituutin sivuilla: Tausta On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä Australiassa ylitetään dementiaa sairastavien määrä ylittää (2.8 % kohdeväestöstä) eli määrä nelinkertaistuu vuoteen 2000 verrattuna. Tosiasiassa tämä tarkoittaa yli ennakoitua uutta dementiatapausta joka vuosi. Keskimääräisesti dementian kanssa eletään 4-5 vuotta ja keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavista 55 % asuu laitoshoidon ulkopuolella yhteisössä, joko omassa kodissa tai hoitokodissa. Siten vaatimus dementiaa sairastavien korkeatasoisesta hoidosta tulee lisääntymään eksponentiaalisesti tulevina vuosikymmeninä. Tavallisimmin dementiaa sairastavat saavat tukea omaishoitajilta, jotka voivat olla aviopuolisoita, muita perheenjäseniä, ystäviä tai naapureita. Omaishoitajilla voi olla kielteisiä henkisiä ja fyysisiä kokemuksia, jotka johtuvat hoitamisen aiheuttamasta stressistä. Seurauksina voi olla hoitajan masennusta, kuormittumista, sosiaalista eristäytymistä, taloudellisia rasitteita ja unen häiriöitä. Tutkimuksessa on löydetty joitakin tehokkaita ratkaisuja, jotka auttavat omaishoitajia selviytymään ja tuntemaan positiivisemmin. Näihin ratkaisuihin sisältyy sosiaalisia elementtejä, kuten tukea ja kognitiivista ongelmanratkaisuharjoittelua. Yksistään tukiryhmien, yksittäisten haastatteluiden ja lyhyiden interventioiden tai kurssien, joihin ei liity pitkäkestoista kontaktia, ei ole havaittu alentavan omaishoitajien ahdinkoa ja kuormittuneisuutta. Unen, tuen, stressin hallinnan ja koulutuksen yhdistävällä eli monia osatekijöitä sisältävällä lähestymistavalla, on kuitenkin pieni mutta merkittävä positiivinen vaikutus omaishoitajan kuormittumisen tasoon. Huolellisesti suunnitelluilla, omaishoitajalle kohdennetuilla psykososiaalisilla ja psykoedukatiivisilla menetelmillä voidaan siten JBI Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa Best Practice 14(9)

2 vähentää stressiä ja tuoda myönteisempiä tulevaisuudennäkymiä heille itselleen ja dementiasta kärsiville, mikä puolestaan mahdollistaa dementoituvien asumisen ja hoidon kauemmin heidän omissa kodeissaan. Määritelmät Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D) Beliefs about Care giving Scale (BACS) Revised Memory Behaviour Problem Checklist (RMBPC) Cognitive Behavioural Therapy (CBT) Geriatric Depression Scale (GPS) Tavoite Tämän JBI-suosituksen tarkoituksena on arvioida niiden interventioiden vaikutusta, jotka edesauttavat omaishoitajia heidän roolissaan ja auttavat heitä selviytymään tarjoamalla tukea laitoshoidon ulkopuolella dementian kanssa eläville. Interventiotyypit Tässä JBI-suosituksessa lähestymistavat ja interventiot, jotka auttavat omaishoitajia tukemaan dementiaa sairastavia ovat psykoedukatiivisia tai moninäkökulmaisia ohjelmia. Ne sisältävät taitojen harjaannuttamista, tukiryhmäohjelmia sekä koulutusta hoidon suunnitteluun, tilanteiden hallintaan ja terveysalan asiantuntijoiden tai koulutettujen vapaehtoisten dementiahoitajien tukea. Nämä interventiot kohdistuvat vain laitosten ulkopuolisessa hoidossa olevien dementiapotilaiden omaishoitajille. Tutkimusten laatu Tässä JBI-suosituksessa on laajennettu ennen vuotta 2000 julkaistujen tutkimusten ja järjestelmällisten katsausten tietoa vuosina julkaistuilla tutkimuksilla. Arvioitavana oli 685 artikkelia, joista katsaukseen hyväksyttiin mukaan 40 artikkelia. Niistä kolme oli järjestelmällisiä katsauksia, 3 meta-analyysiä ja loput 34 olivat satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Tutkimustuloksissa arvioitiin erityyppisten omaishoitajiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuutta masennukseen, terveyteen, subjektiiviseen hyvinvointiin, kykenevyyteen ja kuormittumiseen. Tulokset Psykoedukatiiviset interventiot Psykoedukatiivisilla interventioilla ei todettu olevan merkitsevää vaikutusta koettuun hyvinvointiin, oman pystyvyyden kokemukseen tai terveyteen. Pieniä, välittömiä, mutta kuitenkin merkittäviä vaikutuksia on osoitettu omaishoitajien masennukseen ja kuormittumiseen liittyen, kuten myös omaishoitajan koetun hyvinvoinnin paranemiseen. Vaikuttavuuden taso riippuu intervention intensiteetistä ja pituudesta, joka vaihtelee yhdestä kerrasta useamman kuukauden kestäviin interventioihin. Myös kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan (CBT) perustuva psykoedukatiivinen interventio voi vähentää masennusta ja lisätä tehokkaita selviytymisstrategioita, erityisesti dementiaa sairastavien naispuolisilla omaishoitajilla. Eräs positiivinen lähestymistapa omaishoitajien auttamiseen dementiaa sairastavan käytösmuutoksissa on ongelmaratkaisuun perustuvien interventioiden käyttö. Kotikäynnit ja useiden viikkojen mittaiset puhelinseurannat, osoittavat merkitsevää masennuksen, kuormittumisen, ja ongelmakäyttämiseen reagointiherkkyyden vähenemistä. Omaishoitajien selviytymisen mittareita ovat: the Hamilton Depression Rating Scale, Centre for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D), the Caregiver Sleep Questionnaire, the Perceived Stress Scale, Screening for Caregiver Burden and the Revised Memory Behaviour Problem Checklist (RMBPC). Sosiaalinen tuki Erilaisilla sosiaalisen tuen muodoilla yhdessä pitkän aikavälin seurannan kanssa, on pysyvää vaikutusta omaishoitajien masennukseen. Keinovalikoimaan sisältyy yksilöllisiä psykologisia ja toimintaterapiaan perustuvia menetelmiä, keskinäisiä tukiryhmiä, kokeneen omaishoitajan ryhmä- ja yksilöinterventioita sekä sairaanhoitajan vetämiä ohjelmia. Sosiaalisen tuen interventioissa neuvonnan ja tuen myönteisen vaikutuksen edellytyksenä on omaishoitajan tyytyväisyyden tunteen kasvu, jotta stressi, kuormittuneisuuden tunne ja masennuksen aste merkitsevästi vähenevät. JBI Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa Best Practice 14(9)

3 Moninäkökulmaisuus Moninäkökulmaiset ja yli kuusi kuukautta kestävät interventiot osoittavat merkittävästi viivästyttävän laitoshoitoa. Tämä esitettiin selkeästi amerikkalaisessa REACH tutkimuksessa, jossa osoitettiin pitkän ajan vaikutuksia masennukseen aina kolmeen vuoteen saakka. Samoin osoitettiin, että potilaan sijoittamista hoitokotiin voitiin viivästyttää yli 1,5 vuodella. Neljän erilaisen intervention, joihin sisältyi kognitiivista stimulaatiota, ohjausta, rinnakkaisia tukiseminaareja, varhaisvaiheen päivähoitoa, ja jonotuslistan seurantaa, on todettu edistävän myönteisiä tuloksia vähentämällä vihamielisyyttä, masennusta ja kielteisten selviytymisstrategioiden käyttöä. Muut interventiot Taitojen harjaannuttaminen Tavoitteena on tarjota huolellisesti suunniteltuja laitoshoidon ulkopuolella tarjottavia valmennusohjelmia, joiden tarkoituksena on tarjota omaishoitajille tietoa, taitoja ja uskoa, joita he tarvitsevat toimiakseen tehokkaasti hoitajan roolissaan. Ohjelmiin tulisi sisältyä tiedon tarjoamista, käsitteellistämistä, roolin selkeyttämistä, uskomusten selkiyttämistä ja asiantuntijaperustaista valmennusta. Tulosten saavuttamiseksi seuraavat omaishoitajien valmennuksen perusnäkökulmat ovat tärkeitä: jatkuva tiedon tarjoaminen, yksityiskohtainen tieto palveluista ja tarkoituksenmukainen uuteen rooliin valmennus. Omaishoitajille suunnatuissa, yli 12 viikon mittaisissa potilas- ja muutostyöpajoissa on osoitettu opittavan taitoja, jotka auttavat vähentämään ongelmakäyttäytymistä ja joilla on vaikutusta myös muihin tuloksiin, kuten tilapäiset vaikutukset masennukseen ja koettuun stressiin ja sen ohella koettuun kuormittumiseen. Hoidon suunnittelu Käyttämällä progressiivisesti stressikynnystä alentavia interventioita, omaishoitajat voivat hallita hoidettavan ongelmakäyttäytymistä, vähentää kuormittumista ja lisätä omaishoitajan tyytyväisyyttä. Merkittävää lisääntymistä omaishoitajien pystyvyyden kokemisessa ja ongelmakäyttäytymisen hallinnassa voidaan saavuttaa sopivilla harjoitusohjelmilla, joissa yksilöidään dementiasta kärsivien ongelmakäyttäytyminen ja muokataan ympäristötekijöitä. JBI Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa Best Practice 14(9)

4 Johtopäätökset Tutkimusnäyttö osoittaa, että dementiaa sairastavien omaishoitajille hyvin muotoillut psykoedukatiiviset tai moninäkökulmaiset interventiot mahdollistavat hoitajan antaman paremman tuen. Samoin ne auttavat häntä itseään selviytymään ja ratkaisemaan omia huoliaan. Huomioitavia tekijöitä ovat: Osallista dementiaa sairastava sekä omaishoitaja interventiota toteutettaessa. Varmista koulutuksessa mieluummin omaishoitajan aktiivinen osallistuminen kuin didaktisten opetusmenetelmien käyttäminen. Toteuta omaishoitajalle räätälöityjä, yksilöityjä ohjelmia, sekä ryhmätoimintaa. Tarjoa ajantasaista tietoa, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa palveluista ja valmennusta omaishoitajien uuteen rooliin. Huomioi hoidettava pyrkimällä erityisesti käytösmallien (sairaudesta johtuvat) helpottamiseen Kiitokset Joanna Briggs Instituutti on tehnyt tämän JBI-suosituksen yhteistyössä katsauksen ja suositusten kirjoittajien kanssa. Lisäksi tämän JBI-suosituksen sisällön ovat arvioineet kansainvälisten JBI -yhteistyökeskusten edustajat Suosituksen soveltuvuus Suomessa Suositus on sovellettavissa hyvin Suomeen. Suositus pohjaa julkaisuihin vuosilta , joten tuoreimmat tutkimustulokset eivät ole siinä mukana. Suosituksessa painotetaan omaishoitajien erilaista koulutuksellista tukemista ja jatkuvan tiedon saannin merkitystä, mitkä ovat tärkeitä. Viime vuosien tutkimukset ovat vahvistaneet tiedon yksilöllisesti räätälöidyn ja monimuotoisen tuen vaikuttavuudesta. Näin ollen psykoedukatiivisen tukemisen tulee olla osa monimuotoista tukitoimintaa. Suosituksessa mainitaan lyhyesti, että tukitoiminnassa tulee samanaikaisesti huomioida sekä omaishoitajan että muistisairaan ihmisen tuen tarpeet. Tämän tiedon merkitys on vahvistunut viime vuosien tutkimuksissa. Sen painottaminen suomalaisessa muistiperheiden tukemisessa on tärkeää. Jatkuvaa koulutuksellista ohjausta ja psykologista tukea voidaan tarjota useiden viikkojen ajan toteutettavilla kotikäynneillä ja puhelinseurannalla. Nämä tukimuodot ovat erittäin hyvin Suomeen sovellettavissa. Tärkeä osa monimuotoisia tukitoimia ovat ne tukimuodot, jotka auttavat omaishoitajia selviytymään läheisensä haasteellisten toimintatapojen kanssa. Sairastuneen haasteellinen käyttäytyminen on eräs merkittävimmistä omaishoitajaa väsyttävistä ja kotona asumisen päättymistä edistävistä riskitekijöistä. Omaishoitajien ohjaus ja koulutus ratkaisusuuntautuneeseen lähestymistapaan ja haasteellisen käyttäytymisen ja ymmärtämiseen ja kohtaamiseen tulisi laajasti soveltaa Suomessa. Suomalaisissa kansallisissa suosituksissa muistikoordinaattoritoiminta on nostettu näyttöön perustuvan toiminnan keskiöön muistisairaiden ihmisten ja heidän omaishoitajiensa tukemisessa. Tällaisesta hoitokoordinaattorista saadut näytöt ovat vahvistuneet vuoden 2005 jälkeen. Omaishoitajien saamalla monimuotoisella tuella on vaikutusta muistisairaan mahdollisuuteen asua pidempään kotona. Tämä on yhdenmukaista Suomen poliittisten linjausten kanssa. Käännöksestä vastaavat ja suosituksen soveltuvuuden arvioineet asiantuntijat Kliininen asiantuntemus: Ulla Eloniemi-Sulkava, Projektipäällikkö, dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsinki Tiina Seppänen, Toiminnanjohtaja, Sh (YAMK), Savonlinnan Seudun Muistiyhdistys ry, Savonlinna Pirjo Hartikainen, Lehtori, sairaanhoitaja, TtM, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Terveysalan laitos, Savonlinna Helena Mikkonen, Lehtori, sairaanhoitaja, TtM, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Terveysalan laitos, Savonlinna Suosituksen kääntäminen: Ulla Kemppainen, Ylihoitaja, TtT, th, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Savonlinna Leena Uosukainen, Hoitotyön yliopettaja, KT, THM, psyk. sh, th, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Terveysalan laitos, Savonlinna Kielen tarkistus Tiina Luukkainen, lehtori FM, kielenkääntäjä, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonlinna Suositus on käännetty yhteistyössä Suomen JBI yhteistyökeskuksen kanssa. JBI Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa Best Practice 14(9)

5 Lähteet 1. The Joanna Briggs Institute. Systematic reviews - the review process, Levels of evidence Available from: 2. Access Economics. Dementia Estimates and Projections: Australian States and Territories Report by Access Economics Pty Limited for Alzheimer s Australia. Canberra: Alzheimer s Australia, Peacock SC, Forbes DA. Interventions for caregivers of persons with dementia: a systematic review. Can J Nurs Res 2003; 35: Cooke D, McNally L, Mulligan K, Harrison J, Newman P. Psychosocial interventions for caregivers of people with dementia: a systematic review. Aging Ment Health 2001; 5: Acton G, Kang J. Interventions to reduce the burden of care giving for an adult with dementia: a meta-analysis. Res Nurs Health 2001; 24: Gallagher-Thompson D, Coon DW, Solano N, Ambler C, Rabinowitz Y, Thompson L. Change in indices of distress among Latino and Anglo female caregivers of elderly relatives with dementia: site specific results from the REACH collaborative study. Gerontologist : Teri L, McCurry SM, Logsdon R, Gibbons LE. Training community consultants to help family members improve dementia care:a randomized controlled trial. Gerontologist : Roth DL, Mittelman MS, Clay OJ, Madan A, Haley WE. Changes in social support as mediators of the impact of a psychosocial intervention for spouse caregivers of persons with Alzheimer s disease. Psychol Aging 2005; 20: Mittelman MS, Roth DL, Coon DW, Haley WE. Sustained benefit of supportive intervention for depressive symptoms in caregivers of patients with Alzheimer s disease. Am J Psychiatry 2004; 161: Gitlin L, Winter L, Cororan M, Dennis M, Schinfeld S, Hauck W. Effects of the home environmental skill-building program on the caregivercare recipient dyad: 6-month outcomes from the Philadelphia REACH initiative. Gerontologist 2003; 43: Gitlin LN, Hauck WW, Dennis MP, Winter L. Maintenance of effects of the home environmental skill-building program for family caregivers and individuals with Alzheimer s disease and related disorders. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2005; 60: Eisdorfer C, Czaja SJ, Loewenstein DA et al. The effect of a family therapy and technology-based intervention on caregiver depression. Gerontologist 2003; 43: Burns R, Nichols LO, Martindale-Adams J, Graney MJ, Lummus A. Primary care interventions for dementia caregivers: 2-year outcomes from the REACH study. Gerontologist 2003; 43: Quayhagen MP, Quayhagen M, Corbeil R et al. Coping with dementia: evaluation of four nonpharmacologic interventions. Int Psychogeriatr 2000; 12: Hepburn KW, Tornatore J, Center B, Ostwald SW. Dementia family caregiver training: affecting beliefs about caregiving and caregiver outcomes. J Am Geriatr Soc 2001; 49: Bourgeois MS, Schultz R, Burgio L, and Beach S. Skills training for spouses of patients with Alzheimer s disease: outcomes on an intervention study. J Clin Geropsychol 2002; 8: Huang HL, Lotus Shyu YI, Chen MC, Chen ST, Lin LC. A pilot study on a home based caregiver training program for improving caregiver self-efficacy and decreasing the behavioural problems of elders with dementia in Taiwan. Int J Geriatr Psychiatry 2003; 18: Pearson A, Wiechula R, Court A, Lockwood C. The JBI model of evidence-based healthcare. Int J of Evid Based Healthc 2005; 3(8): The Joanna Briggs Institute, Faculty of Health Sciences, The University of Adelaide, South Australia, 5005, Australia p: f e: published by Wiley-Blackwell Publishing The procedures described in Best Practice must only be used by people who have appropriate expertise in the field to which the procedure relates. The applicability of any information must be established before relying on it. While care has been taken to ensure that this edition of Best Practice summarises available research and expert consensus, any loss, damage, cost, expense or liability suffered or incurred as a result of reliance on these procedures (whether arising in contract, negligence or otherwise) is, to the extent permitted by law, excluded. JBI Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa Best Practice 14(9)

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa xx.xx.xxx SISÄLTÖ Johdanto Joanna Briggs Instituutti (JBI) Suomen JBI yhteistyökeskus (JBI-keskus)

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

How can university education answer to local needs?

How can university education answer to local needs? DEVELOPING THE TRAINING OF COMMUNITY HEALTH NURSES HUMAN RIGHT BASED APPROACH IN THE CARE OF ELDERLY IN SWAZILAND North-South-South Intensive Program in Uniswa 22.2 5.3.2010 How can university education

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

PIKAOPAS MUISTISAIRAAN OMAISELLE HIERONNAN JA SUOSIKKIMUSIIKIN KÄYTTÖÖN AHDISTUKSEN JA LEVOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

PIKAOPAS MUISTISAIRAAN OMAISELLE HIERONNAN JA SUOSIKKIMUSIIKIN KÄYTTÖÖN AHDISTUKSEN JA LEVOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI PIKAOPAS MUISTISAIRAAN OMAISELLE HIERONNAN JA SUOSIKKIMUSIIKIN KÄYTTÖÖN AHDISTUKSEN JA LEVOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Heidi Lönnqvist & Gareth Stowers Toukokuu 2016 Tutkimustiedon mukaan hieronta ja suosikkimusiikki

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari Kouvola 9.6.2016 Leena Lähdesmäki-Mäkinen, lehtori, JEDU, Oulaisten ammattiopisto Soile

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? 9.3.2017 Ella Mikkola Selvityksen tausta ja toteutus Osa hanketta "Miten elinkeinoelämän, korkeakoulujen

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

uranhallinta ja osaaminen

uranhallinta ja osaaminen SP 5 Keski-ikäisten työntekijöiden uranhallinta ja osaaminen Salla Toppinen-Tanner, Jukka Vuori, Marjo Wallin, Työterveyslaitos Minna Hiillos, Niina Jallinoja, Teemu Ruohonen, Johanna Vuori, Haaga- Helia

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Vuoden Arviointikertomuskilpailun palaute

Vuoden Arviointikertomuskilpailun palaute www.pwc.fi Vuoden Arviointikertomuskilpailun palaute Lieksan kaupunki Lieksan kaupunki Hyvät tarkastuslautakunnan jäsenet, Kiitos osallistumisestanne Vuoden Arviointikertomus kilpailuun! Olette osoittaneet

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja

Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja 6.5.2015 Työpajojen tavoite ja ohjelma Keskustelu ja esimerkkien työstäminen: Miten voimme seurata ja mitata järjestöjen aikaansaamaa muutosta asenteissa? Työpaja

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 LIITE 3 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunta 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. ORGANISAATIO... 3 3. VUODEN 2013 TAVOITTEET JA TOTEUTUNUT TOIMINTA...

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

European Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

European Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto European Certificate for Quality in Internationalisation Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto Quality and Internationalisation BORDERLESS (INTER)CONNECTED DISTINCTIVE Assessment of Internationalisation

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Koulutusinterventioiden vaikuttavuus näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) edistämisessä kliinisessä hoitotyössä: järjestelmällinen katsaus

Koulutusinterventioiden vaikuttavuus näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) edistämisessä kliinisessä hoitotyössä: järjestelmällinen katsaus Koulutusinterventioiden vaikuttavuus näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) edistämisessä kliinisessä hoitotyössä: järjestelmällinen katsaus Melender, Hanna-Leena, TtT, yliopettaja, Vaasan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä

Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Anne Ryhänen TtM, röntgenhoitaja, TtT-opiskelija Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi HOITOPOLKU Suomenkielisessä

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät 21.04.2016 Maritta Välimäki, professori Virve Pekurinen, Sh (AMK), TtM, Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

ECTS- ja DS-tunnustyöpaja hakijoille. Bologna-seminaari 14.5.2012

ECTS- ja DS-tunnustyöpaja hakijoille. Bologna-seminaari 14.5.2012 ECTS- ja DS-tunnustyöpaja hakijoille Bologna-seminaari 14.5.2012 ECTS- ja DS-tunnus työpaja hakijoille Kansalliset ECTS-neuvonantajat, Tommi Haapaniemi, Itä-Suomen yliopisto Annika Stadius, Arcada Asiantuntija

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

La a d u l l in en in d ik a a t t o r i

La a d u l l in en in d ik a a t t o r i La a d u l l in en in d ik a a t t o r i Ei o l e mit a t t a v issa v a a n a in a a r v io in n in t u l o s O n l u o t et t a v a jos A r v io in t ik ysymyk set o n su u n n it el t u ja su u n n

Lisätiedot