Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset sisältää myös ruoppaustarkkailun tulokset syksyltä 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2011 - sisältää myös ruoppaustarkkailun tulokset syksyltä 2011"

Transkriptio

1 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset sisältää myös ruoppaustarkkailun tulokset syksyltä 2011 Eeva-Kaarina Aaltonen Tiia Sillanpää Pietarsaari 2012 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD ; :

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tarkkailun peruste Aineisto ja menetelmät Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit 3 2 Sääolot ja hydrologia 3 3 Kuormitus Jätevesikuormitus Lämpökuormitus Luodon-Öjanjärvi 8 4 Merialueen vedenlaatu Vedenlaatu talvella Vedenlaatu avovesiajalla Perifytonkasvatuksen tulokset Vedenlaadun muutokset Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit 21 5 Kalataloustarkkailu 23 6 Katsaus tarkkailualueen muihin selvityksiin vuonna Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pohjaeläintarkkailut vuonna Menetelmät Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat Ekologinen luokitus pohjaeläinindeksien perusteella Lämpötilakartoitukset Mässkärin luontoasema Pörkenäsin leirikeskus 28 7 Satama-altaan ruoppaus- ja läjitystöiden tarkkailun yhteenveto Tarkkailun peruste / päätös Satama-alueen ruoppaus- ja läjitystyöt syksyllä Tarkkailun toteutus Vedenlaatutarkkailu normaalitilanteissa Läjitysalueen tarkkailu normaalitilanteessa Meriläjityskelvottomien massojen ruoppauksen aikainen tarkkailu Tarkkailun tulokset Ruoppausalueen tarkkailu (R7) Läjitysalueen tarkkailu Kiinteiden pisteiden tarkkailu 34 8 Tiivistelmä 36 Lähdeluettelo Liitteet 1-14 Kansikuva: Eeva-Kaarina Aaltonen (2012)

3 1 Johdanto Tarkkailun peruste Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen (Pietarsaaren Vesi) sekä UPM Kymmene Oyj:n massa- ja paperitehtaiden sekä muiden yksiköiden jätevedet. Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n (OSTP) jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet. Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan samalle alueelle. Myös Pietarsaaren Satama osallistuu yhteistarkkailuun. Vuonna 2011 tehtiin myös satama-altaan ruoppausvaikutusten tarkkailua. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1. Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden tarkkailuvelvoitteet perustuvat seuraaviin Länsi- Suomen ympäristökeskuksen (LSU), Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (LSY) ja Vaasan hallintooikeuden (VHO) päätöksiin: Toimija Lupapäätös Pietarsaaren kaupunki/ Pietarsaaren Vesi LSY 45/2005/1 ( ) lupamääräyksest 8) ja 9), VHO2007/0568/2 ( ) UPM Kymmene Oyj LSY 85/2003/1 ( ) lupamääräys 40) VHO 00282/04/5101 ( ) Outokumpu Stainless Tubular Products Oy LSU-2002-Y-462 (111) lupamääräykset 14) - 20) Alholmens Kraft Oy Ab LSY 71/2003/3 lupamääräykset C1 ja C3, VHO 01/0142/4 Pietarsaaren Satama LSY 43/2006/2 ( ) lupamääräykset 20), 22) ja 23) Liikenneviraston Länsi- Suomen väyläyksikkö ja ESAVI/187/04.09/2010 lupamääräys 10) Pietarsaaren Satama Pietarsaaren edustalla noudatettiin vuonna 2011 vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa jaksolle (Aaltonen 2008), jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään LSU Y-524(121) ( ) ja Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö päätöksellään 2583/ 5723/ 2002 ( ). Tarkkailuohjelman päivityksessä vuonna 2008 tarkistettiin havaintopaikkojen ja näytteenottokertojen lukumääriä sekä analyysivalikoimia. Myös pohjaeläinseurantaan tehtiin muutoksia. Vuosittaista tarkkailua täydennetään määrävuosin tehtävin erillisselvityksin. Pietarsaaren Sataman ruoppaustarkkailuohjelma (Kujala 2011) on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksessa (EPOELY/35/07.04/2010) ja kalataloustarkkailuohjelma Pohjanmaan Ely-keskuksessa (POHELY/1822/5723/2011). Tässä yhteenvedossa käsitellään tarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 2011 vedenlaatu- ja vuosittaisen kalataloustarkkailun tiedot ja referoidaan vuoden aikana alueella tehtyjen muiden selvitysten tuloksia (kohta 7). Yhteenvedon on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. 1.2 Aineistot ja menetelmät Vuoden 2011 tarkkailuaineisto koostuu seuraavista osakokonaisuuksista: 1 talvinäytteenotto 16 meri- ja 2 järvipisteeltä (kuva 1) 3 avovesiajan laajaa näytteenottokierrosta 16 meri- ja 2 järvipisteeltä 6 avovesiajan näytteenottoa 6 meripisteeltä ja 2 Luodonjärven pisteeltä (intensiiviseuranta) Pietarsaaren Sataman ruoppaustarkkailun näytteenotot syksyllä perifytonkasvatusjakso (2 viikkoa) 10 havaintoalueella vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta ja leväseurannasta

4 2 Vedenlaatutarkkailun analyysitulokset ovat tämän yhteenvedon liitteinä 2 (laajat näytteenotot) ja 3 (intensiivitarkkailu). Ruoppaustarkkailun tulokset sisältyvät liitteeseen 3. Vuosina NabLabs Oy:n laboratoriossa Aquakem-menetelmällä määritettyihin fosfaattifosforituloksiin pitoisuusalueella 2-9 µg /l sisältyy normaalia suurempi mittausepävarmuus ja tulokset on tästä syystä merkitty vedenlaaturekisteriin lipputiedolla W (lipputieto epävarma tulos). Nab Labs Oy:n ilmoitus (Karvo ) asiasta on liitteenä 13. Pietarsaaren merialueen velvoitetarkkailun fosfaattifosforituloksia ei ole tämän vuoksi käytetty minimiravinnetarkasteluihin esim vuonna 2011 lupahakemusta varten tehdyssä yhteenvedossa (Aaltonen ja Kalliolinna 2011). Perifytontulokset ovat liitteenä 4 ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) vedenlaatutulokset liitteenä 5. Kalataloustarkkailun tiedot on koonnut Norra svenska fiskeområdet (Wistbacka 2012) ja ne ovat liitteenä 6. Yhteenvetotaulukko uimarantojen valvontatuloksista on liitteenä 7 ja valtakunnallisen leväseurannan tulokset Ådön kalasatamasta ovat liitteenä 8. Pohjaeläintulokset ovat liitteenä 9, Mässkärin luontoaseman jätevesitulokset liitteenä 10, OSTP:n kuormitus liitteenä 11 ja luettelo tarkkailussa käytetyistä menetelmistä on liitteenä 12. Pietarsaaren Sataman ruoppaustulokset sisältyvät liitteisiin 2 ja 3. Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialue, purkupaikat ja havaintopaikat. Vedenlaadun kartoituspisteitä ( ja ) on yhteensä 16 kpl, joista 8 on intensiiviseurannassa ( ).

5 3 Pietarsaaren edustalle on vuonna 2004 laadittu Perämeri Life hankkeen yhteydessä rehevöitymismalli (Korpinen ym 2004), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilanteiden vaikutuksia. Pietarsaaren edustan merialueen tarkkailuaineistoista on tehty yhteenvetoraportti jaksolta (Aaltonen ja Kalliolinna 2011). Vuonna 2010 tehtiin laaja pohjaeläinkartoitus (Nyman 2011) sekä kalataloustarkkailuun sisältyvät koekalastukset (Keränen 2011a) ja siian poikasnuottaukset (Keränen 2011b). 1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit Suomessa on vesienhoidon suunnittelun myötä siirrytty yleiseurooppalaiseen vesien luokittelujärjestelmään, jossa pintavedet (järvet, joet ja rannikkoalueet) on luokiteltu tyyppinsä mukaisia vertailuarvoja noudattaen viiteen laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono (Vuori ym 2009). Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien hyvän tilan säilyttäminen tai saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Pintavedet on jaoteltu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Kullekin tyypille on määritelty vertailuolot, jotka puolestaan ovat lähtökohtana ihmistoiminnan määrää kuvaavalle luokitukselle. Tyypittely on tehty erikseen jokivesille, järville ja rannikkovesille. Pietarsaaren edustan merialueella vesimuodostumat Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo sijoittuvat tyyppiin Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) ja vesimuodostumat Kallan ja Uudenkaarlepyyn ulkoinen merialue tyyppiin Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu). Jokisuiden vaihettumisvyöhykkeet sisältyvät sisempiin rannikkovesityyppeihin (Vuori ym 2009). Luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään fysikaalis-kemiallisia vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Talvinäytteistä käytetään pintaveden kokonaisravinnepitoisuuksia ja kasvukauden näytteistä kasviplanktonia kuvaavan a-klorofyllin pitoisuuksia ja näkösyvyyttä. Biologisena luokittelutekijänä on Perämeren alueella lisäksi pohjaeläimistö, jota kuvataan ns BBI-ELS-indeksin perusteella. Pietarsaaren edustan yhteistarkkailuaineistosta on tehty vedenlaatuparametrien perusteella havaintopaikkatasoinen luokitus, joka esitetään kappaleessa 4.5. Pohjaeläinindeksin perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen kartta on vastaavasti kappaleessa 6.2 (Nyman 2011). Vesimuodostumittain tehtävä kokonaisarvio ja ekologisen tilan määrittely tehdään seuraavan kerran vuonna 2015 vesienhoitoprosessin yhteydessä. 2 Sääolot ja hydrologia Vuoden 2011 sademäärät (Kokkola/Korplax) ja keskilämpötilat (Kruunupyy) lähimmiltä säähavaintoasemilta ja vertailujakson tiedot on esitetty kuvissa 2 ja 3 (Ilmatieteen laitos 2011). Jääpäivien lukumäärä näkyy taulukossa 1 (Ilmatieteen laitos 2012). Luodonjärven juoksutukset Hästgrundetista ja Gertrudsista ilmenevät kuvasta 4. Luodon-Öjanjärven ja meriveden korkeuden vaihtelut Pietarsaaren satamassa on esitetty liitteessä 1. Vuoden 2011 kokonaissadanta (634 mm) Kokkolan Korplaxissa oli normaalia (521 mm) hieman isompi. Alkuvuoden sadanta poikkesi selvästi pitkän ajan vertailusta siten, että tammikuuta lukuun ottamatta toukokuuhun asti satoi selvästi tavallista enemmän. Heinäkuu oli vähäsateinen, elo-lokakuu olivat runsassateisia ja marras- joulukuussa satoi taas vähän. Vain kesäkuu oli keskimääräinen (kuva 2). Vuoden keskilämpötila oli Kruunupyyssä 2,0 C lämpimämpi kuin vertailujaksolla. Erityisen kylmä oli ainoastaan helmikuu, jolloin lämpötila oli noin 4,5 C vertailujaksoa kylmempi. Ilman lämpötila oli, kuten yleensäkin huhtikuusta heinäkuuhun Kallanissa viileämpi kuin Kruunupyyssä (kuva 3).

6 4 Kuvat 2 ja 3. Kuukausisadanta Kruunupyyssä 2011 ja kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Pietarsaaren Kallanissa 2011 sekä jakson keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos 2011). Pysyvän jääpeitteen kesto oli talvella Pietarsaaren edustalla reilu viikon pitempi kuin vertailujaksolla , eli merialue oli jääpeitteen alla noin puoli kuukautta pitempään kuin edellistalvena. Jääpeitteen kesto oli siten lähes viisi kuukautta, alkaen joulukuun alussa ja päättyen huhti-/toukokuun vaihteessa. Taulukko 1. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä) ja vertailujaksolla (M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo, min = pienin ja max = suurin jaksolla ) (Seinä & Peltola 1991 ja Matero 2012) Paikka Talvi 2010/ A B C D E M Min Max Pietarsaari, satama Ådöskatan Mässkär Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudsissa, Strorströmmenissä ja Öjan Bågastissa (Krekilä) on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien virtaama on 5 m 3 /s, Storströmmenin 1 m 3 /s ja Bågastin virtaama 2 m 3 /s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun meren ja järven vedenpintojen ero on noin 5-10 cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pinnankorkeuden vaihteluista vuonna 1998 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpinta välillä cm (N 60 ). Luodon-Öjanjärven vedenpinnan korkeus ja juoksutukset vuonna 2011 ilmenevät liitteestä 1. Luodon-Öjanjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja tulvaluukkujen ja kalateiden aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 2011a, kuva 4). Luodonjärvestä mereen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna ,6 m 3 /s, eli selvästi isompi johtuen runsaista sateista kuin keskimäärin säännöstelymuutoksen jälkeen (vertailujakso ,4 m 3 /s) ja verrattuna vuoteen 2010 (24,1 m 3 /s). Juoksutus mereen jakautui siten, että Hästgrundetista juoksutettiin keskimäärin 17,7 m 3 /s (43 %), Gertrudsin tulvaluukuista 16,0 m 3 /s (38 %) ja kalateistä yhteensä 7,9 m 3 /s (19 %). Luodonjärven juoksutukset noudattelivat vuonna 2011 pitkälti normaalia jaksotusta, joskin maaliskuussa juoksutukset olivat hieman vähäisempiä kuin vertailujaksolla ( ). Kevättulva ajoittui huhtikuulle, nousi sangen korkealle ja laski nopeasti. Toukokuussa juoksutukset olivat selvästi vähäi-

7 5 sempiä kuin vertailujaksolla. Heinä-joulukuussa järvivettä juoksutettiin mereen enemmän, varsinkin heinä-, elo-, syys- ja lokakuussa (yli kaksinkertaisesti vertailujaksoon verrattuna). Kalatiet olivat auki läpi vuoden. Merialueelle levisi siten myös heinä-elokuussa humuspitoisia järvivesiä. Kuva 4. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 2011 (UPM Kymmene 2011) ja vertailujaksolla (Aaltonen ja Kalliolinna 2006). 3 Kuormitus Pietarsaaren edustalle tulee jäte-, jäähdytys- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivalumaalueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmene Oyj:n tehtailta ja Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luotsiaseman puhdistamoilta, joilla on oma kuormitus- ja vesistötarkkailunsa. Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n (OSTP) jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä. Bågastin kalatien vaikutusalue jää tämän tarkkailualueen pohjoispuolelle. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä. 3.1 Jätevesikuormitus UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto oli vuonna AD tonnia sellua. Tuotetusta sellusta 95 % eli t valkaistiin. Lisäksi valmistettiin tonnia puuvapaata paperia. Sellun ja paperin tuotanto oli noin 5 % edellisvuotista pienempi. Walki Oy:n teollisuuskääreiden tuotanto oli vuonna tonnia eli noin 10 % edellisvuotista pienempi.

8 6 UPM:n puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlahdessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM:n (2011 b.) puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdettu kiintoaineen, orgaanisen aineen (BOD) ja kokonaistypen kuormitus oli suurempi kuin edellisvuonna (kuva 5). AOX-kuormitus oli keskimäärin 200 kg/d eli lähes sama kuin vuonna Fosforikuormitus oli melko sama kuin vuonna Fosforikuormitus oli pienimmillään tammi- ja maaliskuussa, vain 9 kg/d ja suurimmillaan lokakuussa (29 kgp/ d) ja koko vuoden keskiarvo, 18 kg P/d oli pienempi kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo (28 kg P/d). Fosforikuormituksen kuukausitason (60 kgp/d) ja vuositason (55 kg/d) luparajat alittuivat selvästi. Muiltakin osin UPM:n ympäristöluvan mukaiset kuormitusrajat alittuivat vuonna Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (noin as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman sataman eteläpuolella (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jälkisaostuslaitoksessa, minne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten saniteettivedet. Vesistöön johdettu kuormitus oli lähes sama kuin vuonna 2010 (kuva 5). Lupaehdot saavutettiin kiintoaineen, COD Cr :n ja kok- P:n osalta kaikilla vuosineljänneksillä. Lähtevän veden BOD 7 -pitoisuus ylitti luparajan I-III vuosineljänneksillä. Puhdistustehot olivat koko vuoden keskiarvoina seuraavat: kiintoaine 95,6 %, BOD 7 96,4 %, COD Cr 92,9 % ja kok-p 97,4 %. Typpireduktio oli vuoden keskiarvona 27 % (Ahlström 2012). Kuva 5. Jätevesikuormitus vuosina UPM Kymmenen ja OSTP:n typpikuormitukset on eritelty vuodesta 1995 lähtien. (Pietarsaaren Veden lupaehdot lähtien neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU 10 mg/l, 95 %, COD Cr 75 mg/l, 85 % ja kok-p 0,3 mg/l, 95 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD 7 4,4 t O 2 /d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD Cr 70 t O 2 /d (60 t/d), fosfori 60 kg/d (55 kg/d) ja AOX 600 kg/ d (500 kg/d).

9 7 Jätevesien aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD, BOD) % ja fosforikuormituksesta 90 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n (56 %), kaupungin (40 %) ja OSTP:n (4 %) kesken. Jätevesien aiheuttama fosforikuormitus on pienentynyt tasaisesti 1980-luvulta lähtien muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Orgaanisen aineen (BOD, COD) kuormituksessa on myös havaittavissa aleneva trendi. Typpikuormituksessa ei ole havaittavissa vastaavaa muutossuuntaa. Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n Pietarsaaren tehtailla valmistetaan teräslevyistä ja nauhoista ruostumattomia sekä haponkestäviä putkia ja putkenosia yhteensä noin tonnia vuodessa (kapasiteetti noin t/vuosi). Putket peitataan happoaltaassa, jossa on typpihappoa, fluorivetyhappoa ja rikkihappoa sekä vettä. Peittausprosessissa muodostuvat jätevedet käsitellään kaksivaiheisella NaOH-saostuksella sekä vuonna 2007 käyttöön otetussa prosessissa, jossa pääosa typpihaposta on korvattu rikkihapolla. Jätevesiä muodostuu noin m 3 /kk ja ne johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samassa purkuputkessa kuin UPM Kymmenen jätevedet (Pekka Pynttäri s.posti 2010). OSTP:n typpikuormitus oli vuonna kg/v alittaen luvassa asetetun tavoitearvon ( kg/v). OSTP:n metallikuormitus on pienentynyt edelleen ja ympäristöluvassa asetetut kuormitus- ja pitoisuusrajat toteutuivat hyvin (taulukko 2). OSTP:n kuormituksen kehitys vuosina ja nykyisen luvan mukaiset kuormitusraja-/ tavoitearvot on esitetty liitteessä 11. Taulukko 2. Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot sekä vuoden 2011 toteutuneet pitoisuudet ja kuormitukset. Metalli Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Toteutunut pitoisuus 1. vuosineljännes Toteutunut pitoisuus 2. vuosineljännes Toteutunut pitoisuus 3. vuosineljännes Toteutunut pitoisuus 4. vuosineljännes Kuormitus raja-arvo (kg/a) Toteutunut kuormitus 2011 (kg/a) 2011 (mg/l) 2011 (mg/l) 2011 (mg/l) 2010 (mg/l) Kromi 0,5 0,38 0,36 0,46 0, ,1 Nikkeli 0,5 0,0043 0,004 0,019 0, ,16 Lyijy 0, Kadmium 0,1 0,0067 0,0097 0,005 0, ,1006 Kupari 0, ei raja-arvoa 0 Fluoridi ei raja-arvoa 16 20,05 20,2 12, ,77 ph ei raja-arvoa 10,9 10,7 10,9 10,83 ei raja-arvoa - kok-n ei raja-arvoa ei raja-arvoa Pietarsaaren sataman laitureiden ja satamakentän hulevedet johdetaan mereen neljän sade/hulevesikaivon kautta, jotka on varustettu hiekan- ja lietteenerottimilla sekä Laukko I:n linja lisäksi öljynerotuskaivolla. Hulevesikaivojen puhtaanapitoon on kiinnitetty vuodesta 2009 lähtien erityistä huomiota ja kiintoaine- ja ravinnekuorman pääsyä kaivoihin on pyritty rajoittamaan peittämällä kaivot suojamatoilla lastaus- ja purkutoiminnan ajaksi. Mereen johdettuja vesiä tarkkailtiin vuonna silmämääräisesti päivittäisten tarkastuskertojen yhteydessä eikä kirjattavia poikkeamia havaittu. Vuonna 2007 tehtyjen hulevesianalyysien perusteella on arvioitu, että satama-alueen hulevesistä aiheutuva kokonaiskuormitus on 500 mm vuosisadannalla noin 120 kg N/v, 9 kg P/ v ja kg kiintoainetta/vuosi (Kujala 2012). Sataman saniteettivedet kerätään umpikaivoon ja kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle, kunnes satama-alueelta rakennetaan viemäri jätevedenpuhdistamolle. Kappaleessa 7 on yhteenveto syksyllä 2011 aloitetun satama-alueen ja väylän ruoppauksen tarkkailusta. 3.2 Lämpökuormitus Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 2011 sähköä (1 501 GWh/v), kaukolämpöä (268 GWh/v) ja prosessihöyryä (107 GWh/v) yh-

10 8 teensä GWh/v eli TJ/ v. Polttoaineiden energiasisältö oli noin TJ. Polttoaineina käytettiin turvetta (35 %), hiiltä (9 %), puuta (47 %), yhdyskuntajätettä (REF, 7 %), peltomassaa ja 12 bar höyryä (yht n. 1 %) sekä öljyä (< 1 %) voimalaitoksen käynnistykseen. Turpeen ja puun osuus polttoaineesta lisääntyivät jonkin verran edellisestä vuodesta ja hiilen osuus vastaavasti pienentyi. Voimalaitoksen (AK 1 ja AK 2) käyntitunteja oli vuonna tuntia mikä oli lähes sama kuin vuonna Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli vuonna TJ eli 38 % polttoaineiden kokonaisenergiasisällöstä. Jäähdytysvettä käytettiin vuonna milj m 3 eli keskimäärin 6,8 m 3 /s (lupa 7,2 m 3 /s). Mereen johdetun jäähdytysveden lämpötila oli viikkokeskiarvoksi laskettuna lämpimintä heinäkuun puolivälissä + 28,7 C (lupa + 33 C). Jäähdytysveden lämpötilanousu oli keskimäärin noin 10 C ja suurimmillaan tammikuussa + 12,1 C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 13 C) (Keränen 2012). Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuhdistamolta ja Luodonjärvestä (kuva 6). UPM Kymmenen lämpökuorma oli vuonna TJ. Pietarsaaren jätevedenpuhdistamon lämpökuorma oli 29 TJ ja Luodonjärvestä tuleva luonnonmukainen lämpökuorma vuonna TJ (Keränen 2012). Kuva 6. Eri lähteistä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla Luodon-Öjanjärvi Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnekuormitus vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva 4). Järvestä tuleva kuormitus on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalateistä tulevat ravinnevirtaamat. Vuoden 2011 fosforikuormitus oli edellisvuotista suurempi sekä jätevesi- että järvivesikuormituksen lisääntymisestä johtuen. Luodonjärvestä tuleva typpikuormitus oli huomattavasti isompi kuin vuonna 2010 (kuva 7).

11 9 Kuva 7. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina Koko vuoden keskiarvoksi laskettuna järvestä mereen juoksutettu fosforikuormitus oli vuonna 2011 aikaisempaa suurempi, 130 kg P/ d eli noin 6,5-kertainen ja typpikuormitus noin 4,5- kertainen jätevesikuormaan verrattuna eli kg N/ d (taulukko 3). Taulukko 3. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna Muuttuja UPM OSTP Pietarsaari yht/tills. Järvestä Lähialue*) kg/ d (2011) Kymmene Jakobstad 2011 Från sjön Närområdet BOD COD Cr tot-p 18,0 1, tot-n , vesimäärä , m 3 /d *) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym 1998). Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta vaihtelee vuodenajoittain ja riippuu Luodonjärvestä tulevan kuormituksen vaihteluista. Jätevesikuormituksen osuus oli vuonna 2011 noin 13 % fosforin osalta sekä noin 17 % typen osalta. Jätevesien aiheuttaman fosforikuormituksen osuus oli pienimmillään tulva-aikaan huhtikuussa (5 %) samoin kuin jätevesien osuus typpikuormituksesta (7 %). Jätevesien osuus oli suurimmillaan fosforin osalta kesäkuussa (39 %) ja typen osalta maaliskuussa (44 %). Kuva 8. Pietarsaaren edustan merialueelle tulevan ravinnekuormituksen (fosfori ja typpi) vaihtelu kuukausikeskiarvoina vuonna 2011.

12 4 Merialueen vedenlaatu Vedenlaatu talvella 2011 Jään alle muodostuu jäte- ja järvivesien virtausten seurauksena selvä kerrostuneisuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta. Pintaveden (1 m) ph-arvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeaa ja kokonaisravinteiden ja orgaanisen aineen (TOC) pitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Jäte- ja järvivesien vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin eikä niitä aina voida erottaa toisistaan. Kuva 9. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut jäte- ja järvivesien leviämisalueet maaliskuussa Talvinäytteet otettiin Lähirannikolla ja saaristovyöhykkeellä jäätilanne oli varsin hyvä. Ahtojäät estivät pääsyn P75:lle asti, ja uloimmat näytteet jouduttiin ottamaan noin 3 km etelään varsinaisesta havaintopaikasta. Jäte- ja jokivesien leviäminen jään alla on esitetty kuvassa 9 pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä ravinteiden ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella. Ekologiseen luokitukseen sisältyvien parametrien (kok-p ja kok-n) tarkastelu talviajalta on luvussa 4.5. Hästgrundetin ja Gertrudsin keskimääräiset juoksutukset olivat talvella 2011 lähellä normaalia. Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä virtaama oli tasainen (n 5 ja n 1 m 3 /s). Tulvaluukut olivat kuitenkin olleet kiinni noin viikon ennen maaliskuun alun näytteenottoa.

13 11 Järvi- ja jätevedet levisivät ohuena kerroksen jään alla ja niiden vaikutukset näkyivät pintavedessä Ådön- Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa ja lievempinä Ådön länsirannalla (P 71). Vaikutusalue ei ulottunut yhtä kauas kuin edellisinä talvina. Jään alla virtasi ruskeahko ja rehevämpi makea vesi ja väli- ja alusvedessä puhtaampi ja suolaisempi merivesi. Kerrostuneisuus oli saaristopisteillä kaikkien muuttujien suhteen selvä, ja vesi oli johtokykyarvojen perusteella viimeistään 5 m syvyydessä lähes merivettä. Luodonjärven vesi ei ollut talvella 2011 erityisen hapanta, joten happamuusvaikutukset merialueella jäivät hyvin vähäisiksi. Purkualueen hygieeninen tila oli hyvä, sillä hygieniaindikaattoribakteereita oli kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalla vähän (P52 ja 53 < 10 kpl/ 100 ml) ja määrät olivat sangen pieniä myös Vanhansataman perukassa hulevesien vaikutusalueella (P 51). Pintaveden väriarvot sekä fosfori- ja typpipitoisuudet olivat järvivesien vaikutuksesta selvästi kohonneet vain Gertrudsin tulvaluukkkujen ja kalatien tuntumassa Kackurinlahdella (P 79) ja siitä luoteeseen (P78). Hästgrundetista juoksutettujen järvivesien ja jätevesien vaikutus näkyi purkualueiden läheisyydessä (P55 ja P54) ja sieltä Lillgrundetiin (P67) ja Hälsingöfjärdenille (P66) asti. Havaintopaikat P73, P75, P64 ja P65 edustivat referenssialuetta, jolla ei havaittu jäte- eikä järvivesien vaikutusta. Jäänalainen happitilanne oli koko tarkkailualueella pääosin tyydyttävä tai hyvä (kyllästysprosentti %) sekä pintavedessä että pohjanläheisessä kerroksessa. Happitilanne oli välttävä (< 50 %) vain Vanhan Satamalahden perukassa (P51). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen näytteenoton tulokset ( ) havaintopaikalta P64 ovat liitteessä Veden laatu avovesiajalla 2011 Laajat näytteenottokierrokset Toukokuun näytteenottokierroksella (24.5.) merialueen vedenlaatu oli ajankohtaan nähden normaali. Koska Luodonjärvestä ei näytteenottoajankohtina juoksutettu vettä mereen, oli alueen yleisilme varsin mereinen. Vesi oli vaaleanruskeaa tai lähes väritöntä (yleensä mgpt/l), kirkasta (yleensä 1-3 FTU) ja veden suolaisuus ( ms/m) oli eteläisen Perämeren rannikolle ominaisella tasolla. Ulommilla alueilla (P73, P75) vesipatsas oli tasalaatuinen ja kauttaaltaan merivettä eikä makeiden vesien vaikutuksia ollut havaittavissa. Luodonjärvestä juoksutettujen vesien ph-arvo oli 5,9-6,3. Pintaveden lämpötila vaihteli rannikon lähipisteiden C:sta uloimpien pisteiden noin 4-8 C:een. Lämpötilakerrostuneisuus oli pisteillä P64 ja P78 havaittavissa, mutta muilla pisteillä vesipatsas oli tasalämpöinen. Näkösyvyys oli jäte- ja järvivesien vaikutusalueella 1,1 2,5 m, saariston ulkoosissa (P64, P65, P71 ja P73) 2,5 4,0 m ja suurimmillaan (5,0 m) ulkomeren havaintopaikalla P75. Ammonium- ja varsinkin nitraattityppeä oli kaikilla havaintopaikoilla mitattavia pitoisuuksia, eniten järvi- ja jätevesien vaikutusalueilla. Kevään levätuotanto oli nostanut klorofyllipitoisuudet muutamilla saaristopisteillä (P51, P52, P55, P66 ja P67) yli 5 µg/l:aan, uloimmilla pisteillä (P 71 P78) taso oli 2,3 4,4 µg/l ja suurimmalla osaa aluetta klorofyllipitoisuudet olivat tasolla 3-5 µg/l. Merivesi oli elokuun laajalla näytteenottokierroksella (9.8.) lämpötilakartoituksen tuloksen perusteella edellisvuotista viileämpää. Vesi oli lämpimintä Leppäluodon purkualueella, jossa pintaveden lämpötila vaihteli ºC välillä. Muualla lähirannikolla pintaveden lämpötilat olivat muutaman asteen alhaisempia. Lämpötilakerrostuneisuutta havaittiin pisteillä P53, 62, P64, P71, P75 ja P78. Sisäsaaristossa ja lähirannikoilla koko vesipatsas oli lähes tasalämpöistä lämpötilojen vaihdellessa noin ºC. Järvivettä oli juoksutettu mereen läpi kesän, mutta silti tarkkailualueen yleisilme oli melko mereinen. Jä-

14 12 tevesien purku- ja vaikutusalueilla vesi oli sangen sameaa ja ravinnepitoista. Hygieniaindikaattoribakteereita oli kaupungin puhdistamon lähipisteillä (P51 - P54) jonkin verran (4-46 pmy/100 ml). Jätevesien vaikutusalueella väri sekä ravinteiden, raudan ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuudet olivat lievästi kohonneet koko vesipatsaassa. Klorofyllipitoisuudet olivat ajankohtaan nähden varsin pienet, Hälsingöfjärdeniä (P66) lukuun ottamatta alle 5 µg/l. Ravinnepitoisuudet olivat purkualueilla (P54 ja P55) kohonneet (15-28 µgp/l ja µgn/l) ja jäte-/järvivesien vaikutukset näkyivät luoteeseen eli Lillgrundetiin (P67) ja Hälsingöfjärdenille (P66) päin. Järvivesien vaikutus oli havaittavissa Kackurinlahdella (P79) ja Orrskärsfjärdenillä (P78). Näkösyvyys oli saaristossa ja Vanhansatamanlahdella 2-3 m ja lähialueilla 1 2 m. Uloimmilla havaintopaikoilla vesi oli koko vesipatsaassa tasalaatuista ja pitoisuudet pieniä. Näkösyvyys oli enimmillään 3,5 4,5 m ja klorofyllipitoisuus välillä 1,4 3,3 µg/l. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat 6 10 µgp/l ja µgn/l. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat alle 2 µg/l. Ammonium- ja nitraattityppeä oli selvästi mitattavia pitoisuuksia. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen elokuun alussa (3.8.) ottamassa näytteessä (P64, 1 m) fosfaattifosforipitoisuus oli alle 2 µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 4 µg/l ja klorofyllipitoisuus 1,5 µg/l eli tulokset olivat hyvin samanlaiset kuin yhteistarkkailun elokuun näytteenotossa. Lokakuussa (3.10.) vesipatsas oli jäähtynyt ja lähes tasalämpöinen (9 12 C). Syyskuu oli ollut erittäin sateinen ja Luodonjärvestä oli juoksutettu vettä yhtäjaksoisesti yli kuukauden ajan sekä Hästgrundetista että Gertrudsista. Satama-alueen ruoppaustyöt olivat käynnistyneet syyskuun alussa. Koko vesipatsas oli jäte- ja järvivesien lähivaikutusalueella (P 55, 54, 67 ja 66) selvästi ruskeaa. Vesi oli koko vesipatsaassa vähäsuolaista ja väriarvot sekä ravinnepitoisuudet olivat koholla. Järvivesien vaikutus näkyi pintavedessä koko tarkkailualueella ulointa havaintopaikkaa (P75) lukuun ottamatta. Klorofyllipitoisuudet olivat koko alueella välillä 2 4 µg/l, paitsi pisteillä P 66, 67 ja 78 noin 7 µg/l ja pisteellä P75 1,4 µg/l. Ulkopisteillä fosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 5 16 µg/l. Näkösyvyys oli lähialueilla 1 2 m ja ulkoalueilla enimmillään 5,5 m (P75). Syyskuun runsaat juoksutukset levittivät ruoppauksen aiheuttamaa samennusta sangen laajalle alueelle. Pintavesi oli Ådön sisäpuolisilla havaintopaikoilla varsin sameaa ja ruskeaa ja lisäksi myös kiintoaineja fosforipitoisuudet olivat koholla. Pohjanmyötäinen samennus kulkeutui ruoppauskohteesta satamaan päin. Pintavesi oli vielä Ådön länsirannalla (P71) ja Mässkärin ulkopuolella (P64) lievästi sameaa ja ruskeaa, mutta vertailupisteellä (P75) koko vesipatsas oli kirkasta ja vähäravinteista merivettä. Intensiivinäytteenotto (P 52, P54, P62, P64 ja P67) Kuvassa 10 on esitetty veden värin ja kokonaisfosforipitoisuuden sekä kuvassa 11 veden kokonaistypen ja a-klorofyllipitoisuuksien vaihtelut toukokuusta lokakuuhun intensiiviseurannan pisteillä. Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttivat avovesiajalla järvi- ja jätevesien leviäminen, meriveden pinnanvaihtelut ja tuuliolosuhteet. Luodonjärvestä juoksutettiin vuonna 2011 enemmän järvivettä kuin vuonna 2010, ja järvivesien vaikutukset näkyivät elo-lokakuussa kohonneina väriarvoina ja ravinnepitoisuuksina lähimpänä purkualuetta ja siitä pohjoiseen sijaitsevilla havaintopaikoilla (P54 ja P67). Järvivesien vaikutus näkyy yhdessä ruoppausvaikutusten kanssa erityisen voimakkaana lokakuun alun näytteenottokerralla, jolloin pintavesi oli rannikon lähellä erittäin ruskeaa ja ravinnepitoisuudet koholla. Kesän aikaiset pitoisuusvaihtelut olivat melko tavanomaiset, mutta alueelliset erot olivat selvät, johtuen läpi kesän jatkuneista juoksutuksista erityisesti Hästgrundetista. Klorofyllin maksimipitoisuudet (7-15 µg/l) mitattiin jo kesäkuun alussa ja purkualueiden lähellä havaittiin toinen, pienempi piikki hei-

15 13 näkuun lopulla. Fosforipitoisuudet vaihtelivat sisäpisteiden yli 40 µg/l:sta (lokakuu) ulkopisteiden alle 10 µg/l:aan ja typet vastaavasti yli µg/l:sta noin 200 µg/l:aan. Kuva 10. Pintaveden (0-2 m) väriarvot (mg Pt/l) ja kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2011.

16 14 Kuva 11. Pintaveden (0 2 m) kokonaistypen ja a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) pisteellä P 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella Rehevöitymisluokitus Avovesikauden 2011 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 12, johon on edellisvuosien tapaan merkitty kaikilta pisteiltä kolmen havaintokerran klorofyllipitoisuuksien keskiarvot, maksimiarvot ja keskiarvopitoisuuksien perusteella arvioidut rehevyysluokat (luokitus Aaltonen & Kyröläinen):

17 15 Luokka Erittäin rehevä Hyvin rehevä Rehevä Lievästi rehevä Rehevöitymässä Karu a-klo µg/l > 100 µg/l µg/l µg/l 5-10 µg/l 2-5 µg/l < 2 µg/l Tarkkailualue jakaantui klorofyllikeskiarvojen perusteella kahteen rehevyysluokkaan: Lievästi rehevöitynyt alue oli hieman laajentunut edellisvuodesta ja rajoittui UPM:n purkualueelta luoteeseen Kackurinlahdelle ja Hälsingöfjärdenille (P53, 54, 55, 66, 67 ja 79). Vanha satamanlahti, kaupungin purkualue ja Ådön ja Hälsingön väli aina Nygrundetiin ja Euranille asti kuten myös Orrskärin pohjoispuolinen havaintopaikka (P78) sijoittuivat luokkaan rehevöitymässä (P51, 52, 61, 62, 64, 65, 71, 73 ja 75). Karuiksi ei luokiteltu mitään havaintopaikka vuonna Ekologisen luokituksen parametrejä (a-klo ja näkösyvyys) käsitellään erikseen luvussa 4.5 Kuva 12. a-klorofyllin maksimi- ja keskiarvopitoisuudet (µg/l) sekä keskiarvojen (n=3) perusteella arvioidut rehevöitymisvyöhykkeet kesällä Ylimpänä maksimipitoisuus, alla keskipitoisuus ja suluissa intensiiviseurannan havainnoista laskettu keskiarvo pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67 (n = 9). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ottamien näytteiden tulokset havaintopaikalta P64 helmikuussa ja elokuussa ovat liitteessä 5. Havaintopaikka P62 ei ole vuodesta 2009 lähtien kuulunut ympäristökeskuksen seurantaohjelmaan.

18 4.3 Perifytonkasvatuksen tulokset Perifytonin kasvatuskoe tehtiin 10 havaintopaikalla 2 viikon inkubointiajalla Kasvatus tehtiin rinnakkaisilla pleksilasilevyillä, joista irrotettiin inkuboinnin jälkeen päällyskasvusto laboratoriossa. Päällyskasvustosta määritettiin klorofylli a (µg/m 2 ) ja kiintoaine (mg/m 2 ). Tuloksia on havainnollistettu kuvassa 13. Havaintopaikat, niiden koordinaatit ja tulokset ilmenevät liitteestä 4. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli UPM:n purkukanavan edustalla (UPM) ja Alholmens Kraftin jäähdytysvesien purkualueella (AK) monikymmenkertaista suhteessa vertailualueisiin. Seuraavina erottuivat Kackurinlahden A ja B alueiden kohonneet kiintoaine- ja klorofyllimäärät. Myös Rödhällanin eteläpuolinen havaintopaikka (Ådö B) erottui mereisemmistä paikoista enemmän kuin edellisinä vuosina. Perifytontuloksia voi verrata toisiinsa vain saman kasvatusjakson ajalta, ja eri vuosien välinen vertailu on vain suuntaa-antavaa. Perifytonin kasvatuskoe antaa tarpeellista lisätietoa purkualueiden tilasta ja kuvastaa veden klorofyllipitoisuuksia paremmin lämpökuorman vaikutuksia. Kuva 13. Perifytonkasvatuskokeen tulokset kymmeneltä havaintopaikalta Pietarsaaren merialueella kesällä Veden laadun muutokset Pintaveden laadun (happi, väri, kok-p, klorofylli) muutokset jaksolla intensiiviseurannan pisteillä 54, 62, 64, 75 on esitetty kuvissa erikseen talven ja avovesiajan osalta. Rannikon jäätilanne vaikeuttaa usein uloimmille havaintopaikoille pääsyä, minkä vuoksi pisteen P 75 tulokset on korvattu talvella 1991, 2000, 2001, 2005 ja 2007 pisteen P 77 tuloksilla, talvella 1993 havaintopaikan P 76 ja talvina 1995, 1996, 1997 ja 1998 pisteen P 74 tuloksilla, talvella 2009 pisteen P 78 ja talvella 2010 pisteen P73 tuloksilla. Vuoden 2011 näytepiste P 75 sijaitsi ahtojäiden keskellä. Näyte otettiin noin kolme kilometriä etelään pisteestä P 75.

19 17 HAPPI (kuva 14) Jäänalaisessa happitilanteessa tapahtui selvä ja pysyvä muutos parempaan talvella 1986, jolloin UPM:n aktiivilietelaitos otettiin käyttöön. Tätä ennen happitilanne oli vaihdellut etenkin pisteillä 62 ja 64 huomattavasti ja kyllästysaste oli Mässkäriin asti alle 50 %. Nykytilanne on vakiintunut koko alueella siten, että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 2011 hapen kyllästysasteen vaihteluväli pintavedessä oli koko tarkkailualueella % eli happitilanne oli paikoin tyydyttävä, mutta pääsääntöisesti hyvä. Kuva 14. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pisteillä P 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvina VÄRI (kuva 15) Talven väriarvot vaihtelevat hyvin voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilanteissa. Väriarvot olivat 1990-luvulla melko vakaat uloimmalla havaintopaikalla (P 75), mutta 2000-luvulla P75 on jouduttu korvaamaan monena talvena lähempien havaintopaikkojen tuloksilla ja vaihtelu on siten kasvanut. Luodonjärvestä juoksutetun järviveden vaikutus näkyi talvella 2009 tavallista selvemmin kaikilla intensiivitarkkailun paikoilla, kun taas talven 2010 vähäisemmät juoksutukset näkyvät pintaveden vaaleampana värinä eli pienempinä väriarvoina. Vuonna 2011 osassa pisteissä järviveden vaikutus näkyy, osassa taas vaaleampina väriarvoina. Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualueilta ulospäin mentäessä. Vaihtelut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen välittömässä läheisyydessä (P 54), missä vesi on myös selvästi ruskeampaa (80-90 mg Pt/l) kuin muualla. Uloimmilla pisteillä (P 64 ja 75) väriarvot ovat toukokuuta lukuun ottamatta alhaiset (<20 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä. Vuoden 2011 runsaat järvivesijuoksutukset näkyvät ulointa pistettä lukuun ottamatta avovesiajan väriarvoissa.

20 18 Kuva 15. Veden värin vaihtelut pisteillä P 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan FOSFORI (kuva 16) Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Pitoisuuksissa on laskeva suuntaus ja vaihteluväli on pienentynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen. Pitoisuudet ovat olleet melko tasaisen pienet vain uloimmilla havaintopaikoilla (P 75). Juoksutukset Luodonjärvestä painottuivat talvella 2008 ja 2009 Hästgrundetiin ja fosforipitoisuudet olivat purkualuetta laajemmalla alueella (P62, P64 ja P71) tavallista korkeammat, mutta talven 2010 vähäisempien juoksutusten johdosta pintaveden fosforipitoisuudet olivat jälleen normaalitasolla. Vuonna 2011 fosforipitoisuudet olivat hieman isommat erityisesti P52:lla.

21 19 Avovesikauden fosforipitoisuuksissa on laskeva suuntaus kaikilla havaintopaikoilla, mutta erityisesti UPM:n purkupaikan lähipisteellä P54. Vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P 52, 54, 67) fosforitaso erottuu muita korkeampana (20-25 µg P/l). Fosforipitoisuus laskee ulospäin mentäessä alle 10 µg P/l:aan. Havaintopaikkojen P52, 54 ja 62 fosforipitoisuuksissa on 2000-luvulla havaittavissa laskeva suuntaus ja uloimpien pisteiden (P62, 64 ja 75) pitoisuudet ovat samaan aikaan lähentyneet toisiaan entisestään. Kuva 16. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä P 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan

22 20 TYPPI (kuva 17) Talvella kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat väri- ja fosforiarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Isoimmat pitoisuudet ovat purkualueiden tuntumassa ja pienimmät ulkomerellä. Havaintopaikan P52 pitoisuusvaihtelu on vähentynyt huomattavasti 2000-luvun talvina. Talvella 2011 typpipitoisuus oli koholla pisteillä P52 ja P54. Avovesikauden typpipitoisuuksissa on lievästi laskeva suuntaus kaikilla havaintopaikoilla. Vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P 52, 54, 67) typpitaso erottuu ulompia alueita korkeampana (noin µg N/l). Typpipitoisuus laskee ulospäin mentäessä alle 300 µg N/l:aan. Typpipitoisuudet olivat avovesiajalla 2011 vakiintuneella tasolla. Kuva 17. Kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä P52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan

23 21 KLOROFYLLI (kuva 18) Rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevöityminen lisääntyi luvun puolivälistä lähtien kaikilla intensiiviseurannassa olevilla pisteillä ja samalla alueiden väliset erot pääsääntöisesti kasvoivat. Vuoden 1998 jälkeen erot lähi- ja ulkoalueiden välillä ovat edelleen lisääntyneet ja klorofyllipitoisuudet vaihtelevat erityisesti purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P 52, 54, 67). Luodon-Öjanjärven juoksutusten suuret vaihteluilla on näillä pistellä suuri merkitys. Havaintopaikkojen P62 ja 64 klorofyllipitoisuuksissa on 2000-luvulla havaittavissa laskeva suuntaus. Pisteen P75 klorofyllipitoisuudet vaihtelevat lähellä taustapitoisuuksia. Järvivesiä juoksutettiin tulvaluukuista ja kalateistä läpi koko kesän 2011, joten järvi- ja jätevesien vaikutusalue ulottui viimevuotista laajemmalle alueelle. Klorofyllipitoisuudet pisteissä P52 ja 54 laskivat kesällä Muilla pisteillä klorofyllipitoisuudet kasvoivat hieman vuodesta Kuva 18. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä P 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 avovesiaikaan (intensiiviseurannan tulokset, n = 11-16/ vuosi). 4.5 Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit Vuoden 2011 vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen mukainen parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Ekologisessa luokituksessa arvioidaan loppukesän ( ) klorofyllipitoisuuksia kasviplanktontuotannon mittarina. Tukiparametreinä tarkastellaan tammi-maaliskuun kokonaisravinnepitoisuuksia (1-5 m vesikerros) ja heinä-elokuun näkösyvyyttä. Havaintopaikat luokitellaan näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjeistusta ja luokkarajoja (Vuori ym 2009) noudattaen luokkiin erinomainen huono. Pietarsaaren merialueen em parametrit vuodelta 2011 on esitetty taulukossa 4. Jakson aineistot on käsitelty vastaavasti ja esitetty taulukossa 5 sekä karttapohjalla kuvassa 19. Myös pohjaeläintarkkailun tulokset on käsitelty ekologisen luokitusohjeistuksen (Vuori ym 2009) mukaisesti ja pohjaeläintuloksista lasketut BBI-indeksit on sijoitettu havaintopaikoittain luokkiin erinomainen huono (Nyman 2011, kuva 22)

24 Vedenlaatu ekologisen luokituksen parametrien perusteella ja vertailu jaksoon Vuosi 2011 Ekologisen luokituksen parametrien ja luokkarajojen perusteella arvioitu vedenlaatu Pietarsaaren edustan havaintopaikoilla vuoden 2011 tulosten perusteella on esitetty taulukossa 4. Kaikki sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopaikat sijoittuvat vuoden 2011 vedenlaatuparametrien perusteella luokkiin hyvä, tyydyttävä tai välttävä ja ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopaikat luokkiin hyvä tai tyydyttävä. Taulukko 4. Vuoden 2011 vedenlaatutulosten perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla. Tyyppi/ Piste kok-p kok-n NS a-klo vedenlaatu yht vesimuodostuma yhteensä 2011 Ps Prs edusta ,4 1,8 hyvä välttävä Ps Prs edusta ,3 4,1 tyydyttävä tyydyttävä Ps Prs edusta ,9 2,7 hyvä tyydyttävä Ps Prs edusta ,5 3,3 välttävä??? tyydyttävä Ps Prs edusta ,6 2,9 välttävä??? tyydyttävä Ps Prs edusta ,4 1,7 hyvä tyydyttävä Pu Kallan ,8 2,3 tyydyttävä tyydyttävä Pu Kallan ,6 2,6 hyvä hyvä Pu Kallan ,8 1,7 hyvä hyvä Ps Prs edusta ,4 7,7 tyydyttävä tyydyttävä Ps Prs edusta ,4 4,7 tyydyttävä tyydyttävä Pu Kallan ,3 3,2 tyydyttävä tyydyttävä Pu Ukpyy ulko ,7 3,3 hyvä hyvä Pu Kallan ,5 3,3 hyvä hyvä Ps L-saaristo ,9 1,4 hyvä tyydyttävä Ps Prs edusta ,6 4,1 tyydyttävä tyydyttävä Luokituksen värisymbolit (Vuori ym 2009) erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä huono Tyypit Ps Perämeren sisemmät rannikkoalueet Pu Perämeren ulommat rannikkoalueet Vertailujakso Taulukossa 4 ja kuvassa 20 on esitetty Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun havaintopaikkojen sijoittuminen jakson vedenlaatuaineiston perusteella ekologisen luokituksen luokkiin erinomainen hyvä. Ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopaikat P64 ja 65 sekä P 73 ja 75 sijoittuvat hyvään luokkaan ja kaikki sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopaikat pistettä P51 lukuun ottamatta sijoittuvat luokkaan tyydyttävä. P51 sijoittuu luokkaa välttävä talven korkeiden ravinnepitoisuuksien vuoksi. Vuonna 2009 tehdyssä rannikkovesien luokittelun kokonaisarvioinnissa (LSU 2009) vesimuodostuma Kallan luokiteltiin tyydyttävään, ja Pietarsaaren edusta vain välttävään ilmeisesti ainakin osittain puutteellisten lähtötietojen vuoksi.

25 23 Kuva 19. Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit vuoden 2011 aineiston perusteella. Kuva 20. Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit jakson aineiston perusteella. 5 Kalataloustarkkailu Vuosittainen tiedonkeruu Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalastusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn, Kyrkobyn, Pörkenäsin, Larsmon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 2011 (Wistbacka 2012, liite 6). Alueella kalastaneiden lukumäärä oli vuonna henkeä, joista Pohjanmaan TE-keskuksen tilastojen mukaan 44 oli ammatti- tai sivuammattikalastajia. Ammattikalastajia oli Larsmossa yhteensä 19, Eugmossa 15 ja Vestersundsbyssä 10. Alueella oli vähemmän pyydyksiä kuin edellisinä vuosina, mutta saalista saatiin edellisvuotista enemmän. Pyydyksinä käytettiin eniten mm verkkoja. Lisäksi kalastettiin rysillä, siikaloukuilla, hauki- ja madekoukuilla ja -saksilla sekä vapakalastusvälineillä ja katiskoilla. Vuonna 2011 oli käytössä verkkoja, rysiä, heittovapoja ja katiskoja vähemmän sekä siikaloukkuja, koukkuja ja saksia jonkin verran enemmän kuin edellisvuonna. Onkia ei tilastoitu vuonna 2011 lainkaan (taulukko 5).

26 24 Taulukko 5. Pietarsaaren ja Luodon merialueella käytetyt pyydykset (Wistbacka ). Pyydykset/ Redskap verkko/nät rysä/ryssjor siikaloukku/sikfällor koukut & sakset ajoverkko/flytnät nuotta/not ei ilm pitkäsiima/långrävar heittovapa/kastspön > onki/mätspö >100 >100 > 15 ei ilm ei ilm ei ilm katiska/katsar atrain/ljuster Taulukko 6. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalasaaliit (kg/ vuosi) (Wistbacka ). Särki ja säynävä sisältyvät vuoteen 2005 asti ryhmään muut. Saalis/ Fångst siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös särki/mört säynävä/id muut/övrigt Totalt/ yhteensä Kuva 21. Eri kalalajien osuudet kokonaissaaliista Pietarsaaren ja Luodon merialueella (Wistbacka ). Ryhmä muut sisältää mm särki- ja säynäväsaaliin.

27 25 Yleisin saalislaji vuonna 2011 oli edellisvuosien tapaan lahna, jonka kokonaissaalis oli kaksinkertainen verrattuna edellisvuoteen. Seuraavina tulivat siika ja hauki ja sitten lohi, särki, made ja ahven, joiden kaikkien muiden saaliit paitsi mateen olivat isommat kuin vuonna Saaliin kokonaismäärä oli vuonna 2011 noin kg eli vajaat 30 % edellisvuotta enemmän (taulukko 6 ja kuva 21). 6 Katsaus tarkkailualueen muihin selvityksiin vuonna Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pietarsaaren ja Luodon alueilla on seitsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa sekä Fäbodan Pikkuhiekka ja Café-ranta ovat EU-rantoja, joita valvotaan tarkemmin kuin muita rantoja. Uimavesi täytti kesän 2011 valvontakierroksilla voimassa olleet laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 354/2008). Näytteenottojen yhteydessä EU-rannoilla ei havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkeleita, fenoleita eikä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveystarkastajien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista on liitteenä 7. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kalasatamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Paikalla ei ollut havaittavia leväesiintymiä kesällä Yhteenveto havainnoista on liitteenä Pohjaeläintarkkailut vuonna 2011 (Nyman 2012) Neljältä havaintoasemalta tehty jokavuotinen pohjaeläinselvitys on raportoitu erikseen ja alla esitetään tiivistelmä Nymanin (2012) raportoimista tuloksista Menetelmät Vuoden 2011 pohjaeläinnäytteet otettiin lokakuussa pisteiden P 54, 62, 65 ja 78 ympäristöstä. Kultakin alueelta (noin 200 m x 200 m) otettiin satunnaisesti 10 nostoa Ekman-tyyppisellä noutimella. Kukin nosto seulottiin tarkkailuohjelman mukaisesti kentällä 0,5 ja 1,0 mm kaksoisseulalla. Eläimet 1 mm seuloksesta poimittiin luupin avulla laboratoriossa elävinä vuorokauden sisällä näytteenotosta. 0,5 mm seulos säilöttiin etanolilla ja poimittiin myöhemmin stereomikroskoopin avulla. Punnitus tehtiin lyhyen imupaperikuivatuksen jälkeen. Simpukat punnittiin kuorineen (Nyman 2012) Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat Pohjaeläinlajisto oli pääpiirteissään samankaltainen kuin edellisinä vuosina. Näytteenottopaikoilta tavattiin kaikkiaan 22 pohjaeläinlajia tai ryhmää. Asemakohtainen vaihtelu oli lajia. Kaikilta näytealueilta tavattiin harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja surviaissääsken toukkia (Tanypodinae), joista Procladius-suvun toukat olivat selvästi yleisin ryhmä. Myös viherlimamatoja (Cyanophthalma obscura; syn Prostoma obscurum) ja amerikansukasmatoja (Marenzelleria sp) oli kaikilla pisteillä. Terveen pohjan indikaattoreina pidettäviä raakkuäyriäisiä (Ostracoda) tavattiin kolmella havaintoalueella (ei P78) huomattavasti runsaslukuisempina kuin aikaisemmin. Itämerensimpukkaa (Macoma baltica) oli ainoastaan pisteellä P65. Kilkkiä (Saduria entomon) ja valkokatkaa (Monoporeia affinis) ei tavattu vuosittaisen seurannan pisteillä lainkaan vuonna Sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans) oli ainoastaan asemalla P 78. Öuranin itäpuolella (P65) uutena lajina vuonna 2009 tavattu merisukasmato (Manayunkia aestuarina) havaittiin nyt harvalukuisena asemilla P62, P65 ja P78 (Nyman 2012).

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2012 Sisältää myös ruoppaustarkkailun tulokset syksyltä 2012

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2012 Sisältää myös ruoppaustarkkailun tulokset syksyltä 2012 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2012 Sisältää myös ruoppaustarkkailun tulokset syksyltä 2012 Eeva-Kaarina Aaltonen Tiia Sillanpää Heli Ratia Pietarsaari 2013 Pohjanmaan vesi ja ympäristö

Lisätiedot

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2013

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2013 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2013 Heli Ratia Eeva-Kaarina Aaltonen Joni Virtanen Pietarsaari 2014 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB 87 68601 PIETARSAARI

Lisätiedot

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2006

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2006 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2006 Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 2007 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2006 Sisällysluettelo 1 Tarkkailun peruste 1 2 Sääolot ja hydrologia

Lisätiedot

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2014

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2014 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 214 Marjut Mykrä Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 215 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 1.1 Tarkkailun peruste 1 1.2 Aineistot ja menetelmät 2 1.3 Pintavesien

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 2011

Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 2011 Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 2011 Kalliolinna Marjo Aaltonen Eeva-Kaarina Sillanpää Tiia Pietarsaari 2012 Sisällysluettelo 1 Tarkkailun peruste 1 2 Tarkkailun suoritus 1 3 Taustatiedot 1

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2010

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2010 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 21 Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 211 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB 87 6861 PIETARSAARI JAKOBSTAD 6 724 4848;

Lisätiedot

Kokkolan edustan merialueen tila 1970 luvulta 2000 luvun alkuun

Kokkolan edustan merialueen tila 1970 luvulta 2000 luvun alkuun Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Österbottens vattenskyddsförening rf. Kokkolan edustan merialueen tila 197 luvulta 2 luvun alkuun Vuoden 23 tuloskooste liitteenä Marjo Kalliolinna Eeva-Kaarina Aaltonen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2015

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2015 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 215 Heli Ratia Marjut Mykrä Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 216 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 1.1 Tarkkailun peruste 1 1.2 Aineistot ja menetelmät 2 1.3

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2016

PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2016 PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 216 Marjut Mykrä Pietarsaari 217 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 1.1 Tarkkailun peruste... 2 1.2 Aineistot ja menetelmät... 3 1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2017

PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2017 PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 217 Marjut Mykrä Pietarsaari 218 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 1.1 Tarkkailun peruste... 2 1.2 Aineistot ja menetelmät... 3 1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen

Lisätiedot

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2007

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2007 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2007 Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 2008 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2007 Sisällysluettelo 1 Tarkkailun peruste 1 2 Sääolot ja hydrologia

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2009

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2009 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2009 Eeva-Kaarina Aaltonen Tiia Sillanpää Pietarsaari 2010 Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry Österbottens vattenskyddsförening rf PL/PB 87 68601 PIETARSAARI

Lisätiedot

PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2017

PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2017 PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 17 Marjut Mykrä Pietarsaari 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1.1 Tarkkailun peruste... 1. Ainstot ja menetelmät... 1. Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit....

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2008

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2008 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2008 Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 2009 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2008 Sisällysluettelo 1 Tarkkailun peruste 3 2 Sääolot ja hydrologia

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 Viivi Mänttäri ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

ASIA. Pietarsaaren merialueen tarkkailuohjelman hyväksyminen. HAKIJA

ASIA. Pietarsaaren merialueen tarkkailuohjelman hyväksyminen. HAKIJA PÄÄTÖS Tarkkailuohjelman hyväksymisestä Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2018 Dnro EPOELY/1616/2016 ASIA Pietarsaaren merialueen tarkkailuohjelman hyväksyminen. HAKIJA Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailun

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2014 Hanna Turkki 24.11.2015 Nro 116-15-7857 2 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 3 (61) Sisällys

Lisätiedot

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset 2018 Eeva-Kaarina Aaltonen, Joni Virtanen & Jutila Heli

Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset 2018 Eeva-Kaarina Aaltonen, Joni Virtanen & Jutila Heli Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset 2018 Eeva-Kaarina Aaltonen, Joni Virtanen & Jutila Heli Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 4 Sisäsivulla Luodon saaristoa. Yläkuvassa

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA

UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA 3.12.2012 UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI Laitospaikka sijaitsee Kihdin pohjoispuolen vesimuodostumassa, joka ekologisen luokituksen mukaan on Saaristomeren ainoa hyvään tilaan luokiteltu vesimuodostuma.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Pietarsaari

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Pietarsaari YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM Pietarsaari UPM Pietarsaari UPM Pietarsaaren sellu- ja paperitehdas sekä Alholman saha sijaitsevat Pohjanlahden rannalla Pietarsaaren Alholmassa. UPM Pietarsaaren ja

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro 116-18-2311 Ohessa tulokset Rauman merialueen tarkkailuista 19. ja 21.-22.3.2018 (kuva 1). Tutkimuksella seurataan Rauman kaupungin

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2019 Väliraportti nro 116-19-2572 Ohessa tulokset Rauman merialueen tarkkailuista 18.-19.3.2019 (kuva 1). Tutkimuksella seurataan Rauman kaupungin ja UPM

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 2011

UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 2011 UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 211 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Sirpa Penttilä, Mikaela Ahlman ja Jaana Marttila 24.4.212

Lisätiedot