Seerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia ja aterogeenisempia kuin naisten Matti Nikkilä, Timo Pitkäjärvi, Pekka Laippala, Timo Koivula, Tiina Solakivi, Terho Lehtimäki, Hannu Jokela, Erkki Lehtomäki, Kaija Seppä ja Pekka Sillanaukee Tampereen kaupungin terveyskeskuksessa tehtyjen terveystarkastusten yhteydessä tutkittiin 40- ja 70-vuotiaiden miesten ja naisten lipidiarvoja. Miesten LDL oli pienikokoisempaa ja aterogeenisempaa kuin naisten. LDL:n koko korreloi positiivisesti (r = 0.606; p < 0.001) HDL-kolesterolipitoisuuteen ja negatiivisesti (r = 0.627; p < 0.001) triglyseridipitoisuuteen mutta ei korreloinut LDL-kolesteroli- eikä kokonaiskolesterolipitoisuuteen. Seerumin HDL-kolesterolin ja triglyseridien määrityksellä saadaan näin epäsuorasti tietoa myös LDL:n koosta ja aterogeenisuudesta. Apolipoproteiini E:n fenotyyppi vaikutti LDL-partikkelin kokoon ja lipidiprofiiliin. LDL:n koko oli pienintä fenotyyppi E4/ 4:ssä ja suureni järjestyksessä E3/4 < E3/3 < E2/3. Seerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on todettu miehillä sepelvaltimotaudin riskitekijäksi (Multiple Risk Factor Intervention Trial Research Group 1982, Castelli 1996). Naisilla ei ole havaittu vastaavaa korrelaatiota (Simons 1986, Forette ym. 1989). Pohjois-Karjalaprojektissa on havaittu naisten sepelvaltimotautiriskin alkavan lisääntyä vasta huomattavasti suuremmilla kolesteroliarvoilla (> 9.0 mmol/l) kuin miehillä (> 5.0 mmol/l) (Vartiainen ym. 1991, Nikkilä 1992). Myös eri kansallisuuksien välillä on todettu paradokseja sepelvaltimokuolleisuuden ja elintapojen suhteessa. Ranskalaiseksi paradoksiksi nimitetään ranskalaisilla todettua pientä sepelvaltimokuolleisuutta suhteessa rasvan runsaaseen käyttöön (Constant 1997). Suomalaiseksi paradoksiksi voidaan sanoa sitä, että suomalaisilla naisilla on Länsi-Euroopan suurin seerumin kolesterolipitoisuus mutta toiseksi korkein elinikä (Simons 1986, Kuolinsyytilastot 1996). Koska seerumin kolesterolipitoisuus kasvaa iän myötä varsinkin naisilla (Nikkilä ym. 1990) eikä tätä ole huomioitu asiantuntijoiden konsensuskokouksissa, ovat hyperkolesterolemian hoitosuositukset harhaanjohtavia. Suomalaisessa suosituksessa todetaan asiallisesti ja lyhyesti, että terveydenhuollon rajalliset voimavarat olisi syytä suunnata etupäässä miesten tutkimuksiin ja hoitoon, mutta hoitosuositustaulukoissa ei ole huomioitu riittävästi iän ja sukupuolen merkitystä (Suomen sisätautilääkäriyhdistys ym. 1993). Nykysuositusten johdosta hoitoon ohjautuu iäkkäitä naisia, joilla on suurimmat kolesteroliarvot mutta pitkä odotettavissa oleva elinikä. Toisaalta keski-ikäiset miehet, joiden kokonaiskolesteroliarvo on < 6.0 mmol/l, jäävät käytännössä hoitamatta, vaikka heillä muiden vaaratekijöiden vuoksi olisi suurentunut vaara sairastua sepelvaltimotautiin. LDL:n laatuun on kiinnitetty vähemmän huomiota kuin määrään. LDL-partikkelin koko vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen. Pienikokoinen tiheä LDL tunkeutuu helpommin verisuonen seinämään ja on aterogeenista. Miehillä LDL on keskimäärin pienikokoisempaa kuin naisilla (Coresh ym. 1993). Hypertriglyseridemiaan liittyy pienikokoinen aterogeeninen LDL (Stampfer ym. 1996) ja nuorella iällä sepelvaltimotautiin sairastuvilla on todettu pienikokoista LDL:ää (Campos ym. 1992, Lamarche ym. Duodecim 1999; 115:

2 Taulukko 1. Painoindeksi, diureettien ja beetasalpaajien käyttö, tupakointi, alkoholinkäyttö, diastolinen verenpaine, diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden esiintyvyys suvussa aineistomme eri ikäryhmissä (n = 342). 40-vuotiaat 70-vuotiaat miehet naiset miehet naiset (n = 85) (n = 80) (n = 88) (n = 89) Painoindeksi (kg/m 2 ) ± ± ± ± 0.5 Diureetit/beetasalpaajat (%) Tupakointi (%) Alkoholin käyttö (annosta/viikko) ± ± ± ± 0.2 Diastolinen verenpaine (mmhg) ± ± ± ± 1.0 Hypertensio (%) Diabetes mellitus (%) Aivoinfarkti (%) Sepelvaltimotauti (%) Sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyys lähisukulaisilla (%) 1 keskiarvo ± keskivirhe 1997). Myös hyperapobeetalipoproteinemiaa potevilta on löydetty pientä LDL:ää (Kwiterovich ym. 1993). Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, onko pieni LDL sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä vai onko se epäedullisen lipidiprofiilin seurausta (Campos 1992). Apolipoproteiini E (apoe), jota todetaan kylomikroneissa, VLDL:ssä ja HDL:ssä, vaikuttaa lipidiprofiiliin. Kolme yleisintä alleelia (ε2, ε3, ε4) määräävät apoe-fenotyypin (E2/2, E2/3, E2/ 4, E3/3, E3/4, E4/4). Henkilöillä, joilla on ε2- alleeli, LDL-synteesi on vähentynyt ja LDL:n katabolia lisääntynyt. Alleeli ε4 vaikuttaa päinvastaisella tavalla, jolloin LDL-kolesterolipitoisuus suurenee. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata LDL-partikkelin kokoa 40- ja 70-vuotiailla miehillä ja naisilla sekä selvittää partikkelikoon korrelaatiota lipidiprofiiliin ja apoe:n fenotyyppiin. Aineisto Tampereen kaupungin terveyskeskuksen vuosittaiseen terveystarkastukseen osallistui vuonna henkilöä, jotka kuuluivat 40-vuotiaiden ja 70-vuotiaiden ikäryhmiin. Näistä ikäryhmistä valittiin tutkimusryhmään 342 henkilöä aakkosjärjestyksessä. Kaikki kutsutut osallistuivat jatkotutkimukseen, ja näin muodostui neljä alaryhmää: 85 miestä ja 80 naista 40-vuotiaiden ryhmästä sekä 88 miestä ja 89 naista 70-vuotiaiden ryhmästä. Ikäryhmät valittiin siten, että nuoremmat naiset kuuluivat selvästi premenopausaaliseen ja vanhemmat postmenopausaaliseen ikäryhmään. Samanikäiset miehet muodostivat naisille vertailuryhmät. Henkilöt, jotka käyttivät lipidejä vähentävää lääkehoitoa tai estrogeenihoitoa tai joilla oli todettu pahanlaatuinen kasvain, suljettiin pois tutkimuksesta. Tutkittavilta otettiin verinäytteet EDTA-putkiin 12 tunnin paaston ja 15 minuutin levon jälkeen. Seerumin kokonaiskolesteroli ja triglyseridit määritettiin entsymaattisesti (Nycotest, Nycomed AS, Oslo) Monarch analysaattorilla. HDL-kolesteroli määritettiin kuten kolesterolipitoisuuskin supernatantista, joka jäi jäljelle LDL- ja VLDLkolesterolin polyetyleeniglykolisaostuksen jälkeen. LDLkolesterolipitoisuus laskettiin Friedewaldin kaavalla (kokonaiskolesteroli HDL-kolesteroli 0.45 x triglyseridi), kun triglyseridipitoisuus oli alle 4 mmol/l. LDL:n koko määritettiin plasmanäytteistä gradienttigeelielektroforeesilla (Nichols ym. 1986). Geelit olivat prosenttisia polyakryyliamidigeelejä (Pharmacia, Uppsala), ja ne kalibroitiin ajamalla kullakin geelillä halkaisijaltaan tunnettujen proteiinien seos (Pharmacia) samanaikaisesti näytteiden kanssa. Elektroforeesin jälkeen geelejä värjättiin ensin lipidivärillä 24 tunnin ajan ja tämän jälkeen tunnettujen proteiinien seos värjättiin proteiinivärillä. Värjäyksen ja huuhtelun jälkeen LDL-partikkelien ja kalibrointiproteiinien kulkema matka määritettiin laserdensitometrilla (LKB, Ultroscan 2202). Joillakin koehenkilöillä LDL oli jakautunut useammaksi fraktioksi, mutta määritys perustui voimakkaimmin värjäytyneen LDL-fraktion kulkemaan matkaan. Koehenkilöiden LDL-partikkelien koko määritettiin tunnettujen proteiinien kulkeman matkan ja halkaisijan perusteella laaditulta kuvaajalta. ApoE:n fenotyypityksessä plasmanäytteen proteiinit saostettiin etanolieetterillä. Näin saatu proteiinisakka liuotettiin uudelleen puskuriin, ja näytteet fokusoitiin isoelektrisesti polyakryyliamidigeelillä ph-gradientissa 4 6. ApoE:n alatyypit eroavat geelillä isoelektristen pisteidensä mukaisesti. Proteiinit siirrettiin sähköisesti geeliltä nitroselluloosapaperille. Paperilla olevat apoe:n fenotyypit tunnistettiin immunologisesti kaksoisvasta-ainevärjäyksellä (Lehtimäki ym. 1990). 510 M. Nikkilä ym.

3 Taulukko 2. Kokonais-, LDL- ja HDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuudet, HDL-osuus (HDL/kokonaiskolesteroli) ja LDLpartikkelien koko (keskiarvo ja 95 %:n luottamusvälit) vakioituina painoindeksin, tupakoinnin, diastolisen verenpaineen ja alkoholinkulutuksen suhteen aineistossamme (n = 342). 40-vuotiaat 70-vuotiaat miehet naiset miehet naiset (n = 85) (n = 80) (n = 88) (n = 89) Kokonaiskolesteroli, mmol/l 5.54 ( ) 5.02 ( ) 6.13 ( ) 6.63 ( ) LDL-kolesteroli, mmol/l 3.63 ( ) 2.86 ( ) 4.22 ( ) 4.46 ( ) HDL-kolesteroli, mmol/l 1.19 ( ) 1.69 ( ) 1.24 ( ) 1.49 ( ) Triglyseridit, mmol/l 1.42 ( ) 1.03 ( ) 1.40 ( ) 1.42 ( ) HDL-osuus, % 22.5 ( ) 34.7 ( ) 20.7 ( ) 22.9 ( ) LDL:n koko, nm ( ) ( ) ( ) ( ) Terveydenhoitaja haastatteli potilaita ja tiedusteli erikseen tutkittavan ja hänen lähisukulaistensa sairauksia: verenpainetautia (hoidettu tai hoitamaton, jos diastolinen verenpaine ylitti 100 mmhg), diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Lisäksi selvitettiin elintavoista tupakointi, alkoholinkäyttö, tärkeimmät ravitsemustiedot ja lääkkeiden käyttö. Taulukossa 1 on esitetty demografiset löydökset ja esitiedot. Tilastollinen tarkastelu sisältää keskiarvoja ja keskivirheitä tunnuslukuina. Ristiintaulukointi tehtiin χ 2 -testillä. Varsinainen päättely perustuu keskiarvojen 95 %:n luottamusväleihin. Aineiston tilastollinen käsittely tehtiin BMDP Statistical Software -ohjelmistolla (Version 1996, BMDP Statistical Software, Los Angeles) VAX/VMS-keskustietokoneessa. Luottamusvälien laskennassa käytettiin CIA-ohjelmistoa. molemmissa ikäryhmissä, mutta iällä ei ollut vaikutusta LDL-partikkelin kokoon. Tarkasteltaessa kokonaiskolesterolin jakautumista eri ryhmissä raja-arvolla 6.5 mmol/l todettiin iäkkäiden naisten ryhmässä olevan eniten (53.0 %) tämän arvon ylittäviä henkilöitä (taulukko 3). Samoin LDL-kolesterolin raja-arvon 4.5 mmol/l ylittävässä ryhmässä oli eniten (50.5 %) iäkkäitä naisia. Pientä tiheätä LDL:ää (partikkelikoko < 25.5 nm) todettiin vähiten (9 %) iäkkäillä naisilla, kun taas nuorten miesten ryhmässä sitä oli eniten (27 %). Pieniä HDLkolesteroliarvoja (< 1.0 mmol/l) esiintyi eniten Tulokset Seerumin kolesterolipitoisuus oli suurin 70- vuotiailla naisilla (6.63 mmol/l) ja pienin 40- vuotiailla naisilla (5.02 mmol/l). Sekä nuorten että vanhojen miesten kolesterolipitoisuudet olivat merkitsevästi pienemmät kuin iäkkäiden naisten (taulukko 2). LDL-kolesterolipitoisuus oli myös suurin iäkkäillä naisilla mutta ei eronnut merkitsevästi iäkkäiden miesten arvosta. Nuorten miesten ja naisten LDL-kolesteroliarvo oli merkitsevästi pienempi kuin iäkkäiden, ja myös sukupuolten välillä oli merkitsevä ero (taulukko 2). HDL-kolesterolipitoisuus oli merkitsevästi pienempi miehillä kuin naisilla molemmissa ikäryhmissä. Nuorilla naisilla triglyseridipitoisuus oli pienempi ja HDL-kolesterolin suhde kokonaiskolesteroliin selvästi suurempi kuin muissa ryhmissä. LDL-partikkelin koko oli naisilla merkitsevästi suurempi kuin miehillä Taulukko 3. Seerumin lipidiarvojen jakaumat (%), LDL-partikkelin koko ja apoe:n alleeli ε4:n esiintyvyys prosentteina aineistossamme (n = 342). 40-vuotiaat 70-vuotiaat miehet naiset miehet naiset (n = 85) (n = 80) (n = 88) (n = 89) Kokonaiskolesteroli ** > 6.5 mmol/l LDL-kolesteroli * > 4.5 mmol/l HDL-kolesteroli * * < 1.0 mmol/l Triglyseridit ** > 2.0 mmol/l HDL/kolesteroli *** < 0.20 LDL:n koko ** < 25.5 nm ApoE:n alleeli * = p < 0.05, ** = p < 0.01, *** = p < verrattaessa 40- ja 70-vuotiaita Miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia ja aterogeenisempia kuin naisten 511

4 miehillä (16.5 ja 21.5 %). Suurentuneita triglyseridipitoisuuksia (> 2.0 mmol/l) todettiin harvoin nuorilla naisilla (2.5 %), jotka poikkesivat merkitsevästi muista ryhmistä. ApoE-fenotyyppien jakaumat eri ryhmissä olivat samankaltaiset. ApoE-fenotyypillä oli vaikutusta LDL-partikkelin kokoon ja lipidiprofiiliin (taulukko 4). LDL-partikkelin koko oli pienin apoe-fenotyypissä 4/4 ja suureni järjestyksessä 3/4 < 3/3 < 2/3. LDL-partikkelin koko ei korreloinut LDLkolesterolipitoisuuden kanssa, mutta erittäin selvä positiivinen korrelaatio todettiin HDL-kolesterolin suhteen (r = 0.606, p < 0.001). Triglyseridipitoisuuden ja LDL-partikkelikoon välillä oli voimakas negatiivinen korrelaatio (r = 0.627, p < 0.001). Koko ryhmää analysoitaessa näytti alkoholin lisääntynyt kulutus pienentävän LDLpartikkelin kokoa, mutta ikä- ja sukupuolivakioinnin jälkeen ei todettu merkitsevyyttä. Rasvan tai vihannesten käytön määrällä ei ollut korrelaatiota LDL-partikkelin kokoon. Pohdinta Seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus oli tässä tutkimuksessa merkitsevästi suurempi vanhemmissa ikäryhmissä nuorempiin verrattuna, varsinkin naisten joukossa. Sama ilmiö on todettu myös aikaisemmissa tutkimuksissa (Heiss ym. 1980, Mann ym. 1988, Nikkilä ym. 1991), mutta sitä ei ole otettu huomioon hoitosuosituksia annettaessa eikä käytännön hoidossa. Vanhemmissa ikäryhmissä suurentunut kolesterolipitoisuus ei korreloi sepelvaltimotaudin esiintyvyyteen eikä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Sepelvaltimotauti on huomattavasti yleisempi miehillä kuin naisilla, vaikka yli 60-vuotiailla naisilla kolesteroliarvo on suurempi kuin vastaavan ikäisillä miehillä. Premenopausaalisilla naisilla katsotaan estrogeenin ja HDL-kolesterolin suojaavan sepelvaltimotaudilta. Menopaussin ohittaneilla estrogeenihoito ei kuitenkaan estä kardiovaskulaarisia tapahtumia (Hemminki ja McPherson 1997). Suomessa naiset elävät keskimäärin seitsemän vuotta pitempään (Tilastokeskus 1996) ja kuolevat harvemmin sepelvaltimotautiin kuin miehet. Keski-ikäisten suomalaisten miesten (< 65 v) kuolleisuus sepelvaltimotautiin on viisi kertaa suurempi vastaavanikäisiin naisiin verattuna (Kansanterveyslaitos 1997). Tämä sukupuolten välinen ero on Suomessa suurempi kuin missään muussa maassa, mikä viittaa myös suomalaisten miesten vahvempaan geneettiseen taipumukseen sairastua sepelvaltimotautiin verrattuna muiden Euroopan maiden miehiin (Barrett- Connor 1997, Sans ym. 1997). Näyttääkin siltä, ettei suurentunut kolesterolipitoisuus ole naisille yhtä suuri vaaratekijä kuin miehille. Naisilla iän mukana suurentuva kolesteroliarvo saattaa olla elimistön sopeutumista vanhenemiseen, eli tämä mekanismi pitää yllä solukalvon fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia (Oliver 1991). Vaikka kolesterolipitoisuus on naisilla suuri, LDL-partikkelit ovat heillä suurikokoisempia ja vähemmän aterogeenisia (Nikkilä ym. 1996). Naisilla on myös selvästi suurempi HDLkolesterolipitoisuus miehiin verrattuna Miehillä LDL-partikkelit ovat pienempiä ja aterogeenisempia kuin naisilla. Tässä tutkimuksessa pieni LDL-partikkelikoko korreloi voimakkaasti pieneen HDL-kolesteroliarvoon ja suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen. Sen sijaan suurentunut LDL-kolesterolipitoisuus ei Taulukko 4. LDL-partikkelien koko ja lipidiarvot (keskiarvo ± keskivirhe) eri apoe:n fenotyyppien ryhmissä vakioituina painoindeksin, tupakoinnin, diastolisen verenpaineen ja alkoholinkulutuksen suhteen aineistossamme (n = 342). Fenotyyppi LDL:n koko LDL-kolesteroli Kokonaiskolesteroli HDL-kolesteroli Triglyseridit (nm) (mmol/l) (mmol/l) (mmol/l) (mmol/l) apoe 2/3 (n = 24) ± ± ± ± ± 0.21 apoe 3/3 (n = 198) ± ± ± ± ± 0.07 apoe 3/4 (n = 89) ± ± ± ± ± 0.05 apoe 4/4 (n = 10) ± ± ± ± ± 0.14 Erot olivat merkitseviä eri apoe:n fenotyyppien välillä LDL-partikkelin koon sekä LDL-, HDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuuden suhteen, mutta ei triglyseridipitoisuuden suhteen. 512 M. Nikkilä ym.

5 korreloinut LDL-partikkelin kokoon. Sepelvaltimotaudissa esiintyvä yleinen dyslipidemia, pieni HDL-kolesteroliarvo ja suurentunut triglyseridipitoisuus (Nikkilä ym. 1989) on todettu sekä aterogeeniseksi että trombogeeniseksi lipidiprofiiliksi, johon tämän tutkimuksen perusteella liittyvät myös aterogeeniset pienikokoiset LDLpartikkelit. Myös Framinghamin tutkimuksessa pienet tiheät LDL-partikkelit liittyivät merkitsevästi suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen (Coresh ym. 1993). Metabolisessa oireyhtymässä, jonka syynä on insuliiniresistenssi, todetaan myös pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja suurentunut triglyseridiarvo. Tämä havainto ja diabeteksessa todettu pieni LDL-partikkelikoko (Austin ym. 1995) viittaavat siihen, että insuliiniresistenssiin liittyy LDL-partikkelien pienuus ja aterogeenisuus. Suomalaisessa hoitosuosituksessa todetaan, että HDL-kolesterolia lisäävän tai triglyseridejä vähentävän lääkehoidon merkitys sepelvaltimotaudin ehkäisyssä on edelleen epäselvä ja että lääkkeitä tulisi käyttää harkiten ja vain poikkeustapauksissa. Ruokavaliolla on voitu vaikuttaa LDL-partikkelin kokoon, mikä liittyy todennäköisesti apoe:n vaikutusmekanismiin (Dreon ym. 1995). Tutkimuksessamme selvitettiin myös rasvan käyttöä ruokavaliossa, mutta sillä ei näyttänyt olevan vaikutusta LDL-partikkelien kokoon. ApoE ei ole osoittautunut itsenäiseksi sepelvaltimotaudin vaaratekijäksi, vaan se vaikuttaa lipidien imeytymiseen ja lipidiprofiiliin ja epäsuorasti verisuonten seinämien kalkkiutumiseen. Tässä tutkimuksessa apoe-fenotyypin jakauma oli samankaltainen kuin väestöllä yleensä, ja homotsygoottinen apoe 3/3 -fenotyyppi oli yleisin (Lehtimäki ym. 1990). ApoE 4/4 -homotsygooteilla seerumin kolestero- lipitoisuus oli suurentunut ja LDL-partikkelit olivat pienikokoisia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia LDL-partikkelien koon ja apoe-fenotyypin välisestä korrelaatiosta. Framinghamin tutkimuksessa apoe-fenotyyppi korreloi LDL-partikkelien kokoon (Wilson ym. 1994), mutta Zhaon ym. (1993) tutkimuksessa ei vastaavaa korrelaatiota todettu. Päätelmät LDL-partikkelit ovat naisilla suurikokoisempia ja vähemmän aterogeenisia kuin miehillä myös vaihdevuosien jälkeen. Kolesterolipitoisuudet ovat suurimmat iäkkäillä naisilla, mutta heillä LDL ei ole yhtä aterogeenista kuin miehillä, joilla kolesterolipitoisuus on pienempi. Pienikokoinen LDL korreloi vahvasti pienentyneeseen HDL-kolesterolipitoisuuteen ja suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen mutta ei kokonaiskolesteroliin. ApoE 4/4 -fenotyyppiin liittyi aineistossamme suurin kolesterolipitoisuus, pienin HDL-kolesteroliarvo ja pienin LDL-partikkelien koko. Kaikki nämä ominaisuudet lisäävät aterogeenisuutta. Mittaamalla HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus saadaan epäsuorasti tietoa LDL-partikkelien koosta ja aterogeenisuudesta. Hoitosuosituksissa pitäisi keskiikäisten miesten hoitorajaa tiukentaa, jos HDLkolesterolipitoisuus on pieni (< 1.0 mmol/l) ja triglyseridipitoisuus suurentunut (> 2.0 mmol/ l). Sen sijaan iäkkäiden naisten lievästi suurentuneita kolesteroliarvoja ( mmol/l) ei pitäisi hoitaa lääkkeillä, jos HDL-kolesterolipitoisuus on normaali (> 1.2 mmol/l) ja sen osuus kokonaiskolesterolista on > 20 % eikä triglyseridipitoisuus ole suurentunut. Kirjallisuutta Austin M A, Mykkänen L, Kuusisto J, ym. Prospective study of small LDL as a risk factor for non-insulin dependent diabetes mellitus in elderly men and women. Circulation 1995; 92: Barrett-Connor E. Sex differences in coronary heart disease. Why are women so superior? The 1995 Ancel Keys Lecture. Circulation 1997; 95: Castelli W P. Lipids, risk factors and ischaemic heart disease. Atherosclerosis 1996; 124 Suppl: S1 S9. Campos H, Genest J J, Blijlevens E. Low density lipoprotein particle size and coronary artery disease. Arterioscler Tromb 1992; 121: Constant J. Alcohol, ischemic heart disease, and the French paradox. Clin Cardiol 1997; 20(5): Coresh J, Kwiterowich P O Jr, Smith H H, Bachorik P S. Association of plasma triglyceride concentration and LDL particle diameter, density, and chemical composition with premature coronary artery disease in men and women. J Lipid Res 1993; 34: Dreon D M, Fernstrom H A, Miller B, Kraus R M. Apolipoprotein E isoform phenotype and LDL subclass response to a reduced fat diet. Arterioscler Thromb Vasc Biol 1995; 15: Forette B, Tortrat D, Wolmark Y. Cholesterol as risk factor for mortality in elderly women. Lancet 1989; 1: Heiss G, Tamir I, Davis C, ym. Lipoprotein-cholesterol distributions in selected North American populations: the Lipid Reserch Clinic s Program Prevalence Study. Circulation 1980; 61: Miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia ja aterogeenisempia kuin naisten 513

6 Hemminki E, McPherson K. Impact of postmenopausal hormone therapy on cardiovascular events and cancer: pooled data from clinical trials. BMJ 1997; 315: Kansanterveyslaitos. Sydän- ja verisuonirekisterit. Kuolintiedot vuosina Kwiterovich P, Coresh J, Bachorik P. The Prevalence of hyperapobetalipoproteinemia and other lipoprotein phenotypes in premature coronary atherosclerosis. Am J Cardiol 1993; 71: Lamarche B, Tchernof A, Moorjani S, ym. Small, dense low density lipoprotein particles as a predictor of the risk of ischemic heart disease in men. Circulation 1997; 95: Lehtimäki T, Moilanen T, Viikari J, ym. Apolipoprotein E phenotypes in Finnish youths: a cross-sectional and 6-year follow-up study. J Lipid Res 1990; 31: Mann J I, Lewis B, Shepherd J, ym. Blood lipid concentrations and other cardiovascular risk factors: distribution, prevalence and detection in Britain. BMJ 1988; 296: Multiple Risk Factor Intervention Trial Research Group. Multiple Risk Factor Intervention Trial. Risk factor changes and mortality results. JAMA 1982; 248: Nichols A, Krauss R, Musliner T. Non-denaturing polyacrylamide gradient gel electrophoresis. Methods Enzymol 1986; 128: 417. Nikkilä M, Niemelä K, Koivula T, Sisto T. Triglyseridien ja HDL-kolesterolin merkitys sepelvaltimotaudin vaaratekijänä. Duodecim 1989; 105: Nikkilä M, Pitkäjärvi T, Koivula T, ym. Seerumin lipidiarvot ja hyperkolesterolemian hoitosuositukset enemmän huomiota iän ja sukupuolen vaikutukseen. Duodecim 1990; 106: Nikkilä M, Pitkäjärvi T, Koivula T, ym. Age-related changes and sex differences in serum lipid concentrations in health-screening subjects. Cardiovasc Risk Fact 1991; 4: Nikkilä M. Kenen poikkeavia lipidiarvoja pitäisi hoitaa? Suomal Lääkäril 1992; 21: Nikkilä M, Pitkäjärvi T, Koivula T, ym. Women have a larger and less atherogenic low density lipoprotein particle size than men. Atherosclerosis 1996; 119: Oliver M F. Might treatment of hypercholesterolemia increase non-cardiac mortality? Lancet 1991; 337: Sans S, Kesteloot H, Kromhout D, ym. Task force of the European Society of Cardiology on cardiovascular mortality and morbidity statistics in Europe. Eur Heart J 1997; 18: Simons L A. Interrelations of lipids and lipoproteins with coronary artery disease mortality in 19 countries. Am J Cardiol 1986; 57: 5G 10G. Stampfer M, Krauss R, Jing Ma, ym. A prospective study of triglyceride level, low-density lipoprotein particle diameter, and risk of myocardial infarction. JAMA 1996; 276: Suomen Sisätautilääkäriyhdistys, Suomen Kardiologinen Seura, Suomen Sydäntautiliitto ym. Aikuisten hyperkolesterolemian ja muiden hyperlipidemioiden diagnostiikka ja hoito Duodecim 1993; 109: Tilastokeskus: Kuolinsyytilastot Terveys 1996: 5. Vartiainen E, Pekkanen J, Tuomilehto J, ym. Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden osuus sepelvaltimokuolleisuudessa. Suom Lääkäril 1991; 46: Wilson P W F, Myers R H, Larson M G, ym. Apolipoprotein E alleles, dyslipidemia and coronary heart disease. J Am Med Assoc 1994; 272: Zhao S P,Verhoeven J, Vink J, ym. Relationship between apolipoprotein E and low density lipoprotein particle size. Atherosclerosis 1993; 102: MATTI NIKKILÄ, dosentti, sisätautien ylilääkäri Hatanpään sairaala Tampere Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi TIMO PITKÄJÄRVI, dosentti, johtava ylilääkäri Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi PL 98, Tampere PEKKA LAIPPALA, professori Tampereen yliopiston terveystieteen laitos PL 607, Tampere TIMO KOIVULA, dosentti, ylilääkäri TIINA SOLAKIVI, FT, assistentti TERHO LEHTIMÄKI, dosentti, apulaislääkäri HANNU JOKELA, FT, ylikemisti TAYS:n kliinisen kemian yksikkö PL 2000, Tampere ERKKI LEHTOMÄKI, LL, ylilääkäri Tampereen kaupungin terveyskeskus PL 98, Tampere KAIJA SEPPÄ, professori PEKKA SILLANAUKEE, FT, dosentti Tampereen yliopiston lääketieteen laitos PL 607, Tampere 514

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Verisuonitaudin riskitekijät

Verisuonitaudin riskitekijät Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1 Laskimotukoksen patofysiologia

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Katja Borodulin FT, dosentti, erikoistukija Jouko Sundvall

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Vaihdevuosi-ikäisistä naisista joka toisella on

Vaihdevuosi-ikäisistä naisista joka toisella on Katsaus Risto Kaaja Sepelvaltimotauti on naisten yleisin kuolinsyy, ja neljännes naisista kuolee siihen. Tärkeimpiä vaaratekijöitä ovat metabolinen oireyhtymä, diabetes, hypertensio, dyslipidemia ja tupakointi,

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Matti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

Matti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Matti Uusitupa 18.5.2011 Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Luennon pääasiallinen sisältö Ateroskleroosin patogeneesi ja LDL-kolesteroli Mistä rasvakeskustelu sai taas

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

GLUKOOSI- JA LIPIDIRASITUSKOKEIDEN KESKINÄINEN KORRELAATIO

GLUKOOSI- JA LIPIDIRASITUSKOKEIDEN KESKINÄINEN KORRELAATIO GLUKOOSI- JA LIPIDIRASITUSKOKEIDEN KESKINÄINEN KORRELAATIO ATTE HÖLTTÄ SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLINEN TYÖ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Lääketieteellisen biokemian tutkimusryhmä 12/2013 Tampereen

Lisätiedot

Lapsuuden elintavat vaikuttavat. valtimotaudin kehittymiseen.

Lapsuuden elintavat vaikuttavat. valtimotaudin kehittymiseen. KATSAUS tieteessä Markus Juonala dosentti, erikoislääkäri sisätautien klinikka mataju@utu.fi Jorma SA Viikari professori, vastaava ylilääkäri sisätautien klinikka Olli Simell professori, ylilääkäri lastentautien

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote tarjoaa lisätietoa seuraavista aiheista: Kasvistanolit; mitä ne ovat, kuinka ne toimivat ja miten ne eroavat kasvisteroleista Nykykäsitys kasvistanolien

Lisätiedot

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri diabeteksen ehkäisyn yksikkö Kansaneläkelaitos, Etelä-Suomen vakuutusalue Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KAKSIULOTTEISEN EMPIIRISEN JAKAUMAN TARKASTELU Jatkuvat muuttujat: hajontakuvio Koehenkilöiden pituus 75- ja 80-vuotiaana ID Pituus 75 Pituus 80 1 156

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala erkki.vartiainen@thl.fi Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö

Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö Esityksen sisältö Taustaa alkoholin kulutuksen yhteydestä sydän ja verisuonisairauksiin Alkoholin

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Katsaus Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Vaihdevuosien jälkeiseen kohonneeseen verenpaineeseen on viime vuosikymmenien aikana suhtauduttu pidättyvämmin kuin miehen

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Kolesterolin endogeeninen tuotanto ja saanti ravinnosta

Kolesterolin endogeeninen tuotanto ja saanti ravinnosta KATSAUS Helena Gylling ja Tatu A. Miettinen Kolesterolin endogeeninen tuotanto ja saanti ravinnosta Kolesterolin keskeytyksetöntä saantia ja toisaalta määrän pysymistä vakiona elimistössä pyrkivät turvaamaan

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN

RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN 1 RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN Interventiotutkimus terveellisestä pohjoismaisesta ruokavaliosta Alisa Alanne Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä (MO) yleistyy

Metabolinen oireyhtymä (MO) yleistyy Katsaus MARKKU LAAKSO Metabolisen oireyhtymän uudet kriteerit ja hoito Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa sydänsairauksien vaaratekijöiden kasaumaa. Oireyhtymä on tunnettu jo useiden vuosikymmenten ajan.

Lisätiedot

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Toistaiseksi ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä

Toistaiseksi ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Lapsuusiän lihavuus lisää sepelvaltimotaudin vaaraa Outi Nuutinen ja Matti Nuutinen Sepelvaltimotaudin vaaratekijät dyslipidemia, kohonnut verenpaine

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

APOLIPOPROTEIINIEN JA LIPIDIPARAMETRIEN VAIKUTUS KAULAVALTIMOKIRURGISTEN POTILAIDEN ENNUSTEESEEN

APOLIPOPROTEIINIEN JA LIPIDIPARAMETRIEN VAIKUTUS KAULAVALTIMOKIRURGISTEN POTILAIDEN ENNUSTEESEEN APOLIPOPROTEIINIEN JA LIPIDIPARAMETRIEN VAIKUTUS KAULAVALTIMOKIRURGISTEN POTILAIDEN ENNUSTEESEEN Pengermä Pasi Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Dosentti Oksalan

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut

Lisätiedot

Terve, sairas, riskiyksilö? Epidemiologinen riskitekijämalli ja lääketiede. Mikko Jauho, VTT erikoistutkija, Kuluttajatutkimuskeskus

Terve, sairas, riskiyksilö? Epidemiologinen riskitekijämalli ja lääketiede. Mikko Jauho, VTT erikoistutkija, Kuluttajatutkimuskeskus Terve, sairas, riskiyksilö? Epidemiologinen riskitekijämalli ja lääketiede Mikko Jauho, VTT erikoistutkija, Kuluttajatutkimuskeskus Esityksen rakenne Mikä on riski? Elämäntapariskien synty Seurauksia Filosofia?

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Lipistad 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 20 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 80 mg kalvopäällysteiset tabletit 27.11.2015, versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

KIPU METABOLISESSA OIREYHTYMÄSSÄ

KIPU METABOLISESSA OIREYHTYMÄSSÄ KIPU METABOLISESSA OIREYHTYMÄSSÄ Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD Projektityö Proviisori Anne Kumpusalo- Vauhkonen Kuopion yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Heinäkuu 2008

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot