Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset 2018 Eeva-Kaarina Aaltonen, Joni Virtanen & Jutila Heli

Transkriptio

1 Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset 2018 Eeva-Kaarina Aaltonen, Joni Virtanen & Jutila Heli Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 4

2 Sisäsivulla Luodon saaristoa. Yläkuvassa Köpmanholmenin satama ja alhaalla näkymä Köpmanholmenin tornista. Heli Jutila Kannen kuva: Fäboda Heli Jutila 2019 Aaltonen Eeva-Kaarina, Virtanen Joni & Jutila Heli 2019: Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja s + 13 liitettä. Pietarsaari. ISBN painotuote: ISBN verkkojulkaisu: ISSN: (painettu) ISSN: (verkkojulkaisu) 1

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 ABSTRACT JOHDANTO Tarkkailun peruste Aineistot ja menetelmät Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA KUORMITUS Jätevesikuormitus Lämpökuormitus Luodon-Öjanjärvi MERIALUEEN VEDENLAATU Näytteenotto-olosuhteet Vedenlaatu talvella Veden laatu avovesiajalla Veden laadun muutokset Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit KALATALOUSTARKKAILU KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pohjaeläinseuranta vuonna Lämpötilakartoitukset Mässkärin luontoasema Pörkenäsin leirikeskus Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten kalataloudellinen jälkitarkkailu 2018 ja loppuraportti VIITTEET LIITTEET

4 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset vuodelta 2018, joka oli uuden tarkkailujakson ( ) ensimmäinen vuosi. Yhteistarkkailuun osallistuvat UPM Kymmene Oyj, BillerudKorsnäs Finland Oy, OSTP Finland Oy, Liikelaitos Pietarsaaren Vesi, Pietarsaaren Satama Oy ja Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos (AK 1 ja AK 2). Pietarsaaren merialueen vedenlaatuun vaikuttavat teollisuuden sekä asutuksen jätevesikuormituksen ohella jäähdytysvedet sekä Luodon-Öjan makeavesialtaasta juoksutettavat humuspitoiset ja ajoittain happamat vedet. UPM Kymmenen, OSTP:n ja Alholmens Kraftin lupaehdot täyttyivät kaikilta osin vuonna Kaupungin jätevedenpuhdistamo ei saavuttanut ympäristölupaehtoja 1. ja 2. vuosineljänneksellä. Mereen johdetusta jätevesimäärästä 95 %, orgaanisesta COD-kuormituksesta 98 % ja BOD-kuormituksesta 80 % tuli UPM:ltä ja Billerudilta. UPM Kymmenen ja Billerudin osuus jätevesien ravinnekuormituksesta oli vuonna % fosforista ja 32 % typestä. Fosforikuormituksesta 20 % ja typpikuormituksesta 62 % tuli kaupungin puhdistamolta. Loput 5 % typpikuormituksesta tuli OSTP Finland Oy Ab:ltä. Jätevesikuormitus oli orgaanisen (BOD ja COD) ja typpikuormituksen osalta edellisvuoden tasolla ja fosforin osalta hieman pienempi kuin edellisvuonna. Luodonjärvestä juoksutettiin vettä merialueelle tulvaluukuista ja kalateistä tammi-toukokuussa lähellä normaalia, mutta kesäkuusta eteenpäin järvivettä tuli merialueelle vain kalateitä myöten. Heinä-lokakuussa kalatietkin jouduttiin sulkemaan yhteensä n. 2 kk ajaksi. Luodonjärven typpi- ja fosforivirtaamat olivat siten vuonna 2018 poikkeuksellisen pienet ja järvivesien osuus tavallista pienempi eli 3,5-4-kertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna. Talvella, veden vaihtuvuuden ollessa huonoimmillaan, jäte- ja järvivedet virtaavat pintavedessä ja siten jään alle muodostuu lähes kaikkien laatumuuttujien suhteen selvä kerrostuneisuus. Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset ja eri vuosien väliset vaihtelut. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät talvella 2018 suunnilleen yhtä laajalla alueella kuin edellistalvena, selvimmin pintavedessä Ådön Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Uloimmilla pisteillä (P64, P71) vaikutukset olivat vähäisiä. Avovesiaikana laimenemisolosuhteet ovat paremmat ja järvi- ja jätevedet sekoittuvat koko vesimassaan. Pintaveden pitoisuudet ovat talvea alhaisemmat eikä kerrostuneisuutta juurikaan muodostu. Keväällä 2018 jäte- ja järvivesien vaikutus näkyi selvästi Hästgrundetin edustalta Hälsingöfjärdenille ruskeana ja muuta merialuetta sameampana pintavetenä. Pohjoisessa järvivesiä oli havaittavissa koko vesipatsaassa Kackursfjärdenillä. Tätä pohjoisempana vaikutukset olivat selvästi vähäisemmät. Kesällä jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät kohonneina sameus- ja väriarvoina sekä ravinnepitoisuuksina lähirannikolla. Näkösyvyys oli alkukesästä koko tarkkailualueella edellisvuotta pienempi ja loppukesästä parempi. Klorofyllipitoisuuksien perusteella Pietarsaaren edustan merialue jakautui rehevyydeltään kolmeen rehevyysluokkaan. Rehevä alue sijoittui purkualueiden lähistölle. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta Ådön länsipuolelle ja pohjoisessa Kackursfjärdenille. Tätä ulommat pisteet luokiteltiin rehevöitymässä oleviksi. Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on saavuttaa tai säilyttää pintavesien hyvä tila Suomessa. Pietarsaaren edustan vedenlaatuaineistoa (vuodet ) on verrattu havaintopaikkakohtaisesti vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen vedenlaatuparametreihin. Vuoden 2018 vedenlaatuparametrien perusteella Perämeren sisemmän rannikkoalueen havaintopaikat sijoittuivat enimmäkseen luokkiin tyydyttävä tai välttävä. Ulomman rannikkoalueen havaintopisteet sijoittuivat luokkiin hyvä tyydyttävä. Vuoden 2013 pintavesien ekologisen tilan arviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan ja vesimuodostumat Luodon saaristo ja Uudenkaarlepyyn ulkosaaristo hyvään tilaan. Luodonjärvi oli tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kalastusalueen keräämien tietojen mukaan yleisimmät saalislajit Pietarsaaren rannikkoalueella vuonna 2018 olivat lahna, silakka ja siika. Kokonaissaalis oli pienempi kuin edellisvuonna. Kesällä 2018 alueen valvottujen uimarantojen vedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset. Valtakunnallisen leväseurannan yhteydessä Ådön kalasatamassa ei havaittu kesällä 2018 sinileväesiintymiä. Pietarsaaren syväväylän ja sataman ruoppausten ja meriläjityksen kalataloudellisen tarkkailun perusteella Gräggörenin kalasto näyttäisi palautuneen tilaan, jossa se oli ennen ruoppauksien alkamista. 3

5 ABSTRACT The results of joint monitoring of sea during 2018 in the front of Pietarsaari are presented in this publication. The participants of joint monitoring are UPM Kymmene Oyj, BillerudKorsnäs Finland Oy, OSTP Finland Oy, Pietarsaari Water (Vesi), Pietarsaari Harbour (Satama Oy) and Alholmens Kraft Oy power plant. The quality of the sea water in Pietarsaari area are influence by waste waters from industry and settlements, cooling waters and humus-rich, sometimes acidic waters running from the Luodon Öja freshwater pool to the sea. UPM Kymmene Oyj s, OSTP s ja Alholmens Kraft s environmental permit conditions were fulfilled in all respects in year The towns wastewater plant did not meet all the requirements during the 1. and 2. half of the year. About 95 % of the wastewater lead to the sea, 98 % of the organic COD load and 80 % of the BOD load came from UPM and Billerud. 80 % of phosphorous and 32 % of nitrogen in the wastewater load came of UPM Kymmene and Billerud year % of P and 62 % of N came from the town s sewage plant. The rest (5 %) of the N load came from OSTP Finland Oy Ab. The wastewater load of organic (BOD and COD) and N was at previous years level and for the P somewhat smaller than previous year. Waters run from Luoto Lake to the sea by flood hatches and fishways somewhat normally during January May, but since June water came to the sea only from fishways. In July October even fishways were closed for about two months. The P and N loads from the Luoto Lake and above drainage basin were 3,5-4 times the discharge from industry and settlement-based sewage. During the winter, when the turnover of the water is the least, waste and lake waters run in the surface water and a clear layering in regard to water quality parameters forms under the ice. Typical for the winter water quality are strong regional and between years variations. The influence of waste and lake waters was seen in winter 2018 approximately in as large area as the previous winter, and most clearly in the surface waters of Ådö Hälsingö inner archipelago. In the outermost points (P64, P71) the impacts were low. During open water period dilution conditions are better and lake and waste waters mix to the whole water body. The concentrations in surface water were lower than in winter and there was hardly any layering. In spring 2018 the impact of waste and lake waters was clearly seen in the front of Hästgrundet in Hälsingöfjärden as brown and turbid surface water. In the North lake waters were detected in the whole waterspout in Kackursfjärden. To more north the influence was clearly less. In summer the waste and lake water impacts were seen in increased turbidity, colour value and nutrient concentrations close to the coast. The secchi depths were smaller than in previous year in the early summer, but higher than that in the end of the summer in the whole observation area. The sea in front of Pietarsaari can be divided to three eutrophication classes based on chlorophyll concentrations. The most euthrophic water is situated in the discharge area. The slightly eutrophic area reached from the coast to the west side of Ådö and in the north to the Kackursfjärden. More distant sites were classified as being in the beginning of eutrophication. The aim of water management planning is to attain and maintain the good quality of waters in Finland. The water quality data of sea in front of the Pietarsaari (years ) has been compared by sites to the parameters of the ecological classification used in water management planning. Based on the water quality parameters the sites of Bothnian Bay inner sea belonged mainly to the classes moderate or poor in year The sites of outer coast can be classified good moderate. In the ecological assessment of the status of Finnish waters 2013 the front of Pietarsaari and the water body of Kallan were classified as moderate and the water bodies of Luoto archipelago and outer archipelago of Uusikaarlepyy as good ecological status. The Luoto Lake was in a moderate ecological status. Based on the data collected by the Fishery region the most common catch fish were bream, Baltic herring and whitefish. The total catch was smaller than in the previous year. In summer 2018 the monitored beaches fulfilled the quality requirements. In the national algae monitoring no blue-green algae blooming were detected in Ådö fish harbour in summer Based on the monitoring of fish populations after dredging and setting depositions of sediments to the sea in Pietarsaari deep channel and harbour the fish populations seem to have reverted to the stage, which existed before dredging. 4

6 1. JOHDANTO 1.1 Tarkkailun peruste Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen (Pietarsaaren Vesi) sekä UPM Kymmene Oyj:n massatehtaan, BillerudKorsnäs Finland Oy:n paperitehtaan ja Walki Oy:n puhdistetut jätevedet. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet. Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan samalle alueelle. Myös Pietarsaaren Satama Oy osallistuu yhteistarkkailuun. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1. Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialue, purkupaikat ja havaintopaikat. Vedenlaadun kartoituspisteitä ( ja ) on yhteensä 16 kpl, joista 8 on intensiiviseurannassa ( ). (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 02/2016 aineistoa) Purkuputket / Utsläppsrör: A Pietarsaaren Vesi/ Jakobstads Vatten B Alholmens Kraft C UPM Kymmene, Billerud ja OSTP D Satama/ Hamnen E Mässkär luontoasema/ Mässkär naturstation F Pörkenäs leirikeskus / Pörkenäs lägergård Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden tarkkailuvelvoitteet perustuvat taulukossa 1 lueteltuihin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (LSY), Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Etelä-Suomen sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastojen (AVI) ja Vaasan hallinto-oikeuden (VHO) päätöksiin. Yhteistarkkailussa noudatettiin vuonna 2018 vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa (Mykrä ja Aaltonen 2017b), jonka Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt päätöksellään EPOELY1616/2016 ( ) ja samalle Dnro:lle tehdyllä täsmennyksellä ( ). Tarkkailuohjelman täsmennyksessä lisättiin kartoitusluonteisesti erikseen nimetyille havaintopaikalle metallimäärityksiä (2019), joiden tulosten perusteella päätetään jatkosta. Varsinais-Suomen ELY-keskus on hyväksynyt kalataloustarkkailuohjelman päätöksellään VARELY4736/5723/2012 ( ). 5

7 Tässä yhteenvedossa käsitellään tarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 2018 vedenlaatu- ja vuosittaisen kalataloustarkkailun tiedot ja referoidaan vuoden aikana alueella tehtyjen muiden selvitysten tuloksia: Sataman hulevesiselvityksen tulokset, uimaranta- ja leväseurantatulokset (kpl 6.1), Mässkärin luontoaseman jätevedenpuhdistamon tarkkailu (kpl 6.4) ja Pörkenäsin leirikeskuksen jätevesien tarkkailu (kpl 6.5). Lisäksi kappaleessa 6.6 referoidaan Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden kalataloudellisen jälkitarkkailun raporttia (Keränen 2019). Pohjaeläinselvitys vuodelta 2018 puuttuu näytteenoton suunnittelun yhteydessä tapahtuneen virheen vuoksi. Yhteenvedon on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut KVVY Tutkimus Oy (ent BotniaLab Oy). Luettelo tarkkailussa käytetyistä analyysimenetelmistä on liitteenä 10. Taulukko 1. Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden lupapäätökset. Toimija Lupa Pietarsaaren kaupunki/ LSSAVI/74/04.08/2011 ( ) lupamääräykset 1) 14) ja 16) Pietarsaaren Vesi UPM Kymmene Oyj, LSY 85/2003/1 ( ) lupamääräys 40) VHO 00282/04/5101 ( ) uusin lupa LSSAVI/870/ ; Vaasan HO BillerudKorsnäs Finland Oy LSSAVI 148/2017/1 (871/ ) lupamääräykset 18) ja 22) OSTP Finland Oy Ab LSSAVI/180/04.08/ lupamääräykset 1) - 4) sekä 14) ja 17) Alholmens Kraft Oy Ab LSSAVI/75/04.08/2011 ( ) lupamääräykset 16) ja 49) VHO 00237/16/5399 ( ) Pietarsaaren Satama Oy LSSAVI/6628/2014 ( ) lupamääräykset 17), 18 ja 21) Liikenneviraston Länsi-Suomen väyläyksikkö ja Pietarsaaren Satama Oy ESAVI/187/04.09/2010 lupamääräys 10), LSSAVI/117/04.09/2011, EPOELY/35/07.04/2010, Dnro POHELY/1822/5723/2011, VHO nro 11/0420/2, VHO nro 11/0757/2 1.2 Aineistot ja menetelmät Vuoden 2018 tarkkailuaineisto koostuu seuraavista osakokonaisuuksista: 1 talvinäytteenotto 12 meri- ja 2 järvipisteeltä (kuva 1, liite 1; tulokset liitteessä 2) 3 avovesiajan laajaa näytteenottokierrosta 16 meri- ja 2 Luodonjärven pisteeltä (liite 2) 5 avovesiajan näytteenottoa 6 meripisteeltä ja 2 järvipisteeltä (intensiiviseuranta; liite 3) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset pisteeltä P64 (liite 4) vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista (liite 5) vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta (liite 6) ja leväseurannasta (liite 7) vuosittaisen pohjaeläinseurannan tulokset puuttuvat (KVVY:n selvitys liitteenä 8) Mässkärin luontoaseman jätevesinäytteiden analyysitulokset vuonna 2018 (liite 13) OSTP:n kuormituskehitys on liitteenä 9 Pietarsaaren Satama Oy:n hulevesiselvityksen tulokset 2018 liitteenä 12. Pietarsaaren edustalle on vuonna 2004 laadittu Perämeri Life -hankkeen yhteydessä rehevöitymismalli (Korpinen ym. 2004), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilanteiden vaikutuksia. Pietarsaaren edustan merialueen tarkkailuaineistoista on tehty yhteenvetoraportti jaksolta (Aaltonen ja Kalliolinna 2011). Tarkkailujakson tulokset on koottu laajaan tilaraporttiin (Aaltonen ym 1998). Sedimenttiselvityksiä on tehty määrävuosin, joista viimeisimmät vuonna 2017 (Mykrä ja Aaltonen 2017a ja Palomäki 2017) 6

8 1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit Suomessa on vesienhoidon suunnittelun myötä siirrytty yleiseurooppalaiseen vesien luokittelujärjestelmään, jossa pintavedet (järvet, joet ja rannikkoalueet) on luokiteltu tyyppinsä mukaisia vertailuarvoja noudattaen viiteen laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono (Aroviita ym. 2012). Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien vähintään hyvän tilan säilyttäminen tai saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Joillekin vesimuodostumille on asetettu poikkeavat aika- tai tilatavoitteet luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden tai teknisen kohtuuttomuuden vuoksi. Pietarsaaren edustan merialueella vesimuodostumat Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo sijoittuvat tyyppiin Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) ja vesimuodostumat Kallan ja Uudenkaarlepyyn ulkoinen merialue tyyppiin Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu) (Vuori ym. 2009). Ekologisen luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään fysikaalis-kemiallisia vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Luokittelukriteereitä on päivitetty (Aroviita ym. 2012) vuonna 2008 valmistuneen ensimmäisen luokittelukierroksen jälkeen. Biologisena laatutekijänä Perämeren osalta on pohjaeläimistö, jota kuvataan ns. BBI-ELS - indeksin perusteella. Lisäksi kasviplanktonia kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden rinnalla huomioidaan kasviplanktonin biomassa. Fysikaalis-kemiallisina muuttujina käytetään kesän (heinä-elokuu + syyskuun 1. viikko) näkösyvyyttä ja kokonaisravinteita (typpi ja fosfori). Pintavesien ekologisen tilan arvio on tehty viimeksi vuonna 2013 ja seuraava luokitus valmistuu vuonna Perämeren rannikkovesien tilaa on käsitelty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatimassa Rannikkovesien ja pienten vesistöjen toimenpideohjelmassa vuoteen 2021 (Westberg & Lax 2016). Pietarsaaren edustan yhteistarkkailuaineistosta on tehty vedenlaatuparametrien perusteella havaintopaikkatasoinen luokitus, joka esitetään kappaleessa 4.5. Pohjaeläinindeksin perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus jakson tiedoista on vastaavasti kappaleessa SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA Kokkolan Korplaxin sadeasema on lopettanut toimintansa vuonna 2014, minkä jälkeen tiedot on saatu Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalta Kokkola Hollihaka, joka kuitenkin oli pois käytöstä vuonna Tarkkailuvuoden sadantatiedot on poimittu Kalajoen Metsäkylän asemalta, jossa kokonaissadanta oli 420 mm eli selvästi pitkän ajan keskiarvoa (544 mm) vähemmän. Vuoden keskilämpötila (4,5 C) oli Kruunupyyssä noin asteen edellisvuotista ja pitkän aikavälin keskiarvoa (3,4 C) korkeampi. Tankarissa vuoden keskilämpötila oli 4,9 C (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 2019). Tammi-heinäkuussa 2018 satoi keskimääräistä vähemmän ja erityisen vähäsateisia olivat helmi-, touko- ja heinäkuut sekä loppuvuodesta marraskuu. Myös loppukevät ja alkukesä olivat normaalia kuivempia. Kokonaissadesumma (420 mm) oli 77 % vertailujakson vuosisadannasta (kuva 2). Alkutalvi 2017/2018 oli vertailujaksoa lauhempi, mutta helmi-huhtikuu normaalia kylmempiä. Toukokuu oli lämmin ja heinäkuusta lähtien koko loppuvuosi oli normaalia lämpimämpi. Kokkolan Tankarissa oli kevättä ja alkukesää lukuun ottamatta lämpimämpää kuin Kruunupyyssä (kuva 3). Pysyvä jääpeite muodostui loppuvuodesta 2017 noin 1 3 viikkoa myöhemmin kuin keskimäärin ja hävisi keväällä 2018 vajaata viikkoa aikaisemmin kuin vertailujaksolla (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 2019) Jääpeitteen kesto oli rannikon lähellä 2 3 viikkoa ja ulompanakin (Mässkär) noin 3 viikkoa lyhyempi kuin normaalisti. 7

9 Kuvat 2 ja 3. Kuukausisadanta 2018 Kalajoen Metsäkylässä sekä jakson keskiarvot Korplaxissa ja kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Kokkolan Tankarissa 2018 sekä jakson keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 2018). Taulukko 2. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 2019) ja vertailujaksolla (Seinä & Peltola 1991). (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä, M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo , min = pienin ja max = suurin jaksolla ) Paikka Talvi A B C D E M Min Max Pietarsaari, satama Ådöskatan Mässkär Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudissa, Storströmmenissä ja Öjan Bågastissa (Krekilä) on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien virtaama on 5 m 3 /s, Storströmmenin 1 m 3 /s ja Bågastin virtaama 2 m 3 /s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun meren ja järven vedenpintojen ero laskee tasolle 5 10 cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pinnankorkeuden vaihteluista vuonna 1998 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpinta välillä cm (N 60). Luodonjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja tulvaluukkujen ja kalateiden aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 2018a, kuva 4). Meriveden korkeuden vaihtelut Pietarsaaren satamassa vuonna 2018 (Ilmatieteen laitos/ meripalvelut 2019) on esitetty kuvassa 5. Kuvat 4 ja 5. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 2018 (UPM Kymmene 2018a) ja vertailujaksolla sekä meriveden pinnankorkeus (MW2018) Pietarsaaren sataman mareografilla vuonna 2018 (Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 2019). 8

10 Luodonjärvestä mereen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna m 3 /s, mikä on neljänneksen vähemmän kuin keskimäärin säännöstelymuutoksen jälkeen (vertailujakso , 29,1 m 3 /s). Juoksutus mereen jakautui siten, että Gertrudsista juoksutettiin tulvaluukuista keskimäärin 6,8 ja kalatiestä 4,6 m 3 /s (yhteensä 52 %) ja Hästgrundetista 9,7 ja Storströmmenin kalatiestä 0,9 m 3 /s (yhteensä 48 %). Gertrudsin säännöstelyluukku 2:a ei käytetä kesäaikana, koska sen avaaminen haittaa luukun läheisyydessä sijaitsevan venesulun käyttöä kovan virtauksen vuoksi (Pietilä 2018). Luodonjärven juoksutukset olivat kevättulvan aikaan huhtikuussa vertailujaksoon ( ) nähden runsaita. Tammi-maaliskuussa ja toukokuussa virtaamat olivat jokseenkin lähellä keskimääräistä. Heinäkuusta eteenpäin järvestä tuli merialueelle vettä vain kalateiden kautta ja virtaamat olivat siten poikkeuksellisen pieniä (kuva 4). 3. KUORMITUS Pietarsaaren edustalle tulee jäte-, jäähdytys- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivalumaalueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmene Oyj:n ja BillerudKorsnäs Finland Oy:n tehtailta sekä OSTP Finland Oy Ab:n tehtaalta, jonka jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Yhdyskuntavesiä tulee Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luontoaseman puhdistamoilta. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä. Bågastin kalatien vaikutusalue jää tämän tarkkailualueen pohjoispuolelle. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä. 3.1 Jätevesikuormitus UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto vuonna 2018 oli AD tonnia sellua. Tuotetusta sellusta lähes 95 % eli t valkaistiin. Sellua tuotettiin 7-8 % edellisvuotta vähemmän. BillerudKorsnäs Finland Oy:n päätuotteet ovat valkaistu ja valkaisematon paperi, joita valmistettiin UPM:n tuottamasta sellusta vuonna 2018 yhteensä tonnia eli lähes saman verran kuin vuonna Valkaistua paperia tuotettiin ADton ja valkaisematonta ADton. Walki Oy tuottaa päällystettyjä ja laminoituja sekä painettuja paperituotteita lähinnä teollisuuden tarpeisiin. Tuotanto oli vuonna tonnia eli hieman edellisvuotista enemmän. UPM:n ja BillerudKorsnäsin puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlahdessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM Kymmenen vielä vuonna 2018 voimassa olleet lupaehdot kuukausikeskiarvoina ovat BOD:lle 4,4 t O 2/d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD:lle 70 t O 2/d (60 t/d), fosforille 60 kg/d (55 kg/d) ja AOX:lle 600 kg/ d (500 kg/d). Billerudin jätevesien osuus aktiivilietelaitokseen johdetusta kuormituksesta vaihteli vuonna 2018 fosforin 1 %:sta kiintoaineen 75 %:iin. OSTP:n osuus typpikuormasta oli noin 10 %. UPM:n (2018b) ja BillerudKorsnäsin puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdettu BOD-, COD-, fosfori- ja typpikuormitus laski edellisvuodesta (kuva 6). AOX- kuorma (190 kg/d) oli niin ikään edellisvuotista pienempi. Kiintoainekuorma oli noin kaksinkertainen edellisvuosiin verrattuna, mikä johtui loppuvuoden huoltoseisokin aiheuttamasta aktiivilietelaitoksen toimintahäiriöstä. Fosforikuormitus vaihteli välillä kgp/d ja oli edellä mainitusta syystä jälkimmäisellä vuosipuoliskolla isompi kuin alkuvuonna. Koko vuoden keskiarvo (22 kg P/d) oli kuitenkin pienempi kuin edellisen 5-vuotisjakson ( : 26 kg/d) keskiarvo. Kaikki UPM:n (uudenkin) ympäristöluvan mukaiset kuormitusrajat alittuivat vuonna Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (noin as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman sataman eteläpuolella (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jätevedenpuhdistamossa, jonne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten saniteettivedet. Vesistöön johdettu kokonais- ja am- 9

11 moniumtyppikuormitus oli hieman pienempi kuin edellisvuonna. Muut kuormitustekijät olivat 1,5 3 kertaa edellisvuotta suuremmat (kuva 6), mikä johtui puhdistamon toimintaongelmista erityisesti kevään sulamisvesien aikana. Ympäristöluvassa asetetut luparajat jäivät osittain täyttymättä vuosineljänniksillä 1 ja 2. Puhdistustehot olivat koko vuoden keskiarvoina osin vaatimattomat: kiintoaine 87 %, BOD 7(ATU) 93 %, COD Cr 84 % ja fosfori 91 %. Typpireduktio oli vuoden keskiarvona 23 % (Vesisenaho & Jutila 2019). OSTP Finland Oy Ab:n Pietarsaaren tehtailla valmistetaan teräslevyistä ja -nauhoista ruostumattomia sekä haponkestäviä putkia ja putkenosia yhteensä noin tonnia vuodessa (kapasiteetti noin t/vuosi). Putket peitataan happoaltaassa, jossa on typpihappoa, fluorivetyhappoa ja rikkihappoa sekä vettä. Peittausprosessissa muodostuvat jätevedet käsitellään kaksivaiheisella NaOH-saostuksella sekä vuonna 2007 käyttöön otetussa prosessissa, jossa pääosa typpihaposta on korvattu rikkihapolla. Jätevesiä muodostui vuonna m 3, eli m 3 /kk ja ne johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samassa purkuputkessa kuin UPM Kymmenen jätevedet (Pekka Pynttäri s.posti 2010). OSTP:n typpikuormitus oli vuonna kg/a alittaen luvassa asetetun tavoitearvon ( kg/a). Myös metallikuormitukselle asetetut kuormitus- ja pitoisuusrajat toteutuivat hyvin vuonna 2018 (taulukko 3). OSTP:n kuormituksen kehitys vuosina ja nykyisen luvan mukaiset kuormitusraja-/ tavoitearvot on esitetty liitteessä 9. Taulukko 3. OSTP Finland Oy Ab:n pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot sekä v 2018 toteutuneet pitoisuudet ja kuormitukset. Pietarsaaren Satama Oy:n laitureiden ja satamakentän hulevesijärjestelmä koostuu yli sadasta keräily- /sakokaivosta, joista hulevedet johdetaan mereen kuuden purku/venttiilikaivon kautta. Kaivot on varustettu hiekan- ja lietteenerottimilla, sekä Laukko I:n linja lisäksi öljynerotuskaivolla. Kaivot tyhjennetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa (Kujala 2014). Hulevesikaivojen puhtaanapitoon kiinnitetään erityistä huomiota ja kiintoaine- ja ravinnekuorman pääsyä kaivoihin pyritään rajoittamaan peittämällä kaivot suojamatoilla lastaus- ja purkutoiminnan ajaksi. Sataman saniteettivedet on viemäröity Alhedan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2007 tehtyjen hulevesianalyysien perusteella arvioitiin, että satama-alueen hulevesistä aiheutuva kokonaiskuormitus on 500 mm vuosisadannalla noin 120 kg N/a, 9 kg P/a ja kg kiintoainetta/a (Kujala 2012). Vuonna 2018 otettiin näytteet neljästä laiturialueen kaivosta ja kahden hulevesiputken päästä. Tuloksista laskettiin kuormitukset 500 mm vuosisadannalla vastaavasti kuin vuonna Kokonaishulevesimääräksi saatiin m 3 /vuosi (v m 3 /s). Hulevesimäärän laskennalliseen kasvuun vaikuttaa lisääntynyt asfaltoitu pinta-ala laiturialueella. Kaivoista ja putken päästä otettujen näytteiden pitoisuudet vaihtelivat jonkin verran ja tulokset osoittivat yleistä nuhraantuneisuutta, olosuhteisiin nähden ei mitään erityisiä piikkejä. Laskennallisen hulevesivalunnan ja sakokaivojärjestelmän arvioidun poistuman perusteella saatiin sataman kokonaishulevesikuormitukseksi 500 mm sadannalla noin 43,7 kg typpeä, 6,9 kg fosforia ja 103,5 kg kiintoainesta. Laskennallinen kuormitus oli selvästi edellistä kartoituskertaa pienempi, mikä johtuu satama-alueen paremmasta siisteydestä ja kaivojen huollosta. Sataman kentillä syntyvä kiintoai- 10

12 neskuorma koostuu pääasiassa paperi- ja energiateollisuuden puuraaka-aineista syntyvästä kiintoaineksesta, joka kerääntyy kaivojärjestelmään. (Heinoja 2019). Kartta näytteenottopisteistä 1 6 ja yhteenveto tuloksista on liitteenä 12. Jätevesien mereen aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD) 98 % sekä BOD- ja fosforikuormituksesta 80 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n (32 %) ja kaupungin (68 %) puhdistamoiden kesken. Jätevesien aiheuttama fosforikuormitus on pienentynyt tasaisesti 1980-luvulta lähtien muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta, kunnes vuodesta 2012 lähtien se kääntyi hetkellisesti lievään nousuun. Vuosien perusteella sekä fosfori- että typpikuormitus on jälleen laskussa. Orgaanisen aineen (BOD, COD) kuormituksessa on aiemmin ollut havaittavissa aleneva suuntaus, mutta COD:n osalta on kuormitustaso pysynyt melko samana viimeiset kymmenen vuotta ja BOD:n osalta viimeiset viisi vuotta. UPM:n BOD-kuorma oli historian pienin. Loppuvuoden isot kiintoainepäästöt UPM:ltä näkyvät niin ikään poikkeamana vuoden 2018 kuormituskuvaajassa. (kuva 6). Kuva 6. Jätevesikuormitus vuosina Pietarsaaren Veden lupaehdot neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU 10 mg/l, 95 %, COD Cr 70 mg/l, 90 %, kok-p 0,3 mg/l, 95 % ja kiintoaine 20mg/l, 90 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD 7 4,4 t O 2/d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD Cr 70 t O 2/d (60 t/d), fosfori 60 kg/d (55 kg/d) ja AOX 600 kg/ d (500 kg/d). 3.2 Lämpökuormitus Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 2018 sähköä (951 GWh/v), kaukolämpöä (260 GWh/v) ja prosessihöyryä (233 GWh/v) yhteensä GWh/v (5 195 TJ/v). Polttoaineiden energiasisältö oli GWh (n TJ). Polttoaineina käytettiin turvetta (34 %), kivihiiltä (23 %), puuta (36 %), yhdyskuntajätettä (REF 6 %), 12 bar höyryä (0,5 %) sekä öljyä (0,3 %) voimalaitoksen käynnistykseen. Puun osuus oli huomattavasti pienempi kuin edellisvuonna 11

13 (2017: 56 %), kun taas turpeen ja hiilen osuudet nousivat. Vuonna 2018 voimalaitoksella (AK 1 ja AK 2) oli käyntituntia, mikä oli 450 tuntia vähemmän kuin vuonna Vuonna 2018 Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli TJ (kuva 7) eli 36 % polttoaineiden kokonaisenergiasisällöstä. Vuonna 2018 jäähdytysvettä käytettiin 173 milj m 3 eli keskimäärin 5,5 m 3 /s (lupa 7,2 m 3 /s. Jäähdytysveden lämpötilanousu oli suurimmillaan heinäkuussa, + 9,0 C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 13 C). Pidempiä käyttökatkoksia oli useita: , , , , , , ja Lisäksi oli useita lyhyempiä toimintakatkoksia. Toukokuussa ei lämpökuormitusta mereen tullut lainkaan (Åkerlund, sähköposti ). Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuhdistamolta ja Luodonjärvestä (kuva 7). Vuonna 2018 UPM Kymmenen lämpökuorma oli TJ. Pietarsaaren jätevedenpuhdistamon ja Luodonjärven lämpökuormana on käytetty vv keskiarvoja. Kuva 7. Eri lähteistä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla (Alheda niin pieni että ei erotu). 3.3 Luodon-Öjanjärvi Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnevirtaama vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva 4). Järvestä tuleva ainevirtaama on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalateistä tulevat ravinnevirtaamat. Luodonjärven typpi- ja fosforivirtaamat olivat yhteensä vuonna 2018 edellisvuotta alhaisemmat johtuen vähäisistä juoksutuksista (kuva 8). Kuva 8. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina Järvestä mereen juoksutettu fosforivirtaama oli vuonna 2018 koko vuoden keskiarvoksi laskettuna 103 kg/d, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisellä tarkkailujaksolla keskimäärin (129 kgp/d). Myös edeltävään vuoteen nähden fosforivirtaama oli selvästi pienempi. Samoin typpivirtaama (1861 kgn/d) oli vuonna 2018 edellisvuotista (2543 kg/d) ja edellisen tarkkailujakson keskiarvoa (3187 kg/d) pienempi. Luodonjärven ravinnevirtaamat olivat vuositasolla noin 3,5 4-kertaiset jätevesikuormaan verrattuna (kuva 8, taulukko 4). 12

14 Kuva 9. Pietarsaaren edustan merialueelle tulevan ravinnekuormituksen vaihtelu kuukausikeskiarvoina vuonna Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta vaihtelee vuodenajoittain ja riippuu Luodonjärvestä tulevan kuormituksen vaihteluista. Vuonna 2018 Luodonjärvestä juoksutettu vesimäärä oli lähes 30 % tavallista pienempi, jolloin jätevesien osuus nousi tavallista isommaksi. Jätevesien ravinnekuormituksen osuus oli vuonna % kokonaiskuormituksesta, pienimmillään huhti-toukokuussa (< 10 %) ja enimmillään heinäkuussa (84 87%). Kesäkuusta eteenpäin Luodonjärvestä virtasi vettä ainoastaan kalateiden kautta ja jätevesien osuus nousi fosforin osalta tasolle % ja typen osalta tasolle %. (kuva 9). Taulukko 4. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna Muuttuja UPM Pietarsaari yht./tills. Järvestä Lähialue**) kg/d 2018 Kymmene Jakobstad 2018 Från sjön Närområdet BOD CODCr tot-p 22 5, tot-n 178* vesimäärä m 3 /d , *) UPM + OSTP **) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård/ Närområdet + större bäckar och Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym. 1998). 4. MERIALUEEN VEDENLAATU 4.1 Näytteenotto-olosuhteet Näytteenottopäivien sääolosuhteet, tuulen suunta ja nopeus sekä ilman lämpötila ja pilvisyys sekä meriveden pinnankorkeus on koottu taulukkoon 5. Talvinäytteenoton aikana sisäpisteillä oli sulaa ja ulompana ahtojäät muodostivat kulkuesteen, joten rannikon lähimmille (P53 ja 54) eikä liioin uloimmille (P73 ja 75) havaintopaikoille päästy. Lisäksi havaintopaikan P64 näyte jouduttiin ottamaan Mässkärin länsipuolella olevan luodon pohjoispuolelta samalta syvyysvyöhykkeeltä. Elokuun laajalla kierroksella ( ) tuuli yltyi päivän mittaan siten, ettei havaintopaikoille P71, 73 ja 75 päästy. Korvaavat näytteet kyseisiltä pisteiltä otettiin syyskuun alun kierroksella Talvinäytteenoton aikana Hästgrundetin patoluukut olivat auki ja toukokuussa myös Gertrudsin luukut olivat auki. Toukokuussa kaikki luukut olivat auki. Kesäkuun alun jälkeen varsinaiset tulvaluukut suljettiin loppuvuodeksi ja kalatietkin olivat kahteen otteeseen noin kuukauden mittaisen ajan kiinni. Siten heinäelokuun näytteenotot (16.7., 6.8.) ajoittuivat jaksolle, jolloin merialueelle ei tullut lainkaan järvivesiä. 13

15 Taulukko 5. Näytteenottopäivien sääolot Pietarsaaren edustalla vuonna pvm mpk cm ilmanlämpötila pilvisyys /8 tuulen nopeus m/s tuulensuunta lumi dm , Vedenlaatu talvella 2018 Jään alle muodostuu jäte- ja järvivesien virtausten seurauksena selvä kerrostuneisuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta. Pintaveden (1 m) ph-arvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeampaa ja sameampaa ja kokonaisravinteiden sekä orgaanisen aineen (TOC) pitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Myös rautapitoisuudet ovat pintavedessä huomattavasti korkeammat kuin alusvedessä. Jäte- ja järvivesien vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin eikä niitä aina voida erottaa toisistaan. Jäte- ja jokivesien leviäminen on esitetty kuvassa 10 pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä ravinteiden ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella. Hästgrundetin tulvaluukut olivat tammi-maaliskuussa auki ja juoksutukset lähellä normaalia, näytteenoton aikana virtaama oli noin 16 m 3 /s. Myös molemmat Luodonjärven puoleiset kalatiet olivat auki ja niiden virtaama yhteensä noin 10 m 3 /s, josta 8 m3/s Gertrudsista (kuva 4). Gerdrudsin tulvaluukku oli kiinni koko alkuvuoden huhtikuun puoliväliin asti. Jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät vuonna 2018 melko samassa laajuudessa kuin edellisinä vuosina. Vaikutukset näkyivät selvimmin pintavedessä Ådön Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa ja voimakkaimmin havaintopaikalla P67. Pisteillä P64, 65, P71 vaikutukset näkyivät lievinä. Gertrudsin kalatiestä merialueelle virtaavien järvivesien vaikutukset näkyivät Kackursfjärdenillä (P79) ja Orrskärsfjärdenillä (P78) pinnanläheisen veden alhaisempana sähkönjohtavuutena ja kohonneena väriarvona sekä korkeampina ravinne- ja rautapitoisuuksina. Vesi oli pinnassa myös lievästi hapanta. Kerrostuneisuutta oli havaittavissa muillakin sisäsaariston pisteillä (P51, P52, P55, P66 ja P67). Happitilanne oli huono Vanhansataman pohjukassa (P51) ja väriarvot olivat koholla pinnassa koko sisäsaaristossa aina Ådön Hälsingön välille asti. Luodonjärven vesi ei ollut maaliskuussa 2018 erityisen hapanta (ph 6,2 6,5), joten hyvin puskuroidussa merivedessä ei havaittu happamuusvaikutuksia. Kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalta (P53) ei ole tuloksia, mutta tästä hieman etelään veden hygieeninen tila oli hyvä (P51 ja 52: enterokokit 0-2 pmy/100 ml). Pisteillä P64, 65 sekä P71 oli havaittavissa lievä jäte- ja järvivesien vaikutus. Uloimmilta pisteiltä P73 ja P75 ei saatu näytteitä eikä siten referenssialueelta ole tuliksia (kuva 10). Jäänalainen happitilanne oli tarkkailualueella pääosin tyydyttävä tai hyvä (kyllästysprosentti %) sekä pintavedessä että pohjanläheisessä kerroksessa. Vanhansataman perukassa (P51) happitilanne oli koko vesipatsaassa heikko (26 27 %). 14

16 Kuva 10. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut jäte- ja järvivesien leviämisalueet maaliskuussa 2018 (kaikilta pisteiltä ei ole näytteitä huonon jäätilanteen vuoksi). (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2017 aineistoa.) 4.3 Veden laatu avovesiajalla 2018 Laajat näytteenottokierrokset Toukokuun näytteenottokierroksella (9.5.) merialueen vedenlaatu oli ajankohtaan nähden normaali. Luodonjärven juoksutukset olivat toukokuussa (Hästgrundet 27 m 3 /s, Gertruds 26 m 3 /s) keskimääräistä suurempia. Näytteenoton aikaan kaikki luukut olivat auki. Pintaveden lämpötilat vaihtelivat noin 3 10 C välillä ja heikkoa lämpötilakerrostuneisuutta oli havaittavissa joillakin pisteillä. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät merialueella edellistä vuotta hieman lievempänä, mutta ulottuivat pintavedessä havaittavissa määrin aivan uloimmille pisteille asti. Luodonjärven vesien vaikutus näkyi voimakkaana Hästgrundetin edustalta (P55) aina Hälsingöfjärdenille (P66) saakka ruskeana ( mgpt/l) ja paikoin muuta merialuetta sameampana (> 5 FTU) ja runsasravinteisena pintavetenä. Gertrudsin edustalla järvivesiä oli selvästi havaittavissa Kackursfjärdenillä (P79: väri 200 mgpt/l) koko vesipatsaassa ja pintavedessä Orrskärsfjärdenillä asti (P78 1 m: 190 mgpt/l). Ådön, Mässkärin ja Euranin ympäristöissä sijaitsevilla näytepisteillä vaikutukset olivat selvästi vähäisemmät ja näkyivät lähinnä pinnanläheisessä vedessä. Näkösyvyys oli jäte- ja järvivesien vaikutusalueella 0,4 0,9 m, saariston ulko-osissa (P64, P65, P71) 1,7 2,2 m ja ulkomerellä (P73, P75) 3,3 3,5 m. Varsin korkeat a-klorofyllin pitoisuudet (2,3-13 µg/l) osoittivat ns. kevätkukinnan olevan käynnissä. Vain uloimmilla pisteillä (P64 ja P75) pitoisuudet olivat alle 5 µg/l. Leville suoraan käyttökelpoista fosfaattifosforia sekä ammonium- ja nitraattityppeä oli mitattavia pitoisuuksia kaikilla pisteillä, eniten jäte- ja järvivesien vaikutusalueilla ja saaristossa. Suolistoperäisten bakteerien määrät kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalla olivat pieniä. Merivesi oli elokuussa (21.8.) lämmennyt niin, että koko vesipatsas oli tasalämpöinen, noin 17 C (vaihtelu 16,8-18,4 C) eikä lämpötilakerrostuneisuutta ollut havaittavissa millään alueella. Hapen kyllästysaste oli kaikilla havaintopaikoilla ja koko vesipatsaassa hyvä (80 93 %).. 15

17 Patoluukut olivat olleet kiinni kesäkuusta lähtien ja tarkkailualueen yleisilme oli melko mereinen, johtokyky välillä ms/m. Leppäluodon edustalla oli pintavesi hieman muuta merialuetta sameampaa (5 13 FTU) ruskehtavaa (27 69 mg Pt/l). Kokonaistypen ja typen fraktioiden (ammonium ja nitraattinitriitti) pitoisuudet olivat Ådön sisäpuolisella alueella jätevesien vaikutuksesta selvästi kohonneet, kuten myös kokonais- ja fosfaattifosforin pitoisuudet. Mässkärin-Euranin ympäristössä pitoisuustaso oli lähes mereinen. Näkösyvyys oli lähialueella sekä sisäsaaristossa 1,0 1,6 m ja Ådön-Mässkärin-Euranin ympäristössä 2-2,5 m. Klorofyllipitoisuudet olivat jätevesien vaikutusalueella rehevällä tasolla (12 29 µg/l) ja ulompana lievästi rehevällä tasolla, 4,5 9 µg/l. Lähirannikon purkualueilla hygieeninen tila oli hyvä (1-2 pmy/100 ml). Uloimmilta pisteiltä (P71, P73 ja P75) saatiin näytteet vasta syyskuun alussa (4.9.), jolloin vesi oli edelleen tasalämpöistä ja -laatuista, mutta edellisestä näytekierroksesta selvästi kirkastunutta. Näkösyvyys oli ulkopisteillä 4,5 5,6 m ja ravinnepitoisuudet pieniä, kok-p noin 10 µg/l ja kok N µg/l. Fosfaattifosforia ei ollut mitattavia määriä ja a-klorofyllin pitoisuudet olivat lähellä karua tasoa 2,2 3 µg/l. Etelä- Pohjanmaan ELY:n tilaamia näytteenottoja (Hertta, Eurofins Environmental Testing Finland Oy) havaintopaikalta P64 oli vuonna 2018 kolme kertaa 12.3., 1.8. ja 4.9. Tulokset on taulukoitu liitteeseen 4. Lokakuun kierroksen aikoihin (9.10.) vesipatsas oli jäähtynyt, mutta edelleen tasalämpöinen (noin 6 7 C) ja muutoinkin varsin tasalaatuinen. Hästgrundetin ja Gertrudsin patoluukut olivat edelleen kiinni. Kalateistä oli juoksutettu tasaisesti alkusyksyn. Jätevesien vaikutukset näkyivät nyt hyvin lievinä ja muuta merialuetta hieman ruskeampana ja ravinnepitoisempana vetenä Hästgrundetia lähimmillä pisteillä (P55 ja P54) sekä tästä pohjoiseen (P67 ja P66). Gertrudsin kalatien virtaaman vaikutukset näkyivät lievinä Kackursfjärdenillä (P79) ja Orrskärsfjärdenillä (P78). Ulompana tarkkailualueella vallitsivat melko mereiset olosuhteet ja veden väriluku oli tasolla mg Pt/l. Näkösyvyys vaihteli purkualueen ympäristön 0,9 metristä Mässkärin länsipuolen (P64) 3,0 metriin Pisteille P73 ja P75 ei lokakuun kierroksella kovan tuulen ja aallokon vuoksi päästy. Klorofyllipitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä ja olivat ajankohtaan nähden koko alueella varsin korkeat (5 9 µg/l). Teollisuuden ja kaupungin purkualueiden havaintopaikoilla mitattiin vähän bakteereja (2 47 pmy/ 100ml). Intensiivinäytteenotto (havaintopaikat P52, P54, P62, P64 ja P67) Kuvissa on esitetty veden näkösyvyyden, sameuden, värin, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuden ajallinen vaihtelu toukokuusta lokakuuhun intensiiviseurannan havaintopaikoilla P52, P54, P62, P64 ja P67. Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttavat avovesiajalla järvi- ja jätevesien leviäminen, meriveden pinnanvaihtelut ja tuuliolosuhteet. Toukokuun näytteenotossa havaitaan Luodonjärven kevätjuoksutusten vaikutus lähes kaikkiin muihin muuttujiin, näkösyvyys on pienimmillään, väriarvot ja ravinnepitoisuudet suurimmillaan. Veden sameus vaihtelee kesän mittaan purkualueilla voimakkaasti. Levätuotanto pääsi käyntiin kesäkuun alkupuolella, mikä näkyy selvänä klorofyllipiikkinä, elokuun loppupuolella vielä toinen huippu. Alueelliset erot ulko- ja sisäpisteiden välillä olivat selvät, sillä patoluukut olivat kiinni kesäkuusta lähtien vuoden loppuun. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät aiempien vuosien tapaan pienempänä näkösyvyytenä (kuva 11), kohonneina sameus- ja väriarvoina (kuvat 12 ja 13) sekä kohonneina ravinnepitoisuuksina lähimpänä purkualuetta (P54) ja siitä pohjoiseen (P67) (kuvat 14 ja 15). Jätevesien vaikutukset havaitaan myös purkualueesta etelään (P52). Vaikutukset ulottuivat näkösyvyyden ja klorofyllipitoisuuden perusteella kesän alussa osittain Mässkärin ulkopuolelle havaintopaikalle P64. Pienimmät ja tasaisimmat pitoisuudet mitattiin pisteeltä P64. Klorofyllin maksimipitoisuudet (max. 24 µg/l) mitattiin lähes kaikilla pisteillä kesäkuun puolivälissä. Myös pisteellä P64 havaittiin tuolloin havaintopisteelle poikkeuksellisen korkea pitoisuus (kuva 16). Fosforipitoisuudet vaihtelivat sisäpisteen (P54) 69 µg/l:sta (toukokuu) ulkopisteen (P64) < 10 µg/l:sta (heinä-elokuu) ja typpipitoisuudet vastaavilla pisteillä µg/l:sta (kesäkuu) 220 µg/l:aan (syys-lokakuu) (kuvat 14 ja 15). 16

18 Kuva 11. Pietarsaaren edustan meriveden näkösyvyys pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella Kuva 12. Pintaveden (1 m) sameusarvot (FTU) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella Kuva 13. Pintaveden (1 m) väriarvot (mg Pt/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella

19 Kuva 14. Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella Kuva 15. Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella Kuva 16. Pintaveden (0 2 m) a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella

20 Rehevöitymisluokitus Avovesikauden 2018 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 17. Rehevöitymisluokituksessa on käytetty koko avovesikauden klorofyllikeskiarvoja (taulukko 5), kun taas ekologisessa luokittelussa (kpl 4.5) käytetään heinä-elokuun ja syyskuun ensimmäisen viikon klorofyllikeskiarvoja (Aroviita ym. 2012). Taulukko 6. Rehevöitymisluokittelun raja-arvot (Aaltonen & Kyröläinen 1986). Luokka a-klo µg/l Erittäin rehevä > 100 µg/l Hyvin rehevä µg/l Rehevä µg/l Lievästi rehevä 5 10 µg/l Rehevöitymässä 2 5 µg/l Karu < 2 µg/l Tarkkailualue jakaantui vuonna 2018 klorofyllikeskiarvojen perusteella kolmeen rehevyysluokkaan: rehevöitymässä, lievästi rehevä ja rehevä. Klorofylliarvot olivat vuonna 2018 Pietarsaaren edustan merialueella kaiken kaikkiaan edellisvuotta isompia. Lievästi rehevä alue ulottui läpi saariston Ådön länsipuolelle ja pohjoisessa Orrskärsfjärdenille (P78). Pisteet P64, P73 ja P75 kuuluivat luokkaan rehevöitymässä. Jäte- ja järvivesien purkualueita lähimpänä sijaitsevat pisteet sijoittuivat luokkaan rehevä. Kuva 17. Avovesiajan 2018 a-klorofylliin perustuva rehevyysluokittelu koko kesän (touko-lokakuu) keskiarvojen perusteella. Intensiiviseurannan havainnoista laskettu keskiarvo pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67, 79 (n = 9). Muilla pisteillä n=3. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2017 aineistoa) 19

21 4.4 Veden laadun muutokset Pintaveden laadun (happi, väri, kok-p, kok-n, a-klorofylli) muutokset jaksolla intensiiviseurannan pisteillä P52, P54, P62, P64, P67 ja P75 on esitetty kuvissa erikseen talven ja avovesiajan osalta. Rannikon jäätilanne vaikeuttaa usein uloimmille havaintopaikoille pääsyä, minkä vuoksi havaintopaikan P75 tulokset on korvattu talvella 2000, 2001, 2005 ja 2007 pisteen P77 tuloksilla, talvella 2009 pisteen P78 ja talvella 2010 ja 2017 pisteen P73 tuloksilla. Talvella 2011 havaintopaikka P75 sijaitsi ahtojäiden keskellä, joten näyte otettiin noin kolme kilometriä havaintopaikalta etelään. Vuosina , 2016 ja 2018 havaintopaikan P75 tulos on korvattu P71 tuloksilla. Havaintopaikka P71 ei kuitenkaan oikein vastaa pistettä P75, koska alueella on talvella ajoittain järvi-/jätevesien vaikutusta, mikä näkyy väri- ja ravinnepitoisuuksissa. HAPPI 2000-luvulla happitilanne on vakiintunut koko alueella siten, että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 2018 hapen kyllästysaste oli Lillgrundetissa (P67) (kuva 19) ja tätä pohjoisemmilla havaintopisteillä (P66, P78 ja P79; liite 2.1) tyydyttävä (64 70 %). Vanhansataman lahden pohjukassa (P51) happikyllästys oli koko vesipatsaassa heikko (26-27 %). Muilla havaintopisteillä happitilanne oli hyvä (80 88 %). Kuva 19. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 (tai korvaavat) talvina

22 VÄRI Talven väriarvot vaihtelevat voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilanteissa. Luodonjärven vesien vaikutusalue ulottui talvella 2019 väriarvojen perusteella selvästi Ådön - Hälsingön väliselle alueelle (P62) asti (kuva 20). Havaintopaikan 75 tilalla käytetty P71:n tulos ei oikein vastaa ulkomeren tilannetta. Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualueilta ulospäin mentäessä. Vaihtelut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen läheisyydessä (P52, P54 ja P67), missä etenkin pintavesi on myös selvästi ruskeampaa kuin muualla. Uloimmilla pisteillä (P64 ja P75) väriarvot ovat alhaiset (2018: ka 18 ja 13 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä. Väriarvot olivat vuonna 2018 etenkin sisäpisteillä edellisvuosia pienempiä (kuva 20). Kuva 20. Veden värin vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 (tai korvaavat) talvella ja avovesiaikaan

23 FOSFORI Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri vuosina. Pitoisuudet ovat pääasiassa olleet tasaisen pieniä vain uloimmalla havaintopaikalla (P75/korvaava). Purkupaikkojen läheisillä pisteillä vuodesta 2012 alkanut nouseva suuntaus fosforipitoisuudessa taittui vuonna 2017, jolloin pitoisuudet olivat koko merialueella selvästi edellistä talvea pienemmät ja sama taso säilyi myös vuonna 2018 (kuva 21). Havaintopaikan 75 tilalla käytetty P71:n isohko pitosuus ei täysin vastaa ulkomeren tilannetta. Avovesikauden pitoisuusvaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Avovesikauden keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat pysyneet uloimmilla pisteillä koko 2000-luvun tasaisina. Purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) muutaman viimevuoden aikana havaittavissa ollut lievä nouseva trendi palasi vuonna vuoden takaiselle tasolle ja laski vielä vuonna Fosforipitoisuus laskee rannikolta ulospäin mentäessä noin 10 µg/l:n tasolle pisteillä P64 ja P75 (kuva 21). Kuva 21. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 (tai korvaavat) talvella ja avovesiaikaan

24 TYPPI Talvella kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat väri- ja fosforiarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Isoimmat pitoisuudet ovat purkualueiden tuntumassa ja pienimmät ulkomerellä. Talvella 2018 typpipitoisuudet olivat jäte- ja järvivesien vaikutusalueella (P52, P54 ja P67) edeltävän vuoden tasolla ja välillä µg/l (kuva 22). Havaintopaikan 75 tilalla käytetty P71:n tulos ei täysin vastaa ulkomeren tilannetta. Avovesikauden typpipitoisuuksien vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) typpitasot ovat keskimäärin noin µg/l, ja pitoisuudet laskevat ulospäin mentäessä µg/l:aan. Sekä purku- ja vaikutusalueella että ulommilla pisteillä viimeisimmät vuodet nousussa olleet keskimääräiset pitoisuudet olivat vuonna 2018 pysyneet edellisen vuoden tasolla (kuva 22). Kuva 22. Kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 (tai korvaavat) talvella ja avovesiaikaan

25 KLOROFYLLI 2000-luvulla rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella erot lähi- ja ulkoalueiden välillä ovat lisääntyneet ja klorofyllipitoisuudet vaihtelevat erityisesti purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P52, P54 ja P67). Luodonjärven juoksutusten vaihteluilla on suuri merkitys näiden havaintopaikkojen klorofyllipitoisuuksiin. Havaintopaikan P75 klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet lähellä taustapitoisuuksia. Pisteiden P52, P54 ja P67 arvot heittelevät jonkin verran vuodesta toiseen. Rannikon lähipisteillä P54 ja P67 oli hyvin runsaat klorofyllipitoisuudet vuosina 2013 ja 2014, jolloin patoluukut olivat pääsääntöisesti kiinni. Vuonna 2018 klorofyllin keskipitoisuudet nousivat hieman kaikilla pisteillä vuodesta Järvivesiä juoksutettiin kesäkuusta vuoden loppuun vain kalateiden kautta ja heinä-elokuussa nekin oli suljettu. Kuva 23. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 avovesiaikaan (intensiiviseurannan tulokset 9-16/ vuosi). 4.5 Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit Vuoden 2018 sekä vuosien vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 2012) mukainen parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Tarkastelussa on käytetty loppukesän ( ) klorofylli- ja kokonaisravinnepitoisuuksia sekä näkösyvyyttä. Havaintopaikkojen vedenlaatua on verrattu näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjeistusta ja luokkarajoja noudattaen luokkien erinomainen huono luokkarajoihin (ks. taulukko 7). Luodonjärven osalta on tehty vuosien 2017 ja 2016 vedenlaatuaineistosta vastaava parametrikohtainen tarkastelu kuin rannikon havaintopisteille. Luodonjärvi on keinotekoinen vesimuodostuma, joka on kuitenkin ekologista luokittelua varten tyypitelty matalaksi runsashumuksiseksi järveksi (MRh). Järvien luokittelussa käytetään ympäristöhallinnon ohjeistusta ja luokkarajoja noudattaen kasvukauden (kesä-syyskuu) klorofylli- ja kokonaisravinnepitoisuuksia ja luokitusta huono erinomainen (ks. taulukko 7). Luodonjärven havaintopaikkojen L5 ja L6A vedenlaatu vastasi luokkien hyvä (L5) ja tyydyttävä (L6A) vedenlaatua. Pohjaeläintarkkailun tulokset vuosilta on käsitelty ekologisen luokitusohjeistuksen mukaisesti ja pohjaeläintuloksista lasketut BBI-indeksit on sijoitettu havaintopaikoittain luokkiin erinomainen huono (Nyman 2018, taulukko 10). 24

26 Taulukko 7. Luokittelukriteerien mukaiset tyyppikohtaiset luokkarajat sekä luonnontilaiset vertailuarvot kokonaistypelle (kok-n), kokonaisfosforille (kok-p), näkösyvyydelle (NS) ja a-klorofyllille (a-klo) (Aroviita ym. 2012). Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet, Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet, MRh = Matalat runsashumuksiset järvet. LUONNONTILAISET LUOKKARAJAT Parametri VERTAILUARVOT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kok-P Pu 7,5 alle yli 20 Kok-P Ps 9 alle yli 27 Kok-N Pu 225 alle yli 400 Kok-N Ps 260 alle yli 420 NS Pu 6,9 yli 5,2 3,3 5,2 2,3 3,3 1,4 2,3 alle 1,4 NS Ps 5,1 yli 3,8 2,4 3,8 1,7 2,4 1,0 1,7 alle 1,0 a-klo Pu 1,3 alle 1,7 1,7 2,2 2,2 4,4 4,4 11 yli 11 a-klo Ps 2 alle 2,5 2,5 3,3 3,3 6,5 6,5 16 yli 16 kok-p MRh 20 alle yli 75 Kok- N MRh 510 alle yli 1200 a-klo MRh 8,5 alle 13,5 13, yli 100 NS MRh ei vertailuarvoa Vedenlaatu ekologisen luokituksen parametrien perusteella vuonna 2018 sekä jaksolla Vuosi 2018 Vuosi 2018 oli vedenlaadultaan edeltävää vuotta hieman huonompi. Verrattuna viiden vuoden ( ) keskimääräisiin vedenlaatuluokkiin oli vuoden 2018 tilaluokka samaa tasoa. Euranin sisäpuolella sijaitsevan pisteen P65 ja Kackurinlahden pisteen P79 tilaluokka oli huonompi kuin jaksolla (taulukko 7). Sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopaikoista Vanhasatamanlahden piste (P51) ja Hästgrundetissa sijaitseva P55 sijoittuivat luokkaan huono, Kackurinlahden piste P79 luokkaan tyydyttävä ja loput luokkaan välttävä. Ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopisteistä P62, P65 ja P71 sijoittuivat vedenlaadultaan luokkaan tyydyttävä. Uloimmat havaintopaikat P64, P73 ja P75 olivat luokassa hyvä oltuaan v 2017 vielä luokassa erinomainen (taulukko 7, kuva 24). Luodonjärven havaintopisteistä Gerdrudsin piste (L5) luokittui vuoden 2017 vedenlaatuaineiston perusteella luokkaan hyvä. Lammassaaren salmen piste (L6A) oli luokassa tyydyttävä. Luodonjärven vesi on hyvin ruskeaa, mikä rajoittaa kasviplanktontuotantoa järvessä. Siksi a-klorofyllipitoisuus osoittaa Luodonjärvessä selvästi parempaa tilaluokkaa kuin ravinnepitoisuudet. Taulukko 8. Vuoden 2018 vedenlaatutulosten (n=havaintokertojen määrä) perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla sekä jakson vedenlaadun luokka. Vertailuna edellinen jakso Tyyppi/ 2018 JAKSO Vedenlaatu Piste imuodostu n tot-p tot-n a-klo NS Vedenlaatu Ps Prs edusta ,0 1,0 H V/Hu V/Hu 52 Ps Prs edusta ,0 1,5 V V/Hu V/Hu 53 Ps Prs edusta ,0 1,4 V V V/Hu 54 Ps Prs edusta ,0 1,1 V V/Hu V/Hu 55 Ps Prs edusta ,0 1,2 H V/Hu V/Hu 61 Ps Prs edusta ,0 1,5 V T/V T/V 62 Pu Kallan ,9 2,5 T T T 64 Pu Kallan ,9 3,7 H H H 65 Pu Kallan ,7 2,5 T H H 66 Ps Prs edusta ,0 1,5 V V V 67 Ps Prs edusta ,4 1,4 V V/Hu V/Hu 71 Pu Kallan ,2 1,7 T T H 73 Pu Ukpyy ulko ,8 3,3 H E/H E 75 Pu Kallan ,4 3,5 H E/H E 78 Ps L-saaristo ,4 1,9 V V T/V 79 Ps Prs edusta ,0 2,0 T V V 25

27 Jakso Ulomman rannikkoalueen (Pu) uloimmat havaintopisteet P73 ja P75 sijoittuvat jakson aineiston perusteella luokkien hyvä ja erinomainen rajalle. Pisteet P64 ja P65 kuuluvat luokkaan hyvä ja havaintopisteet P62 ja P71 luokkaan tyydyttävä. Sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopisteistä suurin osa (P51, P52, P53, P54, P55 ja P67) on yhteistarkkailuaineiston perusteella luokkien välttävä ja huono rajalla. Pisteet P61 ja P78 sijoittuvat luokkien tyydyttävä ja välttävä rajalle ja pisteet P66 ja P79 kuuluvat luokkaan välttävä (taulukko 8, kuva 24). Vuosina 2015 ja 2016 Luodonjärven runsaat juoksutukset heikensivät sisemmän rannikkoalueen, ja vuonna 2016 myös ulkosaariston, havaintopaikkojen vedenlaatua. Vuonna 2018 vettä juoksutettiin tarkastelujaksolla ainoastaan kalateiden kautta, mutta tilanne merellä ei ollut ainakaan parempi kuin edellisenä vuonna. Pisteiden P51, P53, P55, P61, P65, P66, P71 ja P78 vedenlaatuluokka perustuu joinakin vuosina vain yhteen tulokseen. Muiden osalta aineisto on laajempi (n. 6 havaintokertaa/vuosi) (liite 11). Taulukko Vedenlaatuaineiston perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla vuosina Vesi- vertailu Piste muodostuma Ps Prs ed V/Hu V/Hu V/Hu T H V/Hu V/Hu 52 Ps Prs ed V/Hu V/Hu V/Hu V V V/Hu V/Hu 53 Ps Prs ed V V V/Hu V V V V/Hu 54 Ps Prs ed V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V V/Hu V/Hu 55 Ps Prs ed Hu V/Hu V/Hu V/Hu H V/Hu V/Hu 61 Ps Prs ed V V T T/V V T/V T/V 62 Pu Kallan T T V/Hu T T T T 64 Pu Kallan H H T H H H H 65 Pu Kallan H H T/V H T H H 66 Ps Prs ed Hu V V/Hu T V V V 67 Ps Prs ed Hu V/Hu V/Hu V/Hu V V/Hu V/Hu 71 Pu Kallan H H V T T T H 73 u Ukpyy ulk E E E H E/H E 75 Pu Kallan E E E H E/H E 78 Ps L-saaristo T/V V/Hu V/Hu T V V T/V 79 Ps Prs ed V V/Hu V/Hu V T V V Luodonjärven vesien merkittävän vaikutuksen johdosta Pietarsaaren edustaa voisi lähirannikon osalta luonnehtia suistomaiseksi alueeksi. Luokittelussa ei kuitenkaan ole omia luokitteluperiaatteita ja raja-arvoja suistoalueille. Pohjaeläinaineiston perusteella Pietarsaaren edustan merialueen tila on parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna. Pohjaeläimistö sijoittui vuonna 2017 BBI-indeksin perusteella hyvään tai erinomaiseen luokkaan, kuten myös jaksolla (s. 29). Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä ja useamman vuoden tulosten perusteella vesimuodostumittain. Vedenlaatu on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 2013 valmistuneessa rannikko- ja sisävesien ekologisen tilan vahvistetussa kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan. Vesimuodostumat Luodon saaristo ja Uusikaarlepyy ulko olivat hyvässä tilassa ja Luodonjärvi tyydyttävässä tilassa (Westberg & Lax 2016; Bonde ym. 2016). Kokonaisarvio perustuu vuosien aineistoon painottaen biologisia parametreja. Seuraava virallinen luokitus valmistuu vuonna

28 Kuva 24. Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 2012) mukaiset ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit vuoden 2018 ja jakson aineistojen perusteella. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2017 aineistoa) 5. KALATALOUSTARKKAILU Vuosittainen tiedonkeruu Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalastusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn (Fiskelag, Fiskargille), Kyrkobyn, Pörkenäsin, Luodon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 2018 (Wistbacka 2019, liite 5). Pienten kalastuskuntien tiedot ovat vuodelta Vuonna 2018 alueella kalastaneiden lukumäärä oli 457 henkeä, joista 38 oli kaupallisia kalastajia (Wistbacka 2019). Ammattikalastajia oli Luodossa yhteensä 21, Eugmossa 5, Vestersundsbyn kylässä 5, Vestersundsbyn kalastajainseurassa 6 ja Pörkenäsissä 1. Pyydyksinä käytettiin edelleen selvästi eniten verkkoja, joista silmäkoko mm oli suosituin. Lisäksi kalastettiin mm. siikaloukuilla, maderysillä, katiskoilla, heittovavoilla ja ongilla (liite 5). Kokonaissaalis oli vuonna 2018 lähes kg eli vähemmän kuin edellisenä vuonna (2017: kg). Vuonna 2018 toteutettu pienimuotoinen hoitokalastus ja lisäksi rehukeittiöiden rehukalaan kohdistuva kiinnostus lisäsi lahnan ja särjen kalastusta alueella. Lahna oli viime vuosien tapaan yleisin saalislaji (kuva 25, taulukko 10) vaikka sen saalis pieneni jonkin verran edellisvuodesta. Lahnan jälkeen seuraavaksi yleisimpinä saalislajeina tulivat silakka ja siika, joiden molempien saalis niinikään pieneni edellisvuodesta. Suurin muutos tapahtui särkisaaliissa, joka palautui edellisvuoden tasosta normaalitilaan. Säynävän osalta saalis palautui edellisvuodesta (taulukko 10). 27

29 Taulukko 10. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalasaaliit (kg/ vuosi) (Wistbacka ). Saalis/ Fångst siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös särki/mört säynävä/id muut/övrigt Totalt Kuva 25. Eri kalalajien osuudet kokonaissaaliista Pietarsaaren ja Luodon merialueella (Wistbacka ). Ryhmä muut sisältää mm. muikku, särki-, kuore- ja säynäväsaaliin. 6. KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA 6.1 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pietarsaaren ja Luodon alueilla on seitsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa sekä Fäbodan Pikkuhiekka ja Caféranta ovat EU-rantoja, joita valvotaan enemmän kuin muita rantoja. Uimavedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 354/2008). Näytteenottojen yhteydessä EU-rannoilla ei havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkeleita, fenoleita eikä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveystarkastajien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista vuonna 2018 on liitteenä 6. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kalasatamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Kesällä 2018 Ådön kalasatamassa havaittiin pieniä määriä (1) sinilevää juhannuksen jälkeisinä viikkoina (Liite 7). 28

30 6.2 Pohjaeläinseuranta vuonna 2018 Pohjaeläinseuranta sisältyy KVVY/ BotniaLabilta tilattuun pakettiin, mutta näytteet jäivät vuonna 2018 ottamatta näytteenoton suunnittelussa tapahtuneen inhimillisen virheen vuoksi (liite 8). Siten tässä raportissa esitetään pohjaeläimistä vain ekologisen luokituksen indeksit jaksolta Ekologinen luokitus pohjaeläinindeksien perusteella Vesienhoitosuunnittelussa käytetyn vuonna 2012 päivitetyn laskentamallin (Perus & Österberg 2012) mukaan pohjaeläimistön laatuluokat ovat pääsääntöisesti pysyneet samalla tasolla eikä merkittäviä muutoksia ainakaan huonompaan suuntaan ole havaittavissa. Vuoden 2017 aineiston perusteella vesimuodostumien Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo näytteenottopaikat sijoittuivat luokkaan hyvä ja vesimuodostuman Kallan havaintopaikat luokkaan erinomainen (taulukko 10). Taulukko 11. Pietarsaaren edustan vuosien pohjaeläinaineistosta lasketut havaintopaikkakohtaiset BBI-ELS indeksien arvot. E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä, V=välttävä. Vuosi Asema Vesimuodostuma Pietarsaaren edusta ,71 0,76 0,76 0,61 0,53 0,66 0,89 H H H H T H H 0,60 0,52 0,48 0,95 0,58 1,03 0,48 0,40 0,61 0,63 H T T H H E T T H H Vesimuodostuma Kallan 0,77 0,72 0,67 1,51 0,98 1,04 1,35 1,47 1,46 1,07 62 H H H E E E E E E E 1,37 1,44 1,09 1,68 0,81 0,70 1,12 0,91 1,07 0,86 65 E E E E H H E H E H 0,73 1,09 1,09 1,09 0,95 1,13 1,24 71 H E E E E E E Vesimuodostuma Luodon saaristo 1,00 0,92 0,76 0,95 0,92 0,90 0,89 0,92 0,95 0,95 78 E H H H H H H H H H Laatuindeksien tulkinnassa on syytä muistaa, että indeksiarvo ja sen perusteella tehty luokitus sisältävät karkeita yleistyksiä. Laskentakaavassa esimerkiksi kaikille harvasukasmato- ja surviaissääskilajeille on annettu sama huono painoarvo, vaikka ryhmät sisältävät hyvin erilaisia lajeja. Indeksiarvoissa on lisäksi satunnaisvaihtelua, joka kytkeytyy eläinten epätasaiseen jakautumiseen näytteenottopaikoilla ja havaittujen yksilömäärien satunnaishajontaan. Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä useamman vuoden tulosten perusteella ja pohjaeläimistö on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Kokonaisten vesimuodostumien useamman vuoden havainnoista lasketuissa indeksiarvoissa virheet tasoittuvat jonkin verran ja voivat siten varmemmin ilmaista vesialueen tilaa. Vesimuodostumien ekologisen tilan luokittelu tehdään kuitenkin viranomaisten taholta vesienhoidon suunnittelun yhteydessä, seuraavan kerran syksyllä Lämpötilakartoitukset Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueella vuoteen 2017 asti neljää kertaa vuodessa tehdyt lämpötilakartoitukset on lopetettu, koska ne eivät enää tuottaneet valvonnan tai ympäristön tilan seurannan kannalta riittävää lisäarvoa. 29

31 6.4 Mässkärin luontoasema Mässkärin luontoaseman koko vuoden vedenkulutus on noin 250 m 3 /v. Jätevedet käsitellään Green Rock -pienpuhdistamossa, josta kuormitus mereen on ympäristöluvan ( LSSAVI/508/04.08/2010) perusteella vaihdellut välillä 0,14 1 kg P/ vuosi. Lupamääräykset tulivat voimaan vuonna Luparajat ovat kiintoaineelle 90 %, 35 mg/l, biologiselle hapenkulutukselle (BOD 7ATU) 90 %, 30 mg/l, kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr) 75 %, 125 mg/l ja kokonaisfosforille 3 mg/l. Ympäristöluvan mukaan jätevesinäytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa (kesä- ja elokuussa) ja vesistötarkkailu voidaan lopettaa. Siten havaintopaikalta Mä1 ei otettu vuonna 2018 näytteitä. Jätevesinäytteitä otettiin vuonna 2018 yksi, syyskuussa 18.9., tulokset liitteessä 13. Tuolloin lähtevän veden luparajat (BOD 7ATU 90 % ja 30 mg/l; kok-p 90 % ja 3 mg/l; COD Cr 75 % ja 125 mg/l; kiintoaine 90 % ja 35 mg/l) saavutettiin selvällä mariginaalilla kaikilta osin. Mässkärin pienpuhdistamolla tehtiin vuonna 2018 huoltötöitä: kaivot tyhjennettiin ja kemikaaliyksikkö uusittiin (s-posti A Boström ). 6.5 Pörkenäsin leirikeskus Pörkenäs Lägergårdin jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Pörkenäsin ja Merilän leirikeskusten jätevedet, joilla on oma velvoitetarkkailu. Puhdistamona toimii vuonna 2012 asennettu Oy KWH-Pipe Ab:n Vehoputs 70-pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Ylijäämälietteet ajetaan Pietarsaareen Alhedan puhdistamolle. Ympäristölupa (LSSAVI/229/04.08/2010) velvoittaa suoritettavan jätevesien käyttö- ja päästötarkkailua siten, että toinen näytteenottokerta ajoittuu kesän korkeimman käyttöasteen mukaan. Tarkkailua suorittaa Eurofins Ahma Oy päivätyn ohjelman mukaisesti (Ahma Ympäristö Oy). Vuoden 2018 kuormitusja vesistötarkkailusta on laadittu erillinen yhteenveto (Rinta-Piirto 2019). Vuonna 2018 laitoksella käsiteltiin noin m 3 jätevettä. Kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa kesän aikana, ja (Rinta-Piirto 2019). Lupaehdot saavutettiin BOD 7ATU:n (92,5 %) ja COD:n (88,6 %) puhdistustehojen osalta. Muilta osin lupaehdot jäivät toteutumatta. Toiminnassa oli kesällä ongelmia prosessissa olevan lietekannan kuolemisen vuoksi. Vesistökuormitus oli edellisvuotista isompi (kok-p 0,017 kg/d, kok-n 0,31 kg/d ja BOD-kuorma 0,27 kg/d), mutta kokonaisuudessaan kuitenkin varsin pieni, vastaten BOD:n osalta neljän ja fosforin osalta kuuden asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Vesistötarkkailussa (27.6. ja 15.8.) jätevedenpuhdistamon vaikutuksia ei havaittu. Veden laatu oli verraten hyvä: happitilanne oli koko vesipatsaassa erinomainen ( kyll-%) ja kokonaisfosfori- (12 13 µg/l) ja a-klorofyllipitoisuudet (2,1 3,3 mg/l) olivat karulla/lievästi rehevän veden tasolla. Veden hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä (Rinta-Piirto 2019). 6.6 Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten kalataloudellinen jälkitarkkailu 2018 ja loppuraportti Pietarsaaren väylän ja satama-altaan ruoppausten sekä ruoppausmassojen läjittämisen ( ) kalataloudellinen tarkkailu toteutettiin osana Pietarsaaren edustan yhteistarkkailua. Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman päivätyllä (POHELY/1822/5723/2011) ja meriläjitysalueen tarkkailuohjelman päivätyllä (POHELY/1822/5723/2011) päätöksellä. Vuosi 2018 oli kalataloudellisen tarkkailun seitsemäs vuosi ja jälkitarkkailun ( ) kolmas ja viimeinen vuosi. Tarkkailuun sisältyi siian poikasnuottaukset, verkkokoekalastukset ja silakan poikaspyynnit ja tarkkailusta laadittiin loppuraportti (Keränen 2019). 30

32 Verkkokoekalastuksia on tarkkailussa tehty viidellä alueella (lähialueet Gräggören ja Risöhällen, sisäsaariston Hälsingöfjärden ja ulkosaaristossa sijaitseva Aligrundet sekä meriläjitysalueen läheinen alue). Kokonaissaaliiden perusteella suurimmat ruoppausten aikaiset muutokset kalastossa tapahtuivat Gräggörenillä, jossa särki- ja ahvenkannat runsastuivat. Vuoden 2018 jälkitarkkailun perusteella Gräggörenin kalasto oli palautunut tilaan, jossa se oli ennen ruoppauksien alkamista, mikä oli jo vuosien 2016 ja 2017 saaliissa näkyvissä. Gräggörenin kokonaissaalis oli vuonna 2018 verkkokoekalastusten pienin, lukuunottamatta karua merialuetta läjitysalueen tuntumassa. Suurin saalis saatiin Risöhällenistä kuten edellisenäkin vuonna. Siian poikasnuottausten ( ) tulosten perusteella siian lisääntyminen ei ole suuresti häiriintynyt ruoppauksista. Kevään 2018 siianpoikassaalis oli hyvä ja poikasia saatiin kaikilta koealoilta. Vuonna 2018, kuten monena aiempanakin vuonna paras siianpoikasalue oli Västra Ådö laajoine mataline hiekkarantoineen. Aligrundetista, Sandenista (Euran) ja aivan ruopatun laivaväylän tuntumassa sijaitsevalta Rödhällanilta saatiin myös hyvin siianpoikasia. Silakan poikaspyyntialue sijaitsee noin 1,8 km meriläjitysalueen itäpuolella. Saalista ei saatu vuonna 2018, kuten ei aiempinakaan vuosina. Myöskään tarkkailualuetta matalammalta vertailualueelta ei saatu kaloja. Alue ei ilmeisesti ole silakan lisääntymisaluetta. VIITTEET Aaltonen E-K & Kalliolinna M 2011: Pietarsaaren merialueen tila jakson velvoitetarkkailutulosten perusteella. Moniste 24 s. Pietarsaari Aaltonen E-K, Kalliolinna M & Salonen H 1998: Pietarsaaren merialueen tila Osat I - IV. Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Kaustinen Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T & Vuori K-M 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöhallinnon ohjeita 7/ s. Bonde A 2016: Luodon-Öjanjärveen laskevien vesien toimenpideohjelma. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Heinoja, J 2019: Pietarsaaren Satama Oy:n hulevesikartoituksen raportointi ( v 2018 vuosiyhteenvedosta) Hertta, Eurofins -tulokset pisteeltä P64 (haettu ) Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 2018: Kuukausittainen sadanta Kalajoen Metsäkylässä ja Kruunupyyssä ja kuukausittainen lämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna (haettu ) Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 2019: Jääpäivien lukumäärä talvella 2017/2018. (Sähköposti ) Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 2019: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla (haettu ) Keränen J 2019: Pietarsaaren Satama. Pietarsaaren satama- ja väyläruoppauksien kalataloudellinen jälkitarkkailu 2018 ja vv kalataloustarkkailujen loppuyhteenveto. Pöyry Finland Oy. 21 s + liitteet. Kujala, N Pietarsaaren Sataman vuosiyhteenveto Korpinen P, Kiirikki M, Lauri H & Inkala A 2004: Bothnian Bay 3-D-water quality and ecosystem model: Technical Report. Manuscript 57 s. Mykrä M & Aaltonen E-K 2017a: PIETARSAAREN EDUSTAN MERIALUEEN TARKKAILUT/ Sedimentti ja limakotiloselvitykset Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry, Mykrä, M & Aaltonen E-K 2017b: Pietarsaaren edustan merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma Moniste 19 s + liitteet. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari. Nyman C 2018: Pietarsaaren merialueen pohjaeläinseuranta vuonna Moniste 9 s + liitteet. Palomäki A 2017: Pietarsaaren merialueen tarkkailut. Sedimenttiselvitys vuonna Nab Labs Oy, Perus J & Österberg M BBI-excel makron opas (v. lokakuu 2012). Pietilä T 2018: Teuvo Pietilä, UPM Pietarsaari, Luodonjärven juoksutukset mereen Pynttäri P sähköposti 2010: OSTP:n jätevesijärjestelyistä. 31

33 Rinta-Piirto S 2019: Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä. Pörkenäsin leirikeskusten jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu. Vuosiyhteenveto Eurofins Ahma Oy, Seinä A & Peltola J 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suoman merialueella Finnish Marine Research. N:o s. Helsinki Vesisenaho, P & Jutila, H 2019: Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari s + liitteet. UPM Kymmene Oyj 2018a: Luodon-Öjanjärven pinnankorkeudet ja juoksutukset 2018 (kk-raportit I XII 2018). UPM Kymmene Oyj 2018b: Kuormitustiedot 2018 (kk-raportit I XII 2018). Westberg V & Lax H-J (toim.) 2016: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma. Vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja Wistbacka B : Kalataloustarkkailun vuosittainen tiedonkeruu Vuori K-M, Mitikka S ja Vuoristo H 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Åkerlund B sähköposti : Alholmens Kraft Oy:n käyntiajat ja polttoainetiedot LIITTEET 1 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun havaintopaikkaluettelo 2 Analyysitulokset (laajat näytteenotot) 3 Analyysitulokset (intensiiviseuranta) 4 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vuoden 2018 tulokset pisteeltä P64 5 Kalastuskuntakohtaiset tiedot 2018 (Norra svenska fiskeområdet) 6 Uimarantojen valvontatulokset Levähavainnot Ådön kalasatamassa Selvitys pohjaeläinnäytteenoton puuttumisesta vuonna 2018 (KVVY) 9 OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina KVVY Tutkimus Oy:n analyysimenetelmät 2018/ Pietarsaaren merialue 11 Päivitettyjen kriteerien mukaiset parametrikohtaiset vedenlaadun luokat Pietarsaaren edustan havaintopisteillä vuosina Pietarsaaren Satama Oy:n hulevesinäytteenoton suunnitelma, kartta ja tuloskooste 13 Mässkärin luontoaseman jätevesinäytteiden analyysitulokset

34 Liite/Bilaga 1 Havaintopaikkaluettelo, Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu Tunnus ja nimi/ Kod och namn ID-tunnus (Vesla) YK-pohj. YK-itä Näytesyvyys, m kartoituskierrokset*) HUOM **) P 51, Vanha Hamina/ Gamla Hamn , ja pintavesi bakteerit P 52, Alholmsfjärden , -1 intensiivipiste, ja pintavesi bakteerit P 53, Gräggören , 5, ja pintavesi bakteerit P 54, Risöhäll = Sandgrundet , -1 intensiivipiste, ja pintavesi bakteerit P 55, Svinören , -1 P 61, Rajstall , -1 P 62, Ådön - Gräsgrundet , 5, 10, -1 intensiivipiste P 64, Nygrundet - Mässkär , 5, 10, 15, -1 intensiivipiste P 65, Ören - Ripgrundet , 5, 10, -1 P 66, Hälsingöfjärden , -1 P 67, Lillgrundet , -1 intensiivipiste P 71, Truthällan , 5, -1 P 73, Fäboda 3 km W , 5, -1 P 75, Kallan 2,5 km W , 5, 10, 15, -1 P 78, Orrskärsfjärden , 5, -1 P 79, Kackursfjärden , -1 intensiivipiste L 5, Larsmosjön, Gertruds , -1 intensiivipiste L 6A, Fårholmsströmmen , -1 intensiivipiste *) Kartoituskierroksen näytteenottosyvyydet: taulukon mukaiset näytesyvyydet + avovesiajalla 0-2 m **) Intensiivikierroksella näytteet 1 m m Analyysivalikoimat: Kartoituskierrokset (yhteensä 4 kertaa: helmi-maaliskuu, toukokuu, elokuu ja lokakuu) - 1m ja -1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, ph, johtokyky/ saliniteetti, O 2 + kyll-% (maalis- ja elokuu), väri, sameus, kok-n, NO 2+3-N ja NH 4-N, kok-p ja PO 4-P, TOC, Fe - Välisyvyyksien näytteet: lämpötila, johtokyky/ salin (talvella kokonaisravinteet) m kokoomanäytteet: avovesiajalla a-klorofylli - Pintavesinäytteet (P51, 52, 53 ja 54): fekaaliset streptokokit eli enterokokit Intensiivikierrokset (yhteensä 5 kertaa avovesiajalla: kesäkuu 1, heinä-elokuu yhteensä 3, syyskuu 1) - 1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, ph, johtokyky/ saliniteetti, väri, sameus, kok-n, NO 2+3-N, NH 4-N, kok-p ja PO 4-P m näytteet: a-klorofylli Määräajoin tehtävät analyysit - Metallit (Zn, Cr, Pb, Cd, Cu, Ni ja Hg) kertaluontoisesti vuonna 2019 (pisteet P51, P53, P54, P55, P61, P62 ja P64). Tarkkailun jatkosta päätetään tulosten perusteella.

35 Liite/Bilaga 2.1 KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/3 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Happi O2% Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P *Fe *TOC Enterok Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l pmy/100 ml PTSMERI / P 51 Vanha Hamina Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv. 0,6 m; Jää 5 dm; Klo 14:00; Näytt.ottaja PM, OK; Ilm.lt. -7 C; 1,0 0,8 3, ,7 6, ,8 1,00 3, ,9 6, PTSMERI / P 52 Alholmsfjärden Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Näytt.ottaja PM, OK; 1,0 1, ,1 7, ,8 1, ,4 7, , PTSMERI / P 53 Gräggören Ei näytteitä! PTSMERI / P 54 Risöhäll (Sandgrundet) Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; 1,0 P -1,0 P PTSMERI / P 55 Svinören Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Ossi Käkränen; Ilm.lt. -6 C; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 360; 0,7 0, <1 6, ,5 4, ,2 7, PTSMERI / P 61 Rajstall Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Jää 5 dm; Näytt.ottaja PM, OK; 1,0 0, ,6 6, ,0 0, , ,8 7, , PTSMERI / P 62 Ådön - Gräsgrundet Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 4 dm; Näytt.ottaja PM, OK; Ilm.lt. -6 C; Tuulnop. 12 m/s; 1,0 3 2,3 <1 6, , ,0 9, ,0 10,0 0, , ,0 7, < ,9 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/3 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Happi O2% Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P *Fe *TOC Enterok Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l pmy/100 ml PTSMERI / P 64 Nygrundet - Mässkär Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Näytt.ottaja PM, OK; 1,0 0, ,2 7, ,7 11,0 0, , ,0 7, < ,8 5,0 0, ,0 9,0 0, , PTSMERI / P 65 Ören - Ripgrundet Kok.syv. 13,2 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; Ilm.lt. -8 C; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 360; 1,0 0, ,8 7, ,2 0, , ,0 7, ,4 5,0 0, ,0 10,0 0, PTSMERI / P 66 Hälsingöfjärden Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 0,6 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Ossi Käkränen; 1,0 1,00 9, ,5 6, ,7 1,80 8, ,9 6, PTSMERI / P 67 Lillgrundet Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv. 0,6 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; 1,0 1,00 9, ,4 7, ,0 1,20 9, ,1 7, PTSMERI / P 71 Truthällan Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Näytt.ottaja PM, OK; 1,0 0, ,5 7, ,3 4,0 0,3 0, ,0 7, < ,9 3,0 0, , PTSMERI / P 73 Fäboda 3km W Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; Ei näytteitä! PTSMERI / P 75 Kallan 2,5km W Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; Ei näytteitä! FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

36 Liitteet/Bilagor KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/3 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Happi O2% Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P *Fe *TOC Enterok Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l pmy/100 ml PTSMERI / P 78 Orrskärsfjärden Kok.syv. 9,9 m; Näk.syv. 0,6 m; Jää 3 dm; Näytt.ottaja PM, OK; 1,0 0,7 9, <1 6, ,9 0, , ,0 7, ,4 5,0 0,8 E E PTSMERI / P 79 Kackursfjärden Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 1 dm; Jää 7 dm; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Ossi Käkränen; Ilm.lt. -10 C; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 360; 1,0 0,6 9, <1 6, ,7 1,20 9, ,3 7, , PTSMERI / L 5 Larsmosjön, Gertruds Kok.syv. 3,0 m; Näytt.ottaja PM, OK; 1,0 1,50 9, <1 6, ,0 2, <1 6, PTSMERI / L 6A Fårholmsströmmen Kok.syv. 2,5 m; Näytt.ottaja PM, OK; Ilm.lt. -5 C; Tuulnop. 10 m/s; 1,0 1,2 4 8,4 <1 6, ,8 2,0 9, ,3 <1 6, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/3 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof *TOC Enterok Syvyys (m) C FNU ms/m % mg/l Pt mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l pmy/100 ml PTSMERI / P 51 Vanha Hamina Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 0,7 m; Näytt.ottaja PM, JHO; Ilm.lt. 12 C; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 320; 0,5 9, ,9 7, ,5 9, ,0 7, , PTSMERI / P 52 Alholmsfjärden Kok.syv. 3,1 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 9, ,4 7, ,0 9, ,5 7, , PTSMERI / P 53 Gräggören Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,8 m; 1,0 8, ,5 7, ,0 4, ,6 7, , ,9 5,0 6, PTSMERI / P 54 Risöhäll (Sandgrundet) Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,4 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 0,5 10, <1 6, ,5 10, <1 6, , PTSMERI / P 55 Svinören Kok.syv. 10,9 m; Näk.syv. 0,4 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 10,1 P 9 32 <1 6, ,9 P 9 31 <1 6, , PTSMERI / P 61 Rajstall Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 8, ,7 7, ,5 7, ,7 7, ,4 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

37 Liite/Bilaga 2.2 KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/3 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof *TOC Enterok Syvyys (m) C FNU ms/m % mg/l Pt mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l pmy/100 ml PTSMERI / P 62 Ådön - Gräsgrundet Kok.syv. 13,8 m; Näk.syv. 1,7 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 6, ,2 7, ,5 3,2 3, ,8 7, , ,5 5,0 5, ,3 10,0 3, , PTSMERI / P 64 Nygrundet - Mässkär Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12; Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 3, ,4 7, ,4 16,5 1, ,1 6, , ,3 5,0 4,0 E 7,3 10,0 3,5 E 7,4 15,0 2,2 E 7, PTSMERI / P 65 Ören - Ripgrundet Kok.syv. 14,4 m; Näk.syv. 2,2 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 5, ,4 7, ,7 13,4 3, ,7 7, , ,7 5,0 4, ,5 10,0 3, , PTSMERI / P 66 Hälsingöfjärden Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv. 0,8 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 0,7 9, <1 7, ,5 8, <1 6, , PTSMERI / P 67 Lillgrundet Kok.syv. 2,6 m; Näk.syv. 0,6 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 10, <1 7, ,0 9, <1 7, , PTSMERI / P 71 Truthällan Kok.syv. 5,9 m; Näk.syv. 1,7 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 6, ,3 7, ,0 5,0 5, ,4 7, , ,9 3,0 5, ,3 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/3 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof *TOC Enterok Syvyys (m) C FNU ms/m % mg/l Pt mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l pmy/100 ml PTSMERI / P 73 Fäboda 3km W Kok.syv. 23,5 m; Näk.syv. 3,3 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 2, ,7 7, < ,8 20,0 1,1 0, ,1 7, <10 8 <2 5, ,7 5,0 2, , PTSMERI / P 75 Kallan 2,5km W Kok.syv. 19,2 m; Näk.syv. 3,5 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 2, ,7 7, < ,1 18,2 0,5 0, ,2 7, <10 9 <2 4, ,7 5,0 2, ,7 10,0 2, ,8 15,0 1, , PTSMERI / P 78 Orrskärsfjärden Kok.syv. 9,2 m; Näk.syv. 0,9 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 8, <1 6, ,2 1, ,9 7, , ,5 5,0 3, , PTSMERI / P 79 Kackursfjärden Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 0,6 m; Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 7,8 6 9,4 <1 6, ,2 7, <1 6, PTSMERI / L 5 Larsmosjön, Gertruds Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 7,2 6 6,4 <1 6, ,0 7,2 6 6,3 <1 6, PTSMERI / L 6A Fårholmsströmmen Näytt.ottaja PM, JHO; 1,0 1, <1 6, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

38 Liite/Bilaga 2.3 KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/3 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Happi O2% Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof *TOC Enterok Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l pmy/100 ml PTSMERI / P 51 Vanha Hamina Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 15:30; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 17,0 9, ,9 7, ,2 1 1,8 17,0 9, ,9 7, , PTSMERI / P 52 Alholmsfjärden Kok.syv. 2,9 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 15:40; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 17,1 8, ,9 7, ,7 1 2,0 17,0 8, ,9 7, , PTSMERI / P 53 Gräggören Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 17,4 8, ,8 7, ,3 3 8,0 17,0 8, ,8 7, , ,0 17, PTSMERI / P 54 Risöhäll (Sandgrundet) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 16,8 8, ,9 7, < ,9 1 1,5 16,8 8, ,9 7, < , PTSMERI / P 55 Svinören Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 18,4 8, ,4 7, ,8 18,4 8, ,4 7, PTSMERI / P 61 Rajstall Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 17,2 8, ,9 7, ,4 2,6 17,2 8, ,9 7, , ,0 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/3 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Happi O2% Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof *TOC Enterok Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l pmy/100 ml PTSMERI / P 62 Ådön - Gräsgrundet Kok.syv. 13,8 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 17:00; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 17,2 8, ,9 7, ,3 12,8 17,2 8, ,9 7, , ,9 5,0 17, ,9 10,0 17, , PTSMERI / P 64 Nygrundet - Mässkär Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 16:44; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 17,2 8, ,9 7, < ,0 16m 17,2 8, ,9 7, < , ,5 5,0 17, ,9 10,0 17, ,9 15,0 17, , PTSMERI / P 65 Ören - Ripgrundet Kok.syv. 14,2 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 16:25; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 16,4 8, ,9 7, < ,2 13,2 16,8 8, ,9 7, < , ,7 5,0 16, ,9 10,0 16, , PTSMERI / P 66 Hälsingöfjärden Kok.syv. 2,6 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 17,0 8, ,8 7, <5 < ,6 1,6 17,0 8, ,8 7, <5 < , PTSMERI / P 67 Lillgrundet Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 17,2 8, ,8 7, <5 < ,5 1,8 17,0 8, ,8 7, <5 < , PTSMERI / P 71 Truthällan Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 P -1,0 P 0-2 5,0 P FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

39 Liitteet/Bilagor KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/3 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Happi O2% Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof *TOC Enterok Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l pmy/100 ml PTSMERI / P 73 Fäboda 3km W Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 P -1,0 P 0-2 5,0 P PTSMERI / P 75 Kallan 2,5km W Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 P -1,0 P 0-2 5,0 P 10,0 P 15,0 P PTSMERI / P 78 Orrskärsfjärden Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 17,2 8, ,6 7, <5 < ,9 9,0 12,2 6, ,9 7, , ,4 5,0 17, , PTSMERI / P 79 Kackursfjärden Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 17,0 8, ,6 7, <5 <10 17 <2 9,6 2,6 17,2 8, ,6 7, <5 < , , PTSMERI / L 5 Larsmosjön, Gertruds Kok.syv. 3,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 17,7 7, ,5 <1 7, ,5 17,7 7, ,4 <1 7, PTSMERI / L 6A Fårholmsströmmen Klo 12:15; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 0,2 17,0 7, ,8 <1 7, <5 < ,0 P 0,2 23 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/3 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof *TOC Enterok Syvyys (m) C FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l pmy/100 ml PTSMERI / P 51 Vanha Hamina Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 6, ,9 7, ,3 47 1,8 6, ,9 7, , , PTSMERI / P 52 Alholmsfjärden Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 7, ,0 7, ,8 25 2,2 7, ,0 7, , , PTSMERI / P 53 Gräggören Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 7, ,0 7, ,4 15 9,0 7, ,1 7, , ,4 5,0 7, PTSMERI / P 54 Risöhäll (Sandgrundet) Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 6, ,0 7, ,4 2 1,7 6, ,0 7, , , PTSMERI / P 55 Svinören Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 7, ,6 7, ,2 7, ,7 7, , PTSMERI / P 61 Rajstall Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 6, ,1 7, < ,0 3,0 6, ,1 7, <10 15 <2 5, ,3 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

40 Liite/Bilaga 2.4 KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/3 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof *TOC Enterok Syvyys (m) C FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l pmy/100 ml PTSMERI / P 62 Ådön - Gräsgrundet Kok.syv. 14,7 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 7, ,2 7, <5 <10 17 <2 4,8 13,7 7, ,2 7, <5 <10 16 <2 4, ,0 5,0 7, ,2 10,0 7, , PTSMERI / P 64 Nygrundet - Mässkär Kok.syv. 16,9 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 8, ,3 7, < ,5 15,9 8, ,3 7, < , ,0 5,0 8, ,3 10,0 8, ,3 15,0 8, , PTSMERI / P 65 Ören - Ripgrundet Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 7, ,2 7, <5 < ,9 14 7, ,2 7, <5 <10 14 <2 4, ,0 5,0 7, ,2 10,0 7, , PTSMERI / P 66 Hälsingöfjärden Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 6, ,0 7, <5 < ,3 2,2 6, ,0 7, <5 < , , PTSMERI / P 67 Lillgrundet Kok.syv. 3,4 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 6, ,0 7, < ,5 2,4 6, ,0 7, <2 6, , PTSMERI / P 71 Truthällan Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 7, ,2 7, <5 < ,6 6,0 7, ,2 7, <5 < , ,8 5,0 7, ,3 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/3 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof *TOC Enterok Syvyys (m) C FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l pmy/100 ml PTSMERI / P 73 Fäboda 3km W Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 P -1,0 P 0-2 5,0 P PTSMERI / P 75 Kallan 2,5km W Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 P -1,0 P 0-2 5,0 P 10,0 P 15,0 P PTSMERI / P 78 Orrskärsfjärden Kok.syv. 9,8 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 6, ,7 7, <5 <10 20 <2 7,4 8,8 6, ,7 7, < , ,0 5,0 6, , PTSMERI / P 79 Kackursfjärden Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 6, ,7 7, < ,3 2,7 6, ,7 7, <10 17 <2 7, , PTSMERI / L 5 Larsmosjön, Gertruds Kok.syv. 4,0 m; Klo 15:55; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 6, <1 7, ,0 6, <1 7, PTSMERI / L 6A Fårholmsströmmen Kok.syv. 0,30 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; Ilm.lt. 7 C; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 180; 0,2 6, <1 7, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

41 Liitteet/Bilagor KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof Syvyys (m) C FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l PTSMERI / P 52 Alholmsfjärden Kok.syv. 3,1 m; Näk.syv. 0,8 m; Näytt.ottaja Ossi Käkränen, Jarno Holappa; 1,0 14, ,1 8, PTSMERI / P 54 Risöhäll (Sandgrundet) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Näytt.ottaja Ossi Käkränen, Jarno Holappa; 1,0 15, ,5 7, PTSMERI / P 62 Ådön - Gräsgrundet Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Näytt.ottaja Ossi Käkränen, Jarno Holappa; 1,0 14, ,1 8, PTSMERI / P 64 Nygrundet - Mässkär Kok.syv. 16,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja Ossi Käkränen, Jarno Holappa; Ilm.lt. 13 C; Tuulnop. 6 m/s; 1,0 12, ,7 8, <5 <10 12 < , PTSMERI / P 67 Lillgrundet Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv. 1,0 m; Näytt.ottaja Ossi Käkränen, Jarno Holappa; 1,0 15, ,3 7, < PTSMERI / P 79 Kackursfjärden Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 0,8 m; Näytt.ottaja Ossi Käkränen, Jarno Holappa; 1,0 15, <1 7, < PTSMERI / L 5 Larsmosjön, Gertruds Näytt.ottaja Ossi Käkränen, Jarno Holappa; 1,0 15,9 5 7,3 <1 6, < PTSMERI / L 6A Fårholmsströmmen Näytt.ottaja Ossi Käkränen, Jarno Holappa; 1,0 16,5 7 9,1 <1 7, <5 < FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof Syvyys (m) C FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l PTSMERI / P 52 Alholmsfjärden Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 16, ,7 7, PTSMERI / P 54 Risöhäll (Sandgrundet) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 16, ,3 7, <5 < PTSMERI / P 62 Ådön - Gräsgrundet Kok.syv. 12,2 m; Näk.syv. 2,5 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 12, ,9 7, <10 13 < , PTSMERI / P 64 Nygrundet - Mässkär Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,7 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 9,7 0, ,0 7, <10 11 < , PTSMERI / P 67 Lillgrundet Kok.syv. 2,6 m; Näk.syv. 1,4 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 16, ,0 7, <10 21 < , PTSMERI / P 79 Kackursfjärden Kok.syv. 3,3 m; Näk.syv. 1,5 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 18, ,2 7, <5 < , PTSMERI / L 5 Larsmosjön, Gertruds Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 18,2 3 7,5 <1 7, <5 < PTSMERI / L 6A Fårholmsströmmen Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Jarno Holappa; 1,0 19,2 6 9,3 <1 7, <5 < FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

42 Liitteet/Bilagor KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof Syvyys (m) C FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l PTSMERI / P 52 Alholmsfjärden Näk.syv. 1,7 m; Näytt.ottaja pm, ok; 1,0 21, ,6 8, < , PTSMERI / P 54 Risöhäll (Sandgrundet) Näk.syv. 1,1 m; Näytt.ottaja pm, ok; 1,0 24, ,3 8, <5 < PTSMERI / P 62 Ådön - Gräsgrundet Näk.syv. 2,8 m; Näytt.ottaja pm/ok; 1,0 20, ,7 8, <10 11 < , PTSMERI / P 64 Nygrundet - Mässkär Näk.syv. 4,8 m; Klo 12:42; Näytt.ottaja pm; Ilm.lt. 26 C; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360; 1,0 19,4 0, ,9 8, <10 7 < , PTSMERI / P 67 Lillgrundet Näk.syv. 1,3 m; Näytt.ottaja pm, ok; 1,0 23, ,3 8, <5 < , PTSMERI / P 79 Kackursfjärden Näk.syv. 2,0 m; Näytt.ottaja pm, ok; 1,0 23, ,9 7, <5 <10 13 < , PTSMERI / L 5 Larsmosjön, Gertruds Näytt.ottaja pm, ok; 1,0 24,3 3 8,2 <1 7, <5 < PTSMERI / L 6A Fårholmsströmmen Näytt.ottaja pm, ok; 1,0 26, <1 7, <5 < FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof Syvyys (m) C FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l PTSMERI / P 52 Alholmsfjärden Näk.syv. 1,3 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Ossi Käkränen; 1,0 21, ,9 7, , PTSMERI / P 54 Risöhäll (Sandgrundet) Näk.syv. 1,6 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Ossi Käkränen; 1,0 20, ,8 7, , PTSMERI / P 62 Ådön - Gräsgrundet Näk.syv. 2,4 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Ossi Käkränen; 1,0 20, ,0 7, < PTSMERI / P 64 Nygrundet - Mässkär Näk.syv. 2,8 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Ossi Käkränen; 1,0 20, ,0 7, <2 0-2 < PTSMERI / P 67 Lillgrundet Näk.syv. 1,2 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Ossi Käkränen; 1,0 20, ,7 7, < , PTSMERI / P 79 Kackursfjärden Näk.syv. 1,8 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Ossi Käkränen; 1,0 22, ,4 7, < , PTSMERI / L 5 Larsmosjön, Gertruds Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Ossi Käkränen; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 22,2 5 8,3 <1 6, PTSMERI / L 6A Fårholmsströmmen Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi, Ossi Käkränen; 1,0 22, <1 6, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

43 Liite/Bilaga 3.5 KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt O2% Happi Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof *TOC Syvyys (m) C % mg/l FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l PTSMERI / P 52 Alholmsfjärden Näk.syv. 1,5 m; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; 1,0 17, ,8 7, PTSMERI / P 54 Risöhäll (Sandgrundet) Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:48; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; 1,0 19, ,5 7, PTSMERI / P 62 Ådön - Gräsgrundet Kok.syv. 13,6 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; 1,0 16,8 0, ,0 7, <10 13 < , PTSMERI / P 64 Nygrundet - Mässkär Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; 1,0 16,1 0, ,9 7, <10 8 < , PTSMERI / P 67 Lillgrundet Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 16:00; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; 1,0 18, ,5 7, < PTSMERI / P 71 Truthällan Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; 1,0 16,5 95 9,3 0, ,0 7, <2 5,3 5,0 16,4 95 9,3 0, ,0 7, <2 5, ,2 3,0 P 550 3, PTSMERI / P 73 Fäboda 3km W Kok.syv. 23,0 m; Näk.syv. 5,6 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; Ilm.lt. 21 C; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 16,1 96 9,4 0, ,0 7, <10 9 <2 4,8 22,0 10,0 82 9,2 0, ,3 7, <2 4, ,8 5,0 16, ,9 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 Pietarsaaren merialueen vesistötarkkailu (1PTSMERI) Pvm. Hav.paikka Lt O2% Happi Sameus Joh;PV Suol.% ph;pv Väri.S Kok.N NO23N NH4N Fia Ptot PO4P Klorof *TOC Syvyys (m) C % mg/l FNU ms/m % mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l mg/l PTSMERI / P 75 Kallan 2,5km W Kok.syv. 18,9 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; 1,0 16,2 96 9,4 0, ,9 7, <10 10 <2 4,8 18,0 10,3 85 9,5 0, ,1 7, <2 4, ,4 5,0 16, ,9 10,0 14, ,9 15,0 12, , PTSMERI / P 79 Kackursfjärden Kok.syv. 3,4 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; 1,0 18, ,0 7, < , PTSMERI / L 5 Larsmosjön, Gertruds Klo 12:00; Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; 1,0 16,5 6 8,7 <1 6, PTSMERI / L 6A Fårholmsströmmen Näytt.ottaja Pekka Mäkiniemi; 1,0 16, <1 7, <5 < FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

44 Liite/Bilaga 4 Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen tulokset 2018/ Vattenanalyser av NTM centralen i Södra Österbotten 2018 (Pintavesien tilan tietojärjestelmä, vedenlaatu PIVET, haettu ) P 64 Pietarsaaren edusta Näytepvm Syvyys Kok.syv. Näkösyv. lämpötila ph Sähkönj. Salin. Happi Happi Sameus Väri kok N NH 4 N NO 2+3 N kok P PO 4 P TOC SIO 2 klorof. m m C ms/m kyll.% mg/l FNU mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l ,1 1, ,0 0, ,9 3, ,0 0, , ,3 0, ,0 0, ,1 0, ,1 0,3 7, , ,8 0, ,2 2,7 2, ,0 10,0 19,3 1, ,0 19,3 7, , ,5 0, ,4 2,7 5,5 1, ,0 15, , ,1 0, ,0 9, , ,5 0,51 4, ,0 6,1 7, ,2 0, ,8 2, , ,0 8,0 3, ,0 15,6 7, ,9 94 9,2 0, ,7 4,6 1, ,0 15, ,9 93 9,1 0, ,0 15, ,9 93 9,2 0,43 4, ,0 9,1 7, ,3 77 8,8 0, ,3 2,3 2,1

45 Liite/Bilaga 5 FÅNGSTSTATISTIK FRÅN HAVSOMRÅDET UTANFÖR JAKOBSTAD 2018; statistik uppsamlad från delägarlagen VESTERSUNSBY Fångster 2018 LARSMO EUGMO FISKELAG FISKARGILLE * KYRKOBY * PÖRKENÄS * TOTALT 2017 sik lax gädda abborre öring lake nors strömm gös siklöja id braxen mört övrigt ål flundra 1 1 totalt * uppgifter från år 2017 ANVÄNDA REDSKAP 2018 Vestersundsby Larsmo ** Eugmo fiskelag fiskargille Kyrkoby Pörkenäs Nät: < 40 mm 330** 20 x x x x Nät: mm maskstorlek 185 ** 470 x x x x Nät: > 50 mm maskstorlek 55 ** x x x x Strömm fällor 2 ** Sikfällor/Laxryssja 22 ** 4 x x x Lakryssjor 61 ** 30 x x x Gäddsaxar 40 ** Katsor x 20 x x Kastspön x 275 x x x x Lakkrokar Sikkrokar metspön x 100 x x x x ** yrkesfisket 2017 x=används ANTAL FISKARE 2018 Fritidsfiskare Kommersiella f Totalt Larsmo by Eugmo by Vestersundsby V:fiskargille * Kyrkoby * Pörkenäs * * uppgifter från år

46 Liite/Bilaga 6 Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailu 2018/ Samkonroll av havsområdet utanför Jakobstad 2018 Vattenkvalitet vid allmänna badstränder 2018/ Yleisten uimarantojen veden laatu 2018 Jakobstads social- och hälsovårdsverket/ Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto Lähde: Pietasaaren sosiaali ja terveysvirasto - s-posti Mia Hautala Badstrand/ Uimaranta Datum E. coli Enterokit Sinilevä- Obs Bedömning pvm MPN/ 100 ml cfu/ 100 ml havainto Huom Arvio Laatuvaatimus/ Krav (STM 354/2008) < 500 < 200 Bosund/ Brännbacka <10 40 ei ei ok < 10 < 10 ei ei ok < 10 lab fel ei ei ok < 10 Kackur < 10 ei ei ok < 10 ei ei ok lab fel ei ei ok < 10 Sonamo < 10 < 10 ei ei ok < 10 < 10 ei ei ok < 10 lab fel hyvin vähän ei ok < 10 Kittholmen* ei ei ok FI vähän ei ok ei ei ok ei ei ok Lillsand/ Pikkuhiekka* < 10 < 10 ei ei ok FI ei ei ok ei ei ok < 1 ei ei ok Storsand/ Isohiekka < 10 ei ei ok < 10 ei ei ok ei ei ok Fäboda Cafestrand* < 10 ei ei ok FI ei ei ok ei ei ok ei ei ok * Klassificerad som EU strand, d.v.s. > 100 besökare / dag vid högsäsong * Luokiteltu EU-rannaksi eli > 100 kävijää/ päivä sesonkiaikan Arvio ok: Vesi täyttää tutkimushetkellä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 354/2008 vaatimukset. ok: Vattnet uppfyller vid tidpunkten för undersökningen de krav som ställs på badvattnen enligt Social- och hälsovårdsministeriets förordning nr 354/ Kursiivi: Tulos ei täytä laatuvaatimuksia./ Resultatet uppfyller inte kraven. OBS/ Huom: Aistinvaraiset havainnot/ Organoleptiska observationer.

47 Liite/Bilaga 7 Algobservationer 2018 Ingår i Finlands miljöcentrals riksomfattande algobservationsprogram. Levähavainnot 2018 Sisältyy Suomen ympäristökeskuksen valtakunnalliseen levähavaintoohjelmaan. Observationsplats / havaintopaikka: Ådö fiskehamn / Ådön kalasatama Period / Ajanjakso Observationerna för det mesta på måndagar / Havainnot yleensä maanataisin Vecka Viikko Blågröna alger Sinilevää Bedömningsskala / Arviointiasteikko = Ingen synbar förekomst / Ei havaittavaa esiitymistä 1 = Få alger / Vähän levää 2 = Rikligt med alger / Runsaasti levää 3 = Mycket rikligt med alger / Erittäin runsaasti levää - = Uppgifter saknas / Ei havaintoja Observatörer / Havainnoitsijat: Gunilla Flinck Lähde: Järviwiki, (luettu )

48 Liite/Bilaga Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailu; pohjaeläinseuranta 2018 Pietarsaaren merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (Mykrä & Aaltonen, Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry ) mukainen vuosittainen pohjaeläinseuranta vuoden 2018 osalta on jäänyt tekemättä KVVY-Botnialabin näytteenoton suunnittelussa tapahtuneen inhimillisen virheen vuoksi. Tarkkailuosuus on myös virheellisesti laskutettu 2018 osalta laskutusjaon mukaisesti. Tapahtuma on kirjattu laatujärjestelmän mukaan poikkeamana ja asia on käsitelty koko yksikön henkilöstön kesken. Korjaavana toimenpiteenä pohjaeläintarkkailun ajankohdat on kirjattu näytteenottosuunnitelmaan koko tarkkailujakson ajalta. Virheellinen laskutusosuus hyvitetään asianosaisille seuraavassa laskussa. Kyseisen mukaisia virheitä sattuu harvoin ja niihin suhtaudutaan aina vakavasti. Haluamme palvella asiakkaitamme aina asiantuntevasti ja luotettavasti. Pahoittelemme tapahtunutta. KVVY Tutkimus Oy Heikki Ahola, yksikönpäällikkö KVVY-Botnialab KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi

49 Liite/Bilaga 9 OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina Belastning från OSTP Finland Oy Ab under åren t/vuosi 60 kok-n kg/vuosi Fluoridi Luparaja 1800 kg/a Tavoitearvo 30 t/a kg/vuosi 30 Cr kg/vuosi 18 Ni 25 Luparaja 25 kg/a Luparaja 16 kg/a kg/vuosi 30 Pb kg/vuosi 2,5 Cd 25 Luparaja 25 kg/a 2 Luparaja 2 kg/a 20 1, ,5 liukoinen Cd Luparaja 0,5 kg/a kg/vuosi 3 Cu 2,5 2 1,5 1 0,

50 Liite/Bilaga 10 KVVY Tutkimus Oy Pietarsaaren merialueen menetelmät 2018 Määritys Yksikkö Menetelmän periaate; viite Akk. *) Määritysraja Mittausepävarmuus Saliniteetti % Laskennallinen väri mg/l Pt SFS-EN ISO 7887:2012 *) 4 > 4 mg/l Pt ± 16 % Väri suodatettu mg/l Pt SFS-EN ISO 7887: > 4 mg/l Pt ± 16 % ph SFS 3021:1979 *) ± 3% Sähkönjohtavuus ms/m SFS-EN 27888:1994 *) 1 >1 ms/m ± 5 % Sameus FNU SFS-EN ISO :2016 *) 0,2 > 0,2 ± 33 % Ammoniumtyppi µg/l N SFS-EN ISO 11732:2005 *) µg/l ± 15% > 40 µg/l ± 10 % Liuennut happi mg/l SFS-EN 25813, 1993 *) 0,3 > 0,3 mg/l ± 6 % Nitriitti- ja nitraattitypen summma µg/l N SFS-EN ISO 13395, 1997 *) µg/l ± 14 % > 90 µg/l ± 10 % Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori µg/l µg/l Sis. menet. perustuu kumottuun standardiin SFS 3026:1986 Sis. menet. perustuu kumottuun standardiin SFS 3025:1986 *) 2 *) µg/l ± 13% > 30 µg/l ± 8 % 2-20 µg/l ± 15% > 20 µg/l ± 10 % Typpi µg/l SFS-EN ISO :1998 *) 50 > 50 µg/l ± 13 % Happikyllästys % % laskennallinen Rauta µg/l SFS 3028:1976 *) 10 *Orgaaninen hiilen kokonaismäärä (TOC) mg/l SFS-EN 1484:1997 *) 0,5 a-klorofylli µg/l SFS 5772:1993 *) µg/l ± 15% > 150 µg/l ± 10 % 0,5-2,5 mg/l ± 0,25 mg/l >2,5 mg/l ± 10 % 1-2 µg/l ± 15 % > 2 µg/l ± 14 % *) Menetelmä on akkreditoitu.

51 Liite/Bilaga 11 Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 2012) mukaiset parametrikohtaiset vedenlaatuluokat Pietarsaaren edustan ja Luodonjärven havaintopisteillä vuosina N = kokonaistyppi, P = kokonaisfosfori, NS = näkösyvyys ja chl = a-klorofylli. Päivitetyt kriteerit (Aroviita ym. 2012) Tyyppi/ Piste vesimuodostuma P N Chl NS P N Chl NS P N Chl NS P N Chl NS P N Chl NS 51 Ps Prs edusta ,5 1, ,7 1, ,6 1, ,4 2, ,0 1,0 52 Ps Prs edusta ,5 1, ,3 1, ,1 1, ,7 1, ,0 1,5 53 Ps Prs edusta ,1 1, ,6 1, , ,4 1, ,0 1,4 54 Ps Prs edusta ,0 1, ,9 1, ,1 0, ,0 1, ,0 1,1 55 Ps Prs edusta ,0 1, ,9 1, ,8 0, ,5 1, ,0 1,2 61 Ps Prs edusta ,5 1, ,2 1, ,2 1, ,9 2, ,0 1,5 62 Pu Kallan ,0 3, ,7 2, ,2 1, ,1 2, ,9 2,5 64 Pu Kallan ,6 5, ,0 4, ,4 3, ,8 4, ,9 3,7 65 Pu Kallan ,6 4, ,0 3, , ,1 3, ,7 2,5 66 Ps Prs edusta ,0 0, ,0 1, , ,7 1, ,0 1,5 67 Ps Prs edusta ,8 1, ,2 1, ,7 0, ,2 1, ,4 1,4 71 Pu Kallan ,0 4, ,7 3, ,5 1, ,3 2, ,2 1,7 73 Pu Ukpyy ulko ,6 6, ,5 5, ,6 6, ,8 3,3 75 Pu Kallan ,5 5, ,2 6, ,7 7, ,4 3,5 78 Ps L-saaristo ,7 1, ,7 1, ,6 0, ,7 2, ,4 1,9 79 Ps Prs edusta ,3 1, ,7 1, ,7 0, ,5 1, ,0 2, Piste Tyyppi/ vesimuodostuma P N Chl P N Chl P N Chl L5 Mrh/ Luodonjärvi , , ,0 L6A Mrh/ Luodonjärvi , , ,5 LUONNONTILAISET LUOKKARAJAT Parametri VERTAILUARVOT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kok-P Pu 7,5 alle yli 20 Kok-P Ps 9 alle yli 27 Kok-N Pu 225 alle yli 400 Kok-N Ps 260 alle yli 420 NS Pu 6,9 yli 5,2 3,3 5,2 2,3 3,3 1,4 2,3 alle 1,4 NS Ps 5,1 yli 3,8 2,4 3,8 1,7 2,4 1,0 1,7 alle 1,0 a-klo Pu 1,3 alle 1,7 1,7 2,2 2,2 4,4 4,4 11 yli 11 a-klo Ps 2 alle 2,5 2,5 3,3 3,3 6,5 6,5 16 yli 16 kok-p MRh 20 alle yli 75 Kok- N MRh 510 alle yli 1200 a-klo MRh 8,5 alle 13,5 13, yli 100 NS MRh ei vertailuarvoa

52 Liite/Bilaga 12 Hulevesinäytteenottosuunnitelma Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Risto Koljonen HULEVESINÄYTTEENOTTO Hulevesien näytteenotto Pietarsaaren satamassa on suunniteltu tehtäväksi KVVY Tutkimus Oy:n toimesta. Näytteenottopaikat on merkitty liitteenä olevaan karttaan, päivitetty karttapohja toimitetaan myöhemmin yhdessä tulosten kanssa. Mittaukset tullaan ottamaan kuudesta eri mittauspisteestä, joista 5 on kaivonäytettä ja kuudes mahdollisesti ns. putkenpää näytteenä. Mittauspisteet: Mittauspiste Pinta-ala (m2) Tietoja alueesta 1.Etelälaituri (kaivo) hallinvierusvalumavedet, satunnainen lastaus- ja purkutoiminta 2. Buskö (kaivo) ajoneuvoliikenne 3. Laukko 1 (kaivo) puutavaravarastointia, ajoneuvoliikenne, normaali lastaus- ja purku toiminta 4. Laukko 2 (kaivo) normaali lastaus- ja purku toiminta 5 Laukko 3 (kaivo) normaali lastaus- ja purku toiminta 6. A-kenttä (putki) Puutavaravarastointikenttä, normaali lastaus- ja purku toiminta Hulevesistä tullaan tutkimaan kunkin purkupisteen osalta erikseen: ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, typpi, fosfori ja öljyhiilivedyt. Lisäksi raskasmetallit; ainakin: sinkki, kupari, lyijy, kromi, nikkeli ja kadmium. Jakobstad Hamn Ab Pietarsaaren Satama Oy Alholmsvägen 76 Alholmintie Jakobstad - Pietarsaari förnamn.efternamn@portofjakobstad.fi etunimi.sukunimi@portofpietarsaari.fi Business ID: Jakobstad Hamn Ab Pietarsaaren Satama Oy Alholmsvägen 76 Alholmintie Jakobstad - Pietarsaari Hulevesinäytteenottosuunnitelma Mittaukset, näytteenotto ja analysointi tehdään CEN- tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisesti. Päästömittauksissa määritetään mittausmenetelmän kokonaisepävarmuus. Pietarsaaressa Johanna Heinoja tekninen päällikkö förnamn.efternamn@portofjakobstad.fi etunimi.sukunimi@portofpietarsaari.fi Business ID:

53 Liite/Bilaga 12 Pietarsaaren sataman hulevesinäytteenotto, näytteenottopaikat Sataman hulevesitarkkailun tuloskooste KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Pietarsaaren sataman hulevesitarkkailu (1PTSHULE) Pvm. Hav.paikka K-aine;GFA Joh;JV ph;jv Kok.N Ptot *Cd,kok *Cr,kok *Cu,kok *Pb (kok) *Ni,kok *Zn,kok *HVI Syvyys (m) mg/l ms/m μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l PTSHULE / 1 Etelälaituri (kaivo) Klo 11:30; Näytt.ottaja Jarno Holappa; Lämpöti 16,2 C; 0,2 8,8 9,8 6, <0,1 <1 19 0,77 6, PTSHULE / 2 Buskö (kaivo) Klo 11:25; Näytt.ottaja Jarno Holappa; Lämpöti 16,1 C; 0,2 3,1 51 6, <0,1 <1 5,4 <0,4 2,4 51 < PTSHULE / 3 Laukko 1 (kaivo) Klo 11:20; Näytt.ottaja Jarno Holappa; Lämpöti 16,2 C; 0,2 2, , <0,1 1,6 1,6 <0,4 2,2 11 < PTSHULE / 4 Laukko 2 (kaivo) Klo 11:15; Näytt.ottaja Jarno Holappa; Lämpöti 16,4 C; 0, , <0,1 4,3 6,8 1,3 5, PTSHULE / 5 Laukko 3 (putki) Klo 11:00; Näytt.ottaja Jarno Holappa; Lämpöti 19,2 C; 0, ,21 4,3 17 3,2 5, PTSHULE / 6 A-kenttä (putki) Klo 10:50; Näytt.ottaja Jarno Holappa; Lämpöti 16,1 C; 0,2 < , ,25 <1 13 <0, <50 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

54 Liite/Bilaga 13 Tutkimustodistus (1) Förening Mässkärs Lotsstation r.f. c/o Anders Boström Rådhusgatan 4 C Jakobstad Näytetiedot Näyte Jätevesi Näyte otettu Näytteen ottaja Asiakas Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Viite Yhteyshenkilö Allan Witick, Laboratoriopäällikkö Analyysi Menetelmä Yksik kö Kiintoaine (GF/A) * SFS-EN 872: 2005 Alkaliniteetti * Sis. men. MO-VESI-2035, 2037 (ph 4,5, 4,2) ph-arvo, 25 C * SFS 3021: 1979 Kokonaistyppi * SFS-EN ISO : 1998 Ammoniumtyppi * ISO : 2013 modif. Nitraattityppi * SFS-EN ISO 13395: 1997 Fosfori, liuk. 0,45 µm * ISO :2013 modif., suodatus 0,45 µm Kokonaisfosfori * ISO : 2013 modif. BOD7 ATU * SFS-EN : Jätevesi tuleva vesi mg/l ,6 mmol /l 8,3 1,5 6,3 6,1 mg/l mg/l mg/l mg/l 18 1,2 mg/l 30 1,6 mg/l CODCr * SFS 5504: mg/l *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan pyydettäessä Jätevesi lähtevä vesi Allan Witick Laboratoriopäällikkö Jakelu anders@bostlaw.com;eeva-kaarina.aaltonen@vesiensuojelu.fi;kari.saari@upm-kymme ne.com;masskar@masskar.fi Analyysitulos koskee vain tutkittua näytettä. Tutkimustodistuksen osittainen kopioiminen kielletty. Eurofins Nab Labs Oy Business ID: Survontie 9 D FI JYVÄSKYLÄ