FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Timo Strandberg LKT, professori Helsingin ja Oulun yliopistot ja HYKS Veikko Salomaa LKT, tutkimusprofessori Pekka Jousilahti LL, FT, tutkimusprofessori Antti Jula LKT, tutkimusprofessori FINRISKI-tutkimus ja : Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista Lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kolesterolilääkityksen käyttöä ja sen tarvetta väestössä sekä eri potilasryhmissä vuosina ja. Menetelmät Aineiston muodostavat FINRISKI-tutkimukseen osallistuneet 35 7-vuotiaat henkilöt viideltä alueelta Suomesta. Vuonna tutkimukseen kutsutuista miehestä osallistui 63 % ja naisesta 69 %. Vastaavasti vuonna kutsutuista miehestä osallistui 60 % ja naisesta 6 %. Tutkittavat osallistuivat terveystarkastukseen, jossa otettiin verinäyte kolesterolitasojen analysointia varten. Lisäksi tutkittavat täyttivät kyselylomakkeen, jossa kysyttiin heidän sairastavuuttaan ja lääkkeiden käyttöään. Tulokset Miehistä kolesterolilääkkeitä käytti 21 % ja naisista 15 %. Näissä osuuksissa ei ollut tapahtunut muutosta vuodesta vuoteen. Lääkitystä käyttävistä miehistä 23 %:lla ja naisista 2 %:lla kolesterolitaso oli 5 mmol/l tai enemmän vuonna. Lääkitystä käyttävien miesten kolesterolitaso oli tilastollisesti merkitsevästi matalampi vuonna kuin vuonna. Sydäninfarktin sairastaneista 80 %, ohitusleikkauksessa olleista 85 % ja pallolaajennuksessa olleista 90 % käytti kolesterolilääkitystä. Vastaavat osuudet olivat rasitusrintakipua raportoineilla 53 %, diabeteslääkitystä käyttävillä 63 % ja verenpainelääkkeitä käyttävillä %. Näissä osuuksissa tai näiden ryhmien kolesterolitasoissa ei ollut tapahtunut muutoksia viiden vuoden aikana. Päätelmät Vaikka lääkitys on varsin hyvin kohdentunut sitä eniten tarvitseville, on väestössä edelleen potilasryhmiä, jotka hyötyisivät kolesterolilääkityksen aloittamisesta ja tehokkaammasta hoidosta. Vertaisarvioitu VV Statiinien käyttö lisääntyi aina vuoteen 2010 saakka, jolloin niitä Kelan tilastojen mukaan käytti henkilöä. Niiden käyttö kääntyi ensimmäisen kerran hienoiseen laskuun vuonna 2011 ( henkilöä). Tämä kehitys ei näytä kuitenkaan jatkuneen. Vuonna statiineista maksettiin sairausvakuutuskorvausta henkilölle ja vuonna henkilölle. (1). Käypä hoito -suosituksen mukaan kolesterolia alentavia lääkkeitä tulisi antaa kaikille ateroskleroottista valtimotautia sairastaville sekä henkilöille, joilla on muista syistä suurentunut sydän- ja verisuonitautien riski (2). Väestön kolesterolitaso on kohonnut viiden viime vuoden aikana (3). Tämän on ajateltu liittyvän viime aikoina käytyyn vilkkaaseen ja osin harhaanjohtavaan ravitsemuskeskusteluun. Myös kolesterolilääkitystä kohtaan on esitetty ajoittain ankaraakin kritiikkiä. Sen on pelätty heijastuvan laajasti kolesterolilääkkeiden käytön vähenemiseen. Tässä artikkelissa kuvataan kolesterolilääkkeiden käyttöä väestötasolla ja eri potilasryhmissä vuosien ja FINRIS- KI-tutkimuksissa. Aineisto ja menetelmät FINRISKI-väestötutkimukset on aloitettu Pohjois-Karjala-projektiin liittyen vuonna 72. Tässä artikkelissa käytetään vuosien ja tutkimuksia, joissa tutkittiin edustavat otokset 25 7-vuotiaista Suomessa pysyvästi asuvista henkilöistä. Tutkimusalueita on viisi: Pohjois- Karjala, Pohjois-Savo, Turun ja Loimaan seutu, Helsingin ja Vantaan alue sekä entisen Oulun 259

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Kelasta>- Tilastot>tilastotietokanta Kelasto>- Sairastaminen>Lääkekorvausten saajat ja reseptitiedot 2 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkäreiden Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/ naytaartikkeli/tunnus/hoi Vartiainen E, Borodulin K, Sundvall J ym. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom Lääkäril ;67: Leiviskä J, Sundvall J, Alfthan G ym. What have we learnt about high-density lipoprotein cholesterol measurements during 32 years? Experiences in Finland 80-. Clin Chim Acta 2013;15: Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. Sydäninfarkti ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKItutkimuksessa. Suom Lääkäril ;62: tai finriski-laskuri. 6 Law MR, Wald NJ, Rudnicka AR. Quantifying effect of statins on low density lipoprotein cholesterol, ischaemic heart disease, and stroke: systematic review and meta-analysis. BMJ 2003;326: Cholesterol Treatment Trialists (CTT) Collaboration. Efficacy and safety of more intensive lowering of LDL cholesterol: a metaanalysis of data from participants in 26 randomised trials. Lancet 2010;376: Cholesterol Treatment Trialists (CTT) Collaborators. The effects of lowering LDL cholesterol with statin therapy in people at low risk of vascular diseases: meta-analyses of individual data of 27 randomised trials. Lancet ;380: Tikkanen MJ. Statiinit ja diabetes. Duodecim 2011;127: Jula A, Marniemi J, Huupponen R ym. Effects of diet and simvastatin on serum lipids, insulin, and antioxidants in hypercholesterolemic men: a randomized controlled trial. JAMA 2002;287: Preiss D, Tikkanen MJ, Welsh P ym. Lipid-modifying therapies and risk of pancreatitis: a meta-analysis. JAMA ;308: Strandberg T, Strandberg A. Statiinihoito ja kognitio. Duodecim 2013;129: McConnachei A, Walker A, Robertson M ym. Long-term impact on healthcare resource utilization of statin treatment, and its cost effectiveness in the primary prevention of cardiovascular disease: a record linkage study. Eur Heart J. Julkaistu verkossa Taulukko 1. läänin alue Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Vaikka alueiden hallinnolliset nimikkeet ovat muuttuneet vuosien varrella, ovat tutkimusalueet kuitenkin pysyneet samoina. Molempina vuosina erilliset satunnaisotokset ovat ositettuja iän ja sukupuolen mukaan niin, että tutkimukseen kutsuttiin 200 miestä ja naista jokaisesta kymmenvuotisikäryhmästä kultakin alueelta. Lopullisesta otoksesta on poistettu otoksen ottamisen jälkeen kuolleet ja alueelta muuttaneet. Osallistumisprosentit ovat pienentyneet, mutta pysyneet edelleen tyydyttävinä. Tässä artikkelissa käytetään 35 7-vuotiaiden ikäryhmää, koska alle 35-vuotiaat käyttävät harvemmin kolesterolilääkitystä. Tästä ikäryhmästä vuonna tutkimukseen kutsutuista miehestä osallistui 63 % ja naisesta 69 %. Vastaavasti vuonna kutsutuista miehestä osallistui 60 % ja naisesta 6 %. Sairauksista ja lääkityksistä kysyttiin lomakkeella. Verenpainepotilaiksi luokiteltiin henkilöt, joilla oli todettu kohonnut verenpaine ja jotka olivat ottaneet verenpainelääkkeitä edeltävän viikon aikana. Diabeetikoiksi luokiteltiin henkilöt, jotka käyttivät insuliinia tai muuta veren sokeria alentavaa lääkehoitoa diabeteksen vuoksi. Rasitusrintakivusta kysyttiin lomakkeella: Onko Teillä viimeksi kuluneen vuoden (12 kk) aikana ollut mitään seuraavia lääkärin toteamia tai hoitamia sairauksia? Yksi vaihtoehto listalla oli: rintakipu rasituksessa (angina pectoris). Tutkimuksessa otetusta seeruminäytteestä määritettiin kokonais- ja HDL-kolesteroli entsymaattisella menetelmällä THL:n biokemian laboratoriossa. Laboratorio on osallistunut kansainväliseen lipidimääritysten standardointiohjelmaan (Lipid Standardization Program, Center for Disease Control and Prevention (CDC) Atlanta, USA). Laboratorion systemaattiset virheet kokonaiskolesterolimäärityksissä olivat vuonna +0,7 % ja vuonna 0,0 % ja HDL-kolesterolimäärityksissä vastaavasti Sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabetesta sairastavien 35 7-vuotiaiden henkilöiden seerumin kolesterolipitoisuus vuosina ja. Sydäninfarkti Ohitusleikkaus Pallolaajennus Rasitusrintakipu Diabeteslääkitys Verenpainelääkitys Koko tutkimusväestö Kolesterolitaso < 5 5 5,9 6 6,9 7 Keskiarvo t-testi n % % % % mmol/l p-arvo ,55,3,3,38,1,20,82 5,01,70,65 5,15 5,1 5,30 5,1 0,3 0,78 0,12 0,09 0,6 0,88 < 0,

3 Alkuperäistutkimus sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Erkki Vartiainen: Luentopalkkio (Novo Nordisk Farma). Timo Strandberg: Luentopalkkio (MSD), tekijänpalkkio (WSOY), osakkeet (Orion). Veikko Salomaa: Luentopalkkio (Roche Diagnostics). Tiina Laatikainen, Pekka Jousilahti, Antti Jula: Ei sidonnaisuuksia. 1, % ja +1,90 % (). Kokonais- ja HDL-kolesteroliarvot on korjattu näillä eroilla. Näissä analyyseissä ei ole käytetty ikävakiointeja tai väestöpainoja. Verenpaine mitattiin oikeasta kädestä viiden minuutin levon jälkeen istuvassa asennossa. Primaarisessa ehkäisyssä hoidon kohdistumista suuren riskin henkilöihin arvioitiin FINRISKI-laskuria (5) käyttäen niin, että lääkitystä käyttävien tutkittavien kolesteroliarvoja korotettiin 30 %:lla, minkä arvioitiin olevan lääkityksen keskimääräinen vaikutus kolesterolitasoihin (6). FINRISKI-laskuri ottaa huomioon iän, sukupuolen, kokonais- ja HDL-kolesterolin, systolisen verenpaineen, tupakoinnin, diabeteksen ja vanhempien sairastaman aivohalvauksen tai sydäninfarktin. Keskiarvot testattiin t-testillä ja prevalenssit khiin neliö -testillä. Tulokset Tutkitun väestön kokonaiskolesterolitaso on hiukan noussut vuodesta lähtien (taulukko 1). Sydäninfarktin sairastaneiden, ohitusleikkauksessa tai pallolaajennuksessa olleiden kolesterolitasoissa ei ole tapahtunut muutosta vuosien ja välillä. Heistä yli 70 %:lla kolesterolitasot olivat alle 5 mmol/l. Rasitusrintakipua raportoineista alle puolella kolesteroli oli alle 5 mmol/l. Diabeteslääkitystä saavilla kolesterolitasot olivat matalammat kuin verenpainelääkkeitä käyttävillä. Miehistä kolesterolilääkkeitä käytti 21 % ja naisista 15 % (taulukko 2). Näissä osuuksissa ei ollut tapahtunut muutosta tutkimusvuosien välillä. Miesten osalta lääkitys oli hiukan tehostunut: lääkitystä käyttävien kolesterolin keskiarvo oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi (p = 0,01) vuonna kuin vuonna ja niiden potilaiden osuus, joiden kolesteroliarvot olivat 5 mmol/l tai enemmän, oli pudonnut 30 %:sta 23 %:iin (p = 0,01). Naisilla ei ollut tapahtunut vastaavaa muutosta. Sydäninfarktin sairastaneista 80 %, ohitusleikkauksessa olleista 85 % ja pallolaajennuksessa olleista 90 % käytti kolesterolilääkitystä vuonna. Vastaavat osuudet olivat rasitusrintakipua raportoineilla 53 %, diabeteslääkitystä käyttävillä 63 % ja verenpainelääkkeitä käyttävillä % (taulukko 3). Näissä osuuksissa ei ollut tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia viiden vuoden aikana. Yli 5 mmol/l:n kolesterolitaso oli %:lla kolesterolilääkitystä käyttävistä ja %:lla ilman lääkitystä olevista. Vuosien ja välillä näissä osuuksissa ei ollut tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Primaarisessa ehkäisyssä kolesterolilääkityksen kohdentumista suuren riskin väestöryhmiin Taulukko 2. Kolesterolilääkitystä käyttävien osuus ikäryhmittäin. Lääkitystä käyttävien kolesterolin keskiarvo ja niiden osuus, joiden kolesteroli oli vähintään 5 mmol/l vuonna ja. Tilastollisesti merkitsevät muutokset lihavoitu. n Lääkitystä käyttävät % Kolesterolin ka, mmol/l Kolesteroli 5 mmol/l tai yli, % Miehet ,96, ,75 5, ,70, ,, Yhteensä ,59, Naiset ,80, ,23, ,10, ,82, Yhteensä ,96,

4 tieteessä Väestön kolesterolitaso on kohonnut viime vuosien aikana. Taulukko 3. Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien 35 7-vuotiaiden henkilöiden kolesterolilääkitys ja kolesterolitasot vuonna ja. Muutokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Sairaus/toimenpide n Kolesterolilääkitystä käyttävät % S-kol ka, mmol/l S-kol 5 % Ei kolesterolilääkitystä S-kol ka, mmol/l S-kol 5 % Sydäninfarkti ,,1 5,3 5, Ohitusleikkaus ,3,2 18,9 5, Pallolaajennus ,3, ,1 5, Rasitusrintakipu ,6, ,2 5, Diabeteslääkitys ,3, ,1 5, Verenpainelääkitys ,6, ,5 5, arvioitiin FINRISKI-laskuria käyttäen (taulukko ). Laskettaessa kymmenen vuoden riskiä saada vakava sepelvaltimotautikohtaus tai aivohalvaus otettiin huomioon sukupuoli, ikä, verenpaine, tupakointi, diabetes, HDL-kolesteroli ja kokonaiskolesterolitaso sekä vanhempien aivohalvaus tai sydäninfarkti. Mallissa kolesterolilääkitystä käyttävien kokonaiskolesterolia korotettiin 30 %:lla, minkä arvioitiin olevan kolesterolilääkityksen keskimääräinen vaikutus. Yli 90 %:lla kolesterolilääkitystä käyttävistä, yli 60-vuotiaista miehistä, jotka eivät ole sairastaneet sydäninfarktia tai aivohalvausta ja joille ei ole tehty ohitusleikkausta tai pallolaajennusta, oli yli 10 %:n riski saada aivohalvaus tai vakava sepelvaltimotautikohtaus seuraavan 10 vuoden aikana. Naisista alle puolella oli suuri riski. Nuoremmissa ikäryhmissä absoluuttinen riski oli pienempi. Taulukossa on suluissa riskiryhmään kuuluvien määrä nuoremmassa ikäryhmässä, jos heidät oletetaan 60-vuotiaiksi. Miehistä kukaan ei jäänyt pienimmän riskin ryhmään, mutta naisista tässä ryhmässä oli lähes puolet. Taulukossa 5 on aivohalvauksen tai sepelvaltimotaudin riski kymmenen vuoden aikana henkilöillä, jotka eivät ole sairastaneet näitä tauteja eikä heillä ei ole kolesterolilääkitystä. Miehistä kolmanneksella oli yli 10 %:n riski sairastua, ja heistä vajaalla kolmanneksella oli kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l. Naisista vastaavasti 7 %:lla oli yli 10 %:n sairastumisriski, ja heistä 18 %:lla oli kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l. Pohdinta Tutkitun väestön keskimääräinen kolesterolitaso on hiukan noussut vuodesta vuoteen, ja Kelan tilastojen mukaan kolesterolilääkityksen käyttö on hieman vähentynyt huippuvuodesta Tämä ei kuitenkaan näytä heijastuvan sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien kolesterolitasoihin tai lääkehoitoon. Kolesterolilääkkeitä käyttäneiden miesten kolesterolitasot olivat hiukan matalampia vuonna kuin vuonna. Tämä viittaa lääkehoidon tehostumiseen. Naisilla vastaavaa kehitystä ei havaittu. Osa sepelvaltimotautipotilaista on ilman 2597

5 Alkuperäistutkimus Taulukko. Aivohalvauksen tai sydäninfarktin riski 10 vuoden aikana henkilöillä, joilla on kolesterolilääkitys, mutta jotka eivät ole sairastaneet sydäninfarktia tai aivohalvausta ja joille ei ole tehty ohitusleikkausta eikä pallolaajennusta. Riskiä laskettaessa tutkittujen kolesteroliarvoja on korotettu 30 %. Suluissa on nuoremmasta ikäryhmästä kyseisessä riskiluokassa olevien määrä, kun heidät oletetaan 60-vuotiaiksi. Riski Ikä v Ikä 60 7 v Miehet 0,9 % 35 (0) 33 (0) ,9 % 39 (36) 37 (32) % 26 (6) 30 (68) 9 93 n Naiset 0,9 % 75 (5) 62 (37) ,9 % 17 (38) 25 (37) % 8 (17) 13 (26) 1 8 n kolesterolilääkitystä ja heidän kolesteroliarvonsa ylittävät suositukset. Osalla lääkitystä käyttävistä sepelvaltimotautipotilaista kolesteroliarvot olivat suosituksia korkeammat. Siten sepelvaltimotautia sairastavien kolesterolilääkityksessä on edelleen tehostamisen varaa. Myös osalla verenpainepotilaista ja diabeetikoista kolesteroliarvot olivat varsin korkeat. Vuosikymmenien aikana on sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliarvoissa tapahtunut huomattavaa paranemista. Vuonna 82 infarktin sairastaneiden kolesteroliarvot olivat noin 6,8 mmol/l ja vielä 92 hiukan alle 6 mmol/l (5). Vuonna lääkkeitä käyttävien, infarktin sairastaneiden kolesterolin keskiarvo oli,1 mmol/l ja ilman kolesterolilääkitystä olevien 5,6 mmol/l. Yli 60-vuotiailla ateroskleroosin primaarisessa ehkäisyssä kolesterolilääkitys näyttää hyvin kohdistuvan suuren riskin henkilöihin. Nuoremmissa ikäryhmissä 10 vuoden absoluuttisen riskin käyttäminen on ongelmallisempaa. Nuorempien riskiä voidaan arvioida käyttämällä suhteellista riskiä tai olettamalla heidän ikänsä 60-vuotiaiksi. Näin arvioiden kukaan kolesterolilääkitystä käyttävistä miehistä ei jäänyt pienimmän riskin ryhmään. Naisista sen sijaan tähän ryhmään jäi vajaa puolet. Nuorten naisten riskiä arvioitaessa ikää voisi siirtää vielä vanhemmaksi, koska 60-vuotiaiden naisten absoluuttinen riski saada sepelvaltimotauti seuraavan 10 vuoden aikana on oleellisesti pienempi kuin miesten ja myös elinajanodote on pitempi. FINRISKI-laskuria käyttäen tämä on helppo toteuttaa potilastyössä (5). Tutkittujen sijoittamisessa riskiryhmiin on arvioitu, että lääkitys pienentää kolesteroliarvoja keskimäärin 30 %. Arvio perustuu kliinisiin lääketutkimuksiin (6), koska kolesterolilääkityksen tehosta väestötasolla ei ole tietoa. Noin 75 % tutkituista miehistä ei ollut sairastanut sepelvaltimotautia tai aivohalvausta eikä heillä ollut kolesterolilääkitystä. Kolmasosalla heistä 10 vuoden riski sairastua oli suurempi kuin 10 %. Suurimalla osalla heistä oli kohonnut kolesterolitaso. Tämä varsin suuri ryhmä hyötyisi ruokavaliomuutoksista kolesterolitason alentamiseksi, ja osalle heistä olisi syytä harkita kolesterolilääkitystä. Pitkän aikaa jatkuvasti suurentunut kokonaiskolesteroli on kuitenkin merkittävä ateroskleroosin riskitekijä. Vuosikymmenien aikana osallistuminen väestötutkimuksiin on vähentynyt. Kahden viimeisen tutkimuskerran välillä osallistuminen on vähentynyt vain hiukan, ja se tuskin vaikuttaa johtopäätöksiin. Kelan tilastot ja väestötutkimuksen tulokset kolesterolilääkityksen käyttäjämääristä ovat suurusluokaltaan hyvin samanlaiset. Itse raportoituihin sairauksiin liittyy aina tietty virhemahdollisuus. Tämän vuoksi diabeteksen ja verenpaineen osalta päädyttiin määritelmään, jossa potilas on käyttänyt lääkitystä riskitekijänsä hoitoon. Yleensä potilaat tietävät vakavat sairautensa. Lomakekysymyksistä rasitusrintakipu on epätarkin. Osa väestöstä raportoi rasitusrintakipua, joka ei liity sepelvaltimotautiin. Statiinihoidolla on osoitettu olevan vaikutusta sairastavuuteen kaikissa merkittävissä alaryhmissä sekä sekundaarisessa että primaarisessa ehkäisyssä miehillä ja menopaussin ohittaneilla naisilla, valtimotautia sairastavilla ja sairastamattomilla, diabeetikoilla ja ei-diabeetikoilla (7,8). Suhteellinen hyöty näyttäisi olevan riippumaton potilaiden lähtötason riskistä, eli myös pienen riskin henkilöt hyötyvät hoidosta, tosin ainakin lyhyellä aikavälillä absoluuttisesti vähemmän (8). Syöpäkuolleisuuteen statiinihoidoilla ei ole vaikutusta, eikä myöskään kuolleisuuteen muihin syihin kuin sydän- ja verisuonisairauksiin. Siten statiinit pienentävät kokonaiskuolleisuutta. Niitä voidaan siis pitää varsin turvallisina lääkkeinä. Myopatian riski viiden vuoden aika- 2598

6 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Statiineja käytti vuonna Kelan tilastojen mukaan henkilöä. Lisääntyneestä tutkimusnäytöstä huolimatta kolesterolilääkkeiden käyttöä on parin viime vuoden aikana voimakkaasti arvosteltu, ja tämän on pelätty vaikuttavan potilaiden hoitoon. Tämä tutkimus opetti Lääkityksen käyttö sekundaarisessa ehkäisyssä on onnistunut kohtuullisen hyvin. Osa sepelvaltimotautipotilaista on kuitenkin ilman lääkehoitoa tai heidän kolesteroliarvonsa ovat edelleen suurentuneet. Lääkityksen käytössä ei ole tapahtunut oleellista muutosta vuosien ja välillä. Lääkitystä käyttävien miesten kolesterolitaso oli matalampi vuonna kuin vuonna, naisilla ei vastaavaa muutosta havaittu. Väestön keskimääräinen kolesterolitaso oli noussut vuosien ja välillä. English summary > in english FINRISK study in and : Cholesterol-lowering medication in highrisk groups needs to be intensified Taulukko 5. Kolesteroliarvojen jakauma ja aivohalvauksen tai sepelvaltimotaudin riski 10 vuoden aikana sairastumisriskin mukaisissa ryhmissä tutkittavilla, jotka eivät ole sairastaneet näitä tauteja ja joilla ei ole kolesterolilääkitystä. Sairastumisriski Kolesteroliryhmä, mmol/l n %,9 5 5,9 6 6,9 7+ Yhteensä, % Miehet 0,9 % ,9 % % Yhteensä ,9 % ,9 % % Yhteensä Naiset 0,9 % ,9 % % Yhteensä ,9 % ,9 % % Yhteensä na on kliinisten kokeiden perusteella 0,5 ja vakavamman rabdomyolyysin 0,1 tapausta enemmän tuhatta hoidettua potilasta kohden (7). Statiinihoitoon näyttäisi liittyvän pieni diabeteksen lisääntymisen riski (9). Riskin kasvu on kuitenkin oleellisesti pienempi kuin saatava hyöty sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisuuden kannalta (7). Lisäksi statiinien käyttäjien insuliiniherkkyyttä voidaan kohentaa painonhallinnalla sekä muuttamalla ruokavaliossa tyydyttyneitä rasvoja tyydyttymättömiksi (10). Lähinnä tapausselostusten tai vakioimattomien epidemiologisten havaintojen perusteella on epäilty, että statiinihoito lisäisi haimatulehduksia. Statiinihoitoa käyttävät kuitenkin usein sellaiset potilasryhmät (diabeetikot, ylipainoiset), joilla on muutenkin suurentunut haimatulehduksen riski. Satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuva meta-analyysi osoittaakin, ettei statiinihoitoon liittynyt suurentunutta haimatulehduksen riskiä, pikemminkin päinvastoin (11). Kognitioon ei statiineilla näytä olevan sen paremmin hyödyllistä kuin haitallistakaan vaikutusta, kun otetaan huomioon tähänastinen kokonaisnäyttö (12). Skotlannissa toteutetun privastatiinitutkimuksen mukaan satiinilääkitys primaarisessa ehkäisyssä näyttää säästävän merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia (13). Viimeaikainen keskustelu kolesterolin merkityksestä on johtanut väestön veren kolesterolitason nousuun tyydyttyneiden rasvojen käytön lisääntymisen takia. Tämä ei näytä onneksi ainakaan vähentäneen väestötasolla saavutettua sydän- ja verisuonitautipotilaiden tai suuressa valtimotautiriskissä olevien henkilöiden kolesterolin lääkehoitoa. n 2599

7 english summary Erkki Vartiainen MD, PhD, Professor, *Assistant Director General National Institute for Health and Welfare (THL) Tiina Laatikainen Timo Strandberg Veikko Salomaa Pekka Jousilahti Antti Jula FINRISK study in and : Cholesterol-lowering medication in high-risk groups needs to be intensified Background The aim of the study was to assess cholesterol-lowering drug use in Finland in and in the National FINRISK Study Methods A health examination survey was performed in five geographical areas for a random sample of a 35-7-year-old population. The sample size was 000 in each year. The participation rate in was 63% in men and 69% in women and in 60% and 6% respectively. Disease rates were self-reported via a questionnaire. Lipid measurements were done in the biochemical laboratory of the National Institute of Health and Welfare. Results Lipid-lowering drugs were used by 21% of men and 15% of women. No change was observed during the past five years. Cholesterol concentrations were 5 mmol/l or more in 23% of men and 2% of women who were using lipid-lowering drugs. The drugs were used by 80% of patients with a history of myocardial infarction, 85% with a history of bypass surgery, 90% with stents, 58% with angina pectoris, 53% with diabetes, and % with hypertension. No changes in these proportions had occurred in the past five years. Conclusions The use of lipid lowering drugs was quite well directed to patients with the greatest need. However, there is still room for improvement in the treatment among patients ovrall and among high-risk groups. 2599a

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Katja Borodulin FT, dosentti, erikoistukija Jouko Sundvall

Lisätiedot

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri diabeteksen ehkäisyn yksikkö Kansaneläkelaitos, Etelä-Suomen vakuutusalue Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA

MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA Leino Utriainen 20.10.2011 MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA NAISTEN JA PIENIRISKISTEN MIESTEN STATIINILÄÄKITYS Sepelvaltimokuolemien vähentyminen 500 400 300 Miehet 200 100 Naiset 0 1970-72 -74-76 -78-80 -82-84

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Statiinien käyttö ja hoidon vaikuttavuus Suomessa STATEAM-hanke. Risto Huupponen, prof. Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Turun yliopisto

Statiinien käyttö ja hoidon vaikuttavuus Suomessa STATEAM-hanke. Risto Huupponen, prof. Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Turun yliopisto Statiinien käyttö ja hoidon vaikuttavuus Suomessa STATEAM-hanke Risto Huupponen, prof. Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Turun yliopisto Sidonnaisuudet Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellisen

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA

STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA Jenni Koskela Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kansanterveystieteen laitos Marraskuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Viite: Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston välinen tutkimussopimus (Kela 10/26/2007, päivitetty 8.2.2008)

Viite: Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston välinen tutkimussopimus (Kela 10/26/2007, päivitetty 8.2.2008) Raportti Statiinien käyttö ja kustannus (STATEAM) - hankkeesta Stateam-hankkeen puolesta: prof. Risto Huupponen, hankkeen vastuullinen johtaja, ja dos. Maarit Jaana Korhonen, erityisasiantuntija, hankkeen

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote tarjoaa lisätietoa seuraavista aiheista: Kasvistanolit; mitä ne ovat, kuinka ne toimivat ja miten ne eroavat kasvisteroleista Nykykäsitys kasvistanolien

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982 2012

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982 2012 alkuperäistutkimus tieteessä Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä,

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden lääkehoito on tehostunut diabeetikoilla

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden lääkehoito on tehostunut diabeetikoilla ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ ERJA FORSSAS THM, tutkija erja.forssas@thl.fi REIJO SUND VTT, dosentti, tilastotieteilijä KRISTIINA MANDERBACKA VTT, dosentti, tutkimuspäällikkö TUULIKKI VEHKO TtM, tutkija

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA

POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA Piela Litmanen Pro Gradu -tutkielma Kansanterveystiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen

Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen Katsaus Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa Raimo Kettunen Sepelvaltimotautia sairastavat ovat valtimonkovettumistaudin sekundaariprevention tutkituin kohderyhmä. Myös iskeemisen

Lisätiedot

DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala

DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala 15.1.2010 Sidonnaisuudet: Olen tehnyt koulutus-, tutkimus- ja konsultaatioyhteistyötä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Hypertension lääkehoito Suomessa

Hypertension lääkehoito Suomessa SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri Novo Nordisk Farma Oy Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi LKT, professori, laitoksen johtaja Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot