Kuolleisuus ja sairastuvuus sepelvaltimotautiin
|
|
- Raimo Hakala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Marja-Riitta Taskinen Suuret triglyseridi- ja pienet HDL-kolesterolipitoisuudet ovat tyypillisiä lipidimuutoksia aikuisiän diabetespotilailla. Kyseiseen häiriöön liittyy vaarallinen pienihiukkasinen tiheä LDL. Tämä aterogeeninen lipidiprofiili on yleinen: se esiintyy jopa joka toisella potilaalla. Valtimosairauksien ehkäisy vaatii tehokasta hoitoa, jossa lääkityksellä on oleellinen osa. Aikuisiän diabeetikolla valtimotaudin riski on niin suuri, että jako primaari- ja sekundaaripreventioon on keinotekoinen. Tavoitteena ovat ihanteelliset lipidiarvot kaikilla potilailla, mikä tarkoittaa, että noin 70 % aikuistyypin diabeetikoista tarvitsee lipidilääkitystä. Kuolleisuus ja sairastuvuus sepelvaltimotautiin on aikuistyypin diabetespotilailla 3 4 kertaa suurempi kuin verrokkiväestössä. Tunnetut vaaratekijät, kuten tupakointi, korkea verenpaine ja seerumin suuri kolesterolipitoisuus, ennakoivat vahvasti kuolemanvaaraa mutta eivät selitä aikuistyypin diabeetikoiden erityistä alttiutta sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin (Stamler ym. 1993). Diabeettinen dyslipidemia on aterogeeninen häiriökasauma, ja sen osatekijöihin voidaan vaikuttaa sekä elintapamuutoksilla että lääkkeillä. Lääkehoitoa suunniteltaessa tulee selvittää dyslipidemian erityispiirteet, jotta hoito voidaan valita lipidihäiriön tyypin mukaan. Lääkehoidon aloittaminen edellyttää aina valtimotautiriskin yksilöllistä arviointia (Pyörälä, tässä numerossa). Näyttö siitä, että dyslipidemioiden hoito kannattaa, on jo nyt vakuuttava ja vahvistuu koko ajan. Diabeettinen dyslipidemia Suuret triglyseridi- ja pienet HDL-kolesterolipitoisuudet ovat tyypilliset lipidimuutokset metabolisessa oireyhtymässä ja aikuistyypin diabeteksessa. Seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuudet ovat yleensä samanlaisia kuin iän, painon ja sukupuolen suhteen kaltaistetuilla verrokeilla. Seerumin suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen liittyy aina muutoksia LDL-hiukkasten koostumuksessa sekä lisääntynyt aterian jälkeinen lipemia (Taskinen ym. 1996, Syvänne ja Taskinen 1997). Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että pienihiukkaisen tiheän LDL:n pitoisuus lisääntyy nopeasti, kun seerumin triglyseridipitoisuus ylittää kynnysarvon, joka on noin mmol/l (Packard ja Shepherd 1997). Koska enemmistöllä aikuistyypin diabetespotilaista seerumin triglyseridipitoisuus ylittää tämän kynnysarvon, heillä on lisääntynyt määrä pienihiukkasista tiheää LDL:ää. Miksi tämä LDL on niin vaarallista? Pienet LDL-hiukkaset tunkeutuvat helpommin kuin isot endoteelisolujen läpi ja jumittuvat sidekudosverkkoon, jossa ne hapettuvat ja fuusioituvat (Chapman ym. 1998). Jos makrofagit eivät ehdi poistaa riittävästi LDL-hiukkasia, alkaa kolesterolia kertyä ja syntyy aterooma. Tämä merkitsee sitä, että aikuistyypin diabetespotilaalla ns. normaali LDL-pitoisuus on vaarallisempi kuin terveellä. Jäännöshiukkaset pääsevät myös intiman endoteelisolujen läpi ja käynnistävät ateroomamuodostuksen. Pienihiukkasinen tiheä LDL ja lisääntynyt aterian jälkeinen lipemia ovat vahvasti aterogeenisia ja merkittäviä sepelvaltimo Duodecim 1999; 115: M-R. Taskinen
2 taudin vaaratekijöitä. Näin suurentunut triglyseridipitoisuus voi olla myös sepelvaltimotaudin epäsuora vaaratekijä. Diabeettisessa dyslipidemiassa VLDL-hiukkasten kiihtynyt muodostuminen maksassa suurentaa verenkierrossa kiertävien, runsaasti triglyseridejä sisältävien hiukkasten määrää. Kolesteroliesterin siirtäjä (cholesteryl ester transfer protein, CETP) muokkaa partikkelien koostumusta vaihtaen triglyseridiä ja kolesteroliesteriä VLDL-hiukkasten ja LDL-hiukkasten sekä VLDL-hiukkasten ja HDL-hiukkasten välillä (Packard ja Shepherd 1997, Syvänne ja Taskinen 1997, Chapman ym. 1998). CETP:n toiminta tuottaa runsastriglyseridisiä LDL- ja HDL-hiukkasia. Maksalipaasi muokkaa nämä pieniksi LDL- ja HDL-hiukkasiksi. VLDL-hiukkasten suuri määrä hidastaa kylomikronien ja jäännepartikkelien häviämistä verenkierrosta, koska nämä kilpailevat samoista poistumismekanismeista. Koska kyseiset häiriöt ovat sidoksissa VLDL-hiukkasten suurentuneeseen pitoisuuteen, keskeinen kysymys on, miksi VLDLhiukkasten tuotto on lisääntynyt aikuistyypin diabeteksessa ja insuliiniresistenssissä. Olemme osoittaneet, että insuliinin fysiologinen tehtävä on jarruttaa isojen runsastriglyseridisten VLDLhiukkasten virtausta ulos maksasta aterian jälkeen, kun plasman insuliinipitoisuus suurenee (Malmström ym. 1997b). Näin tapahtuu terveillä henkilöillä, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on normaali. Tyypin 2 diabetespotilailla tämä fysiologinen palautejärjestelmä ei toimi ja insuliinin jarruvaikutus VLDL-hiukkasten tuottoon on puutteellinen (Malmström ym. 1997a). Seurauksena on isojen VLDL-hiukkasten suurentunut pitoisuus ja niiden pidentynyt kiertoaika, mikä johtaa edelläkuvattuihin muutoksiin LDL- ja HDL-alaluokissa sekä lisääntyneeseen aterian jälkeiseen lipemiaan. Seerumin suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen liittyy myös vähentynyt fibrinolyysi, jonka syynä on lisääntynyt PAI-1-aktiivisuus ja lisääntynyt veren hyytymistaipumus (tekijä VII:n suurentunut pitoisuus). Tämä vaaratekijäkasauma liittyy insuliiniresistenssiin ja ns. metaboliseen oireyhtymään, johon kuuluvat myös kohonnut verenpaine ja keskivartalolihavuus. Seerumin lipidien yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin aikuistyypin diabeteksessa Yhdysvaltalaiseen Multiple Risk Factor Intervention Trial (MRFIT)-ehkäisytutkimukseen osallistuneiden miesten joukossa oli diabeteslääkitystä käyttävää (Stamler ym. 1993). Koska tutkittavien ikä oli välillä vuotta, enemmistö edusti aikuistyypin diabetespotilaita. Tässä tutkimuksessa todettiin, että suuri kolesterolipitoisuus, korkea verenpaine ja tupakointi olivat vaaratekijöitä diabetespotilailla. Se osoitti myös, että sydänkuoleman vaara 12 vuoden aikana oli diabeetikoilla huomattavasti suurempi kuin verrokkimiehillä. Kokonaiskolesterolin merkitys vaaratekijänä oli myös diabeetikoilla suurempi kuin verrokeilla pitoisuuden suuruudesta riippumatta. UKPDS-tutkimuksessa muunneltavia sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä olivat suuri LDL-kolesterolipitoisuus, diastolinen verenpaine, tupakointi, pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja suuri HbA 1c -arvo tässä järjestyksessä (Turner ym. 1998). Vaikka triglyseridien merkitys itsenäisenä vaaratekijänä on kyseenalaistettu väestötutkimusten perusteella, on triglyseridien sairastumisvaaraa lisäävästä vaikutuksesta aikuistyypin diabetespotilailla vahvaa näyttöä (Austin 1991). Suuren triglyseridipitoisuuden on todettu lisäävän sekä sepelvaltimotautitapahtumien vaaraa että kuolemanvaaraa kuudessa tutkimuksessa, joissa on ollut mukana yli diabetespotilasta (Taskinen 1997). Missään näistä tutkimuksista seerumin kolesterolipitoisuus ei ollut itsenäinen vaaratekijä. Lehto ym. (1997) totesivat, että sepelvaltimotaudin vaara kaksinkertaistui, jos seerumin triglyseridipitoisuus oli >2.3 mmol/l ja HDL-kolesteroliarvo <1.0 mmol/l. Suuri triglyseridi- ja pieni HDL-kolesterolipitoisuus ovat siis tärkeitä vaaratekijöitä aikuistyypin diabeteksessa. Seerumin lipidien tavoitearvot diabeteksessa Koska alun perin terveillä tyypin 2 diabetespotilailla on yhtä suuri sydäninfarktiriski kuin 1139
3 Taulukko 1. Lipidipitoisuuksien tavoitearvot diabetespotilailla. Pilkuton muistisääntö Seerumin kokonaiskolesteroli mmol/l <5.0 <5 LDL-kolesteroli 1 mmol/l <2.6 <3 HDL-kolesteroli mmol/l >1.1 >1 Seerumin triglyseridit 2 mmol/l <1.7 <2 Kolesteroli/HDL-kolesteroli <4.0 <4 1 LDL-kolesteroli = kokonaiskolesteroli HDL-kolesteroli 0.45 x triglyseridit 2 Paastoarvo verrokeilla, joilla on aiemmin ollut sydäninfarkti, on jako primaari- ja sekundaaripreventioon diabeteksessa keinotekoinen (Haffner ym. 1998). Valtimotaudin ilmeneminen on myös samanlaista molemmilla sukupuolilla. Hoidon tavoitteet ovat 1) pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta ja 2) pienentää seerumin triglyseridipitoisuutta ja suurentaa HDL-kolesterolipitoisuutta (Haffner 1998, American Diabetes Association 1999). Tavoitearvot on esitelty taulukossa 1. Jokainen tyypin 2 diabetespotilas, jonka LDL-kolesterolipitoisuus ylittää ihannearvon (>2.6 mmol/l), kuuluu ryhmään, jossa sepelvaltimotaudin vaara on huomattavasti lisääntynyt. Koska suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen liittyvät LDL- ja HDL-hiukkasten muutokset ilmenevät seerumin triglyseridipitoisuuden ylittäessä arvon mmol/l, tulee seerumin triglyseridipitoisuuden olla niin pieni kuin mahdollista. Hoitoa kehittävä ryhmä on Amsterdamissa luonut käytäntöä varten viiden numeron»pilkuttoman» muistisäännön lipidiarvojen tavoitteesta (kokonaiskolesteroli <5, kokonaiskolesteroli/hdl-kolesteroli <4, LDL-kolesteroli <3, triglyseridit <2 ja HDL-kolesteroli >1). Tämä yksinkertaistettu numerosarja auttaa varmasti käytännön lääkäriä pitämään mielessä lipidien tavoitearvot. Seerumin kokonaiskolesteroli-, triglyseridi- ja HDL-kolesteroliarvojen määritys kuuluu diabetespotilaalla aina perustutkimuksiin taudin toteamisen aikaan ja vuosittaisiin seurantatutkimuksiin. Näiden arvojen perusteella lasketaan ns. Friedewaldin kaavaa käyttäen LDL-kolesteroliarvo (LDL-kolesteroli = kokonaiskolesteroli HDL-kolesteroli 0.45 x triglyseridit). Kaavaa ei voi käyttää, jos seerumin triglyseridipitoisuus ylittää arvon 4 mmol/l. Nämä määritykset tulee myös suorittaa, jos glukoositasapaino on jatkuvasti huono. Jos lipidilääkitys on aloitettu, arvot on syytä mitata uudestaan esimerkiksi kolmen kuukauden välein ja tason vakiinnuttua noin kuuden kuukauden välein. Dyslipidemioiden hoito Diabeteksessa dyslipidemioiden hoito on porrastettu elintapamuutoksiin (ruokavaliohoito, laihdutus, liikunnan lisäys, tupakoinnin lopettaminen), diabeteksen hoidon tehostamiseen ja dyslipidemioiden lääkehoitoon. Koska lipidihäiriöt ovat diabetespotilailla erittäin yleisiä, elintapamuutoksilla saatavaa hyötyä tulee korostaa jokaiselle diabetespotilaalle. Lihavan potilaan laihdutus on tehokas keino pienentää seerumin suuria kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia. Kuitenkin ruokavaliohoidon teho on rajallinen: ja se pienentää LDL-kolesteroliarvoa keskimäärin noin mmol/l. Yksittäisellä henkilöllä LDL-kolesterolin vähenemä voi poiketa tästä (American Diabetes Association 1999). Uusista laihdutuslääkkeistä orlistaatin on osoitettu aikuistyypin diabetespotilailla pienentävän LDL-kolesteroliarvoa noin 0.50 mmol/l, jos painon lasku on yli 10 % lähtöpainosta (Hollander ym. 1998). Jos ruokavaliohoidolla ja laihdutuksella on saatu LDL-kolesteroli vähenemään arvoon 3.0 mmol/l, voidaan hoitoa jatkaa elintapamuutosten keinoin. On ilmeistä, että mikäli potilaan LDL-kolesteroliarvo on yli 4.1 mmol/l ja hän kuuluu suuren riskin ryhmään, tavoitearvo (<2.6 mmol/l) on liian kaukana. Näillä potilailla tulee aloittaa lääkehoito samanaikaisesti ruokavaliohoidon kanssa. Seerumin ja VLDL:n triglyseridi-, LDL-kolesteroli ja apo B -pitoisuudet ovat sidoksissa glukoosipitoisuuteen. Hyperglykemian korjaus riippumatta keinosta (laihdutus, lääkehoito tai insuliini) vähentää aina seerumin triglyseridipitoisuutta, mutta LDL-kolesterolipitoisuus ei yleensä muutu. Jos aikuistyypin diabetespotilaat ryhmitetään HbA 1c -arvon perusteella (joko alle tai yli 7.5 %), lipidihäiriöiden (triglyseridit >2.3 mmol/l tai LDL-kolesteroli >3.4 mmol/l) esiin M-R. Taskinen
4 Taulukko 2. Lääkkeiden valinta hoidettaessa dyslipidemioita aikuistyypin diabeteksessa. Lipidihäiriö tyvyys on samanlainen (Mykkänen ym. 1991). Huolimatta diabeteksen hoitotasapainon korjaantumisesta seerumin lipidipitoisuudet eivät siis yleensä saavuta tavoitearvoja. Huono glukoositasapaino ei saa olla este lääkehoidon aloittamiselle, jos potilaan kokonaisriski on suuri. Lääkehoidon valinta Lääkitys LDL-kolesteroli >3.4 mmol/l ja Statiini triglyseridit <1.7 mmol/l LDL-kolesteroli >3.4 mmol/l ja 1. Statiini triglyseridit mmol/l 2. Fibraatti tai statiini + fibraatti 1 Triglyseridit >4.5 mmol/l 1. Fibraatti 2. Fibraatti + statiini 1 Yhdistelmähoidossa lääkkeiden annoksia tulee vähentää ja muistaa mahdollinen lihassoluvaurio! Taulukko 4. Lipidilääkkeiden vaikutus seerumin lipideihin. Lääke Vaikutus lipoproteiineihin LDL HDL VLDL Statiini Fibraatit Päätettäessä lääkehoidon aloituksesta on otettava huomioon potilaan elinajanennuste (ikä, liitännäissairaudet, muut sairaudet). Muiden sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden olemassaolo ja nuoruus puoltavat lääkehoidon aloittamista. Lääkehoidon piiriin tulisi ensimmäiseksi saada ne henkilöt, jotka jo potevat sydän- ja verisuonisairauksia ja joilla kokonaisriski on suuri (Pyörälä, tässä numerossa). Mitä suurempi on vaaratekijöiden»summan» muodostama kokonaisriski, sitä todennäköisemmin lääkehoidosta on hyötyä. Lääkityksestä tulee aina päättää yksilöllisesti. Dyslipidemioiden hoitokaavio diabeteksessa on esitetty taulukossa 2 ja käytettävissä olevat lääkkeet taulukossa 3. Kolesterolin synteesiä estävät lääkkeet eli statiinit pienentävät tehokkaasti LDL-kolesterolipitoisuutta (taulukko 4). Statiinit ovat hyvin siedettyjä, eikä niiden ole todettu vaikuttavan haitallisesti glukoosipitoisuuteen. Jos potilaan LDL-kolesteroliarvo on 3.4 mmol/l mutta triglyseridipitoisuus on normaali, statiinit ovat ensisijainen lääkeryhmä. Tarvittava annos on usein pienempi kuin hyperkolesterolemiaa hoidettaessa. Tehovertailussa (LDL-vaste/1 mg statiinia) valmisteiden välillä on eroja: tehokkuusjärjestys on fluvastatiini < lovastatiini = pravastatiini < simvastatiini < atorvastatiini (Pedersen ja Tobert 1996, Jones ym. 1998). Jos potilaan seerumin LDL-pitoisuus on suurempi kuin tavoitearvo ja triglyseridipitoisuus on vain lievästi poikkeava (välillä mmol/l), statiinihoito on ensisijainen vaihtoeh- Taulukko 3. Hyperlipidemioiden lääkkeet. Lääke Annokset, LDL-kolesterolia vähentävä Hoitokust./vrk perus- Hoitokust./vrk erityismg/vrk vaikutus, % korvattuna, mk 1 korvattuna, mk Statiinit Lovastatiini ,20 9,85 1,65 5,00 Simvastatiini ,30 7,75 1,70 3,95 Pravastatiini ,95 6,00 2,55 5,90 Fluvastatiini ,25 5,70 Ei erityiskorvatt. Atorvastatiini ,75 20,85 Ei erityiskorvatt. Fibraatit Gemfibrotsiili ,10 8,50 2,75 4,55 (saattaa jopa kasvaa) Betsafibraatti ,35 1,25 (saattaa jopa kasvaa) Tehovertailu: simvastatiini 5 mg = lovastatiini 15 mg = pravastatiini 15 mg = fluvastatiini 40 mg (Pedersen ja Tobert 1996), atorvastatiini 10 mg = simvastatiini 20 mg (Jones ym. 1998). 1 Laskettu lääkkeen kyseisen vahvuuden isoimman pakkauskoon mukaan. 1141
5 to. Suositus perustuu uuteen tutkimustietoon, joka osoittaa statiinien pienentävän triglyseridipitoisuutta, jos lähtöarvo on suurentunut (Stein ym. 1998). Statiinien triglyseridejä vähentävä vaikutus on riippuvainen annoksesta ja niiden LDL-kolesterolia pienentävästä tehosta. Statiiniannokset, jotka aiheuttavat samansuuruisen LDL-kolesterolipitoisuuden pienenemisen, vähentävät yhtä tehokkaasti triglyseridipitoisuutta. Käytännössä tarvitaan usein suuria statiiniannoksia (esim. simvastatiinia mg ja atorvastatiinia mg). Statiinit vähentävät triglyseridipitoisuutta jopa % näillä annoksilla ja suurentavat samalla HDL-pitoisuutta %. Jos pelkällä statiinihoidolla ei saavuteta triglyseridipitoisuuden tavoitearvoja, hoitoon voidaan liittää fibraatti. Yhdistelmähoidossa on syytä muistaa lääkkeiden mahdollinen haitallinen interaktio ja lihassoluvaurio ja vähentää molempien lääkkeiden annoksia. Jos potilaan ensisijainen lipidihäiriö on huomattavasti suurentunut triglyseridipitoisuus ( mmol/l), ensisijainen lääke on fibraatti (betsafibraatti tai gemfibrotsiili), koska tavoitteena on vähentää tehokkaasti seerumin ja VLDL:n triglyseridipitoisuutta ja suurentaa HDL-pitoisuutta (taulukko 4). Fibraatit vaikuttavat maksassa uuden tumareseptorin (peroxisome proliferator activated receptor, PPAR) välityksellä vähentäen VLDL-hiukkasten tuottoa sekä lisäten VLDL-hiukkasten lipolyysiä ja HDL-hiukkasten tuottoa. Fibraatit ovat teoreettisesti paras lääkevaihtoehto, koska ne korjaavat kaikkia diabeettisen dyslipidemian osatekijöitä. Triglyseridipitoisuuden tehokasta pienentämistä voi seurata seerumin LDL-pitoisuuden suureneminen. Tämä voidaan hoitaa liittämällä lääkitykseen pieni annos statiinia. Uusi lupaava valmiste on fenofibraatti, joka on lääkkeenä DAIS- ja FIELD-tutkimuksissa (taulukko 5). Febofibraatin teho näyttää olevan suurempi kuin betsafibraatin ja gemfibrotsiilin. Jos hypertriglyseridemia on erittäin vaikea (>11.3 mmol/l) lääkehoito tulee aloittaa heti akuutin pankreatiitin vaaran vuoksi. Vähärasvainen ruokavalio, jossa rasvan osuus on noin % kokonaisenergiasta, on akuutin hoidon keskeinen osa. Suuret annokset kalaöljyvalmisteita (3 10 g) pienentävät myös tehokkaasti seerumin triglyseridipitoisuutta. Huomattavasti suurentunut seerumin triglyseridipitoisuus voi aiheutua lipoproteiinilipaasigeenin mutaatioista ja on aina aihe lisätutkimuksiin. Lääkehoidon toteutuvuuteen vaikuttavat lääkkeen oton yksinkertaisuus, sivuvaikutukset sekä hinta (taulukko 3). Toistaiseksi lääkehoito kuuluu erityiskorvauksen piiriin vain rasva-aineenvaihdunnan vaikeissa periytyvissä häiriöissä, ja tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi lääkehoito on ollut aikuistyypin diabetespotilailla erittäin konservatiivista. Tämän vuoksi on syytä korostaa potilaalle, että sairausvakuutus korvaa kaikki mk vuodessa ylittävät lääkehoidon kulut (1997) ja että Kansaneläkelaitos myöntää peruskorvauksen (50 %) dyslipidemiaan kohdistuvasta lääkehoidosta. Toinen syy lääkehoidosta pidättäytymiseen on lipidihäiriöiden yleisyys. Aikuistyypin diabetespotilaista %:lla LDL-kolesteroliarvo on suurempi kuin 3.4 mmol/l ja noin 45 %:lla seerumin triglyseridipitoisuus ylittää arvon 1.7 mmol/l (Botnia-tutkimus, julkaisematon havainto). Tämä merkitsee käytännössä sitä, että joka toinen potilas kuuluu hoidon piiriin. Oikea ratkaisu suuriin lääkekustannuksiin ei ole jättää lääkehoito aloittamatta vaan potilaan motivointi. Onko dyslipidemian hoidosta hyötyä? Viimeaikaiset laajat statiinitutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että tehokas kolesterolipitoisuutta pienentävä hoito vähentää merkitsevästi kuolleisuutta ja sairastuvuutta sepelvaltimotautiin ja myös aivoverenkierron häiriöitä sekä alun perin terveillä (primaaripreventio) että jo ateroskleroottiseen tautiin sairastuneilla (sekundaaripreventio) (Ballantyne 1998). Tieto lääkehoidon tehosta diabetespotilailla on kuitenkin rajallista, koska diabetespotilaat oli järjestelmällisesti suljettu pois varhaisimmista tutkimuksista. 4S- ja CARE-tutkimusten alaryhmäanalyysit ovat osoittaneet, että kolesterolipitoisuuden tehokas pienentäminen hyödyttää myös diabetespotilaita (taulukko 6) (Pyörälä ym. 1997, Goldberg ym. 1998). Diabetespotilaita oli 4S-tutkimuksessa 202 ja CARE-tutkimuksessa 586. Molemmissa tutkimuksissa on saatu sa M-R. Taskinen
6 Taulukko 5. Käynnissä olevat lipidilääketutkimukset aikuistyypin diabetespotilailla. Tutkimus Potilaita Lääke (annos/vrk) Tutkimuksen Päätetapahtumat kesto, v Primaaripreventio Statiini ASPEN Atorvastatiini (10 mg) 4 Koronaaritapahtumat CARDS Atorvastatiini (10 mg) 4 Koronaaritapahtumat/toimenpiteet HPS Simvastatiini (40 mg) 5 Koronaaritautikuolemat Fibraatti FIELD Fenofibraatti (200 mg) 5 Koronaaritautikuolemat Koronaaritapahtumat LDS Fenofibraatti (200 mg) 5 Koronaaritautikuolemat Serivastatiini (0.4 mg) Koronaaritapahtumat Sekundaaripreventio Fibraatti DAIS 417 Fenofibraatti (200 mg) 4 Angiografialla todettu regressio FIELD Fenofibraatti (200 mg) 5 Koronaaritautikuolemat Koronaaritapahtumat ASPEN = Atorvastatin Study for the Prevention of Endpoints in Non-insulin Dependent Diabetes, CARDS = The Collaborative Atorvastatin Diabetes Study, DAIS = Diabetes Atherosclerosis Intervention Study, FIELD = Fenofibrate Intervention and Event Lowering in Diabetes, HPS = Heart Protection Study, LDS = Lipid in Diabetes Study. Taulukko 6. Lääkityksen vaikutus LDL-kolesterolipitoisuuteen ja koronaaritapahtumiin diabetespotilailla sepelvaltimotaudin primaari- ja sekundaaripreventiossa. Helsinki Heart Study -tutkimukseen osallistui 135 aikuistyypin diabetespotilasta (Koskinen ym. 1992). Gemofibrotsiililla hoidettujen ryhmässä koronaaritapahtumien määrä väheni 60 %, mutta tulos ei ollut merkitsevä tapahtumien pienen lukumäärän takia. Koska sekä 4S- että CAREtutkimuksessa saadut tulokset perustuvat alaryhmäanalyyseihin, joissa potilasmäärä on rajoitettu, tarvitaan tuloksia diabetespotilailla tehdyistä tutkimuksista. Taulukossa 5 on lueteltu diabetes- Tutkimus Potilaita Lääke LDLkolesterolin Muutos, % lähtöarvo, LDL- Koronaarikolesteroli mmol/l tapahtumat Primaaripreventio Helsinki HS 125 Gemfibrotsiili (Koskinen ym. 1992) (NS) AFCAPS/TexCAPS 264 Lovastatiini (Downs ym. 1998) (NS) Sekundaaripreventio 4S 586 Pravastatiini (Goldberg ym. 1998) (p = 0.05) CARE 202 Simvastatiini (Pyörälä ym. 1997) (p = 0.002) mansuuntaiset tulokset. Sepelvaltimotaudin aiheuttamien kuolemantapausten ja kuolemaan johtamattomien sydäninfarktien yhteenlaskettu määrä väheni 55 % 4S-tutkimuksessa ja 25 % CARE-tutkimuksessa. LDL-kolesterolipitoisuus ennen lääkitystä oli 4S-tutkimuksessa 4.8 mmol/l ja CARE-tutkimuksessa 3.5 mmol. LDL-kolesterolia vähentävä hoito oli siis hyödyllinen potilailla, joilla oli lähtövaiheessa varsin normaali LDL-kolesteroliarvo. 1143
7 potilailla käynnistetyt primaari- ja sekundaaripreventiotutkimukset. Niissä lääkkeenä on fibraatti (fenofibraatti) tai statiini (atorvastatiini, simvastatiini, serivastatiini). Tutkimuksiin osallistuu yhteensä yli aikuistyypin diabetespotilasta. Tulokset antavat ensi vuosituhannella vastauksen kysymykseen, miten lääkitys voidaan suunnitella täsmähoidoksi lipidihäiriön laadun mukaan. Lopuksi Diabeettinen dyslipidemia on häiriökasauma, jossa eri tekijät ovat kiinteästi sidoksissa triglyseridipitoisuuteen. Tämä aterogeeninen lipidiprofiili liittyy myös ns. metaboliseen oireyhtymään ja insuliiniresistenssiin. LDL-kolesterolipitoisuutta pienentävä lääkitys vähentää merkitsevästi sepelvaltimotautitapahtumia aikuistyypin diabeetikoilla. LDL-kolesterolin pitoisuuden tulisi olla alle 2.6 mmol/l. Suuren triglyseridi- ja pienen HDL-pitoisuuden sekä pienihiukkasisen LDL:n yhdistelmä lisää huomattavasti sepelvaltimotaudin vaaraa ja on myös peruste lääkehoidon aloittamiselle. Miten merkityksellistä on suuren triglyseridipitoisuuden normaalistaminen, selviää käynnissä olevista tutkimuksista. Kirjallisuutta American Diabetes Association. Management of dyslipidemia on adults with diabetes. Diabetes Care 1999; 22 Suppl 1: S56 9. Austin M A. Plasma triglyceride and coronary heart disease. Arterioscler Thromb 1991; 11: Ballantyne C M. Low-density lipoproteins and risk for coronary artery disease. Am J Cardiol 1998; 82: 3Q 12Q. Chapman M J, Guérin M, Bruckert E. Atherogenic, dense low-density lipoproteins. Eur Heart J 1998; 19 Suppl A: A24 A30. Downs J R, Clearfield M, Weis S, ym. for the AFCAPS/TexCAPS Research Group Primary prevention of acute coronary events with lovastatin in men and women with average cholesterol levels. JAMA 1998; 279: Goldberg R B, Mellies M J, Sacks F M, ym. for the CARE Investigators. Cardiovascular events and their reduction with pravastatin in diabetic and glucose-intolerant myocardial infarction survivors with average cholesterol levels: subgroup analyses in the Cholesterol And Recurrent Events (CARE) Trial. Circulation 1998; 98: Haffner S M. Management of dyslipidemia on adults with diabetes. Diabetes Care 1998; 21: Haffner S M, Lehto S, Rönnemaa T, Pyörälä K, Laakso M. Mortality from coronary heart disease in subjects with type 2 diabetes and in nondiabetic subjects with and without prior myocardial infarction. N Engl J Med 1998; 339: Hollander P A, Elbein S C, Hirsch I B, ym. Role of orlistat in the treatment of obese patients with type 2 diabetes. Diabetes Care 1998; 21: Jones P, Kafonek S, Laurora I, Hunninghake D for the CURVES Investigators. Comparative dose efficacy study of atorvastatin versus simvastatin, pravastatin, lovastatin, and fluvastatin in patients with hypercholesterolemia (the CURVES Study). Am J Cardiol 1998; 81: Koskinen P, Mänttäri M, Manninen V, Huttunen J K, Heinonen O P, Frick M H. Coronary heart disease incidence in NIDDM patients in the Helsinki Heart Study. Diabetes Care 1992; 15: Lehto S, Rönnemaa T, Haffner S M, Pyörälä K, Kallio V, Laakso M. Dyslipidemia and hyperglycemia predict coronary heart disease events in middle-aged patients with NIDDM. Diabetes 1997; 46: Malmström R, Packard C J, Watson D G, ym. Metabolic basis of hypotriglyceridemic effects on insulin in normal men. Arterioscler Thromb Vasc Biol 1997(a); 17: Malmström R, Packard C J, Caslake M, ym. Defective regulation of triglyceride metabolism by insulin in the liver in NIDDM. Diabetologia 1997(b); 40: Mykkänen L, Laakso M, Penttilä I, Pyörälä K. Asymptomatic hyperglycemia and cardiovascular risk factors in the elderly. Atherosclerosis 1991; 88: Packard C J, Shepherd J. Lipoprotein heterogeneity and apolipoprotein B metabolism. Arterioscler Thromb Vasc Biol 1997; 17: Pedersen T R, Tobert J A. Benefits and risks of HMG-GoA reductase inhibitors in the prevention of coronary heart disease. Drug Safety 1996; 14: Pyörälä K, Pedersen T R, Kjekshus J, Faergeman O, Olsson A G, Thorgeirsson G for the Scandinavian Simvastatin Survival Study (4S) Group. Cholesterol lowering with simvastatin improves prognosis of diabetic patients with coronary heart disease. Diabetes Care 1997; 20: Stamler J, Vaccaro O, Neaton J D, Wentworth D for the Multiple Risk Factor Intervention Trial Research Group. Diabetes, other risk factors, and 12-yr cardiovascular mortality for men screened in the multiple risk factor intervention trial. Diabetes Care 1993; 16: Stein E A, Lane M, Laskarzewski P. Comparison of statins in hypertriglyceridemia. Am J Cardiol 1998; 81: 66B 9B. Syvänne M, Taskinen M-R. Lipids and lipoproteins as coronary risk factors in non-insulin-dependent diabetes mellitus. Lancet 1997; 350 Suppl 1: Taskinen M-R. Triglyceride is the major atherogenic lipid in NIDDM. Diabetes Metab Rev 1997; 13: Taskinen M-R, Lahdenperä S, Syvänne M. New insights into lipid metabolism in non-insulin-dependent diabetes mellitus. Ann Med 1996; 28: Turner R C, Mills H, Neil H A W, Stratton I M, Manley S E, Matthews D R, Holman R R for the United Kingdom Prospective Diabetes Study Group. Risk factors for coronary artery disease in non-insulin dependent diabetes mellitus: United Kingdom prospective diabetes study (UKPDS: 23). BMJ 1998; 16: MARJA-RIITTA TASKINEN, professori HYKS:n sisätautien klinikka PL HYKS 1144
Labquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotSepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotMiten valitsen potilaalleni parhaiten soveltuvan statiinin? Jorma Viikari
Lääkevaaka Miten valitsen potilaalleni parhaiten soveltuvan statiinin? Jorma Viikari Hyperlipidemioiden hoitolinjat ovat nykyään suhteellisen selkeät. Statiineilla on kiistaton ensisijaislääkkeen asema.
LisätiedotSeerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on
Alkuperäistutkimus Miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia ja aterogeenisempia kuin naisten Matti Nikkilä, Timo Pitkäjärvi, Pekka Laippala, Timo Koivula, Tiina Solakivi, Terho Lehtimäki, Hannu Jokela,
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
Lisätiedot5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1
Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotMitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?
Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen
LisätiedotALENTAA NOPEASTI PITÄÄ ALHAALLA. Benecol. on suositusten mukainen, tehokas ja helppo keino. alentaa kolesterolia
ALENTAA NOPEASTI PITÄÄ ALHAALLA Benecol on suositusten mukainen, tehokas ja helppo keino alentaa kolesterolia Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen on valtimotautien
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotVERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013 Sisältö Yleistä valtimosairauksien
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotDyslipidemioiden hoito
Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Dyslipidemioiden hoito Keskeistä Tavoitteena on + valtimotaudin pahenemisen estäminen siihen jo sairastuneilla (tärkein hoidon kohde)
LisätiedotDyslipidemioiden hoito
AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen Dyslipidemioiden hoito Keskeistä Tavoitteena on Valtimotaudin pahenemisen estäminen siihen jo sairastuneilla (tärkein hoidon kohde)
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotKolesterolin imeytymisen esto hyperlipidemian hoidossa uudet ja vanhat keinot. Hannu Vanhanen
Lääkevaaka Kolesterolin imeytymisen esto hyperlipidemian hoidossa uudet ja vanhat keinot Hannu Vanhanen Suurentuneen kolesterolipitoisuuden hoitoon on tullut uusi lääkeaine etsetimibi, joka estää kolesterolin
LisätiedotStatiinilääkkeet uusia vaikutusmekanismeja ja käyttöaiheita
Lääkehoito Statiinilääkkeet uusia vaikutusmekanismeja ja käyttöaiheita Markku Savolainen Enää ei tarvitse käydä keskustelua siitä, onko kolesterolipitoisuuden pienentämisestä hyötyä. Ensin 4S-tutkimus
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNYSTÄVÄLLISEEN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi sydänystävällistä
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNTERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi
LisätiedotVerisuonitaudin riskitekijät
Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1 Laskimotukoksen patofysiologia
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotApolipoproteiinit A-I ja B
Jaana Leiviskä, Jouko Sundvall, Matti Jauhiainen ja Tiina Laatikainen KATSAUS Onko määrityksestä enemmän hyötyä dyslipidemioiden diagnostiikassa kuin kolesterolimäärityksistä? Apolipoproteiinit A-I ja
LisätiedotDyslipidemioiden uusi eurooppalainen hoitosuositus
Niina Matikainen ja Marja-Riitta Taskinen KATSAUS Dyslipidemioiden uusi eurooppalainen hoitosuositus tähtää väestön valtimotaudin vaaran pienentämiseen ja suuren vaaran potilas ryhmien aiem paa tehokkaampaan
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotOmahoito ja valtimotaudin riskitekijät
Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
LisätiedotLaihdutus lisää kolesterolin imeytymistä tyypin 2 diabeteksessa
ALKUPERÄISTUTKIMUS Laihdutus lisää kolesterolin imeytymistä tyypin 2 diabeteksessa Piia Simonen, Helena Gylling, Olli Jaakkola ja Tatu A. Miettinen Laihdutus on tärkeä hoitomuoto tyypin 2 diabeteksessa,
LisätiedotSuurentunut triglyseridipitoisuus
Niina Matikainen NÄIN HOIDAN Suurentunut triglyseridipitoisuus Statiinit ovat mullistaneet hyperkolesterolemian hoidon ja vähentäneet radikaalisti valtimotautikuolleisuutta. Kliinikon on usein vaikea päättää,
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotViite: Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston välinen tutkimussopimus (Kela 10/26/2007, päivitetty 8.2.2008)
Raportti Statiinien käyttö ja kustannus (STATEAM) - hankkeesta Stateam-hankkeen puolesta: prof. Risto Huupponen, hankkeen vastuullinen johtaja, ja dos. Maarit Jaana Korhonen, erityisasiantuntija, hankkeen
LisätiedotKenelle aloitan statiinilääkityksen?
Juhani Kahri ja Mikko Syvänne NÄIN HOIDAN Kenelle aloitan statiinilääkityksen? Statiinit kuuluvat sydän- ja verisuonisairauksia potevien normaaliin hoitokäytäntöön lipidiarvoista riippumatta. Myös primaari
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotLääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen
Katsaus Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa Raimo Kettunen Sepelvaltimotautia sairastavat ovat valtimonkovettumistaudin sekundaariprevention tutkituin kohderyhmä. Myös iskeemisen
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotSTATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa
STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Kenelle määrätään statiineja?...4 Mitä kolesteroli tekee verisuonille?...6 Miten statiinit vaikuttavat?...8
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotDiabeteksen vaikutus kokonaisterveyteen
Diabeteksen vaikutus kokonaisterveyteen Diabetesosaaja 2018 24.1.2018 Tampere Pirjo Ilanne-Parikka 19.1.2018 Diabeteksen vaikutus kokonaisterveyteen Hoidon tavoitteet Lisäsairauksien ehkäisy, hoito ja
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotHyperlipidemioiden lääkkeet
Hyperlipidemioiden lääkkeet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Potilaita 892 337 11.6 miljoonaa potilasvuotta Dyslipidemioiden luokittelu käytännössä Hyperkolesterolemia
LisätiedotDYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala
DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala 15.1.2010 Sidonnaisuudet: Olen tehnyt koulutus-, tutkimus- ja konsultaatioyhteistyötä
LisätiedotStatiinien eli 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi
Lääkevaaka Statiinien oheisvaikutukset Ari Palomäki Suurten etenevien ennustetutkimusten mukaan statiinit vähentävät merkitsevästi sydänja verisuonitauteihin liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta.
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotFINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista
Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala erkki.vartiainen@thl.fi Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotThe evolution of mankind... 80
L1: RESISTENSSI JA INTEGROIVA AINEENVAIHDUNTA PAINOINDEKSI = paino / pituus 2 112.213 Biomedicum Helsinki Anna Kotronen, dosentti Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Normaali painoindeksi
LisätiedotMonipillerissäkö tulevaisuus? Timo Strandberg. Helsingin yliopisto, Hyks. LKT, professori
Monipillerissäkö tulevaisuus? 24.11.2017 Timo Strandberg LKT, professori Helsingin yliopisto, Hyks Yhteistyö Erilaista yhteistyötä (tutkimus, koulutus, konsultointi) useiden tähän esitykseen liittyvien
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 18.12.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotVaihdevuosi-ikäisistä naisista joka toisella on
Katsaus Risto Kaaja Sepelvaltimotauti on naisten yleisin kuolinsyy, ja neljännes naisista kuolee siihen. Tärkeimpiä vaaratekijöitä ovat metabolinen oireyhtymä, diabetes, hypertensio, dyslipidemia ja tupakointi,
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotMAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA
Leino Utriainen 20.10.2011 MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA NAISTEN JA PIENIRISKISTEN MIESTEN STATIINILÄÄKITYS Sepelvaltimokuolemien vähentyminen 500 400 300 Miehet 200 100 Naiset 0 1970-72 -74-76 -78-80 -82-84
LisätiedotKuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa
Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000
LisätiedotAlajärven kaupunki Kutsu
Alajärven kaupunki Kutsu 10.1.2012 Tiedotusvälineille Kaupunginhallituksen tiedotustilaisuus Aika Tiistai 17.1.2012 klo 13.00 Paikka Asiat Kaupunginhallituksen kokoushuone Perusturva tiedottaa: - Rasvasairauksien
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotÄidin ja sikiön ongelmia
Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotJo kauan on tiedetty, että ateroskleroosi alkaa
Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Milloin ja miten lasten ja nuorten hyperlipidemioita tulee hoitaa? Jorma Viikari, Matti Salo, Tapani Rönnemaa ja Olli Raitakari Suomalaisten lasten
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotHyperkolesterolemian yhdistelmähoito. Hannu Vanhanen, Helena Gylling ja Tatu A. Miettinen
Katsaus Hyperkolesterolemian yhdistelmähoito Hannu Vanhanen, Helena Gylling ja Tatu A. Miettinen Hyperkolesterolemian tehokas hoito voi vaatia kolesterolin synteesin ja imeytymisen eston sekä sappihappojen
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotSepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotLipanthyl Penta 145 mg , versio 3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Lipanthyl Penta 145 mg 15.9.2015, versio 3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Fenofibraatti: Julkisen yhteenvedon osiot Fenofibraatti: Tietoa sairauden esiintyvyydestä Arviolta
LisätiedotLDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti
Katsaus Ari Palomäki ja Petri T. Kovanen LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti Elimistön kaikki solut tarvitsevat kolesterolia kalvojensa rakennusaineeksi. Kun plasman
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotYhä voimissaan statiinihoito täyttää 30 vuotta
Tieteessä katsaus Teema-artikkeli lisää aineistoa www.laakarilehti.fi Timo Strandberg LKT, professori, ylilääkäri Helsingin ja Oulun yliopistot, HYKS Yhä voimissaan statiinihoito täyttää 30 vuotta Statiinihoito
LisätiedotLipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet
44. Lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet Lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet Hyperlipidemioilla tarkoitetaan rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, joissa kolesterolia tai triglyseridejä
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotSeerumin HDL-pitoisuuden ja sepelvaltimotaudin
Katsaus Seerumin HDL-kolesterolipitoisuuden säätely ja valtimonkovettumistaudin ehkäisy Juhani Kahri Seerumin pienen HDL-kolesterolipitoisuuden ja valtimonkovettumistaudin esiintyvyyden välillä vallitsee
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
Lisätiedot