Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä"

Transkriptio

1 Volume 15 Issue ISSN: Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä Suositukset Tarkoituksenmukaisella ja vaikuttavalla hoidolla voidaan lievittää monia pitkälle edenneeseen muistisairauteen liittyviä epämiellyttäviä oireita. (Luokka B) Palliatiivisen hoidon tulee olla yksilöllistä täyttääkseen potilaan, perheenjäsenten ja hoitoympäristön tarpeet (sisältäen kulttuuriset ja uskonnolliset tekijät). (Luokka B) Muistisairauden taudinkulkua koskeva koulutus voi olla hyödyllinen muistisairaan ihmisen perheenjäsenille lisäten palliatiivisen hoitotavan ymmärtämistä. (Luokka B) Terveydenhuollon ammattilaiset, myös lääkärit ja hoitajat, voivat tarvita koulutusta toteuttaessaan pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien ihmisten palliatiivista hoitoa. (Luokka B) Keinotekoisen ruokinnan ja nesteytyksen suhteen tulee olla varovainen, koska pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavat ihmiset hyötyvät niistä vähän tai ei ollenkaan. (Luokka B) Etukäteen laadittavien hoitotahtojen kirjaamiseen tulee kiinnittää huomiota, koska ne ovat tärkeä osa muistisairaiden ihmisten hoitoa. Ne voivat auttaa potilaan omien toiveiden ja arvojen mukaisen loppuvaiheen hoidon toteuttamisessa. (Luokka B) Elämän loppuvaiheessa toteutettavan hoidon suunnittelun tulee alkaa mahdollisimman pian muistisairausdiagnoosin varmistuttua. (Luokka B) Suositusten luokat Suosituksessa käytetyt luokat perustuvat Joanna Briggs Instituutin vuonna 2006 kehittämään vaikuttavuuden arviointimenetelmään Grades of effectiveness 1. Luokka A Soveltamista suositellaan vahvasti Luokka B Soveltamista suositellaan kohtalaisesti ja sitä kannattaa harkita Luokka C Soveltamista ei suositella Tietolähde Tämä JBI-suositus perustuu vuonna 2011 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen 2. Katsaus on saatavilla Joanna Briggs Instituutin Järjestelmällisten katsausten kirjastosta osoitteessa Tausta Muistisairaiden ihmisten vaikuttavan ja asianmukaisen hoidon järjestäminen on merkittävä ja kasvava haaste. Tiedetään, että pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavat potilaat eivät useinkaan saa pätevää tai asianmukaista elämän loppuvaiheen hoitoa. Heille ei ole tarjolla hoitovaihtoehtoja, kuten palliatiivista hoitoa, jota tavallisesti tarjotaan pitkälle edennyttä syöpää sairastaville potilaille. 2 Maailman terveysjärjestö (WHO) on määritellyt palliatiivisen hoidon potilaan kokonaisvaltaiseksi hoidoksi vaiheessa, jossa parantava hoito ei enää tehoa potilaan sairastamaan tautiin. Palliatiivinen hoito on perinteisesti nähty sairausprosessin loppuvaiheen hoitona. 2 Ehkä parempi lähestymistapa olisi aloittaa palliatiivinen hoito jo aiemmin, mahdollisesti rinnakkain parantavan hoidon kanssa. Näin voitaisiin tarjota pitempiaikaista tukea vakavaa kroonista tautia sairastaville potilaille, joiden jäljellä oleva elinaika ei ole ennustettavissa. 2 JBI Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa Best Practice 15(5)

2 Tässä mallissa palliatiivinen hoito on pienemmässä roolissa hoidon alkuvaiheessa ja sen merkitys kasvaa vähitellen taudin edetessä. Elämän loppuvaiheessa palliatiivinen hoito muodostaa hoidon perustan. 2 Aiemmin palliatiivista hoitoa tarjottiin lähinnä viimevaiheen hoitona kuoleville syöpäpotilaille. 2 Kuitenkin joissakin tutkimuksissa palliatiivisen hoitomallin käyttöä suositetaan laajennettavaksi myös muihin elämän loppuvaiheen hoitoa tarvitseviin potilasryhmiin, kuten pitkälle edennyttä muistisairautta sairastaviin. 2 Nykyään palliatiivisen hoidon sanotaankin soveltuvan parhaiten elämän loppuvaiheen hoidoksi iäkkäille, muuta kuin syöpää sairastaville ihmisille, jotka voivat sen avulla jäädä heille jo ennestään tuttuun ympäristöön. 2 Tavoite Tämän JBI-suosituksen tarkoituksena on esitellä paras mahdollinen näyttö palliatiivisen lähestymistavan vaikuttavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien ihmisten hoidossa. Mielenkiinnon kohde Järjestelmällisessä katsauksessa keskityttiin pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien ihmisten hoidon palliatiiviseen lähestymistapaan. Tutkimusten laatu Järjestelmälliseen katsaukseen sisältyi yksi satunnaistettu koe, 31 erilaisiin tutkimusasetelmiin perustuvaa määrällistä, havainnoivaa analyysia ja kuvailevaa tutkimusta, 11 laadullista tutkimusta ja 57 kirjoitusta ja mielipideartikkelia. 2 Tulokset Määrällinen tutkimusnäyttö Erilaisia tutkimusasetelmia edustavissa määrällisissä tutkimuksissa selvitettiin palliatiivisen lähestymistavan vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta loppuvaiheen muistisairautta sairastavilla ihmisillä sekä erilaisten hoito- ja interventiotyyppien soveltuvuutta palliatiiviseen hoitoon. 2 Tutkimukset edustivat muutamaa eri kulttuuria. Ne olivat peräisin Taiwanilta, Hongkongista, Alankomaista, Australiasta, Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Tutkimusnäyttöä ei löytynyt varauksellisesta suhtautumisesta palliatiivisen hoidon vaikuttavuuteen ja sopivuuteen pitkälle edenneen muistisairauden hoidossa. Useissa tutkimuksissa löytyi merkitsevää näyttöä oireenmukaisen hoidon hyödyistä. Tutkimuksissa tarkasteltiin erilaisia palliatiivisia interventioita. Niissä suositettiin ohjeiden älkää elvyttäkö (DNR, do not resuscitate), älkää aloittako sairaalahoitoa (DNH, do not hospitalise) ja muiden vastaavien toimintaohjeiden noudattamista eitoivottujen toimenpiteiden käytön estämiseksi muistisairaan ihmisen ja/tai hänen perheenjäsentensä niin halutessa. Letkuruokintaa ei pidetty tehokkaana toimenpiteenä. Myöskään suonensisäisesti annostelluista antibiooteista ei todettu olevan hyötyä. Interventiot, jotka oli suunniteltu lievittämään pitkälle edenneen muistisairauden aiheuttamia hankalia oireita (kuten kipua ja ahdistuneisuutta), todettiin hoidettavien kannalta hyödyllisimmiksi. Laadullinen tutkimusnäyttö Katsauksen sisältämien laadullisten tutkimusten päätulokset luokiteltiin 12 ryhmään, jotka edelleen yhdistettiin kolmeksi tutkimustulokseksi. 2 Synteesi 1: Muistisairaus tekee palliatiivisen hoidon päätöksenteon monimutkaiseksi. Hoitoja tai niistä pidättäytymistä koskevissa päätöksissä pitäisi ottaa huomioon eettiset ja lainsäädännölliset tekijät. Kun ihminen ei enää itse kykene tekemään omaa elämäänsä tai hoitoaan koskevia päätöksiä, on tähän tehtävään nimetyn vastuuhenkilön otettava huomioon monia eettisiä kysymyksiä. Näitä ovat yksilön toiveiden ja autonomian kunnioittaminen, hoidoista kieltäytyminen tai niistä pidättäytyminen, lääkkeiden käyttö ja päätösten tekeminen muistisairaan ihmisen puolesta. Synteesi 2: Perheenjäsenet toivovat läheiselleen hyvää kuolemaa, mikä sisältää elämänlaadun, tehokkaan oireiden hallinnan ja ihmisen arvokkuuden säilyttämisen. Perhettä tulisi tukea ja kannustaa keskustelemaan aiheesta ja suunnittelemaan läheisensä elämän loppuvaiheen hoitoa. Palliatiivinen hoito ei toteudu tyhjiössä, ja terveydenhuoltohenkilöstön tulisikin ottaa huomioon pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien ihmisten perheenjäsenten tarpeet ja toiveet. Loppuvaiheessa muistisairailla ihmisillä on monia epämiellyttäviä oireita, kuten sekavuutta, ahdistuneisuutta, aggressiivisuutta, nielemisvaikeuksia, kipua ja liikkuvuuden vähenemistä, jotka kaikki edellyttävät huolellista hoitoa. Loppuvaiheen muistisairautta sairastavien ihmisten puolesta päätöksiä tekevät henkilöt, tavallisesti perheenjäsenet, tulisi ottaa mukaan hoitoa koskevaan päätöksentekoon sen kaikissa vaiheissa. Näin kuolevan ihmisen omia toiveita voidaan kunnioittaa. Useat oireet, kuten psykologiset ja käyttäytymisen oireet, nielemisvaikeudet, kognitiivinen heikentyminen ja kommunikointitaitojen menetys hankaloittavat muistisairaiden ihmisten hoitoa elämän loppuvaiheessa. JBI Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa Best Practice 15(5)

3 Perheenjäsenet toivovat läheiselleen mahdollisimman vähän rasitusta ja kipua ja he ovat huolissaan siitä, että omainen joutuu kokemaan jatkuvia epämiellyttäviä oireita. Synteesi 3: Esteitä pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien ihmisten palliatiivisen hoidon toteuttamiselle aiheuttavat perheenjäsenten väliset ristiriidat, sosiaaliset tekijät, uskonnolliset ja kulttuuriin liittyvät tavat sekä tiedon puute kuolemasta, kuolevasta ihmisestä ja muistisairaudesta. Lääkärien tulisi ottaa nämä teemat puheeksi osana muistisairaan ihmisen loppuvaiheen hoitoa. Päätöksentekoa, edunvalvontaa ja hoitotahtoa koskevat ristiriidat ovat yleisiä sekä perheenjäsenten että perheen ja hoitohenkilökunnan välillä. Vastuu loppuvaiheen muistisairautta sairastavan sukulaisen hoidosta ja häntä koskevista päätöksistä voi tuntua raskaalta perheenjäsenistä, joilla ei useinkaan ole kokemusta kuolevan ihmisen hoitoon liittyvistä asioista ja jotka ovat häkeltyneitä tehtävistä, joiden eteen he joutuvat. Sekä muistisairautta sairastavan ihmisen omaiset että terveydenhuollon ammattilaiset ovat usein heikosti perillä saattohoidon, palliatiivisen hoidon ja palliatiivisen lähestymistavan välisistä eroista. Perheen, lääkärien ja hoitohenkilökunnan tietämättömyys muistisairauden taudinkulusta johtaa usein epäselvyyteen palliatiivisen lähestymistavan sopivasta alkamisajankohdasta. Tämä voi johtaa pitkittyneisiin ja/tai epätarkoituksenmukaisiin hoitoihin. Sellaiset tekijät, kuten henkilökuntamitoitus, rahoitus, säännökset ja henkilökunnan koulutus vaikuttavat pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien ihmisten saamaan hoitoon. Erilaisista uskonnollisista, sosiaalisista ja kulttuurisista taustoista tulevilla ihmisillä on erilaiset uskomukset kuolemasta ja kuolevan hoidosta, ja nämä vaikuttavat elämän loppuajan hoitoon. Kirjoituksiin ja mielipideartikkeleihin perustuva näyttö Johtopäätökset kirjoituksista ja mielipideartikkeleista yhdistettiin 27 luokkaan, jotka puolestaan yhdistettiin kolmeksi tutkimustulokseksi. 2 Synteesi yksi: Ollakseen vaikuttavaa ja tarkoituksenmukaista, muistisairaan ihmisen palliatiivisessa hoidossa pitäisi olla kokonaisvaltainen lähestymistapa. Tarkoituksenmukaisinta muistisairaan ihmisen hoidossa on keskittyä oireiden lievittämiseen, asianmukaiseen ravinnonsaantiin, perheenjäsenten tarpeisiin ja muistisairaan ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Muistisairaus on parantumaton sairaus, jossa parantamaan pyrkivä hoito ei ole tarkoituksenmukaista. Se on myös koko ihmistä koskeva sairaus ja edellyttää tämän tosiasian huomioon ottavaa hoitoa. Kokonaisvaltainen palliatiivinen hoito voi parantaa muistisairaan ihmisen oireiden hallintaa ja vähentää perheenjäsenten taakkaa ja ahdistusta. Aikana, jolloin terveydenhuollon resurssit ovat rajallisia, on erityisen tarpeellista välttää tehottomia ja tarpeettomia hoitotoimenpiteitä. Synteesi kaksi: Elämän loppuvaiheessa muistisairaan hoidon tulee olla yksilöllistä sekä perustua muistisairaiden ihmisten ja heille tärkeiden läheisten toiveisiin. Hoidon suunnittelu tulisi aloittaa varhain. Sen tulisi sisältää muistisairaan ihmisen ja hänen perheensä hoitoa koskevat uskomukset, arvot ja toiveet, mukaan lukien tietyn tyyppisistä hoitotoimenpiteistä kieltäytymisen. Ne henkilöt, jotka tuntevat muistisairaan ja välittävät hänestä, tulisi ottaa mahdollisimman paljon mukaan hoidon suunnitteluun. He pystyvät kertomaan käsityksensä muistisairaan henkilön omista hoitoon liittyvistä toiveista ellei hän ole itse kyennyt asiaa ilmaisemaan. Uskonnolliset ja kulttuuriset uskomukset voivat vaikuttaa käsityksiin sopivasta hoidosta. Palliatiivinen hoitotapa elämän loppuvaiheessa ei ole kuitenkaan ristiriidassa useimpien suurten maailmanuskontojen uskomusten kanssa. Synteesi kolme: Esteet näyttöön perustuvan palliatiivisen hoidon tarjoamiselle, esimerkiksi organisatoriset tai rahoitukseen liittyvät rakenteet tai koulutuksen puute, tulisi pyrkiä poistamaan muuttamalla terveydenhuollon rakenteita, kulttuuria ja/tai alan koulutusta. Palliatiivinen hoito on monitahoinen prosessi, jota saattaa toteuttaa lukuisa joukko soveltuvan koulutuksen saanutta henkilökuntaa vaihtelevan tyyppisissä hoitoympäristöissä. Monet ihmiset kokevat kuolemasta ja kuolemisesta puhumisen ja asian pohtimisen vaikeana ja/tai ahdistavana, jonka vuoksi saatetaan aloittaa epätarkoituksenmukaisen hoito. Joissakin maissa terveydenhuollon ammattilaisia voidaan estää tarjoamasta asianmukaista ja vaikuttavaa elämän loppuvaiheen hoitoa lainsäädännön, puuttuvan rahoituksen tai kulttuuristen uskomusten perusteella. Kiitokset Tämä JBI-suositus on laadittu Joanna Briggs Instituutissa. JBI-suosituksen ovat arvioineet myös kansainvälisten JBI -yhteistyökeskusten edustajat. JBI Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa Best Practice 15(5)

4 Palliatiivinen lähestyminen pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien potilaiden hoidossa Suosituksen soveltuvuus Suomessa Suositus soveltuu sellaisenaan käytettäväksi Suomessa. Käännöksessä alkuperäisen suosituksen termi dementia on käännetty muistisairaudeksi. Asiantuntijat ehdottavat täydennettäväksi suositusta seuraavalla tarkennuksella: Dementia: Dementialla tarkoitetaan useamman kuin yhden kognitiivisen toiminnon heikentymistä aikaisempaan suoritustasoon nähden siinä määrin, että se heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa. Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Dementiassa kognition heikentyminen johtuu elimellisestä syystä. Dementia on kliinisen oireyhtymän diagnoosi, jonka potilaan tunteva lääkäri tekee riittävien tutkimusten perusteella. Dementia voi olla etenevä sairaus (esim. Alzheimerin tauti, AT), pysyvä jälkitila (esim. aivovamma) tai hoidolla parannettava sairaus (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta). Dementiaan johtavia muistisairauksia (esim. AT) kutsutaan nykyään eteneviksi muistisairauksiksi. 4 JBI Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa Best Practice 15(5)

5 Suosituksen soveltuvuuden arvioinut asiantuntija Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti (gerontologia), projektipäällikkö, Helsingin yliopisto Käännöksestä vastaavat asiantuntijat Sirpa-Liisa Hovi, Tutkimuspäällikkö, FT, esh, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/finohta, Helsinki Päivi Reiman-Möttönen, Suunnittelija, VTM, terveydenhoitaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/finohta, Helsinki Suositus on käännetty yhteistyössä Suomen JBI-yhteistyökeskuksen kanssa. Lähteet 1. The Joanna Briggs Institute. Levels of evidence and Grades of Recommendations. 2. Hines S, McCrow J, Abbey J, Foottit J, Wilson S, Franklin S, Beattie E. The effectiveness and appropriateness of a palliative approach to care for people with advanced dementia: a systematic review. JBI Library of Systematic Reviews 2011;9(26): Pearson A, Wiechula R, Court A, Lockwood C. The JBI model of evidence-based healthcare. Int J of Evid Based Healthc 2005; 3(8): Erkinjuntti T, Hallikainen M. Muistioireet, lievä kognitiivinen heikentymä ja dementia. Lääkärin käsikirja Saatavissa The Joanna Briggs Institute, Faculty of Health Sciences, The University of Adelaide, South Australia, 5005, Australia p: f e: published by Wiley-Blackwell Publishing The procedures described in Best Practice must only be used by people who have appropriate expertise in the field to which the procedure relates. The applicability of any information must be established before relying on it. While care has been taken to ensure that this edition of Best Practice summarises available research and expert consensus, any loss, damage, cost, expense or liability suffered or incurred as a result of reliance on these procedures (whether arising in contract, negligence or otherwise) is, to the extent permitted by law, excluded. JBI Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa Best Practice 15(5)

Imetysohjelmat terveydenhuollossa

Imetysohjelmat terveydenhuollossa Volume 15 Issue 3 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Imetysohjelmat

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa xx.xx.xxx SISÄLTÖ Johdanto Joanna Briggs Instituutti (JBI) Suomen JBI yhteistyökeskus (JBI-keskus)

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Jukka Vänskä, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hyvä kuolema -seminaari Säätytalo 6.10.2016 Kyselyn tarkoitus Kartoittaa lääkärien mielipiteitä ja kokemuksia

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma 25.11.2016 Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma Tiina Saarto, yl, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto, HYKS Palliatiivinen keskus WHO - Palliatiivinen hoito Palliatiivisella

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry www.pwc.com Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Urheilujuridiikan päivä Juha Laitinen Yleishyödyllinen yhteisö (TVL 22 ) 1) Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi -

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto. 1

Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto.  1 Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto www.thl.fi/halo 1 markkinavoimat laaja, vertailu hoitosuositus jatko HTA ensi HALO ennakko EuroScan Menetelmän arviointi on liian aikaista www.thl.fi/halo

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri Saattohoitopäätös käytännössä 13.2.2014 Minna Suominen erikoistuva lääkäri Milloin saattohoitoa? Potilaalla pahanlaatuinen ja/tai etenevä sairaus Sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa jatkaa merkittävästi

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos

Lisätiedot

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTAVALTUUTUS * Edunvalvonta on suositeltava keino varautua tulevaisuuteen Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksenteko...

Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksenteko... Page 1 of 4 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 TEEMAT Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksentekoa Piia Rannanheimo, Ulla Härkönen, Vesa Kiviniemi / Kirjoitettu 21.2.2016

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto

Lisätiedot

DEMENTOIVIA MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VANHUS- TEN SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN VANHAINKODISSA

DEMENTOIVIA MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VANHUS- TEN SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN VANHAINKODISSA DEMENTOIVIA MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VANHUS- TEN SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN VANHAINKODISSA Külliki Toikka ja Marianne Lukmaa Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki

Lisätiedot

Vuoden Arviointikertomuskilpailun palaute

Vuoden Arviointikertomuskilpailun palaute www.pwc.fi Vuoden Arviointikertomuskilpailun palaute Lieksan kaupunki Lieksan kaupunki Hyvät tarkastuslautakunnan jäsenet, Kiitos osallistumisestanne Vuoden Arviointikertomus kilpailuun! Olette osoittaneet

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

MUISTISAIRAIDEN PALLIATIIVINEN HOITO SUOMESSA JA KUUDESSA MUUSSA EUROOPAN MAASSA

MUISTISAIRAIDEN PALLIATIIVINEN HOITO SUOMESSA JA KUUDESSA MUUSSA EUROOPAN MAASSA Opinnäytetyö (YAMK) Terveysala Terveyden edistämisen koulutusohjelma 2015 Mia Vuopio MUISTISAIRAIDEN PALLIATIIVINEN HOITO SUOMESSA JA KUUDESSA MUUSSA EUROOPAN MAASSA kansalliset lainsäädännöt, strategiat

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot