Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2012 Sisältää myös ruoppaustarkkailun tulokset syksyltä 2012

Transkriptio

1 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2012 Sisältää myös ruoppaustarkkailun tulokset syksyltä 2012 Eeva-Kaarina Aaltonen Tiia Sillanpää Heli Ratia Pietarsaari 2013 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD ; :

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tarkkailun peruste Aineisto ja menetelmät Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit 3 2 Sääolot ja hydrologia 3 3 Kuormitus Jätevesikuormitus Lämpökuormitus Luodon-Öjanjärvi 9 4 Merialueen vedenlaatu Vedenlaatu talvella Vedenlaatu avovesiajalla Perifytonkasvatuksen tulokset Vedenlaadun muutokset Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit 22 5 Kalataloustarkkailu 24 6 Katsaus tarkkailualueen muihin selvityksiin vuonna Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pohjaeläintarkkailut vuonna Menetelmät Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat Ekologinen luokitus pohjaeläinindeksien perusteella Lämpötilakartoitukset Mässkärin luontoasema Pörkenäsin leirikeskus 29 7 Pietarsaaren sataman ja laivaväylän ruoppaus- ja läjitystöiden tarkkailun yhteenveto 2012 ja kesän 2013 tulokset Tarkkailun peruste / päätös Satama-alueen ja väylän ruoppaus- ja läjitystyöt vuonna Tarkkailun toteutus vuonna Tarkkailun tulokset vuonna Ruoppausalueen tarkkailu Kiinteiden pisteiden tarkkailu 34 8 Tiivistelmä 36 Lähdeluettelo Liitteet 1-13 Kansikuva: Eeva-Kaarina Aaltonen (2012)

3 1 Johdanto Tarkkailun peruste Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen (Pietarsaaren Vesi) sekä UPM Kymmene Oyj:n massa- ja paperitehtaiden sekä muiden yksiköiden jätevedet. Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n (OSTP) jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet. Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan samalle alueelle. Myös Pietarsaaren Satama osallistuu yhteistarkkailuun. Vuoden 2012 lopulla tehtiin myös satama-altaan ruoppausvaikutusten tarkkailua. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1. Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden tarkkailuvelvoitteet perustuvat seuraaviin Länsi- Suomen ympäristökeskuksen (LSU), Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (LSY) ja Vaasan hallintooikeuden (VHO) päätöksiin: Pietarsaaren kaupunki/ LSY 45/2005/1 ( ) lupamääräyksest 8) ja 9), Pietarsaaren vesi VHO2007/0568/2 ( ) UPM Kymmene Oyj LSY 85/2003/1 ( ) lupamääräys 40) VHO 00282/04/5101 ( ) Outokumpu Stainless LSU 2002 Y 462 (111) lupamääräykset 14) 20) Tubular Products Oy Alholmens Kraft Oy Ab LSY 71/2003/3 lupamääräykset C1 ja C3, VHO 01/0142/4 Pietarsaaren Satama LSY 43/2006/2 ( ) lupamääräykset 20), 22) ja 23) Liikenneviraston Länsi ESAVI/187/04.09/2010 lupamääräys 10), LSSAVI/117/04.09/2011, Suomen väyläyksikkö ja EPOELY/35/07.04/2010, Dnro POHELY/1822/5723/2011, Pietarsaaren Satama VHO nro 11/0420/2, VHO nro 11/0757/2 Pietarsaaren edustalla noudatettiin vuonna 2012 vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa jaksolle (Aaltonen 2008), jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään LSU Y-524(121) ( ) ja Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö päätöksellään 2583/ 5723/ 2002 ( ). Tarkkailuohjelman päivityksessä vuonna 2008 tarkistettiin havaintopaikkojen ja näytteenottokertojen lukumääriä sekä analyysivalikoimia. Myös pohjaeläinseurantaan tehtiin muutoksia. Vuosittaista tarkkailua täydennetään määrävuosin tehtävin erillisselvityksin. Pietarsaaren Sataman ruoppaustarkkailuohjelma (Kujala 2011) on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksessa (EPOELY/35/07.04/2010) ja kalataloustarkkailuohjelma Pohjanmaan Ely-keskuksessa (POHELY/1822/5723/2011). Tässä yhteenvedossa käsitellään tarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 2012 vedenlaatu- ja vuosittaisen kalataloustarkkailun tiedot ja referoidaan vuoden aikana alueella tehtyjen muiden selvitysten tuloksia: uimaranta- ja leväseurantatulokset (kpl 6.1), pohjaeläintarkkailu (kpl 6.2), Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueen lämpötilakartoitukset (kpl 6.3) ja Mässkärin luontoaseman jätevedenpuhdistamon tarkkailu (kpl 6.4). Pörkenäsin leirikeskuksen jäteveden kuljetettiin vuonna 2012 Alhedan jätevedenpuhdistamolle, joten tarkkailutuloksia ei ole vuodelta 2012 (kpl 6.5). Yhteenvedon on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy.

4 2 Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialue, purkupaikat ja havaintopaikat. Vedenlaadun kartoituspisteitä ( ja ) on yhteensä 16 kpl, joista 8 on intensiiviseurannassa ( ). 1.2 Aineistot ja menetelmät Vuoden 2012 tarkkailuaineisto koostuu seuraavista osakokonaisuuksista: 1 talvinäytteenotto 16 meri- ja 2 järvipisteeltä (kuva 1) 3 avovesiajan laajaa näytteenottokierrosta 16 meri- ja 2 järvipisteeltä 6 avovesiajan näytteenottoa 6 meripisteeltä ja 2 Luodonjärven pisteeltä (intensiiviseuranta) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset pisteeltä P64 (liite 5) Pietarsaaren Sataman ruoppaustarkkailun näytteenotot syksyllä perifytonkasvatusjakso (2 viikkoa) 9 havaintoalueella vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta ja leväseurannasta Vedenlaatutarkkailun analyysitulokset ovat tämän yhteenvedon liitteinä 2 (laajat näytteenotot) ja 3 (intensiivitarkkailu). Myös ruoppaustarkkailun tulokset sisältyvät liitteeseen 3. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen näytteenoton tulokset havaintopaikalta P64 löytyvät liitteestä 5. ELY-keskus ei ole vuoden 2009 jälkeen ottanut näytteitä havaintopaikalta P62.

5 3 Vuosina NabLabs Oy:n laboratoriossa Aquakem-menetelmällä määritettyihin fosfaattifosforituloksiin pitoisuusalueella 2 9 µg /l sisältyy normaalia suurempi mittausepävarmuus ja tulokset on tästä syystä merkitty vedenlaaturekisteriin lipputiedolla W (lipputieto epävarma tulos). Perifytontulokset ovat liitteenä 4 ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) vedenlaatutulokset liitteenä 5. Kalataloustarkkailun tiedot on koonnut Norra svenska fiskeområdet (Wistbacka 2013) ja ne ovat liitteenä 6. Yhteenvetotaulukko uimarantojen valvontatuloksista on liitteenä 7 ja valtakunnallisen leväseurannan tulokset Ådön kalasatamasta ovat liitteenä 8. Pohjaeläintulokset ovat liitteenä 9, Mässkärin luontoaseman jätevesitulokset liitteenä 10, OSTP:n kuormitus liitteenä 11 ja luettelo tarkkailussa käytetyistä menetelmistä on liitteenä 12. Pietarsaaren edustalle on vuonna 2004 laadittu Perämeri Life hankkeen yhteydessä rehevöitymismalli (Korpinen ym 2004), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilanteiden vaikutuksia. Pietarsaaren edustan merialueen tarkkailuaineistoista on tehty yhteenvetoraportti jaksolta (Aaltonen ja Kalliolinna 2011). 1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit Suomessa on vesienhoidon suunnittelun myötä siirrytty yleiseurooppalaiseen vesien luokittelujärjestelmään, jossa pintavedet (järvet, joet ja rannikkoalueet) on luokiteltu tyyppinsä mukaisia vertailuarvoja noudattaen viiteen laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono (Vuori ym 2009). Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien hyvän tilan säilyttäminen tai saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Pintavedet on jaoteltu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Kullekin tyypille on määritelty vertailuolot, jotka puolestaan ovat lähtökohtana ihmistoiminnan määrää kuvaavalle luokitukselle. Tyypittely on tehty erikseen jokivesille, järville ja rannikkovesille. Pietarsaaren edustan merialueella vesimuodostumat Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo sijoittuvat tyyppiin Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) ja vesimuodostumat Kallan ja Uudenkaarlepyyn ulkoinen merialue tyyppiin Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu). Jokisuiden vaihettumisvyöhykkeet sisältyvät sisempiin rannikkovesityyppeihin (Vuori ym 2009). Luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään fysikaalis-kemiallisia vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Talvinäytteistä käytetään pintaveden kokonaisravinnepitoisuuksia ja kasvukauden näytteistä kasviplanktonia kuvaavan a-klorofyllin pitoisuuksia ja näkösyvyyttä. Biologisena luokittelutekijänä on Perämeren alueella lisäksi pohjaeläimistö, jota kuvataan ns BBI-ELS-indeksin perusteella. Pietarsaaren edustan yhteistarkkailuaineistosta on tehty vedenlaatuparametrien perusteella havaintopaikkatasoinen luokitus, joka esitetään kappaleessa 4.5. Pohjaeläinindeksin perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus on vastaavasti kappaleessa 6.2 (Nyman 2013). Vesimuodostumittain tehtävä kokonaisarvio ja ekologisen tilan määrittely tehdään seuraavan kerran vuonna 2015 vesienhoitoprosessin yhteydessä. 2 Sääolot ja hydrologia Vuoden 2012 sademäärät (Kokkola/Korplax) ja keskilämpötilat (Kruunupyy) lähimmiltä säähavaintoasemilta sekä vertailujakson tiedot on esitetty kuvissa 2 ja 3 (Ilmatieteen laitos 2012). Jääpäivien lukumäärä näkyy taulukossa 1 (Matero/ Ilmatieteen laitos 2013). Luodonjärven juoksutukset Hästgrundetista ja Gertrudsista ilmenevät kuvasta 4. Luodon-Öjanjärven ja meriveden korkeuden vaihtelut Pietarsaaren satamassa on esitetty liitteessä 1.

6 4 Vuoden 2012 kokonaissadanta (743 mm) Kokkolan Korplaxissa oli normaalia (544 mm) isompi. Vuoden sadanta poikkesi selvästi pitkän ajan vertailusta siten, että huhti- ja toukokuussa sekä elo- ja lokakuussa satoi selvästi tavallista enemmän. Varsinkin elo- ja lokakuu olivat merkittävästi sateisempia aiempaan verrattuna (kuva 2). Vuoden keskilämpötila oli Kruunupyyssä 0,4 C kylmempi kuin vertailujaksolla. Ilman lämpötila oli, kuten yleensäkin toukokuusta heinäkuuhun Kallanissa viileämpi kuin Kruunupyyssä (kuva 3). Pysyvän jääpeitteen kesto oli talvella Pietarsaaren edustalla kolme ja puoli kuukautta, alkaen tammikuun alussa ja päättyen huhtikuun puolessa välissä, eli reilun kuukauden lyhyempi kuin vertailujaksolla Sadanta/ Nederbörd mm 140 Korplax 2012 Korplax I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuvat 2 ja 3. Kuukausisadanta Korplaxissa 2012 sekä jakson keskiarvot Korplaxissa ja kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Pietarsaaren Kallanissa 2012 sekä jakson keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos 2012a). Taulukko 1. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä) ja vertailujaksolla (M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo, min = pienin ja max = suurin jaksolla ) (Seinä & Peltola 1991 ja Matero 2013). Paikka Talvi 2011/ A B C D E M Min Max Pietarsaari, satama Ådöskatan Mässkär Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudsissa, Strorströmmenissä ja Öjan Bågastissa (Krekilä) on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien virtaama on 5 m 3 /s, Storströmmenin 1 m 3 /s ja Bågastin virtaama 2 m 3 /s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun meren ja järven vedenpintojen ero on noin 5 10 cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pinnankorkeuden vaihteluista vuonna 1998 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpinta välillä cm (N 60 ). Luodon-Öjanjärven vedenpinnan korkeus ja juoksutukset vuonna 2012 ilmenevät liitteestä 1. Luodon-Öjanjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja tulvaluukkujen ja kalateiden aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 2012a, kuva 4). Luodonjärvestä mereen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna ,8 m 3 /s, eli runsaista sateista johtuen selvästi isompi kuin keskimäärin säännöstelymuutoksen jälkeen (vertailujakso ,4 m 3 /s), mutta

7 5 samaa luokkaa kuin vuonna 2011 (41,6 m 3 /s). Juoksutus mereen jakautui siten, että Hästgrundetista juoksutettiin keskimäärin 23,0 m 3 /s (50 %), Gertrudsin tulvaluukuista 15,1 m 3 /s (33 %) ja kalateistä yhteensä 7,6 m 3 /s (17 %). Luodonjärven juoksutukset noudattelivat vuonna 2012 pitkälti normaalia jaksotusta, joskin helmi- ja joulukuussa juoksutukset olivat hieman vähäisempiä kuin vertailujaksolla ( ). Kevättulva ajoittui huhti-toukokuulle, nousi sangen korkealle ja laski nopeasti. Kesä-marraskuussa järvivettä juoksutettiin mereen enemmän vertailujaksoon verrattuna. Gertrudsin kalatie oli noin puolet tammikuusta kiinni, ja syksyllä lisäksi yksittäisiä päiviä. Storströmmenin kalatie oli yhtä päivää lukuun ottamatta auki koko vuoden. m 3 /s Luodonjärven juoksutukset 2012 Avtappningingar från Larsmosjön 2012 Kalatiet/ Fisklederna 12 Gertruds 12 Hästgrundet I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuva 4. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 2012 (UPM Kymmene 2012a) ja vertailujaksolla (Aaltonen ja Kalliolinna 2006). 3 Kuormitus Pietarsaaren edustalle tulee jäte-, jäähdytys- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivalumaalueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmene Oyj:n tehtailta ja Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luontoaseman puhdistamoilta, joilla on oma kuormitus- ja vesistötarkkailunsa. Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n (OSTP) jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä. Bågastin kalatien vaikutusalue jää tämän tarkkailualueen pohjoispuolelle. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä.

8 3.1 Jätevesikuormitus 6 UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto oli vuonna AD tonnia sellua. Tuotetusta sellusta 94 % eli t valkaistiin. Lisäksi valmistettiin tonnia puuvapaata paperia. Sellun tuotanto oli noin 9 % edellisvuotista pienempi ja paperin tuotanto noin 9 % edellisvuotta suurempi. Vuonna 2012 BillerudKorsnäs Ab:n (ent Walki Oy) teollisuuskääreiden tuotanto oli tonnia eli jonkin verran edellisvuotta suurempi. UPM:n puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlahdessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM:n (2012b) puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdettu kokonaisfosforin kuormitus oli suurempi kuin edellisvuonna (kuva 5). BOD- ja typpikuormitus olivat edellisvuosia pienemmät, kiintoaine-, COD- ja AOXkuorma samaa tasoa kuin vuonna Fosforikuormitus vaihteli talvikaudella välillä kgp/d ja kesäkaudella välillä kgp/ d. Koko vuoden keskiarvo (29 kg P/d) oli suurempi kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo (27 kg P/d). Fosforikuormituksen kuukausitason (60 kgp/d) ja vuositason (55 kg/d) luparajat, samoin kuin muutkin ympäristöluvan mukaiset kuormitusrajat alittuivat vuonna Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (noin as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman sataman eteläpuolella (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jälkisaostuslaitoksessa, minne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten saniteettivedet. Vesistöön johdettu kuormitus oli lähes sama kuin vuonna 2011 (kuva 5). Lupaehdot saavutettiin kiintoaineen, COD Cr :n osalta kaikilla vuosineljänneksillä. Kokonaisfosforille asetettu pitoisuusraja (0,3 mg/l) ylittyi niukasti toisella vuosineljänneksellä. Lähtevän veden BOD 7 -pitoisuus ylitti luparajan toisella ja kolmannella vuosineljänneksillä ja reduktio jäi luparajaa (95 %) pienemmäksi toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä runsaiden sateiden laimentavien tulovesien vuoksi. Puhdistustehot olivat koko vuoden keskiarvoina seuraavat: kiintoaine 93,7 %, BOD 7 94,8 %, COD Cr 91,3 % ja kok-p 96,4 %. Typpireduktio oli vuoden keskiarvona 36 % (Ahlström 2013). Jätevesien aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD, BOD) % ja fosforikuormituksesta 91 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n (48 %), kaupungin (46 %) ja OSTP:n (6 %) kesken. Jätevesien aiheuttama fosforikuormitus on pienentynyt tasaisesti 1980-luvulta lähtien muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Orgaanisen aineen (BOD, COD) kuormituksessa on myös havaittavissa aleneva trendi. Typpikuormituksessa ei ole havaittavissa vastaavaa muutossuuntaa.

9 7 Kuva 5. Jätevesikuormitus vuosina UPM Kymmenen ja OSTP:n typpikuormitukset on eritelty vuodesta 1995 lähtien. (Pietarsaaren Veden lupaehdot lähtien neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU 10 mg/l, 95 %, COD Cr 75 mg/l, 85 % ja kok-p 0,3 mg/l, 95 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD 7 4,4 t O 2 /d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD Cr 70 t O 2 /d (60 t/d), fosfori 60 kg/d (55 kg/d) ja AOX 600 kg/ d (500 kg/d). Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n Pietarsaaren tehtailla valmistetaan teräslevyistä ja nauhoista ruostumattomia sekä haponkestäviä putkia ja putkenosia yhteensä noin tonnia vuodessa (kapasiteetti noin t/vuosi). Putket peitataan happoaltaassa, jossa on typpihappoa, fluorivetyhappoa ja rikkihappoa sekä vettä. Peittausprosessissa muodostuvat jätevedet käsitellään kaksivaiheisella NaOH-saostuksella sekä vuonna 2007 käyttöön otetussa prosessissa, jossa pääosa typpihaposta on korvattu rikkihapolla. Jätevesiä muodostuu noin m 3 /kk ja ne johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samassa purkuputkessa kuin UPM Kymmenen jätevedet (Pekka Pynttäri s.posti 2010). OSTP:n typpikuormitus oli vuonna kg/v alittaen luvassa asetetun tavoitearvon ( kg/v). Ympäristöluvassa OSTP:n metallikuormitukselle asetetut kuormitus- ja pitoisuusrajat toteutuivat hyvin vuonna 2012 (taulukko 2). OSTP:n kuormituksen kehitys vuosina ja nykyisen luvan mukaiset kuormitusraja-/ tavoitearvot on esitetty liitteessä 11. Taulukko 2. Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot sekä vuoden 2012 toteutuneet pitoisuudet ja kuormitukset. Metalli Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Toteutunut pitoisuus 1. vuosineljännes Toteutunut pitoisuus 2. vuosineljännes Toteutunut pitoisuus 3. vuosineljännes Toteutunut pitoisuus 4. vuosineljännes Kuormitus raja-arvo (kg/a) Toteutunut kuormitus 2012 (kg/a) 2012 (mg/l) 2012 (mg/l) 2012 (mg/l) 2012 (mg/l) Kromi 0,5 0,5 0,4 0,38 0, ,33 Nikkeli 0,5 0 0,01 0,184 0, ,05 Lyijy 0, , ,0022 Kadmium 0,1 0,0003 0,001 0, ,0039 Kupari 0,2 0,01 0 0,002 0,003 ei raja-arvoa 0,057 Fluoridi ei raja-arvoa 12,07 11,13 12,9 12, ph ei raja-arvoa ei raja-arvoa - kok-n ei raja-arvoa ei raja-arvoa Pietarsaaren sataman laitureiden ja satamakentän hulevedet johdetaan mereen neljän sade/hulevesikaivon kautta, jotka on varustettu hiekan- ja lietteenerottimilla sekä Laukko I:n linja lisäksi öljynerotuskaivolla. Hulevesikaivojen puhtaanapitoon on kiinnitetty vuodesta 2009 lähtien erityistä

10 8 huomiota ja kiintoaine- ja ravinnekuorman pääsyä kaivoihin on pyritty rajoittamaan peittämällä kaivot suojamatoilla lastaus- ja purkutoiminnan ajaksi. Mereen johdettuja vesiä tarkkailtiin vuonna 2012 silmämääräisesti päivittäisten tarkastuskertojen yhteydessä eikä kirjattavia poikkeamia havaittu. Vuonna 2007 tehtyjen hulevesianalyysien perusteella on arvioitu, että satama-alueen hulevesistä aiheutuva kokonaiskuormitus on 500 mm vuosisadannalla noin 120 kg N/v, 9 kg P/ v ja kg kiintoainetta/vuosi (Kujala 2012). Sataman saniteettivedet kerätään umpikaivoon ja kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle, kunnes satama-alueelta rakennetaan viemäri jätevedenpuhdistamolle. Kappaleessa 7 on yhteenveto syksyllä 2011 aloitetun satama-alueen ja väylän ruoppauksen tarkkailusta. 3.2 Lämpökuormitus Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 2012 sähköä (1 013 GWh/v), kaukolämpöä (277 GWh/v) ja prosessihöyryä (109 GWh/v) yhteensä GWh/v eli TJ/ v. Polttoaineiden energiasisältö oli noin TJ. Polttoaineina käytettiin turvetta (19 %), hiiltä (17 %), puuta (55 %), yhdyskuntajätettä (REF, 8 %), peltomassaa (0,2 %), 12 bar höyryä (0,5 %) sekä öljyä (0,3 %) voimalaitoksen käynnistykseen. Hiilen osuus polttoaineesta lähes kaksinkertaistui ja myös puun osuus kasvoi edellisestä vuodesta. Turpeen osuus sen sijaan pienentyi lähes 50 %. Voimalaitoksella (AK 1 ja AK 2) oli vuonna käyntituntia mikä oli noin 20 % vähemmän kuin vuonna Vuonna 2012 Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli TJ eli 49 % polttoaineiden kokonaisenergiasisällöstä. TJ/ a Lämpökuorma/ Värmebelastning Alholmens Kraft UPM Oyj Alheda, jvp Luodonjärvi Kuva 6. Eri lähteistä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla Vuonna 2012 jäähdytysvettä käytettiin 176 milj m 3 eli keskimäärin 5,7 m 3 /s (lupa 7,2 m 3 /s). Mereen johdetun jäähdytysveden lämpötila oli viikkokeskiarvoksi laskettuna lämpimintä elokuussa + 25,4 C (lupa + 33 C). Jäähdytysveden lämpötilanousu oli suurimmillaan helmikuussa + 11 C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 13 C) (Keränen 2013). Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuhdistamolta ja Luodonjärvestä (kuva 6). UPM Kymmenen lämpökuorma oli vuonna TJ.

11 9 Pietarsaaren jätevedenpuhdistamon lämpökuorma oli 22 TJ ja Luodonjärvestä tuleva luonnonmukainen lämpökuorma vuonna TJ (Keränen 2013). 3.3 Luodon-Öjanjärvi Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnekuormitus vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva 4). Järvestä tuleva kuormitus on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalateistä tulevat ravinnevirtaamat. Vuoden 2012 fosforikuormitus oli edellisvuotista suurempi sekä jätevesi- että järvivesikuormituksen lisääntymisestä johtuen. Luodonjärvestä tulevat typpi- ja fosforikuormitukset olivat isompia vuonna 2012 kuin vuonna 2011 (kuva 7). Kuva 7. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina Järvestä mereen juoksutettu fosforikuormitus oli vuonna 2012 koko vuoden keskiarvoksi laskettuna aikaisempaa suurempi, 170 kg P/ d eli noin 5,3-kertainen ja typpikuormitus noin 6,4- kertainen jätevesikuormaan verrattuna eli kg N/ d (taulukko 3). Taulukko 3. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna Muuttuja UPM OSTP Pietarsaari yht/tills. Järvestä Lähialue*) kg/ d (2012) Kymmene Jakobstad 2012 Från sjön Närområdet BOD COD Cr tot-p 29,0 2,8 31,8 169,1 9 tot-n , vesimäärä m 3 /d , *) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym 1998). Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta vaihtelee vuodenajoittain ja riippuu Luodonjärvestä tulevan kuormituksen vaihteluista. Jätevesikuormituksen osuus oli vuonna 2012 noin 16 % fosforin osalta sekä noin 14 % typen osalta. Jätevesien aiheuttaman fosforikuormituksen osuus oli pienimmillään marraskuussa (noin 5 %) ja jätevesien osuus typpikuormituksesta huhtikuussa (noin 6 %). Jätevesien osuus oli suurimmillaan fosforin ja typen osalta helmikuussa (typpi: 52 % ja fosfori: 49 %).

12 10 Kuva 8. Pietarsaaren edustan merialueelle tulevan ravinnekuormituksen (fosfori ja typpi) vaihtelu kuukausikeskiarvoina vuonna Merialueen vedenlaatu 4.1 Vedenlaatu talvella 2012 Jään alle muodostuu jäte- ja järvivesien virtausten seurauksena selvä kerrostuneisuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta. Pintaveden (1 m) ph-arvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeampaa ja sameampaa ja kokonaisravinteiden sekä orgaanisen aineen (TOC) pitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Myös rautapitoisuudet ovat pintavedessä huomattavasti korkeammat kuin alusvedessä. Jäte- ja järvivesien vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin eikä niitä aina voida erottaa toisistaan. Talvinäytteet otettiin Lähirannikolla ja saaristovyöhykkeellä jäätilanne oli varsin hyvä. Ahtojäät sekä avovesi/heikko jää estivät pääsyn pisteille P73 ja P75. Jäte- ja jokivesien leviäminen jään alla on esitetty kuvassa 9 pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä ravinteiden ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella. Ekologiseen luokitukseen sisältyvien parametrien (kok-p ja kok-n) tarkastelu talviajalta on luvussa 4.5. Hästgrundetin ja Gertrudsin keskimääräiset juoksutukset olivat tammi- ja maaliskuussa 2012 noin kaksinkertaiset normaaliin verrattuna, kun taas helmikuussa ainoastaan kalatiet olivat auki ja juoksutukset olivat vain puolet vuosien vertailujakson keskimääräisistä juoksutuksista. Gertrudsin kalatien virtaama oli tammikuussa n. 2 m 3 /s ja helmi-maaliskuussa n. 5,5 m 3 /s. Storströmmenin kalateistä virtaama oli tammi-maaliskuussa tasainen (n. 1 m 3 /s). Järvi- ja jätevedet levisivät ohuena kerroksen jään alla ja niiden vaikutukset näkyivät pintavedessä etenkin Ådön- Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa ja lievempinä Ådön länsirannalla (P71). Jään alla virtasi ruskeampi ja rehevämpi makeavesi väli- ja alusvedessä puhtaampi ja suolaisempi merivesi. Kerrostuneisuus oli saaristopisteillä kaikkien muuttujien suhteen selvä, ja vesi oli johtokykyarvojen perusteella 2 5 m syvyydessä lähes merivettä. Luodonjärven vesi ei ollut talvella 2012 erityisen hapanta (ph 5,9 6,3), joten happamuusvaikutukset merialueella jäivät hyvin vähäisiksi. Purkualueen hygieeninen tila oli kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalla hyvä, sillä hygieniaindikaattoribakteereita oli vähän (P52: 4 pmy/100 ml, P53: 8 pmy/100 ml). Sen sijaan Vanhansataman perukassa hulevesien vaikutusalueella (P51) enterokokkien määrä kohosi yli 120 pmy/100 ml. Pintaveden väriarvot sekä fosfori- ja typpipitoisuudet olivat järvivesien vaikutuksesta kauttaaltaan kohonneet järvivesien ja jätevesien vaikutusalueilla. Havaintopaikat P64 ja P65 edustivat referenssialuetta, jolla ei havaittu jäte- eikä järvivesien vaikutusta.

13 11 Jäänalainen happitilanne oli koko tarkkailualueella pääosin tyydyttävä tai hyvä (kyllästysprosentti %) sekä pintavedessä että pohjanläheisessä kerroksessa. Happitilanne oli välttävä (50 %) vain Luodonjärven pisteessä L5. Kuva 9. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut jäte- ja järvivesien leviämisalueet maaliskuussa Veden laatu avovesiajalla 2012 Laajat näytteenottokierrokset Toukokuun näytteenotto ajankohtana (28.5.) Gertrudin patoluukut Luodonjärvestä mereen olivat kiinni, mutta Hästgrundetin toinen luukku oli auki. Näytteenotto ajoittui alueelle laskevien jokien keskimääräistä voimakkaamman kevättulvahuipun aikaan ja vaikutukset näkyivätkin selvästi merialueella. Vesi oli Ådön pohjoispuolelle (P62) saakka ruskeaa ( mgpt/l) ja etenkin pintavesi oli melko sameaa (n. 2 6 FTU). Myös sähkönjohtavuus (n ms/m) oli eteläisen Perämeren rannikolle normaalia alhaisemmalla tasolla varsinkin Luodonjärven edustalla. Ådö Hälsingön ulommilla alueilla (P 64, 65, 71, 73, ja 75) vesipatsas oli tasalaatuinen ja kauttaaltaan merivettä eikä makeiden vesien vaikutuksia ollut havaittavissa. Luodonjärvestä juoksutettujen vesien ph-arvo oli 6,0 6,1. Lämpötilakerrostuneisuutta havaittiin toukokuussa pisteillä P53, 62, 64, 71, 75 ja 78 ja muilla pisteillä vesi oli tasalämpöistä. Vesi oli lämpimintä Leppäluodon purkualueella (P54 ja P55), jossa veden lämpötila oli noin 15 ºC. Muilla rannikon lähialueiden pisteillä lämpötila vaihteli 9 14 asteen välillä.

14 12 Uloimmilla pisteillä pintaveden lämpötila oli 7 8 C ja alusveden 3 6 C. Näkösyvyys oli jäte- ja järvivesien vaikutusalueella 0,8 2,0 m, saariston ulko-osissa (P64, P65, P71 ja P73) 2,1 3,3 m ja suurimmillaan (3,5 m) ulkomeren havaintopaikalla P75. Ammonium- ja nitraattityppeä oli kaikilla havaintopaikoilla mitattavia pitoisuuksia, eniten järvi- ja jätevesien vaikutusalueilla. Kevään levätuotanto oli nostanut klorofyllipitoisuudet muutamilla saaristopisteillä (P51 ja P53) yli 5 µg/l:aan, uloimmilla pisteillä (P71 ja P78) taso oli 1,6 3,0 µg/l ja suurimmalla osaa aluetta klorofyllipitoisuudet olivat tasolla 2 5 µg/l. Lämpötilakartoituksen ajankohtana pintavesi oli elokuun laajalla näytteenottokierroksella (7.8.) varsin tasalämpöisiä (16 18 C). Väylän suuntaisilla syvillä havaintopaikoilla oli havaittavissa vielä selvä loppukesän lämpötilakerrostuneisuus. Saman kerrostuneisuuden takia myös ero vesien johtokykyarvoissa olivat suuria pinta- ja pohjaveden välillä. Merialueen yleisilme oli elokuussa mereinen: suolainen ja lähes väritön merivesi ulottui saaristovyöhykkeelle saakka. Veden väri vaihteli mg Pt/l välillä saaristovyöhykkeen ulko-osilla ja ulkomerialueella. Sisäsaaristossa ja lähirannikolla vedet olivat selvästi ruskeampia ( mg Pt/l). Johtokykyarvot olivat alusvedessä korkeimmillaan ( ms/m) ja päällysvedessä, jossa makeavesivaikutusta, hieman alhaisempia. Saaristo- ja lähirannikon klorofylli-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat muuttuneille tai reheville vesialueille tyypillisiä. Lähirannikon purkualueilla (P51, P52 ja P53) ja Mässäkärin alueilla esiintyi vähän hygieniabakteereja (1 14 pmy/100 ml). Jätevesien vaikutusalueella näkösyvyys vaihteli välillä 0,9 2 m ja väri sekä ravinteiden ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuudet olivat lievästi kohonneet koko vesipatsaassa. Pisteiden 53, 54, 55, 67, 78 ja 79 rautapitoisuudet olivat voimakkaasti koholla pintavedessä. Yli 10 µg/l klorofyllipitoisuuksia mitattiin pisteiltä 51, 52, 53, 54, 55, 67 ja 79. Järvivesien vaikutus oli havaittavissa Kackurinlahdella (P79) ja Orrskärsfjärdenillä (P78) (alhaisempi ph ja saliniteetti, kohonneet väri- ja sameusarvot sekä TOC- ja rautapitoisuudet). Uloimmilla havaintopaikoilla (P64, P65, P73 ja P75) vesi oli koko vesipatsaassa tasalaatuista ja ravinne- ja rautapitoisuudet pieniä (kok-n: µg/l, kok-p: 6 13 µg/l, Fe: µg/l). Ammonium- ja nitraattityppeä oli selvästi mitattavia pitoisuuksia ja klorofyllipitoisuudet alle 2 µg/l. Vesi oli selvästi kirkkaampaa ja vaaleampaa kuin jäte- ja järvivesien vaikutusalueella. Näkösyvyys oli 3,2 4,7 m. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen heinäkuun lopullaa (24.7.) ottamassa näytteessä (P64, 1 m) tulokset olivat hyvin samanlaiset kuin yhteistarkkailun elokuun näytteenotossa. Lokakuussa (1.10.) vesipatsas oli varsin tasalaatuista ja tasalämpöistä pinnalta pohjaan (8 9 C). Näytteenottoajankohtana Luodonjärvestä juoksutettiin vettä Gertrudin luukkujen kautta, mikä näkyi saaristoalueen pohjoisosan (P79) vedenlaadussa alhaisena saliniteettina ja sähkönjohtavuutena sekä kohonneina väri-, sameus- ja ravinnepitoisuuksina. Tarkkailualueen eteläisillä osilla vallitsi hyvin merelliset olosuhteet mikä näkyi parhaiten veden yleisilmeessä vesi oli väritöntä, kirkasta ja varsin suolaista aina lähirannikon pisteillä saakka. Rehevyydestä kertovat klorofylli ja ravinnepitoisuudet olivat tarkasteluaikana tyypillisiä karuille tai lievästi reheville vesialueille. Teollisuuden ja kaupungin purkualueiden havaintopaikoilla mitattiin vähän bakteereja (2 16 pmy/100ml). Jäte- ja järvivesien lähivaikutusalueella vesi oli selvästi ruskeaa ja sameaa pisteiden P55 ja P54 pintanäytteissä ja kauttaaltaan pisteissä P67 ja P66. Lisäksi vesi oli koko vesipatsaassa vähäsuolaista ja ravinne- ja rautapitoisuudet olivat koholla. Klorofyllipitoisuudet olivat koko alueella alle 5 µg/l, paitsi pisteillä P66 ja P79 noin 7 µg/l. Ulkopisteillä (P64, P65, P73 ja P75) ravinneja klorofyllipitoisuudet sekä väri- ja sameusarvot olivat alhaisimpia. Näkösyvyys vaihteli noin 1 5 m välillä ollen pienin Kackurinlahdella ja suurin pisteillä P73 ja P75.

15 13 Intensiivinäytteenotto (P52, P54, P62, P64 ja P67) Kuvissa on esitetty veden värin, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuukdien sekä a- klorofyllipitoisuuksien vaihtelut toukokuusta lokakuuhun intensiiviseurannan pisteillä. Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttavat avovesiajalla järvi- ja jätevesien leviäminen, meriveden pinnanvaihtelut ja tuuliolosuhteet. Luodonjärvestä juoksutettiin vuonna 2012 hieman enemmän järvivettä kuin vuonna Järvivesien vaikutukset näkyivät etenkin toukokuussa kohonneina väriarvoina ja ravinnepitoisuuksina lähimpänä purkualuetta ja siitä pohjoiseen (P53, P54, P54 ja P67). Kesän aikaiset pitoisuusvaihtelut olivat melko tavanomaiset, mutta alueelliset erot olivat selvät, johtuen läpi kesän jatkuneista juoksutuksista erityisesti Hästgrundetista. Klorofyllin maksimipitoisuudet (n µg/l) mitattiin elokussa pisteellä P54. Lähes kaikilla muillakin pisteillä klorofyllipitoisuudet olivat huipussaan elokuussa, ainoastaan pisteillä P62 ja P62 korkeimmat lukemat mitattiin heinäkuun alussa (4,7 5,5 µg/l). Fosforipitoisuudet vaihtelivat sisäpisteiden 65 µg/l:sta (toukokuu) ulkopisteiden 5 µg/l:aan ja typppipitoisuudet vastaavasti µg/l:sta noin 150 µg/l:aan. Veden väri ja kokonaisfosforipitoisuudet näyttivät korreloivan keskenään (kuva 10). Korkeimmat väri- ja kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin pisteeltä P54 (väri: mg Pt/l, kokp: µg/l) ja alhaisimmat pisteeltä P64 (väri: mg Pt/l, kokp: 7 12 µg/l). Kuva 10. Pintaveden (1 m) väriarvot (mg Pt/l) pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2012.

16 14 Kuva 11. Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella Kuva 12. Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pisteellä P 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2012.

17 15 Kuva 13. Pintaveden (0 2 m) a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) pisteellä P 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella Rehevöitymisluokitus Avovesikauden 2012 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 14, johon on edellisvuosien tapaan merkitty kaikilta pisteiltä kolmen havaintokerran klorofyllipitoisuuksien keskiarvot, maksimiarvot ja keskiarvopitoisuuksien perusteella arvioidut rehevyysluokat (luokitus Aaltonen & Kyröläinen): Luokka Erittäin rehevä Hyvin rehevä Rehevä Lievästi rehevä Rehevöitymässä Karu a-klo µg/l > 100 µg/l µg/l µg/l 5 10 µg/l 2 5 µg/l < 2 µg/l Tarkkailualue jakaantui klorofyllikeskiarvojen perusteella kolmeen rehevyysluokkaan: Lievästi rehevöitynyt alue oli hieman laajentunut edellisvuodesta ja rajoittui Hälsingöfjärdeniltä (P55) ja Vanhan satamanlahden ja kaupungin purkualueen edustalta (P51 ja P52) UPM:n purkualueen (P53 ja P54) kautta Hälsingön itäpuolelle ja Kackurinlahdelle saakka (P66, P67 ja P79). Ådön ympäristö (P61, P62 ja P71), Orrskärin pohjoispuolinen havaintopaikka (P78) sekä Mässkäristä luoteeseen sijaitsevat pisteet (P64 ja P75) sijoittuivat luokkaan rehevöitymässä. Karuiksi luokiteltiin havaintopaikat P65 ja P73. Ekologisen luokituksen parametrejä (a-klo ja näkösyvyys) käsitellään erikseen luvussa 4.5.

18 16 Kuva 14. a-klorofyllin maksimi- ja keskiarvopitoisuudet (µg/l) sekä keskiarvojen (n=3) perusteella arvioidut rehevöitymisvyöhykkeet kesällä Ylimpänä maksimipitoisuus, alla keskipitoisuus ja suluissa intensiiviseurannan havainnoista laskettu keskiarvo pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67 (n = 9). 4.3 Perifytonkasvatuksen tulokset 2012 Perifytonin kasvatuskoe tehtiin 9 havaintopaikalla 2 viikon inkubointiajalla Kasvatus tehtiin rinnakkaisilla pleksilasilevyillä, joista irrotettiin inkuboinnin jälkeen päällyskasvusto laboratoriossa. Päällyskasvustosta määritettiin klorofylli-a (µg/m 2 ) ja kiintoaine (mg/m 2 ). Tuloksia on havainnollistettu kuvassa 15. Havaintopaikat, niiden koordinaatit ja tulokset ilmenevät liitteestä 4. Näytepisteen Ådö B perifytonlautta oli hävinnyt ja näin ollen tuloksia ei ollut saatavilla. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli UPM:n purkukanavan edustalla (UPM) ja Alholmens Kraftin jäähdytysvesien purkualueella (AK) kymmenkertaista suhteessa vertailualueisiin. Seuraavina erottuivat Kackurinlahden B ja Ådö A alueiden kohonneet kiintoaine- ja klorofyllimäärät. Vuoteen 2011 verrattuna klorofylli- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeammat vuonna 2012 kaikilla pisteillä. Perifytontuloksia voi verrata toisiinsa saman kasvatusjakson ajalta, ja eri vuosien välinen vertailu on vain suuntaa-antavaa. Perifytonin kasvatuskoe antaa tarpeellista lisätietoa purkualueiden tilasta ja kuvastaa veden klorofyllipitoisuuksia paremmin lämpökuorman vaikutuksia.

19 17 Kuva 15. Perifytonkasvatuskokeen tulokset kymmeneltä havaintopaikalta Pietarsaaren merialueella kesällä Veden laadun muutokset Pintaveden laadun (happi, väri, kok-p, kok-n, klorofylli) muutokset jaksolla intensiiviseurannan pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 on esitetty kuvissa erikseen talven ja avovesiajan osalta. Rannikon jäätilanne vaikeuttaa usein uloimmille havaintopaikoille pääsyä, minkä vuoksi pisteen P75 tulokset on korvattu talvella 1991, 2000, 2001, 2005 ja 2007 pisteen P77 tuloksilla, talvella 1993 havaintopaikan P76 ja talvina 1995, 1996, 1997 ja 1998 pisteen P74 tuloksilla, talvella 2009 pisteen P78 ja talvella 2010 pisteen P73 tuloksilla. Vuoden 2011 näytepiste P75 sijaitsi ahtojäiden keskellä. Näyte otettiin noin kolme kilometriä etelään pisteestä P75. Vuonna 2012 havaintopaikan P75 tulos on korvattu pisteen P71 tuloksilla. P71 havaintopaikka ei kuitenkaan vastaa hyvin pistettä P75, koska alueella on talvella selvästi järvi-/jätevesien vaikutusta, mikä näkyy väri- ja ravinnepitoisuuksissa. HAPPI (kuva 16) Jäänalaisessa happitilanteessa tapahtui selvä ja pysyvä muutos parempaan talvella 1986, jolloin UPM:n aktiivilietelaitos otettiin käyttöön. Tätä ennen happitilanne oli vaihdellut etenkin pisteillä 62 ja 64 huomattavasti ja kyllästysaste oli Mässkäriin asti alle 50 %. Nykytilanne on vakiintunut koko alueella siten, että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 2012 hapen kyllästysasteen vaihteluväli pintavedessä oli koko tarkkailualueella % eli happitilanne oli paikoin tyydyttävä, mutta pääsääntöisesti hyvä.

20 18 Kuva 16. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvina VÄRI (kuva 17) Talven väriarvot vaihtelevat voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilanteissa. Väriarvot olivat 1990-luvulla melko vakaat uloimmalla havaintopaikalla (P 75), mutta 2000-luvulla P75 on jouduttu korvaamaan monena talvena lähempien havaintopaikkojen tuloksilla ja vaihtelu on siten kasvanut. Luodonjärvestä juoksutetun järviveden vaikutus näkyi talvella 2009 tavallista selvemmin kaikilla intensiivitarkkailun paikoilla, kun taas talven 2010 vähäisemmät juoksutukset näkyvät pintaveden vaaleampana värinä eli pienempinä väriarvoina. Vuonna 2012 osassa pisteissä järviveden vaikutus näkyy, osassa taas vaaleampia väriarvoja. Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualueilta ulospäin mentäessä. Vaihtelut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen välittömässä läheisyydessä (P54), missä vesi on myös selvästi ruskeampaa (tulokset vuonna 2012 välillä mg Pt/l) kuin muualla. Uloimmilla pisteillä (P64 ja P75) väriarvot ovat toukokuuta lukuun ottamatta alhaiset (< 35 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä. Vuoden 2012 järvivesijuoksutukset näkyvät ulointa pistettä lukuun ottamatta avovesiajan väriarvoissa etenkin toukokuussa runsaiden juoksutusten jälkeen.

21 19 Kuva 17. Veden värin vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan FOSFORI (kuva 18) Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Pitoisuuksissa on laskeva suuntaus ja vaihteluväli on pienentynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen. Pitoisuudet ovat olleet tasaisen pieniä vain uloimmalla havaintopaikalla (P75). Juoksutukset Luodonjärvestä painottuivat talvella 2008 ja 2009 Hästgrundetiin ja fosforipitoisuudet olivat purkualuetta laajemmalla alueella (P62, P64 ja P71) tavallista korkeammat. Talven 2010 vähäisempien juoksutusten johdosta pintaveden fosforipitoisuudet laskivat normaalitasolle. Vuonna 2011 fosforipitoisuudet olivat hieman isommat erityisesti P52:lla, mutta tasaantuivat vuonna 2012.

22 20 Kuva 18. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan Avovesikauden fosforipitoisuuksissa on laskeva tai tasainen suuntaus kaikilla havaintopaikoilla muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P52, P54, P67) fosforitaso erottuu muita korkeampana (kokonaispitoisuudet välillä µg/l vuonna 2012). Fosforipitoisuus laskee ulospäin mentäessä alle 10 µg/l:aan. Havaintopaikkojen P52, P54 ja P62 fosforipitoisuuksissa on 2000-luvulla havaittavissa laskeva suuntaus, mutta tulokset ovat nousseet hieman vuonna 2012.

23 21 TYPPI (kuva 19) Talvella kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat väri- ja fosforiarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Isoimmat pitoisuudet ovat purkualueiden tuntumassa ja pienimmät ulkomerellä. Havaintopaikan P52 pitoisuusvaihtelu on vähentynyt huomattavasti 2000-luvun talvina. Talvella 2011 typpipitoisuus oli koholla pisteillä P52 ja P54, mutta pitoisuudet laskivat vuonna Kuva 19. Kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan Avovesikauden typpipitoisuudet ovat tasaiset ja laskeneet kaikilla havaintopaikoilla. Vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P52, P54,

24 22 P67) typpitaso on noin µg N/l ja laskee ulospäin mentäessä alle 300 µg N/l:aan. Typpipitoisuudet olivat pysyneet tasaisina tai hieman nousseet avovesiajalla vuonna KLOROFYLLI (kuva 20) Rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevöityminen lisääntyi 1980-luvun puolivälistä lähtien kaikilla intensiiviseurannassa olevilla pisteillä ja samalla alueiden väliset erot pääsääntöisesti kasvoivat. Vuoden 1998 jälkeen erot lähi- ja ulkoalueiden välillä ovat edelleen lisääntyneet ja klorofyllipitoisuudet vaihtelevat erityisesti purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P 52, P54, P67). Luodon-Öjanjärven juoksutusten suuret vaihteluilla on näillä pistellä suuri merkitys. Havaintopaikkojen P62 ja P64 klorofyllipitoisuuksissa on 2000-luvulla havaittavissa laskeva suuntaus. Pisteen P75 klorofyllipitoisuudet vaihtelevat lähellä taustapitoisuuksia. Kuva 20. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 avovesiaikaan (intensiiviseurannan tulokset, n = 11-16/ vuosi). Järvivesiä juoksutettiin tulvaluukuista ja kalateistä läpi koko kesän Klorofyllipitoisuudet pisteissä P52, P54 ja P67 kasvoivat hieman kesällä Muilla pisteillä klorofyllipitoisuudet laskivat hieman vuodesta Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit Vuoden 2012 vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen mukainen parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain (kuva 21). Ekologisessa luokituksessa arvioidaan loppukesän ( ) klorofyllipitoisuuksia kasviplanktontuotannon mittarina. Tukiparametreina tarkastellaan maaliskuun kokonaisravinnepitoisuuksia (1 5 m vesikerros) ja heinäelokuun näkösyvyyttä. Havaintopaikat luokitellaan näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjeistusta ja luokkarajoja (Vuori ym 2009) noudattaen luokkiin erinomainen huono.

25 23 Pietarsaaren merialueen em parametrit vuodelta 2012 on esitetty taulukossa 4. Jakson aineistot on käsitelty vastaavasti ja esitetty taulukossa 5 sekä karttapohjalla kuvassa 22. Myös pohjaeläintarkkailun tulokset on käsitelty ekologisen luokitusohjeistuksen (Vuori ym 2009) mukaisesti ja pohjaeläintuloksista lasketut BBI-indeksit on sijoitettu havaintopaikoittain luokkiin erinomainen huono (Nyman 2013, kuva 25). Vedenlaatu ekologisen luokituksen parametrien perusteella ja vertailu jaksoon Vuosi 2012 Ekologisen luokituksen parametrien ja luokkarajojen perusteella arvioitu vedenlaatu Pietarsaaren edustan havaintopaikoilla vuoden 2012 tulosten perusteella on esitetty taulukossa 4. Kaikki sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopaikat sijoittuvat vuoden 2012 vedenlaatuparametrien perusteella luokkaan tyydyttävä ja ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopaikat luokkiin hyvä tai tyydyttävä. Taulukko 4. Vuoden 2012 vedenlaatutulosten perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla. Tyyppi/ Piste kok-p kok-n NS a-klo vedenlaatu yht vesimuodostuma yhteensä 2012 Ps Prs edusta ,5 14,0 tyydyttävä välttävä Ps Prs edusta ,5 10,0 tyydyttävä tyydyttävä Ps Prs edusta ,3 6,2 tyydyttävä tyydyttävä Ps Prs edusta ,0 10,0 tyydyttävä tyydyttävä Ps Prs edusta ,9 10,1 tyydyttävä tyydyttävä Ps Prs edusta ,8 4,8 tyydyttävä tyydyttävä Pu Kallan ,3 4,0 tyydyttävä tyydyttävä Pu Kallan ,5 2,5 tyydyttävä hyvä Pu Kallan ,2 1,2 hyvä hyvä Ps Prs edusta ,4 9,7 tyydyttävä tyydyttävä Ps Prs edusta ,1 10,7 tyydyttävä tyydyttävä Pu Kallan ,0 3,6 hyvä tyydyttävä Pu Ukpyy ulko 73 ei näytettä ei näytettä 4,5 1,5 hyvä hyvä Pu Kallan 75 ei näytettä ei näytettä 4,8 1,9 hyvä hyvä Ps L-saaristo ,5 6,3 tyydyttävä tyydyttävä Ps Prs edusta ,2 8,8 tyydyttävä tyydyttävä Luokituksen värisymbolit (Vuori ym 2009) erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä huono Tyypit Ps Perämeren sisemmät rannikkoalueet Pu Perämeren ulommat rannikkoalueet Vertailujakso Taulukossa 4 ja kuvassa 22 on esitetty Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun havaintopaikkojen sijoittuminen jakson vedenlaatuaineiston perusteella ekologisen luokituksen luokkiin erinomainen hyvä. Ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopaikat P64 ja P65 sekä P73 ja P75 sijoittuvat hyvään luokkaan ja kaikki sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopaikat pistettä P51 lukuun ottamatta sijoittuvat luokkaan tyydyttävä. P51 sijoittuu luokkaan välttävä talven korkeiden ravinnepitoisuuksien vuoksi. Vuonna 2009 tehdyssä rannikkovesien luokittelun kokonaisarvioinnissa (LSU 2009) vesimuodostuma Kallan luokiteltiin tyydyttävään, ja Pietarsaaren edusta vain välttävään ilmeisesti ainakin osittain puutteellisten lähtötietojen vuoksi.

26 24 Kuva 21. Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit vuoden 2012 aineiston perusteella. Kuva 22. Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit jakson aineiston perusteella. 5 Kalataloustarkkailu Vuosittainen tiedonkeruu Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalastusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn, Kyrkobyn, Pörkenäsin, Larsmon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 2012 (Wistbacka 2013, liite 6). Vuonna 2012 alueella kalastaneiden lukumäärä oli 489 henkeä, joista Pohjanmaan TE-keskuksen tilastojen mukaan 48 oli ammatti- tai sivuammattikalastajia. Ammattikalastajia oli Larsmossa yhteensä 20, Eugmossa 20 ja Vestersundsbyssä 8. Alueella oli enemmän pyydyksiä kuin edellisenä vuotena ja saalista saatiin edellisvuotista enemmän. Pyydyksinä käytettiin eniten mm verkkoja. Lisäksi kalastettiin rysillä, siikaloukuilla, hauki- ja madekoukuilla ja -saksilla sekä vapakalastusvälineillä ja katiskoilla. Vuonna 2012 oli käytössä enemmän verkkoja, siikaloukkuja ja koukkuja & saksia ja vähemmän rysiä, ajoverkkoja, pitkäsiimoja ja katiskoja kuin edellisvuonna. Onkia ei tilastoitu vuonna 2012 lainkaan (taulukko 5).

27 25 Taulukko 5. Pietarsaaren ja Luodon merialueella käytetyt pyydykset (Wistbacka ). Pyydykset/ Redskap verkko/nät rysä/ryssjor siikaloukku/sikfällor koukut & sakset ajoverkko/flytnät nuotta/not ei ilm ei ilm pitkäsiima/långrävar heittovapa/kastspön > onki/mätspö >100 >100 > 15 ei ilm ei ilm ei ilm ei ilm katiska/katsar atrain/ljuster Taulukko 6. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalasaaliit (kg/ vuosi) (Wistbacka ). Särki ja säynävä sisältyvät vuoteen 2005 asti ryhmään muut. Saalis/ Fångst siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös särki/mört säynävä/id muut/övrigt Totalt/ yhteensä Pietarsaaren merialueella 11 ammattikalastajaa osallistui vuonna 2012 hoitokalastushankkeeseen. Hoitokalastusta toteutettiin rysillä, joita sai poikkeuksellisesti pitää pyynnissä myös kesällä. Yleisin saalislaji vuonna 2012 oli edellisvuosien tapaan lahna, jonka kokonaissaalis oli yli kaksinkertainen verrattuna edellisvuoteen. Hoitokalastuksen myötä lahnan saalismäärä kasvoi kg edellisvuoteen verrattuna ja myös särkisaalista kasvatettiin kg. Lahnan jälkeen seuraavaksi yleisimpinä saalislajeina tulivat siika, lohi, hauki, särki, made ja ahven, joiden kaikkien saaliit olivat niin ikään isommat kuin vuonna Hoitokalastuksen osuus saaliin kokonaismäärään oli merkittävä, sillä kokonaissaalis vuonna 2012 oli noin kg eli vajaat 40 % edellisvuotta enemmän. Hoitokalastettavien lajien (lahna, särki ja muut esim. säynävä) lisäksi myös lohi- ja taimensaaliit olivat selvästi parempia kuin edellisvuosina. Sen sijaan kuhasaalis oli selvästi edellisvuotta pienempi vuonna 2012 ja lähes 50 % pienempi kuin vuonna 2010 (taulukko 6 ja kuva 23).

28 26 Kuva 23. Eri kalalajien osuudet kokonaissaaliista Pietarsaaren ja Luodon merialueella (Wistbacka ). Ryhmä muut sisältää mm särki- ja säynäväsaaliin. 6 Katsaus tarkkailualueen muihin selvityksiin vuonna Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pietarsaaren ja Luodon alueilla on seitsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa sekä Fäbodan Pikkuhiekka ja Café-ranta ovat EU-rantoja, joita valvotaan tarkemmin kuin muita rantoja. Uimavedet täyttivät pääsääntöosesti voimassa olleet laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 354/2008). Fäbodan Café-rannassa havaittiin E-coli:n raja-arvon ylityksiä heinäkuussa, mutta tosin uusintanäytteissä pitoisuudet olivat laskeneet normaalitasolle. Lisäksi Brännbackassa raja-arvot ylittyivät elokuussa Näytteenottojen yhteydessä EU-rannoilla ei havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkeleita, fenoleita eikä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveystarkastajien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista on liitteenä 7. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kalasatamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Satamaaltaassa havaittiin kesällä 2012 viikoilla vähäinen sinileväesiintymä, lajeina Gomphosphaeria sp., Anabaena lemmermannii, Anabaena solitaria ja Aphanizomenon flosa. Yhteenveto havainnoista on liitteessä Pohjaeläintarkkailut vuonna 2012 (Nyman 2013) Kuudelta havaintoasemalta tehty jokavuotinen pohjaeläinselvitys on raportoitu erikseen ja alla esitetään tiivistelmä Nymanin (2013) raportoimista tuloksista.

29 6.2.1 Menetelmät 27 Vuoden 2012 pohjaeläinnäytteet otettiin lokakuussa pisteiden 53, 54, 62, 65, 71 ja 78 ympäristöstä. Vuonna 2012 pohjaeläintarkkailuun lisättiin kaksi näytteenottopaikkaa, P53 ja P71. Näytteenotossa sovellettiin SFS standardia Näytteet otettiin Ekman tyyppisellä noutimella (pinta-ala 246 m 2 ). Rinnakkaisnostojen määrää vähennettiin kymmenestä viiteen vuonna Kukin nosto seulottiin tarkkailuohjelman mukaisesti kentällä 0,5 ja 1,0 mm kaksoisseulalla. Eläimet 1 mm seuloksesta poimittiin luupin avulla laboratoriossa elävinä vuorokauden sisällä näytteenotosta. 0,5 mm seulos säilöttiin etanolilla ja poimittiin myöhemmin stereomikroskoopin avulla. Punnitus tehtiin lyhyen imupaperikuivatuksen jälkeen. Simpukat punnittiin kuorineen (Nyman 2013) Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat Pohjaeläinlajisto oli pääpiirteissään samankaltainen kuin edellisinä vuosina (kuva 24). Näytteenottopaikoilta tavattiin kaikkiaan 22 pohjaeläinlajia tai ryhmää. Asemakohtainen vaihtelu oli lajia tai ryhmää. Kaikilta näytealueilta tavattiin harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja surviaissääsken toukkia (Tanypodinae), joista Procladius-suvun toukat olivat selvästi yleisin ryhmä. Myös raakkuäyriäisiä (Ostracoda) ja amerikansukasmatoja (Marenzelleria sp.) oli kaikilla pisteillä. Viherlimamatoja (Cyanophthalma obscura) tavattiin melko runsaasti asemilla P53, P54 ja P62. Merisukasmatoa (Manayunkia aestuarina) tavattiin asemilla P62, P65 ja P78. Vuonna 2012 tavattiin yksi kilkki (Saduria entomon) näytteenottopaikalla P65. Valkokatkoja (Monoporeia affinis) ei tavattu lainkaan (Nyman 2013). Pohjaeläinten yksilötiheydet vaihtelivat välillä yks/ m 2 ja biomassat välillä 0,6 6,0 g/m 2 (kuva 24). Kokonaisyksilömäärä oli suurin asemalla P71, jolla harvasukasmatoja ja raakkuäyriäisiä oli runsaasti. Raakkuäyriäiset ovat pienikokoisia ja niiden vaikutus biomassaan on vähäinen. Aseman P53 yksilömäärä oli pienin. Asemalla P65 esiintyi huomattavan paljon amerikanmerisukasmatoja, joka oli huomattava osa sekä yksilömäärästä että biomassasta. Näytteenottopaikalla P71 biomassa koostui suurilta osin harvasukasmadoista ja surviaisensääskien toukista, ennen kaikkea suurikokoisista Chironomus-toukista. Vuonna 2011 havaitut pohjaeläimistön muutokset näytteenottopaikoilla P54 ja P62 olivat vuonna 2012 edelleen osittain havaittavissa. Muutokset saattavat johtua sataman ja väylän ruoppaustöistä. Kuva 24. Pohjaeläinten yksilötiheydet (kpl/m 2 ) ja biomassat (g/m 2 ) asemilla P 53, 54, 62, 65, 71 ja 78 vuosina (Nyman 2013) Ekologinen luokitus pohjaeläinindeksien perusteella Vesienhoitosuunnittelussa käytetyn uuden laskentamallin mukaan BBI- ja ELS-indeksien laskenta osoitti, että vuosien pohjaeläinaineiston perusteella vesimuodostuma Pietarsaaren edustalla luokittui tyydyttäväksi ja vesimuodostuma Luodon saaristo erinomaiseksi. Vesimuodostuma

30 28 Kallan luokittui alle 10 m syvyydessä olevien näytteenottopaikkojen perusteella hyväksi ja yli 10 m syvyydessä olevien asemien perusteella erinomaiseksi (kuva 25). Kuva 25. Pohjaeläinnäytteenottopaikkojen luokitus BBI- ja ELS- indeksiarvojen mediaanien perusteella vesimuodostumissa Pietarsaaren edusta, Kallan ja Luodon saaristo Nyman Lämpötilakartoitukset Luokat Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueella tehtiin vuonna 2012 maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa lämpötilakartoitukset, jotka on raportoitu erikseen (Keränen 2013). Vuoden 2012 kartoitustuloksia on verrattu vastaavien havaintopaikkojen lämpötiloihin (Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu ) ennen Alholmens Kraftin voimalaitoksen käynnistymistä. Maaliskuussa 2012 tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat noin 0,3 5 asteen välillä. Lämpimintä vesi oli purkupaikan edustalla. Maaliskuussa jäähdytysvesien pääkulkeutumissuunta oli pohjoiseen Hälsingörin ja Stora Grundörenin suuntaan. Jäähdytysvesien vaikutusvyöhyke ulottui veden lämpötilojen perusteella jäähdytyskanavan suulta noin 1,5 km 2 alalle. Vesi oli lämmennyt pinnasta 1 2 m syvyyteen, jota syvemmällä veden lämpötilat olivat asteen nollan yläpuolella. Toukokuussa 2012 tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat noin asteen välillä. Korkein lämpötila mitattiin purkupaikan läheltä Alholmasta. Toukokuussa vedet olivat purkualuetta lukuun ottamatta varsin tasalämpöisiä ja selvää jäähdytysvesien kulkeutumissuuntaa ei ollut havaittavissa. Jäähdytysvesien vaikutusvyöhyke ulottui veden lämpötilojen perusteella vain jäähdytyskanavan lähialueelle noin 1,5 km 2 alalle. Elokuussa 2012 vedet olivat koko tarkkailualueella noin kaksi astetta vuosien keskiarvoja kylmempiä. Havaintopisteiden vesien maksimilämpötilat olivat noin C. Jäähdytysvesien vaikutusalue oli vähäinen, rajoittuen aivan purkukanavan suulle. Havaintopaikkojen lämpötilakerrostuneisuus oli vähäistä ja lämpötilat alenivat tasaisesti syvempiin vesikerroksiin mentäessä. Lokakuussa 2012 vedet olivat koko tarkkailualueella noin 1 2 astetta vuosien keskiarvoja kylmempiä. Havaintopisteiden vesien maksimilämpötilat olivat noin 9 11 C. Korkeimmat lämpötilat mitattiin aivan purkukanavan edustalta, joskin erot muihin havaintopaikkoihin olivat pienet. Lämpötilakerrostuneisuus oli pääosin jo hävinnyt ja vedet olivat tasalämpöisiä. Jäähdytysvesien vaiku-

31 29 tusalue ulottui lokakuun alussa vain purkukanavan edustalla noin 0,5 km 2 alalle. Johtokykyarvojen perusteella Luodonjärven vähäsuolaisen veden vaikutus näkyi Kackurinlahden pintavedessä. 6.4 Mässkärin luontoasema Jätevedenpuhdistamo Mässkärin luontoaseman koko vuoden vedenkulutus on noin 250 m 3 /v. Jätevedet käsitellään Green Rock pienpuhdistamossa, josta kuormitus mereen on ympäristöluvan ( LSSAVI/508/04.08/2010) perusteella vaihdellut välillä 0,14 1 kgp/ vuosi. Uudet lupaehdot astuvat voimaan vuonna Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otettiin yksi näyte marraskuussa 2012 (NabLabs Oy 2012, liite 10), jolloin asemalla ei enää juurikaan ole toimintaa. Tulokset siten ole suoraan yleistettävissä kevättalven ja kesän sesonkiin. Kiintoaineen puhdistustulos oli 68 % ja puhdistetun jäteveden kiintoainepitoisuus (11 mg/l) alitti lupaehdon (15 mg/l) Orgaanisen aineen (BOD 7 ) poistuma oli 95 % ja lähtevän jäteveden BOD- jäännöspitoisuus (6 mg/l) alitti hyvin lupaehdon (20 mg/l). Kokonaisfosforin puhdistusprosentti oli 94 % ja lähtevän jäteveden kok-p-pitoisuus (0,07 mg/l) oli erittäin pieni ja alitti reilusti lupahehdon (1 mg/l). Typpipitoisuus oli lähtevässä vedessä isompi kuin tulevassa vedessä. Mässkärin luontoaseman pienpuhdistamon vesistötarkkailunäytteet (Mä1) otettiin yhteistarkkailun yhteydessä ja tulokset sisältyvät maaliskuun ja elokuun tulostaulukoihin (liite 2.2 ja 2.6). Puhdistettujen jätevesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa. Kuten muidenkin havaintopaikkojen, myös Mä1:n pintavedessä näkyi maaliskuun näytteenotossa Luodonjärvestä juoksutettujen humuspitoisten vesien vaikutus humusaineiden (väri) ja typpipitoisuuden nousuna. Happitilanne oli myös talvinäytteenoton aikana hyvä (> 80 %). Elokuussa vesi oli kauttaaltaan kirkasta (< 1 FTU) ja väritöntä (25 mg Pt/l) ja ravinnepitoisuudet alueelle ominaisella tasolla (Kok-N: 260 µg/l, Kok-P: 13 µg/l). Purkualueella myös hygieeninen tila oli hyvä. Uuden ympäristöluvan mukaan jätevesinäytteitä otetaan jatkossa kaksi kertaa vuodessa (kesä- ja elokuussa) ja vesistötarkkailu voidaan lopettaa. Kiintoaineen luparajat ovat vuodesta 2013 alkaen 90 % ja 35 mg/l, BOD 7ATU 90 % ja 30 mg/l ja COD Cr 75 % ja 125 mg/l.ja fosforin luparaja 3 mg/l. 6.5 Pörkenäsin leirikeskus Pörkenäs Lägergårdin jätevedenpuhdistamolla, jossa puhdistetaan Pörkenäsin ja Merilän leirikeskusten jätevedet, on oma velvoitetarkkailu. Tarkkailua suorittaa Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy. Kesällä 2012 jätevedenpuhdistamo oli remontissa ja kaikki jäteveden ajetiin säiliöautolla Alhedan jätevedenpuhdistamoon, joten erillisiä tarkkailutuloksia ei ole vuodelta Pietarsaaren Sataman ja laivaväylän ruoppaus- ja läjitystöiden tarkkailun yhteenveto Tarkkailun peruste / päätös Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on (ESAVI/187/04.09/2010) myöntänyt Liikenneviraston Länsi-Suomen väyläyksikölle ja Pietarsaaren satamalle vesilain mukaisen päätöksen, joka koskee Pietarsaaren väylän ja satama-altaan ruoppausta ja ruoppausmassojen läjittämistä. Päätöksestä valitettiin, minkä seurauksena Vaasan Hallinto-oikeus palautti hakemuksen meriläjityksen osalta uuteen käsittelyyn. Satama-altaan työt voitiin kuitenkin aloittaa syksyllä 2011 siltä osin kun läjitys tapahtuu Alholmenin satamakentän läjitysaltaaseen.

32 30 Aluehallintoviraston päätös (LSSAVI/117/04.09/2011) ruoppausmassojen meriläjityksestä on päivätty Kummankin edellä mainitun lupamääräyksen (9/2010 ja 6/2012) mukaisesti luvan saajan on tarkkailtava ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia merialueeseen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman omalta osaltaan (EPOELY/35/07.04/2010) ja Pohjanmaan Ely-keskus (POHELY/1822/5723/2011). Lisäohjelmana on kalataloustarkkailu, joka on tilattu Pöyryltä, eikä sisälly tähän yhteenvetoraporttiin. 7.2 Satama-alueen ja väylän ruoppaus- ja läjitystyöt vuonna 2012 Pietarsaaren väylän ja sataman ruoppauskohteet sekä uuden luvan mukainen meriläjitysalue syksyllä 2012 ilmenevät kuvasta 26. Ruoppaus toteutettiin imuruoppauksena Hopper-tekniikalla (Crestway). Vuonna 2012 ruoppauksia tehtiin satama-altaan (RK7: m 3 ) lisäksi Ådön itäpuolisella väyläosuudella (RK6): m 3 ja Ådön länsipuolisella väyläosuudella (RK4): m 3. Vuonna 2012 ruopattiin siten yhteensä m 3 ja ruopatut massat sijoitettiin kokonaisuudessaan meriläjitysalueelle (kuva 24), kun taas kaikki syksyllä 2011 ruopatut satama-altaan massat (yht m 3 ktr) läjitettiin satamakenttään. Kuva 26. Pietarsaaren väylän ja sataman ruoppauskohteet sekä läjitysalueet.

33 31 Kuvassa 27 on esitetty viikoittaiset ruoppausmassojen määrät/ työkohde ja näytteenoton ajoittuminen. Vuoden 2012 ruoppaukset aloitettiin viikolla viikolla 46 ( ) ruoppausalueelta RK6. Viikolla 48 (28.11) jouduttiin pitämään Hopperin huoltotauko ja ruoppausta päästiin jatkamaan Ruoppaus jouduttiin keskeyttämään nopeasti tulleen talven ja jääpeitteen vuoksi jo viikon 49 maanantaina ( ). Kuva 27. Ruoppausmassa työkohteittain/työviikko ja näytteenottojen ajoittuminen näille viikoille. 7.3 Tarkkailun toteutus vuonna 2012 Veden laatua tarkkailtiin ruoppauksen aikana ohjelman mukaisesti joka toinen viikko. Ennakkonäytteet otettiin kiinteiltä havaintopaikoilta, jotka ovat väylän ja sataman ympäristössä sijaitsevat yhteistarkkailun pisteet P52, 53, 54, 61, 62 ja 64. Ruoppauksen aikaisia näytteitä otettiin ruoppausalueelta RK ja ruoppausalueelta RK Kiinteistä havaintopaikoista otettiin ruoppauksen aikaisia vesinäytteitä vuonna 2012 neljästä lähimpänä ruoppauskohdetta sijaitsevasta havaintopaikasta (P52, P53, P54 ja P62). Jälkinäytteet siirtyivät loppuvuoden huonojen keliolosuhteiden vuoksi yhteistarkkailun talvinäytteenoton yhteyteen maaliskuulle 2013 ja ne otettiin ainoastaan kiinteistä pisteistä (P52, 53, 54, 61, 62 ja P64). Pintanäytteitä (1 m) otettiin ruoppausalueelta sameuden leviämissuuntaan kolmelta eri etäisyydeltä ruoppauskohteesta; 250 m päästä ruoppauskalustosta pinnanmyötäisen samentumisen suuntaan, ja sen jälkeen aina 250 m välein, mikäli samentumista esiintyi (750 metriin asti). Pohjanläheiset näytteet (-1,0 m) otettiin ruoppaajasta samentumisen suuntaan 50, 100 ja 250 m ja siitä eteenpäin aina 250 m välein siihen suuntaan tai niihin suuntiin, mihin sameus levisi (750 metriin asti). Meriläjitysalueelta otettiin näytteet läjitysalueen etelä- ja pohjoispuolelta mahdollisuuksien mukaan. Kovan merenkäynnin ja jäänmuodostuksen vuoksi näytteet saatiin vain läjitysalueen pohjoispuolelta. Ruoppausajan näytteistä määritettiin näkösyvyys, lämpötila, väri, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori- ja typpi sekä a-klorofylli. Kaikki tulokset sisältyvät tutkimustodistuksiin (liite 3).

34 7.4 Tarkkailun tulokset vuonna Ruoppausalueiden tarkkailu Ruoppausalueen (RK6) ympäristöstä otettujen näytteiden ( ) tulokset pinnan- (1 m) ja pohjanläheisestä (-1 m) vesikerroksesta on esitetty kuvassa 28. Samoin ruoppauskohteesta RK otettujen näytteiden tulokset on esitetty kuvassa 28. Vedenlaatuparametrit mitattiin ruoppausalueiden pohjanäytteistä kaikilta etäisyyksiltä (RK6: m, RK4: 500 m) ja pintanäytteet ainoastaan etäisyyksiltä m (RK6) ja 500 m (RK4). Näkösyvyys vaihteli ruoppauksen aikana ruoppausalueella välillä 0,6 2,5 m. Näkösyvyys oli huonoin ruoppausalueella RK6 ja ja paras 500 metrin etäisyydellä ruoppausalueelta RK4. Klorofyllipitoisuudet olivat syysajankohtaan tyypillisen alhaisia. Pitoisuudet olivat ruoppauksen aikana (21.11.) välillä 0,4 2,0 µg/l m etäisyydellä ruoppausalueelta RK6. Kenttähavaintojen mukaan ruoppausalue oli koko ajan ruskean sameaa. Sameuskartat on tehty päivittäin (saatavilla pydettäessä). Ruoppausalueella RK6 vesi oli selvästi sameampaa kuin alueella RK4. Alueella RK6 sameusarvot vaihtelivat pintavedessä välillä 4,8 7,1 FTU ja pohjan lähellä välillä 4,9 13 FTU. Korkein arvo mitattiin 500 metrin etäisyydellä ruoppausalueen RK6 pohjan läheisyydestä. Alueella RK4 pintaveden sameus oli 1,7 FTU ja pohjanläheisen näytteen sameus 3,0 FTU. Lisäksi ruoppausalueella tehtiin päivittäiset silmämääräiset sameusarvioinnit, joiden mukaan vesi oli ruoppauksen aikana tasaisen ruskeaa ja sameaa koko satama-alueella. Meriläjitysalueella ainoastaan yhtenä päivänä (21.11.) havaittiin lievää veden samentumista (sameuskartat saatavilla pyydettäsessä). Kiintoainepitoisuus vaihteli ruoppausalueen RK6 pintavedessä välillä 5,1 9,3 mg/l ja pohjan lähellä välillä 8,7 23 mg/l. Korkein arvo mitattiin samasta pisteestä kuin korkein sameusarvo eli 500 metrin etäisyydellä ruoppausalueen RK6 pohjan läheisyydestä. Alueella RK4 kiintoainepitoisuus oli selvästi pienempi: pintavedessä 1,1 mg/l ja pohjan lähellä 3,6 mg/l. Kokonaisfosforin pitoisuus oli alueen RK6 pintavedessä noin 35 µg/l ja pohjanläheisessä vedessä pitoisuus vaihteli välillä µg/l. Alueella RK4 pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli 10 µg/l ja pohjan lähellä 13 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat pintavedessä korkeampia kuin pohjan lähellä. Typpipitoisuus vaihteli ruoppausalueen RK6 pintavedessä välillä µg/l ja pohjanläheisessä vesinäytteessä välillä µg/l. Alueen RK4 kokonaistyppipitoisuus oli pintavedessä 560 µg/l ja alusvedessä 450 µg/l. Ruoppausalueiden RK7 ja RK6 ruoppaus viikolla 47 ( ) aiheutti veden samentumisen satama-altaasta (RK7) ruoppauspisteelle RK6 saakka, mutta sameusarvot jäivät selvästi pienemmäksi kuin edellissyksyn ruoppauksen aikana. Vesinäytteet otettiin pisteestä RK6, mikä oli pääasiallinen ruoppauskohde viikoilla (noin 70 % ruopatusta massasta). Ruoppausalueella RK6 näkösyvyys (0,6 m) oli normaalia alhaisempi verrattuna lähialueen kiinteiden pisteiden P52 ja P53 ennakkonäytteisiin (14.11), missä näkösyvyys oli 1 m. RK6:ssa kiintoainepitoisuus oli koholla vaihdellen pintavedessä välillä 5,1 18 mg/l ja pohjanäytteissä välillä 5,2 23 mg/l (P52 ja P53 ennakkonäytteissä 2 3 mg/l). Ravinnepitoisuuksissa ei ollut suuria eroja verrattuna normaaliin tilanteeseen (kuva 26). Ruoppausmassat sijoitettiin meriläjitysalueelle, mutta sieltä ei voitu hakea näytteitä kovan tuulen ja aallokon vuoksi. Kahden viikon kuluttua ( ) ruoppauksen aloittamisesta otettiin vesinäyte ruoppausalueelta RK4, jolloin reilu 40 % ruopatusta massasta oli otettu alueelta RK4, 50 % alueelta RK6 ja vajaa 10 % satama-altaasta (RK7). 500 m päässä Mässkärin ulkopuolella sijaitsevasta ruoppauskohteesta (RK4)

35 33 vesi oli selvästi kirkkaampaa kuin edellisellä näytteenottokerralla alueella RK6. Näkösyvyys oli 2,5 m ja ravinnepitoisuudet olivat sekä pinnan että pohjan lähellä sangen pienet (kuva 28). Meriläjitysalueen pohjoispuolella (50 m) vesi oli pohjan lähellä (31 m) kirkasta ja vähäravinteista.

36 34 Kuva 28. Ruoppausalueiden (RK7, RK6 ja RK4) näkösyvyys, sameus, kiintoaine sekä kokonaisfosfori ja -typpi pinta. (1 m) ja pohjanäytteissä (-1 m), sekä klorofylli 0 2 m:ssä vuosina Kiinteiden pisteiden tarkkailu Kiinteiden pisteiden tarkkailutulokset on esitetty kuvassa 29. Kiinteiden pisteiden veden laadussa näkyy ruoppaustöiden vaikutusten lisäksi alueelle johdettavien jäte- ja jäähdytysvesien vaikutus. Vuonna 2012 Luodonjärven juoksutukset Hästgrundetin tulvaluukuista olivat poikkeuksellisen suuret runsaiden sateiden vuoksi, mikä lisäsi järvivesien vaikutusta. Syksyllä erityisesti loka-marraskuussa järvivettä juoksutettiin mereen runsaasti.

37 35 Kuva 29. Kiinteiden pisteiden P52, P53, P54, P62 ja P64 näkösyvyys, sameus, kiintoaine sekä kokonaisfosfori ja -typpi pinnalla (1 m) ja pohjalla (-1 m), sekä klorofylli 0 2 m:n näytteissä vuosina Marraskuussa 2012 (14.11) ennakkonäytteet otettiin vain pintavedestä. Näkösyvyys vaihteli kiinteillä pisteillä välillä 0,8 2,3 m. Näkösyvyys oli paras syksyn ennakkonäytteenoton aikaan ja heikkeni hieman ruoppauksen aikana. Kevättalvella otetuissa ruoppauksen jälkinäytteissä näkösyvyys oli palautunut normaalille tasolle. Näkösyvyys oli kaikilla näytteenottokerroilla huonoin pisteillä P53 ja P54 ja paras pisteillä P62 ja P64. Sameusarvot olivat pintavedessä välillä 1,5 57 FTU ja pohjan lähellä välillä < 0,25 19 FTU. Ruoppauksen vaikutukset näkyivät selvästi pisteellä P52 ja etenkin pisteellä P53. Kiintoainepitoisuus vaihteli pintavedessä välillä < 1 64 mg/l. Pohjan läheltä vesinäytteet otettiin ainoastaan ruoppauksen aikana, jolloin pitoisuudet olivat 3,8 mg/l 39 mg/l. Ruoppauksenaikaiset kiintoainepitoisuudet olivat korkeita pisteillä P52 ja P53. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli pintavedessä välillä µg/l ja pohjan läheisessä vedessä välillä 5 51 µg/l. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin pisteeltä P53 ja matalimmat pisteeltä P62.

38 36 Kokonaistyppipitoisuudet olivat pinta- ja alusvedessä samaa suuruusluokkaa (pinta: µg/l, pohja: µg/l). Typpipitoisuus oli korkein pisteellä P54 ja pienin pisteellä P64. Ennakkonäytteet otettiin kiinteiltä pisteiltä (P52, P53, P54, P61, P62 ja P64) pintavedestä. Näkösyvyys vaihteli 0,8 2,3 m välillä. Sameusarvot (1,5 4,8 FTU) ja kiintoainepitoisuudet (1,4 6,0 mg/l) olivat alhaisia. Ravinnepitoisuudet olivat alhaisimpia uloimmalla pisteellä P64 (kokp: 12 µg/l, kokn: 370 µg/l). Muilla tarkkailupisteillä kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä µg/l ja kokonaistyppi välillä µg/l. Myös näkösyvyyden sekä sameus- ja kiintoainearvojen mukaan jäte- ja järvivesien vaikutukset ovat vähäisimpiä pisteellä P64. Viikolla 47 ( ) ruoppauksen läheisillä kiinteillä pisteillä P52 ja P53 koko vesipatsas oli huomattavasti sameampaa (17 35 FTU) kuin ruoppausalueella RK6. Näkösyvyys oli vain 0,3 0,4 m ja kiintoainepitoisuus jopa mg/l. Kokonaisfosforipitoisuudet (P52: µg/l, P53: µg/l) olivat vähintään kaksinkertaiset normaaliin verrattuna. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat pisteillä P52 ja P53 välillä mg/l, ollen pintavessä hieman korkeammat kuin pohjanläheisissä näytteissä. Kiinteällä pisteellä P54 ruoppauksen vaikutukset olivat jo selvästi vähäisemmät (näkösyvyys 0,8 m, kiintoaine 3,8 4,6 mg/l, sameus 5,5 FTU) ja ainoastaan fosfori- ja typpipitoisuudet olivat koholla (kokp: µg/l, kokn: mg/l). Ruoppauksen vaikutukset eivät näkyneet enää Ådön kärjessä havaintopaikalla P62, vaan siellä näkösyvyys oli syyskauteen nähden lähellä normaalia (2 m) samoin kuin veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet. Kahden viikon kuluttua ( ) ruoppauksen aloittamisesta sataman lähialueen vesi (P53) oli edelleen sameaa ja runsasravinteista, mikä kuitenkin todennäköisesti johtui näytteenottoon käytetyn hinaajan aiheuttamasta turbulenssista. Vaikeiden keliolosuhteiden vuoksi näytteitä ei saatu havaintopaikoilta P52 ja P54. Ådön kärjessä pisteellä P62 näkösyvyys oli heikentynyt (1 m) ja pintavesi oli selvästi sameampaa kuin edellisellä näytteenottokerralla. Jälkinäytteet otettiin kiinteiltä pisteiltä maaliskuun näytteenotossa (kuva 29). Aikaiset jääolosuhteet yllättivät syksyn ruoppauksen, joka jouduttiin keskeyttämään Ruoppauksen vaikutuksia ei ollut havaittavissa maaliskuun näytteenotossa. Sen sijaan kevättalvelle tyypilliset jäte- ja järvivesien vaikutukset olivat havaittavissa pintaveden korkeampina ravinne- ja sameusarvoina. Pisteillä P52, P53, P54, P61, P62 ja P64 näkösyvyys vaihteli 0,6 1,5 metrin välillä. Sameusarvot (< 0,25 4,4 FTU) ja kiintoainepitoisuudet (<1 4,4 mg/l) olivat alhaisia. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 5 37 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus välillä µg/l. Suurimmat ravinnepitoisuudet mitattiin pisteen P54 pintavedessä pienimmät pisteen P62 alusvedestä. 8 Tiivistelmä Tässä yhteenvedossa käsitellään Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset vuodelta 2012, joka oli tarkkailujakson viides vuosi. Yhteistarkkailuun osallistuvat UPM Kymmene Oyj, Outokumpu Stainless Tubular Products Oy (OSTP), Pietarsaaren Vesi, Pietarsaaren Satama ja Alholmens Kraft Oy:n biovoimalaitos (AK 1 ja AK 2). Yhteistarkkailun yhteydessä tehtiin loppuvuodesta 2012 Liikenneviraston ja Pietarsaaren sataman toimeksiannosta sataman ja Pietarsaaren väylän ruoppaustarkkailu, jonka tulokset raportoidaan tässä yhteenvedossa. Pietarsaaren merialueen veden laatuun vaikuttavat massa- ja paperiteollisuuden (UPM Kymmene Oyj) sekä asutuksen (Pietarsaari lähiympäristöineen) jätevesikuormituksen ohella Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvedet sekä Luodon-Öjan makeavesialtaasta juoksutettavat humuspitoiset ja ajoittain happa-

39 37 mat vedet. Kaupungin jätevedenpuhdistamo toimi vuonna 2012 pääsääntöisesti lupamääräysten mukaisesti. BOD-pitoisuusraja ylittyi niukasti II-III vuosineljänneksillä ja reduktio jäi luparajaa (95 %) pienemmäksi II ja IV vuosineljänneksellä runsaiden sateiden laimentavien tulovesien vuoksi. Fosforin pitoisuusraja ylittyi niukasti II vuosineljänneksellä. UPM Kymmenen, Alholmens Kraftin ja OSTP:n lupaehdot täyttyivät kaikilta osin vuonna Mereen johdetusta jätevesimäärästä 93 % ja orgaanisesta kuormituksesta (BOD ja COD) % tulee UPM Kymmeneltä ja loput kaupungin puhdistamolta. UPM Kymmenen osuus jätevesien ravinnekuormituksesta oli vuonna % fosforista ja 48 % typestä. Fosforikuormituksesta 9 % ja typpikuormituksesta 46 % tuli kaupungin puhdistamolta. Loput 6 % typpikuormituksesta tuli OSTP:ltä. Jätevesikuormitus oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Luodonjärvestä juoksutettiin vettä merialueelle tulvaluukuista ja kalateistä keskimääräistä enemmän lukuunottamatta helmikuuta, jolloin Gertrudsin ja Hästgrundetin tulvaluukut olivat kiinni. Kevättulva ajoittui huhti-toukokuulle, nousi korkealle ja laski nopeasti. Kesällä järvivettä juoksutettiin mereen jopa kaksinkertainen määrä normaaliin verrattuna ja ravinnekuormitus oli runsaampaa kuin edellisenä vuonna. Järvivesien osuus oli 5 6 -kertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna. Talvella, veden vaihtuvuuden ollessa huonoimmillaan, jäte- ja järvivedet virtaavat ohuena kerroksena jään alla ja siten jään alle muodostuu lähes kaikkien laatumuuttujien suhteen selvä kerrostuneisuus. Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset ja myös eri vuosien väliset vaihtelut. Jäte- ja järvivesien vaikutusalue näkyi talvella 2012 etenkin Ådön- Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa ja lievempänä Ådön länsirannalla. Vaikutukset näkyivät etenkin pintaveden kohonneina väri- ja ravinnearvoina. Avovesiaikana laimenemisolosuhteet ovat paremmat ja järvi- ja jätevedet sekoittuvat koko vesimassaan. Pintaveden pitoisuudet ovat talvea alhaisemmat ja eikä kerrostuneisuutta juurikaan muodostu. Keväällä 2012 keskimääräistä voimakkaammat tulvat lisäsivät järvivesien vaikutusta ja vesi oli Ådön pohjoispuolelle saakka ruskeaa ja sameaa ja sähkönjohtavuus oli normaalia alhaisemmalla tasolla etenkin Luodonjärven edustalla. Luodonjärven vettä juoksutettiin mereen runsaasti läpi kesän, ja alueelliset erot olivat selviä. Järvivesien vaikutukset näkyivät selvimmin Kackurinlahdella ja Orrskärsfjärdenillä. Klorofyllipitoisuuksien perusteella Pietarsaaren edustan merialue jakautui rehevyydeltään kolmeen rehevyysluokkaan. Vanha satamanlahti, purkupaikkojen lähialueet, Hälsingöfjärden ja Kackurinlahti luokiteltiin lievästi reheväksi. Ådön ympäristö ja uloimmat pisteet P64 ja P75 sekä Orrskärin pohjoispuoli luokiteltiin luokkaan rehevöitymässä. Karuiksi luokiteltiin havaintopisteet P65 ja P73. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli UPM:n purkukanavan edustalla ja Alholmens Kraftin jäähdytysvesien purkualueella kymmenkertaista suhteessa vertailualueisiin. Vuonna 2012 klorofylli- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeammat kaikilla pisteillä verrattuna edellisvuoteen. Ekologisen luokituksen parametrien tarkastelu antoi varsin samanlaisen kuvan merialueen tilasta kuin edellä esitetty jäte- ja järvivesien leviämis- ja rehevyyskuvaus. Vuoden 2012 vedenlaatuparametrien perusteella perusteella Perämeren sisemmän rannikkoalueen (Ps) veden laatu sijoittui viisiportaisessa luokituksessa keskimmäiseen luokkaan tyydyttävä. Perämeren ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopaikat sijoittuvat luokkaan hyvä tai tyydyttävä. Verrattuna jaksoon merkittäviä muutoksia ei ole tapahtunut. Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on saavuttaa tai säilyttää pintavesien hyvä tila Suomessa. Vuosittaisessa pohjaeläinseurannassa olleilla paikoilla pohjaeläimistö oli lajistoltaan pääpiirteissään samankaltainen kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2012 pohjaeläintarkkailuun lisättiin kaksi näytteenottopaikkaa, P53 ja P71. Viime vuosikymmenen aikana likaantumista suosivat Chironomus plumosus-toukat ovat hävinneet, mikä voi olla merkkinä vesialueen tilan parantumisesta. Kaikilta näytealueilta tavattiin harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja surviaissääsken toukkia (Tanypodinae). Ekolo-

40 38 gisen luokituksen mukaisen BBI-indeksin perusteella pohjaeläimistön tila on koko alueella hyväerinomainen eli parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna. Kalastusalueen keräämien tietojen mukaan yleisimmät saalislajit alueella olivat edellisvuoden tapaan lahna (52 %) ja siika (12 %). Kaikkien muiden lajien paitsi kuoreen, kuhan, muikun ja harjuksen saalismäärät, samoin kuin kokonaissaalis olivat hoitokalastusksen ansiosta selvästi isommat kuin vuonna Kokonaissaalis oli yli kg, mikä oli vajaa 40 % edellisvuotta isompi. Verkot ja heittovavat sekä koukut ja sakset olivat yleisimmin käytettyjä pyydyksiä. Kesällä 2012 alueella sijaitsevien valvottujen uimarantojen vedet täyttivät pääsääntöisesti voimassa olleet laatuvaatimukset. Fäbodan Café-rannassa havaittiin E-coli bakteerin ylityksiä heinäkuussa, mutta uusintanäytteissä pitoisuudet olivat laskeneet normaalitasolle. Brännbackassa raja-arvot ylittyivät elokuussa. Valtakunnallisen leväseurannan yhteydessä Ådön kalasatamassa havaittiin kesällä 2012 viikoilla vähän leväesiintymiä. Pietarsaaren Sataman satama-altaassa ja -väylällä jatkettiin syksyllä 2012 vuonna 2011 aloitettuja ruoppauksia, joiden vaikutuksia tarkkailtiin yhteistarkkailun yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan Ely-keskusten hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Syksyn 2012 ruoppaukset kestivät vajaat kolme viikkoa ja ajoittuivat marras-joulukuun vaihteeseen. Massoja ruopattiin kolmesta ruoppauskohteesta (RK4, RK6 ja RK7) yhteensä m 3, ja kaikki läjitettiin meriläjitysalueelle. Veden laatua tarkkailtiin ruoppaustöiden aikana joka toinen viikko erikseen ruoppausalueilta sekä kiinteiltä pisteiltä. Ruoppausalueella havaittiin laajalla alueella selvää veden samentumista. Mitatut sameusarvot jäivät kuitenkin pienemmäksi kuin edellissyksyn ruoppauksen aikana. Ruoppauksen vaikutukset eivät näkyneet enää Ådön kärjessä. Veden samentumiseen ja muihin tuloksiin vaikuttivat myös Luodonjärven juoksutukset, jotka olivat runsaiden sateiden vuoksi poikkeuksellisen suuret erityisesti loka-marraskuussa. Jälkinäytteet otettiin kiinteiltä pisteiltä maaliskuussa 2013, koska ruoppaus ja näytteenotto jouduttiin keskeyttämään aikaisin tulleen talven takia vajaan kolmen viikon kuluttua aloituksesta. Ruoppauksen vaikutuksia ei ollut havaittavissa maaliskuun näytteenotossa. Meriläjitysalueelta saatiin huonojen jää- ja sääolosuhteiden vuoksi vain yhdet näytteet syksyn 2012 ruoppaus- ja läjitystöiden aikana. Liitteet 1 Meriveden pinnankorkeus Pietarsaaren satamassa ja Luodonjärven pinnankorkeus Analyysitulokset (laajat näytteenotot) 3 Analyysitulokset (intensiiviseuranta ja ruoppaustarkkailu) 4 Perifytontulokset 5 Etelä-Pohjanman Ely-keskuksen tulokset Kalastuskuntakohtaiset tiedot 2012 (Norra svenska fiskeområdet) 7 Uimarantojen valvontatulokset Levähavainnot Ådön kalasatamassa Pohjaeläintuloskooste (Curt Nyman) 10 Mässkärin luontoaseman jätevesitarkkailun tulokset Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n tulokset NabLabs Oy: Analyysimenetelmät 2012/ Pietarsaaren merialue 13 Pietarsaaren sataman ruoppaus/ Ruopatut massamäärät ja maalajit

41 Lähdeluettelo 39 Aaltonen, E - K. 2008: Pietarsaaren edustan merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma Moniste 9 s. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari. Aaltonen, E - K, Kalliolinna, M. ja Salonen H. 1998: Pietarsaaren merialueen tila Osat I IV. Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Kaustinen Aaltonen, E K ja Kalliolinna, M. 2006: Luodon-Öjanjärven säännöstely: hakemus ympäristölupavirastolle / Yhteenveto velvoitetarkkailusta. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari Aaltonen, E-K ja Kalliolinna, M. 2011: Pietarsaaren merialueen tila jakson velvoitetarkkailutulosten perusteella. Moniste 24 s. Pietarsaari Ahlstöm, Jonas 2013: Alheda reningsverk, årsberättelse Jakobstads Vatten. Duplikat. Ilmatieteen laitos 2012a: Ilmastokatsaus 1-12/ Ilmatieteen laitos 2012b: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla Keränen, J. 2013: Oy Alholmens Kraft Ab, Pietarsaaren lämpövoimalan vesistötarkkailut Pietarsaaren merialueella vuonna Korpinen, P., Kiirikki, M., Lauri, H. & Inkala, A. 2004: Bothnian Bay 3-D-water quality and ecosystem model: Technical Report. Manuscript 57 s. Kujala, N Pietarsaaren Satama, vuosiyhteenveto Kujala, N Liikennevirasto, Länsi-Suomen väyläyksikkö ja Liikelaitos Pietarsaaren Satama. Vesistö- ja kalatarkkailuohjelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus (LSU) 2009: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen Matero. sähköposti : Jääpäivien lukumäärä talvella 2011/12. Ilmatieteen laitos. Jääpalvelu. Nyman, C. 2013: Pietarsaaren merialueen pohjaeläinseuranta Moniste 11 s + liitteet. Pynttäri, P (s-posti).: Outokumpu Stainless Tubular Products Oy, kuormitustiedot Seinä, A. ja Peltola, J. 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suoman merialueella Finnish Marine Research. N:o s. Helsinki UPM Kymmene Oyj 2012a: Luodon-Öjanjärven pinnankorkeudet ja juoksutukset 2011 UPM Kymmene Oyj 2012b: Kuormitusraportit Wistbacka, B 2013: : Kalataloustarkkailun vuosittainen tiedonkeruu. Vuori, K-M, Mitikka, S ja Vuoristo, H. 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/ Suomen ympäristökeskus. Helsinki 2009.

42 Liite/ Bilaga 1 1 a. Meriveden pinnankorkeuden vaihtelu Pietarsaaren satamassa/ Variationer i havsvattenståndet i jakobstad hamn cm 80 Merenpinnan korkeus/ Havsvattenståndet I III II IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Lähde/ Källa: Merentutkimuslaitos/ Havsforskninginstitutet. Pietarsaaren mareografi 1 b. Luodonjärven pinnankorkus ja juoksutukset mereen / Vattenståndet I Larsmo-Öjasjön och avtappningar till havet Lähde/ Källa: UPM-Kymmene Oyj: Pietarsaari/ jakobstad

43 TUTKIMUSSELOSTE Liite/ Bilaga 2.1 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Seija Tauriainen Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Laborantti Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Sivu 1/2 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: maaliskuu Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä Havaintopaikka Tunnus Näytenumero Otto pvm Tulo pvm Tutkimuksen lopetus pvm Näkösyv. m Kok. syvyys m P51, Vanha Hamina P ,7 3,1 0,33 0,13 KiKa P52, Alholmsfjärden P ,9 4,5 0,26 0,08 KiKa P53, Gråggören P ,3 11,5 0,10 0,00 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,9 3,8 0,30 0,01 KiKa P55, Svinören P ,8 4,2 0,18 0,00 KiKa P61, Rajstall P ,9 4,7 0,46 0,03 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,2 14,5 0,44 0,02 KiKa Jään paks. m Lumen paks. m Näytteenottaja Lisätiedot P64, Nygrundet-Mässkär P ,1 15,3 0,25 0,03 KiKa kiintojään reunalta n. 1km itään P65, Ören-Ripgrund P ,5 11,8 0,20 0,12 KiKa P66, Hälsingöfjärden P ,9 3,3 0,33 0,12 KiKa P67, Lillgrundet P ,8 2,8 0,42 0,02 KiKa P71, Truthällän P ,8 9,1 0,37 0,16 KiKa P73, Fäboda P KiKa P73 ja P75 pisteille ei päästy ahtojään sekä P75, Kallan P KiKa avoveden/heikon jään takia P78, Orrskärsfjärden P ,9 11,5 0,10 0,00 KiKa P79, Kackursfjärden P ,8 4,8 0,16 0,00 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,8 7,0 0,26 0,17 KiKa Toinen patoluukku auki toinen kiinni L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,0 2,8 0,42 0,02 KiKa Molemmat patoluukut kiinni Mä1, Mässkär N Mä ,3 5,7 0,20 0,03 KiKa

44 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Liite/ Bilaga 2.1 Tarkkailukierros: maaliskuu Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä Sivu 2/2 t Kenttämittaus Enterokokit (36oC 2 vrk) Saliniteetti O2 O2 kyll. % ph SFS-EN ISO :2000 Laskettu sähkönjohtavuudesta SFS-EN 25813:1996 SFS-EN 25813:1996 SFS 3021:1979 Sähkönjohtavuus, 25 C Väriluku Sameus Kok. N Kok. N NH4-N NO2,3-N NO2,3-N Kok. P PO4-P TOC Fe Rauta, Fe SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio SFS-EN ISO 7887:1995 * * * * * * * * * * Ottopistnrsyvyys Näyte- Otto- C pmy/100 ml ppt mg/l % ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l P51 0,1m >120 P51 1m ,0 0,5 2,25 8,8 61 7, , P51 2m ,1 1,2 2,86 9,2 65 7, , ,6 490 P52 0,1m P52 1m ,0 0,7 2,19 10,1 70 7, , P52 3m ,5 0,3 3,19 11,7 81 7, , ,3 180 P53 0,1m P53 1m ,0 2,0 1,97 11,8 85 7, , P53 5m ,0 0, P53 9,1m ,5 0,1 3,28 12,1 83 7, , ,0 120 P54 0,1m P54 1m ,0 1,8 2,11 10,8 78 7, , P54 2,7m ,8 1,8 2,63 11,3 81 7, , P55 1m ,0 2,3 1,87 11,1 81 7, , P55 3,2m ,2 0,7 3,08 11,6 81 7, , ,3 250 P61 1m ,0 0,8 1,58 9,9 69 7, , P61 3,8m ,7 0,2 3,24 12,3 85 7, , ,4 120 P62 1m ,0 3,0 1,98 11,7 87 7, , P62 5m ,0 0, P62 10m ,0 0,0 598 P62 13,7m ,5 0,0 3,30 12,8 88 7, , ,7 71 P64 1m ,0 0,0 2,41 10,6 73 7, , P64 5m ,0 0, P64 10m ,0 0,0 596 P64 16,7m ,3 0,0 3,30 12,3 84 7, , ,5 73 P65 1m ,0 0,1 2,52 11,3 78 7, , P65 5m ,0 0, P65 10m ,0 0,0 598 P65 12,6m ,8 0,0 3,30 12,7 87 7, , ,5 85 P66 1m ,0 0,6 <0,95 9,9 69 6, , P66 2,1m ,3 1,4 2,23 9,6 68 7, , P67 1m ,0 0,8 <0,95 9,5 66 6, , P67 2,1m ,8 1,8 2,29 10,8 78 7, , P71 1m ,0 0,0 2,68 12,2 83 7, , ,8 210 P71 5m ,0 0, P71 7,5m ,1 0,0 3,26 12,4 85 7, , ,9 92 P78 1m ,0 0,6 <0,95 9,4 66 6,2 46, , P78 5m ,0 0, P78 10m ,5 0,7 3,35 10,3 72 7, , ,0 140 P79 1m ,0 0,7 <0,95 10,5 73 6,2 13, , P79 3,2m ,8 0,9 1,89 10,1 71 6, , L5-1m ,0 0,5 <0,95 10,3 71 6,2 9,9 55 3, L5-5m ,0 2,1 <0,95 6,8 50 5,9 14, , L6A-1m ,0 0,2 <0,95 10,4 71 6,3 8,7 50 4, Mä1 1m ,0 0,5 4 2,36 11,6 80 7, , Mä1-1m ,7 0,0 0 3,21 12,3 84 7, , SFS-EN ISO 7027:2000 O- Y-046 O-Y-088 O-Y-077 O-Y-035 O-Y-078 O-Y-089 O-Y-079 SFS-EN 1484:1997 O- Y-087 SFS 3047:1980

45 TUTKIMUSSELOSTE Liite/ Bilaga 2.2 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: toukokuu Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä Havaintopaikka Tunnus Otto pvm Tulo pvm Tutkimuksen lopetus pvm Näkösyv. m Kok. syvyys m Jään paks. m Lumen paks. m Näytenumero Näytteenottaja Lisätiedot P51, Vanha Hamina P ,0 2,8 KiKa P52, Alholmsfjärden P ,0 4,1 KiKa P53, Gråggören P ,9 10,2 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,0 3,9 KiKa P55, Svinören P ,8 4,3 KiKa P61, Rajstall P ,2 4,3 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,0 14,3 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,8 17,8 KiKa P65, Ören-Ripgrund P ,5 13,3 KiKa P66, Hälsingöfjärden P ,8 3,2 KiKa P67, Lillgrundet P ,0 2,8 KiKa P71, Truthällän P ,1 9,0 KiKa P73, Fäboda P ,3 11,6 KiKa P75, Kallan P ,5 19,6 KiKa P78, Orrskärsfjärden P ,3 10,8 KiKa P79, Kackursfjärden P ,0 4,6 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,0 7,0 KiKa Gertrudsin molemmat luukut kiinni L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalm L6A ,8 2,6 KiKa Hästrgundetin toinen luukku auki toinen kiinni Jakelu: UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Tiina Ylipahkala Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Laboratoriokemisti Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Sivu 1/3

46 Sivu 2/3 Näyte-nro Kenttämittaus Ottopiste Ottosyvyys t Klorofylli-A SFS 5772:1993 Enterokokit (36oC 2 vrk) SFS-EN ISO :2000 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: toukokuu Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä Saliniteetti ph Laskettu sähkönjohtavuudesta SFS 3021:1979 Sähkönjohtavuus, 25 C SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio Väriluku Sameus Kok. N Kok. N NH4-N NO2,3-N NO2,3-N Kok. P PO4-P TOC Fe SFS-EN ISO 7887:1995, komparaattori SFS-EN ISO 7027:2000 O-Y-046 O-Y-088 O-Y-077 O-Y-035 O-Y-078 O-Y-089 O-Y-079 Liite/ Bilaga 2.2 SFS-EN 1484:1997 * * * * * * * * * * C µg/l pmy/100 ml ppt ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51 0,1m P51 1m ,0 14,7 1,09 7, , P51 2m ,8 14,8 1,09 7, , P51 0-2m ,7 P52 0,1m P52 1m ,0 14,2 1,02 7, , P52 3m ,1 14,2 1,04 7, , P52 0-2m ,4 P53 0,1m P53 1m ,0 14,8 <0,95 6,9 58, , P53 5m ,0 10,3 345 P53 9,1m ,2 5,3 2,95 7, , ,7 250 P53 0-2m ,9 P54 0,1m P54 1m ,0 14,6 <0,95 6,9 58, , P54 2,7m ,9 14,5 <0,95 6,9 72, , P54 0-2m ,5 P55 1m ,0 15,6 <0,95 6,9 37, , P55 3,2m ,3 15,4 <0,95 7,0 40, , P55 0-2m ,4 P61 1m ,0 12,0 1,67 7, , P61 3,8m ,3 11,2 1,94 7, , P61 0-2m ,1 P62 1m ,0 11,0 2,27 7, , P62 5m ,0 10,1 498 P62 10m ,0 8,4 521 P62 13,7m ,3 4,6 3,21 7, , < 2 5,3 160 P62 0-2m ,1 P64 1m ,0 9,2 2,85 7, , < 2 7,1 250 P64 5m ,0 9,0 533 P64 10m ,0 5,4 589 P64 15m ,0 4,3 598 P64 16,7m ,8 3,9 3,3 7, , < 2 4,7 96 P64 0-2m ,9 P65 1m ,0 8,8 2,9 7, , < 2 6,7 230 P65 5m ,0 8,5 543 P65 10m ,0 8,1 560 P65 12,6m ,3 7,8 3,08 7, , # < 2 5,9 180 P65 0-2m ,7 P66 1m ,0 14,3 <0,95 6,8 97, , P66 2,1m ,2 14,2 <0,95 6,8 97, , P66 0-2m ,4 O-Y-087

47 Liite/ Bilaga 2.2 Sivu 3/3 P67 1m ,0 13,8 <0,95 6,9 98, , P67 2,1m ,8 13,7 <0,95 6, , P67 0-2m < 1 P71 1m ,0 10,3 2,88 7, , < P71 5m ,0 9,0 538 P71 7,5m ,0 7,7 3,04 7, , < 2 6,1 210 P71 0-2m ,5 P73 1m ,0 7,3 3,24 7, , < 2 5,2 160 P73 5m ,0 6,4 592 P73 10m ,6 5,8 3,32 7, , < 2 4,7 160 P73 0-2m ,2 P75 1m ,0 7,8 3,17 7, , ,6 150 P75 5m ,0 7,2 578 P75 10m ,0 6,5 586 P75 15m ,0 3,5 608 P75 19m ,6 3,3 3,33 7, , < 2 4,2 84 P75 0-2m ,6 P78 1m ,0 13,2 <0,95 7, , P78 5m ,0 7,9 525 P78 10m ,1 5,2 3,13 7, , < 2 5,7 280 P78 0-2m ,0 P79 1m ,0 14,5 <0,95 6,5 40, , P79 3,2m ,6 14,0 <0,95 6,7 68, , P79 0-2m ,5 L5-1m ,0 12,9 <0,95 6,1 9, , L5-5m ,0 12,8 <0,95 6,1 9, , L5 0-2m ,5 L6A-1m ,0 15,2 <0,95 6,0 10, , L6A 0-2m ,6 =Mittaustuloksen kirjaukset tarkistettu - tulos epäluotettava #=Viiveaika ylittyi, analyysille tehty uusintamittaus. Tulokseen liittyy ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus.

48 TUTKIMUSTODISTUS 2012E Liite/Bilaga 2.3 Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muuhun kopiointiin on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Jakelu: UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Seija Tauriainen Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry Laborantti Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Sivu 1/3 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: elokuu Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys [m] Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] P51, Vanha Hamina P ,5 2,9 KiKa P52, Alholmsfjärden P ,6 4,2 KiKa P53, Gråggören P ,3 10,3 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,0 4,0 KiKa P55, Svinören P ,9 4,3 KiKa P61, Rajstall P ,8 4,5 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,0 14,2 KiKa Näytteenottaja Lisätiedot P64, Nygrundet-Mässkär P ,5 17,2 KiKa P65, Ören-Ripgrund P ,2 13,1 KiKa P66, Hälsingöfjärden P ,4 3,2 KiKa P67, Lillgrundet P ,4 3,0 KiKa P71, Truthällän P ,0 8,9 KiKa P73, Fäboda P ,5 11,2 KiKa P75, Kallan P ,8 19,3 KiKa P78, Orrskärsfjärden P ,5 10,6 KiKa P79, Kackursfjärden P ,3 4,6 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,0 7,0 KiKa Gertrudin patoluukut kiinni - Hästgrundet L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,8 2,4 KiKa toinen luukku auki toinen kiinni Mä1, Mässkär N Mä ,5 6,1 KiKa

49 Sivu 2/3 Liite/Bilaga E t Klorofylli-A Enterokokit (36oC 2 vrk) Näytenumero Kenttämittaus Ottopiste Ottosyvyys [m] TUTKIMUSTODISTUS 2012E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: elokuu Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä SFS 5772:1993 SFS-EN ISO :2000 Saliniteetti O2 O2 kyll. % ph Laskettu sähkönjohtavuudesta SFS-EN 25813:1996 SFS-EN 25813:1996 SFS 3021:1979 Sähkönjohtavuus, 25 C SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio Kiintoaine Väriluku Sameus Kok. N Kok. N NH4-N NO2,3-N NO2,3-N Kok. P PO4-P TOC Fe SFS-EN 872:2005 SFS-EN ISO 7887:2012, komparaattori SFS-EN ISO 7027:2000 O-Y-046 O-Y-088 O-Y-077 K-004 O-Y-078 O-Y-089 O-Y-079 Liite/Bilaga 2.3 SFS-EN 1484:1997 O-Y-087 * * * * * * * * * * C µg/l pmy/100 ml ppt mg/l % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51 0,1m ,1 1 P51 1m ,0 18,5 2,60 8,3 89 7, , < 2 9,0 520 P51 2m ,9 18,5 2,61 8,6 92 7, , ,8 520 P51 0-2m ,0 P52 0,1m ,1 14 P52 1m ,0 18,8 2,47 8,4 90 7, ,1 55 1, < P52 3m ,2 18,8 2,63 8,5 92 7, ,9 50 2, ,1 480 P52 0-2m ,7 P53 0,1m ,1 7 P53 1m ,0 19,3 1,82 7,3 79 7, , , P53 5m ,0 18,2 542 P53 9,1m ,3 17,4 3,12 7,3 76 7, ,3 25 1, < 2 5,9 200 P53 0-2m ,2 P54 0,1m ,1 4 P54 1m ,0 19,1 <0,95 7,0 76 7,2 153,5 4, , P54 2,7m ,0 18,6 2,45 6,9 74 7,6 449# 2,9 55 1,7# P54 0-2m ,2 P55 1m ,0 19,0 1,09 7,1 77 7, , ## P55 3,2m ,3 18,7 2,58 7,5 80 7, , ## < P55 0-2m ,1 P61 1m ,0 18,5 2,67 7,8 84 7, ,3 45 1, < 2 9,6 390 P61 3,8m ,5 18,5 2,68 8,0 85 7, ,0 45 1, < 2 8,9 410 P61 0-2m ,8 P62 1m ,0 18,6 2,52 7,8 84 7, ,7 50 1, < 2 9,9 470 P62 5m ,0 18,1 570 P62 10m ,0 17,4 582 P62 13,7m ,2 16,4 3,28 7,4 75 7, ,9 20 1, ## 5,4 200 P62 0-2m ,0 P64 1m ,0 17,7 3,13 8,5 89 7, ,5 20 0, < 2 8,0 97 P64 5m ,0 17,7 576 P64 10m ,0 17,3 602 P64 15m ,0 14,3 586 P64 16,7m ,2 12,2 3,33 8,1 75 7,7 604 < , < 2 5,3 74 P64 0-2m ,6 P65 1m ,0 17,6 3,17 8,4 88 7, , ,9 100 P65 5m ,0 17,7 576 P65 10m ,0 17,6 580 P65 12,6m ,1 17,6 3,22 8,4 88 7, , < 2 6,8 89 P65 0-2m ,2 P66 1m ,0 19,0 1,75 7,4 80 7, , P66 2,1m ,2 19,0 1,75 7,5 81 7, , < P66 0-2m ,7 P67 1m ,0 19,2 1,68 7,4 80 7, , P67 2,1m ,0 19,3 1,80 7,4 80 7, , P67 0-2m ,3 P71 1m ,0 18,0 3,17 8,4 89 7, , < 2 5,5 100 P71 5m ,0 17,9 575 P71 7,5m ,9 17,5 3,19 8,2 85 7, , < 2 5,6 140 P71 0-2m ,6 P73 1m ,0 17,0 3,24 8,6 89 7, , ,8 21 P73 5m ,0 17,0 587 P73 10m ,2 17,0 3,24 8,8 91 7, , < 2 4,8 19 P73 0-2m ,5

50 P75 1m ,0 16,7 3,21 8,9 92 8, , < 2 4,6 16 P75 5m ,0 16,7 580 P75 10m ,0 16,7 580 P75 15m ,0 16,1 590 P75 19m ,0 12,8 3,32 8,9 84 7, , < 2 4,6 38 P75 0-2m ,9 P78 1m ,0 18,8 1,0 7,2 78 7, , P78 5m ,0 16,1 566 P78 10m ,6 9,2 3,30 4,6 40 7, , ,0 913 P78 0-2m ,3 P79 1m ,0 18,8 <0,95 6,9 74 6,9 73, , < P79 3,2m ,6 19,1 <0,95 7,0 76 7, , P79 0-2m ,9 L5-1m ,0 18,8 <0,95 6,7 72 6,6 9, , L5-5m ,0 18,7 <0,95 6,9 74 6,6 9, , L5 0-2m ,8 L6A-1m ,0 19,4 <0,95 7,0 76 6,6 10, , L6A 0-2m ,1 Mä1 1m ,0 17,9 3 3,03 8,6 91 7, , < Mä1-1m ,1 17,7 3 3,07 8,0 84 7, , Mä1 0-2m ,1 #=Laiterikko, viiveaika ylittyi. Tulokseen liittyy ilmoitettua ##=Uusintamittaus, viiveaika ylittyi. Tulokseen liittyy ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus. suurempi mittausepävarmuus. Sivu 3/3

51 TUTKIMUSSELOSTE Liite/ Bilaga 3.1 P52, Alholmsfjärden P ,2 4,3 KaK P54, Risöhäll=Sandgrund P ,0 4,1 KaK P62, Ådön-Gräsgrundet P ,8 14,5 KaK P64, Nygrundet-Mässkär P ,7 17,7 KaK P67, Lillgrundet P ,2 3,0 KaK P79, Kackursfjärden P ,0 4,7 KaK Lumen paks. m Näytteenottaja Lisätiedot L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,8 7,3 KaK Gertrudin sulut kiinni L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,9 2,6 KaK Hästgrundetin sulut auki Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: kesäkuu Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä Havaintopaikka Tunnus Tutkimuks Näytenumero Otto pvm Tulo pvm en lopetus pvm Näkösyv. m Kok. syvyys m Jään paks. m Jakelu: UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Tiina Ylipahkala Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Laboratoriokemisti Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Sivu 1/2

52 O- Y-078 O- Y-035 Liite/ Bilaga 3.1 O- Y-089 O- Y-079 Sivu 2/2 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: kesäkuu Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä t Klorofylli-A Saliniteetti ph Sähkönjohta vuus, 25 C Väriluku Sameus Kok. N Kok. N NH4-N NO2,3-N NO2,3-N Kok. P PO4-P Kenttämittaus SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta SFS 3021:1979 SFS-EN 27888:1994, SFS-EN ISO 7887:1995, SFS-EN ISO lämpötilakom komparaattor 7027:2000 pensaatio i O- Y-088 O- Y-046 O- Y-077 Ottopiste Näyte-nro * * * * * * * * * Ottosyvyys C µg/l ppt ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m ,0 11,3 1,80 7, , P52 0-2m ,5 P54 1m ,0 12,4 <0,95 7, , P54 0-2m ,3 P62 1m ,0 11,1 1,76 7, , P62 0-2m ,9 P64 1m ,0 7,8 3,04 7, , < 2 P64 0-2m ,7 P67 1m ,0 12,8 <0,95 7, , P67 0-2m ,7 P79 1m ,0 13,8 <0,95 6,6 50, , P79 0-2m ,5 L5-1m ,0 13,3 <0,95 6,1 9, , L5 0-2m ,3 L6A-1m ,0 13,4 <0,95 6,5 8, , L6A 0-2m ,0

53 TUTKIMUSSELOSTE Liite/Bilaga 3.2 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Seija Tauriainen Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Laborantti Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Sivu 1/2 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: heinäkuu, vko 27 Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm Tulo pvm Tutkimuksen lopetus pvm Näkösyv. m Kok. syvyys m Jään paks. m Lumen paks. m P52, Alholmsfjärden P ,6 4,0 KaK P54, Risöhäll=Sandgrund P ,5 3,7 KaK P62, Ådön-Gräsgrundet P ,0 14,1 KaK P64, Nygrundet-Mässkär P ,5 17,2 KaK P67, Lillgrundet P ,6 2,7 KaK P79, Kackursfjärden P ,3 4,5 KaK Havaintopaikka Tunnus Näytenumero Näytteenottaja Lisätiedot L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,9 4,1 KaK Gertrudsin luukut auki L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,9 2,1 KaK Hästgrundetin luukut kiinni

54 Liite/Bilaga 3.2 P54 1m ,0 18,2 2,38 7, # 2, < 2 P62 1m ,0 15,3 2,97 7, # < 0, < 2 P64 1m ,0 14,4 3,12 7, # 0, < 2 P67 1m ,0 17,3 2,34 7, # 2, < 2 P79 1m ,0 17,8 1,11 7, # 1, L5-1m ,0 18,2 <0,95 6,4 9,75 175# 2, L6A-1m ,0 18,5 <0,95 6,7 9,35 150# 4, #=Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus. Sivu 2/2 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: heinäkuu, vko 27 Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä t Klorofylli-A Saliniteetti ph SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtavuudesta SFS 3021:1979 Sähkönjohtavuus, 25 C Väriluku Sameus Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio SFS-EN ISO 7887:2012, komparaattori SFS-EN ISO 7027:2000 O-Y-046 O-Y-077 O-Y-035 O-Y-089 O-Y-079 Kenttämittaus Ottopiste Näytenro * * * * * * * Ottosyvyys C µg/l ppt ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m ,0 16,3 3,04 7, # 2, < 2 P52 0-2m ,8 P54 0-2m ,0 P62 0-2m ,5 P64 0-2m ,6 P67 0-2m ,7 P79 0-2m ,9 L5 0-2m ,0 L6A 0-2m ,7

55 TUTKIMUSSELOSTE Liite/ Bilaga 3.3 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: heinäkuu, vko 29 Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä Havaintopaikka Tunnus Näytenumero Otto pvm Tulo pvm Tutkimuks en lopetus pvm Näkösyv. m Kok. syvyys m P52, Alholmsfjärden P ,1 4,3 KaK P54, Risöhäll=Sandgrund P ,8 4,1 KaK P62, Ådön-Gräsgrundet P ,3 14,1 KaK P64, Nygrundet-Mässkär P ,6 17,3 KaK P67, Lillgrundet P ,0 3,0 KaK P79, Kackursfjärden P ,2 4,7 KaK Jään paks. m Lumen paks. m Näytteenottaja Lisätiedot L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,8 5,2 KaK Gertrudsin luukut kiinni L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,8 2,7 KaK Hästgrundetin luukut auki Jakelu: UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Seija Tauriainen Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Laborantti Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Sivu 1/2

56 O-Y-077 O-Y-035 Liite/ Bilaga 3.3 O-Y-078 O-Y-089 O-Y-079 Sivu 2/2 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: heinäkuu, vko 29 Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä t Klorofylli-A Saliniteetti ph Sähkönjohtavuus, 25 C Väriluku Sameus Kok. N Kok. N NH4-N NO2,3-N NO2,3-N Kok. P PO4-P Kenttämittaus SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtavuudesta SFS 3021:1979 SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio SFS-EN ISO 7887:2012, komparaattori SFS-EN ISO 7027:2000 O-Y-046 O-Y-088 * * * * * * * * * Ottopiste Näyte-nro syvyys Otto- C µg/l ppt ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m ,0 17,7 2,14 7, , P52 0-2m ,0 P54 1m ,0 19,4 <0,95 7, , P54 0-2m ,3 P62 1m ,0 16,2 3,06 7, , < 2 P62 0-2m ,0 P64 1m ,0 14,6 3,30 7, , < 2 P64 0-2m ,5 P67 1m ,0 18,2 1,62 7, , P67 0-2m ,7 P79 1m ,0 19,1 1,02 7, , P79 0-2m ,4 L5-1m ,0 18,2 <0,95 6,5 9, , L5 0-2m ,0 L6A-1m ,0 18,8 <0,95 6,3 10, , L6A 0-2m ,6

57 TUTKIMUSSELOSTE Liite/ Bilaga 3.4 P54, Risöhäll=Sandgrund P ,0 4,2 KaK P62, Ådön-Gräsgrundet P ,3 14,2 KaK P64, Nygrundet-Mässkär P ,5 17,6 KaK P67, Lillgrundet P ,0 3,1 KaK P79, Kackursfjärden P ,2 4,8 KaK L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,0 4,3 KaK Gertrudin ja Hästgrundetin luukut kiinni. L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,6 2,7 KaK Jakelu: UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Seija Tauriainen Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Laborantti Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Sivu 1/2 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: elokuu, vko 31 Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm Tulo pvm Tutkimuksen lopetus pvm Näkösyv. m Kok. syvyys m P52, Alholmsfjärden P ,5 4,3 KaK Jään paks. m Lumen paks. m Havaintopaikka Tunnus Näytenumero Näytteenottaja Lisätiedot

58 #=Uusintamittaus, viiveaika ylittyi. Analyysiin liittyyy Liite/ Bilaga 3.4 ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus. Sivu 2/2 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: elokuu, vko 31 Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä t Klorofylli-A Saliniteetti ph Sähkönjohtavuus, 25 C Kenttä mittaus SFS 5772:1993 Laskettu sähkön johtavuudesta SFS 3021:1979 SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio Väriluku Sameus Kok. N Kok. N NH4-N NO2,3-N NO2,3-N Kok. P PO4-P SFS-EN ISO 7887:2012, komparaattori SFS-EN ISO 7027:2000 O-Y-046 O-Y-088 O-Y-077 O-Y-035 O-Y-078 O-Y-089 O-Y-079 Ottopiste Näyte-nro * * * * * * * * * Ottosyvyys C µg/l ppt ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m ,0 17,8 2,90 7, , # P52 0-2m ,3 P54 1m ,0 19,6 1,59 7, , P54 0-2m ,3 P62 1m ,0 18,0 3,04 7, , < 2 P62 0-2m ,1 P64 1m ,0 17,4 3,22 7, , P64 0-2m ,5 P67 1m ,0 19,3 1,71 7, , P67 0-2m ,6 P79 1m ,0 19,7 <0,95 7,1 88, , P79 0-2m ,2 L5-1m ,0 19,9 <0,95 6,7 9, , L5 0-2m ,8 L6A-1m ,0 20,2 <0,95 6,6 8, , L6A 0-2m ,9

59 TUTKIMUSTODISTUS 2012E Liite/ Bilaga 3.5 Lumen paksuus [m] P52, Alholmsfjärden P ,2 4,3 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,0 4,0 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,8 14,0 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,0 17,3 KiKa P67, Lillgrundet P ,1 2,8 KiKa P79, Kackursfjärden P ,1 4,6 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,9 7,2 KiKa Näytteenottaja Lisätiedot Gertrudin ja Hästgrundetin molemmat L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,9 2,4 KiKa patoluukut kiinni. Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: elokuu, vko 34 Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuks en lopetus pvm. Näkösyvyys [m] Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Jakelu: UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Seija Tauriainen Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry Laborantti Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Sivu 1/2

60 Liite/ Bilaga 3.5 Sivu 2/2 2012E Näytenumero SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio Ottopiste Ottosyvyys [m] TUTKIMUSTODISTUS 2012E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: elokuu, vko 34 Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä t Klorofylli-A Saliniteetti ph Sähkönjohtavuus, 25 C Kenttämittaus SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtavuudesta SFS 3021:1979 Väriluku Sameus Kok. N Kok. N NH4-N NO2,3-N NO2,3-N Kok. P PO4-P SFS-EN ISO 7887:2012, komparaattori SFS-EN ISO 7027:2000 O-Y-046 O-Y-088 O-Y-077 O-Y-035 O-Y-078 O-Y-089 * * * * * * * * * C µg/l ppt ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m ,0 13,4 2,97 7, , < 2 P52 0-2m ,0 P54 1m ,0 16,3 1,46 7, , P54 0-2m ,9 P62 1m ,0 14,0 3,19 7, , < 2 P62 0-2m ,5 P64 1m ,0 13,8 3,28 7, , < 2 P64 0-2m ,6 P67 1m ,0 16,2 1,67 7, , P67 0-2m ,5 P79 1m ,0 16,8 <0,95 6,8 40, , P79 0-2m ,8 L5-1m ,0 16,7 <0,95 6,5 9, , L5 0-2m ,3 L6A-1m ,0 16,7 <0,95 6,4 9, , L6A 0-2m ,0 O-Y-079

61 Liite/ Bilaga 3.6 TUTKIMUSTODISTUS 2012E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: syyskuu vko36 Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä Havaintopaikka Tunnus Eränumero Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys [m] Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen Näytteenottaja paksuus [m] P52, Alholmsfjärden P ,0 4,3 KiKa Lisätiedot P54, Risöhäll=Sandgrund P ,2 4,1 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,5 14,2 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,0 17,2 KiKa P67, Lillgrundet P ,2 3,0 KiKa P79, Kackursfjärden P ,0 4,7 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,0 7,1 KiKa Gertrudin patoluukuista toinen kiinni. L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,9 2,6 KiKa Hästgrundetin molemmat patoluukut kiinni. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Jakelu: UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Seija Tauriainen Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Laborantti Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Sivu 1/2

62 Liite/ Bilaga 3.6 =Tulos tarkistettu uusintamittauksella, viiveaika ylittyi. Tulokseen liittyy ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus. Sivu 2/2 2012E Näytenumero SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio Ottopiste Ottosyvyys [m] TUTKIMUSTODISTUS 2012E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: syyskuu vko36 Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä t Klorofylli-A Saliniteetti ph Sähkönjohtavuus, 25 C Kenttämittaus SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtavuudesta SFS 3021:1979 Väriluku Sameus Kok. N Kok. N NH4-N NO2,3-N NO2,3-N Kok. P PO4-P SFS-EN ISO 7887:2012, komparaattori SFS-EN ISO 7027:2000 O-Y-046 O-Y-088 O-Y-077 O-Y-035 O-Y-078 O-Y-089 * * * * * * * * * C µg/l ppt ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m ,0 14,0 3,1 7, , P52 0-2m ,4 P54 1m ,0 16,7 1,89 8, , P54 0-2m ,2 P62 1m ,0 14,3 3,15 7, , P62 0-2m ,0 P64 1m ,0 14,3 3,19 7, , < 2 P64 0-2m ,4 P67 1m ,0 14,7 1,51 7, , P67 0-2m ,9 P79 1m ,0 14,9 <0,95 6,9 52, , P79 0-2m ,3 L5-1m ,0 15,3 <0,95 6,6 9, , L5 0-2m ,8 L6A-1m ,0 14,8 <0,95 6,5 10, , L6A 0-2m ,7 O-Y-079

63 TUTKIMUSTODISTUS 2012E Liite/ Bilaga 3.7 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: ruoppaustarkkailu vko 47 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä ja Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys [m] Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] Näytteenottaja Lisätiedot P52, Alholmsfjärden P ,4 4,6 KiKa Imuruoppaaja työskenteli alueella P53, Gråggören P ,3 11,4 KiKa Hästgrundetin molemmat patoluukut auki P54, Risöhäll=Sandgrund P ,8 4,4 KiKa Gertrudin molemmat patoluukut auki P62, Ådön-Gräsgrundet P ,0 14,4 KiKa Ruoppauskohde R7 R ,6 12,6 KiKa Meriläjitys alue P Meriläj P KiKa Näytteitä ei voinut hakea kovan tuulen ja aallokon vuoksi. Näytteitä ei voinut hakea kovan tuulen ja Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa aallokon vuoksi. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Jakelu: Liikenneviraston L-S Väyläyksikkö Förening Mässkärs Lotsstation r.f. UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Seija Tauriainen Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Laborantti Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Sivu 1/2

64 Liite/ Bilaga 3.7 =suodatettu Sivu 2/2 2012E Näytenumero Kenttämittaus Ottopiste Ottosyvyys [m] TUTKIMUSTODISTUS 2012E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: ruoppaustarkkailu vko 47 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä ja Liikennevirasto t Klorofylli-A Saliniteetti O2 O2 kyll. % ph Sähkönjohtavuus, 25 C SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtavuudesta SFS-EN 25813:1996 SFS-EN 25813:1996 SFS 3021:1979 SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio Kiintoaine Väriluku Sameus Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P TOC Fe SFS-EN 872:2005 SFS-EN ISO 7887:2012, komparaattori SFS-EN ISO 7027:2000 O-Y-046 O-Y-077 O-Y-035 O-Y-089 O-Y-079 SFS-EN 1484:1997 * * * * * * * * C µg/l ppt mg/l % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P52 1m ,0 3,3 2,34 11,3 85 7, P52 3m ,3 3,3 2,36 11,4 86 7, ,8 110 P52 0-2m ,8 P53 1m ,0 3,4 2,11 11,0 82 7, P53 5m ,0 3,3 409 P53 9,1m ,4 3,3 2,38 11,4 85 7, ,7 130 P53 0-2m ,6 P54 1m ,0 2,7 <0,95 12,3 90 6,7 68,4 4, , P54 2,7m ,4 2,6 <0,95 11,3 83 6,6 72,5 3, , P54 0-2m ,9 P62 1m ,0 3,5 2,52 11,6 87 7, ,9 65 2, ,5 480 P62 5m ,0 3,3 461 P62 10m ,0 3,8 490 P62 13,7m ,4 4,3 2,85 11,1 85 7, ,8 45 4, ,9 520 P62 0-2m ,1 R7_50 m pohja -1m ( ) ,6 4, ,7 50 4, R7_100 m pohja -1m ( ) ,5 3, , R7_ 250m pinta 0-2 m ( ) ,4 R7_250 m pohja -1 m ( ) ,7 3, ,3 80 6, R7_250 m pinta 1m ( ) ,0 3, , , R7_500 m pinta 0-2 m ( ) ,0 R7_500 m pinta 1m ( ) ,0 2, , , R7_500m pohja -1 m ( ) ,0 3, R7_750m pinta 0-2 m ( ) ,9 R7 750m pohja -1m ( ) ,9 3, R7_750m pinta 1m ( ) ,0 2, , , O-Y-087

65 TUTKIMUSTODISTUS 2012E Liite/ Bilaga 3.8 Lisätiedot P52, Alholmsfjärden P ,4 4,6 KiKa Imuruoppaaja työskenteli alueella P53, Gråggören P ,3 11,4 KiKa Hästgrundetin molemmat patoluukut auki P54, Risöhäll=Sandgrund P ,8 4,4 KiKa Gertrudin molemmat patoluukut auki Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: ruoppaustarkkailu vko 47 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä ja Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys [m] Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] Näytteenottaja P62, Ådön-Gräsgrundet P ,0 14,4 KiKa Ruoppauskohde R7 R ,6 12,6 KiKa Meriläjitys alue P Meriläj P KiKa Näytteitä ei voinut hakea kovan tuulen ja aallokon vuoksi. Meriläjitys alue E Meriläj E KiKa Näytteitä ei voinut hakea kovan tuulen ja aallokon vuoksi. Jakelu: Liikenneviraston L-S Väyläyksikkö Förening Mässkärs Lotsstation r.f. UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Seija Tauriainen Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Laborantti Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Sivu 1/2

66 Liite/ Bilaga 3.8 =suodatettu Sivu 2/2 2012E Näytenumero Kenttämittaus Ottopiste Ottosyvyys [m] TUTKIMUSTODISTUS 2012E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: ruoppaustarkkailu vko 47 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä ja Liikennevirasto t Klorofylli-A Saliniteetti O2 O2 kyll. % ph Sähkönjohtavuus, 25 C SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtavuudesta SFS-EN 25813:1996 SFS-EN 25813:1996 SFS 3021:1979 SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio Kiintoaine Väriluku Sameus Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P TOC Fe SFS-EN 872:2005 SFS-EN ISO 7887:2012, komparaattori SFS-EN ISO 7027:2000 O-Y-046 O-Y-077 O-Y-035 O-Y-089 O-Y-079 SFS-EN 1484:1997 * * * * * * * * C µg/l ppt mg/l % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P52 1m ,0 3,3 2,34 11,3 85 7, P52 3m ,3 3,3 2,36 11,4 86 7, ,8 110 P52 0-2m ,8 P53 1m ,0 3,4 2,11 11,0 82 7, P53 5m ,0 3,3 409 P53 9,1m ,4 3,3 2,38 11,4 85 7, ,7 130 P53 0-2m ,6 P54 1m ,0 2,7 <0,95 12,3 90 6,7 68,4 4, , P54 2,7m ,4 2,6 <0,95 11,3 83 6,6 72,5 3, , P54 0-2m ,9 P62 1m ,0 3,5 2,52 11,6 87 7, ,9 65 2, ,5 480 P62 5m ,0 3,3 461 P62 10m ,0 3,8 490 P62 13,7m ,4 4,3 2,85 11,1 85 7, ,8 45 4, ,9 520 P62 0-2m ,1 R7_50 m pohja -1m ( ) ,6 4, ,7 50 4, R7_100 m pohja -1m ( ) ,5 3, , R7_ 250m pinta 0-2 m ( ) ,4 R7_250 m pohja -1 m ( ) ,7 3, ,3 80 6, R7_250 m pinta 1m ( ) ,0 3, , , R7_500 m pinta 0-2 m ( ) ,0 R7_500 m pinta 1m ( ) ,0 2, , , R7_500m pohja -1 m ( ) ,0 3, R7_750m pinta 0-2 m ( ) ,9 R7 750m pohja -1m ( ) ,9 3, R7_750m pinta 1m ( ) ,0 2, , , O-Y-087

67 TUTKIMUSTODISTUS 2012E Liite/ Bilaga 3.9 Lisätiedot P53, Gråggören P ,0 12,4 KaK Hinaajan potkuri samensi veden. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: ruoppaustarkkailu vko 49 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä ja Liikennevirasto Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys [m] Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] Näytteenottaja P52, Alholmsfjärden P KaK Jäätilanne on heikko - ei kestä kulkea. Näytepisteelle ei pääse hinaajalla, koska vettä on liian vähän. Ei näytettä. P54, Risöhäll=Sandgrund P KaK Jäätilanne on heikko - ei kestä kulkea. Näytepisteelle ei pääse hinaajalla, koska vettä on liian vähän. Ei näytettä. P62, Ådön-Gräsgrundet P ,0 14,0 KaK Ruoppauskohde R3 R ,5 16,0 KaK Vain 1 näyte merenkäynnin ja hinaajan voimakkaan ajelehtimisen vuoksi Meriläjitys alue P Meriläj P ,5 32,0 KaK Vain 1 näyte merenkäynnin ja hinaajan voimakkaan ajelehtimisen vuoksi Meriläjitys alue E Meriläj E KaK Ei näytteitä näytepisteeltä merenkäynnin ja hinaajan voimakkaan ajelehtimisen vuoksi Jakelu: Liikenneviraston L-S Väyläyksikkö Förening Mässkärs Lotsstation r.f. UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Seija Tauriainen Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Laborantti Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Sivu 1/2

68 Liite/ Bilaga 3.9 =suodatettu Sivu 2/2 2012E Näytenumero Kenttämittaus Ottopiste Ottosyvyys [m] TUTKIMUSTODISTUS Tarkkailu: Pietarsaaren merialue 2012 Tarkkailukierros: ruoppaustarkkailu vko 49 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä ja Liikennevirasto t Saliniteetti O2 O2 kyll. % ph Sähkönjohtavuus, 25 C Laskettu sähkönjohtavuudesta SFS-EN 25813:1996 SFS-EN 25813:1996 SFS 3021:1979 SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio Kiintoaine Väriluku Sameus Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P TOC Fe SFS-EN 872:2005 SFS-EN ISO 7887:2012, komparaattori SFS-EN ISO 7027:2000 O-Y-046 O-Y-077 O-Y-035 O-Y-089 O-Y-079 SFS-EN 1484:1997 * * * * * * * * C ppt mg/l % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P53 1m ,0 1,3 2,88 11,4 81 7, , P53 5m ,0 1,3 518 P53 9,1m ,4 1,7 3,04 11,4 82 7, , P62 1m ,0 0,9 3,06 12,0 84 7, , ,4 550 P62 5m ,0 1,1 555 P62 10m ,0 1,2 557 P62 13,7m ,0 1,2 3,08 11,8 83 7, , ,0 490 R3_500 m pinta 1m ( ) ,0 1, ,1 30 1, R3_500m pohja -1 m ( ) ,0 2, ,6 30 3, Meriläj P_50 m pohja -1m ( ) ,0 3,4 576 < 1 0, O-Y-087

69 TUTKIMUSTODISTUS 2012E Liite/ Bilaga 4 Ådö A Ådö A ,0 KiKa Näytteenottaja Lisätiedot Ådö B Ådö B KiKa Perifytonlautta hävinnyt Kackurinlahti A Kack A ,1 KiKa Kackurinlahti B Kack B ,1 KiKa Alholmenskraft B Alho B ,7 KiKa UPM Kymmene C UPM C ,8 KiKa Satama D Sat D ,9 KiKa Kaupunki A Kau A ,0 KiKa Mässkär E Mäss E ,2 KiKa Jakelu: UPM Kymmene Oyj Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Seija Tauriainen Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad Laborantti Etelä-Pohjanmaan ELY, ympäristö Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry Pohjanmaan ELY, kalatalous Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Outokumpu Stainless Tubular Steel Oy Pietarsaaren Satama Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Sivu 1/1 Tarkkailu: Pietarsaaren merialueen perifyton 2012 Tarkkailukierros: elokuu Tilaaja: Yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys [m] Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] P10 P ,2 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

70 ,4 3,5 1, ,0 7, ,2 10, ,4 0,8 5,9 2,0 1, , ,2 9,8 99 0, , ,3 9, ,1 0, ,5 10,2 7, ,3 9, ,2 9,3 2,0 1, Klorof. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen tulokset 2012/ Vattenanalyser av Ely-centralen i Södra Österbotten 2012 Pietarsaaren edusta P64 Liite/ Bilaga 5 Näytepvm µg/l µg/l µg/l Syvyys Kok.syv. Näkösyv. Lämpötila ph Sähkönj. Sal. Happi Happi Väri TOC Sam Kiint. KA/Hehk. kok-p PO 4 P SIO 2 kok-n NH 4 N NO 2+3 N m m m C ms/m o/oo mg/l kyll.% mg Pt/l mg/l FNU mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P64 Pietarsaaren edusta ,5 0,0 7, , ,4 0,7 9,7 2,5 2, , , , , , ,3 0, ,0 7, , ,8 9,3 2,4 2, Pisteestä P62 Ely-keskus ei ole analysoinut näytteitä vuosina E-P Elyllä ei talvinäytteitä vuosina 2009 ja 2010.

71 Liite/ Bilaga 6.1 FÅNGSTSTATISTIK FRÅN HAVSOMRÅDET UTANFÖR JAKOBSTAD 2012 VESTER SUNDSBY 2012 LARSMO EUGMO FISKELAG FISKARGILLE KYRKOBY PÖRKENÄS TOTALT (år 2011) (uppg från 2011) sik lax gädda abborre öring lake nors strömm gös siklöja id braxen mört övrigt ål 6 6 1,5 harr 0 2,3 flundra 1 1 torsk totalt ,

72 x = fins Liite/ Bilaga 6.2 ANVÄNDA REDSKAP 2012 Vester sundsby Larsmo Eugmo fiskelag fiskargille Kyrkoby Pörkenäs Summa Nät: < 35 mm maskstorlek x Nät: mm maskstorlek x x 80 x 1210 Nät: > 45 mm maskstorlek x x Strömm.skötar 1 30 x x 31 Stora ryssjor 0 Sikfällor/Laxryssja x 34 Små ryssjor > 34 > 34 Sikkrokar 2 2 Gäddsaxar Lakkrokar Ljuster 0 Flytnät 0 Katsor 20 x 20 Kastspön 250 x Långrev ANTAL FISKARE 2012 antal fritids fiskare yrk.& binärings fiskare totalt 2012 totalt 2011 totalt 2010 Larsmo by Eugmo by Vestersundsby V:fiskargille (2011) Kyrkoby Pörkenäs summa

73 Liite/ Bilaga 7 Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailu 2012/ Samkonroll av havsområdet utanför Jakobstad 2012 Vattenkvalitet vid allmänna badstränder 2012/ Yleisten uimarantojen veden laatu 2012 Jakobstads social- och hälsovårdsverket/ Pietarsaaren sosiaali ja terveysvirasto Badstrand/ Uimaranta Datum E. coli Colilert Intest enterok Sinilevä- Obs Bedömning pvm MPN/ 100 ml cfu/ 100 ml havainto Huom Arvio Laatuvaatimus/ Krav (STM 354/2008) < 500 < 200 Bosund/ Brännbacka ei ei ok ei ei ok ei ei huono Kackur ei ei ok ei ei ok ei ei ok Sonamo ei ei ok ei ei ok ei ei ok Kittholmen ei ei ok ei ei ok ei ei ok ei ei ok Lillsand/ Pikkuhiekka ei ei ok ei ei ok ei ei ok ei ei ok Storsand/ Isohiekka ei ei ok ei ei ok ei ei ok Fäboda Cafestrand ei ei ok ei ei ok ei ei huono ei ei uusintanäyte ei ei ok Lihavoitu: Tulos alle määritysrajan. Bold: Resultatet är mindre än analysens bestämningsgräns. Arvio ok: Vesi täyttää tutkimushetkellä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 354/2008 vaatimukset. ok: Vattnet uppfyller vid tidpunkten för undersökningen de krav som ställs på badvattnen enligt Social- och hälsovårdsministeriets förordning nr 354/ Kursiivi: Tulos ei täytä laatuvaatimuksia./ Resultatet uppfyller inte kraven. OBS/ Huom: Aistinvaraiset havainnot/ Organoleptiska observationer.

74 PM Liite/ Bilaga BLÅGRÖNALGOBSERVATTION ÅDÖ FISKEHAMN Mindre mängder blågrönalger hade ansamlats inne i Ådö fiskehamns hamnbassäng och vid vasskanten öster om fiskhamnen på morgonen Natten hade varit lugn och på morgonen blåste svag nordlig vid som förde in algmassan mot stranden. Vattnet på Ådöfjärden har hela sommaren varit osedvanligt brunt eftersom mera vatten än vanligt avtappas från Larsmosjön till följd av den regniga sommaren. Algmassan bestod främst av en Gomphosphaeria -liknande art, Anabaena lemmermannii, Anabaena solitaria och Aphanizomenon flosaquae (foton på nästa sida). Curt Nyman Staden Jakobstad/Miljövårdsbyrån. PB 87, Jakobstad (06) , Pietarsaaren kaupunki/ympäristötoimisto. PL 87, Pietarsaari (06) ,

75 Liite/ Bilaga 8 PM Gomphosphaeria-lik art Anabaena lemmermannii, Anabaena solitaria Aphanizomenon flosa-aquae Staden Jakobstad/Miljövårdsbyrån. PB 87, Jakobstad (06) , Pietarsaaren kaupunki/ympäristötoimisto. PL 87, Pietarsaari (06) ,