FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun"

Transkriptio

1 alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Katja Borodulin FT, dosentti, erikoistukija Jouko Sundvall FM, yksikön päällikkö Tautiriskiyksikkö Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö Markku Peltonen FT, dosentti, osastojohtaja Kennet Harald FM, ATK-suunnitelija Veikko Salomaa LKT, tutkimusprofessori Pekka Puska LKT, VTM, pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun Lähtökohdat Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on seurattu väestötasolla Suomessa vuodesta 1972 alkaen viiden vuoden välein. Tässä artikkelissa kuvataan kolesterolitason muutokset vuodesta 1982 vuoteen Menetelmät FINRISKI-tutkimus on tehty edustavalle, vuotiaiden otokselle viidellä alueella viiden vuoden välein. Vuosina 2007 ja 2012 tutkimukseen osallistuivat myös vuotiaat. Tutkittaville lähetettiin kotiin lomake ja heidät kutsuttiin läheiseen terveyskeskukseen terveystarkastukseen, jonka suoritti erikseen palkattu ja koulutettu henkilökunta. Tulokset Vuodesta 2007 vuoteen 2012 seerumin kolesterolipitoisuus nousi miehillä 5 mmol:sta/l 5,34 mmol:iin/l (1,7 %) ja naisilla 5,15 mmol:sta/l 5,31 mmol:iin/l (3,1 %). Kummallakin sukupuolella nousu oli tilastollisesti merkitsevä. Vaikka kolesterolitason nousu näytti olevan naisilla hiukan suurempi kuin miehillä, ei muutoksen ero ollut tilastollisesti merkitsevä. Päätelmät Vuosikymmeniä jatkunut suomalaisten veren kolesterolipitoisuuden lasku on kääntynyt nousuun. Jos muissa riskitekijöissä ei ilmene merkittäviä suotuisia muutoksia, kolesterolitason nousu kääntää tulevaisuudessa myös sydäntautisairastuvuuden kasvuun. Vertaisarvioitu VV Suomessa on 1970-luvulta lähtien onnistuttu vähentämään sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, erityisesti työikäisessä väestössä, mutta viime vuosina yhä enemmän myös vanhemmissa ikäryhmissä. Tärkeimmät syyt sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen ovat olleet kolesterolitason aleneminen, verenpaineen lasku ja tupakoinnin väheneminen. Ne selittävät kuolleisuuden vähenemisen 1970-luvulla kokonaan. Vuodesta 1982 vuoteen 1997 kuolleisuuden vähenemisestä noin 25 % selittyy parantuneella hoidolla, mutta riskitekijöiden korjaantuminen selittää edelleen suurimman osan (75 %). Väestön veren kolesterolitason lasku on ollut selvästi merkittävin yksittäinen tekijä kuolleisuuden vähenemisessä (1,2). Viime vuosina on käyty ajoittain kiivastakin keskustelua terveellisestä ruokavaliosta. Asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, että varsin kirjava keskustelu on hämärtänyt kansalaisten käsityksiä yksimielisistä kansallisista ja kansainvälisistä asiantuntijasuosituksista. Niinpä onkin kansanterveyden kannalta tärkeää selvittää keskustelun vaikutuksia väestön ruoka valioon ja sitä kautta erityisesti kolesteroli tasoon. Tässä artikkelissa raportoidaan kolesterolitasossa tapahtuneet muutokset erityisesti viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Aineisto ja menetelmät Vuosina 1982,1987,1992,1997, 2002, 2007 ja 2012 tutkittiin edustavat otokset Suomessa pysyvästi asuvasta Pohjois-Karjalan, Kuopion läänin ja Turun ja Loimaan seudun vuotiaasta väestöstä. Vuodesta 1992 mukana ovat olleet myös Helsinki ja Vantaa sekä vuodesta 1997 Oulun lääni. Alueiden hallinnolliset nimikkeet ovat muuttuneet vuosien varrella. Tut- 2364

2 tieteessä taulukko 1. kimusalueet ovat kuitenkin pysyneet samoina. Jatkossa alueista käytetään seuraavia nimikkeitä: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Turku ja Loimaa, Helsinki ja Vantaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Otokset on ositettu iän ja sukupuolen mukaan niin, että tutkimukseen kutsuttiin miestä ja naista jokaisesta kymmenvuotisikäryhmästä kultakin alueelta. Osallistumisaktiivisuus on pienentynyt, mutta pysynyt edelleen tyydyttävänä. Viimeisessä tutkimuksessa terveystarkastukseen osallistui 59 % tutkimukseen kutsutuista (taulukko 1). Tutkimuksessa otetusta seeruminäytteestä määritettiin kokonaiskolesteroli entsymaattisella menetelmällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) biokemian laboratoriossa. Laboratorio on osallistunut kansainvälisiin lipidimääritysten standardointiohjelmiin (Lipid Reference Program, WHO Praha vuosina ja vuodesta 2002 lähtien Lipid Standardization Program, Center for Disease Control and Prevention (CDC) Atlanta, USA). Laboratorion kolesterolimääritystasoista on julkaistu erillinen artikkeli (3). Laboratorion systemaattiset virheet olivat eri vuosina seuraavat: ,06 %, ,56 %, ,84 %, ,41 %, ,0 %, ,7 % ja ,0 %. Kolesteroliarvot on korjattu näillä vuotuisilla eroilla, vaikka erot ovatkin tutkimuslaboratorioille annettujen suositusten rajoissa. Tulokset Suomalaisväestön seerumin kolesterolitaso laski vuodesta 1982 aina vuoteen 2007, mutta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana se on kääntynyt nousuun kaikilla tutkimusalueilla FINRISKI-tutkimuksen otokset ja osallistumisprosentit vuosittain (25 64-vuotiaat). Vuosi Miehet Naiset otos osallistuneita, % otos osallistuneita, % (kuvio 1). Lasku oli voimakkain vuosien 1987 ja 1997 välillä. Vuosien 1997 ja 2002 välillä oli tasannevaihe erityisesti miehillä, mutta lasku voimistui taas seuraavan viisivuotiskauden aikana. Miehistä 58 %:lla ja naisista 62 %:lla kolesterolitaso oli korkeampi kuin suositusten mukainen alle 5 mmol/ l (taulukko 2). Kolesterolipitoisuuden nousu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana koskee sekä miehiä että naisia (kuvio 2). Vuonna 2007 miesten seerumin kolesterolitaso oli 5 mmol/l ja vuonna 2012 se oli 5,34 mmol/l. Naisten vastaavat luvut olivat 5,15 mmol/l ja 5,31 mmol/l. Nousu oli naisilla hiukan suurempi (3,1 %) kuin miehillä (1,7 %). kuvio 1. Suomalaisten vuotiaiden miesten ja naisten seerumin kolesterolitaso ,4 6,2 Miehet Vuosi Naiset 6,4 6, Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 2365

3 alkuperäistutkimus taulukko 2. Kolesterolitason (mmol/l) jakaumat, keskiarvot ja hajonnat ikäryhmittäin vuonna 2012 FINRISKI-tutkimuksessa. Kolesteroli, Miehet ikäryhmittäin, v mmol/l Yhteensä (n = 400) (n = 499) (n = 554) (n = 600) (n = 715) (n = 2 768) % % % % % % Alle 0 59,5 37,1 28,2 37,3 51,6 42,3 0 5,99 28,3 40,5 36,5 36,5 31,1 34,6 0 6,99 9,3 16,6 25,3 19,2 13,7 17,1 7,00 tai yli 3,0 10,1 7,0 3,6 Keskiarvo 4,86 5,34 7 5, Keskihajonta 0,95 0,95 1,10 1,09 1,07 1,08 Kolesteroli, Naiset ikäryhmittäin, v mmol/l Yhteensä (n = 518) (n = 585) (n = 623) (n = 656) (n = 664) (n = 3 046) Alle 0 59,9 52,7 31,8 20,6 31,6 38,1 0 5,99 29,7 3 43,8 40,6 33,1 36,8 0 6,99 8,9 9,9 18,1 27,4 24,9 18,5 7,00 tai yli 1,5 1,9 6,3 11,4 10,4 6,6 Keskiarvo 4, ,79 3 5,38 Keskihajonta 0,88 0,91 0,94 1,00 1,14 1,05 Tämä ero nousussa ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä (p = 0,09). Kolesterolipitoisuus suureni kaikissa ikäryhmissä miesten kahta ikäryhmää lukuun ottamatta. Vuoden ja ikäryhmän välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (p = 0,26 miehillä ja p = 0,39 naisilla). Tämä tarkoittaa, että tilastollisesti analysoituna muutos eri ikäryhmissä ei ole erilainen. Pohdinta Veren kolesterolipitoisuuden vuosikymmeniä tapahtuneen laskun kääntyminen nousuksi on huolestuttavaa. Veren kolesteroli reagoi ruokavaliomuutoksiin erittäin nopeasti, muutamassa viikossa. Sepelvaltimotautisairastuvuus ja kuolleisuus väestötasolla seuraavat kolesterolitasojen laskua. Tämä näyttää toimivan myös toisin päin: Pekingin alueella sepelvaltimotautikuolleisuus lisääntyi 50 % vuosien 1984 ja 1999 välillä. Tästä noususta 70 % selittyy kolesterolitason noin 1 mmol:n/l nousulla (4). Tutkimusyhteenvedot sekä kokeellisista lääkeainetutkimuksista että väestön kohorttiseurannoista osoittavat, että 1 %:n muutos kolesterolitasossa johtaa 2 3 %:n muutokseen sepelkuvio 2. Suomalaisten kolesterolitaso 10-vuotisikäryhmittäin Miehet 4,8 4,6 4,4 4,2 4, Ikäryhmä 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0 Naiset Ikäryhmä valtimotautikuolleisuudessa (). Kokeellisissa tutkimuksissa ero sairastuvuudessa hoito- ja vertailuryhmien välillä alkaa kehittyä 1 2 vuoden aikana lääkkeen aloittamisesta. On epätodennäköistä, että vaikutuksen nopeus väestötasolla olisi erilainen kuin yksilötasolla. Väestötason tutkimuksia tilanteesta, jossa kolesterolitaso on voimakkaasti laskenut ja kääntynyt sitten nousuun ei ole käytettävissä. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että kolesteroli tason nousu vaikuttaisi eri tavalla kuin sen lasku. Tämän tutkimuksen mukaan naisten kolesterolitaso nousi tutkimusalueilla 3,1 % ja miesten 1,7 % viimeksi kuluneiden viiden vuoden aika- 2366

4 tieteessä Kirjallisuutta 1 Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T ym. FINRISKI-tutkimus: Sekä miesten että naisten sydän ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina. Suom Lääkäril 2008;63: Laatikainen T, Critchley J, Vartiainen E, Salomaa V, Ketonen M. Explaining the decline in coronary heart disease mortality in Finland between 1982 and Am J Epidemiol 2005;162: Sundvall J, Leiviskä J, Alfthan G, Vartiainen E. Serum cholesterol during 27 years: assessment of systematic error and affecting factors and their role in interpreting population trends. Clin Chem Acta 2007;378: Critchley J, Liu J, Zhao D,Wei W, Capewell S. Explaining the increase in coronary heart Disease mortality in Beijing between 1984 and Circulation 2004;110: Law MR, Wald MJ, Thompson SG. By how much and how quickly dose reduction in serum cholesterol concentration lower risk of ischaemic heart disease. BMJ 1994;308: Home I. An analysis of randomized trials evaluating the effect of cholesterol reduction on total mortality and coronary heart disease incidence. Circulation 1990;82: Lehto HR, Lehto S, Havulinna S ym. Sex difference in short- and long-term case-fatality of myocardial infarction. Eur J Epidemiol 2011;26: Karvonen M, Vuokila R. Voiton vei voiton: sata puheenvuoroa. Sydänliitto Mustaniemi H. Saappaat Savessa. Pohjois-Karjala projektin tuloksia tekemässä. Helsinki: KM-Yhtymä Oy/Suomen Painotuote Helakorpi S, Holstila A-L, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 45/2012. Sidonnaisuudet Erkki Vartiainen, Katja Borodulin, Jouko Sundvall, Tiina Laatikainen, Markku Peltonen, Kenneth Harald, Pekka Puska: Ei sidonnaisuuksia. Veikko Salomaa: Luentopalkkio (Roche Diagnostics). na. Vuonna 2010 alle 75-vuotiailla miehillä oli sairaalahoitoon tai kuolemaan johtanutta vakavaa sepelvaltimotaudin ensikohtausta ja naisilla vastaavasti Nyt havaittu veren kolesterolitason muutos merkitsee tämän mukaan miehillä uutta sydänkohtausta tai -kuolemaa lisää vuosittain ja naisilla Siihen, miten sydäntautisairastuvuus- ja kuolleisuus Suomessa lähivuosina muuttuu, vaikuttavat myös muiden riskitekijöiden muutokset ja hoidon kehittyminen. Hiukan vajaa kolmannes sydäninfarktin saaneista kuolee ehtimättä sairaalahoitoon (7). Tähän ryhmään on akuutin tilanteen hoitomenetelmillä vaikea vaikuttaa, joten taudin ehkäisyn merkitys korostuu. Usein kuulee väitettävän, ettei terveysviestinnällä ole merkitystä väestön terveystottumusten ohjaamisessa. Suomen kokemukset vuosikymmenien ajalta osoittavat asian olevan juuri päinvastoin. Tiedotusvälineet muokkaavat voimakkaasti väestön uskomuksia terveellisestä ruokavaliosta ja vaikuttavat terveyskäyttäytymiseen. Vuosikymmenien aikana vaikutukset ovat heijastuneet varsin nopeasti kolesterolitason muutoksiin. Ensimmäiset kiistat ruokavalion vaikutuksesta kolesterolitasoon ja sepelvaltimotautiin käytiin Suomessa 1970-luvulla Pohjois-Karjalaprojektin yhteydessä (8,9). Suomalaisten käyttämä rasva oli silloin valtaosaltaan kovaa, tyydyttynyttä rasvaa ja maitorasvan osuus ruokavaliossa oli erityisen suuri. Uusi tutkimustieto osoitti, että suomalaisten korkea kolesterolitaso (lähes 7 mmol/l) johtui paljolti maitorasvasta ja että tämä oli tärkeä syy erittäin suureen kuolleisuuteen. Väestö alkoi kuitenkin vähitellen omaksua terveellisemmän ruokavalion ja kolesterolitasot alkoivat laskea. Toinen laaja keskustelu käytiin 1987 lähinnä teollisuuden ja tutkijoiden välillä. Tuo rasvasota päättyi julkisuudessa tutkijoiden voittoon ja väestön ruokavalion muutos vahvistui erittäin selvästi. Tämä näkyi jyrkkänä kolesterolitason laskuna seuraavina vuosina. Myös teollisuus toi markkinoille uusia elintarvikkeita, joissa rasvan koostumus oli parempi ja rasvan määrä pienempi. Viime vuosina terveellisestä ruokavaliosta on käyty vilkasta keskustelua. Tämä on heijastanut väestön sinänsä hyvin myönteistä kiinnostusta terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Erilaiset dieetit, yksittäiset mielipiteet ja väittelyt ovat saaneet runsaasti huomiota, ja vastakkainasettelua on tiedotusvälineissä haluttu korostaa. Väestölle syntyy helposti käsitys, että asiantuntijatkin ovat eri mieltä, vaikka tutkimukseen perustuvat ravintosuositukset eivät ole oleellisesti muuttuneet vuosikymmenien aikana. Keskustelussa huomattavan keskeistä on ollut kritiikki tyydyttyneitä rasvoja ja veren kolesterolia koskevia suosituksia kohtaan. Tämän seurauksena on voin myynti lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Tämä näkyy myös Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksessa voin ja voi-kasviöljyseoksesta tehtyjen levitteiden runsaampana käyttönä (10). Myös statiinilääkitykseen on kohdistettu voimakasta kritiikkiä. Ravintokeskustelussa on heiluriliikettä, jossa hämmentävä keskustelu on osassa väestöä johtanut nostalgiseen palaamiseen entiseen ruokavalioon. Perinteisiä yhteiskunnallisia instituutioita ja niiden viestejä kyseenalaistetaan yhä enemmän muutenkin. Taustalla on aina myös kaupallisia intressejä. Osallistumisaktiivisuus FINRISKI-tutkimukseen on edelleen heikentynyt, ja erityisesti nuoremmat ikäryhmät osallistuvat huonommin tutkimuksiin. Tämä ei voi kuitenkaan selittää kolesterolitason muutosta, koska se on tapahtunut kaikissa ikäryhmissä. Osallistumisaktiivisuus on heikentynyt edellisestä tutkimuksesta suhteellisen vähän. Yleensä tutkimuksiin osallistumattomien sairastuvuus ja kuolleisuus on suurempi kuin osallistuneiden. Myös riskitekijätaso lienee korkeampi osallistumattomilla. Näin ollen osallistumisprosentin laskun vaikutus lienee lähinnä kolesterolitason nousua pienentävä. Laboratorion analytiikan tason pitäminen samana vuosikymmenestä toiseen on haasteellista, mutta siinä on onnistuttu varsin hyvin (3). Vaikka systemaattinen virhe on pysynyt suositusten rajoissa, päätimme kuitenkin korjata kaikkien vuosien kolesteroliarvoja kyseisen vuoden virheellä. Tämä antaa parhaan mahdollisen estimaatin muutoksista. Koska vuoden 2002 virhe oli +0,7 % ja vuoden 2012 virhe 0 %, korostaa tämä hiukan muutosta ylöspäin. Korjaamattomilla luvilla muutos oli tilastollisesti merkitsevä naisilla, mutta miehillä p-arvo oli 0,13. Kun korjaamattomilla arvoilla miehet ja naiset analysoitiin yhdessä, tuli muutos tilastollisesti merkitseväksi (p = 0,0001) mutta suku puolen ja vuoden interaktio ei (p = 0,09). Siten ei ole perusteltua väittää, että miesten ja naisten välillä 2367

5 alkuperäistutkimus Tästä asiasta tiedettiin Väestön veren kolesterolitaso on laskenut Suomessa usean vuosikymmenen ajan. Kolesterolitason lasku on merkittävästi vähentänyt sydäntautikuolleisuutta. Tämä tutkimus opetti Väestön veren kolesterolitaso on kääntynyt nousuun. olisi eroa muutoksen suuruudessa. Toisaalta tiedämme, että naiset perinteisesti omaksuvat uusia ravintotottumuksia miehiä nopeammin. HDL-kolesterolin muutosten mittaaminen väestötasolla on erittäin haasteellista, koska eri menetelmät antavat huomattavan erilaisia arvoja. THL:n biokemian laboratorion tarkastelut eri HDL-kolesterolimenetelmien ja systemaattisen virheen vaikutuksesta väestön HDL-kolesterolitasoihin viittaavat siihen, että HDL-kolesterolitaso on pysynyt varsin vakaana vuosikymmenten aikana. Havaittu muutos kokonaiskolesterolissa johtuu lähinnä LDL-kolesterolin lisääntymisestä. Sydän- ja valtimoterveyden merkitys kansanterveyden kannalta on edelleen keskeinen. Se vaikuttaa mm. ennenaikaiseen sairastumiseen ja kuolemaan, terveydenhuollon palvelujen käyttöön, väestön terveyseroihin, työurien pituuteen ja ikääntyvän väestön toimintakykyyn. Koska ravinnon ja kolesterolin merkitys sydänterveydelle on niin keskeistä, on nyt havaittu kolesterolitason nousu huolestuttava. Tieteelliseen näyttöön perustuviin asiantuntijasuosituksiin liittyvä viestintä on tässä tärkeää, samoin kuin julkisen vallan ja elinkeinoelämän toimenpiteiden tuki. n English summary > in english Cholesterol levels in the Finnish population have increased after decades of decline Lääkärikompassi kouluttaa Säteilyä vai ei? Säteilysuojelun luentopäivä (0,2 ov) Päivän kestävä kurssi kattaa potilaita säteilytutkimuksiin lähettävien lääkäreiden lakisääteisen säteilykoulutusvaatimuksen 0,2 opintoviikkoa / 5 vuotta. Tavoite on antaa kurssilaisille kattavat perustiedot röntgentutkimuksen säteilyannoksista ja vaihtoehtoisista kuvantamismenetelmistä. Kurssi antaa tiedot sädetutkimuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja sädetoimintaa ohjaavista asetuksista sekä lähetesuosituksista. Katso tarkemmat sisällöt Koulutuspaikka Lääkäritalo, Mäkelänkatu 2, Helsinki Hinta alv. 23 % Ilmoittautuminen mnet.fi /koulutus tai puh. (09) viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssia 2368 LKOMP ilmoituspohjat.indd 2 Suomen Lääkärilehti /2012 vsk

6 tieteessä english summary Erkki Vartiainen Professor National Institute of Health and Welfare Katja Borodulin Jouko Sundvall Tiina Laatikainen Markku Peltonen Kennet Harald Veikko Salomaa Pekka Puska Cholesterol levels in the Finnish population have increased after decades of decline Cardiovascular risk factors in Finland have been studied in population-based surveys at five-year intervals since The first surveys in 1972 and 1977 were carried out in connection with the North Karelia project. From 1982 to 1992 the surveys were part of the WHO MONICA Project. Since 1992 the surveys have been called the National FINRISK Study. Surveys have been carried out in five regions in Finland. A random sample of the year-old population was examined, samples were stratified by age and sex in 10-year age groups. In this article, we report the changes from 1982 to Serum cholesterol levels declined in Finland from 1982 to 2007 but increased between 2007 and 2012 by 1.7% in men and 3.1% in women. It is likely that in the next few years a negative effect on coronary heart disease incidence and mortality will be seen. The mean cholesterol level in 2012 was 5.35 mmol/l in men and 5.31 mmol/l in women. 2368a

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala erkki.vartiainen@thl.fi Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri diabeteksen ehkäisyn yksikkö Kansaneläkelaitos, Etelä-Suomen vakuutusalue Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,

Lisätiedot

Kansallinen FINRISKI 2007 -terveystutkimus

Kansallinen FINRISKI 2007 -terveystutkimus Markku Peltonen Kennet Harald Satu Männistö Liisa Saarikoski Päivi Peltomäki Laura Lund Jouko Sundvall Anne Juolevi Tiina Laatikainen Helena Aldén-Nieminen Riitta Luoto Pekka Jousilahti Veikko Salomaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-

Lisätiedot

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982 2012

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982 2012 alkuperäistutkimus tieteessä Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä,

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Miten yhteiskunta mahdollistaa preventiivisen kardiologian tulevaisuudessa?

Miten yhteiskunta mahdollistaa preventiivisen kardiologian tulevaisuudessa? LUKU 11 Miten yhteiskunta mahdollistaa preventiivisen kardiologian tulevaisuudessa? Pekka Puska Preventiivisen kardiologian merkitystä ja yhteiskunnan antamia mahdollisuuksia voidaan tarkastella sekä terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla Professori Erkki Vartiainen, Terveysosaston johtaja 17.4.2015 THL 1 Kuolemansyyt Suomessa 1969-2012: 15-64 -vuotiaat, 100 000 asukasta

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote tarjoaa lisätietoa seuraavista aiheista: Kasvistanolit; mitä ne ovat, kuinka ne toimivat ja miten ne eroavat kasvisteroleista Nykykäsitys kasvistanolien

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Kansanterveyspäivä, Helsinki 23.11.2012 Kansantautien (elintapasairauksien)

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus

Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus Katja Borodulin Liisa Saarikoski Laura Lund Anne Juolevi Marko Grönholm Anni Helldán Markku Peltonen Tiina Laatikainen Erkki Vartiainen Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus Osa I: Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Terveyden edistämistä molemmin puolin rajaa

Terveyden edistämistä molemmin puolin rajaa Terveyden edistämistä molemmin puolin rajaa Vesa Korpelainen toiminnanjohtaja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus www.kansanterveys.info Pohjois-Karjala mallina Suomessa N Pitkäranta mallina Karjalan

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3 OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset

Lisätiedot

Tautikartoitus CAR- ja partitiomalleilla

Tautikartoitus CAR- ja partitiomalleilla Esimerkkeinä sydän- ja verisuonitaudit sekä keuhkosyöpä 1,2 1 Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, TKK 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveydenhuollon uudet analyysimenetelmät

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä?

Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä? Pekka Puska, professori Ex pääjohtaja, THL Presidentti, Kansanterveyslaitosten Maailmanjärjestö (IANPHI) Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v)

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla

Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla SBU:n (Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik) sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä käsittelevän systemaattisen

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Uusia haasteita

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Ravinto ja kolesteroli: käännetään suomalaisten kolesterolitaso taas laskuun

Ravinto ja kolesteroli: käännetään suomalaisten kolesterolitaso taas laskuun Katsaus tieteessä Matti J. Tikkanen LKT, sisätautiopin professori emeritus HYKS, sydän- ja keuhkokeskus, Folkhälsanin tutkimuskeskus, matti.j.tikkanen@helsinki.fi Helena Gylling LKT, kliinisen ravitsemustieteen

Lisätiedot

TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-KARJALASSA Terveyskäyttäytymisen ja prosessitekijöiden muutoksia vuosina 1978-1998

TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-KARJALASSA Terveyskäyttäytymisen ja prosessitekijöiden muutoksia vuosina 1978-1998 KansanLerveyslait s Folkhälsoinstitutet National Publie Health Institute Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B13 /1999 Publications of the National Publie Health Institute Vesa Korpelainen Olli Nummela Satu

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot