Turvallisuusasenteisiin ja motivaatioon vaikuttaminen

Transkriptio

1 Turvallisuusasenteisiin ja motivaatioon vaikuttaminen tutkija Mikko Nykänen, Työterveyslaitos Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät-kampanjan avausseminaari Työterveyslaitos Mikko Nykänen 1

2 Kokonaisturvallisuus on ihmisten toiminnan ja työpaikan kulttuurin kehittämistä Vaikuttamisen mahdollisuus synnyttää motivaatiota

3 Olosuhteet vaikuttavat motivaatioon TYÖTURVALLISUUSKULTTUURI TURVALLISUUSJOHTAMINEN TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Turvallisuusmotivaatio ja asenteet Tahtotila toimia työturvallisuutta tukevalla ja edistävällä tavalla Turvallisuuden ylläpitäminen ja edistäminen työyhteisössä Mukaillen: Christian ym. 2009

4 Työturvallisuuskulttuuri Turvallisuuskulttuuri sisältää työturvallisuuteen liittyvät asenteet, arvot, teot ja käytännöt organisaatiossa (Guldemund 2000) Jokainen työyhteisön jäsen on samanaikaisesti paitsi turvallisuuskulttuurin muokkaaja myös sen muokkaama Työturvallisuuskulttuuri syntyy osana jokapäiväistä toimintaa. Se on koko työyhteisön toiminnan tulos. Työturvallisuuskulttuuria ei ole ennen kuin ihmiset tulevat töihin aamulla ja tekevät sen

5 Kuinka luoda olosuhteita motivaatiolle? Osallistava kehittäminen Ihmiset ovat voimavara työturvallisuuden kehittämisessä Uudistava turvallisuusjohtaminen Visio, inspirointi ja kannustaminen Työterveyslaitos Mikko Nykänen

6 Osallistava kehittäminen Miten? Turvallisuushavaintojen käytännöt (myös positiiviset havainnot) Kehittämisideoiden ja aloitteiden kerääminen Turvallisuuskävelyt/kierrokset, turvallisuustuokiot Hyötyjä Henkilöstön turvallisuustietoisuus lisääntyy Saadaan tietoa asioiden kehittämiseen ja työmenetelmien parantamiseen Luodaan edellytyksiä motivaatiolle edistää työturvallisuutta. Esim. Luria & Morag 2012

7 Osallistaminen motivoi Kun ihminen tunnistaa mahdollisuutensa vaikuttaa asioihin, saadaan kannustin toimia. Jos ihminen kokee, että hänellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia, todennäköisyys ryhtyä toimintaan on pienempi. Ihmisillä on erilaisia ajattelumalleja myös työtapaturmien ja haittojen syntymekanismeista sekä niiden ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista. Työntekijät, jotka kokevat voivansa ennaltaehkäistä haittoja/tapaturmia ovat motivoituneempia ylläpitämään ja kehittämään työturvallisuutta. Kun työntekijä kokee olevansa aktiivinen toimija työturvallisuuden edistämisessä vahvistuu tahtotila ylläpitää ja kehittää turvallisuustasoa Osallistavat käytännöt ja matala kynnys osallistua omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistaminen (Lähteitä: Christian ym. 2009; Jones & Wuebker 1993).

8 Osallistava käytäntö: Turvallisuuskävelyt ja kierrokset 1. Suunnitellaan yhdessä reitti työpaikalla 2. Toteutetaan kierros tehden havaintoja työympäristöä, työturvallisuutta ja työn sujuvuutta koskevista asioista. Havainnoidaan sekä positiivisia asioita että mahdollisia epäkohtia. 3. Käydään läpi turvallisuuskävelyn tulokset ja kehittämisideat, laaditaan suunnitelma ja aikataulu toimenpiteille, tiedotetaan laajemmin havainnoista (pos. ja neg.) sekä toimenpiteistä.

9 Havainnoinnin kohteita turvallisuuskävelyllä Järjestys ja siisteys, liikkumisturvallisuus Kemikaalien säilytys, siirrot ja käsittely Turvallisten työtapojen mahdollistaminen (esim. työympäristön järjestelyt) Paloturvallisuus, alkusammutus ja pelastusvalmius Ensiapu Ergonomia Melu, valaistus, lämpötila Koneet, laitteet, työvälineet (esim. asianmukainen toimintakunto ja säilytys) Sähköturvallisuus

10 Osallistava käytäntö: vaarakartta Laaditaan työtiimin kesken pohjapiirustus/kartta omaan työympäristöön/työkohteeseen liittyvästä alueesta. Merkitään piirustukseen keskeisiä vaaranpaikkoja värejä käyttäen. Listataan vaaroja ja määritellään keinoja niiden torjumiseksi. Välitetään tulokset eteenpäin. Tapaturmavaarat Raskaat nostot tai siirrot, törmäysvaara, putoavat tai kaatuvat esineet, koneet ja laitteet, terävät esineet, liukkaus, kompastumisvaara, ym. Kemialliset ja biologiset vaarat Kemikaalit, pölyt, öljyt, kaasut, syövyttävät aineet, ym. Muut terveys- ja turvallisuusvaarat: Hankalat työasennot, melu, kylmyys, kuumuus. ym VAAROJA KEINOJA TYÖ- TURVALLISUUTEEN Työterveyslaitos Mikko Nykänen

11 Uudistava turvallisuusjohtaminen Uudistava turvallisuusjohtaminen vahvistaa turvallisuusilmapiiriä, henkilöstön turvallisuustietoisuutta ja toimintaa työturvallisuuden kehittämiseksi. Uudistavan turvallisuusjohtamisen osa-alueet: 1. Idealisoiva vaikuttaminen 2. Inspiroiva motivoiminen 3. Älyllinen stimulointi 4. Alaisten yksilöllinen huomiointi Työterveyslaitos Mikko Nykänen Lähteet: Barling, Loughlin & Kelloway 2002; de Koster, Stam & Balk 2011; Mullen, Kelloway & Teed 2011; Smith, Eldrige & Dejoy 2016; Griffin & Hu 2010

12 Uudistava turvallisuusjohtaminen 1. Idealisoiva vaikuttaminen (eng. Idealized influence) Työturvallisuusasiat priorisoidaan suhteessa tuottavuuspaineisiin ja työnopeuteen Johto ja esimiehet osoittavat sitoutuneisuutta työturvallisuuden edistämiseen ja toimivat esimerkkeinä Työturvallisuus säännöllisesti esillä keskusteluissa ja kohtaamisissa työn arjessa Mukaillen: Barling, Loughlin & Kelloway 2002; de Koster, Stam & Balk 2011

13 2. Inspiroiva motivoiminen. (eng. Inspirational motivation) Luodaan visio työturvallisuudelle, asetetaan konkreettisia ja mitattavissa olevia tavoitteita. Työntekijöille välitetään viesti työturvallisuudesta organisaation keskeisenä arvona. Työturvallisuuteen liitetään erilaisia positiivisia merkityksiä kuten osaaminen, ammattitaito, onnistuminen Tehdään onnistumiset ja kehitys näkyväksi, painotetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia Poikkeamatilanteissakin annetaan myös positiivista palautetta onnistuneesta toiminnasta Korostetaan työturvallisuutta koskevan aktiivisuuden hyötyjä (mm. terveys, työn sujuvuus) Mukaillen: Barling, Loughlin & Kelloway 2002; de Koster, Stam & Balk 2011

14 3. Älyllinen stimulointi (eng. intellectual stimulation) Kannustetaan henkilöstöä työturvallisuutta koskevaan havainnointiin, tiedon välittämiseen sekä tuomaan esille kehittämisehdotuksia työturvallisuuden ja työn sujuvuuden edistämiseksi. Annetaan välineitä oppimiseen, ideointiin ja ehdotusten esittämiseen, luodaan matalakynnys osallistumiseen. 4. Alaisten yksiöllinen huomioiminen (eng. Individualized consideration) Jalkautuminen, osoitetaan kiinnostusta työntekijöiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen eri tavoin. Mukaillen:Barling, Loughlin & Kelloway 2002; de Koster, Stam & Balk 2011

15 Lopuksi Henkilöstö on voimavara ennaltaehkäisevän työturvallisuuskulttuurin kehittämisessä Työturvallisuutta edistävän kulttuurin kehittämiseen tarvitaan koko työyhteisön panosta. Osallistavat käytännöt ja uudistava turvalllisuusjohtaminen ovat tärkeitä välineitä Toimivat ratkaisut ovat usein organisaatiokohtaisia, mutta hyviä käytäntöjä voidaan jakaa ja oppia samalla toisilta Työturvallisuus on yhteinen asia, josta hyötyvät kaikki

16

17 Lähteitä Barling, J., Lougling, C & Kelloway, E. (2002). Development and Test of a Model linking Safety-spesific Transformational Leadership and Occupational Safety. Journal of applied psychology, 87, Christian, M. S., Bradley, J. C., Wallace, J. C., & Burke, M. J. (2009). Workplace safety: A meta-analysis of the roles of person and situation factors. Journal of Applied Psychology, 94, Guldenmund, F. (2000). The nature of safety culture: a review of theory and research. Safety Science, 34, Griffin, M & Hu, X. (2013). How leaders differentially motivate safety compliance and safety participation: The role of monitoring, inspiring, and learning. Safety Science, 60, Jones, J & Wuebker, L. (1993). Safety locus of control and employees accidents. Journal of business and Psychology, 7(4), de Koster, R., Stam, D., Balk, B. (2011) Accidents happen: The influence of safety-specific transformational leadership, safety consciousness, and hazard reducing systems on warehouse accidents. Journal of Operations Management, 29, pp Luria, G & Morag, I. (2012). Safety management by walking around (SMBWA): A safety intervention program based on both peer and manager participation. Accident analysis and Prevention 45, Mullen, J., Kelloway, K & Teed, M (2011) Inconsistent style of leadership as a predictor of safety behaviour. Work & Stress, 25:1, 41-54, Smith, T., Eldridge, F & DeJoy, D. (2016). Safety-specific transformational and passive leadership influences on firefighter safety climate perceptions and safety behavior outcomes. Safety Science, 86 (2016), pp

18 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos