Seerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia ja aterogeenisempia kuin naisten Matti Nikkilä, Timo Pitkäjärvi, Pekka Laippala, Timo Koivula, Tiina Solakivi, Terho Lehtimäki, Hannu Jokela, Erkki Lehtomäki, Kaija Seppä ja Pekka Sillanaukee Tampereen kaupungin terveyskeskuksessa tehtyjen terveystarkastusten yhteydessä tutkittiin 40- ja 70-vuotiaiden miesten ja naisten lipidiarvoja. Miesten LDL oli pienikokoisempaa ja aterogeenisempaa kuin naisten. LDL:n koko korreloi positiivisesti (r = 0.606; p < 0.001) HDL-kolesterolipitoisuuteen ja negatiivisesti (r = 0.627; p < 0.001) triglyseridipitoisuuteen mutta ei korreloinut LDL-kolesteroli- eikä kokonaiskolesterolipitoisuuteen. Seerumin HDL-kolesterolin ja triglyseridien määrityksellä saadaan näin epäsuorasti tietoa myös LDL:n koosta ja aterogeenisuudesta. Apolipoproteiini E:n fenotyyppi vaikutti LDL-partikkelin kokoon ja lipidiprofiiliin. LDL:n koko oli pienintä fenotyyppi E4/ 4:ssä ja suureni järjestyksessä E3/4 < E3/3 < E2/3. Seerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on todettu miehillä sepelvaltimotaudin riskitekijäksi (Multiple Risk Factor Intervention Trial Research Group 1982, Castelli 1996). Naisilla ei ole havaittu vastaavaa korrelaatiota (Simons 1986, Forette ym. 1989). Pohjois-Karjalaprojektissa on havaittu naisten sepelvaltimotautiriskin alkavan lisääntyä vasta huomattavasti suuremmilla kolesteroliarvoilla (> 9.0 mmol/l) kuin miehillä (> 5.0 mmol/l) (Vartiainen ym. 1991, Nikkilä 1992). Myös eri kansallisuuksien välillä on todettu paradokseja sepelvaltimokuolleisuuden ja elintapojen suhteessa. Ranskalaiseksi paradoksiksi nimitetään ranskalaisilla todettua pientä sepelvaltimokuolleisuutta suhteessa rasvan runsaaseen käyttöön (Constant 1997). Suomalaiseksi paradoksiksi voidaan sanoa sitä, että suomalaisilla naisilla on Länsi-Euroopan suurin seerumin kolesterolipitoisuus mutta toiseksi korkein elinikä (Simons 1986, Kuolinsyytilastot 1996). Koska seerumin kolesterolipitoisuus kasvaa iän myötä varsinkin naisilla (Nikkilä ym. 1990) eikä tätä ole huomioitu asiantuntijoiden konsensuskokouksissa, ovat hyperkolesterolemian hoitosuositukset harhaanjohtavia. Suomalaisessa suosituksessa todetaan asiallisesti ja lyhyesti, että terveydenhuollon rajalliset voimavarat olisi syytä suunnata etupäässä miesten tutkimuksiin ja hoitoon, mutta hoitosuositustaulukoissa ei ole huomioitu riittävästi iän ja sukupuolen merkitystä (Suomen sisätautilääkäriyhdistys ym. 1993). Nykysuositusten johdosta hoitoon ohjautuu iäkkäitä naisia, joilla on suurimmat kolesteroliarvot mutta pitkä odotettavissa oleva elinikä. Toisaalta keski-ikäiset miehet, joiden kokonaiskolesteroliarvo on < 6.0 mmol/l, jäävät käytännössä hoitamatta, vaikka heillä muiden vaaratekijöiden vuoksi olisi suurentunut vaara sairastua sepelvaltimotautiin. LDL:n laatuun on kiinnitetty vähemmän huomiota kuin määrään. LDL-partikkelin koko vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen. Pienikokoinen tiheä LDL tunkeutuu helpommin verisuonen seinämään ja on aterogeenista. Miehillä LDL on keskimäärin pienikokoisempaa kuin naisilla (Coresh ym. 1993). Hypertriglyseridemiaan liittyy pienikokoinen aterogeeninen LDL (Stampfer ym. 1996) ja nuorella iällä sepelvaltimotautiin sairastuvilla on todettu pienikokoista LDL:ää (Campos ym. 1992, Lamarche ym. Duodecim 1999; 115:

2 Taulukko 1. Painoindeksi, diureettien ja beetasalpaajien käyttö, tupakointi, alkoholinkäyttö, diastolinen verenpaine, diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden esiintyvyys suvussa aineistomme eri ikäryhmissä (n = 342). 40-vuotiaat 70-vuotiaat miehet naiset miehet naiset (n = 85) (n = 80) (n = 88) (n = 89) Painoindeksi (kg/m 2 ) ± ± ± ± 0.5 Diureetit/beetasalpaajat (%) Tupakointi (%) Alkoholin käyttö (annosta/viikko) ± ± ± ± 0.2 Diastolinen verenpaine (mmhg) ± ± ± ± 1.0 Hypertensio (%) Diabetes mellitus (%) Aivoinfarkti (%) Sepelvaltimotauti (%) Sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyys lähisukulaisilla (%) 1 keskiarvo ± keskivirhe 1997). Myös hyperapobeetalipoproteinemiaa potevilta on löydetty pientä LDL:ää (Kwiterovich ym. 1993). Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, onko pieni LDL sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä vai onko se epäedullisen lipidiprofiilin seurausta (Campos 1992). Apolipoproteiini E (apoe), jota todetaan kylomikroneissa, VLDL:ssä ja HDL:ssä, vaikuttaa lipidiprofiiliin. Kolme yleisintä alleelia (ε2, ε3, ε4) määräävät apoe-fenotyypin (E2/2, E2/3, E2/ 4, E3/3, E3/4, E4/4). Henkilöillä, joilla on ε2- alleeli, LDL-synteesi on vähentynyt ja LDL:n katabolia lisääntynyt. Alleeli ε4 vaikuttaa päinvastaisella tavalla, jolloin LDL-kolesterolipitoisuus suurenee. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata LDL-partikkelin kokoa 40- ja 70-vuotiailla miehillä ja naisilla sekä selvittää partikkelikoon korrelaatiota lipidiprofiiliin ja apoe:n fenotyyppiin. Aineisto Tampereen kaupungin terveyskeskuksen vuosittaiseen terveystarkastukseen osallistui vuonna henkilöä, jotka kuuluivat 40-vuotiaiden ja 70-vuotiaiden ikäryhmiin. Näistä ikäryhmistä valittiin tutkimusryhmään 342 henkilöä aakkosjärjestyksessä. Kaikki kutsutut osallistuivat jatkotutkimukseen, ja näin muodostui neljä alaryhmää: 85 miestä ja 80 naista 40-vuotiaiden ryhmästä sekä 88 miestä ja 89 naista 70-vuotiaiden ryhmästä. Ikäryhmät valittiin siten, että nuoremmat naiset kuuluivat selvästi premenopausaaliseen ja vanhemmat postmenopausaaliseen ikäryhmään. Samanikäiset miehet muodostivat naisille vertailuryhmät. Henkilöt, jotka käyttivät lipidejä vähentävää lääkehoitoa tai estrogeenihoitoa tai joilla oli todettu pahanlaatuinen kasvain, suljettiin pois tutkimuksesta. Tutkittavilta otettiin verinäytteet EDTA-putkiin 12 tunnin paaston ja 15 minuutin levon jälkeen. Seerumin kokonaiskolesteroli ja triglyseridit määritettiin entsymaattisesti (Nycotest, Nycomed AS, Oslo) Monarch analysaattorilla. HDL-kolesteroli määritettiin kuten kolesterolipitoisuuskin supernatantista, joka jäi jäljelle LDL- ja VLDLkolesterolin polyetyleeniglykolisaostuksen jälkeen. LDLkolesterolipitoisuus laskettiin Friedewaldin kaavalla (kokonaiskolesteroli HDL-kolesteroli 0.45 x triglyseridi), kun triglyseridipitoisuus oli alle 4 mmol/l. LDL:n koko määritettiin plasmanäytteistä gradienttigeelielektroforeesilla (Nichols ym. 1986). Geelit olivat prosenttisia polyakryyliamidigeelejä (Pharmacia, Uppsala), ja ne kalibroitiin ajamalla kullakin geelillä halkaisijaltaan tunnettujen proteiinien seos (Pharmacia) samanaikaisesti näytteiden kanssa. Elektroforeesin jälkeen geelejä värjättiin ensin lipidivärillä 24 tunnin ajan ja tämän jälkeen tunnettujen proteiinien seos värjättiin proteiinivärillä. Värjäyksen ja huuhtelun jälkeen LDL-partikkelien ja kalibrointiproteiinien kulkema matka määritettiin laserdensitometrilla (LKB, Ultroscan 2202). Joillakin koehenkilöillä LDL oli jakautunut useammaksi fraktioksi, mutta määritys perustui voimakkaimmin värjäytyneen LDL-fraktion kulkemaan matkaan. Koehenkilöiden LDL-partikkelien koko määritettiin tunnettujen proteiinien kulkeman matkan ja halkaisijan perusteella laaditulta kuvaajalta. ApoE:n fenotyypityksessä plasmanäytteen proteiinit saostettiin etanolieetterillä. Näin saatu proteiinisakka liuotettiin uudelleen puskuriin, ja näytteet fokusoitiin isoelektrisesti polyakryyliamidigeelillä ph-gradientissa 4 6. ApoE:n alatyypit eroavat geelillä isoelektristen pisteidensä mukaisesti. Proteiinit siirrettiin sähköisesti geeliltä nitroselluloosapaperille. Paperilla olevat apoe:n fenotyypit tunnistettiin immunologisesti kaksoisvasta-ainevärjäyksellä (Lehtimäki ym. 1990). 510 M. Nikkilä ym.

3 Taulukko 2. Kokonais-, LDL- ja HDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuudet, HDL-osuus (HDL/kokonaiskolesteroli) ja LDLpartikkelien koko (keskiarvo ja 95 %:n luottamusvälit) vakioituina painoindeksin, tupakoinnin, diastolisen verenpaineen ja alkoholinkulutuksen suhteen aineistossamme (n = 342). 40-vuotiaat 70-vuotiaat miehet naiset miehet naiset (n = 85) (n = 80) (n = 88) (n = 89) Kokonaiskolesteroli, mmol/l 5.54 ( ) 5.02 ( ) 6.13 ( ) 6.63 ( ) LDL-kolesteroli, mmol/l 3.63 ( ) 2.86 ( ) 4.22 ( ) 4.46 ( ) HDL-kolesteroli, mmol/l 1.19 ( ) 1.69 ( ) 1.24 ( ) 1.49 ( ) Triglyseridit, mmol/l 1.42 ( ) 1.03 ( ) 1.40 ( ) 1.42 ( ) HDL-osuus, % 22.5 ( ) 34.7 ( ) 20.7 ( ) 22.9 ( ) LDL:n koko, nm ( ) ( ) ( ) ( ) Terveydenhoitaja haastatteli potilaita ja tiedusteli erikseen tutkittavan ja hänen lähisukulaistensa sairauksia: verenpainetautia (hoidettu tai hoitamaton, jos diastolinen verenpaine ylitti 100 mmhg), diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Lisäksi selvitettiin elintavoista tupakointi, alkoholinkäyttö, tärkeimmät ravitsemustiedot ja lääkkeiden käyttö. Taulukossa 1 on esitetty demografiset löydökset ja esitiedot. Tilastollinen tarkastelu sisältää keskiarvoja ja keskivirheitä tunnuslukuina. Ristiintaulukointi tehtiin χ 2 -testillä. Varsinainen päättely perustuu keskiarvojen 95 %:n luottamusväleihin. Aineiston tilastollinen käsittely tehtiin BMDP Statistical Software -ohjelmistolla (Version 1996, BMDP Statistical Software, Los Angeles) VAX/VMS-keskustietokoneessa. Luottamusvälien laskennassa käytettiin CIA-ohjelmistoa. molemmissa ikäryhmissä, mutta iällä ei ollut vaikutusta LDL-partikkelin kokoon. Tarkasteltaessa kokonaiskolesterolin jakautumista eri ryhmissä raja-arvolla 6.5 mmol/l todettiin iäkkäiden naisten ryhmässä olevan eniten (53.0 %) tämän arvon ylittäviä henkilöitä (taulukko 3). Samoin LDL-kolesterolin raja-arvon 4.5 mmol/l ylittävässä ryhmässä oli eniten (50.5 %) iäkkäitä naisia. Pientä tiheätä LDL:ää (partikkelikoko < 25.5 nm) todettiin vähiten (9 %) iäkkäillä naisilla, kun taas nuorten miesten ryhmässä sitä oli eniten (27 %). Pieniä HDLkolesteroliarvoja (< 1.0 mmol/l) esiintyi eniten Tulokset Seerumin kolesterolipitoisuus oli suurin 70- vuotiailla naisilla (6.63 mmol/l) ja pienin 40- vuotiailla naisilla (5.02 mmol/l). Sekä nuorten että vanhojen miesten kolesterolipitoisuudet olivat merkitsevästi pienemmät kuin iäkkäiden naisten (taulukko 2). LDL-kolesterolipitoisuus oli myös suurin iäkkäillä naisilla mutta ei eronnut merkitsevästi iäkkäiden miesten arvosta. Nuorten miesten ja naisten LDL-kolesteroliarvo oli merkitsevästi pienempi kuin iäkkäiden, ja myös sukupuolten välillä oli merkitsevä ero (taulukko 2). HDL-kolesterolipitoisuus oli merkitsevästi pienempi miehillä kuin naisilla molemmissa ikäryhmissä. Nuorilla naisilla triglyseridipitoisuus oli pienempi ja HDL-kolesterolin suhde kokonaiskolesteroliin selvästi suurempi kuin muissa ryhmissä. LDL-partikkelin koko oli naisilla merkitsevästi suurempi kuin miehillä Taulukko 3. Seerumin lipidiarvojen jakaumat (%), LDL-partikkelin koko ja apoe:n alleeli ε4:n esiintyvyys prosentteina aineistossamme (n = 342). 40-vuotiaat 70-vuotiaat miehet naiset miehet naiset (n = 85) (n = 80) (n = 88) (n = 89) Kokonaiskolesteroli ** > 6.5 mmol/l LDL-kolesteroli * > 4.5 mmol/l HDL-kolesteroli * * < 1.0 mmol/l Triglyseridit ** > 2.0 mmol/l HDL/kolesteroli *** < 0.20 LDL:n koko ** < 25.5 nm ApoE:n alleeli * = p < 0.05, ** = p < 0.01, *** = p < verrattaessa 40- ja 70-vuotiaita Miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia ja aterogeenisempia kuin naisten 511

4 miehillä (16.5 ja 21.5 %). Suurentuneita triglyseridipitoisuuksia (> 2.0 mmol/l) todettiin harvoin nuorilla naisilla (2.5 %), jotka poikkesivat merkitsevästi muista ryhmistä. ApoE-fenotyyppien jakaumat eri ryhmissä olivat samankaltaiset. ApoE-fenotyypillä oli vaikutusta LDL-partikkelin kokoon ja lipidiprofiiliin (taulukko 4). LDL-partikkelin koko oli pienin apoe-fenotyypissä 4/4 ja suureni järjestyksessä 3/4 < 3/3 < 2/3. LDL-partikkelin koko ei korreloinut LDLkolesterolipitoisuuden kanssa, mutta erittäin selvä positiivinen korrelaatio todettiin HDL-kolesterolin suhteen (r = 0.606, p < 0.001). Triglyseridipitoisuuden ja LDL-partikkelikoon välillä oli voimakas negatiivinen korrelaatio (r = 0.627, p < 0.001). Koko ryhmää analysoitaessa näytti alkoholin lisääntynyt kulutus pienentävän LDLpartikkelin kokoa, mutta ikä- ja sukupuolivakioinnin jälkeen ei todettu merkitsevyyttä. Rasvan tai vihannesten käytön määrällä ei ollut korrelaatiota LDL-partikkelin kokoon. Pohdinta Seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus oli tässä tutkimuksessa merkitsevästi suurempi vanhemmissa ikäryhmissä nuorempiin verrattuna, varsinkin naisten joukossa. Sama ilmiö on todettu myös aikaisemmissa tutkimuksissa (Heiss ym. 1980, Mann ym. 1988, Nikkilä ym. 1991), mutta sitä ei ole otettu huomioon hoitosuosituksia annettaessa eikä käytännön hoidossa. Vanhemmissa ikäryhmissä suurentunut kolesterolipitoisuus ei korreloi sepelvaltimotaudin esiintyvyyteen eikä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Sepelvaltimotauti on huomattavasti yleisempi miehillä kuin naisilla, vaikka yli 60-vuotiailla naisilla kolesteroliarvo on suurempi kuin vastaavan ikäisillä miehillä. Premenopausaalisilla naisilla katsotaan estrogeenin ja HDL-kolesterolin suojaavan sepelvaltimotaudilta. Menopaussin ohittaneilla estrogeenihoito ei kuitenkaan estä kardiovaskulaarisia tapahtumia (Hemminki ja McPherson 1997). Suomessa naiset elävät keskimäärin seitsemän vuotta pitempään (Tilastokeskus 1996) ja kuolevat harvemmin sepelvaltimotautiin kuin miehet. Keski-ikäisten suomalaisten miesten (< 65 v) kuolleisuus sepelvaltimotautiin on viisi kertaa suurempi vastaavanikäisiin naisiin verattuna (Kansanterveyslaitos 1997). Tämä sukupuolten välinen ero on Suomessa suurempi kuin missään muussa maassa, mikä viittaa myös suomalaisten miesten vahvempaan geneettiseen taipumukseen sairastua sepelvaltimotautiin verrattuna muiden Euroopan maiden miehiin (Barrett- Connor 1997, Sans ym. 1997). Näyttääkin siltä, ettei suurentunut kolesterolipitoisuus ole naisille yhtä suuri vaaratekijä kuin miehille. Naisilla iän mukana suurentuva kolesteroliarvo saattaa olla elimistön sopeutumista vanhenemiseen, eli tämä mekanismi pitää yllä solukalvon fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia (Oliver 1991). Vaikka kolesterolipitoisuus on naisilla suuri, LDL-partikkelit ovat heillä suurikokoisempia ja vähemmän aterogeenisia (Nikkilä ym. 1996). Naisilla on myös selvästi suurempi HDLkolesterolipitoisuus miehiin verrattuna Miehillä LDL-partikkelit ovat pienempiä ja aterogeenisempia kuin naisilla. Tässä tutkimuksessa pieni LDL-partikkelikoko korreloi voimakkaasti pieneen HDL-kolesteroliarvoon ja suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen. Sen sijaan suurentunut LDL-kolesterolipitoisuus ei Taulukko 4. LDL-partikkelien koko ja lipidiarvot (keskiarvo ± keskivirhe) eri apoe:n fenotyyppien ryhmissä vakioituina painoindeksin, tupakoinnin, diastolisen verenpaineen ja alkoholinkulutuksen suhteen aineistossamme (n = 342). Fenotyyppi LDL:n koko LDL-kolesteroli Kokonaiskolesteroli HDL-kolesteroli Triglyseridit (nm) (mmol/l) (mmol/l) (mmol/l) (mmol/l) apoe 2/3 (n = 24) ± ± ± ± ± 0.21 apoe 3/3 (n = 198) ± ± ± ± ± 0.07 apoe 3/4 (n = 89) ± ± ± ± ± 0.05 apoe 4/4 (n = 10) ± ± ± ± ± 0.14 Erot olivat merkitseviä eri apoe:n fenotyyppien välillä LDL-partikkelin koon sekä LDL-, HDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuuden suhteen, mutta ei triglyseridipitoisuuden suhteen. 512 M. Nikkilä ym.

5 korreloinut LDL-partikkelin kokoon. Sepelvaltimotaudissa esiintyvä yleinen dyslipidemia, pieni HDL-kolesteroliarvo ja suurentunut triglyseridipitoisuus (Nikkilä ym. 1989) on todettu sekä aterogeeniseksi että trombogeeniseksi lipidiprofiiliksi, johon tämän tutkimuksen perusteella liittyvät myös aterogeeniset pienikokoiset LDLpartikkelit. Myös Framinghamin tutkimuksessa pienet tiheät LDL-partikkelit liittyivät merkitsevästi suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen (Coresh ym. 1993). Metabolisessa oireyhtymässä, jonka syynä on insuliiniresistenssi, todetaan myös pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja suurentunut triglyseridiarvo. Tämä havainto ja diabeteksessa todettu pieni LDL-partikkelikoko (Austin ym. 1995) viittaavat siihen, että insuliiniresistenssiin liittyy LDL-partikkelien pienuus ja aterogeenisuus. Suomalaisessa hoitosuosituksessa todetaan, että HDL-kolesterolia lisäävän tai triglyseridejä vähentävän lääkehoidon merkitys sepelvaltimotaudin ehkäisyssä on edelleen epäselvä ja että lääkkeitä tulisi käyttää harkiten ja vain poikkeustapauksissa. Ruokavaliolla on voitu vaikuttaa LDL-partikkelin kokoon, mikä liittyy todennäköisesti apoe:n vaikutusmekanismiin (Dreon ym. 1995). Tutkimuksessamme selvitettiin myös rasvan käyttöä ruokavaliossa, mutta sillä ei näyttänyt olevan vaikutusta LDL-partikkelien kokoon. ApoE ei ole osoittautunut itsenäiseksi sepelvaltimotaudin vaaratekijäksi, vaan se vaikuttaa lipidien imeytymiseen ja lipidiprofiiliin ja epäsuorasti verisuonten seinämien kalkkiutumiseen. Tässä tutkimuksessa apoe-fenotyypin jakauma oli samankaltainen kuin väestöllä yleensä, ja homotsygoottinen apoe 3/3 -fenotyyppi oli yleisin (Lehtimäki ym. 1990). ApoE 4/4 -homotsygooteilla seerumin kolestero- lipitoisuus oli suurentunut ja LDL-partikkelit olivat pienikokoisia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia LDL-partikkelien koon ja apoe-fenotyypin välisestä korrelaatiosta. Framinghamin tutkimuksessa apoe-fenotyyppi korreloi LDL-partikkelien kokoon (Wilson ym. 1994), mutta Zhaon ym. (1993) tutkimuksessa ei vastaavaa korrelaatiota todettu. Päätelmät LDL-partikkelit ovat naisilla suurikokoisempia ja vähemmän aterogeenisia kuin miehillä myös vaihdevuosien jälkeen. Kolesterolipitoisuudet ovat suurimmat iäkkäillä naisilla, mutta heillä LDL ei ole yhtä aterogeenista kuin miehillä, joilla kolesterolipitoisuus on pienempi. Pienikokoinen LDL korreloi vahvasti pienentyneeseen HDL-kolesterolipitoisuuteen ja suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen mutta ei kokonaiskolesteroliin. ApoE 4/4 -fenotyyppiin liittyi aineistossamme suurin kolesterolipitoisuus, pienin HDL-kolesteroliarvo ja pienin LDL-partikkelien koko. Kaikki nämä ominaisuudet lisäävät aterogeenisuutta. Mittaamalla HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus saadaan epäsuorasti tietoa LDL-partikkelien koosta ja aterogeenisuudesta. Hoitosuosituksissa pitäisi keskiikäisten miesten hoitorajaa tiukentaa, jos HDLkolesterolipitoisuus on pieni (< 1.0 mmol/l) ja triglyseridipitoisuus suurentunut (> 2.0 mmol/ l). Sen sijaan iäkkäiden naisten lievästi suurentuneita kolesteroliarvoja ( mmol/l) ei pitäisi hoitaa lääkkeillä, jos HDL-kolesterolipitoisuus on normaali (> 1.2 mmol/l) ja sen osuus kokonaiskolesterolista on > 20 % eikä triglyseridipitoisuus ole suurentunut. Kirjallisuutta Austin M A, Mykkänen L, Kuusisto J, ym. Prospective study of small LDL as a risk factor for non-insulin dependent diabetes mellitus in elderly men and women. Circulation 1995; 92: Barrett-Connor E. Sex differences in coronary heart disease. Why are women so superior? The 1995 Ancel Keys Lecture. Circulation 1997; 95: Castelli W P. Lipids, risk factors and ischaemic heart disease. Atherosclerosis 1996; 124 Suppl: S1 S9. Campos H, Genest J J, Blijlevens E. Low density lipoprotein particle size and coronary artery disease. Arterioscler Tromb 1992; 121: Constant J. Alcohol, ischemic heart disease, and the French paradox. Clin Cardiol 1997; 20(5): Coresh J, Kwiterowich P O Jr, Smith H H, Bachorik P S. Association of plasma triglyceride concentration and LDL particle diameter, density, and chemical composition with premature coronary artery disease in men and women. J Lipid Res 1993; 34: Dreon D M, Fernstrom H A, Miller B, Kraus R M. Apolipoprotein E isoform phenotype and LDL subclass response to a reduced fat diet. Arterioscler Thromb Vasc Biol 1995; 15: Forette B, Tortrat D, Wolmark Y. Cholesterol as risk factor for mortality in elderly women. Lancet 1989; 1: Heiss G, Tamir I, Davis C, ym. Lipoprotein-cholesterol distributions in selected North American populations: the Lipid Reserch Clinic s Program Prevalence Study. Circulation 1980; 61: Miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia ja aterogeenisempia kuin naisten 513

6 Hemminki E, McPherson K. Impact of postmenopausal hormone therapy on cardiovascular events and cancer: pooled data from clinical trials. BMJ 1997; 315: Kansanterveyslaitos. Sydän- ja verisuonirekisterit. Kuolintiedot vuosina Kwiterovich P, Coresh J, Bachorik P. The Prevalence of hyperapobetalipoproteinemia and other lipoprotein phenotypes in premature coronary atherosclerosis. Am J Cardiol 1993; 71: Lamarche B, Tchernof A, Moorjani S, ym. Small, dense low density lipoprotein particles as a predictor of the risk of ischemic heart disease in men. Circulation 1997; 95: Lehtimäki T, Moilanen T, Viikari J, ym. Apolipoprotein E phenotypes in Finnish youths: a cross-sectional and 6-year follow-up study. J Lipid Res 1990; 31: Mann J I, Lewis B, Shepherd J, ym. Blood lipid concentrations and other cardiovascular risk factors: distribution, prevalence and detection in Britain. BMJ 1988; 296: Multiple Risk Factor Intervention Trial Research Group. Multiple Risk Factor Intervention Trial. Risk factor changes and mortality results. JAMA 1982; 248: Nichols A, Krauss R, Musliner T. Non-denaturing polyacrylamide gradient gel electrophoresis. Methods Enzymol 1986; 128: 417. Nikkilä M, Niemelä K, Koivula T, Sisto T. Triglyseridien ja HDL-kolesterolin merkitys sepelvaltimotaudin vaaratekijänä. Duodecim 1989; 105: Nikkilä M, Pitkäjärvi T, Koivula T, ym. Seerumin lipidiarvot ja hyperkolesterolemian hoitosuositukset enemmän huomiota iän ja sukupuolen vaikutukseen. Duodecim 1990; 106: Nikkilä M, Pitkäjärvi T, Koivula T, ym. Age-related changes and sex differences in serum lipid concentrations in health-screening subjects. Cardiovasc Risk Fact 1991; 4: Nikkilä M. Kenen poikkeavia lipidiarvoja pitäisi hoitaa? Suomal Lääkäril 1992; 21: Nikkilä M, Pitkäjärvi T, Koivula T, ym. Women have a larger and less atherogenic low density lipoprotein particle size than men. Atherosclerosis 1996; 119: Oliver M F. Might treatment of hypercholesterolemia increase non-cardiac mortality? Lancet 1991; 337: Sans S, Kesteloot H, Kromhout D, ym. Task force of the European Society of Cardiology on cardiovascular mortality and morbidity statistics in Europe. Eur Heart J 1997; 18: Simons L A. Interrelations of lipids and lipoproteins with coronary artery disease mortality in 19 countries. Am J Cardiol 1986; 57: 5G 10G. Stampfer M, Krauss R, Jing Ma, ym. A prospective study of triglyceride level, low-density lipoprotein particle diameter, and risk of myocardial infarction. JAMA 1996; 276: Suomen Sisätautilääkäriyhdistys, Suomen Kardiologinen Seura, Suomen Sydäntautiliitto ym. Aikuisten hyperkolesterolemian ja muiden hyperlipidemioiden diagnostiikka ja hoito Duodecim 1993; 109: Tilastokeskus: Kuolinsyytilastot Terveys 1996: 5. Vartiainen E, Pekkanen J, Tuomilehto J, ym. Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden osuus sepelvaltimokuolleisuudessa. Suom Lääkäril 1991; 46: Wilson P W F, Myers R H, Larson M G, ym. Apolipoprotein E alleles, dyslipidemia and coronary heart disease. J Am Med Assoc 1994; 272: Zhao S P,Verhoeven J, Vink J, ym. Relationship between apolipoprotein E and low density lipoprotein particle size. Atherosclerosis 1993; 102: MATTI NIKKILÄ, dosentti, sisätautien ylilääkäri Hatanpään sairaala Tampere Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi TIMO PITKÄJÄRVI, dosentti, johtava ylilääkäri Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi PL 98, Tampere PEKKA LAIPPALA, professori Tampereen yliopiston terveystieteen laitos PL 607, Tampere TIMO KOIVULA, dosentti, ylilääkäri TIINA SOLAKIVI, FT, assistentti TERHO LEHTIMÄKI, dosentti, apulaislääkäri HANNU JOKELA, FT, ylikemisti TAYS:n kliinisen kemian yksikkö PL 2000, Tampere ERKKI LEHTOMÄKI, LL, ylilääkäri Tampereen kaupungin terveyskeskus PL 98, Tampere KAIJA SEPPÄ, professori PEKKA SILLANAUKEE, FT, dosentti Tampereen yliopiston lääketieteen laitos PL 607, Tampere 514

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KAKSIULOTTEISEN EMPIIRISEN JAKAUMAN TARKASTELU Jatkuvat muuttujat: hajontakuvio Koehenkilöiden pituus 75- ja 80-vuotiaana ID Pituus 75 Pituus 80 1 156

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Rattijuopon elämänkaari

Rattijuopon elämänkaari Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä Tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy elintapamuutos vai lääkehoito? Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

KIPU METABOLISESSA OIREYHTYMÄSSÄ

KIPU METABOLISESSA OIREYHTYMÄSSÄ KIPU METABOLISESSA OIREYHTYMÄSSÄ Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD Projektityö Proviisori Anne Kumpusalo- Vauhkonen Kuopion yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Heinäkuu 2008

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Lipistad 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 20 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 80 mg kalvopäällysteiset tabletit 27.11.2015, versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö?

Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? + Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? Jyrki Psykiatrian professori, Turun Yliopisto Ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri + Tavarariippuvuus 2 Rakastaako tavaraa? Kuinka monta tavaraa sydämeen mahtuu?

Lisätiedot

7. PORONHOITAJIEN TERVEYS

7. PORONHOITAJIEN TERVEYS 7. PORONHOITAJIEN TERVEYS Mauri Laakso Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 7.1 Johdanto Poronhoitoalue käsittää Kiiminkijoen ja Puolangan-Hyrynsalmen maantien pohjoispuolisen

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Liikuntaa sepelvaltimotaudin ehkäisyyn ja hoitoon

Liikuntaa sepelvaltimotaudin ehkäisyyn ja hoitoon Liikuntalääketiede Liikuntaa sepelvaltimotaudin ehkäisyyn ja hoitoon Rainer Rauramaa ja Timo A. Lakka Liikunnan vähäisyys on sepelvaltimotaudin tärkeä itsenäinen, hoidettavissa oleva vaaratekijä. Siksi

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Hallitusseminaari Palvelujohtaja Kuvio 1. Lähtökohta: yksinkertainen laskutoimitus Standardielämä, jota

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös): Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot