KELPO - Ydinlaitosten järjestelmien ja laitteiden luvitus- ja kelpoistusprosessien kehittäminen Suomessa

Transkriptio

1 1(35) Laatinut Maria Pal, ÅF Juk Tuminen, Fennvima Kirsi Hassinen, TVO Lauri Pajunen, Frtum Henrik Jkineva, Frtum Jnas Pöytäniemi, Frtum KELPO - Ydinlaitsten järjestelmien ja laitteiden luvitus- ja kelpistusprsessien kehittäminen Sumessa Lppuraprtti

2 2(35) Revisi Päiväys Muutkset Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt Ensimmäinen julkaisu Hum. Prjektin rganisaatirajat ylittävän lunteen vuksi tässä ei esitetä nrmaalin menettelyn mukaisia tarkastus- ja hyväksymismerkintöjä. n laadittu yhteistyössä prjektiryhmän jäsenten kesken ja julkaistun raprtin sisältö n hjausryhmän ja prjektiryhmän tarkastama ja hyväksymä.

3 3(35) Tiivistelmä Ydinalan timijat niin Sumessa kuin ulkmailla vat havainneet timinnassaan yhä enemmän haasteita: Raskaaksi ketut luvitus- ja kelpistusprsessit tekevät ikääntyvien laitteiden ja järjestelmien mdernisinneista haasteellisia. Timittajaverkst harvenee ja kiinnstus timittaa laitteita ydinlaitksille n laskenut. Muilla tellisuudenalilla n viime vusikymmeninä tapahtunut humattavaa laatukehitystä, jta ei tällä hetkellä ydinalalla riittävästi hyödynnetä. Ydinviman kilpailukyky muuttuvassa timintaympäristössä n varmistettava. Muutstöiden ja mdernisintien kannattava tekeminen sekä kattava timittajaverkst ja laitteiden saatavuus vat edellytyksiä ydinalan timintaedellytysten varmistamiselle ja kknaisturvallisuuden takaamiselle. Vunna 2018 tteutetun KELPO-prjektin tarkitus li löytää keinja luvitus- ja kelpistusprsessien kehittämiseksi Sumessa. Tähän luvanhaltijiden yhteiseen prjektiin sallistui myös STUK. Prjektin tulksena n ehdtettu luvitus- ja kelpistusmenettelyihin muutksia, jilla menettelyistä tehtäisiin tarkituksenmukaisempia. Prjektissa keskityttiin erityisesti alempien turvallisuuslukkien mekaanisiin laitteisiin. Tarkastelun khteena li sumalainen luvitusympäristö, mutta tavitteena n jatkssa hyödyntää tulksia EU-taslla vastaavissa selvityksissä. KELPO-prjektin tavitteeksi määriteltiin graded apprach -periaatteen laajentaminen, standardilaitteiden hyödyntäminen sekä kattavan timittaja-/valmistajaverkstn varmistaminen ja luvanhaltijiden yhteistyön lisääminen. Prjektin tulksena n esitetty vaihtehtisia kehitysehdtuksia, jtka krstavat luvanhaltijiden yhteistyötä ja luvanhaltijan vastuuta sekä khdentavat STUK:n valvntaa sinne, missä ydinturvallisuuteen vidaan eniten vaikuttaa: Ehdtettu ylätasn muuts tarkastuslaajuuteen khdentaa viranmaisvalvntaa krkeampiin turvallisuuslukkiin ja laits- ja järjestelmätasille ja tisaalta krstaa luvanhaltijan maa valvntavastuuta erityisesti laitetaslla. Tisena kehitysehdtuksena esitetty menettely pyrkii pistamaan luvanhaltijiden päällekkäistä työtä ja lisäämään luvanhaltijiden yhteistyötä sekä tumaan ydinalalle käyttöön kansalliset hyväksynnät. Tämä menettely lisi tteutettavissa verrattain helpsti ja pienin muutksin nykykäytäntöön nähden. Klmas kehitysehdtus n uusi menettelytapa, jka pikkeaa nykymallista enemmän ja pyrkii viemään laitehankinnissa käytettäviä menettelyjä khti muiden tellisuudenaljen timintatapja. Tavitteena n selkeyttää vaatimuksia timittajan suuntaan ja hyödyntää muilla tellisuudenalilla käytössä levia standardeja ja menettelyjä. Ehdtetun uuden menettelyn testaamiseksi ja edelleen kehittämiseksi n suunniteltu pilttiprjektia tteutettavaksi yhteistyössä luvanhaltijiden ja STUK:n kesken. Yllä mainittujen kehitysehdtusten lisäksi prjektissa n tarkasteltu standardi-/sarjavalmisteisten laitteiden käyttöä eri tekniikanalilla sekä näiden laitteiden mahdllisia lutettavuusdatan lähteitä. Esitetyt kehitysehdtukset krstavat luvanhaltijiden yhteistyötä sekä luvanhaltijan maa vastuuta nnistuneesta ja vaatimustenmukaisesta laitehankinnasta. STUK:n valvntaa khdennetaan sinne, missä perusteet ydinturvallisuudelle ludaan ja missä siihen eniten vidaan vaikuttaa. Vaatimuksia ja menettelyjä laitetimittajien/-valmistajien suuntaan pyritään selkiyttämään ja hyödyntämään laitehankinnissa muilla tellisuudenalilla käytössä levia menettelyjä ja standardeja, jihin timittajat ja valmistajat vat tttuneet. Näillä keinin pyritään helpttamaan muutsprjektien tekemistä ja laitetimittajien/-valmistajien sallistumista prjekteihin. KELPO-prjektin jälkeen tteutettavan piltinnin tulksena saadaan selville ehdtetun menettelyn heikkudet, vahvuudet ja muutstarpeet. Ehdtettuja kehitysehdtuksia työstetään prjektin jälkeen yhteistyössä luvanhaltijiden ja STUK:n kesken niiden edelleen kehittämiseksi ja viemiseksi käytäntöön. Luvanhaltijiden yhteistyö ja sen kehittäminen sekä yhteistyö myös STUK:n kanssa vat avainasemassa tulevaisuuden kehitystyössä. Yhteistyötä n tulevaisuudessa tarkasteltava myös laajemmin, mm. Rutsin kanssa ja EUtaslla. Menettelyjen ja timintatapjen kehittäminen n välttämätöntä ydinalan timintaedellytysten varmistamiseksi ja kknaisturvallisuuden takaamiseksi muuttuvassa timintaympäristössä myös tulevaisuudessa.

4 4(35) Summary The nuclear industry in Finland and abrad is facing an increasing amunt f challenges. The licensing and qualificatin prcedures are cnsidered heavy which creates challenges in mdernisatin f equipment and systems. The equipment suppliers and manufacturers shw declining interest in participating in nuclear prjects. In ther fields f industry there has in the past decades been a significant increase in quality requirements and thus imprvement in quality f equipment. This develpment is at present nt sufficiently utilized by the nuclear industry. The cmpetitiveness f nuclear energy in the changing market has t be secured. The viability f mdificatin and mdernisatin prjects as well as a cmprehensive supplier netwrk and availability f equipment are prerequisites t enable feasible peratin f the nuclear industry in a changing envirnment and t guarantee the verall nuclear safety in the future. The purpse f the KELPO-prject carried ut in 2018 was t suggest ways t develp the licensing and qualificatin practices in Finland. The Prject was a c-peratin f the Finnish license hlders/licensees, t which als the Finnish nuclear authrity STUK participated. As a result, changes t make the licensing and qualificatin practices mre functinal are prpsed. The Prject fcused n mechanical equipment in lwer safety classes as well as n the Finnish licensing framewrk. Hwever, the gal is t utilize the results in EU-level develpment wrk later. The bjectives f the Prject were set as: widening the use f the graded apprach principle, utilizing standard equipment and securing a cmprehensive supplier netwrk as well as increasing c-peratin between license hlders. As a result, alternative ways t develp the licensing and qualificatin practices are prpsed. The suggested measures increase the c-peratin between license hlders, emphasize the license hlders wn respnsibility and fcus authrity surveillance n areas where nuclear safety can be affected the mst. Firstly, a high-level change t scpe f supervisin is prpsed: authrity supervisin is fcused n higher safety classes and n plant- and system-level, while the license hlder s wn respnsibility is emphasized especially n equipment-level. The secnd suggestin is a prcess, which cuts the verlapping wrk f licence hlders and increases c-peratin as well as intrduces natinal apprvals in Finnish nuclear industry. This prcess wuld be relatively easy t adpt, as it requires nly small changes cmpared t the existing practices. The third prpsed change is a new methd which suggests mre changes cmpared t the existing practices and aims t change the practices clser t thse used in ther industries. This methd aims t clarify the requirements fr equipment suppliers and manufacturers as well as t utilize methds and standards similar t ther fields f industry. T test the suggested methd, a pilt prject has been planned t be carried ut by the licence hlders in c-peratin with STUK. In additin t the abve-mentined suggestins the use f standard/serially manufactured equipment and the ptential surces f reliability data f such equipment has been studied. The prpsed develpment suggestins emphasize c-peratin between license-hlders as well as the license-hlder s wn respnsibility fr successful prcurement f equipment which fulfil the requirements. Authrity supervisin is fcused n areas where nuclear safety can be affected the mst. Frm the equipment suppliers and manufacturers pint f view the requirements are clarified and practices and standards familiar frm ther industries utilized. At the end, these means aim t facilitate implementing mdernizatin prjects at nuclear facilities as well as t make it easier and mre interesting fr suppliers and manufacturers t take part in these prjects. A pilt prject will be carried ut t identify the strengths, weaknesses and mdificatin needs f the prpsed new methd. The suggestins made in this Prject will be further prcessed in c-peratin between the license-hlders and STUK t develp them and bring them t practice. C-peratin amng the license hlders and with STUK is essential fr further develpment wrk. Als wider c-peratin e.g. with Sweden and n EU-level shall be cnsidered. It is essential t develp the prcedures in the nuclear industry t secure the feasibility f perating nuclear installatins and t guarantee high level f verall nuclear safety als in the future.

5 5(35) Sisältö Liitteet... 6 Lyhenteet ja määritelmät Jhdant Prjektin kuvaus Muut aihetta käsittelevät hankkeet Prjektissa käsitellyt kehityskhteet ja rajaukset Tulkset Tarkastuslaajuus ylätaslla Muutsprjekti: vaiheet, menettelyt ja dkumentaati Periaatteen kuvaus Nykytila Luvanhaltijiden päällekkäistä työtä pistava menettely Esitys uudeksi menettelytavaksi Uuteen menettelyyn liittyvä dkumentaati Ehdtetun menettelyn suhde YVL-hjelunnksiin Standardi-/sarjavalmisteisten laitteiden käyttö Standardi-/sarjavalmisteisten laitteiden käyttö ja sen vaikutus Mekaaniset laitteet Autmaatilaitteet- ja hjelmistt Sähkölaitteet Muut laitteet ja laitteistt Laitteiden lutettavuuden arviinti ja seuranta Tdennäköisyysperusteinen riskianalyysi (PRA) Piltinti Tarkitus ja tavitteet Pilttiprjektin kuvaus Organisaati ja tteutustapa Piltinnin vaiheet, aikataulu ja kustannukset Lpputulkset Luvanhaltijiden/-hakijiden yhteistyömalli Yhteistyön tteutustapa ja rahitus Tulevaisuuden kehitysptentiaali Yhteenvet, jatktimenpiteet ja tulevaisuus Viitteet... 35

6 6(35) Liitteet 1. Liite 1 - Muutsprjektin vaiheet ja turvallisuuslukitellun tutteen vaatimustenmukaisuuden varmistaminen. Nykyinen malli. 2. Liite 2 Muutsprjektin vaiheet ja turvallisuuslukitellun tutteen vaatimustenmukaisuuden varmistaminen, ehdtettu menettely päällekkäisen työn pistamiseksi. A Pistuvat/vältettävät vaiheet esitetty. B Ehdtettu menettely, jssa päällekkäiset vaiheet ja työ pistettu. 3. Liite 3 Muutsprjektin vaiheet ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen, sarjavalmisteiset mekaaniset laitteet. Ehdtettu uusi menettely. 4. Liite 4 Nykykäytännön ja ehdtetun uuden menettelyn vertailu. 5. Liite 5 Laitevaatimusmäärittelyn rakenne ja sisältö.

7 7(35) Lyhenteet ja määritelmät AIO Auktrisitu tarkastuslaits EN Eurpean Standard EYT Ei ydinteknisesti turvallisuuslukiteltu HP Hld pint, velvittava tarkastus IEC Internatinal Electrtechnical Cmmissin ISO Internatinal Organisatin fr Standardisatin KOT Käyttööntttarkastus LH Luvanhaltija/-hakija NDT Nn-Destructive Testing, rikkmatn tarkastus STUK Säteilyturvakeskus PED Painelaitedirektiivi (Pressure Equipment Directive) PG Osaryhmä, Part Grup PRA Tdennäköisyysperusteinen riskianalyysi (Prbabilistic Risk Assessment) S/A Sähkö/Autmaati SIL Safety Integrity Level TL Turvallisuuslukka TP Klmas sapuli (Third Party) YVL YVL-hje, Ydinturvallisuushje Auktrisitu tarkastuslaits Auktrisidulla tarkastuslaitksella tarkitetaan riippumatnta tarkastuslaitsta, jnka Säteilyturvakeskus n ydinenergialain 60a :n njalla hyväksynyt surittamaan ydinlaitsten painelaitteiden, teräs- ja betnirakenteiden sekä mekaanisten laitteiden tarkastustehtäviä julkisena hallinttehtävänä. Graded apprach Periaate, jnka mukaan turvallisuutta kskevat vaatimukset ja timenpiteet tulee mitittaa ja khdentaa riskien ja turvallisuusmerkityksen perusteella. Hld pint, velvittava tarkastus Tarkastus, jnka valvnta n edellytys työn jatkamiselle. Ilmitettu laits Ilmitetulla laitksella tarkitetaan painelaitedirektiivin 97/23/EY artiklan 12 mukaista ilmitettua laitsta. Luvanhaltija Luvanhaltijalla tarkitetaan ydinenergian käyttöön ikeuttavan luvan haltijaa. Luvanhaltija tarkittaa tässä raprtissa sveltuvin sin myös luvanhakijaa. Luvitus ja kelpistus Menettelyt, jilla hyväksytetään järjestelmä tai tute käytettäväksi ydinlaitksella.

8 8(35) Matalaenerginen Matalaenergisellä laitteella tarkitetaan turvallisuuslukassa 2 laitetta, jnka suunnittelupaine n krkeintaan 20 bar(g) ja suunnittelulämpötila krkeintaan 120 C ja jhn vidaan sveltaa vastaavan turvallisuuslukan 3 laitteen suunnittelu-, mititus- ja laadunvalvntavaatimuksia aiheuttamatta riskiä laitteen käyttökuntisuuden menettämiselle. Rakenteen tarkastus Laitteen vastaantn yhteydessä suritettava tarkastus, jssa varmistetaan, että laitteet sekä niiden valmistus, testaus, tarkastus ja dkumentaati n tehty määriteltyjen vaatimusten mukaisesti. Sarjavalmisteinen laite Sarjavalmisteisella laiteella tarkitetaan laitetta, jta ei le suunniteltu ja valmistettu käyttöpaikkaa varten erityisesti tilaajan vaatimusten mukaisesti. Tyypillisesti laitetta valmistetaan suurissa erissä, ja se sveltuu myös muihin käyttökhteisiin. Valmistuserissä ja valmistuserien kesken laitteen rakenne, mitat, materiaalit, valmistusmenetelmät ja valmistuksen laatu eivät leellisesti era tisistaan. Standardilaite Laite, jnka valmistus, testaus, tarkastus ja dkumentaati perustuu valmistajan nrmaalisti käyttämiin standardeihin ja menettelyihin. Tyyppihyväksyntä Tyyppihyväksynnällä tarkitetaan kansainvälisesti tai kansallisesti tunnustettua menettelyä, jssa hyväksynnän antava akkredititu sertifiintielin varmentaa tutteen ja sen tteutuksen täyttävän sitä kskevat tekniset vaatimukset.

9 9(35) 1 Jhdant Vimayhtiöt ja muut ydinalan timijat vat päivittäisessä työssään havainneet, että luvitukseen ja kelpistukseen liittyvissä menettelyissä n paljn kehittämisptentiaalia. Kehittämällä näitä menettelyjä tarkituksenmukaisemmiksi vidaan helpttaa muutstöiden tekemistä sekä madaltaa timijiden kynnystä ydinlaitshankkeisiin sallistumiseen ja sitä kautta parantaa laitsten kknaisturvallisuutta ja mm. edesauttaa timittajaverkstn kattavuutta. Kknaisturvallisuutta ja laitsten käytettävyyttä parantavien muutstöiden tekeminen ketaan nykyisellään vaikeaksi, kalliiksi ja työlääksi, erityisesti suuren dkumenttimäärän sekä mnien aikaa vievien luvitusvaiheiden vuksi. Myös ydinalalle erityisten vaatimusten aiheuttamat pikkeamat valmistajien nrmaaleista käytännöistä ja prsesseista jhtavat ngelmiin. Raskas luvitusprsessi vaikeuttaa ikääntyvien laitteiden ja järjestelmien ylläpita ja mdernisinteja, eikä riittävästi tue turvallisuutta lisäävien timenpiteiden tteuttamista nykyaikaista, lutettavaa ja yleisesti saatavilla levaa tekniikkaa käyttäen. Muilla tellisuudenalilla tapahtunutta laatukehitystä, jka parantaa laitteiden käytettävyyttä ja lutettavuutta n pystyttävä hyödyntämään myös ydinalalla. Ydinenergialain 7 a :n mukaan turvallisuuden edelleen kehittämiseksi n tteutettava timenpiteet, jita tieteen ja tekniikan kehittyminen humin ttaen vidaan pitää perusteltuina ja luvitus- ja kelpistumenettelyjen tulee tukea tämän periaatteen nudattamista [1]. Muutstöiden tekeminen ketaan hankalaksi myös kunnssapitsyistä vaihdettavien yksittäisten laitteiden khdalla. Mikäli laitteen alkuperäinen valmistaja n pistunut markkinilta, judutaan laite krvaamaan tisen valmistajan vastaavalla laitteella ja raskas valmistajan hyväksyntäprsessi n käynnistettävä. Tämä vi jhtaa tilanteeseen, jssa uuden laitteen hankkimisen sijaan n kannattavampaa ajaa käytössä leva laite lppuun, mikä pulestaan vi aiheuttaa ylimääräisiä alasajja ja pidentyneitä krjausseisakkeja. Tisaalta vaadittu suuri hyväksyntädkumentaatin määrä aiheuttaa sen, että laitetimittajien ja -valmistajien kiinnstus timittaa ydinlaitksille n laskenut. Harveneva timittajaverkst nstaa hintja entisestään, vaikeuttaa muutstöiden tekemistä ja rajittaa laitteiden saatavuutta ydinlaitksille. Ydinlaitkset eivät vi valita parhaita mahdllisia laitteita, kska parhaat timittajat eivät le halukkaita sallistumaan hankaliksi kkemiinsa prjekteihin. Muutstöiden ja mdernisintien kannattava tekeminen, laadukkaiden laitteiden ja parhaan teknlgian saatavuus ja hyödyntäminen sekä kattavan timittajaverkstn varmistaminen vat välttämättömiä ydinalan timintaedellytysten varmistamiselle sekä laitsten kknaisturvallisuuden takaamiselle. Ydinalan n jatkssakin pystyttävä kannattavasti timimaan muuttuvassa timintaympäristössä. Yllä kuvatun tarpeen phjalta käynnistettiin KELPO-prjekti, tarkituksenaan kehittää ydinlaitsten järjestelmien ja laitteiden luvitus- ja kelpistusprsesseja alemmissa turvallisuuslukissa, ehdttaen tarkituksenmukaisempia prsesseja ja knkreettisia parannuksia menettelytapihin ja vaatimuksiin ilman, että ehdtetuilla muutksilla n negatiivista vaikutusta ydinturvallisuuteen. Luvitus- ja kelpistusprsesseilla tarkitetaan tässä yhteydessä niitä menettelyjä, jilla hyväksytetään järjestelmä tai tute käytettäväksi ydinlaitksella. Prjektin tarve tunnistettiin myös STUK:n teettämässä esiselvityksessä Ydinlaitsten luvitusmallien kehittäminen (Luvike) [2]. Tässä prjektissa kehitetyt menettelyjen parannusehdtukset vat hyödynnettävissä käyvien laitsten muutsprjekteissa sekä suraan myös uusien laitsten rakennusprjekteissa. Prjektissa n selvitetty ja pyritty edistämään myös luvanhakijidenja haltijiden yhteistyötä luvitus- ja kelpistusprsesseissa. Tämä raprtti esittää KELPO-prjektin tulksena kehitetyt ehdtukset luvitus- ja kelpistusprsessien kehittämiseksi. Esitettyjä kehitysehdtuksia n tarkitus prjektin jälkeen edelleen kehittää ja viedä eteenpäin luvanhaltijiden/-hakijiden ja STUK:n yhteistyönä. Kehitystyö siis jatkuu tämän prjektin jälkeen.

10 10(35) 2 Prjektin kuvaus Tämä kappale esittelee lyhyesti KELPO-prjektin. Prjektiryhmä kstui luvanhaltijiden ja -hakijiden edustajista, sekä prjektipäälliköstä: Prjektiryhmään kuuluivat edustajat Frtumilta (Lauri Pajunen, Henrik Jkineva, Jnas Pöytäniemi), TVO:lta (Kirsi Hassinen) ja Fennvimalta (Juk Tuminen), ja sekä prjektipäällikkö ÅF-Cnsultilta (Maria Pal). Myös STUK (Petri Vuri) sallistui prjektiryhmän työskentelyyn, jtta ehdtuksissa tuli humiiduksi myös viranmaisen näkökanta. Lisäksi muut henkilöt edellä mainituista rganisaatiista sallistuivat työhön tarvittaessa. Pääsääntöisesti kehitystyötä tehtiin luvanhaltijiden/-hakijiden näkökulmasta ja lähtökhdista ja STUK sallistui työhön myöhemmässä vaiheessa kmmentiden ehdtuksia. Prjektin kehitysehdtukset perustuvat prjektiryhmän jäsenten kkemukseen ja näkemykseen sekä heidän käytännön työssään havaitsemiin ptentiaalisiin kehityskhteisiin. Prjektissa laitteiden hankintaa ja niihin liittyviä menettelytapja muilla tellisuudenalilla tarkasteltiin prjektiryhmän jäsenten kkemukseen ja prjektiryhmän edustamista yrityksistä kerättyyn tietn perustuen, sekä haastattelemalla yksittäisiä yrityksiä ja laitetimittajia. Prjektissa ei kuitenkaan kattavasti haastateltu muiden tellisuudenaljen timijita eikä laitetimittajia/-valmistajia. Prjektissa keskityttiin lähinnä turvallisuuslukan 3 ja 2 mekaanisiin laitteisiin ja laitteistihin. Myös järjestelmätasa tarkasteltiin, sillä laitteet vat järjestelmän sia ja mm. vaatimukset laitteille tulevat järjestelmiltä. Jiltakin sin tarkasteltiin myös muita tekniikan alja. Prjektin tavitteiksi määriteltiin: Graded apprach -periaatteen laajentaminen Kehitetään luvitusmenettelyjä siten, että vaatimukset ja menettelyt lisivat aidsti kevyemmät, kun kyseessä n esim. standardilaite, ydinturvallisuuden kannalta vähemmän merkityksellinen laitteen tai laitteistn sa, tai kun käsitellään alempia turvallisuuslukkia. Standardilaitteiden hyödyntäminen Tarkastellaan, millä edellytyksillä ydinlaitkset visivat hyödyntää laitteita, jita ei le valmistettu ydinvimaspesifisten standardien ja vaatimusten mukaisesti ja miten kyseisten laitteiden lutettavuustietja n saatavissa. Kattavan timittaja-/valmistajaverkstn varmistaminen Etsitään keinja, jtka tekevät ydinalasta kiinnstavamman timittajille. Etsitään keinja luvanhakijiden/-haltijiden yhteistyön edelleen parantamiseksi. Prjektin tarkituksena li esittää vaihtehtisia ehdtuksia luvitus- ja kelpistusmenettelyjen kehittämiseksi, siten että näitä ehdtuksia työstetään eteenpäin yhteistyössä luvanhaltijiden ja STUK:n kesken prjektin jälkeen. Nykyisiä määräyksiä ja timintatapja tarkasteltiin prjektissa rakentavasti ja pyrittiin löytämään keinja keventää ja yksinkertaistaa menettelyjä siten, että lpputulksena ydinturvallisuus paranee. Pyrkimyksenä n parantaa kknaisturvallisuutta mm. mdernisintien helpttumisen ja kattavan timittajaverkstn mahdllistamisen kautta, sekä saamalla parhaat ja kkeneimmat timittajat timittamaan myös ydinlaitksille. Prjektissa keskityttiin sumalaiseen luvitusympäristöön, mutta tavitteena n jatkssa hyödyntää tulksia EU-tasisissa vastaavissa selvityksissä.

11 11(35) 3 Muut aihetta käsittelevät hankkeet Tässä raprtissa kuvattuja haasteita n havaittu ydinalalla myös Sumen ulkpulella ja kehitystarpeisiin ydinalan timintaedellytysten varmistamiseksi n havahduttu niin Sumessa kuin ulkmailla. EU-taslla n käynnissä prjekti Mdernisatin & Optimisatin f Eurpean Nuclear Supply Chain, jka käsittelee samaa aihepiiriä, kuin tässä raprtissa kuvattu KELPO-prjekti. Tähän prjektiin sallistuu ydinalan timijita useista EU-maista. Rutsissa n kansallisesti käsitelty samaa aihepiiriä ja julkaistu standardilaitteiden käyttöä ydinlaitksilla käsittelevä raprtti [3]. Aihepiiriin liittyen n myös tehty ja tekeillä pinnäytetöitä, jissa tarkastellaan standardilaitteiden käyttöä ydinlaitksilla. TVO n vunna 2017 teettänyt aiheeseen liittyvän diplmityön, jssa tarkasteltiin standardilaitteiden käyttöä ydinlaitksilla ja vertailtiin ydinalan sekä öljy- ja kaasutellisuuden vaatimuksia ja menettelyjä turvallisuuslukassa 3 tapaustutkimuksen avulla [4]. Frtumilla n parhaillaan tekeillä lpputyö, jssa tarkastellaan standardilaitteiden käyttöä ja kelpistamista ydinvimalaitksille, sisältäen mm. miten standardilaitteiden käyttö parantaa ydinturvallisuutta ja mitkä vat saavutettavat kustannussäästöt [5]. 4 Prjektissa käsitellyt kehityskhteet ja rajaukset Prjektisuunnitelman mukaisesti prjektissa n keskitytty prjektiryhmän kkemusten perusteella tunnistettuihin tärkeimpiin kehitysalueisiin, jtka n lyhyesti esitelty tässä kappaleessa. Nämä kehitysalueet eivät le tisistaan erillisiä, vaan liittyvät läheisesti tisiinsa. Kantavana ajatuksena kehitysehdtusten taustalla n, että ydinlaitsten turvallisuus ludaan mm. laits- ja järjestelmätasn suunnitteluperusteilla, syvyyspulustustasilla, diversseillä ja redundanttisilla järjestelmillä sekä yhteis- ja yksittäisvikasietisuuksilla ja näin llen laitetasa vitaisiin sassa tapauksia käsitellä nykyistä kevyemmin menettelyin, varsinkin turvallisuuslukassa 3, mutta myös turvallisuuslukassa 2. Prjektisuunnitelmassa määritellyt alueet, jihin tässä prjektissa n keskitytty, vat: Tarkastuslaajuuden ylätasn muuts: Ylätaslla ehdtetaan tarkastuslaajuuteen uutta näkökulmaa, jssa valvntaa khdennetaan nykykäytännöstä piketen eri tavalla. Tätä n kuvattu tarkemmin kappaleessa 5.1. Yhteiset hyväksynnät: Prjektissa n tarkasteltu, miten hyödynnetään hyväksyntä myös muille timijille ja vältetään päällekkäinen työ, kun jku timija n hyväksyttänyt esim. valmistajan tai laitteen. Yhteisiä hyväksyntöjä ja luvanhaltijiden yhteistyötä ja ehdtuksia näihin liittyen käsitellään tarkemmin kappaleissa ja 7. Vaihtehtisten standardien käyttö: Prjektissa n tarkasteltu vaihtehtisten, muilla tellisuudenalilla käytössä levien standardien tumista ydinvima-spesifisten standardien rinnalle sekä tämän vaikutuksia ja hyötyjä sekä sitä, miten standardilaitteiden lutettavuusdataa n saatavissa. Prjektissa esitetyt menettelyt ja kehitysehdtukset kaiken kaikkiaan palvelevat standardilaitteiden käyttöä ja aihetta n tarkemmin tarkasteltu kappaleessa 5.3. Lutettavuusdataa n käsitelty kappaleessa 5.4 Muutsprjektin tarkastelu:

12 12(35) Prjektissa n tarkasteltu turvallisuuslukitellun laitteen muutsprjektin elinkaari: kuvattu luvituksen nykytila ja esitetty tahttila (menettelyjen ja dkumentaatin kautta). Nykytila sekä kehitysehdtukset n esitetty kappaleessa 5.2. Piltinti: 5 Tulkset Prjektissa n valittu mdernisintiprjekti, jta ehdtetaan piltitavaksi yhdessä STUK:n kanssa ja suunnitellaan tämän piltinnin tteutusta. Piltintia n käsitelty kappaleessa 6. Tässä raprtissa esitetyt menettelyt vat svellettavissa niin uusiin laitksiin kuin krvaaviin varasiin ja muutsprjekteihin käytössä levilla laitksilla. 5.1 Tarkastuslaajuus ylätaslla Tässä kappaleessa esitetään ja perustellaan ehdtettu muuts tarkastuslaajuuteen ylätaslla sekä käsitellään sen tumia muutksia ja hyötyjä nykytilanteeseen verrattuna. Ydinlaitsten turvallisuussuunnitteluun liittyvät vaatimukset perustuvat syvyyssuuntaiseen pulustusperiaatteeseen: laitksen suunnittelu n tteutettava useilla peräkkäisillä, riippumattmilla ja tisiaan varmentavilla rakenteilla ja järjestelmillä. Suunnittelussa myös svelletaan mninkertaisuus-, erilaisuus- ja ertteluperiaatteita, jilla varmistetaan turvallisuustimintjen tteutuminen myös vikatilanteissa. Laits- ja järjestelmätasn suunnitteluperusteilla, syvyyspulustustasilla, erilaisilla ja mninkertaisilla järjestelmillä sekä yhteis- ja yksittäisvikasietisuuksilla ludaan ydinlaitksen kknaisturvallisuus. Järjestelmät suunnitellaan siten, ettei yksittäisen turvallisuuslukitellun laitteen vikaantuminen aiheuta turvallisuustiminnn menetystä. Ydinlaitsten viranmaisvalvnnan ja -tarkastusten tulisi keskittyä niihin alueisiin, jtka vat ydinturvallisuuden kannalta keskeisiä. Prjektisuunnitelmassa esitetyn ja hyväksytyn periaatteen (ks. Taulukk 1) mukaisesti STUK:n valvnnan tulisi keskittyä erityisesti laitsja järjestelmätaslle, jilta määritellyt vaatimukset ja suunnitteluperusteet alemmille tasille tulevat. Tisaalta valvnnan tulisi keskittyä järjestelmä- ja laitetaslle sitä enemmän, mitä krkeampi turvallisuuslukka n kyseessä. Ehdtuksessa STUK:n valvntaa khdennetaan graded apprach -periaatteen mukaisesti siirtämällä valvntaa alemmissa turvallisuuslukissa auktrisiduille tarkastuslaitksille (AIO) sekä luvanhaltijan riippumattmalle henkilölle/rganisaatille tai matarkastukselle (luvanhaltija) tai muulle riippumattmalle arviinnille. Turvallisuuslukassa 3 yleisesti tellisuudessa käytössä levia menettelyjä tulee pääsääntöisesti pitää riittävinä laitteiden laadun ja vaatimustenmukaisuuden takaamiseksi. Ydinalalla käytössä levia menettelyjä aikanaan lutaessa muiden tellisuudenaljen vaatimukset sekä siten valmistajien tavanmaisten tutteiden laatu ja lutettavuus vat lleet paljn nykyistä alhaisemmat. Tällöin erityiset menettelyt laadukkaiden laitteiden saamiseksi ydinlaitksille vat lleet tarpeen ja perusteltuja. Nykyään muussa tellisuudessa asiakkaat edellyttävät laitteilta timintavarmuutta, minkä seurauksena laitevalmistajien menettelytavat ja tutteiden laatu vat viime vusikymmeninä kehittyneet merkittävästi. Muilla tellisuudenalilla tavanmaisesti käytössä levia hankinta- ja laadunvarmistusmenettelyjä sekä valmistus-, tarkastus- ja testauskäytäntöjä sveltaen saavutetaan krkealaatuinen ja vaatimustenmukainen lpputute.

13 13(35) Taulukk 1. Ylätasn ehdtus uudesta tarkastuslaajuudesta sekä valvnnan khdentamisesta. TL1 TL2 TL3 Laitstas STUK STUK STUK Järjestelmätas STUK STUK/Luvanhaltija* STUK/Luvanhaltija* Luvanhaltija/ Laitetas ** STUK AIO/Luvanhaltija *** Klmas sapuli/ Ilmitettu laits **** *) STUK hyväksyy lpullisen turvallisuusselsteen. Tämän jälkeen muutkset arviidaan sitä vasten: pienet muutkset käsittelee luvanhaltija, suuret muutkset menevät STUK:n hyväksyttäväksi. **) Laitetaslla STUK hyväksyy yleiset vaatimusmäärittelyt laitteille ja materiaaleille tarkastussuunnitelmineen. ***) Matalaenergiset sarjavalmisteiset laitteet TL 2:ssa: Klmas sapuli / ilmitettu laits. ****) Yleisesti tellisuuden laitehankinnissa käytetyt menettelyt. Ilmitettu laits, kun laite n PED:n [6] mukainen. Kuten YVL E.1:n liite A:ssa esitetään, n STUK:n rli nykyisellään suuri laitetaslla turvallisuuslukissa 2 ja 3 ja vain sa valvnnasta n auktrisidun tarkastuslaitksen timinta-alueella [7]. Ehdtettu tarkastuslaajuuden muuts edistää graded apprach -periaatteen tteutumista valvnnassa. Nykyisellään merkittävä työmäärä khdistuu taulukn ikeaan alanurkkaan, alempien turvallisuuslukkien laitetaslle, vaikka valvnnan pitäisi khdentua sinne, missä perusteet turvallisuudelle ludaan, eli ylemmille tasille ja krkeampiin turvallisuuslukkiin. Muutstöitä tehdään eniten alemmissa turvallisuuslukissa, missä järjestelmien ja laitteiden määrä n suuri, jllin näiden valvnta ja tarkastaminen vie humattavasti aikaa ja resursseja. Kknaisturvallisuuden kannalta ja luvanhaltijan/-hakijan sekä viranmaisen timinnan ptimimiseksi n järkevää khdentaa työ yllälevan taulukn mukaisesti. Tulee humiida, että myös muut valvntaa surittavat taht (AIO, luvanhaltija) muutksen jälkeenkin tekevät työn ja valvnnan kullekin saalueelle määritettyjen menettelyiden mukaisesti. Uusi lähestymistapa ei tarkita, että valvnta heikentyisi, vaan se khdentuu nykytilanteeseen verrattuna eri vaiheisiin ja eri tahn timesta. Ehdtettu muuts tukee myös STUK:n uutta strategiaa, jnka mukaan STUK:n valvnnan filsfia muuttuu ja STUK tulevaisuudessa hjaa valvntaa turvallisuushyödyn mukaan. STUK myös krstaa strategiauudistuksensa yhteydessä, ettei turvallisuus ei synny valvmalla vaan vastuullisen timinnanharjittajan hyvän työn tulksena, ja krstaa timinnanharjittajan maa vastuuta [8]. Luvanhaltijan n muutsta suunniteltaessa varmistuttava, että laite- tai järjestelmämuuts nudattaa leellisilta siltaan alkuperäiselle järjestelmälle asetettuja turvallisuusvaatimuksia ja suunnitteluperusteita. Mikäli turvallisuuslukan 2/3 järjestelmämuuts n humattava, n muuts edelleen vietävä STUK:n hyväksyttäväksi. Pienet muutkset, jilla ei le vaikutusta järjestelmätasn suunnitteluperusteisiin, käsitellään luvanhaltijan man valvnnan kautta. Luvanhaltijan n myös arviitava yhteisvikihin liittyvät riskit ja laitteiden yhteisvikasietisuuden tarpeellisuus sekä varmistettava yhteisvikasietisuus.

14 14(35) Ydinlaitksen lutettava ja turvallinen timinta n luvanhaltijan/-hakijan näkökulmasta ensisijaisen tärkeää. Tämä vidaan saltaan taata varmistamalla, että laitksille hankitut laitteet vat laadukkaita ja lutettavia. Hunlaatuiset ja epälutettavat laitteet vivat vikaantuessaan aiheuttaa ylimääräisiä seisakkeja ja siten vaikuttavat laitksen tutantn ja kannattavuuteen. Siten krkealaatuisten ja timintavarmjen laitteiden hankkiminen ydinlaitksille n luvanhaltijan/-hakijan etu ja tähän tavitteeseen hjaavat muutkin tekijät, kuin vaaditut viranmaisvaatimukset ja hyväksynnät. Menettelyjen uudistaminen ja selkeyttäminen alemmissa turvallisuuslukissa lisää myös laitetimittajien ja -valmistajien kiinnstusta timittaa ydinlaitksille, erityisesti mikäli turvallisuuslukassa 3 vidaan pääpiirteittäin sveltaa yleisesti tellisuudessa käytössä levia menettelyjä. Nykyisellään erityisesti raskaat ja muusta tellisuudesta eravat dkumentaati- sekä tarkastus- ja testausvaatimukset tekevät ydinalasta laitetimittajille ja -valmistajille vaikeasti ymmärrettävän ja epäkiinnstavan. Parhaat timittajat valitsevat mieluummin asiakkaat, jtka eivät vaadi nrmaalista timinnasta pikkeavia menettelyjä ja dkumentaatita. Tisaalta paras lpputute saavutetaan usein siten, että valmistaja timii vakiintuneiden käytäntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti. Muutkset näihin menettelyihin tarkittavat jnkinlaista pikkeamaa nrmaalista valmistus- ja timitusprsessista, mikä saattaa vaikuttaa lppututteen laatuun heikentävästi. Tämäkin näkökulma pultaa ydinalan laitehankintihin liittyvien menettelyjen mukkaamista alemmissa turvallisuuslukissa khti muilla tellisuudenalilla käytössä levia menettelyjä. Ehdtettu muuts tarkastuslaajuuteen muuttaa niin STUK:n, AIO:n kuin luvanhaltijankin rlia. Muuts n tehtävä ja vietävä läpi yhteistyössä kaikkien sapulien kesken ja eri tahjen rlit ja niihin liittyvät timintatavat n yhteistyössä phdittava ja kehitettävä. Ehdtetun muutksen myötä STUK:n tarkastukset keskittyvät ylemmälle taslle ja krkeampiin turvallisuuslukkiin ja muilla alueilla STUK:lla n timintaa etäämmältä valvva rli. On kuitenkin humiitava, että vaikka valvnta muuttuu, lähetetään aineistt sveltuvassa laajuudessa STUK:lle tiedksi, jllin STUK vi halutessaan valva asiita tarkemmin tarpeelliseksi katsmassaan laajuudessa. Myös AIO:n rli muuttuu. Nykyisellään AIO:illa ei valvnnassaan le luvaa päätösvaltaa ja mahdllisuutta sveltaa vaatimuksia harkintansa mukaan. Tätä n tulevaisuudessa kehitettävä siten, ettei AIO:n käyttö jhda tiukempiin ja justamattmampiin vaatimuksiin ja menettelyihin, kuin STUK:n käsittelyssä lisi. Kehitystyö n tehtävä yhteistyössä STUK:n, AIO:en ja luvanhaltijiden välillä. Muutksen myötä luvanhaltijan rli ja vastuu krstuu ja luvanhaltijiden n yhteistyössä muiden timijiden kanssa kehitettävä menettelyjään vastaamaan tätä uutta rlia. Tarkastuslaajuuden muuttamiseksi ehdtetulla tavalla n tarkasteltava, mitä muutksia nykyiseen lainsäädäntöön vaaditaan (mm. ydinenergialain 60a [1]). Tarvittavia muutksia lisi mahdllista tehdä tulevan ydinenergialainsäädännön kknaisuudistuksen yhteydessä. 5.2 Muutsprjekti: vaiheet, menettelyt ja dkumentaati Periaatteen kuvaus Prjektissa n käsitelty turvallisuuslukitellun laitteen muutsprjektia ja siihen liittyviä luvitus- ja kelpistusvaiheita. Näitä vaiheita tarkastelemalla n pyritty löytämään ptentiaalisia kehityskhteita. Tarkastelussa n keskitytty standardi- ja sarjavalmisteisiin laitteisiin liittyviin menettelyihin. Tässä kappaleessa esitetään vertailukhtana luvitus- ja kelpistusmenettelyjen nykytila (5.2.2), luvanhaltijiden päällekkäistä työtä pistava menettely (5.2.3) sekä nykytilaan verrattuna enemmän muutksia esittävä tulevaisuuden menettely (5.2.4). Kehitysehdtuksia muutsprjektin menettelyihin liittyen n siis kaksi: Kappaleessa esitetty, luvanhaltijiden päällekkäistä työtä pistava menettely n tteutettavissa ja sen hyödyt saavutettavissa suhteellisen pienin muutksin. Kun luvitus- ja kelpistusmenettelyjä työstetään ja kehitetään khti tulevaisuuden tarkituksenmukaisempia menettelyjä, ensimmäisessä vaiheessa ehdtetaan luvanhaltijiden yhteistyötä lisättäväksi ja

15 15(35) Nykytila päällekkäistä työtä pistettavaksi sekä vaatimusten ja määräysten muuttamista sellaisiksi, että tällainen yhteistyö mahdllistuu. Tämä työ tulee alittaa ja viedä käytäntöön npealla aikataululla. Tulevaisuudessa ehdtetaan menettelyihin suurempia muutksia kappaleessa esitetyn uuden menettelyn mukaisesti. Tämän menettelyn käytäntöön viennin n prjektiryhmässä tunnistettu vaativan enemmän muutksia ja aikaa. Ehdtetuissa menettelyissä valvva tah n kappaleessa 5.1 esitetyn mukainen, khteen tassta ja turvallisuuslukasta riippuen. Liitteen 1 kaavissa kuvataan turvallisuuslukitellun laitteen luvituksen ja kelpistuksen vaiheet ja menettelyt nykytilanteessa. Esitetty menettely kattaa kaikki turvallisuuslukat. Kaavissa esitetään, kuinka klme luvanhaltijaa kukin erikseen lähettävät valvvalle viranmaiselle vastaavia tai jpa samja dkumentteja ja hakevat tisistaan erillään hyväksyntöjä esimerkiksi samaa valmistajaa tai tarkastuslaitsta kskien, vaikka lisivat hankkimassa täsmälleen samaa laitetta. Tämä aiheuttaa työtä luvanhaltijille, jtka tisistaan erillään tuttavat keskenään samankaltaisia dkumentteja sekä viranmaiselle, jka näitä keskenään samankaltaisia dkumentteja tisistaan erillisinä käsittelee. Kaavissa esitetään myös velvittavat tarkastukset (hld pintit), jissa vaiheiden valvnta n edellytys työn jatkamiselle. Nämä aiheuttavat viivytyksiä työn etenemiseen ja jhtavat siihen, että muutsprjektit vat pitkiä ja aikaa vieviä. On kuitenkin humiitava, että jitakin kaavissa esitettyjä velvittavia tarkastuksia n yhdistettävissä ja ne vidaan siis tehdä samanaikaisesti. Osa esitetyistä vaiheista, kuten esim. yleinen laitevaatimusmäärittely ja valmistajan hyväksyntä, vat sellaisia, ettei niitä jkaisen muutsprjektin yhteydessä erikseen tehdä, vaan ne usein vat j valmiiksi lemassa. Nämä täytyy kuitenkin aina erikseen varmistaa Luvanhaltijiden päällekkäistä työtä pistava menettely Liitteessä 2 (A ja B) n esitetty, miten yhteisiä hyväksyntöjä hyödyntämällä ja luvanhakijiden timintaa yhtenäistämällä ja yhteistyötä lisäämällä vidaan vähentää aikaa vieviä luvitusvaiheita ja niihin kuluvaa työtä, vaikka vaiheet sinänsä pysyisivätkin hyvin pitkälti nykyisen kaltaisina. Tunnistetut khteet ja niihin liittyvät ehdtetut timintatavat ja menettelyt n kuvattu tässä kappaleessa. Tämä esitetty menettely n hyödynnettävissä kaikissa turvallisuuslukissa ja erityisesti turvallisuuslukissa 2 ja 3 sen avulla n saavutettavissa merkittäviä etuja työmäärän, kustannusten ja muutsprjektin vaatiman ajan lyhentymisen myötä, sillä näissä turvallisuuslukissa n suuri määrä khteita, jissa laitksilla vidaan käyttää keskenään samanlaisia standardi-/sarjavalmisteisia laitteita. Muutsprjektien helpttuminen jhtaa myös ydinturvallisuuden parantumiseen, kun käyttöikänsä päähän tulevia laitteita vidaan entistä helpmmin krvata nykyaikaisilla laitteilla. Velvittavat tarkastukset (hld pintit), jissa vaiheiden valvnta n edellytys työn jatkamiselle vähenevät esitetyssä menettelyssä siten, että valmistuksen rakennesuunnitelman hyväksymisen jälkeen seuraava velvittava tarkastus n asennuksen rakennesuunnitelman hyväksyminen. Valmistuksen ja tutteen vastaanttamisen aikaiset vaiheet vidaan surittaa juhevasti ja tulsaineist tarkastaa viimeistään asennuksen rakennesuunnitelman tarkastuksen yhteydessä. Samassa yhteydessä tehdään myös S/Alaitteiden timintakykyanalyysi, jssa S/A-laitteen ja mekaanisen kmpnentin yhteenspivuus ja timinta yhdessä tarkastellaan. Luvanhaltijat työskentelevät yhteisten dkumenttien lumiseksi ja yhteisten hyväksyntien saamiseksi. Tisaalta, kun luvanhaltijiden yhteiset dkumentit ja hyväksynnät viedään käytäntöön, tulee luvanhaltijan vida asiakirjissaan viitata tisen luvanhaltijan j aiemmin lähettämään aineistn ja lemassa levaan hyväksyntään. Ei tule edellyttää, että kukin luvanhaltija erikseen timittaa valvvalle tahlle samat dkumentit uudelleen.

16 16(35) Yhteistyötä lisäämällä ja päällekkäistä dkumentaatita yhdistämällä vältetään karkeasti arviiden hieman yli klmassa luvitukseen ja kelpistukseen liittyvistä erillisistä timenpiteistä/aineistista. Lisäksi siirtämällä valmistuksen aikaisia velvittavia tarkastuksia tehtäväksi asennuksen rakennesuunnitelman tarkastuksen yhteydessä lyhennetään muutsprjektiin kuluvaa aikaa. Kun vidaan tehkkaasti hyödyntää luvanhaltijiden yhteistyötä sekä muiden luvanhaltijiden j kertaalleen tekemä työ, ja näin llen vähentää yksittäisen muutsprjektin vaatimaa aikaa ja resursseja, kynnys uusien laitteiden hankkimiselle ja mdernisintien tekemiselle madaltuu. Tämän seurauksena kknaisturvallisuus paranee, kun turvallisuuslukiteltujen järjestelmien ylläpit nykyaikaisia laitteita hyödyntäen helpttuu. Tämän menettelyn valvnta tapahtuu kappaleessa 5.1 esitetyn mukaisesti ja valvva tah riippuu khteen tassta ja turvallisuuslukasta. Timintatapja luvanhaltijiden yhteistyön tteuttamiseksi käsitellään kappaleessa Yleiset laitevaatimusmäärittelyt ja materiaalien vaatimusmäärittelyt Nykytilanteessa kukin luvanhaltija/-hakija tekee mat dkumenttinsa laitevaatimusmäärittelyille sekä materiaalien vaatimusmäärittelyille. Kukin luvanhaltija laatii ja ylläpitää mia dkumenttejaan, jtka STUK:n n myös kunkin salta erikseen hyväksyttävä. Myös laitetimittajan/-valmistajan suuntaan nämä, jkaisen luvanhaltijan erikseen laatimat dkumentit näyttäytyvät helpsti sekavina ja vaikeasti ymmärrettävinä, kun luvanhaltijat esittävät samihin vaatimuksiin phjautuvia vaatimuksia kukin malla, tisistaan pikkeavalla tavalla ja eri laajuudessa. Luvanhaltijiden yhteistyötä kehittämällä nämä dkumentit vivat lla yhteisiä, jllin vältetään dkumenttien laatimiseen ja ylläpitn liittyvä päällekkäinen työ ja erillisten dkumenttien määrä vähenee myös niitä käsittelevän viranmaisen (STUK) näkökulmasta. Lisäksi yhtenäiset vaatimusmäärittelyt, jissa vaatimukset n esitetty selkeästi, helpttavat laitetimittajien/-valmistajien sallistumista ydinlaitsprjekteihin. Nykyistenkin määräysten valssa luvanhaltijiden/-hakijiden yhteiset laitevaatimusmäärittelyt ja materiaalien vaatimusmäärittelyt vat mahdllisia. Myös STUK:n tahlta n prjektissa esitetty, että nämä dkumentit vivat lla luvanhaltijiden yhteisiä. Tulevaisuudessa ne tulee vida myös käsitellä STUK:ssa vain kerran siten, että STUK hyväksyy dkumentit samanaikaisesti kaikkien luvanhaltijiden käyttöön. Tisaalta, mikäli STUK n j kertaalleen hyväksynyt dkumentit jnkin luvanhaltijan timittamana, ei tisen luvanhaltijan tarvitse uudelleen timittaa samja dkumentteja STUK:n hyväksyttäväksi, vaan luvanhaltija vi STUK:lle lähettämässään aineistssa viitata päätökseen, jlla dkumentit j aiemmin n hyväksytty. Vaatimusmäärittelyjen sisältöä ja esitystapaa n tarpeen kehittää siten, että sisältö n selkeä ja suraan hyödynnettävissä hankintavaiheessa, kun esitetään vaatimuksia laitetimittajalle. Yhteisiä vaatimusmäärittelyjä ja niiden sisällön selkeää ja tarkituksenmukaista esitystapaa käsitellään tarkemmin kappaleessa Valmistajien, tarkastus- ja testauslaitsten hyväksyntä Nykyisellään uuden valmistajan hyväksyttäminen n raskas ja aikaa vievä prsessi ja aiheuttaa työtä niin luvanhaltijalle/-hakijalle kuin hyväksytettävälle valmistajallekin. Tämän jhdsta ydinlaitksilla mielellään käytetään j kertaalleen hyväksytettyjen valmistajien tutteita, jtta vältytään uuden valmistajan raskaalta ja aikaa vievältä hyväksyntäprsessilta. Jissakin tapauksissa uusittavan laitteen alkuperäinen valmistaja n j pistunut markkinilta, eikä alkuperäistä laitetta le enää saatavilla ja valmistajaa lemassa. Näissä tapauksissa muutstyö saattaa jpa jäädä tteuttamatta uuden valmistajan hyväksyttämisen vaatiman suuren työmäärän takia. Luvanhaltijan näkökulmasta n kannattavampaa ajaa laite lppuun, kuin krvata se uudella sillin, kun tarve tdetaan. Nykytilanteessa kukin luvanhaltija/-hakija hakee tarvittaessa laitteiden valmistajille hyväksynnät erikseen. Tämä tarkittaa sitä, että hyväksyttääkseen valmistajan eri luvanhaltijat lähettävät dkumentteja samaa valmistajaa kskien kukin erikseen. Tästä

17 17(35) aiheutuu turhaa päällekkäistä työtä niin valmistajille, luvanhaltijille kuin valvvalle viranmaisellekin. Päällekkäisen työn välttämiseksi luvanhaltijiden/-hakijiden tulee tehdä yhteistyötä siten, että valmistajille haetaan hyväksynnät yhteisesti yhdellä kertaa. Luvanhaltijiden tulee myös vida hyödyntää j lemassa leva, tisen luvanhaltijan hakema valmistajahyväksyntä. Kun valmistaja n hyväksytty timittamaan tietyn tyyppisiä tutteita yhdelle sumalaiselle ydinlaitkselle, tulee tämän valmistajan vida saman hyväksynnän perusteella timittaa näitä tutteita myös tisille ydinlaitksille. Viranmaisen näkökulmasta tulee riittää, että valmistaja n kertaalleen hyväksytty timittamaan tutteita ydinlaitksille, riippumatta siitä, mikä luvanhaltija hyväksynnän n hakenut. Muut luvanhaltijat vivat dkumentaatissaan viitata j kertaalleen käsiteltyyn valmistajahyväksyntään ja näin vältetään päällekkäinen työ. Tarkastus- ja testauslaitsten hyväksynnät tulee vastaavasti käsitellä yhteisinä sekä siten, ettei kertaalleen hyväksytylle laitkselle tarvitse tisen luvanhaltijan erikseen hakea hyväksyntää, vaan laits vidaan yhden luvanhaltijan j hakeman hyväksynnän perusteella katsa hyväksytyksi. Myös erikisprsessien valmistajan hyväksyttäminen ja erikisprsessien pätevöiminen tulee tehdä siten, että näihin liittyvät hyväksynnät vat yhteisiä. Tulevaisuudessa näihin liittyvien vaatimusten tulee sveltuvin sin perustua standardeihin, eikä näiden lisäksi tarvita muita hyväksyntöjä tai pätevöintejä Valmistuksen rakennesuunnitelma Valmistuksen rakennesuunnitelmassa n nykyisellään paljn sellaista sisältöä, jka vidaan tehdä luvanhaltijiden yhteisenä, kun hankitaan samja laitteita samalta timittajalta. Sveltuvin sin rakennesuunnitelman tulee lla tulevaisuudessa yhteinen. Yhteistä valmistuksen rakennesuunnitelmaa täydennetään laitsyksikkökhtaisilla vaatimuksilla ja suunnitteluarvilla siten, että laitsyksikkökhtaiset vaatimukset esitetään erikseen ja laitepaikkakhtainen tiet esitetään valmistuksen rakennesuunnitelman sijaan asennuksen rakennesuunnitelman yhteydessä, missä laitteen ja sen suunnitteluarvjen spivuus laitepaikalle tarkastellaan S/A-laitteiden alustava ja lpullinen sveltuvuusarvi S/A-laitteiden alustavat ja lpulliset sveltuvuusarvit vidaan tehdä luvanhaltijiden yhteisenä siten, että näiden yleinen sa n yhteinen. Laitepaikkakhtainen tiet ja timinta yhdessä mekaanisen kmpnentin kanssa käsitellään timintakykyanalyysissä. Muutin S/A-laite mititetaan laitepaikalle nrmaalin muutstyösuunnittelun yhteydessä Analyysit ja testit Luvanhaltijat vivat yhteisesti tehdä tai teettää tarvittavia analyysejä tai testejä esimerkiksi laitteen tai laitteistn maanjäristyskestn varmistamiseksi. Kun tietylle laitteelle n tehty analyysit tai testit, ei tisen luvanhaltijan tarvitse niitä erikseen teettää (edellyttäen, että analyysien perustana käytetyt vaatimukset ja suunnitteluarvt vat yhtenevät) Turvallisuuslukiteltujen laitteiden kansalliset hyväksynnät Kun standardi-/sarjavalmisteinen laite n hyväksytty käytettäväksi yhdellä ydinlaitksella Sumessa, tulee samaa laitetta tähän hyväksyntään perustuen vida käyttää myös tisella sumalaisella ydinlaitksella, vastaavassa käyttöpaikassa. Luvanhaltija vi aineistssaan viitata lemassa leviin hyväksyntöihin ja tisen luvanhaltijan tekemään työhön. Laitepaikkakhtainen sveltuvuus käsitellään ennen asentamista Esitys uudeksi menettelytavaksi Esitetyn uuden menettelytavan mukaiset muutsprjektin vaiheet ja menettelyt kuvataan liitteen 3 kaavissa, jssa muutsprjektin vaiheiden lisäksi esitetään valvvalle tahlle eri

18 18(35) vaiheissa timitettava dkumentaati sekä valvvalta tahlta tarvittavat hyväksynnät. Tämä ehdtettu menettely sveltuu standardi/-sarjavalmisteisille mekaanisille laitteille turvallisuuslukissa 2 ja 3. Esitys uudeksi menettelytavaksi krstaa luvanhaltijan maa vastuuta muutksesta ja sen hyväksyttävyyden arviinnista sekä luvanhaltijan vastuuta nnistuneesta ja vaatimustenmukaisesta laitehankinnasta. Osa nykykäytännössä viranmaiselta edellytetyistä valvntatimenpiteistä siirtyy luvanhaltijan suritettaviksi ja valvnnan painpiste siirtyy asennukseen ja käyttöönttn valmistaviin tarkastuksiin. Muutsprjektin viimeisissä vaiheissa, käyttöönttn liittyvissä tarkastuksissa valvntatimenpiteet säilyvät ennallaan ja valvvan tahn myöntämä käyttölupa n edellytys tehdyn muutksen käyttööntlle. Luvanhaltijan epännistuminen massa timinnassaan näkyy suraan käyttööntn viivästymisenä, mutta sillä ei le vaikutusta ydinturvallisuuteen. Valvnnan ja tarkastusten painttaminen muutsprjektin lppupäähän mahdllistaa aiempien vaiheiden tehkkaan ja juhevan surittamisen ilman useiden asiakirjjen peräkkäisistä käsittelyistä aiheutuvia viivästyksiä. Tällöin muutsten tekeminen helpttuu, kun prsessin vaatima kknaisaika lyhenee. Muuts vidaan tteuttaa laitksen käytön ja käytettävyyden kannalta ikeaan aikaan ja kunnnvalvnnasta saatavia tietja täysimääräisesti hyödyntäen. Parhaimmillaan tämä ehkäisee laitksen suunnittelemattman alasajn laitteen vikaantumisen seurauksena, mikä jhtaa laitksen kknaisturvallisuuden edelleen paranemiseen verrattuna nykykäytäntöön. Varsinaiseen laitehankintaan liittyvät, kappaleessa (liitteen 3 kaavissa vihreällä taustavärillä) kuvatut vaiheet vidaan surittaa muutsprjektista erillisinä ja hankkia tarvittavia laitteita valmiiksi varastn. Näin muutksen tullessa ajankhtaiseksi, vidaan muut vaiheet surittaa esitetyn kaavin mukaisesti, mutta siten, että valmiiksi hankittu laite tetaan varaststa ja varmistetaan sen sveltuvuus aitulle laitepaikalle. Laitehankintaan liittyvissä vaiheissa lisi myös ptentiaalia edelleen kehittää menettelyjä ja timintatapja khti luvanhaltijiden yhtenäistä ja yhteistä hankintaa. Hankintaprsessin selkeyttäminen erityisesti laitetimittajan/-valmistajan suuntaan ja muuttaminen khti muilla tellisuudenalilla käytössä levia menettelyjä tekee siitä timittajalle selkeämmän ja helpttaa ydinlaitshankkeisiin sallistumista. Se auttaa sittamaan laitetimittajille ja -valmistajille, että laitteiden timittaminen ydinlaitksille vi lla järkevää liiketimintaa ja mahdllistaa sen, että myös ydinlaitsprjekteihin saadaan valittua parhaat timittajat kk timittajien kirjsta, eikä lla paktettuja stamaan vain siltä pieneltä ja edelleen harvenevalta juklta timittajia, jtka nykyään sustuvat timittamaan myös ydinlaitksille. On humiitava, että menettelyssä esitetyt ajankhdat aineistjen timittamiselle vat viimeisiä hetkiä, jllin aineist n timitettava. Mikäli aineist n aiemmin saatavilla, se n tki kaikkien sapulien kannalta järkevää ja edullisinta timittaa ja käsitellä mahdllisimman aikaisessa vaiheessa. Liitteessä 4 n esitetty vertailu nykymenettelyn ja esitetyn uuden menettelyn välillä turvallisuuslukassa 3. Nykymenettelyn mukaiset valvntatimenpiteet eri vaiheissa n esitetty YVL E-sarjan (E.3, E.8 ja E.9) tällä hetkellä vimassaleviin versiihin perustuen. Myös E.1 ja E.12 vaatimuksia tarkastus- ja testauslaitksiin liittyen sivutaan. [9] Tämän menettelyn valvnta tapahtuu kappaleessa 5.1 esitetyn mukaisesti ja valvva tah riippuu khteen tassta ja turvallisuuslukasta Muutksen suunnittelu ja arviinti Muutksen suunnittelun yhteydessä luvanhaltijan n arviitava laite- ja järjestelmämuutksen vaikutus. Erityisesti seuraaviin asiihin n kiinnitettävä humita: Nudattaak järjestelmä muutksen jälkeen leellisilta siltaan alkuperäiselle järjestelmälle asetettuja turvallisuusvaatimuksia ja suunnitteluperusteita?