FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Timo Strandberg LKT, professori Helsingin ja Oulun yliopistot ja HYKS Veikko Salomaa LKT, tutkimusprofessori Pekka Jousilahti LL, FT, tutkimusprofessori Antti Jula LKT, tutkimusprofessori FINRISKI-tutkimus ja : Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista Lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kolesterolilääkityksen käyttöä ja sen tarvetta väestössä sekä eri potilasryhmissä vuosina ja. Menetelmät Aineiston muodostavat FINRISKI-tutkimukseen osallistuneet 35 7-vuotiaat henkilöt viideltä alueelta Suomesta. Vuonna tutkimukseen kutsutuista miehestä osallistui 63 % ja naisesta 69 %. Vastaavasti vuonna kutsutuista miehestä osallistui 60 % ja naisesta 6 %. Tutkittavat osallistuivat terveystarkastukseen, jossa otettiin verinäyte kolesterolitasojen analysointia varten. Lisäksi tutkittavat täyttivät kyselylomakkeen, jossa kysyttiin heidän sairastavuuttaan ja lääkkeiden käyttöään. Tulokset Miehistä kolesterolilääkkeitä käytti 21 % ja naisista 15 %. Näissä osuuksissa ei ollut tapahtunut muutosta vuodesta vuoteen. Lääkitystä käyttävistä miehistä 23 %:lla ja naisista 2 %:lla kolesterolitaso oli 5 mmol/l tai enemmän vuonna. Lääkitystä käyttävien miesten kolesterolitaso oli tilastollisesti merkitsevästi matalampi vuonna kuin vuonna. Sydäninfarktin sairastaneista 80 %, ohitusleikkauksessa olleista 85 % ja pallolaajennuksessa olleista 90 % käytti kolesterolilääkitystä. Vastaavat osuudet olivat rasitusrintakipua raportoineilla 53 %, diabeteslääkitystä käyttävillä 63 % ja verenpainelääkkeitä käyttävillä %. Näissä osuuksissa tai näiden ryhmien kolesterolitasoissa ei ollut tapahtunut muutoksia viiden vuoden aikana. Päätelmät Vaikka lääkitys on varsin hyvin kohdentunut sitä eniten tarvitseville, on väestössä edelleen potilasryhmiä, jotka hyötyisivät kolesterolilääkityksen aloittamisesta ja tehokkaammasta hoidosta. Vertaisarvioitu VV Statiinien käyttö lisääntyi aina vuoteen 2010 saakka, jolloin niitä Kelan tilastojen mukaan käytti henkilöä. Niiden käyttö kääntyi ensimmäisen kerran hienoiseen laskuun vuonna 2011 ( henkilöä). Tämä kehitys ei näytä kuitenkaan jatkuneen. Vuonna statiineista maksettiin sairausvakuutuskorvausta henkilölle ja vuonna henkilölle. (1). Käypä hoito -suosituksen mukaan kolesterolia alentavia lääkkeitä tulisi antaa kaikille ateroskleroottista valtimotautia sairastaville sekä henkilöille, joilla on muista syistä suurentunut sydän- ja verisuonitautien riski (2). Väestön kolesterolitaso on kohonnut viiden viime vuoden aikana (3). Tämän on ajateltu liittyvän viime aikoina käytyyn vilkkaaseen ja osin harhaanjohtavaan ravitsemuskeskusteluun. Myös kolesterolilääkitystä kohtaan on esitetty ajoittain ankaraakin kritiikkiä. Sen on pelätty heijastuvan laajasti kolesterolilääkkeiden käytön vähenemiseen. Tässä artikkelissa kuvataan kolesterolilääkkeiden käyttöä väestötasolla ja eri potilasryhmissä vuosien ja FINRIS- KI-tutkimuksissa. Aineisto ja menetelmät FINRISKI-väestötutkimukset on aloitettu Pohjois-Karjala-projektiin liittyen vuonna 72. Tässä artikkelissa käytetään vuosien ja tutkimuksia, joissa tutkittiin edustavat otokset 25 7-vuotiaista Suomessa pysyvästi asuvista henkilöistä. Tutkimusalueita on viisi: Pohjois- Karjala, Pohjois-Savo, Turun ja Loimaan seutu, Helsingin ja Vantaan alue sekä entisen Oulun 259

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Kelasta>- Tilastot>tilastotietokanta Kelasto>- Sairastaminen>Lääkekorvausten saajat ja reseptitiedot 2 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkäreiden Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/ naytaartikkeli/tunnus/hoi Vartiainen E, Borodulin K, Sundvall J ym. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom Lääkäril ;67: Leiviskä J, Sundvall J, Alfthan G ym. What have we learnt about high-density lipoprotein cholesterol measurements during 32 years? Experiences in Finland 80-. Clin Chim Acta 2013;15: Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. Sydäninfarkti ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKItutkimuksessa. Suom Lääkäril ;62: tai finriski-laskuri. 6 Law MR, Wald NJ, Rudnicka AR. Quantifying effect of statins on low density lipoprotein cholesterol, ischaemic heart disease, and stroke: systematic review and meta-analysis. BMJ 2003;326: Cholesterol Treatment Trialists (CTT) Collaboration. Efficacy and safety of more intensive lowering of LDL cholesterol: a metaanalysis of data from participants in 26 randomised trials. Lancet 2010;376: Cholesterol Treatment Trialists (CTT) Collaborators. The effects of lowering LDL cholesterol with statin therapy in people at low risk of vascular diseases: meta-analyses of individual data of 27 randomised trials. Lancet ;380: Tikkanen MJ. Statiinit ja diabetes. Duodecim 2011;127: Jula A, Marniemi J, Huupponen R ym. Effects of diet and simvastatin on serum lipids, insulin, and antioxidants in hypercholesterolemic men: a randomized controlled trial. JAMA 2002;287: Preiss D, Tikkanen MJ, Welsh P ym. Lipid-modifying therapies and risk of pancreatitis: a meta-analysis. JAMA ;308: Strandberg T, Strandberg A. Statiinihoito ja kognitio. Duodecim 2013;129: McConnachei A, Walker A, Robertson M ym. Long-term impact on healthcare resource utilization of statin treatment, and its cost effectiveness in the primary prevention of cardiovascular disease: a record linkage study. Eur Heart J. Julkaistu verkossa Taulukko 1. läänin alue Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Vaikka alueiden hallinnolliset nimikkeet ovat muuttuneet vuosien varrella, ovat tutkimusalueet kuitenkin pysyneet samoina. Molempina vuosina erilliset satunnaisotokset ovat ositettuja iän ja sukupuolen mukaan niin, että tutkimukseen kutsuttiin 200 miestä ja naista jokaisesta kymmenvuotisikäryhmästä kultakin alueelta. Lopullisesta otoksesta on poistettu otoksen ottamisen jälkeen kuolleet ja alueelta muuttaneet. Osallistumisprosentit ovat pienentyneet, mutta pysyneet edelleen tyydyttävinä. Tässä artikkelissa käytetään 35 7-vuotiaiden ikäryhmää, koska alle 35-vuotiaat käyttävät harvemmin kolesterolilääkitystä. Tästä ikäryhmästä vuonna tutkimukseen kutsutuista miehestä osallistui 63 % ja naisesta 69 %. Vastaavasti vuonna kutsutuista miehestä osallistui 60 % ja naisesta 6 %. Sairauksista ja lääkityksistä kysyttiin lomakkeella. Verenpainepotilaiksi luokiteltiin henkilöt, joilla oli todettu kohonnut verenpaine ja jotka olivat ottaneet verenpainelääkkeitä edeltävän viikon aikana. Diabeetikoiksi luokiteltiin henkilöt, jotka käyttivät insuliinia tai muuta veren sokeria alentavaa lääkehoitoa diabeteksen vuoksi. Rasitusrintakivusta kysyttiin lomakkeella: Onko Teillä viimeksi kuluneen vuoden (12 kk) aikana ollut mitään seuraavia lääkärin toteamia tai hoitamia sairauksia? Yksi vaihtoehto listalla oli: rintakipu rasituksessa (angina pectoris). Tutkimuksessa otetusta seeruminäytteestä määritettiin kokonais- ja HDL-kolesteroli entsymaattisella menetelmällä THL:n biokemian laboratoriossa. Laboratorio on osallistunut kansainväliseen lipidimääritysten standardointiohjelmaan (Lipid Standardization Program, Center for Disease Control and Prevention (CDC) Atlanta, USA). Laboratorion systemaattiset virheet kokonaiskolesterolimäärityksissä olivat vuonna +0,7 % ja vuonna 0,0 % ja HDL-kolesterolimäärityksissä vastaavasti Sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabetesta sairastavien 35 7-vuotiaiden henkilöiden seerumin kolesterolipitoisuus vuosina ja. Sydäninfarkti Ohitusleikkaus Pallolaajennus Rasitusrintakipu Diabeteslääkitys Verenpainelääkitys Koko tutkimusväestö Kolesterolitaso < 5 5 5,9 6 6,9 7 Keskiarvo t-testi n % % % % mmol/l p-arvo ,55,3,3,38,1,20,82 5,01,70,65 5,15 5,1 5,30 5,1 0,3 0,78 0,12 0,09 0,6 0,88 < 0,

3 Alkuperäistutkimus sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Erkki Vartiainen: Luentopalkkio (Novo Nordisk Farma). Timo Strandberg: Luentopalkkio (MSD), tekijänpalkkio (WSOY), osakkeet (Orion). Veikko Salomaa: Luentopalkkio (Roche Diagnostics). Tiina Laatikainen, Pekka Jousilahti, Antti Jula: Ei sidonnaisuuksia. 1, % ja +1,90 % (). Kokonais- ja HDL-kolesteroliarvot on korjattu näillä eroilla. Näissä analyyseissä ei ole käytetty ikävakiointeja tai väestöpainoja. Verenpaine mitattiin oikeasta kädestä viiden minuutin levon jälkeen istuvassa asennossa. Primaarisessa ehkäisyssä hoidon kohdistumista suuren riskin henkilöihin arvioitiin FINRISKI-laskuria (5) käyttäen niin, että lääkitystä käyttävien tutkittavien kolesteroliarvoja korotettiin 30 %:lla, minkä arvioitiin olevan lääkityksen keskimääräinen vaikutus kolesterolitasoihin (6). FINRISKI-laskuri ottaa huomioon iän, sukupuolen, kokonais- ja HDL-kolesterolin, systolisen verenpaineen, tupakoinnin, diabeteksen ja vanhempien sairastaman aivohalvauksen tai sydäninfarktin. Keskiarvot testattiin t-testillä ja prevalenssit khiin neliö -testillä. Tulokset Tutkitun väestön kokonaiskolesterolitaso on hiukan noussut vuodesta lähtien (taulukko 1). Sydäninfarktin sairastaneiden, ohitusleikkauksessa tai pallolaajennuksessa olleiden kolesterolitasoissa ei ole tapahtunut muutosta vuosien ja välillä. Heistä yli 70 %:lla kolesterolitasot olivat alle 5 mmol/l. Rasitusrintakipua raportoineista alle puolella kolesteroli oli alle 5 mmol/l. Diabeteslääkitystä saavilla kolesterolitasot olivat matalammat kuin verenpainelääkkeitä käyttävillä. Miehistä kolesterolilääkkeitä käytti 21 % ja naisista 15 % (taulukko 2). Näissä osuuksissa ei ollut tapahtunut muutosta tutkimusvuosien välillä. Miesten osalta lääkitys oli hiukan tehostunut: lääkitystä käyttävien kolesterolin keskiarvo oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi (p = 0,01) vuonna kuin vuonna ja niiden potilaiden osuus, joiden kolesteroliarvot olivat 5 mmol/l tai enemmän, oli pudonnut 30 %:sta 23 %:iin (p = 0,01). Naisilla ei ollut tapahtunut vastaavaa muutosta. Sydäninfarktin sairastaneista 80 %, ohitusleikkauksessa olleista 85 % ja pallolaajennuksessa olleista 90 % käytti kolesterolilääkitystä vuonna. Vastaavat osuudet olivat rasitusrintakipua raportoineilla 53 %, diabeteslääkitystä käyttävillä 63 % ja verenpainelääkkeitä käyttävillä % (taulukko 3). Näissä osuuksissa ei ollut tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia viiden vuoden aikana. Yli 5 mmol/l:n kolesterolitaso oli %:lla kolesterolilääkitystä käyttävistä ja %:lla ilman lääkitystä olevista. Vuosien ja välillä näissä osuuksissa ei ollut tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Primaarisessa ehkäisyssä kolesterolilääkityksen kohdentumista suuren riskin väestöryhmiin Taulukko 2. Kolesterolilääkitystä käyttävien osuus ikäryhmittäin. Lääkitystä käyttävien kolesterolin keskiarvo ja niiden osuus, joiden kolesteroli oli vähintään 5 mmol/l vuonna ja. Tilastollisesti merkitsevät muutokset lihavoitu. n Lääkitystä käyttävät % Kolesterolin ka, mmol/l Kolesteroli 5 mmol/l tai yli, % Miehet ,96, ,75 5, ,70, ,, Yhteensä ,59, Naiset ,80, ,23, ,10, ,82, Yhteensä ,96,

4 tieteessä Väestön kolesterolitaso on kohonnut viime vuosien aikana. Taulukko 3. Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien 35 7-vuotiaiden henkilöiden kolesterolilääkitys ja kolesterolitasot vuonna ja. Muutokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Sairaus/toimenpide n Kolesterolilääkitystä käyttävät % S-kol ka, mmol/l S-kol 5 % Ei kolesterolilääkitystä S-kol ka, mmol/l S-kol 5 % Sydäninfarkti ,,1 5,3 5, Ohitusleikkaus ,3,2 18,9 5, Pallolaajennus ,3, ,1 5, Rasitusrintakipu ,6, ,2 5, Diabeteslääkitys ,3, ,1 5, Verenpainelääkitys ,6, ,5 5, arvioitiin FINRISKI-laskuria käyttäen (taulukko ). Laskettaessa kymmenen vuoden riskiä saada vakava sepelvaltimotautikohtaus tai aivohalvaus otettiin huomioon sukupuoli, ikä, verenpaine, tupakointi, diabetes, HDL-kolesteroli ja kokonaiskolesterolitaso sekä vanhempien aivohalvaus tai sydäninfarkti. Mallissa kolesterolilääkitystä käyttävien kokonaiskolesterolia korotettiin 30 %:lla, minkä arvioitiin olevan kolesterolilääkityksen keskimääräinen vaikutus. Yli 90 %:lla kolesterolilääkitystä käyttävistä, yli 60-vuotiaista miehistä, jotka eivät ole sairastaneet sydäninfarktia tai aivohalvausta ja joille ei ole tehty ohitusleikkausta tai pallolaajennusta, oli yli 10 %:n riski saada aivohalvaus tai vakava sepelvaltimotautikohtaus seuraavan 10 vuoden aikana. Naisista alle puolella oli suuri riski. Nuoremmissa ikäryhmissä absoluuttinen riski oli pienempi. Taulukossa on suluissa riskiryhmään kuuluvien määrä nuoremmassa ikäryhmässä, jos heidät oletetaan 60-vuotiaiksi. Miehistä kukaan ei jäänyt pienimmän riskin ryhmään, mutta naisista tässä ryhmässä oli lähes puolet. Taulukossa 5 on aivohalvauksen tai sepelvaltimotaudin riski kymmenen vuoden aikana henkilöillä, jotka eivät ole sairastaneet näitä tauteja eikä heillä ei ole kolesterolilääkitystä. Miehistä kolmanneksella oli yli 10 %:n riski sairastua, ja heistä vajaalla kolmanneksella oli kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l. Naisista vastaavasti 7 %:lla oli yli 10 %:n sairastumisriski, ja heistä 18 %:lla oli kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l. Pohdinta Tutkitun väestön keskimääräinen kolesterolitaso on hiukan noussut vuodesta vuoteen, ja Kelan tilastojen mukaan kolesterolilääkityksen käyttö on hieman vähentynyt huippuvuodesta Tämä ei kuitenkaan näytä heijastuvan sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien kolesterolitasoihin tai lääkehoitoon. Kolesterolilääkkeitä käyttäneiden miesten kolesterolitasot olivat hiukan matalampia vuonna kuin vuonna. Tämä viittaa lääkehoidon tehostumiseen. Naisilla vastaavaa kehitystä ei havaittu. Osa sepelvaltimotautipotilaista on ilman 2597

5 Alkuperäistutkimus Taulukko. Aivohalvauksen tai sydäninfarktin riski 10 vuoden aikana henkilöillä, joilla on kolesterolilääkitys, mutta jotka eivät ole sairastaneet sydäninfarktia tai aivohalvausta ja joille ei ole tehty ohitusleikkausta eikä pallolaajennusta. Riskiä laskettaessa tutkittujen kolesteroliarvoja on korotettu 30 %. Suluissa on nuoremmasta ikäryhmästä kyseisessä riskiluokassa olevien määrä, kun heidät oletetaan 60-vuotiaiksi. Riski Ikä v Ikä 60 7 v Miehet 0,9 % 35 (0) 33 (0) ,9 % 39 (36) 37 (32) % 26 (6) 30 (68) 9 93 n Naiset 0,9 % 75 (5) 62 (37) ,9 % 17 (38) 25 (37) % 8 (17) 13 (26) 1 8 n kolesterolilääkitystä ja heidän kolesteroliarvonsa ylittävät suositukset. Osalla lääkitystä käyttävistä sepelvaltimotautipotilaista kolesteroliarvot olivat suosituksia korkeammat. Siten sepelvaltimotautia sairastavien kolesterolilääkityksessä on edelleen tehostamisen varaa. Myös osalla verenpainepotilaista ja diabeetikoista kolesteroliarvot olivat varsin korkeat. Vuosikymmenien aikana on sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliarvoissa tapahtunut huomattavaa paranemista. Vuonna 82 infarktin sairastaneiden kolesteroliarvot olivat noin 6,8 mmol/l ja vielä 92 hiukan alle 6 mmol/l (5). Vuonna lääkkeitä käyttävien, infarktin sairastaneiden kolesterolin keskiarvo oli,1 mmol/l ja ilman kolesterolilääkitystä olevien 5,6 mmol/l. Yli 60-vuotiailla ateroskleroosin primaarisessa ehkäisyssä kolesterolilääkitys näyttää hyvin kohdistuvan suuren riskin henkilöihin. Nuoremmissa ikäryhmissä 10 vuoden absoluuttisen riskin käyttäminen on ongelmallisempaa. Nuorempien riskiä voidaan arvioida käyttämällä suhteellista riskiä tai olettamalla heidän ikänsä 60-vuotiaiksi. Näin arvioiden kukaan kolesterolilääkitystä käyttävistä miehistä ei jäänyt pienimmän riskin ryhmään. Naisista sen sijaan tähän ryhmään jäi vajaa puolet. Nuorten naisten riskiä arvioitaessa ikää voisi siirtää vielä vanhemmaksi, koska 60-vuotiaiden naisten absoluuttinen riski saada sepelvaltimotauti seuraavan 10 vuoden aikana on oleellisesti pienempi kuin miesten ja myös elinajanodote on pitempi. FINRISKI-laskuria käyttäen tämä on helppo toteuttaa potilastyössä (5). Tutkittujen sijoittamisessa riskiryhmiin on arvioitu, että lääkitys pienentää kolesteroliarvoja keskimäärin 30 %. Arvio perustuu kliinisiin lääketutkimuksiin (6), koska kolesterolilääkityksen tehosta väestötasolla ei ole tietoa. Noin 75 % tutkituista miehistä ei ollut sairastanut sepelvaltimotautia tai aivohalvausta eikä heillä ollut kolesterolilääkitystä. Kolmasosalla heistä 10 vuoden riski sairastua oli suurempi kuin 10 %. Suurimalla osalla heistä oli kohonnut kolesterolitaso. Tämä varsin suuri ryhmä hyötyisi ruokavaliomuutoksista kolesterolitason alentamiseksi, ja osalle heistä olisi syytä harkita kolesterolilääkitystä. Pitkän aikaa jatkuvasti suurentunut kokonaiskolesteroli on kuitenkin merkittävä ateroskleroosin riskitekijä. Vuosikymmenien aikana osallistuminen väestötutkimuksiin on vähentynyt. Kahden viimeisen tutkimuskerran välillä osallistuminen on vähentynyt vain hiukan, ja se tuskin vaikuttaa johtopäätöksiin. Kelan tilastot ja väestötutkimuksen tulokset kolesterolilääkityksen käyttäjämääristä ovat suurusluokaltaan hyvin samanlaiset. Itse raportoituihin sairauksiin liittyy aina tietty virhemahdollisuus. Tämän vuoksi diabeteksen ja verenpaineen osalta päädyttiin määritelmään, jossa potilas on käyttänyt lääkitystä riskitekijänsä hoitoon. Yleensä potilaat tietävät vakavat sairautensa. Lomakekysymyksistä rasitusrintakipu on epätarkin. Osa väestöstä raportoi rasitusrintakipua, joka ei liity sepelvaltimotautiin. Statiinihoidolla on osoitettu olevan vaikutusta sairastavuuteen kaikissa merkittävissä alaryhmissä sekä sekundaarisessa että primaarisessa ehkäisyssä miehillä ja menopaussin ohittaneilla naisilla, valtimotautia sairastavilla ja sairastamattomilla, diabeetikoilla ja ei-diabeetikoilla (7,8). Suhteellinen hyöty näyttäisi olevan riippumaton potilaiden lähtötason riskistä, eli myös pienen riskin henkilöt hyötyvät hoidosta, tosin ainakin lyhyellä aikavälillä absoluuttisesti vähemmän (8). Syöpäkuolleisuuteen statiinihoidoilla ei ole vaikutusta, eikä myöskään kuolleisuuteen muihin syihin kuin sydän- ja verisuonisairauksiin. Siten statiinit pienentävät kokonaiskuolleisuutta. Niitä voidaan siis pitää varsin turvallisina lääkkeinä. Myopatian riski viiden vuoden aika- 2598

6 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Statiineja käytti vuonna Kelan tilastojen mukaan henkilöä. Lisääntyneestä tutkimusnäytöstä huolimatta kolesterolilääkkeiden käyttöä on parin viime vuoden aikana voimakkaasti arvosteltu, ja tämän on pelätty vaikuttavan potilaiden hoitoon. Tämä tutkimus opetti Lääkityksen käyttö sekundaarisessa ehkäisyssä on onnistunut kohtuullisen hyvin. Osa sepelvaltimotautipotilaista on kuitenkin ilman lääkehoitoa tai heidän kolesteroliarvonsa ovat edelleen suurentuneet. Lääkityksen käytössä ei ole tapahtunut oleellista muutosta vuosien ja välillä. Lääkitystä käyttävien miesten kolesterolitaso oli matalampi vuonna kuin vuonna, naisilla ei vastaavaa muutosta havaittu. Väestön keskimääräinen kolesterolitaso oli noussut vuosien ja välillä. English summary > in english FINRISK study in and : Cholesterol-lowering medication in highrisk groups needs to be intensified Taulukko 5. Kolesteroliarvojen jakauma ja aivohalvauksen tai sepelvaltimotaudin riski 10 vuoden aikana sairastumisriskin mukaisissa ryhmissä tutkittavilla, jotka eivät ole sairastaneet näitä tauteja ja joilla ei ole kolesterolilääkitystä. Sairastumisriski Kolesteroliryhmä, mmol/l n %,9 5 5,9 6 6,9 7+ Yhteensä, % Miehet 0,9 % ,9 % % Yhteensä ,9 % ,9 % % Yhteensä Naiset 0,9 % ,9 % % Yhteensä ,9 % ,9 % % Yhteensä na on kliinisten kokeiden perusteella 0,5 ja vakavamman rabdomyolyysin 0,1 tapausta enemmän tuhatta hoidettua potilasta kohden (7). Statiinihoitoon näyttäisi liittyvän pieni diabeteksen lisääntymisen riski (9). Riskin kasvu on kuitenkin oleellisesti pienempi kuin saatava hyöty sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisuuden kannalta (7). Lisäksi statiinien käyttäjien insuliiniherkkyyttä voidaan kohentaa painonhallinnalla sekä muuttamalla ruokavaliossa tyydyttyneitä rasvoja tyydyttymättömiksi (10). Lähinnä tapausselostusten tai vakioimattomien epidemiologisten havaintojen perusteella on epäilty, että statiinihoito lisäisi haimatulehduksia. Statiinihoitoa käyttävät kuitenkin usein sellaiset potilasryhmät (diabeetikot, ylipainoiset), joilla on muutenkin suurentunut haimatulehduksen riski. Satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuva meta-analyysi osoittaakin, ettei statiinihoitoon liittynyt suurentunutta haimatulehduksen riskiä, pikemminkin päinvastoin (11). Kognitioon ei statiineilla näytä olevan sen paremmin hyödyllistä kuin haitallistakaan vaikutusta, kun otetaan huomioon tähänastinen kokonaisnäyttö (12). Skotlannissa toteutetun privastatiinitutkimuksen mukaan satiinilääkitys primaarisessa ehkäisyssä näyttää säästävän merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia (13). Viimeaikainen keskustelu kolesterolin merkityksestä on johtanut väestön veren kolesterolitason nousuun tyydyttyneiden rasvojen käytön lisääntymisen takia. Tämä ei näytä onneksi ainakaan vähentäneen väestötasolla saavutettua sydän- ja verisuonitautipotilaiden tai suuressa valtimotautiriskissä olevien henkilöiden kolesterolin lääkehoitoa. n 2599

7 english summary Erkki Vartiainen MD, PhD, Professor, *Assistant Director General National Institute for Health and Welfare (THL) Tiina Laatikainen Timo Strandberg Veikko Salomaa Pekka Jousilahti Antti Jula FINRISK study in and : Cholesterol-lowering medication in high-risk groups needs to be intensified Background The aim of the study was to assess cholesterol-lowering drug use in Finland in and in the National FINRISK Study Methods A health examination survey was performed in five geographical areas for a random sample of a 35-7-year-old population. The sample size was 000 in each year. The participation rate in was 63% in men and 69% in women and in 60% and 6% respectively. Disease rates were self-reported via a questionnaire. Lipid measurements were done in the biochemical laboratory of the National Institute of Health and Welfare. Results Lipid-lowering drugs were used by 21% of men and 15% of women. No change was observed during the past five years. Cholesterol concentrations were 5 mmol/l or more in 23% of men and 2% of women who were using lipid-lowering drugs. The drugs were used by 80% of patients with a history of myocardial infarction, 85% with a history of bypass surgery, 90% with stents, 58% with angina pectoris, 53% with diabetes, and % with hypertension. No changes in these proportions had occurred in the past five years. Conclusions The use of lipid lowering drugs was quite well directed to patients with the greatest need. However, there is still room for improvement in the treatment among patients ovrall and among high-risk groups. 2599a