PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014

Transkriptio

1 PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 Viivi Mänttäri ISSN

2 TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen kuormituksesta suurin osa on alueelle Kymijoen virtaamien mukana kulkeutuvaa hajakuormitusta. Tämän lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta, jota aiheuttavat lähinnä Kotkan ja Haminan merialueen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet sekä Kymijoen alaosan pistekuormittajat. Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 2014 vedenlaatutuloksia Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailusta, jonka avulla seurataan merialueelle kohdistuvan pistemäisen kuormituksen vaikutuksia alueen vedenlaatuun. Talvella alusveden happitilanne pysytteli vähintään kohtalaisena koko alueella eikä täysin hapettomia alueita havaittu. Alusveden fosforipitoisuudet pysyivät varsin normaalilla tasolla eikä hapenpuutteesta johtuvia korkeita pitoisuuksia havaittu. Jokivesien vaikutus oli havaittavissa etenkin jokisuiden lähellä, jossa sameus oli selvästi ulompia merialueita korkeampi ja sähkönjohtavuus matalampi. Summan- ja Vehkajoen korkeista ravinnepitoisuuksista johtuen Haminan edustalla pintaveden typpi- ja fosforipitoisuus olivat selvästi muuta aluetta korkeampia. Myös kesällä (touko-syyskuu) keskimääräisessä vedenlaadussa oli havaittavissa jokivesien vaikutus rannikkoa lähinnä sijaitsevilla tarkkailupisteillä. Makeiden jokivesien vaikutus näkyi alhaisina suolapitoisuuksina sekä kasvaneena sameutena ja heikentyneenä näkösyvyytenä. Happitilanne pysyi suurimmalla osalla pisteistä vähintään kohtalaisena, mutta muutamilla alueilla havaittiin hapenpuutetta. Tämän seurauksena alusveden fosforipitoisuudet kohosivat vähähappisilla alueilla hyvin korkeiksi. Pintaveden fosforipitoisuudet olivat varsin tasaisia koko rannikolla ja laskivat hieman siirryttäessä ulommas merelle. Myös klorofyllipitoisuudet olivat rannikolla selvästi ulompia merialueita korkeampia. Vedenlaatu vaihtelee luontaisesti vuosien välillä, mutta viime vuosina Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen keskimääräinen vedenlaatu on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Jokivesillä on selvä vaikutus erityisesti rannikon läheisiin pintavesikerroksiin. Vedenlaadussa tapahtuu luontaista vaihtelua vuosien välillä ja alueen tilan kehitystä arvioitaessa tulisikin tarkastella pidemmällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia. Vedenlaadun kehitystä pidemmällä aikavälillä Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella on tarkasteltu lähemmin vuonna 2011 ilmestyneessä pitkäaikaisraportissa (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011). Kymijoen kuormitusta ja vedenlaatua vuoden 2014 osalta tullaan käsittelemään tarkemmin Kymijoen alaosan vuosiyhteenvedossa. Lisäksi Kotkan sataman edustan vedenlaatua on tarkasteltu omassa raportissaan (Mänttäri & Anttila-Huhtinen 2015).

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT Tutkimusalue Sääolot Meriveden pinnankorkeus Merialueen jäätalvi Jokien virtaamat Summanjoki ja Vehkajoki Kymijoki 6 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 8 4 VESISTÖKUORMITUS Yleistä Merialueen pistekuormitus Pyhtään edustan merialueen kuormitus Kotkan edustan merialueen kuormitus Haminan edustan merialueen kuormitus Jätevesikuormittajien lupaehtojen täyttyminen Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Kotkamills Oy, Kotka Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka 17 5 VEDENLAATUTULOKSET Merialueen vedenlaatu talvella Merialueen vedenlaatu kasvukaudella Vedenlaatu intensiiviasemilla Kasviplanktontutkimus Uimarantojen vedenlaatu 35 6 YHTEENVETO 37 VIITTEET 41 LIITTEET Liite 1 Merialueen yhteistarkkailun havaintoasemien tiedot Liite 2 Kartta yhteistarkkailun havaintoasemista Liite 3 Kartta merialueen pistekuormittajista Liite 4 Vesinäytteiden analyysitulokset Liite 5 Kasviplanktontutkimuksen raportti ja tulokset Liite 6 Kotkan, Haminan ja Pyhtään yleisten uimarantojen vedenlaadun tulokset

4 JOHDANTO Itäinen Suomenlahti on tunnetusti Itämeren kuormitetuimpia ja rehevöityneimpiä alueita. Rannikkomallin (Henriksson ja Myllyvirta 2006) perusteella itäisen Suomenlahden alue on rannikkoalueistamme alttein hapettomuudelle ja siitä johtuvalle sisäiselle kuormitukselle. Ulkoisen kuormituksen ja erityisesti sisäistä kuormitusta lisäävän geomorfologiansa takia alue onkin pohjan- ja vedenlaadun suhteen Suomen rannikon huonokuntoisin. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueella on leveä saaristovyöhyke, jonka lukuisat syvänteet ja matalat kynnysalueet estävät pohjanläheisen veden vaihtumista. Lokeroituneilla alueilla myöskään ulkoisen kuormituksen vaikutukset eivät välttämättä ole voimakkaimpia päästölähteen lähellä, vaan tulevat näkyviin geomorfologisten edellytysten mukaisesti. Valtaosa Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen kuormituksesta on Kymijoen mukanaan tuomaa hajakuormitusta. Tämän lisäksi aluetta kuormittavat myös pienemmät joet, kuten Siltakylänjoki, Summanjoki sekä Vehkajoki. Hajakuormituksen lisäksi Kymijoen alaosaan ja merialueelle kohdistuu pistemäistä yhdyskunta- ja teollisuusjätevesikuormitusta, joka on merialueella keskittynyt pääasiassa Kotkan edustalle. Pyhtään ja Haminan edustalla pistekuormitus on selvästi Kotkan edustaa vähäisempää. Tässä yhteenvedossa käsitellään Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen fysikaalis-kemiallisen tilan seurantaan sekä rehevöitymisseurantaan kuuluvat vedenlaatututkimusten tulokset vuodelta Kymijoen alaosan vedenlaatutulokset vuoden 2014 osalta tullaan julkaisemaan omassa raportissaan vuoden 2014 aikana. Kotkan satamaa ympäröivän merialueen tuloksia vuodelta 2014 on lisäksi käsitelty omassa julkaisussaan (Mänttäri & Anttila-Huhtinen 2015). Merialueen ja Kymijoen alaosan vedenlaatua pidemmällä aikavälillä ( ) on tarkasteltu erillisessä raportissa (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011). Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on ympäristöluvissaan määrätty velvoite tarkkailla kuormituksensa vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoitetta toteutetaan kuormittajien yhteistarkkailuna, jossa käytännön vesistötutkimuksista vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Toteutettu tarkkailu perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan (kirje nro 0498Y , ) sekä tarkkailuohjelman päivitykseen (KASELY/545/07.00/2010), jotka kattavat sekä Kymijoen alaosan että Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen. Merialueen tarkkailuohjelmaan sisältyvät veden fysikaalis-kemiallisen tilan seuranta, rehevöitymisseuranta, kasviplanktontutkimus sekä haitallisten aineiden kertymisseuranta ja sedimenttitutkimus. Vuonna 2014 Kymijoen alaosan ja Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailuun olivat velvoitettuja osallistumaan seuraavat kuormittajat: Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 1

5 Kymijoen alaosa: UPM Kymmene Oyj, Kymi Kouvolan kaupunki Myllykoski Paper Oy Kymen Vesi Oy Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Stora Enso Ingerois Oy Sonoco-Alcore Oy Merialue: Kymen vesi Oy Kotkamills Oy Sunilan Puhdistamo Oy Haminan kaupunki HaminaKotka Satama Oy Haminan ja Kotkan satamien pienet toimijat * mukana vapaaehtoisesti Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Akanojan puhdistamo Mäkikylän puhdistamo Myllykosken paperitehdas lopettanut 12/2011 Halkoniemen puhdistamo lopettanut 8/2010 Huhdanniemen puhdistamo lopettanut 9/2010 Anjalan paperitehdas Inkeroisten kartonkitehdas Karhulan kartonkitehdas Mussalon puhdistamo Kotkan tehdas Stora Enso Oyj, Sunilan tehdas Nuutniemen puhdistamo lopettanut 9/2010 siirtoviemäri Mussaloon jatkaa ohitusvesikäsittelylaitoksena Kotkan satama Haminan satama Baltic Tank Oy Basf Oy, Production Unit Hamina Dynea Chemicals Oy Kuusakoski Oy, Kotka Momentive Speciality Chemicals Oy Neste Oil Oyj North European Oil Trade Oyj Oiltanking Sonmarin Oy Oy Phoenix Collector Ltd Oy Teboil Ab Stanoil Oy Styron Suomi Oy Vopak Chemicals logistics Finland Oy, Hamina Vopak Chemicals logistics Finland Oy, Kotka Lucoil Lubricants Europe Oy J.M. Huber Finland Oy, Haminan Tehdas * 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

6 2 TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Pyhtää-Kotka-Hamina merialue sijaitsee itäisen Suomenlahden rannikolla. Ruotsinpyhtään edustalta Haminan edustalle asti ulottuva tutkimusalue on noin 50 kilometriä pitkä (Liite 2). Tarkkailualuetta kuormittavat alueelle laskevat joet sekä rannikon pistekuormitus. Selkeästi suurin kiintoaine- ja ravinnekuormittaja on Kymijoki, joka virtaa viitenä eri haarana mereen Pyhtään ja Kotkan edustalla. Kymijoen kaksi länsihaaraa laskevat Pyhtään Purolanlahteen ja Ruotsinpyhtään Ahvenkoskenlahteen. Näistä matalista ja saartensulkemista lahdista vedet virtaavat Keihässalmen ja Suursalmen kautta varsinaiselle merialueelle. Kotkan edustalla, missä Kymijoen itäiset haarat (3 kpl) virtaavat mereen, vedet sekoittuvat paremmin. Haminan edustalla Suomenlahteen laskevat puolestaan Summanjoki ja Vehkajoki. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen edustan tutkimusalue kuuluu pääasiassa saaristovyöhykkeeseen. Tutkimusalue onkin hyvin matala ja syvyys on pääsääntöisesti alle 20 metriä. Tutkimusalueen uloimmat osat sijaitsevat merivyöhykkeellä, jonka reuna-alueilta löytyy myös syvänteitä, jotka ulottuvat jopa metrin syvyyteen. Tuulilla, virtauksilla ja veden korkeuksilla on tärkeä merkitys joki- ja jätevesien leviämiselle ja sekoittumiselle merialueella. Tutkimusalueen virtaukset näyttävät riippuvan lähinnä tuulija kerrostuneisuusoloista. Kesäkerrostuneisuuden aikana virtausten suunta noudattelee pitkälle vallitsevan tuulen suuntaa. Loppukesällä lämpötilakerrostuneisuuden purkauduttua pintavirtaus suuntautuu pääsääntöisesti länteen. Talven ja alkukevään jääpeitteisenä aikana idänpuoleiset virtaukset ovat todennäköisesti vallitsevia. Lämpötilan harppauskerroksen alapuolisen veden liikkuminen alueella on selvästi rajoittuneempaa kuin pintaveden. Pyhtää-Kotka-Hamina merialue on ympäristöltään monipuolinen. Alue sisältää jokien suistoalueita, merenlahtia, sisä- ja ulkosaaristoa sekä meren selkiä. Merialue ja sen saaristo muodostavat tärkeän virkistyskäyttöalueen ja alueella onkin runsaasti yleisiä uimarantoja, leirintäalueita sekä paljon loma-asutusta. Kotka ja Hamina ovat tärkeitä vientisatamia. Lähisaarten välillä harjoitetaan reittiliikennettä ja huviveneily on alueella yleistä. Merialueella harjoitetaan sekä ammattimaista että kotitarve- ja virkistyskalastusta. 2.2 SÄÄOLOT Vuosi 2014 oli yksi historian lämpimimmistä sekä Suomessa että muualla maailmassa (Ilmatieteenlaitos 2014). Kotkan mittausaseman tulosten perusteella kuukausittaiset keskilämpötilat nousivat useina kuukausina selvästi pitkän ajanjakson keskiarvon yläpuolelle (Kuva 3). Tammikuussa oli kylmiä pakkaspäiviä, mutta tämän jälkeen lämpötilat pysyttelivät hyvin korkeina. Talvi oli ennätyksellisen lyhyt ja terminen kevät alkoikin jo Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 3

7 helmikuun lopulla. Kesällä lämpötilat kohosivat hyvin korkeiksi ja hellepäiviä havaittiin runsaasti. Myös syksy oli tavanomaista lämpimämpi ja kuukausikeskiarvot olivat vuoden loppuun asti selvästi pitkänajan keskimääräistä tasoa korkeampia. Sademäärät olivat alkuvuonna hyvin vähäisiä, mutta kesällä satoi puolestaan ajoittain hyvin runsaasti (Kuva 1). Toukokuussa satoi hyvin runsaasti ja sadesumma nousi moninkertaiseksi keskimääräiseen tasoon verrattuna. Loppuvuodesta sadetta kertyi varsin vähän ja etenkin syys-marraskuu oli hyvin vähäsateista aikaa lämpötila ( C) sademäärä (mm) Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Kotkan Rankissa ja sadesumma (mm) Virolahden Koivuniemessä vuonna 2014 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. Vuonna 2014 tuuli eniten lounaasta, jonne keskittyi reilu 24 % havainnoista (Taulukko 2). Vähiten tuuli puolestaan luoteesta. Tuulen voimakkuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat 2,3 ja 4,2 m/s välillä. Keskimäärin lounaistuuli oli voimakkain. Kovatuulisia päiviä (keskituulennopeus yli 14 m/s) havaittiin vuonna 2014 Kotkassa yhteensä neljä. Myrskypäiviä (keskituulennopeus yli 21 m/s) ei havaittu lainkaan. Taulukko 1. Keskimääräinen tuulen voimakkuus (m/s) ja suunta (% havainnoista) sekä voimakkuuden kuukausittaiset minimi- ja maksimiarvot (m/s) Kotkan Rankissa vuonna Lähde: Ilmatieteen laitos. pohjoinen koillinen itä kaakko etelä lounas länsi luode % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s min 2,3 2,3 3,3 3,0 2,5 4,2 2,6 2,5 maks 5,4 6,2 8,4 8,0 8,5 7,9 5,4 4,8 ka ,6 3,8 13,3 4,4 11,8 5,4 8,7 4,2 15,5 5,3 24,3 5,8 10,2 3,7 5,9 3,5 2.3 MERIVEDEN PINNANKORKEUS Loviisaa lähin meriveden pinnankorkeuden mittausasema sijaitsee Haminassa lähellä Tervasaaren matkustajasatamaa. Vuonna 2014 meriveden pinnankorkeuden vuorokausikeskiarvot vaihtelivat -66 cm ja 49 cm välillä (Kuva 2). Pinnankorkeus nousi heti tammikuun alussa 41 cm tasolle ja lähti laskemaan tämän jälkeen voimakkaasti. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

8 Pinnankorkeus oli matalimmillaan tammikuun lopussa. Tämän jälkeen pinnankorkeus lähti jälleen nousemaan ja pysyi helmi-lokakuun välisen ajan pääsääntöisesti -30 ja 30 cm välillä. Joulukuun aikana pinnankorkeus nousi voimakkaasti ja saavutti vuoden korkeimman arvon vedenkorkeus (cm) Kuva 2. Meriveden pinnankorkeus Haminassa vuonna Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. 2.4 JÄÄTALVI Vuoden 2013 loppu sekä tammikuun alku olivat poikkeuksellisen lauhoja eikä jääpeitteisen alueen laajuus kasvanut suureksi (Ilmatieteenlaitos 2014). Tammikuun lopulla ilmat kuitenkin viilenivät ja kuukauden loppuosa olikin tavallista kylmempi. Tällöin jääpeitteinen alue kasvoi merialueella nopeasti. Jäät olivat kuitenkin ajankohtaan nähden tavallista ohuempia. Jäätalven huippukohta saavutettiin helmikuun alkupuolella, jolloin jääpeitteisen alueen koko oli km 2. Tämän jälkeen lämpötilat nousivat ja jääpeitteen koko alkoi vähentyä. Maaliskuun lopulla jääpeitteinen alue oli jo hyvin pieni ja jäätä oli jäljellä vain noin km 2 alueella. Huhtikuun aikana jäät kuitenkin sulivat melko hitaasti. Vappuaattona jäätä oli enää Perämeren pohjukassa. 2.5 JOKIEN VIRTAAMA Summanjoki ja Vehkajoki Summanjoelta ja Vehkajoelta on vähän virtaamahavaintoja, minkä vuoksi jokien virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS, versio V.5B) avulla. Simuloidut arvot eivät kuitenkaan koskaan täysin vastaa mitattuja arvoja, vaan Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 5

9 toimivat lähinnä suuntaa antavina arvioina. Virtaamat olivat molemmissa joissa alkuvuoden selvästi tavanomaista tasoa korkeampia (Kuva 3). Tämän jälkeen virtaamat kuitenkin selvästi laskivat. Virtaamahuiput ajoittuivat alkuvuodelle ja loppuvuoteen. Vehkajoen keskivirtaama vuonna 2014 oli 3,5 m 3 /s (2,9 m 3 /s vuonna 2013) ja Summanjoen 3,8 m 3 /s (5,4 m 3 /s vuonna 2013) m³/s Summajoki ka m³/s Vehkajoki ka Kuva 3. Vehka- ja Summanjoen simuloidut virtaamat (m 3 /s) vuonna 2014 sekä keskimääräinen virtaama vuosina Lähde: Suomen ympäristökeskus, vesistömallijärjestelmä (WSFS) Kymijoki Kymijoen virtaamia mitataan pohjoisessa Kuusankoskelta ja etelämpänä joen eri haaroista. Merialueelle purkautuvat vesimäärät vaihtelevat jokihaarasta riippuen hyvin paljon. Kymijoen läntisen haaran vedet laskevat Ahvenkosken kautta Ahvenkosken lahdelle ja Ediskosken kautta Pyhtään edustalle. Itäisen haaran vedet virtaavat Koivukosken ja Korkeakosken kautta Kotkan edustalle. Koivukosken haara jakaantuu vielä Huuman ja Langinkosken haaroiksi. Kymijoen keskivirtaamat olivat vuonna 2014 hieman edellisvuotta pienempiä (Taulukko 2). Keskivirtaamat olivat myös hieman pidemmän ajan keskiarvoa pienempiä. Merialueelle laskevista Kymijoen haaroista Ahvenkosken haara on selvästi suurin ja vähiten vettä tulee Ediskosken kautta. Ediskosella juoksutetaan pääsääntöisesti vakiovirtaamaa, joka on 5,3 m 3 /s. Toukokuun lopulla Ediskoskella kuitenkin juoksutettiin hetkellisesti huomattavasti suurempaa virtaamaa (Kuva 4). Muilla Kymijoen virtaamamittausasemilla virtaamat olivat alkuvuodesta selvästi keskimääräisen tason yläpuolella ja vastaavasti loppuvuoden hieman keskimääräisen tason alapuolella. Korkeakoskella virtaama vaihteli hyvin paljon vuoden aikana. Kuukausittaiset keskivirtaamat olivat pääsääntöisesti suurimmat alkuvuodesta, jolloin loppuvuoden 2013 runsaiden sateiden vaikutus oli edelleen nähtävissä (Kuva 5). Kesää kohti siirryttäessä keskivirtaamat laskivat selvästi. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

10 Taulukko 2. Kymijoen keskivirtaamat (m 3 /s) joen yläjuoksulla Kuusankoskella, alajuoksulla länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä alajuoksulla itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2014 sekä pidemmällä aikavälillä. Taulukossa on esitetty myös vuoden 2014 minimi- ja maksimivirtaamat. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. Paikka pidemmän ajan vuoden 2014 vuoden 2014 vuoden 2014 keskiarvo (m³/s) keskiarvo (m³/s) min (m³/s) max (m³/s) Kuusankoski Koivukoski Korkeakoski Ediskoski 9,8 5,4 2,5 20 Ahvenkoski m³/s Kuusankoski m³/s Koivukoski m³/s Ahvenkoski m³/s Korkeakoski m³/s Ediskoski Kuva 4. Kymijoen virtaama (m 3 /s) Kuusankoskella, länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2014 sekä pidemmällä aikavälillä. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 7

11 m³/s 450 Kuusankoski Ahvenkoski Koivukoski Korkeakoski Ediskoski tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 5. Kymijoen kuukausittaiset keskivirtaamat (m 3 /s) Kuusankoskella, länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Merialueen fysikaalis-kemialliseen vedenlaadun seurantaan kuuluu nykyään 35 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Näistä havaintoasemista neljä on intensiiviasemia, joista vesinäytteet otetaan muita asemia useammin. Sekä Kotkan että Haminan edustalla sijaitsee kaksi intensiiviasemaa, joista vesinäytteet otettiin (Taulukot 3 ja 4) 13 kertaa vuoden 2014 aikana. Muilta havaintoasemilta vesinäytteet otettiin sekä helmikuussa että heinäkuussa 2014 (Taulukko 3). Taulukko 3. Yhteenvetotaulukko merialueen fysikaalis-kemiallisista tutkimuksista vuonna Määritys koodi menetelmä 1 m 5 m 10 m 20 m p -1 m 2x näkösyvyys Näkösyv. Lämpötila T_WM x x x x x Happi O2_DTB SFS 3040 x x x x x Happi % O2_STB x x x x x Sameus TBY_SNT SFS-EN x x x ph PH_L25 SFS 3021 x x x Saliniteetti SAL_LS x x x Sähk.joht. CTY_25L SFS-EN 27888s x x x Väri CNR_NC EN-ISO 7887 x x x Kok. P PTOT_NS SFS 3026 x x Kok. N NTOT_NCA SFS 3031 x x Fek.strep. FS35_F2K SFS-EN ISO /00 x Klorofylli-a* CP_E SFS 5772 x * näyte vain klorofyllitarkkailussa mukana olevilta asemilta 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

12 Taulukko 4. Intensiiviasemilta taulukossa 1 mainittujen lisäksi tehdyt analyysit vuonna Määritys koodi menetelmä 1 m 10 m* p -1 m nitriitti+nitraatti NO23N_NA SFS 3031 x x x Ammonium NH4N_NS SFS 3032 x x x Fosfaatti PO4P_NS SFS 3025 x x x * näyte vain, jos kokonaissyvyys yli 20 m Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen rehevöitymisseurantaan kuuluu yhteensä 21 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Asemista 20 on samoja kuin fysikaalis-kemiallisessa seurannassa. Tähän lukuun sisältyvät myös kaikki 4 intensiiviasemaa. Lisäksi rehevöitymistutkimuksen näytteitä haetaan yhdeltä Mussalon pohjoispuolella sijaitsevalta havaintoasemalta (106), koska tämä alue on muuta tutkimusaluetta selvästi rehevämpää. Kaikilta rehevöitymisseurannan havaintoasemilta otettiin klorofylli a näytteet toukosyyskuussa kerran kuukaudessa ja intensiiviasemilta touko-elokuussa kaksi kertaa kuukaudessa. Klorofylli a -määritykset (SFS 5772) tehtiin kokoomanäytteistä. Kokoomanäytteet koostuivat osanäytteistä, jotka otettiin pinnasta syvyyteen 2 x näkösyvyys asti. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun tarkkailuun liittyvästä näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Vesinäytteet analysoitiin voimassa olevien standardien ja Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti akkreditoidussa KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä (Liite 4). Merialueen vedenlaatua on tarkasteltu sekä talven osalta että kasvukauden keskiarvoina, jotka on laskettu touko-syyskuun arvojen perusteella. Lisäksi intensiivipisteiden tuloksia on käsitelty tarkemmin ja niistä on laadittu erillisiä kuvia. Tulostentarkastelussa on lisäksi hyödynnetty Pyhtään edustalla sijaitsevan ympäristöhallinnon intensiivipisteen tuloksia (Kyvy-1). Kasviplanktonnäytteet näytteet otettiin kerran heinäkuussa ja kaksi kertaa elokuussa kahdelta intensiivitarkkailun asemalta (128 ja 212) 0-2 m kokoomanäytteinä. Kestävöinnissä käytettiin Lugol-liuosta (0,5 ml/ 200 ml näytettä). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin Suomen ympäristökeskuksen ohjeistusta (Lepistö 2006 ja Järvinen ym. 2011). Näytteiden määrityksestä ja tulosten raportoinnista vastasi Satu Zwerver ja tarkempi kuvaus menetelmistä on esitetty raportissa (Liite 5). Pyhtään, Kotkan ja Haminan kaupungit seuraavat uimavesiensä laatua yleisillä uimarannoilla uimakauden ajan. Kotkan kaupunki tutki vuonna 2014 Kotkan ja Pyhtään yleisten uimarantojen sekä pienten yleisten uimarantojen vedenlaatua uimakauden aikana. Kotkan yleisiin merenrannalla sijaitseviin uimarantoihin kuuluu Mansikkalahti (lastenranta ja ulkoranta), Santalahti ja Äijänniemi, joilla vedenlaatua tutkittiin neljä kertaa kesän aikana. Kotkan Ruonala sekä Pyhtään Purola ja Flaknäs ovat pieniä yleisiä uimarantoja, joilta näytteet otettiin kolme kertaa. Haminan edustalla merenrannalla sijaitsevia yleisiä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 9

13 uimarantoja on vain yksi, Pitkät hiekat, mistä näytteitä otettiin viisi kertaa kesän aikana. Haminan Rampsinkari ja Neuvoton ovat pieniä yleisiä uimarantoja, joilla normaaleita näytteitä otettiin kolme kertaa kesän aikana. Lisäksi Rampsinkarilta otettiin elokuussa vielä ylimääräiset näytteet. Kaikista näytteistä määritettiin E.coli bakteerit sekä suolistoperäiset enterokokit. Aistinvaraisella havainnoinnilla kartoitettiin myös sinilevän sekä jätteiden (öljy, tervamaiset aineet, kelluvat materiaalit) esiintymistä vedessä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (177/2008 ja 354/2008) mukaan uimaveden laatuvaatimukset mikrobiologisten muuttujien osalta täyttyvät rannikolla, mikäli E. coli bakteereja on alle 500 pmy/100ml ja suolistoperäisiä enterokokkeja alle 200 pmy/100ml. Uimarantavesissä ei myöskään saa olla havaittavissa syanobakteereja eli sinilevää eikä jätteitä. 4 VESISTÖKUORMITUS 4.1 YLEISTÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialuetta kuormittavat sekä alueelle laskevat joet että rannikon pistekuormitus. Alueelle tuleva kokonaisravinnekuormitus oli vuonna 2014 selvästi edellisvuotta pienempi. Laskenut ravinnekuormitus selittyy pääosin merialueelle laskevien jokien edellisvuotta alhaisemmilla virtaamilla. Vuoden 2014 kuormitus oli hyvin samaa tasoa vuoden 2010 kanssa. Selkeästi suurin kiintoaine- ja ravinnekuormittaja on Kymijoki, joka tuo mukanaan paljon ravinteita. Kymijoen vedenlaatu on kuitenkin viime vuosina selvästi parantunut ja sen fosforipitoisuudet ovat nykyään matalampia kuin merialueella eikä jokivesi enää ole ollut rannikkoa rehevämpää. Vuonna 2014 Kymijoen mukanaan tuoma ravinnekuormitus oli edellistä vuotta pienempi, mutta osuus alueen kokonaiskuormituksesta oli pysynyt edellisvuosien tasolla. Kymijoen osuus vuonna 2014 oli 84 % fosfori- ja 93 % typpikuormituksen osalta (Kuva 6). Summanjoki ja Vehkajoki kuormittavat puolestaan Haminan edustaa, mutta niiden osuus koko merialueelle tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta oli selvästi alle 10 %. Teollisuuden jätevesikuormituksen osuus vuonna 2014 alueen kokonaisravinnekuormituksesta oli fosforin osalta 8 % ja typen osalta 1,7 %. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitusosuus oli 1,3 % fosforin ja 1,5 % typen osalta. Pyhtään edustalla olevan kalankasvatuksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta on alle 1 % sekä typen että fosforin osalta. Tämä kuormitus ajoittuu kuitenkin vesialueen perustuotantokaudelle, minkä vuoksi sillä saattaa olla paikallista vaikutusta levätuotantoon. Pyhtää-Kotka-Hamina merialuetta kuormittaa osaltaan myös Kymijoen alaosan pistekuormitus. Suurin osa Kymijoen mereen tuomasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta on yleensä peräisin Kymijoen yläosalta ja Kymijoen alaosan hajakuormituksesta. Kymijoen kuormitusta ja vedenlaatua vuoden 2014 osalta tullaan käsittelemään tarkemmin vuoden 2015 aikana ilmestyvässä Kymijoen alaosan vuosiyhteenvedossa. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

14 Kalankasvatus Yhdyskunnat 0,3 % 1,3 % Fosforia kg/vrk Kuormitus yhteensä 491 kg/vrk Teollisuus 8 % Vehkajoki 1,5 % Summanjoki 4,8 % Kymij Korkeakoski 28,1 % Kymij Koivukoski 12,7 % Kymij Pyhtää 1,6 % Kymij Ahvenkoski 41,8 % Typpeä kg/vrk Kalankasvatus Yhdyskunnat 0,1 % 1,5 % Kuormitus yhteensä kg/vrk Teollisuus 1,7 % Vehkajoki 0,9 % Summanjoki 2,7 % Kymij Korkeakoski 30,9 % Kymij Koivukoski 16 % Kymij Pyhtää 1,7 % Kymij Ahvenkoski 44,7 % Kuva 6. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) vuonna 2014 sekä kunkin kuormittajan osuus (%) kokonaiskuormituksesta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

15 4.2 MERIALUEEN PISTEKUORMITUS Pyhtää-Kotka-Hamina merialueelle tulee pistekuormitusta kolmelta teollisuuslaitokselta, kahdelta jätevedenpuhdistamolta sekä yhdeltä kalankasvattajalta (2 eri laitosta) (Taulukko 5). Pyhtään merialueelle kohdistuu pistekuormitusta vain kalankasvatuksesta ja Haminan edustan pistekuormitus tulee J.M. Huber Finland Oy:n tehtaalta. Kotkan edustalla sen sijaan on sekä teollisuus- että yhdyskuntajätevesikuormitusta (Liite 3). Kotkan edustalle kohdistuva pistekuormitus onkin selvästi Haminan ja Pyhtään edustan kuormitusta suurempaa. Suurin pistekuormittaja vuonna 2014 oli kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen ja fosforin osalta Sunilan Puhdistamo Oy (Taulukko 5). Typpikuormitusta tuli eniten Mussalon jätevedenpuhdistamolta ja biologinen hapenkulutus oli suurinta Kotkamills Oy:llä. Pistekuormittajien kokonaiskuormitus oli selvästi edellisvuotta pienempää. Taulukko 5. Pyhtää-Kotka-Hamina -merialueen pistekuormitus (teollisuus, yhdyskunnat ja kalankasvatus) vuonna Pistekuormitus Q BOD7 CODcr Kiintoaine N P AOX 2014 m³/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kotkamills Oy Sunilan Puhdistamo Oy JM Huber Teollisuus yht Hamina, Nuutniemen jvp ei ohitusvesikäsittelyyn liittyvää kuormitusta vuonna 2014 Kotka, Mussalon jvp Yhdyskunnat yht Pyhtään kalankasvatus 15 1,6 Kaikki yhteensä Merialueen pistekuormitus on vähentynyt monilta osin selvästi vuoden 2007 jälkeen (Kuva 7). Summan tehtaiden toiminnan loppuminen vuoden 2008 alkupuolella vähensi osaltaan merialueen kuormitusta. Sunilan Puhdistamo Oy:n AOX-kuormitus laski selvästi vuonna 2009, mutta nousi nopeasti takaisin aiempien vuosien tasolle. Vuoden 2014 kokonaiskuormitus merialueelle oli selvästi edellisvuotta pienempää. Pyhtään edustan kuormitus oli pysynyt varsin samalla tasolla kuin vuonna Haminan edustan kuormitus on nykyään selvästi viime vuosia pienempää Nuutniemen jätevedenpuhdistamon lopetettua toimintansa (puhdistamo jatkaa kuitenkin ohitusvesikäsittelyssä). Haminan edustalla kuormitus oli vuonna 2014 selvästi edellisvuotta pienempää, koska Nuutniemen jätevedenpuhdistamolta ei tullut ohitusvesien käsittelyyn liittyvää kuormitusta. Kokonaiskuormituksen lasku selittyy kuitenkin pääosin Kotkan edustan kuormituksen vähenemisellä. Kotkamills Oy:n tehtaan kuormitus oli selvästi laskenut edellisvuodesta. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

16 BOD-kuormitus kg/vrk yhdyskunnat teollisuus COD-kuormitus kg/vrk Fosforikuormitus kg/vrk kalankasvatus yhdyskunnat teollisuus Typpikuormitus kg/vrk Kiintoainekuormitus kg/vrk AOX-kuormitus kg/vrk Kuva 7. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen pistekuormituksen (teollisuus, yhdyskunnat ja kalankasvatus) kehitys vuosina PYHTÄÄN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Pyhtään merialuetta kuormittaa pääasiassa Kymijoki (Kuva 8). Valtaosa Kymijoen länsihaaran ainevirtaamista purkautui Ahvenkoskenlahteen (Ahvenkosken haara) ja vain pieni osa Purolanlahteen (Pyhtään haara). Keskimäärin Kymijoen mukanaan tuoma kuormitus Pyhtään merialueelle (Pyhtäänhaara + Ahvenkoskenhaara) vuonna 2014 oli 213 kg fosforia ja 7735 kg typpeä vuorokaudessa. Kuormitus oli selvästi edellisvuotta pienempää. Vesimäärien vaihtelun myötä Kymijoen ainevirtaamien vuodenaikainen ja vuosien välinen vaihtelu voi olla ajoittain hyvin suurta. Kymijoen lisäksi Pyhtään alueelle tuovat hajakuormitusta myös pienemmät joet, kuten Siltakylänlahteen laskeva Siltakylänjoki. Pyhtään edustan ainoa pistemäinen kuormituslähde on kalankasvatus. Purolanlahden edustalla Krokön saarilla oli vuonna 2015 viisi voimassa olevan luvan omaavaa laitosta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

17 Näistä kalankasvatustoimintaa oli vain Sandvikin Lohen Sandvikin laitoksella ja Honkaniemen laitoksella. Laitosten lisäkasvu oli yhteensä 98 tonnia ja koko tuotantokauden aikainen fosforikuormitus yhteensä 596 kg ja typpikuormitus 5334 kg. Kalaa tuotettiin vuonna 2014 selvästi edellisvuotta enemmän. Myös ravinnekuormitus oli sekä typen että fosforin osalta selvästi noussut edellisvuodesta. Kalankasvatuslaitosten kuormitus ajoittui pääsääntöisesti kesäkuun ja lokakuun väliselle ajanjaksolle. Kymijoen ainevirtaamiin verrattuna kalankasvatuksen kuormitusmäärät ovat vähäisiä eikä kalankasvatuksen osuus näy siksi kuvassa 8. Kalankasvatuksesta vapautuvat ravinteet ajoittuvat kuitenkin kesäkauteen ja vaikutukset kohdistuvat suppealle alueelle. Kalankasvatuksesta vapautuvat ravinteet ovatkin siksi hyvin perustuotannon hyödynnettävissä. Pyhtää-Kotka alueen kalankasvatuksen vesistökuormitus on ollut suurinta vuonna 1992, jolloin alueella toimi useita kalankasvatuslaitoksia. Tällöin fosforikuormitus oli yli 12-kertainen nykyiseen verrattuna Pyhtään edustan fosforikuormitus kg/vrk Kalankasvatus Pyhtään haara Ahvenkoskenhaara Pyhtään edustan typpikuormitus kg/vrk Kuva 8. Pyhtään merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Pyhtään haaran ainevirtaamat on arvioitu Ediskosken virtaamatietojen ja Ahvenkoskenhaaran typpi- ja fosforipitoisuuksien avulla. 4.4 KOTKAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Myös Kotkan merialuetta kuormittaa ensisijaisesti Kymijoki (Kuva 9). Kymijoen Koivu- ja Korkeakosken haarojen yhteinen keskimääräinen ravinnevirtaama vuonna 2014 oli yhteensä 200 kg fosforia ja 7808 kg typpeä vuorokaudessa. Kymijoen ainevirtaamat Kotkan edustalle olivat hieman nousseet fosforin osalta ja laskeneet typen osalta. Kotkan merialueella on myös omaa pistemäistä jätevesikuormitusta. Kotkan alueen teollisuus eli Kotkamillsin tehtaat sekä Sunilan Puhdistamo Oy purkivat mereen keskimäärin 39 kg fosforia ja 288 kg typpeä vuorokaudessa. Määrä on hieman vuotta 2014 pienempi. Sunilan jätevedenpuhdistamon lopetettua toimintansa vuonna 2011 ainoa alueella toimiva yhdyskuntapuhdistamo sijaitsee Mussalossa. Mussalon jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus oli keskimäärin 6 kg ja typpikuormitus 243 kg vuorokaudessa. Myös Mussalon jätevedenpuhdistamon osalta ravinnekuormitus oli laskenut edellisvuodesta. Kotkan edustalle tuleva kokonaiskuormitus (joet + jätevedet) oli typen osalta hieman 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

18 edellisvuotta pienempi ja fosforin osalta edellisvuoden tasolla. Kotkan merialueen kokonaiskuormituksesta pistekuormituksen osuus oli vuonna 2014 fosforin osalta 19 % ja typen 6,4 %. Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli hieman laskenut verrattuna edellisvuoteen Kotkan edustan fosforikuormitus kg/vrk Mussalon puhdistamo Teollisuus Korkeakoskenhaara Koivukoskenhaara Kotkan edustan typpikuormitus kg/vrk Kuva 9. Kotkan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Teollisuuden osalta on käytetty kuukausikohtaisia kuormituslukuja ja Mussalon puhdistamon osalta neljännesvuosijaksojen kuormituksia. 4.5 HAMINAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Nuutniemen jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa vuonna 2010, mutta toimii edelleen ohitusvesien käsittelylaitoksena. Vuonna 2014 puhdistamolta ei kuitenkaan tullut kuormitusta. Puhdistamon lisäksi vähäistä kuormitusta tulee JM Huber Finland Oy:ltä. Haminan merialuetta kuormittavatkin pääasiassa Summanlahteen laskeva Summanjoki ja Haminanlahteen laskeva Vehkajoki. Summanjoelta ja Vehkajoelta ei ole juurikaan vedenlaatu- tai virtaamahavaintoja, joten jokien kuormitusta arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallilla (versio V.5B). Simuloitujen ainevirtaamien mukaan sekä Summan- että Vehkajoen ravinnevirtaamahuiput ajoittuivat tammikuulle, jolloin virtaamat olivat yhä suuria loppuvuoden 2013 sateiden seurauksena (Kuva 10). Ravinnekuormitus oli vuonna 2014 selvästi edellisvuotta pienempää Haminan edustan fosforikuormitus kg/vrk Vehkajoki Summanjoki Haminan edustan typpikuormitus kg/vrk Kuva 10. Haminan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Summanjoen ja Vehkajoen ainevirtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallin avulla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

19 4.6 JÄTEVESIKUORMITTAJIEN LUPAEHTOJEN TÄYTTYMINEN Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Mussalon jätevedenpuhdistamo sai ympäristöluvan Itä-Suomen ympäristölupavirastolta joulukuussa Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä ( ) jäteveden luparajat pysyivät kuitenkin ennallaan annetun päätöksen (ISY-2008-Y-252) mukaan Mussalon laajennetun puhdistamon käyttöönoton takaraja siirtyi vuodella ja oli Laajennetun Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot muuttuivat Mussalon puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina, mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot (Taulukko 5). Mussalon typpipitoisuus lasketaan vuorokauden kokoomanäytteistä aikana, jolloin biologisen prosessin lämpötila on vähintään 12 astetta. Lisäksi kokonaistypen käsittelytehon tavoite on vähintään 70 %:n vuosikeskiarvo. Vuositasolla tarkasteltuna Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot täyttyivät vuonna 2014 sekä pitoisuuksien että tehon osalta. Vuositasolla myös kokonaistyppi saavutti 70 %:n puhdistustehotavoitteen. Myös vuosineljänneksiä tarkasteltaessa laitos toimi koko vuoden lupaehtojen mukaisesti. Taulukko 6. Mussalon jätevedenpuhdistamon luparajat vuonna pitoisuus teho BOD ATU 20 mgo 2 /l 90 % COD cr 125 mgo 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Kokonaisfosfori 0,8 mg/l 90 % Kokonaistyppi 20 mg/l, kun T>12 ºC Kotkamills Oy, Kotka Itä-Suomen ympäristölupaviraston vuoden 2003 päätöksen (nro 72/03/1) mukaisesti Kotkamills Oy:n (ent. Stora Enso) tehtaiden jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien mukana mereen joutuva kuormitus on enintään taulukossa 7 esitetyn mukainen. Taulukko 7. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien luparajat vuonna kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7 (kg O 2 /vrk) COD CR (kg O 2 /vrk) kokonaisfosfori (kg/vrk) kokonaistyppi (kg/vrk) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

20 Kotkamills Oy:n tehtaiden kuormitus pysyi luparajojen alapuolella vuositasolla tarkasteltuna kaikkien aineiden osalta. Kuukausitasolla tarkasteltuna luparajat ylittyivät vain kaksi kertaa, fosforin ja typen osalta kesäkuussa (Kuva 11) BOD (kg/vrk) COD (kg/vrk) fosfori (kg/vrk) typpi (kg/vrk) Kuva 11. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien kuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Kuviin on merkitty voimassa olevien lupaehtojen mukaiset kuukausikeskiarvojen luparajat Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka Korkein hallinto-oikeus siirsi päätöksellään ( ) määräyksiä jätevesien käsittelyn tehostamisesta ja tiukemmista lupaehdoista, joiden piti Itä-Suomen ympäristölupaviraston ( , päätös nro 33/06/1) ja Vaasan hallinto-oikeuden ( ) mukaan astua voimaan jo Voimassa olevan päätöksen mukaan tiukemmat lupaehdot astuivat voimaan Uusien lupaehtojen mukaan Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevedet on käsiteltävä siten, että mereen joutuva jätevesikuormitus on enintään taulukossa 8 esitetyn mukainen. Vuonna 2014 kuormitus ylitti luparajan vain kuukausitasolla tarkasteluna kesäkuun fosforikuormituksen osalta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

21 Taulukko 8. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien luparajat vuonna vrk-arvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7 (kg O 2 /vrk) COD CR (kg O 2 /vrk) (tavoitearvo) kokonaisfosfori (kg/vrk) kokonaistyppi (kg/vrk) AOX (kg Cl/vrk) kiintoaine (kg/vrk*) 800 * kiintoaine muissa kuin biologisesti käsitellyissä jätevesissä BOD (kg/vrk) COD (t/vrk) kiintoaine (kg/vrk) typpi (kg/vrk) fosfori (kg/vrk) AOX (kg/vrk) Kuva 12. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien kuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Kuviin on merkitty voimassa olevien lupaehtojen mukaiset kuukausikeskiarvojen luparajat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

22 5 VEDENLAATUTULOKSET 5.1 MERIALUEEN VEDENLAATU TALVELLA Talvella jääpeitteen alla havaitaan yleensä kesää korkeampia pitoisuuksia, koska jokivesi jää jään alle pintaveteen eikä pääse sekoittumaan vesimassan kerrostuneisuuden ja tuulen puuttumisen vuoksi. Jokien mukanaan kuljettama kiintoaines aiheuttaa veden samentumista jokien suualueiden lähellä. Etenkin Kotkan ja Haminan edustoilla pintavesi oli talvella jokivesien vaikutuksesta selvästi muita alueita sameampaa. Alusvedessä jokivesien vaikutusta ei kuitenkaan ollut enää juurikaan havaittavissa (Liite 4). Kuva 13. Pintaveden (1 m) keskimääräinen sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella Sameusarvojen lisäksi myös sähkönjohtavuudessa (Kuva 14) ja näkösyvyydessä (Kuva 15) oli havaittavissa jokivesien vaikutus etenkin pintavedessä. Sähkönjohtavuus oli talvella hyvin pieni Kymijoen edustalla Pyhtäällä. Myös Kotkan ja Haminan edustoilla sähkönjohtavuus oli selvästi ulompia alueita pienempi. Näkösyvyys oli talvella selvästi heikoin Haminan edustalla. Pyhtään ja Kotkan edustoilla näkösyvyys oli selvästi suurempi ja kasvoi edelleen siirryttäessä ulommas merialueella pois jokien vaikutusalueelta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

23 Kuva 14. Pintaveden (1 m) keskimääräinen sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella Kuva 15. Näkösyvyys (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

24 Haminan edustalla pintaveden typpipitoisuudet kohosivat useilla pisteillä yli 1000 µg/l (Kuva 16). Kotkan ja Pyhtään edustoilla pintaveden typpitaso oli huomattavasti matalampi kuin Haminassa ja pitoisuudet jäivät selvästi 1000 µg/l tason alle. Pintaveden korkeat typpipitoisuudet ovat pääosin seurausta jokivesien mukanaan tuomasta kuormituksesta, joka talvisin jää jään alle pintaveteen. Summanjoen kuljettaman veden talven aikainen keskimääräinen typpitaso oli lähes 1500 µg/l ja Vehkajoenkin lähes 900 µg/l. Pintaveden typpitaso oli Haminan edustalla korkea myös edellisinä vuosina. Alusvedessä jokivesien vaikutus oli selvästi pienempi ja pitoisuudet ovat varsin tasaisia koko alueella (Liite 4). Korkeimmat alusveden typpipitoisuudet havaittiin Pyhtään edustalla. Kuva 16. Pintaveden (1 m) keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella 2014 Pyhtään ja Kotkan edustoilla pintaveden fosforitaso oli talvella selvästi matalampi kuin Haminassa (Kuva 17). Pyhtään ja Kotkan edustalle laskevan Kymijoen keskimääräinen fosforitaso tammi-helmikuussa oli µg/l kaikkien neljän haaran osalta. Vehka- ja Summanjoen pitoisuudet puolestaan olivat selvästi korkeammat. Vehkajoen simuloitu keskiarvo tammi-helmikuussa oli 43 µg/l ja Summanjoen 77 µg/l. Ulompana merialueella fosforitaso oli pintavedessä reilu 30 µg/l. Edellisvuoteen verrattuna Pyhtään fosforitaso oli hieman noussut, mutta muutoin merkittäviä muutoksia ei ollut tapahtunut. Alusveden fosforitaso puolestaan oli hyvin tasainen koko alueella eikä hapenpuutteesta johtuvia korkeita pitoisuuksia havaittu. Alusveden keskimääräinen taso oli samaa luokkaa Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustoilla. Alusveden fosforipitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

25 Kuva 17. Pintaveden (1 m) keskimääräinen fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella Talvella alusveden happitilanne oli näytteenottohetkellä helmikuussa melko hyvä koko tarkkailualueella (Kuva 18). Voimakasta hapenpuutetta ei juurikaan havaittu ja suurimmalla osalla asemista happikyllästys oli yli 70 %. Muutamilla asemilla havaittiin lievää hapenpuutetta talvella, mutta happikyllästys oli näilläkin pisteillä yli 60 %. Koska happitilanne oli talvella pääosin hyvä, hapenpuutteen aiheuttamia korkeita alusveden fosforipitoisuuksiakaan ei havaittu. Vuoden 2014 talvinen happitilanne ei juurikaan poikennut edellisvuodesta, jolloin alusvedessä oli hyvin happea koko tarkkailualueella. 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

26 Kuva 18. Alusveden keskimääräinen hapenkyllästys (%) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella MERIALUEEN VEDENLAATU KASVUKAUDELLA Kymijoen sekä Vehkajoen ja Summanjoen vaikutus oli selvästi havaittavissa myös kesällä pintavedessä (Kuvat 19, 20 ja 21). Keskimääräinen näkösyvyys kasvoi rannikon reilusta yhdestä metristä uloimpien alueiden reiluun kolmeen metriin. Vesi oli myös sameinta aivan rannikon tuntumassa ja korkeimmat pintaveden sameusarvot havaittiin Pyhtään edustalla. Haminan edustalla sameus oli hieman vähäisempää, mutta erot eivät olleet suuria. Joet kuljettivat mukanaan makeaa vettä rannikolle ja etenkin Kymijoen edustalla veden sähkönjohtavuus oli selvästi ulompia alueita sekä Haminan edustaa pienempi. Edellisvuoteen verrattuna sameus oli hieman kohonnut Pyhtään edustalla, mutta muutoin sameus, näkösyvyys ja sähkönjohtavuus olivat edellisvuoden tasolla. Jokien vuotuiset virtaamat ja jokiveden ainepitoisuudet vaikuttavat merkittävästi rannikon vedenlaatuun jokisuiden lähellä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

27 Kuva 19. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen näkösyvyys (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna Kuva 20. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

28 Kuva 21. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää- Kotka-Hamina merialueella vuonna Pintaveden keskimääräinen fosforitaso oli korkein Pyhtään ja Haminan edustoilla (Kuva 22). Kotkan edustalla fosforitaso oli hieman alhaisempi. Koko alueen fosforitaso oli kuitenkin vuonna 2014 varsin tasainen. Pitoisuudet olivat alhaisimpia uloimmilla merialueilla. Kesällä jokivesien vaikutus fosforipitoisuuksiin oli selvästi talvea vähäisempi. Kesällä jokivedet pääsevät helpommin sekoittumaan meriveteen. Edellisvuoteen verrattuna alueen keskimääräinen taso oli pysynyt varsin samanlaisena. Levätuotannon huippu ajoittui pääsääntöisesti toukokuulle, jolloin levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus oli lähes kaikilla pisteillä selvästi muita kuukausia korkeampi (Liite 4). Klorofyllipitoisuus oli tällöin useilla pisteillä 20 µg/l tuntumassa. Kasvukauden suurin klorofyllimäärä havaittiin elokuussa Kotkan edustan pisteellä 106 (88 µg/l), jonka tiedetään olevan hyvin rehevää aluetta. Kasvukauden keskimääräinen klorofyllitaso vaihteli reilun 3-34 µg/l välillä ja oli korkein rannikon tuntumassa (Kuva 23). Edellisvuoteen verrattuna klorofyllitaso oli Haminan edustalla hieman matalampi, mutta muutoin edellisvuoden tasolla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

29 Kuva 22. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Kuva 23. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden klorofyllipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Tyhjillä pisteillä ei mitata klorofyllipitoisuutta. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

30 Pintaveden keskimääräinen typpitaso oli puolestaan hyvin tasainen koko alueella ja vaihteli pääsääntöisesti reilun 300 µg/l ja vajaan 600 µg/l välillä (Kuva 24). Rannikon edustalla pitoisuudet olivat hieman ulompia alueita suurempia. Pyhtään edustalla kasvukauden keskimääräinen taso oli hieman Pyhtään ja Kotkan edustoja suurempi. Edellisvuoteen verrattuna pintaveden typpitaso oli Haminan edustalla pysynyt samalla tasolla, Kotkan edustalla hieman laskenut ja Pyhtään edustalla puolestaan noussut. Kuva 24. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Alusveden keskimääräinen happitilanne pysytteli vähintään kohtalaisena useimmilla pisteillä (Kuva 25). Kesän aikana alusvedessä oli kuitenkin havaittavissa hapenpuutetta useilla pisteillä ja happikyllästys laski selvästi alle 50 %:n. Happitilanne oli huonoin heinäkuussa pisteellä 46, missä hapenkyllästys oli vain 7 %. Täysin hapettomia alueita ei kuitenkaan tulosten perusteella havaittu. Vähähappisilla alueilla alusveden fosforipitoisuudet nousivat ajoittain hyvin korkeiksi fosforin päästessä liukenemaan pohjasedimenteistä veteen (Liite 4). Keskimääräinen kasvukauden aikainen taso pysyi kuitenkin alle 100 µg/l tasolla, kun se edellisvuonna nousi useilla pisteillä selvästi korkeammaksi. Sameus oli alusvedessä hieman pintavettä suurempaa (Kuva 27). Keskimääräinen taso oli korkein vähähappisilla alueilla sekä rannikon tuntumassa, jossa myös jokivedet ovat saattaneet vaikuttaa sameusarvoihin. Pyhtään edustalla sameus oli hieman edellisvuotta suurempaa, mutta muutoin pitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

31 Kuva 25. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden happikyllästys (%) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Kuva 26. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

32 Kuva 27. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna VEDENLAATU INTENSIIVIASEMILLA Pintavesi Merialueen tilaa seurataan tehostetusti yhteensä neljällä asemalla (Liite 2). Haminan merialueen Varvion (as. 212) ja Hillonniemen (as. 218) sekä Kotkan edustan Lellerin (as. 123) ja Varissaaren (as. 128) intensiiviasemilta otettiin vesinäytteet 13 kertaa helmijoulukuun välillä vuonna Pyhtään edustalla sijaitsevalta Heinäsaaren (Kyvy-1) asemalta otettiin näytteet 6 kertaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Ulkomerialueen Kyvy-1 on sijainniltaan melko erilainen kuin Kotkan ja Haminan lähempänä rannikkoa sijaitsevat näytepisteet, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa tuloksiin muun muassa erilaisen veden vaihtuvuuden kautta. Näkösyvyys vaihteli intensiiviasemilla tarkkailujakson aikana alle yhdestä metristä reiluun neljään metriin (Kuva 28). Näkösyvyys oli edellisvuoden tapaan suurin Lellerissä (as. 123) syksyllä ja pienin Hilloniemessä (as. 218) helmikuussa. Intensiivipisteet sijaitsevat melko lähellä rannikkoa ja merialueelle purkautuvia jokia. Joet kuljettavat mukanaan kiintoainesta, joka saattaa ajoittain selvästi heikentää näkösyvyyttä. Näkösyvyyden vuodenaikainen vaihtelu noudatteli pääosin hyvin samanlaista kehitystä kaikilla tarkkailupisteillä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

33 Keskimääräinen kasvukauden aikainen näkösyvyys vaihteli kolmen metrin molemmin puolin ja oli vuonna 2014 hieman edellisvuotta suurempi. 5 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 4,5 4 näkösyvyys (m) 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 28. Näkösyvyydet (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Pintaveden fosforipitoisuus vaihteli µg/l välillä vuoden 2014 aikana (Kuva 29). Lellerissä fosforitaso oli joulukuussa varsin korkea ja Hilloniemessä talvella. Hilloniemen pisteellä Haminan edustan rehevien jokivesien vaikutus näkyy meriveden korkeina pitoisuuksina talvella. Kotkan edustalla pitoisuudet olivat talvella selvästi matalampia. 60 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 50 kokonaisfosfori (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 29. Pintaveden fosforipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

34 Kasvukauden keskimääräinen fosforitaso vaihteli alueella µg/l välillä ja oli edellisvuoden tapaan korkein Hilloniemessä. Keskimääräinen taso oli kuitenkin koko alueella hieman edellisvuotta matalampi. Keskimääräisen fosforitason perusteella merivesi oli kaikilla tarkkailupisteillä rehevää. Pintaveden typpipitoisuudet olivat hyvin tasaisia koko kasvukauden ajan (Kuva 30). Keskimääräinen taso vaihteli tällöin µg/l välillä ja oli selvästi edellisvuotta matalampi koko alueella. Korkeimmat typpipitoisuudet havaittiin talvella Haminan edustalla missä pitoisuudet kohosivat jokivesien vaikutuksesta selvästi Kotkan edustaa korkeammiksi. Kesällä jokivesien vaikutusta ei kuitenkaan enää ollut havaittavissa ja typpitaso oli varsin samaa luokkaa sekä Kotkan että Haminan edustalla kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 800 kokonaistyppi (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 30. Pintaveden typpipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Tulosten perusteella levätuotanto oli voimakkainta touko-kesäkuussa (Kuva 31). Pitoisuuksien perusteella levätuotannon voidaan olettaa olleen useilla pisteillä korkea myös huhtikuussa. Klorofyllitaso oli keskimäärin korkein Kotkanedustalla, missä Varissaaren kasvukauden keskimääräinen taso oli 10 µg/l ja Lellerin 8 µg/l. Näillä pisteillä havaittiin myös kesän korkeimmat yksittäiset pitoisuudet. Kesäkuun jälkeen pitoisuudet laskivat selvästi koko alueella ja pysyttelivät tämän jälkeen alle 10 µg/l tasolla. Levät käyttävät pääasiassa liukoista fosfaattifosforia. Levätuotannon ollessa runsasta fosfaattifosforin pitoisuudet pintavedessä ovat yleensä hyvin pieniä. Toukokuussa levätuotannon ollessa voimakasta fosfaattifosforin pitoisuudet laskivatkin hyvin nopeasti ja olivat toukokuun loppupuolella jo varsin alhaisia (Kuva 32). Levätuotannon hiipuessa loppukesällä fosfaattifosforin pitoisuudet lähtivät jälleen nousemaan. Fosfaattipitoisuuden vaihtelu oli varsin samanlaista kaikilla pisteillä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

35 25 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 20 klorofylli (µg/l) touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys Kuva 31. Pintaveden klorofyllipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 30 fosfaattifosfori (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 32. Pintaveden fosfaattifosforin pitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Alusvesi Talvella alusveden happitilanne pysytteli vähintään kohtalaisena kaikilla pisteillä (Kuva 33). Happitilanne pysyi hyvänä koko kevään kesäkuun alkuun asti. Tämän jälkeen alusveden happi alkoi kuitenkin tasaisesti laskea koko alueella. Happitilanne oli heikoin loppukesällä, jolloin happikyllästys laski alle 40 %:n Haminan edustalla ja alle 50 %:n Kotkan edustalla. Syyskuun aikana happitilanne alkoi kuitenkin jälleen parantua syystäyskierron tuodessa hapekasta vettä alimpiin vesikerroksiin. 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

36 120 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 100 happikyllästys (%) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 33. Alusveden happikyllästysprosentit (%) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Hapen väheneminen alusvedestä kesän aikana oli havaittavissa myös alusveden fosforipitoisuuksissa etenkin Kotkan edustalla (Kuva 34). Fosforipitoisuudet kohosivat Lellerissä ja Varissaarella selvästi muita pisteitä sekä kesän keskimääräistä tasoa korkeammiksi henäkuun alkupuolla. Pitoisuudet kuitenkin laskivat nopeasti takaisin normaalille tasolle. Alusveden keskimääräinen fosforitaso oli vuonna 2014 hieman edellisvuotta alhaisempi. 140 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 120 kokonaisfosfori (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 34. Alusveden fosforipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

37 Alusveden typpipitoisuus vaihteli pääsääntöisesti vajaan 300 µg/l ja vajaan 600 µg/l välillä (Kuva 35). Typpitaso oli korkein talvella sekä kesällä heinä-elokuussa. Kasvukauden aikainen keskimääräinen taso alueella oli varsin sama kaikilla pisteillä. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräinen taso oli kuitenkin kaikilla neljällä intensiivipisteellä selvästi edellisvuotta alhaisempi. 700 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 600 kokonaistyppi (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 35. Alusveden typpipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Intensiiviasemien vedenlaatutulosten perusteella voidaan edellisvuosien tapaan todeta, että vedenlaatu on Haminan edustan tarkkailupisteillä huonompi kuin Kotkan edustalla. Haminan edustalla meriveden laatuun vaikuttaa Summanjoen ja Vehkajoen korkeat ravinnepitoisuudet. Kotkan edustalla Kymijoessa pitoisuudet ovat selvästi alhaisempia. Edellisvuoteen verrattuna kaikkien intensiiviasemien rehevyys ja ravinnetaso olivat kuitenkin selvästi laskeneet sekä pinta- että alusveden osalta. 5.4 KASVIPLANKTONTUTKIMUS Sekä Varviossa (212) että Varissaaressa (128) kasviplanktonin biomassa oli selvästi edellisvuotta pienempi (Liite 5). Varissaaressa taksonien määrä oli kuitenkin edellisvuotta suurempi. Sinileviä havaittiin hieman edellisvuotta vähemmän. Sekä Varissaaren että Varvion kasviplankton kuvastaa niukkaravinteista vettä. Biomassan, sinilevien, solukokojen ja lajiston perusteella Varvion alue vaikuttaa olevan hieman heikommassa tilassa verrattuna Varissaaren alueeseen. Kasviplanktontutkimuksen tuloksia on käsitelty tarkemmin liitteenä olevassa raportissa (Liite 5). 34 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

38 5.5 UIMARANTOJEN VEDENLAATU Kotkan ja Pyhtään merenrannalla sijaitsevien yleisten ja pienten yleisten uimarantojen vedenlaatu luokiteltiin hyväksi koko uimakauden ajan (Kuvat 36 ja 37 sekä Liite 6). Sinilevääkään ei havaittu kesän aikana uimarannoilla. Haminan uimarantojen mikrobiologinen vedenlaatu pysyi hyvänä lukuun ottamatta Rampsinkarin uimarantaa elokuun alussa, jolloin enterokokkien määrä (870 pmy/100 ml) nousi selvästi yli raja-arvon (Kuvat 38 ja 39 sekä Liite 6). Muutaman päivän päästä otetussa uusintanäytteessä pitoisuus oli kuitenkin nolla. Haminan Pitkien hiekkojen uimarannalla havaittiin sinilevää runsaasti heinäkuun puolivälissä. Tämän jälkeen sinilevää ei kuitenkaan enää havaittu enterokokit (pmy/100ml) Mansikkalahti, lapset Mansikkalahti, ulkoranta Santalahti Äijänniemi Ruonala Tampsan monttu Kuva 36. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E.coli bakteerien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli bakteerien raja-arvoa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

39 E.coli (pmy/100ml) Mansikkalahti, lapset Mansikkalahti, ulkoranta Santalahti Äijänniemi Ruonala Tampsan monttu Kuva 37. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. 500 E.coli (pmy/100ml) / / Pitkät Hiekat Nouvoton Rampsinkari Kuva 38. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E.coli bakteerien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli bakteerien raja-arvoa. 36 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

40 enterokokit (pmy/100ml) / / Pitkät Hiekat Nouvoton Rampsinkari Kuva 39. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. 6 YHTEENVETO Tässä raportissa käsitellään Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen tilaa ja kuormitusta vuoden 2014 osalta. Suurin osa alueen kuormituksesta on hajakuormitusta, joka kulkeutuu pääasiassa Kotkan ja Pyhtään edustoille Kymijoen haarojen kuljettamana. Määrällisesti huomattavasti paljon vähäisempää hajakuormitusta aiheutuu myös esimerkiksi Haminan edustan Summanjoen ja Vehkajoen ainevirtaamista. Niillä onkin vedenlaatuun lähinnä paikallista vaikutusta. Hajakuormituksen lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta. Pyhtään merialueen pistekuormitus on peräisin kahdelta kalankasvatuslaitokselta, mutta niiden osuus kokonaisuudessaan on ollut viime vuosina hyvin pieni ja vähentynyt jatkuvasti. Myös Haminan merialueelle tuleva kuormitus on vähäistä ja se tulee J.M. Huber Finland Oy:n tehtaalta sekä ohitusvesien käsittelylaitoksena toimivalta Nuutniemen puhdistamolta. Kotkassa pistekuormitus on selvästi suurempaa kuin Pyhtäällä ja Haminassa. Kotkan edustan kuormitus tulee Sunilan puhdistamo Oy:ltä, Mussalon jätevedenpuhdistamolta ja Kotkamills Oy:n tehtailta. Vuonna 2014 Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen suurin pistekuormittaja oli kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen ja fosforin osalta Sunilan puhdistamo Oy. Suurin typpikuorma puolestaan tuli Mussalon jätevedenpuhdistamolta ja suurin biologinen hapenkulutus Kotkamills Oy:ltä. Vuonna 2014 merialueella tuleva pistekuormitus oli hieman edellisvuotta pienempää. Pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna merialueen kuormitus on pääsääntöisesti osoittanut laskevaa kehityssuuntaa. Summan Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

41 tehtaiden toiminnan loppuminen vuoden 2008 alkupuolella vähensi osaltaan merialueen kuormitusta. Kymijoessa veden fosforipitoisuuksien on todettu olevan nykyään merialueen keskimääräistä tasoa alhaisempia (Mänttäri 2012, Mänttäri 2013, Mänttäri 2014), eikä jokivesi enää ole ollut rannikkoa rehevämpää. Jokivesien vaikutus näkyikin selvästi etenkin talvella Kymijoen haarojen lähellä. Pyhtään ja Kotkan edustoilla pintaveden fosforipitoisuudet jäivät selvästi muuta merialuetta alhaisemmiksi. Haminan edustalle laskevien Summanjoen ja Vehkajoen fosforipitoisuudet ovat edelleen selvästi merialueen pitoisuuksia korkeampia, mikä näkyykin Haminan edustalla meriveden korkeina fosforipitoisuuksina. Kesällä jokivesien vaikutus on huomattavasti pienempi ja fosforitaso on tasaisempi koko alueella. Ulommilla tarkkailupisteillä kesän fosforipitoisuudet olivat selvästi rannikkoa matalampia. Alusvedessä fosforipitoisuudet olivat hieman pintavettä korkeampia. Vähähappisilla alueilla alusveden fosforipitoisuudet nousivat muutamilla pisteillä hyvin korkeiksi fosforin päästessä vapautumaan pohjasedimenteistä. Keskimäärin fosforitaso oli kuitenkin pääosin pysynyt edellisvuoden tasolla. Typpipitoisuudet olivat talvella varsin korkeita etenkin Haminan edustalla jokivesien vaikutuksesta. Alusvedessä jokivesien vaikutus oli huomattavasti vähäisempää ja pitoisuudet tasaisempia koko alueella. Kesällä typpipitoisuudet oli sekä pinta- että alusvedessä selvästi korkeimmat Pyhtään edustalla, muualla typpitaso oli varsin tasainen. Pyhtään edustalla typpipitoisuudet olivat edellisvuotta korkeampia, mutta muilla alueilla pitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla tai hieman matalampia. Kasvukauden aikana pintaveden happikyllästys oli koko merialueella pääsääntöisesti yli 70 %. Osalla tarkkailupisteistä oli kesän aikana havaittavissa levätuotannon aiheuttamaa hapen ylikyllästystä, jolloin happikyllästys kohosi yli 100 %:n. Talvella alusveden happitilanne oli koko alueella vähintään kohtalainen eikä hapenkyllästys laskenut helmikuussa alle 60 %:n. Kesällä alusveden happitilanne oli jonkin verran talvea huonompi ja selvää hapenpuutetta oli havaittavissa muutamilla pisteillä. Täysin hapettomia alueita ei kuitenkaan havaittu. Vähähappisilla alueilla alusveden fosforipitoisuudet ja sameus olivat hieman muuta aluetta korkeampia. Jokivesien vaikutus oli havaittavissa rannikon läheisyydessä pintavedessä erityisesti talvella. Kesällä jokivedet pääset sekoittumaan meriveteen helpommin ja vaikutukset eivät ole havaittavissa yhtä voimakkaina. Näkösyvyys oli alhaisin rannikon tuntumassa ja kasvoi selvästi siirryttäessä kohti ulompia merialueita. Vesi oli kirkkainta uloimmilla tarkkailupisteillä. Makean jokiveden vaikutuksesta myös sähkönjohtavuus oli jokien suualueiden lähellä selvästi uloimpien tarkkailupisteiden pitoisuuksia alhaisempi ja kasvoi tasaisesti siirryttäessä ulommaksi rannikosta. Jokien mukanaan kuljettama kiintoaines näkyi myös kohonneina sameusarvoina pintavedessä. Talvella sameus oli pintavedessä selvästi korkein Haminan edustalla. Kesällä korkeimmat pintaveden sameusarvot havaittiin puolestaan Pyhtään edustalla. Alusvedessä jokivesien vaikutus ei enää juurikaan näkynyt. 38 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

42 Jokivesien vaikutuksesta pintaveden suolapitoisuus laski rannikolla ajoittain varsin matalaksi. Alusvedessä suolapitoisuudet olivat sekä talvella että kesällä selvästi pintavettä korkeampia. Jokivesien vaikutus alusveden suolapitoisuuteen oli varsin vähäinen. Korkeimmat suolapitoisuudet havaittiin uloimpien tarkkailupisteiden syvänteissä, joissa veden vaihtuvuus harvoin on kovin hyvä. Pintaveden keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa kuin edellisenäkin vuonna. Haminan edustalla klorofyllitaso oli hieman edellisvuotta matalampi. Levätuotanto oli selvästi korkein rannikon läheisyydessä ja väheni siirryttäessä ulommaksi merelle. Levätuotannon huippu ajoittui touko-kesäkuulle, minkä jälkeen levätuotanto väheni selvästi. Merialueen pistekuormitus on hyvin epätasaisesti jakautunut ja selvästi suurin osa kuormituksesta tulee nykyään Kotkan edustalle. Rannikkoalueiden keskimääräinen vedenlaatu ei kuitenkaan poikennut merkittävästi Pyhtään, Kotkan ja Haminan välillä. Jokien kuormituksella on suuri vaikutus etenkin rannikkoa lähinnä sijaitsevien alueiden vedenlaatuun. Haminan edustalla jokien vaikutusalueella ravinnepitoisuudet olivat hieman Kotkan ja Pyhtään edustaa korkeampia ja jokivesien vaikutus oli voimakkainta talvella. Suurin osa jokien mukanaan tuomasta kuormituksesta päätyy Pyhtään edustalle, jossa pistekuormitusta tulee vain hyvin vähän kalanviljelylaitoksilta. Rannikkoalueella kuormituksen vaikutukset saattavat olla hyvinkin erilaisia eri alueilla, koska geomorfologiset ominaisuudet (merenpohjan muodot ja rakenteet) vaihtelevat hyvin paljon juuri rannikkoalueilla. Tämä saattaa osaltaan tasoittaa eri alueiden välisiä vedenlaatueroja sekä vaikeuttaa syy-seuraussuhteiden hahmottamista. Rannikkoalueilla keskimääräinen vedenlaatu saattaa myös vaikuttaa todellisuutta paremmalta, koska matala vesi on yleensä hyvin tasalaatuista pinnasta pohjaan. Tällöin alusveden happitilanne on selvästi parempi ja fosforipitoisuudet matalampia. Kasviplanktonin biomassa oli selvästi edellisvuotta suurempi. Sinileviä havaittiin kuitenkin edellisvuotta vähemmän. Sekä Varvion että Varissaaren alueen kasviplankton kuvastaa niukkaravinteista vettä. Kasviplanktontulosten perusteella Varvion alue näyttäisi olevan hieman Varissaarta heikommassa kunnossa. Ulkomerialue oli rannikkoon verrattuna vedenlaadultaan hieman parempaa. Pintaveden fosforipitoisuudet olivat hieman matalampia, vesi oli kirkkaampaa ja näkösyvyys suurempi. Ulkomerialueella veden vaihtuvuus on yleensä parempi ja kuormitus kohdistuu pääsääntöisesti rannikoille. Pohjanläheisen veden huono happitilanne ja korkeat fosforipitoisuudet selittyvät osittain näytepisteiden sijoittumisella syvänteiden kohdille. Myös suolapitoisuuden muodostama halokliini vaikeuttaa veden sekoittumista, jolloin hapekas pintavesi ei pääse sekoittumaan alusveteen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

43 Vesistöjen tilan arvioinnissa pääpaino on nykyisin vesien ekologisen tilan arvioinnissa, jossa pääasiallisina luokittelutekijöinä ovat biologiset tekijät (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet). Lisäksi arvioinnissa käytetään hyväksi veden fysikaalis-kemiallista laatua ja hydrologis-morfologisia tekijöitä. Lähtökohtana luokittelussa on alueen luontainen, ihmistoimintaa edeltänyt tila, jota verrataan nykyiseen tilaan. Suomenlahti on luokiteltu tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevaksi merialueeksi. Syynä Suomenlahden ulkosaariston ja sisäsaariston heikentyneeseen tilaan on pitkälle edennyt rehevöityminen, jonka seurauksena levätuotanto on kasvanut ja laajat alueet merenpohjaa ovat säännöllisesti hapettomia ja vailla eliöstöä. Lisäksi Suomenlahdella havaitaan sinilevien massakukintoja lähes vuosittain. Jokien ravinnekuormituksen ohella syvänteiden happivajeen aiheuttama merialueen sisäinen kuormitus on myös vakava ongelma. Se on pahimpina vuosina ylittänyt jopa jokien ravinnekuorman. Kymijoen kuormituksen pienentyminen alkaa kuitenkin jo näkyä joen edustan rannikkoalueilla, jossa vedenlaatu on osoittanut hiljalleen paranemisen merkkejä (Suomen ympäristökeskus 2008). 40 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

44 VIITTEET Henriksson M. & Myllyvirta T Suomen rannikkoalueen luokittelu rehevöitymisriskin perusteella. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 83 s. Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M. ja Palomäki, A Kasviplanktonin laskentamenetelmät. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P Ympäristöopas Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry Kymijoen alaosan ja merialueen Pyhtää Kotka Hamina tila vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no s. Lepistö L. (toim) Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät Suomen ympäristökeksus, päivitetty Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10. Mänttäri V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 216/2012. Mänttäri V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 229/2013. Mänttäri V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 238/2014. Mänttäri V. & Anttila-Huhtinen M Kotkan satama-alueiden vesistötarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti nro 224/2014. Oravainen R Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Suomen ympäristökeskus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella, > Kaakkois-Suomi > Ympäristön tila > Pintavedet > Ekologinen ja kemial... > Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/

45 LIITE 1 Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailun näytepisteet vuonna Alue Asema Sijainti Koordinaatit fys.kem klorofylli intensiivi plankton Pyhtää 18 Storsundet x Pyhtää 32 Ahvenkoskenlahti x Pyhtää 46 Purolanlahti x x Pyhtää 66 Heikinhelli x x Pyhtää 77 Äyspäänselkä x x Pyhtää Kyvy-9 Ahvenkoskenlahti x x Pyhtää Kyvy-10 Pitkäviiri x x Kotka 91 Viikarinsaari x Kotka 96 Mussalo x x Kotka 100 Mussalo x Kotka 104 Hovinsaari x x Kotka 106 Majasaari x Kotka 123 Lelleri x Kotka 128 Varissaari x x Kotka 133 Kotkansaari x Kotka 139 Halla x x Kotka 152 Hallanväylä x x Kotka 156 Hallanväylä x x Kotka K2 Kirkonmaa x Kotka Kyvy-2 Rankki x x Kotka Kyvy-3 Ristisaari x Kotka Kyvy-5 Kirkonmaa x Hamina 179 Kuuttinki x x Hamina 181 Kuuttinki x Hamina 186 Neuvottomanlahti x Hamina 198 Summanlahti x x Hamina 212 Varvio x x Hamina 218 Hillonniemi x Hamina 225 Vilniemi x Hamina 230 Hillonniemi x x Hamina 231 Haminanlahti x Hamina 346 Uolionmatala x x Hamina Kyvy-4 Einonkari x x Hamina Kyvy-12 Velpperkari x Hamina Kyvy-13 Pyötsaari x

46 LIITE 2

47 LIITE 3

48 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 14,9 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi 9 cm; Jää 30 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,0 11,6 81 1, ,74 7, ,0 11, ,1 9,7 68 1, ,98 7, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 10,7 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 10 cm; Jää 35 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,4 11,4 80 5, ,35 7, ,1 12, ,2 12,5 88 2, ,88 7, MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 10 cm; Jää 34 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,6 11,0 77 7, ,24 6, ,1 11,2 79 1, ,82 7, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 10 cm; Jää 30 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,0 12,8 90 1, ,74 7, ,0 13, ,4 12,0 85 1, ,12 7, MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 11,7 m; Näk.syv. 3,6 m; Lumi 7 cm; Jää 34 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,0 11,5 80 1, ,51 7, ,0 10, ,5 10,6 75 1, ,02 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 7 cm; Jää 23 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 13,3 94 5, ,23 7, ,0 12, ,0 12,9 90 1, ,83 7, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

49 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 14,4 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 10 cm; Jää 33 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 14, , ,16 7, ,0 11, ,0 12, ,3 10,2 72 1, ,96 7, MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,2 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 10 cm; Jää 34 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 11,7 82 8, ,81 7, ,4 12,4 88 2, ,82 7, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,4 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 10 cm; Jää 33 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,8 10,2 73 6, ,94 7, ,0 10, ,0 9,8 69 1, ,92 7, MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 5 cm; Jää 31 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 13,3 91 4,3 7,9 0,04 7, ,4 11, ,0 10, ,5 9,8 72 2, ,24 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 5,9 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 6 cm; Jää 33 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 11,5 78 4,2 8,3 0,04 7, ,4 9,0 63 2, ,26 7, MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 11,6 80 6,9 86,8 0,81 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

50 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 12,9 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 5 cm; Jää 35 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 11,2 77 3, ,09 7, ,0 8, ,1 9,7 68 1, ,00 7, MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 5 cm; Jää 32 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 16, , ,91 7, ,1 13, ,2 12, ,5 11,8 84 1, ,10 7, MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21,2 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja jmä al; levä 0 /3; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 13,2 90 2,8 25,4 0,12 7, <0,2 5 0,3 12,6 89 1, ,68 7, ,1 11,8 83 1, ,04 7, < ,2 10,9 79 1, ,30 7, <0,2 0-2 < MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 22,4 m; Näk.syv. 3,4 m; Lumi 3 cm; Jää 20 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,6 12,7 88 3,0 19,1 0,09 7, ,6 12, ,6 12, ,0 11,7 85 1, ,42 7, MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 2,6 m; Lumi 5 cm; Jää 35 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,1 12,6 86 2,2 8,0 0,04 7, ,0 12,7 87 2,2 8,0 0,04 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

51 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 14,2 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 7 cm; Jää 33 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,2 12,2 84 3,7 22,1 0,11 6, ,4 12, ,5 12,1 86 2, ,50 7, MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20,6 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 4 cm; Jää 34 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,2 12,9 90 1, ,86 7, ,4 12, ,1 12, ,1 11,8 86 1, ,27 7, MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15,7 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi 3 cm; Jää 35 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,2 12,2 84 2,0 9,0 0,05 6, ,0 5 1,5 11, ,3 10, ,5 10,2 77 2, ,26 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,5 m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi 5 cm; Jää 27 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,1 13,0 89 2,4 99,3 0,50 7, ,0 13, ,1 12, ,2 11,4 83 1, ,45 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,3 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 5 cm; Jää 27 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,2 12,1 83 2,3 53,4 0,22 7, ,2 12, ,2 9, ,4 10,0 71 1, ,07 7, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

52 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,1 13,1 90 2,1 88,0 0,44 7, ,2 11, ,2 11, ,6 11,9 85 3, ,08 7, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11,9 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 3 cm; Jää 39 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,1 11,9 82 2,6 36,9 0,17 7, ,3 10, ,4 10,3 73 2, ,97 7, MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 12,5 88 1, ,44 7, ,3 12, ,4 12, ,5 12,5 89 1, ,47 7, ,1 11,2 81 2, ,84 7, MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 12,9 89 1,2 1,4 2,05 7, <0,2 5 0,3 12, ,3 12, ,6 12,1 84 1,1 1,8 4,02 7, <0,2 0-2 < MERI / FERTILOG Mussalon satama, bulkkiterminaalin satama-allas Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 13,0 90 1,3 <1 0,95 7, <0,2 5 0,4 12,6 87 1,2 1,5 3,12 7, ,0 10 0,4 12,3 85 1,0 1,6 3,85 7, <0,2 17 0,7 11,7 82 1,1 1,4 3,21 7, <0,2 0-2 <1 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

53 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 43 m; Näk.syv. 4,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,5 12,3 88 0, ,04 7, ,3 12, ,3 12, ,9 12,4 90 0, ,90 7, ,4 11,4 84 1, ,24 7, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 15:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 12,4 88 0, ,61 7, ,4 12, ,5 12, ,6 11,4 81 0, ,19 7, ,4 11,0 81 1, ,83 7, MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 41 m; Näk.syv. 4,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 12,6 89 0, ,79 7, ,3 12, ,5 11, ,9 10,7 77 0, ,59 7, ,8 10,9 81 1, ,17 7, ,5 10,6 80 1, ,43 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21,4 m; Näk.syv. 4,1 m; Lumi 0 cm; Jää 38 cm; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 14, , ,68 7, ,1 13, ,3 11, ,7 11,0 79 1, ,02 7, < MERI / K1 Kirkonmaan linnake, oja Näytt.ottaja JMä; Ei näytteitä! Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

54 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / K2 Kirkonmaan linnake Kok.syv. 10,2 m; Näk.syv. 5,3 m; Lumi 0 cm; Jää 31 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 13,0 91 1, ,38 7, ,1 12, ,1 12,2 86 1, ,67 7, MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 48,7 m; Näk.syv. 5,1 m; Lumi 0 cm; Jää 31 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 13,1 92 1, ,32 7, ,2 12, ,3 12, ,0 11,5 83 0, ,27 7, ,8 10,7 79 1, ,61 7, ,8 10,4 77 1, ,85 7, MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26,2 m; Näk.syv. 5,2 m; Lumi 0 cm; Jää 33 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 13,5 94 1, ,43 7, ,1 13, ,1 13, ,3 11,3 82 1, ,39 7, MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 44,8 m; Näk.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Jää 29 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 13,1 92 1, ,72 7, ,1 12, ,0 12, ,2 11,5 84 0, ,35 7, ,2 11,5 84 1, ,59 7, ,2 11,1 81 1, ,80 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

55 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,0 13, , ,88 7, < ,7 13, ,6 13, ,4 12,5 94 1, ,47 7, < INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,2 12,8 98 2, ,15 7, ,7 12, ,5 12, ,4 12,8 96 1, ,41 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 2,8 13, , ,89 7, < ,6 13, ,5 13, ,4 13,0 98 1, ,26 7, < INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,0 13, , ,84 8, < ,8 13, ,4 12,8 96 1, ,22 7, < INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 9,3 14, , ,14 8, <5 23 < ,6 14, ,8 12, ,4 11,0 83 1, ,90 7, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

56 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,6 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,0 13, , ,54 8, < ,6 13, ,7 11, ,8 11,9 90 1, ,51 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 6,9 14, , ,92 8, <5 <5 13 < ,8 13, ,7 12, ,4 12,1 93 3, ,26 8, < INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 7,0 14, , ,78 8, <5 <5 18 < ,8 14, ,0 12,5 98 4, ,06 7, < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 6,7 12, , ,70 8, < ,4 12, ,4 12, ,3 11,2 88 3, ,34 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

57 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,8 12, , ,15 8, ,8 12, , ,16 8,3 17 5,2 12, , ,32 8, MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 6,0 12, , ,01 8, ,8 12, , ,04 8, ,3 11,8 96 1, ,15 8, ,0 12,0 96 7, ,24 8, , MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,9 10, ,5 0,24 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 10,1 11, ,41 7, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,3 10,8 94 4, ,54 7, ,2 11,5 95 2, ,43 7,8 10 4,9 11,6 93 2, ,12 7, ,9 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

58 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 12,4 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,1 11, ,86 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 6,4 12, ,87 8, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 7,4 10,7 91 1, ,79 8, <5 26 < ,0 12, ,0 11, ,6 10,7 85 1, ,39 8, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,3 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 7,2 10,5 89 1, ,07 8, <5 20 < ,0 10, ,0 11, ,5 11,2 91 1, ,18 8, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,4 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 7,3 11,3 96 1, ,04 8, <5 <5 20 < ,2 11, ,0 9,9 84 2, ,08 8, <5 < ,1 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

59 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 16,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 8,8 10,5 91 3, ,35 7, ,2 10,5 87 1, ,97 8,2 15 4,2 9,6 76 6, ,35 7, , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 7,6 10, ,98 8, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 8,0 10, ,82 8, , MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 10,6 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 9,2 10, ,63 8, , MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 7,2 12, ,99 8, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 7,2 11, ,08 8, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

60 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 11,4 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SE; 1 10,2 10, ,72 7, MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 34,6 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 6,4 10, ,30 8, MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20,4 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 7,0 11, ,13 8, MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 40,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 6,2 11, ,22 8, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33,5 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 6,1 10, ,27 8, MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16,4 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SE; 1 9,5 10, ,11 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

61 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,7 11, , ,15 8, ,4 11, ,8 10, ,3 9,4 75 0, ,02 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,3 10, , ,45 7, ,4 10, ,3 10, ,9 9,7 84 1, ,27 7, MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,3 11, , ,40 8, ,5 11, , ,92 8,4 17 6,4 10,1 84 1, ,58 7, MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,7 11, , ,67 8, < ,2 10, , ,84 8, <2 10 8,8 10,2 90 1, ,14 8, ,4 9,6 78 1, ,80 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,8 9, ,8 0,05 7, ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

62 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,3 10, ,66 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,4 9, , ,76 7, ,5 10, , ,74 8,2 15 8,3 9,2 80 3, ,15 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,0 10, , ,14 7, ,3 10, , ,66 8,0 10 9,3 8,9 79 3, ,92 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 13,1 9, ,18 7, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,3 10, ,78 8, , MERI / S1 Suomenl Jänskänlaituri S1 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,5 1,8 3, <0,03 <0, ,0 0,9 2,1 10 9,2 1,8 3, <0,03 <0, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

63 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 19,3 9, ,33 8, MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,8 10, ,78 8, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,4 11, ,46 8, , MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,0 11, ,52 8, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,5 11, ,82 8, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 19,0 9, ,7 0,40 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

64 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,9 11, , ,55 8, < ,6 11, ,2 10, ,0 9,4 83 4, ,07 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,3 11, , ,67 8, < ,7 10, ,6 8,7 78 3, ,00 7, , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,9 11, ,33 8, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,8 11, ,70 8, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,5 10, ,55 8, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,1 11, ,76 8, ,9 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

65 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,6 11, ,62 8, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,6 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 10,8 10,3 95 1, ,86 8, <5 < ,4 9, ,8 7, ,8 8,4 66 1, ,55 7,5 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 12,1 10,2 96 2, ,23 7, < ,6 7, ,0 7, ,6 6,0 48 2, ,21 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 11,2 9,8 91 1, ,11 8, <5 < ,0 9, ,8 7, ,1 7,5 61 1, ,00 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 10,6 9,6 88 1, ,14 8, < ,0 9, ,6 6,5 53 2, ,78 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

66 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,8 8,8 97 1, ,12 8, ,4 8, ,1 7,5 80 6, ,14 7, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 19,5 8,6 96 2, ,10 8, ,8 8, ,5 9,0 98 2, ,19 8, , MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 8 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 20,7 8,5 97 2, ,74 8, ,8 7,8 86 3, ,11 8, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,5 7,9 86 1, ,07 8, ,3 8, ,2 6,3 64 8, ,15 7, , MERI / K1 Kirkonmaan linnake, oja Näytt.ottaja jk tp; Ei näytteitä! MERI / K2 Kirkonmaan linnake Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,5 8,7 95 1, ,14 8, ,8 8, ,3 8,7 93 1, ,19 8, ,3 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

67 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 47 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,9 9,0 95 0, ,06 8, ,5 9, ,5 8, ,0 7,2 67 1, ,46 7, ,2 5,6 44 1, ,67 7,4 7,5 40 3,8 5,7 45 1, ,83 7,3 7, , MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,3 9,0 98 1, ,88 8, ,1 9, ,3 2,9 27 2, ,69 7, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja jk tp; levä 2 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,1 8,3 90 1, ,19 8, ,6 8, ,5 8, ,0 6,2 59 2, ,32 7, , MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 42,5 m; Näk.syv. 3 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,8 9,3 98 0, ,07 8, ,4 8, ,3 8, ,7 7,5 74 1, ,22 7, ,2 5,8 46 1, ,69 7,4 7,5 40 4,1 5,1 40 1, ,72 7,4 7, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

68 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 18,2 9, , ,92 8, ,2 9, ,1 9, ,8 4, ,28 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 09:30; Näytt.ottaja JMä, LV; Ei näytteitä! INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 20,8 8,7 98 2, ,01 7, < ,5 9, ,7 9, ,2 7, ,12 7, , MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,8 9, , ,05 8, <0,2 5 17,6 9, ,9 9, ,1 9,1 95 1, ,26 8, <0, , MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 20,4 9, , ,14 7, <0,2 5 17,9 8,9 96 2, ,79 8, ,3 8,7 91 2, ,06 8, ,7 5, ,13 7, <0,2 0-2m 5,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

69 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,2 9, , ,55 7, ,8 8, ,2 8, ,0 3, ,60 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,7 9, ,5 18,7 0,09 7, ,6 9,0 96 2, ,90 8, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,3 9, ,51 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 20,3 9, , ,81 7, ,1 8, ,8 8, ,3 5,9 56 8, ,03 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,0 8,6 97 3, ,73 7, ,9 8, ,2 8,2 83 3, ,85 7, ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

70 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / FERTILOG Mussalon satama, bulkkiterminaalin satama-allas Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,4 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä, LV; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 20,6 9, ,7 2,6 1,57 7, <0,2 5 18,2 8,9 94 1,8 2,8 4,00 8, <0, ,1 9,2 95 1,6 2,4 4,18 8, <0, ,7 7,8 77 4,6 7,4 4,20 7, <0, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 31 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,4 10, , ,27 8, ,8 9, ,3 9, ,8 8,3 79 1, ,50 7, ,8 7,8 63 1, ,54 7,6 7, , MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 41 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,3 10, , ,32 8, ,1 10, ,2 9, ,1 8,4 82 1, ,45 7, ,6 8,0 64 0, ,50 7,6 7,5 40 3,9 6,0 47 2, ,11 7,4 7, , MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,3 9,0 99 3, ,22 7, ,6 8, ,0 8, ,2 4, ,47 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

71 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,3 8,6 97 8,9 8,2 0,04 7, ,5 21,3 8,5 96 8,3 8,2 0,04 7, MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,1 8,5 98 3, ,72 7, ,7 3, ,9 0,8 7 6, ,17 7, , MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,8 9, , ,85 8, ,7 8, ,2 8, ,0 8,2 82 1, ,48 8, ,7 6,5 52 1, ,56 7,5 7, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,0 9, , ,59 8, ,4 9, ,4 9, ,2 3,7 34 7, ,53 7, ,1 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

72 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,3 8,9 95 1, ,23 8, ,3 9, ,6 8, ,3 8,4 84 0, ,50 8, ,8 7,4 60 1, ,52 7,6 7, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 20,6 8,9 99 4,4 64,1 0,31 7, ,1 7, ,2 4, ,7 4,3 38 6, ,70 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; Ei näytteitä! INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,8 9, , ,71 8, ,4 8, ,2 8, ,3 3,7 34 5, ,44 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,6 8, , ,99 7, < ,5 8, ,2 7,1 75 8, ,12 7, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

73 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,7 7,9 86 3, ,91 7, ,9 7, ,0 5,7 60 9, ,11 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,3 8,8 97 2, ,09 7, ,1 8, ,6 7,0 73 4, ,14 7, , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,1 8,9 98 1, ,69 8, ,3 8, ,9 8, ,3 5,1 51 6, ,17 7, , MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,2 8,9 98 1, ,88 8, ,9 8, ,8 8, ,1 6,6 69 6, ,20 7, MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,3 8,2 93 2, ,93 8, ,5 20,1 8,4 95 2, ,94 8, ,8 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

74 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,7 8,4 96 2, ,96 8, ,8 8, ,3 7,4 80 5, ,14 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JMä, KL; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 24,2 8, , ,46 8, < < ,4 7, ,4 7, ,5 5,5 46 1, ,42 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, KL; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 24,3 8, , ,66 8, < ,7 7, ,8 6, ,9 5,8 54 2, ,76 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, KL; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 24,4 8, , ,44 8, <5 <5 18 < ,2 7, ,6 6, ,0 5,6 52 2, ,63 7, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

75 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä, KL; levä 1 /3; Ilm.lt. 26 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 24,9 8, , ,78 8, <5 <5 19 < ,1 6, ,6 4,5 45 3, ,28 7, < , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,3 8,1 95 0, ,91 8, <5 18 < ,2 7, ,7 6, ,4 5,2 43 1, ,58 7,4 2, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,9 8,0 95 1, ,00 8, <5 17 < ,7 6, ,0 6, ,6 5,3 48 3, ,97 7,4 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, LV; Ei näytteitä! MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 23,5 7, ,75 7, ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

76 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,2 8, ,18 8, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,4 8, ,00 8, , MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,2 8,2 96 1, ,03 8, ,8 7,4 83 0, ,29 7,9 17 6,8 6,7 57 1, ,30 7, , MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,6 7,8 92 1, ,75 7, < ,6 6,2 69 1, ,08 7, ,3 6,0 60 1, ,54 7, ,4 5,8 49 2, ,34 7,4 5, , MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 23,8 7, ,4 0,19 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 24,3 8, ,76 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

77 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 23,2 7,1 84 2, ,81 7, ,0 5,9 66 1, ,78 7, ,3 5,0 46 6, ,89 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 23,6 7,0 83 3, ,84 7, ,2 5,3 60 3, ,39 7, ,2 4,8 48 8, ,48 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,9 6, ,41 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,6 7, ,06 7, , MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 36,5 m; Näk.syv. 4 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 22,2 8, ,36 8, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,0 8, ,03 8, ,4 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

78 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 23,8 7, ,7 0,38 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 22,7 7,1 84 1, ,71 8, < ,8 7, ,9 4, ,8 4,0 36 2, ,88 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 10:45; Näytt.ottaja vl al; Ei näytteitä! INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 22,6 7,2 85 1, ,85 8,1 7, <5 20 < ,8 7, ,8 3,4 34 7, ,40 7, , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 22,7 7, ,79 8, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 8,2 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 22,8 7, ,83 8, ,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

79 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 10,9 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 23,2 7, ,97 8, , MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 22,5 7, ,03 8, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 23,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 21,8 6, ,01 8, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,7 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,1 7,7 80 0, ,31 7, < ,1 6, ,1 6, ,3 4,7 45 3, ,77 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,6 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,0 4,7 50 1, ,37 7, ,8 6, ,9 6, ,4 6,1 60 3, ,64 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 10:55; Näytt.ottaja al; Ei näytteitä! Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

80 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,4 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,1 5,0 53 1, ,21 8, ,2 5, ,6 5, ,6 3,2 30 4, ,77 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 10:25; Näytt.ottaja al; Ei näytteitä! INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,4 6,2 66 1, ,09 7, ,3 6, ,8 4,4 45 4, ,39 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,7 8,7 92 0, ,14 8, ,4 8, ,9 7, ,9 5,5 52 6, ,87 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,0 9,0 95 1, ,70 7, < ,4 8, ,8 7, ,5 6,1 61 3, ,55 7, ,1 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

81 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,5 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 17,0 9,0 95 0, ,05 8, ,5 8, ,2 8, ,1 5,4 54 6, ,50 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 17,1 9,0 95 1, ,14 7, ,5 8, ,2 8,0 83 1, ,29 7, , MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,8 8,4 88 0, ,54 7, ,6 8,7 91 0, ,22 8, ,5 6,6 66 4, ,56 7, , MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,0 8,7 91 1, ,00 7, ,4 8,0 84 1, ,08 7, ,9 7,2 75 1, ,31 7, ,4 4,3 41 6, ,81 7, , MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,4 9, ,98 7, ,9 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

82 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,6 9, ,64 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,0 8,2 85 2, ,28 7, ,2 7,1 74 1, ,05 7, ,5 6,0 60 6, ,55 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,8 8,0 83 3, ,62 7, ,1 6,5 67 2, ,95 7, ,9 7,1 73 2, ,26 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,5 8, ,19 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 4,6 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,4 8, ,66 8, , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja jk; levä 2 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,7 9, ,71 8, ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

83 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 17,1 8, ,10 7, , MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,8 9, ,17 8, , MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,6 8, ,24 8, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25,5 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 17,0 9, ,00 8, , MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,3 7, ,24 7, , MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,6 8, ,25 8, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,8 8, ,13 8, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

84 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 37 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,3 8, ,39 8, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,3 8, ,35 8, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,6 9, ,32 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,2 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,8 8,8 81 0, ,31 7, < ,0 8, ,2 8, ,9 6,2 58 1, ,65 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,7 8,4 77 1, ,57 7, ,9 9, ,1 7, ,1 7,4 69 2, ,48 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 18,8 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,6 7,2 66 1, ,22 7, ,9 7, ,9 9, ,0 9,1 85 2, ,28 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

85 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,4 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,6 8,0 74 2, ,09 7, ,7 7, ,8 7,9 73 3, ,29 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,0 9,2 70 1, ,37 7, ,2 8, ,4 8, ,6 8,9 71 0, ,38 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,3 9,7 74 2, ,97 7, ,1 10, ,3 8, ,5 9,1 72 1, ,34 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,2 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,6 9,2 71 1, ,13 7, ,7 9, ,7 8, ,0 9,1 71 1, ,18 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,4 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,5 9,9 76 1, ,09 7, ,6 8, ,6 9,0 70 2, ,09 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /38

86 Object 1 LIITE 5 Kotkan ja Haminan edusta 2014 kasviplankton Kymijoen vesi ja ympäristö ry Zwerver.odt Kotkan ja Haminan edustan tarkkailu 2014 Kasviplankton - lajisto ja biomassa Raportti vuoden 2014 näytteiden määrityksistä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta ajankohta: huhtikuu 2015 raportti nro: Zwerver planktonmääritykset Arkadiantie 2, Kemiö info@zwerver.fi

87 LIITE 5 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT NÄYTTEET MIKROSKOOPPI MENETELMÄ Näytteen esikäsittely Runsauden arviointi ja lajien määritys Runsauden arviointi Laskennan tarkkuus Biomassa Lajinmääritys TIETOJEN KÄSITTELY TULOKSET YHTEENVETO TULOKSISTA KAAVIOT YHTEENVEDOISTA LEVÄRYHMIEN JAKAANTUMINEN, TAULUKOT LEVÄRYHMIEN JAKAANTUMINEN, KAAVIOT VALOKUVAT NÄYTTEISTÄ NÄYTEPAIKKOJEN KUVAUS KASVIPLANKTONIN PERUSTEELLA EKOLOGINEN LUOKITTELU KASVIPLANKTONIN PERUSTEELLA KOTKAN JA HAMINAN EDUSTAN VEDENLAADUN KUVAUS KASVIPLANKTONIN PERUSTEELLA Varissaari Varvio Näytepaikkojen vertailu KIRJALLISUUS...15

88 LIITE 5 1. Johdanto Tässä raportissa esitetään Kotkan ja Haminan edustan vuoden 2014 kasviplanktonlaskentojen aineisto, menetelmät ja tulokset sekä annetaan lausunto näytepaikoista. Taulukko 1: Näytteet. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Näytteet Näytteitä toimitettiin määritettäväksi 6 kpl. Näytteet oli otettu kokoomanäytteinä 0-4/6/8 metrin syvyydeltä heinä- ja elokuussa Näytteet oli kestävöity happamella lugolin liuoksella ja niitä säilytettiin jääkaapissa n. 6 C:n lämpötilassa määrityksen alkuun asti. Laskeutetun Nimi Pvm Näyte- Nro Kunta Vesimuodostuma Pintavesityyppi Paikka KKJ / YK näytteen tilavuus (ml) Syvyysväli, m Suomenl Varissaari Kotka Kotkan edustan sisäsaaristo Ss , Suomenl Varissaari Kotka Kotkan edustan sisäsaaristo Ss , Suomenl Varissaari Kotka Kotkan edustan sisäsaaristo Ss , Suomenl Varvio Hamina Kotkan-Haminan sisäsaaristo Ss , Suomenl Varvio Hamina Kotkan-Haminan sisäsaaristo Ss , Suomenl Varvio Hamina Kotkan-Haminan sisäsaaristo Ss ,

89 LIITE Mikroskooppi Määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert). Määritykset tehtiin kirkaskentässä. Mikroskooppi täyttää kirkkaasti eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204) asettamat vaatimukset, joka ilmenee seuraavasta taulukosta: Taulukko 2: Mikroskoopin ominaisuudet. EN Zwerver valaistus W 50 W kondensorin NA objektiivit Eurooppalainen suositus > 0,5 0,6 10x (faasi) tai 20x (faasi) 20x, NA>0,5 40x faasi 60x plan apo, öljy tai 100x plan apo, öljy, NA > 0,9 okulaarit 10x tai 12,5 x 10 x NA 0,22 Plan, Zeiss 25x NA 0,8 Neofluor, öljy, Zeiss 40x NA 0,75, Neofluor, faasi, Zeiss 63x NA 1,4 plan apo, öljy, Zeiss 10x 2.3 Menetelmä Määritys- ja laskentamenetelmä perustui HELCOMin (2015), Suomen ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011), Utermöhlin (1958) ja eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204, 2006) kuvaamille menetelmille. Kaikki näytteet laskettiin SYKEn laajaa menetelmää ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011) käyttäen. Tarkempi kuvaus menetelmästä löytyy kohdassa Runsauden arviointi ja lajien määritys Näytteen esikäsittely Ennen näytteen valmistelua näytepullo otettiin jääkaapista ja sen lämpötilan annettiin nousta huoneenlämpötilaa vastaavaksi vähintään 12 tunnin ajan. Näyte sekoitettiin näytepulloa kääntelemällä muutaman minuutin ajan rauhallisesti, jonka jälkeen näyte laskeutettiin kyvetissä. Näytemäärä laskeutettiin Hydro-Bios- yrityksen 25 ml:n planktonkyvetissä. Näytteen annettiin laskeutua HELCOM (2015) ohjeistuksen mukaisen ajan Runsauden arviointi ja lajien määritys Runsauden arviointi Näyte tutkittiin kolmea suurennusta käyttäen. Ensiksi tarkastettiin näytteen tasainen jakautuminen kyvetin pohjalle pienellä (100x) suurennuksella. Jos näyte oli epätasaisesti laskeutunut, laskeutettiin uusi näyte. Itse määritys aloitettiin suurimmalla suurennuksella, pienimmistä levistä. Kaikkein pienikokoisimmat (< 2 µm) taksonit, picoplankton, laskettiin erikseen 630xsuurennuksella 7:stä näkökentästä. Tämä askel on ylimääräinen HELCOMin ja SYKEn ohjeistukseen verrattuna. Se antaa kuvan aivan pienimpien planktoneliöiden (lähinnä sinileviä ja bakteereita) määrästä. HELCOMin ohjeistuksen mukaan Utermöhl-menetelmällä ei picoplanktonia voida kunnolla analysoida. Picoplankton käsitellään tässä kuitenkin, koska nimenomaan rannikolla picoplanktonia on paljon ja sen määrä kertoo veden tilasta. Seuraavaksi laskettiin ja määritettiin hieman suuremmat taksonit (2-20 µm) samalla (630x) suurennuksella vähintään 50 näkökentästä, HELCOMin ohjeistuksen mukaan. Tämän jälkeen laskettiin ja määritettiin suurikokoiset (>20 µm) sekä aikaisemmin havaitsemattomat taksonit 250x-suurennuksella, niin ikään vähintään 50 näkökentästä. 630x suurennuksella kerättiin vähintään 400 havaintoa. Eniten esiintyvästä taksonista pyrittiin keräämään vähintään 50 havaintoa, vähintään 20:stä näkökentästä, sekä 630x- että 250x -suurennuksella. Lopuksi laskettiin vähintään puolen kyvetin alalta suurimmat ja harvalukuisimmat taksonit 100x suurennuksella, käyttäen tarvittaessa suurempaa suurennusta määritykseen. 4 +

90 LIITE 5 Mainitut suurusluokat ovat vain suuntaa antavia. Levät määritettiin sillä suurennuksella, jossa tuntomerkit olivat luotettavasti havaittavissa. SYKEn Phyto-ohjelmassa ei ole mahdollisuutta ottaa mukaan laskennan ulkopuolella havaittuja taksoneita, joten osa harvakseltaan esiintyvistä taksoneista ei pääse rekisteriin. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenvetona yllä selvitetyn laskentamenetelmän keskeiset numerot. Taulukko 3: Laskentamenetelmä. Laaja laskentayksiköiden Vähintään suurennus koko näkökenttiä yksiköitä 630x 0-2 µm x x > 20 µm x/250x/630x > 20 µm 1/2 kyvettiä Runsaimmin esiintyvää taksonia väh. 50 kpl, väh. 20 näkökentältä, 630x- ja 250x- suurennoksilla Laskennan tarkkuus Laskennan tarkkuus vaihtelee laskentayksiköiden määrän mukaan seuraavasti: Taulukko 4: Laskennan tarkkuus Biomassa Levien biomassa saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (Lepistö, L. toim., 2006). Laskennassa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonrekisterin merilajien tilavuusarvoja Lajinmääritys Lajit pyrittiin määrittämään lajitasolle. Luettelo tärkeimmästä käytetystä määrityskirjallisuudesta löytyy kirjallisuusluettelosta. Lajilistana käytettiin SYKEn ylläpitämää meri-lajilistaa. 2.4 Tietojen käsittely Näytteen laskentaan käytettiin planktonlaskentaohjelmaa Count 6.2, jossa on käytössä SYKEn merilajilista. Laskennan jälkeen tulokset vietiin SYKEn kasviplanktonrekisteriin Env-Phyto-ohjelman avulla. Tämän jälkeen tulokset haettiin SYKEn Herttapalvelusta ja toimitettiin toimeksiantajalle taulukkomuodossa. Hertasta haettiin myös tulokset a-klorofyllin määrästä. Klorofylli-a:ta ei ole määritetty tämän tutkimuksen puitteissa, vaan nämä määritykset on tehnyt toinen taho. 5 +