PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2016

Transkriptio

1 PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 216 Marjut Mykrä Pietarsaari 217

2

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tarkkailun peruste Aineistot ja menetelmät Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA KUORMITUS Jätevesikuormitus Lämpökuormitus Luodon-Öjanjärvi MERIALUEEN VEDENLAATU Vedenlaatu talvella Veden laatu avovesiajalla Perifytonkasvatuksen tulokset Veden laadun muutokset Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit KALATALOUSTARKKAILU KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pohjaeläinseuranta vuonna 216 (Nyman 217) Vesikasvillisuuskartoitus (Keränen 217) Lämpötilakartoitukset Mässkärin luontoasema Pörkenäsin leirikeskus Pietarsaaren Satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden kalataloudellinen tarkkailu 216 (Keränen 217B) TIIVISTELMÄ VIITTEET LIITTEET Kannen kuva: Tiia Sillanpää Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD ; ;

4 PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET JOHDANTO 1.1 Tarkkailun peruste Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen (Pietarsaaren Vesi) sekä UPM Kymmene Oyj:n massa- ja paperitehtaiden, BillerudKorsnäs Finland Oy:n sekä muiden yksiköiden jätevedet. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet. Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan samalle alueelle. Myös Pietarsaaren Satama osallistuu yhteistarkkailuun. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1. Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialue, purkupaikat ja havaintopaikat. Vedenlaadun kartoituspisteitä ( ja ) on yhteensä 16 kpl, joista 8 on intensiiviseurannassa ( ). (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2/216 ja Liikenneviraston merikarttatietokannan 6/212 aineistoa) Purkuputket / Utläppsrör: A Pietarsaaren Vesi / Jakobstads Vatten B Alholmens Kraft C UPM Kymmene D Satama / Hamnen E Mässkär luontoasema / Mässkär naturstation F Pörkenäs leirikeskus / Pörkenäs lägergård Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden tarkkailuvelvoitteet perustuvat taulukossa 1 lueteltuihin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (LSU), Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (LSY) ja Vaasan hallinto-oikeuden (VHO) päätöksiin. Pietarsaaren edustalla noudatettiin vuonna 216 vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa jaksolle (Aaltonen 28), jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään LSU-25-Y- 524(121) ( ) ja Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö päätöksellään 2583/ 5723/ 22 ( ). Tarkkailuohjelman päivityksessä vuonna 28 tarkistettiin havaintopaikkojen ja näytteen-

5 3 ottokertojen lukumääriä sekä analyysivalikoimia. Myös pohjaeläinseurantaan tehtiin muutoksia. Vuosittaista tarkkailua täydennetään määrävuosin tehtävin erillisselvityksin. Tässä yhteenvedossa käsitellään tarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 216 vedenlaatu- ja vuosittaisen kalataloustarkkailun tiedot ja referoidaan vuoden aikana alueella tehtyjen muiden selvitysten tuloksia: uimaranta- ja leväseurantatulokset (kpl 6.1), pohjaeläintarkkailu (kpl 6.2), vesikasvillisuuskartoitus 216 (kpl 6.3), Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueen lämpötilakartoitukset (kpl 6.4), Mässkärin luontoaseman jätevedenpuhdistamon tarkkailu (kpl 6.5) ja Pörkenäsin leirikeskuksen jätevesien tarkkailu (kpl 6.6). Lisäksi kappaleessa 6.7 referoidaan Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden kalataloudellisen tarkkailun vuoden 216 tuloksia (Keränen 217b). Yhteenvedon on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Taulukko 1. Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden lupapäätökset. Toimija Lupa Pietarsaaren kaupunki/ LSY 45/25/1 ( ) lupamääräykset 8) ja 9), Pietarsaaren vesi VHO27/568/2 ( ) LSSAVI/74/4.8/211 ( ) UPM Kymmene Oyj, sis. BillerudKorsnäs LSY 85/23/1 ( ) lupamääräys 4) VHO 282/4/511 ( ) OSTP Finland Oy Ab LSSAVI/18/4.8/ lupamääräykset 1) - 4) sekä 14) ja 17) Alholmens Kraft Oy Ab LSY 71/23/3 lupamääräykset C1 ja C3, VHO 1/142/4 Pietarsaaren Satama Oy LSY 43/26/2 ( ) lupamääräykset 2), 22) ja 23) Liikenneviraston Länsi- Suomen väyläyksikkö ja Pietarsaaren Satama ESAVI/187/4.9/21 lupamääräys 1), LSSAVI/117/4.9/211, EPOELY/35/7.4/21, Dnro POHELY/1822/5723/211, VHO nro 11/42/2, VHO nro 11/757/2 1.2 Aineistot ja menetelmät Vuoden 216 tarkkailuaineisto koostuu seuraavista osakokonaisuuksista: 1 talvinäytteenotto 16 meri- ja 2 järvipisteeltä (kuva 1, liite 1) 3 avovesiajan laajaa näytteenottokierrosta 16 meri- ja 2 järvipisteeltä 6 avovesiajan näytteenottoa 6 meripisteeltä ja 2 Luodonjärven pisteeltä (intensiiviseuranta) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset pisteeltä P64 (liite 5) 1 perifytonkasvatusjakso (2 viikkoa) 7 havaintoalueella vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta ja leväseurannasta Vedenlaatutarkkailun analyysitulokset ovat tämän yhteenvedon liitteinä 2 (talvinäytteenotto ja laajat näytteenotot) ja 3 (intensiivitarkkailu). Perifytontulokset ovat liitteenä 4 ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) vedenlaatutulokset havaintopaikalta P64 liitteenä 5. ELY-keskus ei ole vuoden 29 jälkeen ottanut näytteitä havaintopaikalta P62. Kalataloustarkkailun tiedot on koonnut Norra svenska fiskeområdet (Wistbacka 217) ja ne on esitetty liitteessä 6. Yhteenvetotaulukko uimarantojen valvontatuloksista on liitteenä 7 ja valtakunnallisen leväseurannan tulokset Ådön kalasatamasta ovat liitteenä 8. Pohjaeläintulokset ovat liitteenä 9, OSTP:n kuormitus liitteenä 1 ja luettelo tarkkailussa käytetyistä menetelmistä on liitteenä 11. Liitteenä 12 on esitetty ekologisen luokituksen päivitettyjen (Aroviita ym. 212) kriteerien mukaisesti vedenlaatuaineistosta lasketut parametrikohtaset luokat havaintopaikoittain vuosina Pietarsaaren edustalle on vuonna 24 laadittu Perämeri Life -hankkeen yhteydessä rehevöitymismalli (Korpinen ym. 24), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilanteiden vaikutuksia. Pietarsaaren edustan merialueen tarkkailuaineistoista on tehty yhteenvetoraportti jaksolta (Aaltonen ja Kalliolinna 211).

6 1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit 4 Suomessa on vesienhoidon suunnittelun myötä siirrytty yleiseurooppalaiseen vesien luokittelujärjestelmään, jossa pintavedet (järvet, joet ja rannikkoalueet) on luokiteltu tyyppinsä mukaisia vertailuarvoja noudattaen viiteen laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono (Vuori ym. 29). Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien vähintään hyvän tilan säilyttäminen tai saavuttaminen vuoteen 215 mennessä. Joillekin vesimuodostumille on asetettu poikkeavat aika- tai tilatavoitteet luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden tai teknisen kohtuuttomuuden vuoksi. Pietarsaaren edustan merialueella vesimuodostumat Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo sekä jokisuiden vaihettumisvyöhykkeet sijoittuvat tyyppiin Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) ja vesimuodostumat Kallan ja Uudenkaarlepyyn ulkoinen merialue tyyppiin Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu) (Vuori ym. 29). Ekologisen luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään fysikaaliskemiallisia vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Luokittelukriteereitä on päivitetty (Aroviita ym. 212) vuonna 28 valmistuneen ensimmäisen luokittelukierroksen (Vuori ym. 29) jälkeen. Biologisena laatutekijänä Perämeren osalta on pohjaeläimistö, jota kuvataan ns. BBI-ELS -indeksin perusteella. Lisäksi kasviplanktonia kuvaavan a- klorofyllipitoisuuden rinnalla huomioidaan kasviplanktonin biomassa. Fysikaalis-kemiallisina muuttujina käytetään kesän (heinä-elokuu + syyskuun 1. viikko) näkösyvyyttä ja kokonaisravinteita (typpi ja fosfori). Uusin pintavesien ekologisen tilan arvio valmistui vuonna 213. Perämeren rannikkovesien tilaa on käsitelty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatimassa Rannikkovesien ja pienten vesistöjen toimenpideohjelmassa vuoteen 221 (Westberg & Lax 216). Pietarsaaren edustan yhteistarkkailuaineistosta on tehty vedenlaatuparametrien perusteella havaintopaikkatasoinen luokitus, joka esitetään kappaleessa 4.5. Pohjaeläinindeksin perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus on vastaavasti kappaleessa 6.2 (Nyman 217). 2. SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA Kokkolan Korplaxin sadeasema on lopettanut toimintansa vuoden 214 lopulla. Vuoden 215 alusta alkaen Korplaxin tilalla on aloittanut havaintoasema Kokkolan Hollihaka. Kallanin sääasema oli suurimman osan vuodesta 216 poissa käytöstä ja sen tilalla on tässä raportissa käytetty Kokkolan Tankarin lämpötiloja. Vuoden 216 sademäärät Hollihaassa ja keskilämpötilat Kruunupyyn ja Tankarin säähavaintoasemilla sekä vertailujakson tiedot on esitetty kuvissa 2 ja 3 (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 217). Jääpäivien lukumäärä näkyy taulukossa 2 (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 217). Luodonjärven juoksutukset Hästgrundetista ja Gertrudista ilmenevät kuvasta 4. Meriveden (Pietarsaaren satama) korkeuden vaihtelut (MW216) on esitetty kuvassa 5. Vuoden 216 kokonaissadanta (647 mm) Kokkolan Hollihaassa oli noin viidesosan normaalia sademäärää (544 mm) suurempi ja kuukausittaisissa sademäärissä oli keskimääräistä suurempaa vaihtelua. Maaliskuussa, toukokuussa, syys-lokakuussa sekä joulukuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Tammikuun sademäärä oli lähes normaali. Muina kuukausina sademäärät nousivat yli pitkän jakson keskiarvon. Heinä-syyskuussa oli selvästi tavanomaista sateisempaa (kuva 2). Vuoden keskilämpötila (4,2 C) oli Kruunupyyssä lähes asteen lämpimämpi kuin pitkän aikavälin keskiarvo (3,4 C). Talvi 215/216 ja kevät 216 olivat vertailujaksoa lauhempia. Ainoastaan tammikuussa pakkasta oli keskimääräistä enemmän. Kesän lämpötilat vastasivat keskimääräistä, alkusyksy oli hieman normaalia lämpimämpi mutta viileni tämän jälkeen. Joulukuussa oli taas normaalia lämpimämpää. Ilman lämpötila oli maaliskuusta heinäkuuhun Kallanissa viileämpi kuin Kruunupyyssä (kuva 3). Pysyvän jääpeitteen kesto oli talvella Pietarsaaren edustalla noin kolme kuukautta, eli noin 1,5 kk lyhempi kuin vertailujaksolla

7 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 5 mm 14 Sadanta/ Nederbörd Korplax / Hollihaka (215-) Hollihaka O C 2 Lämpötila/ Temperatur Kruunupyy 216 Kokkola Tankar 216 Kruunupyy I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuvat 2 ja 3. Kuukausisadanta 216 Hollihaassa sekä jakson keskiarvot Korplaxissa ja kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Kokkolan Tankarissa 216 sekä jakson keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 217). -15 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Taulukko 2. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 217) ja vertailujaksolla (Seinä & Peltola 1991). (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä, M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo , min = pienin ja max = suurin jaksolla ) Paikka Talvi A B C D E M Min Max Pietarsaari, satama Ådöskatan Mässkär Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudissa, Storströmmenissä ja Öjan Bågastissa (Krekilä) on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien virtaama on 5 m 3 /s, Storströmmenin 1 m 3 /s ja Bågastin virtaama 2 m 3 /s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun meren ja järven vedenpintojen ero on noin 5 1 cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pinnankorkeuden vaihteluista vuonna 1998 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpinta välillä cm (N 6). m 3 /s Luodonjärven juoksutukset 216 Avtappningingar från Larsmosjön 216 Kalatiet/ Fisklederna 16 Gertruds 16 Hästgrundet cm Merenpinnan korkeus/ Havsvattenståndet I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuvat 4 ja 5. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 216 (UPM Kymmene 216a) ja vertailujaksolla sekä meriveden pinnankorkeus (MW216) Pietarsaaren satamassa vuonna 216 (Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 217). -8 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Luodon-Öjanjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja tulvaluukkujen ja kalateiden aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 216a, kuva 4). Luodonjärvestä mereen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna ,4 m 3 /s, mikä on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin säännöstelymuutoksen jälkeen (vertailujakso , 29,2 m 3 /s). Juoksutus mereen jakautui siten, että Hästgrundetista juoksutettiin keskimäärin 19,4 m 3 /s (n. 5 %) ja Gertrudsista 19,3 m 3 /s (n. 5 %).

8 6 Luodonjärven juoksutukset olivat kevättä ja syksyä lukuun ottamatta vertailujaksoon ( ) nähden runsaita. Kevättulva ajoittui maaliskuun loppuun toukokuun alkuun ja suurimmat juoksutukset mitattiin huhtikuussa. Heinä elokuussa järvivettä juoksutettiin mereen keskimääräistä huomattavasti enemmän. Syys marraskuussa juoksutukset olivat pitkän aikavälin keskiarvon tasolla, joulukuussa hieman tätä alhaisempi. Vuonna 216 Gertrudsin kalatie oli kiinni lähes koko tammikuun, elokuussa yhden päivän sekä joulukuun lopun. Storströmmenin kalatie oli kiinni muutamia päiviä tammi-helmikuussa sekä päivän elokuussa (UPM Kymmene Oyj 216a). 3. KUORMITUS Pietarsaaren edustalle tulee jäte-, jäähdytys- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivalumaalueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmene Oyj:n ja BillerudKorsnäs Finland Oy:n tehtailta ja Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luontoaseman puhdistamoilta, joilla on oma kuormitus- ja vesistötarkkailunsa. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä. Bågastin kalatien vaikutusalue jää tämän tarkkailualueen pohjoispuolelle. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä. 3.1 Jätevesikuormitus UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto vuonna 216 oli AD tonnia sellua. Tuotetusta sellusta 92 % eli t valkaistiin. Sellua tuotettiin hieman edellisvuotta enemmän. Lisäksi BillerudKorsnäs Finland Oy valmisti paperia ja kartonkia yhteensä tonnia, eli hieman enemmän kuin vuonna 215. Walki Oy:n kokonaistuotanto oli tonnia, mikä oli hieman (9 %) edellisvuotista pienempi. UPM:n ja BillerudKorsnäsin puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlahdessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina ovat BOD:lle 4,4 t O 2/d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD:lle 7 t O2/d (6 t/d), fosforille 6 kg/d (55 kg/d) ja AOX:lle 6 kg/ d (5 kg/d). UPM:n (216b) ja BillerudKorsnäsin puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdetut typpi- ja kiintoainekuormitukset laskivat edellisvuodesta (kuva 6). Myös kokonaisfosfori- ja BOD-kuormat olivat edellisvuotta hieman alhaisempia. AOX-kuorma vastasi edellisvuoden kuormitusta ja COD-kuorma oli edellisvuotta korkeampi. Fosforikuormitus vaihteli välillä 13 6 kgp/d. Suurinta kuormitus oli heinäkuussa ja pienintä tammi helmikuussa. Koko vuoden keskiarvo (26 kg P/d) oli sama kuin edellisen 5-vuotisjakson (21 214) keskiarvo. Fosforikuormitus oli heinäkuussa aivan luparajalla (6 kgp/d), muuten kuukausitason (6 kgp/d) ja vuositason (55 kg/d) luparajat sekä muutkin UPM:n ympäristöluvan mukaiset kuormitusrajat alittuivat vuonna 216. Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (noin 3 as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman sataman eteläpuolella (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jälkisaostuslaitoksessa, minne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten saniteettivedet. Vesistöön johdettu fosforikuormitus oli samaa tasoa ja typpikuormitus hieman pienempi kuin vuonna 215 (kuva 6). Kiintoainekuormitus oli hieman alle neljänneksen edellisvuotta suurempi. Alhedan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaehdot jäivät osittain täyttymättä kaikilla vuosineljänniksillä. Puhdistustehot olivat koko vuoden keskiarvoina seuraavat: kiintoaine 9 %, BOD 7 95 %, COD Cr 89 % ja fosfori 96 %. Typpi-reduktio oli vuoden keskiarvona 22 % (Sillanpää & Virtanen 217). Jätevesien aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD, BOD) noin % ja fosforikuormituksesta 91 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n (36 %), kaupun-

9 gin (6 %) ja OSTP:n (4 %) kesken. Jätevesien aiheuttama fosforikuormitus on pienentynyt tasaisesti 198-luvulta lähtien muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta, kunnes vuodesta 212 lähtien se kääntyi lievään nousuun. Vuosien perusteella kuormitus on jälleen laskussa. Orgaanisen aineen (BOD, COD) kuormituksessa on havaittavissa aleneva suuntaus COD:n osalta, BOD-kuorma on viime vuodet pysynyt samalla tasolla. Vuonna 216 COD-kuorma nousi hieman tästä tasosta. Typpikuormituksessa ei ole havaittavissa selkeää muutossuuntaa (kuva 6). OSTP Finland Oy Ab:n Pietarsaaren tehtailla valmistetaan teräslevyistä ja -nauhoista ruostumattomia sekä haponkestäviä putkia ja putkenosia yhteensä noin 28 tonnia vuodessa (kapasiteetti noin 35 t/vuosi). Putket peitataan happoaltaassa, jossa on typpihappoa, fluorivetyhappoa ja rikkihappoa sekä vettä. Peittausprosessissa muodostuvat jätevedet käsitellään kaksivaiheisella NaOH-saostuksella sekä vuonna 27 käyttöön otetussa prosessissa, jossa pääosa typpihaposta on korvattu rikkihapolla. Jätevesiä muodostuu noin m 3 /kk ja ne johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samassa purkuputkessa kuin UPM Kymmenen jätevedet (Pekka Pynttäri s.posti 21). OSTP:n typpikuormitus oli vuonna kg/a alittaen luvassa asetetun tavoitearvon (3 kg/a). Ympäristöluvassa OSTP:n metallikuormitukselle asetetut kuormitus- ja pitoisuusrajat toteutuivat hyvin vuonna 216 (taulukko 3). OSTP:n kuormituksen kehitys vuosina ja nykyisen luvan mukaiset kuormitusraja-/ tavoitearvot on esitetty liitteessä 1. t/d 5 UPM Kymmene BOD 7 Pietarsaari / Jakobstad t/d 7 UPM Kymmene COD Pietarsaari / Jakobstad kg/d Fosfori / Fosfor UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad kg/d Typpi / Kväve UPM Kymmene OSTP Pietarsaari / Jakobstad t/d 7 6 Kiintoaine / Fastsubstans UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad Kuva 6. Jätevesikuormitus vuosina Pietarsaaren Veden lupaehdot neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU 1 mg/l, 95 %, COD Cr 7 mg/l, 9 %, kok-p,3 mg/l, 95 % ja kiintoaine 2mg/l, 9 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD 7 4,4 t O 2/d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD Cr 7 t O 2/d (6 t/d), fosfori 6 kg/d (55 kg/d) ja AOX 6 kg/ d (5 kg/d).

10 8 OSTP Finland Oy Ab:n pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot sekä vuoden 216 toteutuneet pitoisuudet ja kuormi- Taulukko 3. tukset. Pitoisuusraja Tutetutunut pitoisuus 1. vuosineljännes 216 Tutetutunut pitoisuus 2. vuosineljännes 216 Tutetutunut pitoisuus 3. vuosineljännes 216 Tutetutunut pitoisuus 4. vuosineljännes 216 Kuormitus raja-arvo Tutetutunut kuormitus 216 Metalli (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (kg/a) (kg/a) Kromi,5,3,38,26, ,18 Nikkeli,5,2,2,2, ,68 Lyijy,5 25 Kadmium (liuk),1,27,3,4,5,29 Kupari,2 ei raja-arvoa Fluoridi ei raja-arvoa 12, 11,1 1,5 13, ph ei raja-arvoa 9,9 1,1 1,3 9,6 ei raja-arvoa - Kok-N ei raja-arvoa , Pietarsaaren sataman laitureiden ja satamakentän hulevesijärjestelmä koostuu yli sadasta keräily- /sakokaivosta, joista hulevedet johdetaan mereen neljän purku/venttiilikaivon kautta. Kaivot on varustettu hiekan- ja lietteenerottimilla, sekä Laukko I:n linja lisäksi öljynerotuskaivolla. Kaivot tyhjennetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa (Kujala 214). Vuodesta 29 lähtien hulevesikaivojen puhtaanapitoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja kiintoaine- ja ravinnekuorman pääsyä kaivoihin on pyritty rajoittamaan peittämällä kaivot suojamatoilla lastaus- ja purkutoiminnan ajaksi. Mereen johdettuja vesiä tarkkailtiin vuonna 216 silmämääräisesti päivittäisten tarkastuskertojen yhteydessä eikä kirjattavia poikkeamia havaittu. Vuonna 27 tehtyjen hulevesianalyysien perusteella on arvioitu, että satama-alueen hulevesistä aiheutuva kokonaiskuormitus on 5 mm vuosisadannalla noin 12 kg N/a, 9 kg P/a ja 1 4 kg kiintoainetta/a (Kujala 212). Sataman saniteettivedet on osittain viemäröity ja johdetaan satama-alueelta jätevedenpuhdistamolle, mutta osa saniteettivesistä kerätään vielä toistaiseksi umpikaivoon. 3.2 Lämpökuormitus Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 216 sähköä (631 GWh/v), kaukolämpöä (227 GWh/v) ja prosessihöyryä (214 GWh/v) eli yhteensä 172 GWh/v (3 859 TJ/v). Polttoaineiden energiasisältö oli noin 8 92 TJ. Polttoaineina käytettiin turvetta (19 %), kivihiiltä (21 %), puuta (53 %), yhdyskuntajätettä (REF 4 %), peltomassaa (,8 %), 12 bar höyryä (1 %) sekä öljyä (,5 %) voimalaitoksen käynnistykseen. Hiilen osuus oli lähes sama kuin edellisvuonna (215: 22 %) ja puun osuus kasvoi (215: 46 %). Vuonna 216 voimalaitoksella (AK 1 ja AK 2) oli käyntituntia mikä oli hieman enemmän kuin vuonna 215. Vuonna 216 Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli TJ (kuva 7) eli 39 % polttoaineiden kokonaisenergiasisällöstä. Vuonna 216 jäähdytysvettä käytettiin 145 milj m 3 eli keskimäärin 4,5 m 3 /s (lupa 7,2 m 3 /s). Jäähdytysveden lämpötilanousu oli suurimmillaan huhtikuussa, + 1,3 C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 13 C). Pidempiä käyttökatkoksia oli useita: , , , , , , Maaliskuussa ei lämpökuormitusta mereen tullut lainkaan (Keränen 217a). Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuhdistamolta ja Luodonjärvestä (kuva 7). Vuonna 216 UPM Kymmenen lämpökuorma oli TJ ja Pietarsaaren jätevedenpuhdistamon lämpökuorma 22 TJ (Keränen 217a).

11 TJ/ a 14 Lämpökuorma/ Värmebelastning Alholmens Kraft UPM Oyj Alheda, jvp Luodonjärvi Kuva 7. Eri lähteistä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla Luodon-Öjanjärvi Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnekuormitus vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva 4). Järvestä tuleva kuormitus on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalateistä tulevat ravinnevirtaamat. Luodonjärven typpi- ja fosforivirtaamat olivat yhteensä vuonna 216 edellisvuotta alhaisemmat johtuen pienemmästä virtaamasta (kuva 8). kg/d 3 Merialueelle tuleva fosforivirtaama Fosforflöde till havsområdet Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön kg/d 7 Merialueelle tuleva typpivirtaama Kväveflöde till havsområdet Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön Kuva 8. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina Järvestä mereen juoksutettu fosforikuormitus oli vuonna 216 koko vuoden keskiarvoksi laskettuna 18 kg/d, mikä on 4 % enemmän kuin kuluvalla tarkkailujaksolla (28 217) keskimäärin (129 kg/d). Typpivirtaama (4 11 kg/d) oli edellisvuotta (5 396 kg/d) pienempi mutta tarkkailujakson keskiarvoon (28 216: kg/d) verrattuna neljäsosan suurempi. Luodonjärven fosfori- ja typpivirtaamat olivat vuonna 216 yli 6-kertaisia jätevesikuormaan verrattuna (kuva 8, taulukko 4). Erityisesti heinä- ja elokuussa ravinnevirtaamat järvestä mereen olivat tavallista suuremmat. kg/d Fosforikuormitus / Fosforbelastning 216 Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad kg/d 1 Kuva 9. Pietarsaaren edustan merialueelle tulevan ravinnekuormituksen vaihtelu kuukausikeskiarvoina vuonna Typpikuormitus / Kvävebelastning 216 Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad

12 1 Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta vaihtelee vuodenajoittain ja riippuu Luodonjärvestä tulevan kuormituksen vaihteluista. Jätevesikuormituksen osuus oli vuonna 216 noin 14 % sekä fosforin että typen osalta. Jätevesien aiheuttaman fosfori- ja typpikuormituksen osuus oli pienimmillään huhtikuussa (P: 9 %, N: 7 %). Suurimmillaan jätevesien osuus oli fosforin osalta maaliskuussa (2 %) ja typen osalta syys-lokakuussa (24 %) (kuva 9). Taulukko 4. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna 216. Muuttuja UPM Pietarsaari yht/tills. Järvestä Lähialue**) kg/d (216) Kymmene Jakobstad 216 Från sjön Närområdet BOD CODCr tot-p 26 2,3 28, tot-n 26* vesimäärä m 3 /d , *) UPM + OSTP **) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård/ Närområdet + större bäckar och Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym. 1998). 4. MERIALUEEN VEDENLAATU 4.1 Vedenlaatu talvella 216 Jään alle muodostuu jäte- ja järvivesien virtausten seurauksena selvä kerrostuneisuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta. Pintaveden (1 m) ph-arvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeampaa ja sameampaa ja kokonaisravinteiden sekä orgaanisen aineen (TOC) pitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Myös rautapitoisuudet ovat pintavedessä huomattavasti korkeammat kuin alusvedessä. Jäte- ja järvivesien vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin eikä niitä aina voida erottaa toisistaan. Talvinäytteet otettiin Jäätilanne oli huono ja suurin osa tarkkailualueesta sulaa tai jäät heikkoja. Pisteille P53, P55, P62, P64, P73, P75 ja P78 ei päästy näytteenottoon. Jäte- ja jokivesien leviäminen on esitetty kuvassa 1 pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä ravinteiden ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella. Hästgrundetin ja Gertrudsin keskimääräiset juoksutukset olivat tammi maaliskuussa 216 normaalia suuremmat (kuva 4). Gerdrudsin tulvaluukku oli kiinni helmi-maaliskuussa yhteensä kuukauden mutta luukku avattiin neljä päivää ennen näytteenottoja (9 m 3 /s). Hästgrundetin juoksutus oli yhtä päivää lukuun ottamatta maaliskuussa ennen näytteenottoa auki (9-24 m 3 /s). Kalateiden juoksutus oli tammimaaliskuussa tasaista (Gerdruds: -7 m 3 /s; Sorströmmen: - m 3 /s). Puuttuvien tulosten vuoksi jäte- ja järvivesien leviämistä ei pysty maaliskuun 216 aineistosta kuvaamaan yhtä tarkasti kuin edeltävinä vuosina. Vaikutukset näkyivät kuitenkin vuotta 215 laajemmalla alueella. Jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät selvimmin pintavedessä Ådön Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Pisteeltä P62 ei ole tuloksia, Pisteillä P65, P71 ja Mässkärin luontoaseman havaintopisteellä MÄ1) vaikutukset näkyivät lievästi. Tätä uloimmilta pisteiltä ei ole tietoa. Gertrudsin tulvaluukusta juoksutettujen järvivesien vaikutukset näkyivät selvästi Kackursfjärdenillä pinnanläheisen veden alhaisempana sähkönjohtavuutena ja kohonneena väriarvona sekä korkeampina ravinne- ja rautapitoisuuksina. Kerrostuneisuus oli selvä myös sisäsaariston pisteillä P54 ja P66, joissa pintaveden johtokyky ja saliniteetti olivat alusvettä selvästi pienempiä ja typpi- ja rautapitoisuudet suurempia. Väriarvot olivat koholla pinnassa koko sisäsaaristossa. Luodonjärven vesi ei ollut talvella 216 erityisen hapanta (ph 6,4 6,6), joten happamuusvaikutukset merialueella jäivät hyvin vähäisiksi. Kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalta (P53) ei ole tuloksia, mutta tästä hieman pohjoiseen veden hygieeninen tila oli hyvä (P54: enterokokit 2 pmy/1 ml). Myös Vanhansataman perukassa hulevesien

13 11 vaikutusalueella (P51) sekä tästä pohjoiseen (P52) hygieniaindikaattoribakteerien määrät olivat pieniä (P51: 8 pmy/1 ml, P52: 11 pmy/1 ml). Havaintopaikat P64, P65, P73 ja P75 edustavat referenssialuetta. Talven 216 näytteenotossa päästiin näistä vain pisteelle P65, jolla havaittiin vähäinen jäte- ja järvivesien vaikutus (kuva 1). Jäänalainen happitilanne oli tarkkailualueella pääosin tyydyttävä tai hyvä (kyllästysprosentti %) sekä pintavedessä että pohjanläheisessä kerroksessa. Vanhansataman perukassa happitilanne oli pohjassa välttävä (57 %), pinnassa happitilanne oli hieman parempi (64 %). Kuva 1. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut jäte- ja järvivesien leviämisalueet maaliskuussa 216 (kaikilta pisteiltä ei ole näytteitä huonon jäätilanteen vuoksi). (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 5/217 aineistoa.) 4.2 Veden laatu avovesiajalla 216 Laajat näytteenottokierrokset Toukokuun näytteenottokierroksella ( ) merialueen vedenlaatu oli ajankohtaan nähden normaali. Luodon-Öjanjärven juoksutukset (Hästgrundet 2 m 3 /s, Gerdruds 17 m 3 /s) vastasivat toukokuussa keskimääräisiä juoksutuksia ja näytteenottoaikoihin molemmat tulvaluukut olivat auki. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät merialueella edellistä vuotta voimakkaammin. Luodon-Öjanjärven vesien vaikutus näkyi Hästgrundetin edustalta (P55) aina Hälsingöfjärdenille (P66) saakka ruskeana (15 2 mgpt/l) ja paikoin muuta merialuetta sameampana (3,1 6,1 FTU) pintavetenä. Gertrudsin edustalla järvivesiä oli havaittavissa vielä pisteellä P78 (väriarvo 13 mgpt/l). Kaupungin läpi tulevan kanaalin vaiku-

14 12 tukset näkyivät pisteillä P51 ja P52. Sähkönjohtavuus ( ms/m) oli järvi- ja jätevesien vaikutusalueilla pintavedessä muuta merialuetta pienempi. Ulommillakin pisteillä oli sähkönjohtavuus hieman pinnassa alentunut (maks. P75: 486 ms/m). Veden pintalämpötilat vaihtelivat 7 14 C välillä ja lämpötilakerrostuneisuutta oli jo havaittavissa syvemmillä pisteillä. Kevään levätuotanto oli nostanut klorofyllipitoisuudet usealla pisteellä yli 5 µg/l (maks P51: 9,3 µg/l). Vain pisteillä P64, P65, P75 ja P78 pitoisuudet jäivät hieman tämän alle (4,5 5, µg/l). Näkösyvyydet olivat koko merialueella normaalia alhaisemmat (,9-2,6 m). Ammonium- ja nitraattityppeä oli mitattavia pitoisuuksia kaikilla pisteillä, eniten jäte- ja järvivesien vaikutusalueilla. Merivesi oli elokuussa ( ) lämpötilakartoituksen tulosten perusteella lämpimintä Leppäluodon pohjoispuolella (max 2,7 C). Muualla lähirannikolla pintaveden lämpötilat vaihtelivat 14,5 16,5 asteen välillä. Lämpötilakerrostuneisuus oli vähäistä, ainoastaan Fallskäretin luona Orrskärsfjärdenillä oli vesi pohjan tuntumassa selvästi pintaa kylmempää. Patoluukut olivat olleet heinä elokuussa kiinni vain muutaman päivän ja juoksutukset olivat olleet tavanomaiseen verrattuna moninkertaiset. Merialueen yleisilme oli silti saariston ulko-osissa melko mereinen. Järvi- ja jätevesien vaikutusalueilla (P53, P54, P55, P66, P67, P78, P79) pintavesi oli selvästi ruskeampaa (13 26 mg Pt/l) ja vähäsuolaisempaa. Muualla merialueella veden väri vaihteli pinnassa välillä 2 45 mg Pt/l. Orgaanisen hiilen (TOC) sekä raudan ja ravinteiden pitoisuudet olivat vaikutusalueella kohonneet etenkin pintavedessä ja paikoitellen koko vesipatsaassa. Hästgrundetin juoksutusten johdosta pisteillä P55 ja P54 vesi oli melko sameaa ja typpipitoisuudet pinnassa selvästi koholla. Näkösyvyys oli elokuussa koko tarkkailualueella edellisvuotta heikompi. Klorofyllipitoisuudet olivat korkeimmillaan Kackursfjärdenillä (P79: 11,9 µg/l) ja Hälsingöfjärdenillä (1,3 µg/l). Alhaisimmat sisäsaariston pitoisuudet mitattiin poikkeuksellisesti purkualueiden edustalta (P52, P53 ja P54: 4,3 4,7 µg/l). Muualla sisäsaaristossa pitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla (6,2 8,6 µg/l). Lähirannikon purkualueilla esiintyi jonkin verran bakteereita (25 86 pmy/1 ml). Mässkärissä bakteereita oli hyvin vähän (5 pmy/1 ml). Uloimmille pisteille (P73 ja P75) ei päästy kovan tuulen vuoksi. Muilla Ådö Hälsingön -akselin länsipuolisilla pisteillä ravinnepitoisuudet olivat hieman pinnassa kohonneet. Myös klorofylliarvot olivat hieman koholla (4,1 6,5 µg/l) ja näkösyvyys hieman heikentynyt (1,9 3,9 m). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen elokuun puolivälissä (12.8.) ottamassa näytteessä (P64, 1m) klorofyllipitoisuus (2,8 µg/l) oli alhaisempi ja sameus (2,1 FTU) suurempaa kuin yhteistarkkailun elokuun näytteessä, muutoin tulokset olivat melko samanlaiset (liitteet 2 ja 5). Lokakuun kierroksen aikoihin ( ) vesipatsas oli jäähtynyt ja lähes tasalämpöistä (6-1 C) ja varsin tasalaatuista. Syys-lokakuu oli ollut vähäsateista ja Hästgrundetin ja Gertrudsin patoluukut olivat olleet useana päivänä kiinni. Kalateistä oli juoksutettu tasaisesti alkusyksyn. Järvivesien vaikutus näkyi Hästgrundetia lähimmillä pisteillä (P55 ja P54) sekä Kackursfjärdenillä (P79), Orrskärsfjärdenillä (P78), Helsingöfjärdenillä (P66) ja Lillgrundetissa (P67) muuta merialuetta selvästi ruskeampana ja rauta- ja ravinnepitoisempana vetenä. Näillä alueilla myös sähkönjohtavuus oli muita alueita alhaisempi. Muualla tarkkailualueella vallitsi melko mereiset olosuhteet ja veden väriluku vaihteli 1 3 mg Pt/l. Näkösyvyys oli sisäsaaristossa 1,1 2,8 ja ulkopisteillä 2,6 4,8 metriä. Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat uloimman pisteen 1,5 µg/l:sta Kackursfjärdenin 6,5 µg/l:aan. Teollisuuden ja kaupungin purkualueiden havaintopaikoilla mitattiin vähän bakteereja (1 1 pmy/ 1ml). Intensiivinäytteenotto (havaintopaikat P52, P54, P62, P64 ja P67) Kuvissa on esitetty veden näkösyvyyden, sameuden, värin, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuksien vaihtelut toukokuusta lokakuuhun intensiiviseurannan havaintopaikoilla P52, P54, P62, P64 ja P67. Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttavat avovesiajalla järvi- ja jätevesien leviäminen, meriveden pinnanvaihtelut ja tuuliolosuhteet. Kesän aikaiset pitoisuusvaihtelut olivat melko tavanomaiset, mutta kesän runsaista juoksutuksista johtuen alueelliset erot olivat selvät. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät

15 / / aiempien vuosien tapaan pienempänä näkösyvyytenä (kuva 11), kohonneina sameus- ja väriarvoina (kuvat 12 ja 13) sekä kohonneina ravinnepitoisuuksina lähimpänä purkualuetta (P54) ja siitä pohjoiseen (P67) (kuvat 14 ja 15), jätevesien vaikutukset myös purkualueesta etelään (P52). Vaikutukset ulottuivat ainakin toukokuussa osittain Mässkärin ulkopuolelle havaintopaikoille P64, P73 ja P75. Korkeimmat väriarvot ja kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin syyskuun alkua lukuun ottamatta pisteeltä P54 (kuvat 13 ja 14). Pienimmät pitoisuudet mitattiin pisteeltä P64. Klorofyllin maksimipitoisuudet (max. 18 µg/l) mitattiin lähes kaikilla pisteillä heinäkuun loppupuolella. Pisteellä P64 ei esiintynyt yhtä selkeää pitoisuushuippua ja korkein pitoisuus mitattiin kesäkuun kierroksella (kuva 16). Fosforipitoisuudet vaihtelivat sisäpisteen (P54) 75 µg/l:sta (heinäkuun loppu) ulkopisteen (P64) 7,5 µg/l:aan (lokakuu) ja typpipitoisuudet vastaavilla pisteillä 1 3 µg/l:sta (touko- ja heinäkuu) 22 µg/l:aan (lokakuu). 1 3 µg/l typpipitoisuus mitattiin myös pisteellä P67 toukokuun alussa (kuvat 14 ja 15). m 6, Näkösyvyys/ Siktdjupet P52 P54 P62 P64 P67 5, 4, 3, 2, 1,, Kuva 11. Pietarsaaden edustan meriveden näkösyvyys pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 216. FTU 8 Sameus P52 P54 P62 P64 P Kuva 12. Pintaveden (1 m) sameusarvot (FTU) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 216.

16 / / / mg Pt/l 3 Väri/ Färg (komparaattori) P52 P54 P62 P64 P Kuva 13. Pintaveden (1 m) väriarvot (mg Pt/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 216. µg/l 8 kok - P/ tot - P P52 P54 P62 P64 P Kuva 14. Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 216. µg/l 14 kok - N/ tot - N P52 P54 P62 P64 P Kuva 15. Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 216.

17 / µg/l a - klorofylli/ a - klorofyll P52 P54 P62 P64 P67 Kuva 16. Pintaveden ( 2 m) a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 216. Rehevöitymisluokitus Avovesikauden 216 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 17. Rehevöitymisluokituksessa on käytetty koko avovesikauden klorofyllikeskiarvoja (taulukko 5, Aaltonen & Kyröläinen 1986), kun taas ekologisessa luokittelussa (kpl 4.5) käytetään heinä-elokuun ja syyskuun ensimmäisen viikon klorofyllikeskiarvoja (Aroviita ym. 212). Taulukko 5. Rehevöitymisluokittelun raja-arvot (Aaltonen & Kyröläinen 1986). Luokka a-klo µg/l Erittäin rehevä > 1 µg/l Hyvin rehevä 3 1 µg/l Rehevä 1 3 µg/l Lievästi rehevä 5 1 µg/l Rehevöitymässä 2 5 µg/l Karu < 2 µg/l Tarkkailualue jakaantui klorofyllikeskiarvojen perusteella kahteen rehevyysluokkaan: rehevöitymässä ja lievästi rehevä. Klorofylliarvot olivat vuonna 216 lähes koko Pietarsaaren edustan merialueella edellisvuotta korkeampia. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta aina Fäbodan-Mässkärin-Hälsingön linjalle asti. Pisteet P64, P65, P75 ja P73 kuuluivat luokkaan rehevöitymässä.

18 16 Kuva 17. Avovesiajan 216 a- klorofylliin perustuva rehevyysluokittelu koko kesän (toukolokakuu) keskiarvojen perusteella. Intensiiviseurannan havainnoista laskettu keskiarvo pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67, 79 (n = 9). Muilla pisteillä n=3. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 5/217 aineistoa) 4.3 Perifytonkasvatuksen tulokset 216 Perifytonin kasvatuskoe tehtiin 1 havaintopaikalla 2 viikon inkubointiajalla Kasvatus tehtiin rinnakkaisilla pleksilasilevyillä, joista irrotettiin inkuboinnin jälkeen päällyskasvusto laboratoriossa. Päällyskasvustosta määritettiin klorofylli-a (µg/m 2 ) ja kiintoaine (mg/m 2 ). Perifytonin kasvatuskoe antaa tarpeellista lisätietoa purkualueiden tilasta ja kuvastaa veden klorofyllipitoisuuksia paremmin lämpökuorman vaikutuksia. Kasvatuskokeen avulla saadaan yleensä eroteltua lämpökuormituksen vaikutusalue melko selkeästi, mutta koe on hankalasti toistettavissa, minkä vuoksi havaintopaikkojen tuloksia voidaan luotettavasti verrata keskenään vain yhden kasvatusjakson ajalta. Vuoden 216 tuloksia on havainnollistettu kuvassa 18. Havaintopaikat ja niiden koordinaatit sekä tulokset ilmenevät liitteestä 4. Havaintopaikkojen Ådo B ja P1 (Pörkenäs) levytelineet olivat kadonneet, joten näiltä ei ole tuloksia. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli UPM:n purkukanavan edustalla enimmillään yli 9- kertainen suhteessa vertailualueisiin (Ådö, Mässkär, Pörkenäs). Myös sataman edustalla sekä kaupungin puhdistamon purkualueella levätuotanto oli runsasta. Alholmens Kraftin jäähdytysvesien purkualueella (AK) levätuotanto oli vertailualueiden tasoa. Kiintoainepitoisuudeltaan Kackurinlahti B eroittui muista alueista yli 1-ertaisella pitoisuudellaan (kuva 18).

19 a-klo µg/m Perifyton Klorofylli-a Kiintoaine Ka mg/m AK UPM Sat Kaup Kackur A Kackur B Ådö A Ådö B Mässkär Pörkenäs Kuva 18. Perifytonkasvatuskokeen tulokset Pietarsaaren merialueella kesällä Veden laadun muutokset Pintaveden laadun (happi, väri, kok-p, kok-n, a-klorofylli) muutokset jaksolla intensiiviseurannan pisteillä P52, P54, P62, P64, P67 ja P75 on esitetty kuvissa erikseen talven ja avovesiajan osalta. Rannikon jäätilanne vaikeuttaa usein uloimmille havaintopaikoille pääsyä, minkä vuoksi havaintopaikan P75 tulokset on korvattu talvella 2, 21, 25 ja 27 pisteen P77 tuloksilla, talvella 29 pisteen P78 ja talvella 21 pisteen P73 tuloksilla. Vuoden 211 havaintopaikka P75 sijaitsi ahtojäiden keskellä, joten näyte otettiin noin kolme kilometriä havaintopaikalta etelään. Vuosina ja 216 havaintopaikan P75 tulos on korvattu P71 tuloksilla. Havaintopaikka P71 ei kuitenkaan vastaa hyvin pistettä P75, koska alueella on talvella selvästi järvi-/jätevesien vaikutusta, mikä näkyy väri- ja ravinnepitoisuuksissa. Vuonna 216 ei huonon jäätilanteen vuoksi päästy pisteille P62 ja P64, myös pisteet P53, P55, P73 ja P78 (ei kuvissa) jäivät ilman talvituloksia. kyll/mätt % 11 Happi/ Syre Talvi/ Vinter 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 19. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvina

20 HAPPI 2-luvulla happitilanne on vakiintunut koko alueella siten, että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 216 hapen kyllästysaste oli Vanhasatamanlahdelta (P51) Kackursfjärdenille (P79) tyydyttävä (64 75 %). Ådön-Gräsgrundetin pisteelle (P62) ei päästy huonon jäätilanteen vuoksi. Mässkärissä (Mä1; liite 2) sekä pisteillä P65 ja P71 happitilanne oli hyvä (kyl.aste 8 85 %). mg Pt/l 21 Väri/ Färg Talvi/ Vinter 1 m (komparaattori) P52 P54 P62 P64 P67 P Avovesi/ Öppet vatten 1 m (komparaattori) mg Pt/l 21 P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 2. Veden värin vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan VÄRI Talven väriarvot vaihtelevat voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilanteissa. Luodonjärvestä juoksutetun järviveden vaikutus näkyi esimerkiksi talvella 29 tavallista selvemmin kaikilla intensiivitarkkailun paikoilla, kun taas talven 21 vähäisemmät juoksutukset näkyvät pintaveden vaaleampana värinä eli pienempinä väriarvoina. Talven 216 tulokset puuttuvat pisteiltä P62 ja P64 ja pisteen P75 tulos on korvattu P71 tuloksilla. Luodonjärven vesien vaikutusalue erottui talvella 216 väriarvoiltaan selvästi Ådön länsipuolelle (P71) asti (kuva 2).

21 Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualueilta ulospäin mentäessä. Vaihtelut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen läheisyydessä (P52, P54 ja P67), missä etenkin pintavesi on myös selvästi ruskeampaa kuin muualla (216: mg Pt/l). Uloimmilla pisteillä (P64 ja P71) väriarvot ovat alhaiset (23 28 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä. Vuoden 216 järvivesien runsaat juoksutukset näkyvät uloimpia pisteitä lukuun ottamatta selvästi avovesiajan väriarvoissa ja vaikutukset olivat kahta edeltävää vuotta suurempia (kuva 2). Pisteillä P54 ja P67 mitattiin keskimäärin 2-luvun korkeimmat väriarvot. Fosfori/ Fosfor µg/l 1 Talvi/ Vinter 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P Avovesi/ Öppet vatten - 2 m/ 1 m µg/l 1 P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 21. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan FOSFORI Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri vuosina. Pitoisuudet ovat olleet tasaisen pieniä vain uloimmalla havaintopaikalla (P75/korvaava). Vuosi 216 erottuu myös uloimmalla pisteellä (P71) edeltävistä vuosista hieman korkeampana pitoisuutena. Juoksutukset Luodonjärvestä painottuivat talvella 28 ja 29 Hästgrundetiin ja fosforipitoisuudet olivat purkualuetta laajemmalla alueella (P62, P64 ja P71) tavallista korkeammat. Talven 21 vähäisem-

22 pien juoksutusten johdosta pintaveden fosforipitoisuudet laskivat normaalitasolle. Vuonna 211 fosforipitoisuudet olivat hieman korkeammat mutta tasaantuivat vuonna 212, minkä jälkeen purkupaikkojen lähellä pisteillä P52, P54 ja P67 on ollut nouseva suunta (kuva 21). Avovesikauden pitoisuusvaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Avovesikauden fosforipitoisuudet ovat pysyneet uloimmilla pisteillä koko 2-luvun tasaisina, mutta purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) on muutaman viimevuoden aikana ollut havaittavissa lievä nouseva trendi. Fosforipitoisuus laskee rannikolta ulospäin mentäessä noin 1 µg/l:n tasolle pisteillä P64 ja P75 (kuva 22). µg/l 22 Typpi/ Kväve Talvi/ Vinter 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P Avovesi/ Öppet vatten 1 m µg/l 22 P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 22. Kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan TYPPI Talvella kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat väri- ja fosforiarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Isoimmat pitoisuudet ovat purkualueiden tuntumassa ja pienimmät ul-

23 komerellä. Talvella 216 typpipitoisuudet olivat jäte- ja järvivesien vaikutusalueella selvästi edeltävää vuotta matalampia ja välillä µg/l. Avovesikauden typpipitoisuuksien vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) typpitasot ovat keskimäärin noin 6 1 µg/l, ja pitoisuudet laskevat ulospäin mentäessä 2 4 µg/l:aan. Keskimääräiset pitoisuudet ovat nousseet sekä purku- ja vaikutusalueella että ulommilla pisteillä viimeisimmät vuodet (kuva 22). KLOROFYLLI 2-luvulla rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella erot lähi- ja ulkoalueiden välillä ovat lisääntyneet ja klorofyllipitoisuudet vaihtelevat erityisesti purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P52, P54 ja P67). Luodon-Öjanjärven juoksutusten vaihteluilla on suuri merkitys näiden havaintopaikkojen klorofyllipitoisuuksiin. Havaintopaikkojen P52, P62, P64 ja P75 klorofyllipitoisuuksissa on 2-luvun alkupuolella havaittavissa laskeva suuntaus joka näyttäisi kuitenkin viime vuosina pysähtyneen ja jopa kääntyneen nousuun (kuva 23). Havaintopaikan P75 klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet lähellä taustapitoisuuksia. Pisteen P52 arvot heittelevät jonkin verran vuodesta toiseen. Rannikon lähipisteillä P54 ja P67 oli hyvin runsaat klorofyllipitoisuudet vuosina 213 ja 214, jolloin patoluukut olivat pääsääntöisesti kiinni. Vuonna 216 klorofyllin keskipitoisuudet nousivat hieman kaikilla pisteillä vuodesta 215. Järvivesiä juoksutettiin kesällä runsaasti ja patoluukut olivat yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta auki kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun. µg/l 25 a-klorofylli/ a-klorofyll Avovesi/ Öppet vatten - 2 m/ 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P Kuva 23. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 avovesiaikaan (intensiiviseurannan tulokset 9-16/ vuosi). 4.5 Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit Vuoden 216 sekä vuosien vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen päivitettyjen kriteerien (Vuori ym. 29; Aroviita ym. 212) mukainen parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Ekologisessa luokituksessa arvioidaan loppukesän ( ) klorofyllipitoisuuksia kasviplanktontuotannon mittarina. Tukiparametreina tarkastellaan kesän kokonaisravinnepitoisuuksia ja näkösyvyyttä. Havaintopaikkojen vedenlaatu luokitellaan näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjeistusta ja luokkarajoja noudattaen luokkiin erinomainen huono (ks. taulukko 6). Ennen vuotta 212 laadituissa vuosiyhteenvedoissa on luokittelussa nouda-

24 22 tettu vanhoja luokituskriteereitä ja luokkarajoja (Vuori ym. 29), joten niiden tulokset poikkeavat tässä esitetyistä. Pietarsaaren merialueen em. parametrit vuodelta 216 on esitetty taulukossa 7 sekä karttapohjalla kuvassa 24. Aineistossa on mukana virallisesta luokittelujaksosta poiketen myös syyskuun lopun (2.9.) havaintokerran tulokset. Jakson aineistot on käsitelty vastaavasti ja esitetty taulukossa 8 sekä karttapohjalla. Myös pohjaeläintarkkailun tulokset on käsitelty ekologisen luokitusohjeistuksen (Vuori ym. 29; Aroviita ym. 212) mukaisesti ja pohjaeläintuloksista lasketut BBI-indeksit on sijoitettu havaintopaikoittain luokkiin erinomainen huono (Nyman 217, taulukko 1). Taulukko 6. Luokittelukriteerien mukaiset tyyppikohtaiset luokkarajat sekä luonnontilaiset vertailuarvot kokonaistypelle (kok-n), kokonaisfosforille (kok-p), näkösyvyydelle (NS) ja a-klorofyllille (a-klo) (Aroviita ym. 212). Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet, Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet. LUONNONTILAISET LUOKKARAJAT Parametri VERTAILUARVOT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kok-P Pu 7,5 alle yli 2 Kok-P Ps 9 alle yli 27 Kok-N Pu 225 alle yli 4 Kok-N Ps 26 alle yli 42 NS Pu 6,9 yli 5,2 3,3 5,2 2,3 3,3 1,4 2,3 alle 1,4 NS Ps 5,1 yli 3,8 2,4 3,8 1,7 2,4 1, 1,7 alle 1, a-klo Pu 1,3 alle 1,7 1,7 2,2 2,2 4,4 4,4 11 yli 11 a-klo Ps 2 alle 2,5 2,5 3,3 3,3 6,5 6,5 16 yli 16 Vedenlaatu ekologisen luokituksen parametrien perusteella vuonna 216 ja vertailujaksoon Vuosi 216 Lähes kaikki sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopaikat sijoittuivat vuoden 216 vedenlaatuparametrien perusteella luokkien välttävä ja huono rajalle. Piste P61, josta oli luokitteluajanjaksolta vain yksi tulos, oli luokassa tyydyttävä. Ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopisteistä P64 sijoittui vedenlaadultaan luokkaan tyydyttävä ja piste P71 (n=1) luokkaan välttävä. Örenin itäpuolen piste P65 (n=1) oli tyydyttävä/välttävä ja Ådön-Gräsgrundetin välinen piste P62 välttävä/huono -rajalla. Uloimmille havaintopisteille (P73 ja P75) ei kovan tuulen vuoksi päästy elokuun laajalla kierroksella, joten näille pisteille ei ole luokitusta (taulukko 7, kuva 24). Vuosi 216 oli vedenlaadultaan osittain vuosia heikompi. Esimerkiksi ulkosaariston pisteet P64 ja P65 ovat aiemmin sijoittuneet luokkiin hyvä tai erinomainen, kun vuonna 216 vedenlaatuluokitukset olivat tyydyttävä ja tyydyttävä/välttävä. Myös pisteiden P62 ja P71 vedenlaatu oli selvästi huonompi. Pisteiden P65 ja P71 luokitukset perustuvat yhteen kesäajan näytteeseen, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa vedenlaadusta. Pisteiden P62 ja P64 aineisto on laajempi (n=6/vuosi). Runsassateinen loppuvuosi 215 sekä leuto alkutalvi kasvattivat jokien virtaamia ja siten juoksutuksia Luodon-Öjanjärvestä merialueelle. Järvivesien mukana Pietarsaaren edustalle kulkeutui suuri typpi- ja fosforikuorma. Kesään 216 ajoittuneet runsaat sateet toivat myös paljon ravinteikasta järvivettä merialueelle. Nämä kaksi ravinnevirtaamapiikkiä ovat vaikuttaneet ravinnepitoisuuksien nousuun, levätuotannon lisääntymiseen ja näkösyvyyden alenemiseen Pietarsaaren edustan merialueella kesällä 216.

25 23 Taulukko 7. Vuoden 216 vedenlaatutulosten (n=havaintokertojen määrä) perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla sekä jakson vedenlaadun luokka (Aroviita ym. 212). Tyyppi/ 216 Vedenlaatu Piste vesimuodostuma n tot-p tot-n a-klo NS Vedenlaatu Ps Prs edusta ,6 1,1 V/Hu V/Hu 52 Ps Prs edusta ,1 1,3 V/Hu V/Hu 53 Ps Prs edusta ,7 1 V/Hu V/Hu 54 Ps Prs edusta ,1,9 V/Hu V/Hu 55 Ps Prs edusta ,8,5 V/Hu V/Hu 61 Ps Prs edusta ,2 1,9 T T/V 62 Pu Kallan ,2 1,8 V/Hu T 64 Pu Kallan ,4 3,2 T H 65 Pu Kallan ,7 T/V H 66 Ps Prs edusta ,3 V/Hu V 67 Ps Prs edusta ,7,9 V/Hu V/Hu 71 Pu Kallan ,5 1,9 V H 73 Pu Ukpyy ulko E/H 75 Pu Kallan E/H 78 Ps L-saaristo ,6,4 V/Hu T/V 79 Ps Prs edusta ,7,9 V/Hu V Vertailujakso Ulomman rannikkoalueen (Pu) uloimmat havaintopisteet P73 ja P75 sijoittuvat jakson aineiston perusteella erinomaisen ja hyvän rajalle. Havaintopisteiltä ei ole tuloksia vuodelta 216. Pisteet P64, P65 ja P71 kuuluvat luokkaan hyvä ja havaintopiste P62 luokkaan tyydyttävä. Sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopisteistä suurin osa (P51, P52, P53, P54, P55 ja P67) on yhteistarkkailuaineiston perusteella välttävä/huono -rajalla. Pisteet P61 ja P78 sijoittuvat luokkien tyydyttävä ja välttävä rajalle ja pisteet P66 ja P79 kuuluvat luokkaan välttävä (taulukko 8, kuva 24). Vuosina 215 ja 216 Luodonjärven runsaat juoksutukset heikensivät sisemmän rannikkoalueen, ja vuonna 216 myös ulkosaariston, havaintopaikkojen vedenlaatua. Näkösyvyydet olivat pienempiä ja ravinnearvot korkeampia kuin edeltävinä vuosina. Pisteiden P51, P53, P55, P61, P65, P66, P71 ja P78 luokitus perustuu joinakin vuosina vain yhteen tulokseen (liite 12). Pohjaeläinaineiston perusteella Pietarsaaren edustan merialueen tila on selvästi parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna. Pohjaeläimistö sijoittui ekologisen luokituksen mukaisen BBIindeksin perusteella vuonna 216 havaintopaikasta riippuen hyvään tai erinomaiseen luokkaan. Myös jaksolla pohjaeläimistön tila on ollut pääasiassa hyvä tai erinomainen (s. 29). Taulukko 8. Vedenlaatuaineiston perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla vuosina sekä jakson luokitus (Aroviita ym. 212). Piste Tyyppi/ vesimuodostuma Jakso Ps Prs edusta V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 52 Ps Prs edusta V V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 53 Ps Prs edusta V/Hu V/Hu V V V/Hu V/Hu 54 Ps Prs edusta Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 55 Ps Prs edusta Hu Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu 61 Ps Prs edusta V T/V V V T T/V 62 Pu Kallan T T T T V/Hu T 64 Pu Kallan H H H H T H 65 Pu Kallan H E/H H H T/V H 66 Ps Prs edusta V V Hu V V/Hu V 67 Ps Prs edusta V/Hu Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu 71 Pu Kallan T H H H V H 73 Pu Ukpyy ulko E E/H E E E/H 75 Pu Kallan E/H E/H E E E/H 78 Ps L-saaristo V/Hu T T/V V/Hu V/Hu T/V 79 Ps Prs edusta V/Hu V V V/Hu V/Hu V

26 24 Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä ja useamman vuoden tulosten perusteella vesimuodostumittain. Vedenlaatu on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 213 valmistuneessa rannikkovesien ekologisen tilan vahvistetussa kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan (Westberg & Lax 216). Vesimuodostumat Luodon saaristo ja Uusikaarlepyy ulko olivat hyvässä tilassa. Kokonaisarvio perustuu vuosien aineistoon painottaen biologisia parametreja. Kuva 24. Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 212) mukaiset ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit vuoden 216 ja jakson aineistojen perusteella. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 5/217 aineistoa) 5. KALATALOUSTARKKAILU Vuosittainen tiedonkeruu Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalastusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn (Fiskelag, Fiskargille), Kyrkobyn, Pörkenäsin, Luodon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 216 (Wistbacka 216, liite 6). Vuonna 216 alueella kalastaneiden lukumäärä oli 537 henkeä, joista 51 oli ammatti- tai sivuammattikalastajia (Wistbacka 217). Ammattikalastajia oli Luodossa yhteensä 18, Eugmossa 2, Vestersundsbyssä 11 ja Pörkenäsissä 2. Pyydyksinä käytettiin edelleen selvästi eniten verkkoja, joista silmäkoko 4 5 mm oli suosituin. Lisäksi kalastettiin mm. siikaloukuilla, maderysillä, katiskoilla, heittovavoilla ja ongilla (liite 6). Vuonna 216 ei toteutettu hoitokalastusta, mikä näkyi edellisvuotta (215: 23 kg) pienempänä kokonaissaaliina (147 kg). Saalismäärän väheneminen johtui lahnasaaliin vähenemisestä puoleen.

27 25 Lahna oli kuitenkin viime vuosien tapaan yleisin saalislaji (kuva 25, taulukko 9). Lahnan jälkeen seuraavaksi yleisimpinä saalislajeina tulivat silakka ja siika. Silakkasaalis oli edellisvuoden tasoa. Kesällä myrskyssä rikkoutuneiden lohi- ja siikaloukkujen vuoksi siikasaalis laski neljänneksen ja lohisaalis lähes 7 % edellisvuodesta. Muiden lajien saalismäärät kasvoivat edellisvuodesta. Eniten kasvoi kuhasaalis, joka oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Muikkusaalis kasvoi 6 % (sis. kohtaan muut ), madesaalis 4 % ja taimensaalis 38 %. Taulukko 9. Taulukko 9. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalasaaliit (kg/ vuosi) (Wistbacka 217). Särki ja säynävä sisältyvät vuoteen 25 asti ryhmään muut. Saalis/ Fångst siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös särki/mört säynävä/id muut/övrigt Totalt kg/v 225 Kalasaalis / Fiskfångst siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm. made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös muut/övrigt Kuva 25. Eri kalalajien osuudet kokonaissaaliista Pietarsaaren ja Luodon merialueella (Wistbacka ). Ryhmä muut sisältää mm. muikku, särki-, kuore- ja säynäväsaaliin. Kalastustiedustelu 215 Kysely vuoden 215 kalastuksesta sekä vuosina kalastuksessa tapahtuneista muutoksista Pietarsaaren merialueella lähetettiin yhteensä 461 henkilölle. Vastaanottajat olivat joko lunastaneet alueen kalastusluvan tai kuuluivat vuonna 215 ELY-keskuksen kaupallisten kalastajien rekisteriin. Kyselyn tuloksista on laadittu erillinen raportti (Wistbacka 216). Kyselyn perusteella sekä kaupallista- että vapaa-ajankalastusta harjoitetaan vuoden ympäri koko alueella: talvisin lähempänä rannikkoa ja kesäisin ulompana merellä. Merkittävimmät saalislajit verkoilla ja

28 26 maderysillä ovat hauki, ahven, made, siika, kuha, lahna, säynävä, särki ja silakka. Lohi-/siikaloukuilla saadaan pääasiassa siikaa, lohta ja taimenta. Silakkaa pyydetään rysien avulla (Wistbacka 216). Noin kolmannes kaupallisista kalastajista on lisännyt työpanostaan kalastukseen viimeisen viiden vuoden aikana. Toisaalta noin kolmannes vapaa-ajankalastajista ilmoitti vähentäneensä kalastusta. Syitä muutokseen kaupallisessa kalastuksessa ovat mm. kalojen saatavuuden muuttuminen, veden laadussa ja rehevyyden laajuudessa sekä kalastossa tapahtuneet muutokset sekä siirtyminen vähän hyödynnettyjen kalalajien kalastukseen. Vapaa-ajankalastuksessa syynä olivat mm. ajanpuute ja vähentynyt kiinnostus. Eniten kalastusta haittasivat särkikalojen ylisuuret kannat sekä pyydysten limoittuminen (Wistbacka 216). Poistokalastuksesta johtuva lahna-, särki- ja säynäväsaaliin kasvu on nostanut selvästi kaupallisten kalastajien saalista vuodesta 21 vuoteen 215. Myös siian keskisaalis on kasvanut. Merialueelle istutetaan joka vuosi velvoiteistutuksina alueelle ominaista siikamuotoa luodonsiikaa (Wistbacka 216). Kalataloudellisen tilanteen parantamiseksi toivottiin nykyisten istutusten jatkamista tai lisäämistä, kalastuksen valvonnan tehostamista, valistusta merialueen kalastusoloista ja säännöistä sekä siian kutuaikaista rauhoittamista. 6. KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pietarsaaren ja Luodon alueilla on seitsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa sekä Fäbodan Pikkuhiekka ja Caféranta ovat EU-rantoja, joita valvotaan enemmän kuin muita rantoja. Uimavedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 354/28). Näytteenottojen yhteydessä EUrannoilla ei havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkeleita, fenoleita eikä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveystarkastajien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista on liitteenä 7. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kalasatamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Kesällä 216 Ådön kalasatamassa ei havaittu sinilevää (Liite 8). 6.2 Pohjaeläinseuranta vuonna 216 (Nyman 217) Kuudelta havaintoasemalta tehty jokavuotinen pohjaeläinselvitys on raportoitu erikseen ja alla esitetään tiivistelmä Nymanin (217) raportoimista tuloksista Menetelmät Näytteet otettiin Näytteenotossa sovellettiin SFS standardia 576. Näytteet otettiin Ekman tyyppisellä noutimella (pinta-ala 246 m 2 ) viisi nostoa per paikka. Kukin nosto seulottiin tarkkailuohjelman mukaisesti kentällä,5 ja 1, mm kaksoisseulalla ja seulojen tulokset yhdistettiin. 1 mm seuloksesta poimittiin eläimet valoluupin avulla elävinä laboratoriossa vuorokauden sisällä näytteenotosta ja,5 mm seulos säilöttiin 7 % etanoliin ja poimittiin myöhemmin stereomikroskoopin avulla. Punnitus tehtiin lyhyen imupaperikuivatuksen jälkeen. Raakkuäyriäisten ja muiden hyvin pienien lajien biomassa arvioitiin niiden lasketun tilavuuden perusteella.

29 Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat Näytteenottopaikoilta tavattiin vuonna 216 kaiken kaikkiaan 19 pohjaeläinlajia tai ryhmää. Paikkakohtainen vaihtelu oli 7 13 lajia/ryhmää. Harvasukasmatoja (Oligochaeta), valtalajina Potamothrix hammoniensis, esiintyi vuonna 216 lähes kaikilla asemilla, kuten aiempina vuosina. Limnodrilus hoffmeisteri esiintyi valtalajina sisäsaariston (P53 ja P54) liejupohjilla. Vuonna 212 ilmestynyt Naididae -heimoon kuuluva laji Paranais frici esiintyi edelleen alueella, näytteenottopaikoilla 53 ja 62. Laji on Itämeressä tulokaslaji, mutta ilmeisesti harmiton (Ljungberg ym. 211). Liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla muilla näytteenottopaikoilla, paitsi pisteellä P54. Valtalajina ne olivat biomassaltaan asemilla 62 ja 65. Alhaisen suolapitoisuuden takia sietokykynsä rajoilla elävää Merisukasmatoa (Manayunkia aestuarina) havaittiin ensimmäisen kerran Pietarsaaren edustalla vuonna 29 ja sitä tavattiin edelleen ulkosaariston näytteenottopaikoilla 62 ja 65. Surviaissääsken (Chironomidae) toukista suurin osa oli Tanypodinae -alaheimon Procladius -sukuun kuuluvaa lajia. Vuonna 216 niitä oli kahden edeltävän vuoden tavoin melko vähän verrattuna tätä aikaisempiin vuosiin. Rehevöitymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus -surviaissääskien toukkia tavattiin melko runsaslukuisina ainoastaan pisteellä 71. Terveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä (Ostracoda) (Vuori ym. 29) esiintyi Pietarsaaren edustalla kaikilla pisteillä ja erityisen runsaasti pisteillä 71 ja 78. Valkokatkaa (Monoporeia affinis) ja kilkkiä (Saduria entomon) ei vuonna 216 tavattu ollenkaan. Pohjaeläinten yksilömäärät näytteenottopaikoilla vaihtelivat noin 7 73 yks/m 2 välillä ja biomassat,4 7,9 g/m 2 välillä (kuva 26, liite 9). Kokonaisyksilömäärä ja biomassa olivat selvästi suurimmat näytteenottopaikalla 71, jossa oli lukumääräisesti paljon raakkuäyriäisiä ja harvasukasmatoja. Biomassassa merkittäviä olivat suurikokoiset Chironomus -toukat. Myös paikan 65 biomassa erottui muista koostuen melkein kokonaan liejuputkimadoista. Kuva 26. Pohjaeläinten yksilötiheydet (kpl/m 2 ) ja biomassat (g/m 2 ) Pietarsaaren edustan näytteenottopisteissä vuonna 216. (Nyman 217) Pisteet 53 ja 71 ovat olleet mukana tarkkailussa vuodesta 212. Pisteen 53 lähistöllä on tehty ruoppaustöitä vuosina Liejuputkimatoja oli pisteellä 53 vuonna 216 vähemmän kuin kahtena edeltävänä vuonna. Vaikka pohjaeläimistö on ilmeisesti toipumassa ruoppaustöistä, on se edelleen epävakaa. Näytteenottopaikalla 54 vuonna 212 syntynyt sataman ruoppauksesta peräisin oleva savikerros ei ollut enää selvästi havaittavissa ja pohjaeläimistö oli vuonna 216 vuosien kaltainen. Näytteenottopaikka 62 sijaitsee ulkosaariston syvänteessä laivaväylällä, missä ruopattiin vuonna 215. Paikan pohjaeläimistön kokonaisyksilömäärä on pysynyt melko tasaisena, joskin koostumus on vaihdellut. Paikalla ei ole ollut selvästi havaittavissa ruoppauksesta johtuvaa uutta sedimenttikerrosta, mutta harvasukasmatojen viime vuosien vähentyminen sekä mahdollisesti osa muista vaihteluista saattaa johtua väylän ruoppaustöistä ja niistä leviävistä savihiukkasten kertymisestä pohjaan. Luodon saaristossa sijaitsevan näytepaikan 65 biomassat ja kokonaisyksilömäärät ovat pysyneet melko samalla tasolla. Vuosista lähtien suuri osa yksilömäärästä ja biomassasta on ollut liejuputkimatoja. Ulkosaariston näytteenottopaikan 71 pohjaeläimistö koostuu lähinnä harvasukasmadoista ja isokokoisista Chirono-

30 28 mus -toukista. Näitä oli vuonna 216 jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näytteenottopaikka 78 kuuluu Luodonjärven vaikutusalueeseen ja pohjaeläimistö on viime vuosina pysynyt siellä melko vakiona Ekologinen luokitus pohjaeläinindeksien perusteella Vesienhoitosuunnittelussa käytetyn vuonna 212 päivitetyn laskentamallin (Perus & Österberg 212) mukaan pohjaeläimistön laatuluokat ovat pääsääntöisesti pysyneet samalla tasolla eikä merkittäviä muutoksia ainakaan huonompaan suuntaan ole havaittavissa. Vuoden 216 aineiston perusteella Pietarsaaren edustan ja Luodon saariston näytteenottopaikat sijoittuivat luokkaan hyvä ja vesimuodostuman Kallan havaintopaikat luokkaan erinomainen (taulukko 1). Laatuindeksien tulkinnassa on syytä muistaa, että indeksiarvo ja sen perusteella tehty luokitus sisältävät karkeita yleistyksiä. Laskentakaavassa esimerkiksi kaikille harvasukasmato- ja surviaissääskilajeille on annettu sama huono painoarvo, vaikka ryhmät sisältävät hyvin erilaisia lajeja. Indeksiarvoissa on lisäksi satunnaisvaihtelua, joka kytkeytyy eläinten epätasaiseen jakautumiseen näytteenottopaikoilla ja havaittujen yksilömäärien satunnaishajontaan. Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä useamman vuoden tulosten perusteella ja pohjaeläimistö on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Kokonaisten vesimuodostumien useamman vuoden havainnoista lasketuissa indeksiarvoissa virheet tasoittuvat jonkin verran ja voivat siten varmemmin ilmaista vesialueen tilaa. Vesimuodostumien ekologisen tilan luokittelu tehdään kuitenkin viranomaisten taholta vesienhoidon suunnittelun yhteydessä. Taulukko 1. Pietarsaaren edustan vuosien pohjaeläinaineistosta lasketut havaintopaikkakohtaiset BBI-ELS indeksien arvot. E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä, V=välttävä. Vuosi Asema Vesimuodostuma Pietarsaaren edusta 53 54,71,76,76,61,53,66 H H H H T H,6,52,48,95,58 1,3,48,4,61 H T T H H E T T H Vesimuodostuma Kallan,77,72,67 1,51,98 1,4 1,35 1,47 1,46 62 H H H E E E E E E 1,37 1,44 1,9 1,68,81,7 1,12,91 1,7 65 E E E E H H E H E,73 1,9 1,9 1,9,95 1,13 71 H E E E E E Vesimuodostuma Luodon saaristo 1,,92,76,95,92,9,89,92,95 78 E H H H H H H H H 6.3 Vesikasvillisuuskartoitus (Keränen 217) Vuonna 216 toteutettiin erillisselvityksenä tarkkailuohjelman mukainen vesikasvillisuuskartoitus. Kartoitettuja kasvillisuuslinjoja oli 38, jotka kaikki olivat yhtenäisiä vuosina 1996 ja 27 kartoitettujen kasvillisuuslinjojen kanssa. Kartoitus tehtiin kahlaamalla tai veneestä käsin haraamalla sekä vesikiikarin avulla. Lajien runsaudet arvioitiin Norrlinin 7 asteikolla. Kartoituksesta on laadittu erillinen raportti (Keränen 217).

31 29 Pietarsaaren merialueen vesikasvillisuuteen vaikuttaa erityisesti maankohoaminen. Alueen vesikasvit kuvaavat hyvin veden tilaa, sillä niukkaravinteisuutta suosivia lajeja ei esiinny lievästi rehevillä alueilla. Ravinteisuutta suosivia lajeja esiintyy lähinnä rehevillä lahdilla. Kasvillisuuden perusteella Pietarsaaren merialueen tila oli vuonna 216 suhteellisen hyvä eikä kovin suuria muutoksia vuoden 1996 jälkeen ole havaittavissa. Rehevyyttä kuvaavat lajit ovat pysyneet samalla tasolla. Puhtaiden vesien lajeja (näkinpartaiset) esiintyi aiempaa enemmän, minkä perusteella vedenlaatu on alueella parantunut. Aivan Alholman edustalta (jäte- ja jäähdytysvesien purkualue) ja Luodonjärven vesien purkualueilta ne kuitenkin puuttuivat, mikä kuvaa haja- ja pistekuormitusvaikutusten esiintymistä alueella. Lähellä Alholmaa esiintyi ravinnekuormituksesta hyötyviä lajeja, joiden esiintymiseen voi syy olla viime vuosina havaittu ravinnepitoisuuksien nousu. Teollisuuden kuormituksen lisäksi Luodonjärven ravinteikkaat vedet vaikuttavat alueen kasvillisuuteen. Pietarsaaren sataman ja kaupungin puhdistamon purkupaikan läheisillä kasvillisuuslinjoilla vesikasveja oli vähän ja laajat järviruokokasvustot rajoittivat ilmeisesti muiden lajien esiintymistä. Ulkosaaristossa vedet olivat kirkkaita ja vähäravinteisiä eikä rehevöitymiseen viittaavia makroleväkasvustoja esiintynyt. 6.4 Lämpötilakartoitukset Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueella tehtiin vuonna 216 maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa lämpötilakartoitukset, jotka on raportoitu erikseen (Keränen 217a). Vuoden 216 kartoitustuloksia on verrattu vastaavien havaintopaikkojen lämpötiloihin (Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu ) ennen Alholmens Kraftin voimalaitoksen käynnistymistä. Maaliskuun 216 havaintoajankohtana jäähdytyskanavan edusta oli sula kuten myös satama ja laivaväylä Ådön ohitse avomerelle. Tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat,1 3,4 asteen välillä. Lämpimintä vesi oli purkupaikan edustalla ja siitä hieman itään Risöhällenin suuntaan. Alholmens Kraftin voimalassa oli pitkiä toimintakatkoksia helmikuussa ja voimala oli poissa käytöstä koko maaliskuun, joten maaliskuun lämpökuorma tuli UMP-Kymmenen tehtaalta. Lämpimien vesien vaikutusvyöhyke ulottui noin kilometrin etäisyydelle purkukanavan suulta pohjoiseen Risöhällenin suuntaan. Purkukanavan lähistöllä vedet olivat hieman lämpimämpiä pinnassa kuin pohjassa. Luodonjärven makeavesivaikutus näkyi pintavesissä purkukanavan luona ja siitä pohjoiseen Hälsingöfjärdeniin saakka sekä Kackursfjärdenillä. Syvemmissä vesikerroksissa vedet olivat kaikilla alueilla suolaista murtovettä. Toukokuussa 216 tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat 2,5 14,4 asteen välillä. Korkein lämpötila mitattiin purkukanavan edustalta. Toukokuussa vedet olivat kerrostuneet ja jäähdytysvesien vaikutukset olivat lieviä ulottuen purkukanavan edustalta muutaman sadan metrin päähän. Luodonjärven vaikutus näkyi pintavedessä Kackursfjärdenillä ja Hästgrundetissa. Elokuussa 216 havaintopisteiden vesien lämpötilat olivat keskimäärin noin 2-3 astetta vertailujaksoa kylmempiä ja maksimilämpötilat vaihtelivat 14,5 2,7 C välillä. Jäähdytysvesien vaikutusalue ulottui pintavedessä noin 5 metriä purkukanavan suulta pohjoiseen, mutta pohjan läheisessä vedessä ei esiintynyt ollenkaan lämpimiä jäähdytysvesiä. Havaintopaikkojen lämpötilakerrostuneisuus oli elokuussa vähäistä, vaikkakin Fallskärletin luona oli pohjanläheinen vesi huomattavasti pinnanläheistä vettä kylmempää. Makeavesivaikutusta ei ollut juurikaan havaittavissa muuta kuin sulkujen luona Kackursfjärdenillä ja Hästgrundetilla. Lokakuussa 216 vedet olivat tarkkailualueella suurimmaksi osaksi noin 2 astetta vertailujaksoa kylmempiä. Havaintopisteiden vesien maksimilämpötilat vaihtelivat välillä 5,3 8,8 C. Korkeimmat lämpötilat mitattiin purkukanavan edustalta. Lämpötilaerojen perusteella jäähdytysvesien vaikutusalue rajoittui pintavedessä purkukanavan edustalle alle,5 km 2 alueelle, eikä vaikutuksia esiintynyt syvemmissä vesikerroksissa. Lokakuun havaintopäivinä Hästgrundetin ja pääosin myös Gertrudin patoluukut olivat kiinni ja vedet olivat suolaisia murtovesiä lähes kaikilla havaintopaikoilla.

32 3 6.5 Mässkärin luontoasema Jätevedenpuhdistamo Mässkärin luontoaseman koko vuoden vedenkulutus on noin 25 m 3 /v. Jätevedet käsitellään Green Rock -pienpuhdistamossa, josta kuormitus mereen on ympäristöluvan ( LSSAVI/58/4.8/21) perusteella vaihdellut välillä,14 1 kg P/ vuosi. Lupaehdot astuivat voimaan vuonna 213. Luparajat ovat kiintoaineelle 9 %, 35 mg/l, biologiselle hapenkulutukselle (BOD 7ATU) 9 %, 3 mg/l, kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr) 75 %, 125 mg/l ja kokonaisfosforille 3 mg/l. Ympäristöluvan mukaan jätevesinäytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa (kesä- ja elokuussa) ja vesistötarkkailu voidaan lopettaa. Vuonna 216 jätevesinäyte otettiin lokakuussa (25.1.). Tuolloin lähtevän veden luparajat saavutettiin kaikilta osin (Kiintoaine: 1 % ja 2, mg/l, BOD 7ATU: >99,9 % ja < 3 mg/l, COD Cr: 99,1 % ja 48 mg/l, kok-p:,35 mg/l). Mässkärin luontoaseman pienpuhdistamon vesistötarkkailunäytteet (Mä1) otettiin yhteistarkkailun yhteydessä (16.3. ja 23.8.) ja tulokset sisältyvät maaliskuun ja elokuun tulostaulukoihin (liitteet 2.1 ja 2.3). Tulosten perusteella jätevesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa Mässkärin edustalla vuonna 216. Maaliskuussa veden väri vaihteli välillä 25 4 mg Pt/l. Typpipitoisuudet olivat edeltävää vuotta matalammat (Kok-N: µg/l) ja pintavedessä muita havaintopisteitä pienemmät. Myös fosforipitoisuus oli pintavedessä muita merialueen pisteitä alhaisempi (14 µg/l). Happitilanne oli melko hyvä (85 88 %) eikä vedessä esiintynyt bakteereja (<1 pmy/1 ml). Elokuussa vesi oli lähes kirkasta (1,2 1,3 FTU) ja lähes väritöntä (35 mg Pt/l). Ravinnepitoisuudet olivat alueelle ominaisella tasolla (Kok-N: µg/l, Kok- P: µg/l). Myös hygieeninen tila oli purkualueella hyvä (enterokokit 5 pmy/1ml). 6.6 Pörkenäsin leirikeskus Pörkenäs Lägergårdin jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Pörkenäsin ja Merilän leirikeskusten jätevedet, joilla on oma velvoitetarkkailu. Puhdistamona toimii vuonna 212 asennettu Oy KWH-Pipe Ab:n Vehoputs 7-pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Sitä ennen (26 211) jätevedet puhdistettiin UPO-Metoxy pienpuhdistamolla. Ympäristölupa (LSSAVI/229/4.8/21) velvoittaa suoritettavan jätevesien käyttö- ja päästötarkkailua siten, että toinen näytteenottokerta ajoittuu kesän korkeimman käyttöasteen aikaan. Tarkkailua suorittaa Ahma Ympäristö Oy ja vuoden 216 tulokset on raportoitu erikseen (Nurttila 217). Vuonna 216 laitoksella käsiteltiin m 3 jätevettä. Uuden tarkkailuohjelman (Ahma Ympäristö Oy, ) mukaisesti leirikeskuksen pienpuhdistamon tarkkailussa palattiin vuonna 216 ympäristöluvan määräämään tarkkailutiheyteen (2 näytekertaa/v). Vuonna 216 tarkkailunäytteet otettiin heinäkuussa (7.7.) ja elokuussa (2.8.) (Nurttila 217). Puhdistamon toiminta oli vuonna 216 heikkoa ja lupaehdot saavutettiin ainoastaan BOD 7ATU:n (97,1 %), kiintoaineen (97,4 %) ja COD:n (93,5 %) puhdistustehojen osalta. Kokonaisfosforikuorma oli,19 kg/d, kokonaistyppikuorma,38 kg/d ja BOD-kuorma,22 kg/d. Vesistötarkkailussa (2.8. ja 8.9.) jätevedenpuhdistamon vaikutuksia ei havaittu. Veden laatu oli hyvä: happopitoisuus oli koko vesipatsaassa korkea (8,7 1, mg/l), kokonaisfosforipitoisuudet (17 18 µg/l) olivat lievästi rehevällä tasolla ja a- klorofyllipitoisuudet (3,5 5, mg/l) karulla/lievästi rehevän veden tasolla. Myös sameusarvot olivat alhaisia ja hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä (Nurttila 217). 6.7 Pietarsaaren Satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden kalataloudellinen tarkkailu 216 (Keränen 217B) Seuraavassa on referoitu Pietarsaaren väylän ja satama-altaan ruoppausten sekä ruoppausmassojen läjittämisen ( ) kalataloudellista tarkkailua vuonna 216 (Keränen 217B). Tarkkailua on toteu-

33 31 tettu osittain osana Pietarsaaren edustan yhteistarkkailua. Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman päivätyllä (POHELY/1822/5723/211) ja meriläjitysalueen tarkkailuohjelman päivätyllä (POHELY/1822/5723/211) päätöksellä. Kalataloudellista tarkkailua on tehty tarkkailuohjelman mukaisesti ruoppaustöiden aikaisina vuosina alkaen vuodesta 212. Tarkkailua jatketaan kolme vuotta ruoppauksien päättymisen jälkeen ( ). Vuoden 21 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailun koeverkkokalastukset toimivat ennakkotarkkailuna. Vuoden 216 kalataloustarkkailuun kuului siian poikasnuottausta, koeverkkokalastusta ja silakan poikaspyyntiä. Koeverkkokalastusalueita oli viisi: sataman tuntumassa lähimpänä ruopattuja alueita sijaitsevat Gräggören ja Risöhällen, kauempana sisäsaaristossa sijaitseva Hälsingöfjärden ja ulkosaaristossa sijaitseva Aligrundet sekä meriläjitysalueen läheinen hieman muuta merta matalampi alue. Kaikilla alueilla pyyntiponnistus oli 1 verkkovuorokautta. Ruoppausten aikaisten kalastotarkkailujen mukaan suurimmat muutokset kalastossa ovat tapahtuneet Gräggörenillä, jossa kokonaissaaliit kasvoivat vuosien aikana yli kaksinkertaisiksi ja yksilömäärät yli kolminkertaisiksi. Erityisesti särkisaalis kasvoi, mutta myös ahvensaalis lisääntyi selvästi. Särkija ahvenkantojen runsastumisella voi olla vahva yhteys ruoppauksiin, sillä pohjien ruoppaus vapauttaa veteen ravinteita lisäten perustuotantoa, jolloin erityisesti poikasvaiheiden ravinto lisääntyy. Myös pohjaeläimiä irtautuu etenkin ahventen ravinnoksi. Jälkitarkkailussa vuonna 216 Gräggörenin saalis oli palautunut lähelle ennakkotarkkailuvuoden (21) saalista. Yksilömäärät olivat vielä selvästi ennakkotarkkailuvuotta suurempia. Muilla koeverkkopyyntialueilla ei ruoppausvuosina ole havaittu ruoppauksiin liittyviä kalakantamuutoksia. Meriläjitysalueen koepyyntialueen saalis oli vuosina 215 ja 216 aiempia vuosia runsaampi. Läjityksillä ei ilmeisesti ole ollut osuutta saalismäärään, vaan saaliin määrään vaikuttaa suoraan merellisten kalojen osuus (esim. silakka ja kuore) saaliista. Kevään 216 poikasnuottausten siianpoikassaalis oli kohtalaisen hyvä ja poikasia saatiin kaikilta koealoilta. Aiempien vuosien tapaan paras siianpoikasalue oli Västra Ådö. Vuosien tuloksien perusteella siian lisääntyminen ei ole suuresti häiriintynyt ruoppauksista. Silakan poikaspyyntialue sijaitsee noin 1,8 km meriläjitysalueen itäpuolella. Alueelta ei ole ennakkotarkkailutuloksia. Saalista ei saatu vuonna 216, kuten ei aiempinakaan vuosina. Myöskään tarkkailualuetta matalammalta vertailualueelta ei saatu kaloja. Alue ei ilmeisesti ole silakan lisääntymisaluetta. 7. TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa käsitellään Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset vuodelta 216, joka oli tarkkailujakson yhdeksäs vuosi. Yhteistarkkailuun osallistuvat UPM Kymmene Oyj, BillerudKorsnäs Finland Oy, OSTP Finland Oy, Pietarsaaren Vesi, Pietarsaaren Satama Oy ja Alholmens Kraft Oy:n biovoimalaitos (AK 1 ja AK 2). Pietarsaaren merialueen vedenlaatuun vaikuttavat teollisuuden sekä asutuksen jätevesikuormituksen ohella jäähdytysvedet sekä Luodon-Öjan makeavesialtaasta juoksutettavat humuspitoiset ja ajoittain happamat vedet. Kaupungin jätevedenpuhdistamo ei saavuttanut täysin ympäristölupaehtoja millään vuosineljänneksellä. UPM Kymmene Oyj:n, OSTP:n ja Alholmens Kraftin lupaehdot täyttyivät kaikilta osin vuonna 216. Mereen johdetusta jätevesimäärästä 94 % ja orgaanisesta kuormituksesta (BOD ja COD) % tuli UPM Kymmeneltä ja loput kaupungin puhdistamolta. UPM Kymmenen osuus jätevesien ravinnekuormituksesta oli vuonna % fosforista ja 36 % typestä. Fosforikuormituksesta 9 % ja typpikuormituksesta 6 % tuli kaupungin puhdistamolta. Loput 4 % typpikuormituksesta tuli OSTP Finland Oy Ab:ltä. Jätevesikuormitus oli orgaanisen kuormituksen (BOD ja COD) ja fosforikuormituksen osalta edellisvuoden tasolla ja typen osalta hieman pienempi kuin edellisvuonna. Luodonjärvestä juoksutettiin vettä merialueelle tulvaluukuista ja kalateistä kevättä ja syksyä lukuun ottamatta keskimääräistä enemmän. Järvivesien osuus oli noin 6-kertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna. Luodonjärven typpi- ja fosforivirtaamat olivat yhteensä vuonna 216 edellisvuotta alhaisemmat.

34 32 Talvella, veden vaihtuvuuden ollessa huonoimmillaan, jäte- ja järvivedet virtaavat pintavedessä ja siten jään alle muodostuu lähes kaikkien laatumuuttujien suhteen selvä kerrostuneisuus. Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset sekä ja myös eri vuosien väliset vaihtelut. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät talvella 216 edellistalvea laajemmalla alueella, selvimmin pintavedessä Ådön Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Uloimmilta pisteiltä ei huonon jäätilanteen vuoksi ole tietoa. Avovesiaikana laimenemisolosuhteet ovat paremmat ja järvi- ja jätevedet sekoittuvat koko vesimassaan. Pintaveden pitoisuudet ovat talvea alhaisemmat eikä kerrostuneisuutta juurikaan muodostu. Keväällä 216 jäte- ja järvivesien vaikutus näkyi voimakkaana Hästgrundetin edustalta Hälsingöfjärdenille ruskeana ja paikoin muuta merialuetta sameampana pintavetenä. Pohjoisessa järvivesiä oli havaittavissa vielä Orrskärsfjärdenillä. Kesällä jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät kohonneina väriarvoina ja ravinne- ja rautapitoisuuksina lähirannikolla. Näkösyvyys oli koko tarkkailualueella edellisvuotta heikompi. Klorofyllipitoisuuksien perusteella Pietarsaaren edustan merialue jakautui rehevyydeltään kahteen rehevyysluokkaan. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta Fäbodan-Mässkärin-Hälsingön linjalle asti. Tätä ulommat pisteet luokiteltiin rehevöitymässä oleviksi. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli runsainta UPM:n purkukanavan edustalla. Myös sataman edustalla sekä kaupungin puhdistamon purkualueella levätuotanto oli runsasta. Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on saavuttaa tai säilyttää pintavesien hyvä tila Suomessa. Pietarsaaren edustan vedenlaatuaineistosta (vuodet ) on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetty ekologinen luokitus, missä parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain on tehty päivitettyjen kriteerien mukaan. Vuoden 216 vedenlaatuparametrien perusteella lähes kaikki Perämeren sisemmän rannikkoalueen havaintopaikat sijoittuivat luokkien välttävä huono rajalle. Ulomman rannikkoalueen havaintopisteet sijoittuivat luokkiin tyydyttävä-välttävä. Vuoden 216 vedenlaatuluokat olivat etenkin ulommalla rannikkoalueella heikommat kuin keskimäärin jaksolla Tämä johtui Luodon- Öjanjärven runsaiden juoksutusten tuomasta ravinne- ja humusvirtaamasta. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 213 valmistuneessa rannikkovesien ekologisen tilan kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan. Kalastusalueen keräämien tietojen mukaan yleisimmät saalislajit Pietarsaaren rannikkoalueella vuonna 216 olivat lahna, silakka ja siika. Hoitokalastusta ei tehty vuonna 216, mikä näkyi edellisvuotta pienempänä kokonaissaaliina (147 kg). Saalismäärän väheneminen johtui lahnasaaliin vähenemisestä puoleen. Myös lohi- ja siikasaalis oli edellisvuotta pienempi. Muiden lajien saalismäärät kasvoivat. Verkot olivat yleisimmin käytettyjä pyydyksiä. Vuoden 215 kalastusta sekä vuosina kalastuksessa tapahtuneita muutoksia koskeneen kalastustiedustelun perusteella kaupallisen kalastuksen työpanos on lisääntynyt ja vapaa-ajankalastus vähentynyt alueella. Poistokalastuksesta johtuva lahna-, särki- ja säynäväsaaliin kasvu on nostanut selvästi kaupallisten kalastajien saalista vuodesta 21 vuoteen 215. Myös siian keskisaalis on kasvanut. Vuosittaisessa pohjaeläinseurannassa olleilla paikoilla pohjaeläimistö oli vuonna 216 lajistoltaan pääpiirteissään samankaltainen kuin edellisinä vuosina. Raakkuäyriäisiä (Ostracoda) esiintyi kaikilla ja harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) lähes kaikilla asemilla. Surviaissääsken (Chironomidae) toukista suurin osa oli Tanypodinae -alaheimon Procladius -sukuun kuuluvaa lajia. Kahden edeltävän vuoden tavoin toukkia oli melko vähän verrattuna tätä aikaisempiin vuosiin. Rehevöitymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus -surviaissääskien toukkia tavattiin melko runsaslukuisina asemalla 71. Ekologisen luokituksen mukaisen BBI-indeksin perusteella pohjaeläimistön tila on koko alueella hyvä-erinomainen eli selvästi parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna. Vuoden 216 vesikasvillisuuskartoituksen perusteella Pietarsaaren merialueen tila oli suhteellisen hyvä. Puhtaiden vesien lajeja esiintyi vedenlaadun parantumisen seurauksena aiempaa enemmän. Lähellä Alholmaa esiintyi ravinnekuormituksesta hyötyviä lajeja. Pietarsaaren sataman ja kaupungin puhdistamon purkupaikan lähellä vesikasveja oli vähän ja laajat järviruokokasvustot rajoittivat muiden lajien esiintymistä. Ulkosaaristossa vedet olivat kirkkaita ja vähäravinteisiä eikä rehevöitymiseen viittaavia makrolevä-kasvustoja esiintynyt.

35 33 Kesällä 216 alueella sijaitsevien valvottujen uimarantojen vedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset. Valtakunnallisen leväseurannan yhteydessä Ådön kalasatamassa ei havaittu kesällä 216 sinileväesiintymiä. Pietarsaaren syväväylän ja sataman ruoppausten ja meriläjityksen kalataloustarkkailu jatkui vuonna 216 jälkitarkkailuna. Vaikutustarkkailussa ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia havaittiin kalastossa ainoastaan Greggörenillä. Vuonna 216 alueen saalis oli jälleen palautunut lähelle ennakkotarkkailuvuoden saalista. VIITTEET Aaltonen E - K 28: Pietarsaaren edustan merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma Moniste 9 s. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari. Aaltonen E-K & Kalliolinna M 211: Pietarsaaren merialueen tila jakson velvoitetarkkailutulosten perusteella. Moniste 24 s. Pietarsaari 211. Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T & Vuori K-M 212: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöhallinnon ohjeita 7/ s. Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 217: Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja Kruunupyyssä ja kuukausittainen lämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 216. (Sähköposti ) Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 217: Jääpäivien lukumäärä talvella 215/216. (Sähköposti ) Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 217: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla 216. (Sähköposti ) Keränen J 217a: Oy Alholmens Kraft Ab. Pietarsaaren lämpövoimalan vesistötarkkailut Pietarsaaren merialueella vuonna 216. Pöyry Finland Oy. Moniste 17 s + liitteet. Keränen J 217b: Pietarsaaren Satama. Pietarsaaren satama- ja väyläruoppauksien kalataloudellinen tarkkailu 216. Pöyry Finland Oy. 21 s + liitteet. Korpinen P, Kiirikki M, Lauri H & Inkala A 24: Bothnian Bay 3-D-water quality and ecosystem model: Technical Report. Manuscript 57 s. Kujala N 212: Pietarsaaren satama, vuosiyhteenveto 211. Kujala N 214: Pietarsaaren Sataman hule- ja sadevesijärjestelmien täsmennys (s-posti ) Ljungberg, R., Pikkarainen, A., Lehtiniemi, M. Urho, L Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen ympäristö 1/211. Nurttila R 217: Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä. Pörkenäsin leirikeskuksen jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu. Vuosiyhteenveto 216. Ahma ympäristö Oy. Nyman C 217: Pietarsaaren merialueen pohjaeläinseuranta 217. Moniste 9 s + liitteet. UPM Kymmene Oyj 216a: Luodon-Öjanjärven pinnankorkeudet ja juoksutukset 216. UPM Kymmene Oyj 215b: Kuormitusraportit 216. Perus, J. & Österberg, M BBI-excel makron opas (v. lokakuu 212). Seinä A & Peltola J 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suoman merialueella Finnish Marine Research. N:o s. Helsinki Sillanpää T & Virtanen J 217. Pietarsaaren Vesi. Alhedan jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti vuosi 216. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari s + liitteet. Westberg V & Lax H-J (toim.) 216: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma. Vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 221. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja Wistbacka B 217: : Kalataloustarkkailun vuosittainen tiedonkeruu. Vuori K-M, Mitikka S & Vuoristo H 29: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/ 29. Suomen ympäristökeskus. Helsinki 29.

36 34 LIITTEET 1 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun havaintopaikkaluettelo 2 Analyysitulokset (laajat näytteenotot) 3 Analyysitulokset (intensiiviseuranta) 4 Perifytontulokset 5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vuoden 216 tulokset pisteeltä P64 6 Kalastuskuntakohtaiset tiedot 216 (Norra svenska fiskeområdet) 7 Uimarantojen valvontatulokset Levähavainnot Ådön kalasatamassa Pohjaeläintuloskooste vuodelta 216 (Curt Nyman) 1 OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina NabLabs Oy: analyysimenetelmät 216/ Pietarsaaren merialue 12 Päivitettyjen kriteerien mukaiset parametrikohtaiset vedenlaadun luokat Pietarsaaren edustan havaintopisteillä vuosina

37 Liite/ Bilaga 1 Havaintopaikkaluettelo, Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu Tunnus ja nimi/ Kod och namn YK pohj. YK itä Näytesyvyys, m HUOM kartoituskierrokset*) **) P 51, Vanha Hamina/ Gamla Hamn , 1 P 52, Alholmsfjärden , 1 intensiivipiste, ja pintavesi bakteerit P 53, Gräggören , 5, 1 ja pintavesi bakteerit P 54, Risöhäll = Sandgrundet , 1 intensiivipiste, ja pintavesi bakteerit P 55, Svinören , 1 P 61, Rajstall , 1 P 62, Ådön Gräsgrundet , 5, 1, 1 intensiivipiste P 64, Nygrundet Mässkär , 5, 1, 15, 1 intensiivipiste P 65, Ören Ripgrundet , 5, 1, 1 P 66, Hälsingöfjärden , 1 P 67, Lillgrundet , 1 intensiivipiste P 71, Truthällan , 5, 1 P 73, Fäboda 3 km W , 5, 1 P 75, Kallan 2,5 km W , 5, 1, 15, 1 P 78, Orrskärsfjärden , 5, 1 P 79, Kackursfjärden , 1 intensiivipiste L 5, Larsmosjön, Gertruds , 1 intensiivipiste L 6A, Fårholmsströmmen , 1 intensiivipiste Mä 1 Mässkär N 1, 1 optio Pö 1 Pörkenäs W 1, 1 optio *) Kartoituskierroksen näytteenottosyvyydet: taulukon mukaiset näytesyvyydet + avovesiajalla 2 m **) Intensiivikierroksella näytteet 1 m + 2 m Analyysivalikoimat: Kartoituskierrokset (yhteensä 4 kertaa: helmi maaliskuu, toukokuu, elokuu ja lokakuu) - 1m ja 1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, ph, johtokyky/ saliniteetti, O 2 + kyll % (maalis ja elokuu), väri (komparaattori), sameus, kok N, NO 2+3 N ja NH 4 N, kok P ja PO 4 P, TOC, Fe - Välisyvyyksien näytteet: lämpötila, johtokyky/ salin (talvella kokonaisravinteet) - 2 m kokoomanäytteet: avovesiajalla a klorofylli - Pintavesinäytteet (P51, 52 ja 53): fekaaliset streptokokit eli enterokokit Intensiivikierrokset (yhteensä 6 kertaa avovesiajalla: kesäkuu 1, heinä elokuu yhteensä 4, syyskuu 1) - 1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, ph, johtokyky/ saliniteetti, väri (komparaattori), sameus, kok N, NO 2+3 N, NH 4 N, kok P ja PO 4 P - 2 m näytteet: a klorofylli

38 Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus , cm, , cm, , cm ympäristöasiantuntija Hästgrundetin ja Gertrudin patoluukut olivat kiinni Pilvisyys 2/8 4-7/8 5-8/ Lämpötila +6 ast. C 3-6 ast. C +3 ast. C arja.palomaki@nablabs.fi Tuulen nopeus 5 m/s 6 m/s 3-1 m/s Jakelu: Tuulen suunta SW W N UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/Bilaga 2.1 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Maaliskuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P51. Vanha Hamina P KaK P52. Alholmsfjärden P KaK Näytteenottaja Lisätiedot P53, Gråggören P53 havaintopaikalle ei päästy jäätilanteen takia P54. Risöhäll=Sandgrund P KaK P55, Svinören P55 havaintopaikalle ei päästy jäätilanteen takia P61. Rajstall P KaK P62, Ådön-Gräsgrundet P62 havaintopaikalle ei päästy jäätilanteen takia P64, Nygrundet-Mässkär P64 havaintopaikalle ei päästy jäätilanteen takia P65. Ören-Ripgrund P KaK P66. Hälsingöfjärden P KaK P67. Lillgrundet P KaK P71. Truthällän P KaK P73, Fäboda P73 havaintopaikalle ei päästy jäätilanteen takia P75, Kallan P75 havaintopaikalle ei päästy jäätilanteen takia P78, Orrskärsfjärden P78 havaintopaikalle ei päästy jäätilanteen takia P79. Kackursfjärden P KaK L5 Luodonjärvi (Gertruds) L KaK L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A KaK Mä1. Mässkär N Mä KaK Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

39 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 2.1 Pietarsaaren merialue Maaliskuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 216E Laskettu sähkönjohtavuudesta Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. ph Väri Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttämitt aus 25813: : :1994 SFS 321: :212. komparaattori : :98 (modif.) 11732:25 J-46 J :1996 (modif.) J-4 J :1997 * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mg Pt/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51.1m P51 1m P51 2m P52.1m P52 1m P52 3m P54.1m P54 1m < P54 2.7m P61 1m P61 3.8m P65 1m P65 5m P65 1m P m P66 1m < P66 2.1m P67 1m < P67 2.1m P71 1m P71 5m P71 7.5m P79 1m < P79 3.2m L5 1m < L5 5m < L6A 1m < Mä1 1m Mä1-1m :9 modif.

40 P51, Vanha Hamina P ,3 2,7 KiKa P52, Alholmsfjärden P ,2 4,1 KiKa P53, Gråggören P , 14,4 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,9 3,9 KiKa P55, Svinören P ,9 4,2 KiKa P61, Rajstall P ,3 4,4 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,5 14,8 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,2 18, KiKa P65, Ören-Ripgrund P ,8 13,2 KiKa P66, Hälsingöfjärden P ,1 3,1 KiKa P67, Lillgrundet P ,1 2,7 KiKa P71, Truthällän P ,5 9,2 KiKa P73, Fäboda P ,7 11,9 KiKa P75, Kallan P ,6 2,4 KiKa P78, Orrskärsfjärden P ,4 1,8 KiKa P79, Kackursfjärden P ,2 4,5 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,1 7,2 KiKa Näytteenottaja L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,9 2,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Lisätiedot Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 2.2 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Toukokuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkö- syvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Taustatiedot: Meriveden korkeus ,2 cm, ,9 cm, cm Säätiedot: Patoluukut: 9.5. Gertrudin ja Hästgrundetin toinen luukku auki, toinen kiinni; 1.5. Gertrudin molemmat luukut Lämpötila 1-11 ast. C 9 ast C 9 ast C Arja Palomäki kiinni; Gertrudin molemmat luukut kiinni, Hästgrundetin toinen luukku auki, toinen kiinni Tuulen nopeus 4-5 m/s 3 m/s 3 m/s ympäristöasiantuntija Tuulen suunta N NE N Jakelu: Pilvisyys 5/8 7/8 1/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

41 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 2.2 Pietarsaaren merialue Toukokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttämitt aus ISO 727: :199 4 SFS 321: :212, komparaattori SFS 5772: :2 Laskettu sähkönjohtav uudesta :98 (modif.) J :25 J :1996 (modif.) Sis. men. J- 4 J :1997 * * * * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m ,1 P51 1m ,8 3, ,4 1 1, ,8 9 P51 2m ,7 11,7 3, ,4 1 1, ,5 1 P51-2m ,3 P52,1m ,1 P52 1m ,7 3, ,3 12 1, ,3 93 P52 3m ,1 11,6 3, ,3 11 1, ,3 15 P52-2m ,2 P53,1m ,1 P53 1m ,7 4,7 88,6 7, 18 <, ,7 1 6 P53 5m , 49 P53 9,1m ,4 13,4 1, ,5 3 2, ,4 15 P53-2m ,3 P54,1m ,1 P54 1m ,1 5,2 45,6 6,7 2 <, ,2 1 7 P54 2,7m ,9 12,8 5,2 67,8 6,7 18 <, ,2 1 7 P54-2m ,2 P55 1m ,8 6,1 16,7 6,5 18 <, ,1 1 8 P55 3,2m ,2 11,8 4, ,9 15 <, ,7 1 2 P55-2m ,5 P61 1m , 2, ,3 12 1, ,7 91 P61 3,8m ,4 11,8 2, ,4 11 1, ,7 81 P61-2m ,6 P62 1m ,7 2, ,4 9 1, ,9 73 P62 5m ,3 42 P62 1m ,7 522 P62 13,7m ,8 2,6, ,6 2 2, ,7 84 P62-2m ,6 P64 1m ,3 1,8 44 7,6 6 2, ,6 3 P64 5m ,9 444 P64 1m ,3 537 P64 15m ,6 551 P64 16,7m ,1, ,6 15 3, < 2 5,3 55 P64-2m ,6 P65 1m ,9 1, ,5 6 2, ,1 35 P65 5m ,3 458 P65 1m ,2 526 P65 12,6m ,2 3,2, ,6 2 2, < 2 5,5 8 P65-2m , :9 modif.

42 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/2 Liite/ Bilaga 2.2 Pietarsaaren merialue Toukokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttämitt aus ISO 727: :199 4 SFS 321: :212, komparaattori SFS 5772: :2 Laskettu sähkönjohtav uudesta :98 (modif.) J :25 J :1996 (modif.) Sis. men. J- 4 J :1997 * * * * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P66 1m ,5 3, ,1 15 <, ,1 1 3 P66 2,1m ,1 13,2 2, ,2 14 <, ,9 1 2 P66-2m , P67 1m ,2 4, 14 7,1 18 <, ,2 1 4 P67 2,1m ,7 13,2 4, 15 7, 18 <, ,3 1 5 P67-2m ,5 P71 1m ,5 2,1 48 7,6 7 2, ,5 35 P71 5m ,6 413 P71 7,5m ,2 7,8 1, ,6 6 2, ,6 29 P71-2m ,7 P73 1m ,1 2, ,5 7 2, ,9 11 P73 5m , 53 P73 1m ,9 3,7, ,5 2 2, < 2 5,3 69 P73-2m , P75 1m ,4 1, ,5 35 2, , 2 P75 5m , 546 P75 1m ,7 553 P75 15m ,2 562 P75 19m ,4 1,8, ,6 1 3, < 2 4,8 27 P75-2m ,5 P78 1m ,4 2,2 53,9 6,8 13 <, , 1 5 P78 5m ,1 489 P78 1m ,8 4,, ,5 3 2, ,9 27 P78-2m ,9 P79 1m ,3 2,4 26,8 6,8 14 <, ,2 1 2 P79 3,2m ,5 12,1 2,5 33,4 6,8 14 <, ,7 1 2 P79-2m , L5 1m ,2 2,1 7,1 6,6 12 <, ,3 1 3 L5 5m ,2 11,2 2,6 7,1 6,6 12 <, ,5 1 4 L5-2m ,4 L6A 1m ,3 5,8 8,5 6,3 2 <, ,7 2 2 L6A -2m , :9 modif.

43 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 2.3 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Elokuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P51, Vanha Hamina P ,1 2,9 Juh P52, Alholmsfjärden P ,4 4,3 Juh P53, Gråggören P , 14,7 Juh P54, Risöhäll=Sandgrund P ,6 4, Juh P55, Svinören P ,5 4,4 Juh P61, Rajstall P ,9 4,6 Juh P62, Ådön-Gräsgrundet P ,9 14,6 Juh P64, Nygrundet-Mässkär P ,9 17,8 Juh P65, Ören-Ripgrund P ,7 13,1 Juh P66, Hälsingöfjärden P ,8 3,4 Juh P67, Lillgrundet P ,6 3, Juh P71, Truthällän P ,9 9, Juh Näytteenottaja Lisätiedot P73, Fäboda P Juh Havaintopaikalle ei päästy kovan tuulen takia P75, Kallan P Juh Havaintopaikalle ei päästy kovan tuulen takia P78, Orrskärsfjärden P ,4 1,9 Juh P79, Kackursfjärden P ,5 4,6 Juh L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,6 6,8 Juh L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,4 2,7 Juh Mä1, Mässkär N Mä ,1 5,9 Juh Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus cm Lämpötila ast. C ympäristöasiantuntija Gertrudin toinen patoluukku auki, toinen kiinni, Hästgrundetin patoluukut auki Tuulen nopeus 3-4 m/s Tuulen suunta SW-W Pilvisyys 2-8/8 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

44 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 2.3 Pietarsaaren merialue Elokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttä mittaus 25813: :19 96 ISO 727: :199 4 SFS 321:1 979 ISO 7887:212, kompar. SFS 5772: :2 Laskettu sähkönjoht avuudesta ISO :98 (modif.) J-46 J-42 ISO 13395:19 96 (modif.) * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m 269-1,1 86 P51 2m ,9 11,8 9, ,5 45 2, ,5 53 P51 1m , 13,1 9, ,4 7 2, <,4 48 P51-2m ,6 P52,1m 268-1,1 8 P52 1m , 13,2 9,8 94 2, ,6 5 2, ,5 8 P52 3m ,3 12,8 9,9 94 2, ,7 4 2, <,4 43 P52-2m ,3 P53,1m , 46 P53 1m , 15,2 9, 89 3,2 36 7,4 13 1, ,4 1 1 P53 5m , 13,4 514 P53 9,1m ,7 9,2 9, ,6 25 3, P53-2m ,7 P54,1m 266-1,1 25 P54 1m , 14,3 7,5 73 5, ,9 26 <, ,2 2 3 P54 2,7m , 14,3 8,3 81 5, ,2 14 1, ,4 1 3 P54-2m ,7 P55 1m , 15,6 7,6 77 6,3 99,5 6,7 24 <, ,4 3 1 P55 3,2m ,4 12,6 9,4 88 2, ,5 6 2, ,4 5 P55-2m ,8 P61 1m , 13,5 9,8 94 1, ,7 4 2, ,1 32 P61 3,8m ,6 13,5 1,1 97 1, ,7 35 2, < 2 7,7 34 P61-2m ,2 P62 1m , 14,3 9,9 97 1, ,7 3 2, < 2 7,7 17 P62 5m , 14,2 522 P62 1m , 13,7 519 P62 13,7m ,6 1,4 9,8 88 1,4 56 7,5 3 3, ,8 22 P62-2m ,5 P64 1m , 14,6 9,7 95, ,8 2 3, < 2 6,3 51 P64 5m , 14,5 559 P64 1m , 14,5 56 P64 15m , 11,8 557 P64 16,7m ,8 9,1 9,7 84, ,5 15 3, < 2 5,9 8 P64-2m ,1 Sis. men. J- 4 Sis. men. J- 41 SFS- EN 1484: 1997 ISO 11885:9 modif.

45 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/2 Liite/ Bilaga E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttä mittaus 25813: :19 96 ISO 727: :199 4 SFS 321:1 979 ISO 7887:212, kompar. SFS 5772: :2 Laskettu sähkönjoht avuudesta ISO :98 (modif.) J-46 J-42 ISO 13395:19 96 (modif.) * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P65 1m , 14,2 9,9 97 1, ,8 3 2, < 2 7,4 13 P65 5m , 14,1 541 P65 1m , 14,1 549 P65 12,6m ,1 14,1 9,9 96, ,8 25 3, < 2 6,7 92 P65-2m , P66 1m , 15,8 8,9 9 2, ,4 13 1, ,1 1 4 P66 2,1m ,4 13,7 6,8 65 2, ,4 1 1, ,1 62 P66-2m ,3 P67 1m , 15,3 8,7 87 4, ,4 16 1, ,6 1 9 P67 2,1m , 15,3 8,5 85 4, ,3 16 1, ,8 2 P67-2m , P71 1m , 14,6 9,9 97 1,6 57 7,7 45 2, < 2 8,4 2 P71 5m , 14,5 57 P71 7,5m , 12, , ,6 3 2, < 2 8,5 15 P71-2m ,5 P78 1m , 14, , ,2 17 1, ,8 1 5 P78 5m , 1,4 558 P78 1m ,9 8,2 9,6 81 1, ,4 15 3, < 2 5,7 11 P78-2m ,6 P79 1m , 16,6 8,2 84 4,9 11,4 6,7 2 <, ,9 2 6 P79 3,2m ,6 16,1 8,2 83 3,3 81 6,9 2 <, ,7 2 1 P79-2m ,9 L5 1m , 16,1 8,6 87 4,5 8,1 6,7 2 <, ,9 3 1 L5 5m ,8 16 8,2 83 4,7 8,1 6,7 24 <, ,8 3 1 L5-2m ,4 L6A 1m , 16,1 7,6 77 6,5 8,5 6,4 23 <, ,5 3 L6A -2m ,2 Mä1 1m , 14 1,1 98 1, , , < 2 16 Mä1-1m ,9 13,9 1,1 98 1, , , < 2 17 Mä1-2m ,2 Sis. men. J- 4 Sis. men. J- 41 SFS- EN 1484: 1997 ISO 11885:9 modif.

46 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 2.4 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Lokakuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P51, Vanha Hamina P ,8 2,5 KiKa P52, Alholmsfjärden P ,1 3,9 KiKa P53, Gråggören P ,2 13,3 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,1 3,6 KiKa P55, Svinören P ,1 4, KiKa P61, Rajstall P ,3 4,2 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,8 14,4 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,8 17,4 KiKa P65, Ören-Ripgrund P ,3 12,7 KiKa P66, Hälsingöfjärden P ,2 3, KiKa P67, Lillgrundet P ,1 2,6 KiKa P71, Truthällän P ,6 8,6 KiKa P73, Fäboda P ,8 11, KiKa P75, Kallan P ,5 19,6 KiKa P78, Orrskärsfjärden P ,8 1,8 KiKa P79, Kackursfjärden P ,1 4,4 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,8 7, KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,9 2,9 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus ,9 cm Lämpötila 6 ast. C 6 ast. C 3 ast. C ympäristöasiantuntija Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 1-4 m/s 5-8 m/s 5-6 m/s Tuulen suunta S S S Pilvisyys 8/8 8/8 7/8 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

47 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 2.4 Pietarsaaren merialue Lokakuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttä mittaus ISO 727-1: :199 4 SFS 321: :212, komparaattori SFS 5772: :2 Laskettu sähkönjohta vuudesta ISO :98 J-46 J :1996 Sis. men. J- 4 Sis. men. J :19 97 * * * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m ,1 3 P51 1m , 6,1 1, ,6 3 2, ,5 24 P51 2m ,5 6,1 1, ,6 3 2, ,8 24 P51-2m ,4 P52,1m ,1 1 P52 1m , 6,7 1, ,6 25 3, ,8 21 P52 3m ,9 6,7 1, ,6 3 3, ,9 19 P52-2m ,7 P53,1m ,1 3 P53 1m , 6,7 1, ,7 25 3, ,6 18 P53 5m , 6,6 547 P53 9,1m ,3 6,6 1, ,6 25 3, ,4 18 P53-2m ,9 P54,1m ,1 1 P54 1m , 8,4 4,5 45 7,5 11 2, ,7 1 1 P54 2,7m ,6 8,4 4,4 44 7,5 12 2, ,3 1 1 P54-2m ,9 P55 1m , 9,8 3, ,6 9 2, ,8 72 P55 3,2m , 9,7 3, ,4 9 2, ,9 63 P55-2m ,8 P61 1m , 6,1 1, ,7 25 3, < 2 6,7 16 P61 3,8m ,2 6,1 1, ,7 25 3, ,8 18 P61-2m ,5 P62 1m , 6,8, ,7 2 3, < 2 6,2 93 P62 5m , 6,7 551 P62 1m , 7,1 555 P62 13,7m ,4 7,1 1, ,7 2 3, < 2 6, 73 P62-2m ,5 P64 1m , 8,2, ,7 15 3, < 2 5,6 34 P64 5m , 8,3 559 P64 1m , 8,2 558 P64 15m , 8,2 559 P64 16,7m ,4 8,1, ,7 15 3, < 2 5,8 49 P64-2m , :9 modif.

48 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 2/2 Liite/ Bilaga E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttä mittaus ISO 727-1: :199 4 SFS 321: :212, komparaattori SFS 5772: :2 Laskettu sähkönjohta vuudesta ISO :98 J-46 J :1996 Sis. men. J- 4 Sis. men. J :19 97 * * * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P65 1m , 8,1, ,7 15 3, < 2 5,6 43 P65 5m , 8,2 559 P65 1m , 8,1 558 P65 12,6m ,7 7,9, ,7 15 3, < 2 5,7 68 P65-2m ,5 P66 1m , 5,7 3, 318 7,5 12 1, ,2 1 3 P66 2,1m , 5,7 3, 318 7,5 12 1, ,2 1 3 P66-2m , P67 1m , 6,8 3, ,6 11 2, ,7 1 1 P67 2,1m ,6 6,7 3, ,6 12 2, , 1 P67-2m ,8 P71 1m , 6,8 1, ,6 25 2, ,9 14 P71 5m , 6,8 539 P71 7,5m ,6 6,9 1,1 54 7,7 25 2, < 2 6,8 13 P71-2m ,2 P73 1m , 8,6, ,6 15 3, < 2 5,3 14 P73 5m , 8,7 566 P73 1m , 8,6, ,6 1 3, < 2 5,3 14 P73-2m ,5 P75 1m , 8,6, ,4 1 3, < 2 5,6 14 P75 5m , 8,7 566 P75 1m , 8,7 566 P75 15m , 8,6 565 P75 19m ,6 8,2, ,5 15 3, < 2 5,3 17 P75-2m ,4 P78 1m , 7,2 2, ,4 16 1, ,8 1 1 P78 5m , 8, 524 P78 1m ,8 8,4 1, ,4 25 3, ,3 16 P78-2m ,8 P79 1m , 6, 3,5 7,2 7,1 23 <, ,7 2 6 P79 3,2m ,4 6,7 2, ,3 18 1, ,2 1 6 P79-2m ,5 L5 1m , 6,3 4, 8,8 6,8 28 <, ,2 3 2 L5 5m , 6,3 4, 8,8 6,7 28 <, ,3 3 2 L5-2m ,3 L6A 1m , 5,2 7,3 9,2 6,8 23 <, ,6 2 6 L6A -2m , :9 modif.

49 Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.1 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Viikko 24 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P ,1 3,8,, KaK P54, Risöhäll=Sandgrund P , 3,6,, KaK P62, Ådön-Gräsgrundet P , 14,6,, KaK P64, Nygrundet-Mässkär P ,5 17,5,, KaK P67, Lillgrundet P ,2 2,5,, KaK P79, Kackursfjärden P ,2 4,3,, KaK L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,9 4,5,, KaK L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,8 2,6,, KaK Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: Meriveden korkeus -35 cm Lämpötila ast. C Arja Palomäki Gertrudin ja Hästgrundetin patoluukut auki Tuulen nopeus 1-6 m/s ympäristöasiantuntija Tuulen suunta E Pilvisyys 5-7/8 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

50 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.1 Pietarsaaren merialue Viikko 24 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttämitt aus 727: :1994 SFS 321: :212, komparaattori SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohta vuudesta :98 (modif.) J-46 J :1996 (modif.) J-4 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52-2m ,7 P52 1m , 14, 3, ,8 6 2, P54-2m ,4 P54 1m , 17, 3,2 25 7,8 13 1, P62-2m ,5 P62 1m , 13, 1, ,1 4 2, < 2 P64-2m ,8 P64 1m , 11,1 1, , 2 2, < 2 P67-2m ,9 P67 1m , 16,2 2, ,8 8 1, P79-2m , P79 1m , 15,9 2,5 11 7,2 12 <, L5-2m ,6 L5 1m , 15,2 4,8 7,7 6,9 15 <, L6A -2m ,6 L6A 1m , 16,3 7,2 9,4 6,9 18 <, J-41

51 P52, Alholmsfjärden P ,9 4,2,, KaK P54, Risöhäll=Sandgrund P ,8 3,9,, KaK P62, Ådön-Gräsgrundet P ,5 14,6,, KaK P64, Nygrundet-Mässkär P ,5 17,8,, KaK P67, Lillgrundet P ,9 2,9,, KaK P79, Kackursfjärden P ,2 4,7,, KaK L5 Luodonjärvi (Gertruds) L , 6,8,, KaK L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,8 2,7,, KaK Näytteenottaja Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Lisätiedot Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.2 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Viikko 28 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Taustatiedot: Säätiedot: Meriveden korkeus cm, cm Lämpötila 16-2 ast. C Arja Palomäki Gertrudin toinen patoluukku auki, toinen kiinni, Hästgrundetin patoluukut auki Tuulen nopeus 2-3 m/s ympäristöasiantuntija Tuulen suunta E Pilvisyys 5-6/8 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

52 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.2 Pietarsaaren merialue Viikko 28 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttä mittaus ISO 727: :199 4 SFS 321: :212, komparaattori SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav :98 uudesta (modif.) J-46 J :1996 (modif.) J-4 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52-2m ,3 P52 1m , 16,7 4, ,2 12 1, P54-2m ,4 P54 1m , 19, 5,7 35,9 7, 24 <, P62-2m , P62 1m , 16,8 2, ,6 9 1, P64-2m ,8 P64 1m , 16,1, ,8 3 2, P67-2m , P67 1m , 18,6 4,3 76,2 7,2 2 <, P79-2m , P79 1m , 18,5 2,5 31,1 6,9 16 <, L5-2m ,5 L5 1m , 17, 2,8 8,2 6,8 16 <, L6A -2m , L6A 1m , 17,3 6,7 9,1 6,5 2 <, J-41

53 P52, Alholmsfjärden P ,9 4,3 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,9 4, KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P , 14,6 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,2 17,8 KiKa P67, Lillgrundet P ,9 2,9 KiKa P79, Kackursfjärden P ,8 4,7 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,9 6,8 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,8 2,7 KiKa Näytteenottaja Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Lisätiedot Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.3 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Viikko 29 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Taustatiedot: Säätiedot: 2.7. Meriveden korkeus Lämpötila ast. C Arja Palomäki Gertrudin ja Hästgrundetin toinen patoluukku auki, toinen kiinni Tuulen nopeus m/s ympäristöasiantuntija Tuulen suunta Pilvisyys 1-2/8 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

54 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.3 Pietarsaaren merialue Viikko 29 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttämitt aus 727: :1994 SFS 321: :212, komparaattori SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta :98 (modif.) J-46 J :1996 (modif.) J-4 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52-2m ,7 P52 1m , 19,5 4,4 23 7,8 16 1, P54-2m , P54 1m , 21,5 6,8 77,3 7,1 22 <, P62-2m ,5 P62 1m , 18,9 3, 265 7,5 14 1, P64-2m ,1 P64 1m , 16,7, ,8 2 2, < 2 P67-2m ,8 P67 1m , 19,3 4, ,3 16 <, P79-2m ,1 P79 1m , 19,2 3,3 22,3 6,8 2 <, L5-2m ,1 L5 1m , 2, 4,1 8,5 6,7 2 <, L6A -2m ,2 L6A 1m , 19,1 7,4 7,9 6,5 2 <, J-41

55 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.4 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Viikko 31 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P ,4 4,1 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,9 4, KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P , 14,4 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P KiKa P67, Lillgrundet P ,8 2,9 KiKa P79, Kackursfjärden P , 4,6 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,9 6,9 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,8 2,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus ,4 cm Lämpötila 14-2 ast. C ympäristöasiantuntija Luodonjärven vedenkorkeus cm Tuulen nopeus 2-5 m/s Gertrudin ja Hästgrundetin molemmat patoluukut kiinni Tuulen suunta E Pilvisyys 5-7/8 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

56 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.4 Pietarsaaren merialue Viikko 31 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Kenttämitt aus 727: :1994 SFS 321: :212, komparaattori SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta :98 (modif.) J-46 J-42 J-4 * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m , 19,2 3, ,5 4 2, P52-2m ,3 P54 1m , 2,3 4, ,3 14 <, P54-2m ,2 P62 1m , 19,6 1, ,7 45 2, P62-2m , P64 1m , 19,1, ,8 2 2, < 2 P64-2m < 1 P67 1m , 19,7 5, ,4 12, P67-2m ,5 P79 1m , 2,7 4,5 25,1 6,8 18 <, P79-2m ,5 L5 1m , 2,8 5,3 8,4 6,6 18 <, L5-2m , L6A 1m , 2,1 6,4 6,9 6,7 18 <, L6A -2m ,5 J-41

57 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.5 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Viikko 36 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P ,1 4,3 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P ,2 4, KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P ,6 14,6 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P ,8 17,7 KiKa P67, Lillgrundet P ,3 2,9 KiKa P79, Kackursfjärden P ,8 4,8 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,8 7, KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,6 2,8 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus ,5 cm Lämpötila ast. C ympäristöasiantuntija Luodonjärven vedenkorkeus cm Tuulen nopeus 5-1 m/s Gertrudin ja Hästgrundetin toinen patoluukku auki, toinen kiinni Tuulen suunta NW Pilvisyys -1/8 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

58 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.5 Pietarsaaren merialue Viikko 36 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttä mittaus ISO 727: :199 4 SFS 321: :212, komparaattori SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta :98 (modif.) J :25 J :1996 (modif.) J-4 * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m , 13,7 4, ,6 12 2, P52-2m ,6 P54 1m , 13,5 4, ,6 8 2, P54-2m ,4 P62 1m , 13,7 2,5 49 7,7 5 2, P62-2m ,1 P64 1m , 13,4 1, ,8 3 2, < 2 P64-2m ,9 P67 1m , 13,7 4, ,5 12 1, P67-2m ,3 P79 1m , 14,1 4,4 19,8 6,8 2 <, P79-2m ,6 L5 1m , 14,1 5 8,4 6,7 23 <, L5-2m ,1 L6A 1m , 13,7 8,8 1,2 6,5 28 <, L6A -2m ,8 J-41

59 P52, Alholmsfjärden P ,8 4, SBi P54, Risöhäll=Sandgrund P ,2 3,8 SBi P62, Ådön-Gräsgrundet P ,6 14,4 SBi P64, Nygrundet-Mässkär P ,2 17,5 SBi P67, Lillgrundet P ,2 2,6 SBi P79, Kackursfjärden P , 4,4 SBi L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,8 7,2 SBi L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,7 2,7 SBi Näytteenottaja Lisätiedot Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.6 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Viikko 38 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: Arja Palomäki Meriveden korkeus cm Lämpötila 1 ast. C ympäristöasiantuntija Luodonjärven vedenkorkeus cm Tuulen nopeus 1-2 m/s Gertrudin ja Hästgrundetin patoluukut kiinni Tuulen suunta SE Pilvisyys 7/8 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

60 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.6 Pietarsaaren merialue Viikko 38 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttäm ittaus ISO 727: :199 4 SFS 321: :212, komparaattori SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohta vuudesta :98 (modif.) J-46 J :1996 (modif.) J-4 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m , 13, 2, ,6 6 2, P52-2m ,9 P54 1m , 14,3 3, 319 7,4 13 1, P54-2m , P62 1m , 12,7 1, 527 7,7 35 2, < 2 P62-2m ,4 P64 1m , 12,5, ,7 35 2, < 2 P64-2m ,4 P67 1m , 13,2 2, ,4 14 1, P67-2m ,4 P79 1m , 13, 3,3 79,5 7, 24 <, P79-2m ,5 L5 1m , 13,2 4,6 8,5 6,7 26 <, L5-2m ,2 L6A 1m , 12,4 8,7 1,7 6,7 28 <, L6A -2m ,1 J-41

61 Liite/ Bilaga 4 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Pietarsaaren merialueen perifyton Tarkkailukierros: Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Lisätiedot Ådo A Ådo A ,7 KiKa Ådo B Ådo B KiKa lautta ja ripustus olivat hävinneet Kackurinlahti A Kack A ,7 KiKa Kackurinlahti B Kack B ,1 KiKa Alholmenskraft B Alho B ,8 KiKa UPM Kymmene C UPM C ,4 KiKa Satama D Sat D ,8 KiKa Kaupunki A Kau A ,9 KiKa Mässkär E Mäss E , KiKa P1 P KiKa lautta ja ripustus olivat hävinneet Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin Arja Palomäki Taustatiedot: ympäristöasiantuntija meriveden korkeus +16,4 cm lämpötila 15-2 C pilvisyys 5-7/8 tuulen nopeus 2-5 m/s 216E Ei näytettä Kiintoa Kiintoa hh KlorofA K- K-17 K Näytenumero Näytteenottaja Ottopiste Ottosyvyys mg/m2 mg/m2 mg/m2 Ådo A 1, ,21 Ådo B 1, z Kack A 1, ,67 Kack B 1, ,78 Alho B 1, ,64 UPM C 1, ,67 Sat D 1, ,34 Kau A 1, ,21 Mäss E 1, ,97 P1 1, z

62 Liite/ Bilaga 5 Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen tulokset 216/ Vattenanalyser av NTM centralen i Södra Österbotten 216 (haettu ) P 64 Pietarsaaren edusta Näytepvm Syvyys Kok.syv. Näkösyv. lämpötila ph Sähkönj. Salin. Happi Happi Sameus Väri kok N NH 4 N NO 2+3 N kok P PO 4 P TOC SIO 2 klorof. m m C ms/m kyll.% mg/l FNU mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l ,6 2,5 18,2 7,7 51 2,8 96 8,9 2, ,4 6,9 1, , ,7 1, , ,6 1 5, ,6 13,8 7, , ,2 1, ,6 2, ,6 3,2 12,6 7,8 53 2,8 94 9,9 1, ,1 1 8,4 2, ,6 12,4 54 2,9 93 9,9 1, ,6 11,4 58 3,1 93 1,1,7 5, ,6 9,5 7,6 59 3,2 88 9,9, , ,6 4,6 Pisteeltä P62 ELY keskus ei ole analysoinut näytteitä vuosina E P ELY keskuksella ei talvinäytteitä vuosina 29, 21 ja

63 Liite/ Bilaga 6 FÅNGSTSTATISTIK FRÅN HAVSOMRÅDET UTANFÖR JAKOBSTAD 216; statistik uppsamlad från delägarlagen VESTERSUNSBY Fångster 216 LARSMO EUGMO FISKELAG FISKARGILLE KYRKOBY PÖRKENÄS TOTALT 215 sik lax gädda abborre öring lake nors strömm gös siklöja id braxen mört övrigt ål 1 1 harr totalt Kommentarer till årets statistik: Lax fångsten. En våldsam storm härjade i trakten i juni. En mängd lax- och sikfällor gick sönder. Laxarna simmade förbi norrut, p.g.a. detta Sik fångsten: Sikfångsten går ner p.g.a. sälproblem, sälarna äter sikarna från näten Braxen fångsten: Inga statliga bidrag för fiske av underutnyttjade arter 216 ANVÄNDA REDSKAP 216 Vestersundsby Larsmo ** Eugmo fiskelag fiskargille Kyrkoby Pörkenäs Nät: < 4 mm 396 ** 25 x x 5 x Nät: 4 5 mm maskstorlek 696 ** 865 x x 95 x Nät: > 5 mm maskstorlek 9 ** 1 x x 1 x Strömm fällor 2 ** Sikfällor/Laxryssja 23 ** 7 x x Lakryssjor x x Gäddsaxar x Katsor x 32 x x 7 Kastspön x 7 x x x Lakkrokar Sikkrokar metspön x x x 1 x ** yrkesfisket x=används ANTAL FISKARE 216 Fritidsfiskare Kommersiella f Totalt 216 Totalt 215 Larsmo by Eugmo by Vestersundsby V:fiskargille Kyrkoby Pörkenäs

64 Liite/ Bilaga 7 Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailu 216/ Samkonroll av havsområdet utanför Jakobstad 216 Vattenkvalitet vid allmänna badstränder 216/ Yleisten uimarantojen veden laatu 216 Jakobstads social- och hälsovårdsverket/ Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto Lähde: (luettu ) Badstrand/ Uimaranta Datum E. coli Colilert Intest enterok Sinilevä- Obs Bedömning pvm MPN/ 1 ml cfu/ 1 ml havainto Huom Arvio Laatuvaatimus/ Krav (STM 354/28) < 5 < 2 Bosund/ Brännbacka < 1 ei ei ok ei ei ok < 1 ei ei ok Kackur < 1 ei ei ok ei ei ok < 1 < 1 ei ei ok Sonamo < 1 < 1 ei ei ok < 1 ei ei ok < 1 <1 ei ei ok Kittholmen* < 1 ei ei ok FI ei ei ok < 1 < 1 ei ei ok < 1 ei ei ok Lillsand/ Pikkuhiekka* < 1 1 ei ei ok FI ei ei ok ei ei ok ei ei ok Storsand/ Isohiekka < 1 ei ei ok ei ei ok ei ei ok Fäboda Cafestrand* < 1 < 1 ei ei ok FI ei ei ok < 1 ei ei ok ei ei ok * Klassificerad som EU strand, d.v.s. > 1 besökare / dag vid högsäsong * Luokiteltu EU-rannaksi eli > 1 kävijää/ päivä sesonkiaikan Arvio ok: Vesi täyttää tutkimushetkellä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 354/28 vaatimukset. ok: Vattnet uppfyller vid tidpunkten för undersökningen de krav som ställs på badvattnen enligt Social- och hälsovårdsministeriets förordning nr 354/ 28. Kursiivi: Tulos ei täytä laatuvaatimuksia./ Resultatet uppfyller inte kraven. OBS/ Huom: Aistinvaraiset havainnot/ Organoleptiska observationer.

65 Liite/ Bilaga 8 Algobservationer 216 Ingår i Finlands miljöcentrals riksomfattande algobservationsprogram. Levähavainnot 216 Sisältyy Suomen ympäristökeskuksen valtakunnalliseen levähavainto-ohjelmaan. Observationsplats / havaintopaikka: Ådö fiskehamn / Ådön kalasatama Period / Ajanjakso Observationerna för det mesta på måndagar / Havainnot yleensä maanataisin Vecka Viikko Blågröna alger Sinilevää Bedömningsskala / Arviointiasteikko 3 = Ingen synbar förekomst / Ei havaittavaa esiitymistä 1 = Få alger / Vähän levää 2 = Rikligt med alger / Runsaasti levää 3 = Mycket rikligt med alger / Erittäin runsaasti levää - = Uppgifter saknas / Ei havaintoja Observatörer / Havainnoitsijat: Esa Koskela, Elinor Slotte Lähde: Järviwiki, (luettu )

66 Liite/ Bilaga 9 Pietarsaaren edustan merialueen pohjaeläinten yksilömäärien keskiarvot ja lajiluvut sekä biomassojen (märkäpaino) keskiarvot vuonna 216. Lajiluvussa ei ole otettu huomioon Oligochaeta indet. jos samassa näytteessä on lajilleen määritettyjä harvasukasmatoja. (Nyman 217) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi silltti lieju lieju siltti lieju lieju Näytteenoton syvyysväli 7,5 8, 3,9 4, 14,7 14,8 14,8 14,9 8,6 8,6 1, 1, Näytteiden lukumäärä Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² Hydra 16 8 TURBELLARIA 33 Cyanophthalma obscura NEMATODA 74 8 Marenzelleria Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA indet Limnodrilus 16 Limnodrilus hoffmeisteri Potamothrix hammoniensis Paranais frici Piscicola geometra 8 8 CLADOCERA OSTRACODA COPEPODA Neomysis integer 8 Chaoborus flavicans Procladius Chironomini 8 Chironomus semireductus t. 146 Summa Lajiluku, excl. Oligochaeta indet Märkäpaino Paikan nimi Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² Hydra,2,2 TURBELLARIA,7 Cyanophthalma obscura,16,163,179,7,37,28 NEMATODA,37,1 Marenzelleria,148 1,413 5,446,985,317 Manayunkia aestuarina,11,16 OLIGOCHAETA,124 2,14,143,55 1,811 1,295 Piscicola geometra,8,1 CLADOCERA,1,1,2 OSTRACODA,18,98,78,9,411,218 COPEPODA,2,2,2,3,2,7 Neomysis integer,5 Chaoborus flavicans,157,546 Procladius,82,27,32,38,146,2 Chironomini,2 Chironomus semireductus t. 4,231 Summa,39 2,768 1,867 5,628 7,97 2,433

67 Liite/ Bilaga 1 OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina Belastning från OSTP Finland Oy Ab under ären t/ vuosi 6 kok-n kg/vuosi 1 8 Fluoridi Luparaja 18 kg/a Tavoitearvo 3 t/a Cr Ni kg/ vuosi kg/ vuosi 3 25 Luparaja 25 kg/a Luparaja 16 kg/a Pb Cd kg/vuosi kg/vuosi 3 2,5 25 Luparaja 25 kg/a 2 Luparaja 2 kg/a 2 1, ,5,1,1,1, kg/vuosi Cu 3 2,5 2 1,5 1,5,,,

68 Liite/ Bilaga 11 MENETELMÄLIITE Pietarsaaren merialueen tarkkailu 216 Akkreditointi Määritysraja Analyysi (T111) Yksikkö Menetelmä Mittausepävarmuus Enterokokit (36 C 2 vrk) kpl/1 ml :2 *,5-3, ±,3, Fe (ICP-MS) µg/l :5 modif.,5 > 3 ±1 % * 5-2 ± 3, Fe (ICP-OES) µg/l 11885:9 modif. 5 > 2 ±15 % *,1-5 mg/l ±,4 mg/l, Happi mg/l 25813:1993,1 >5 mg/l ±8% *,5-4 mg/l ±,3 mg/l, Kiintoaine mg/l 872:25,5 >4 mg/l ±15% * 1-4 µg/l ±,4 µg/l, Klorofylli-A µg/l SFS 5772: >4 µg/l ±1 % * A14, 5-1 ±15, Kok. N µg/l perustuu :98 5 >1 ± 15% * 3-15 ±1,5, Kok. P µg/l J-4 3 >15 ±1 % * 3-15 µg/l ±2 µg/l, NH4-N µg/l Sis. menj-46 3 >15 µg/l ±15% * 2-2 µg/l ±2 µg/l, NO2,3-N µg/l 13395:1996 (modif.) 2 >2 µg/l ±1% ph * 1523:212,2 * 2-2 µg/l ±2 µg/l, PO4-P µg/l J-41 2 >2 µg/l ±1% Saliniteetti ppt *,1-1 FTU ±,1 FTU, Sameus FTU 727:2,1 >1 FTU ±15 % *,1-1 ms/m ±,2 ms/m, Sähkönjohtavuus ms/m 27888,1 >1 ms/m ±5% *,4-2 ±,2, TOC mg/l 1484:1997,4 >2 ±1 % * 5-5 mgpt/l ±5 mgpt/l, Väri komp. mg Pt/l 7887: ±1, >1 mgpt/l ±1% Nab Labs Oy / Espoo Survontie 9 D 45 Jyväskylä VAT no. FI

69 Liite/ Bilaga 12 Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 212) mukaiset parametrikohtaiset vedenlaatuluokat Pietarsaaren edustan havaintopisteillä vuosina N = kokonaistyppi, P = kokonaisfosfori, NS = näkösyvyys ja a klo = a klorofylli. Päivitetyt kriteerit (Aroviita ym. 212) Tyyppi/ Piste vesimuodostuma P N Chl NS P N Chl NS P N Chl NS P N Chl NS P N Chl NS 51 Ps Prs edusta , 1, ,5 1, ,5 1, ,7 1, ,6 1,1 52 Ps Prs edusta ,9 1, , 1, ,5 1, ,3 1, ,1 1,3 53 Ps Prs edusta ,2 1, , 1, ,1 1, ,6 1, , Ps Prs edusta ,7 1, ,3 1, , 1, ,9 1, ,1,9 55 Ps Prs edusta ,1, ,4, , 1, ,9 1, ,8,5 61 Ps Prs edusta ,8 1, ,5 1, ,5 1, ,2 1, ,2 1,9 62 Pu Kallan ,8 2, ,45 2, , 3, ,7 2, ,2 1,8 64 Pu Kallan ,5 3, ,6 4, ,6 5, , 4, ,4 3,2 65 Pu Kallan ,2 3, ,3 3, ,6 4, , 3, ,7 66 Ps Prs edusta ,7 1, ,3 1, ,, , 1, ,3 67 Ps Prs edusta ,5 1, ,1 1, ,8 1, ,2 1, ,7,9 71 Pu Kallan ,6 3, ,6 3, , 4, ,7 3, ,5 1,9 73 Pu Ukpyy ulko ,5 4, ,7 6, 1 2 1,6 6,6 8 26,5 5,1 75 Pu Kallan ,9 4, ,8 5, ,5 5, ,2 6,2 78 Ps L saaristo ,3 1, ,6 2, ,7 1, ,7 1, ,6,4 79 Ps Prs edusta ,6 1, ,8 1, ,3 1, ,7 1, ,7,9 Parametri Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kok P Pu alle yli 2 Kok P Ps alle yli 27 Kok N Pu alle yli 4 Kok N Ps alle yli 42 NS Pu yli 5,2 3,3 5,2 2,3 3,3 1,4 2,3 alle 1,4 NS Ps yli 3,8 2,4 3,8 1,7 2,4 1, 1,7 alle 1, a klo Pu alle 1,7 1,7 2,2 2,2 4,4 4,4 11 yli 11 a klo Ps alle 2,5 2,5 3,3 3,3 6,5 6,5 16 yli 16

70

71