Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä
|
|
- Heidi Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä olevilla komponenteilla? Voisiko jollakin ohjelmointikielellä ohjelmoida kaikkia tietokoneita? Lasse Lensu 2
3 Hyvin määritelty kieli mahdollistaa algoritmin esitystavan automaattisen tulkitsemisen ja muuntamisen toiseen muotoon. Tulkitseminen ja kääntäminen ovat korkeamman tason ohjelmointikielellä esitettyjen algoritmien suorittamisen edellytys Lasse Lensu 3
4 Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Konekieleen kääntäminen Lasse Lensu 4
5 Kääntäminen käytännössä Busch C Alaoutinen S Käännösprosessi: Selaaminen Jäsentäminen Kohdekielen tuottaminen Lasse Lensu 5
6 Käännösprosessi Korkean tason kielellä kirjoitetun algoritmin kääntäminen lähdekieleltä tietokoneen ymmärtämään konekieliseen muotoon. Jokainen korkean tason kielellä kirjoitettu käsky käännetään yhdeksi tai useammaksi konekieliseksi käskyksi Lasse Lensu 6
7 Syntaksin määrittely Automaattinen käännösprosessi vaatii hyvin määritellyn lähdekielen ja kohdekielen. Lähdekielinen algoritmin esitys on johonkin merkkivalikoimaan kuuluvien merkkien jono. Syntaktiset (kieliopilliset) säännöt kertovat, minkälaiset merkkijonot ovat jonkin kielen ilmentymiä. Kielen syntaksi on tarvittavien syntaktisten sääntöjen kokoelma Lasse Lensu 7
8 Kääntäjän toiminta Kääntäjä muuntaa korkean tason kielellä kirjoitetun ohjelman konekielelle kolmessa vaiheessa: 1.Selaaminen eli leksikaalinen analyysi 2.Jäsentäminen eli syntaktinen analyysi 3.Kohdekielisen esityksen tuottaminen Lähdekielinen esitys Selaus Tekstialkioiden lista Jäsennys Jäsennyspuu Kohdekielen tuottaminen Kohdekielinen esitys Lasse Lensu 8
9 Selaaminen Tunnistaa yksittäiseen tekstialkioon kuuluvat merkit Selvittää tekstialkion tyypin Tekstialkiot ovat päätesymboleita: Varattu sana Operaattori Välimerkki Tunnus Luku- tai merkkivakio Tallettaa tunnukset symbolitauluun Lasse Lensu 9
10 Jäsentäminen Selvittää syntaktisen rakenteen jäsennyspuuhun Jäsentämisen strategia: Osittava eli ylhäältä alas (top-down) Kokoava eli alhaalta ylös (bottom-up) Jäsentäminen sisältää epädeterminismiä, kun kieliopin produktioiden läpikäyntijärjestystä ei ole kiinnitetty Lasse Lensu 10
11 Kohdekielen tuottaminen Syntaktisen analyysin jälkeen tuotetaan jäsennyspuuta seuraten konekielinen ohjelma: Muistin varaaminen Konekielisten käskyjen muodostaminen Koodin optimointi Lasse Lensu 11
12 Muistin varaaminen Varataan muisti muuttujille, joilla kullakin yksilöllinen tunnus ja arvo Määrätään muistiosoitteet, jotka voivat olla fyysisiä (todellisia) tai virtuaalisia Tunnus Tyyppi Koko Osoite summa:=arvo+1 merkki:= a... summa arvo merkki kok.luku kok.luku merkki Lasse Lensu 12
13 Konekäskyjen muodostaminen Symbolisen konekielen tuottaminen jäsennyspuusta Käännösmoduuli: MODULE asetuslause(x, y, o, z) tulosta LOAD y CASE o of x := y+z := Tunnus + X Tunnus Tunnus LOAD y ADD z STORE x Y Z '+' : tulosta ADD z '-' : tulosta SUBTRACT z '*' : tulosta MULTIPLY z '/' : tulosta DIVIDE z ENDCASE tulosta STORE x ENDMODULE Lasse Lensu 13
14 Optimointi Suorassa käännöksessä konekieliseen koodiin jää turhia tai ylimääräisiä osuuksia. Muutetaan koodi kohdekoneen kannalta tehokkaampaan muotoon: LOAD Y ADD Z STORE X LOAD X MULTIPLY A STORE B LOAD Y ADD Z MULTIPLY A STORE B Lasse Lensu 14
15 Yhteenveto Kääntämisellä tarkoitetaan algoritmien esitystavan muutoksia esim. ihmisen käyttöön soveltuvan korkean tason kielestä tietokoneen ymmärtämään muotoon. Jokainen korkean tason kielellä kirjoitettu käsky käännetään yhdeksi tai useammaksi toisen kielen käskyksi. Kääntämisessä tarvitaan selaamista, jäsennystä ja kohdekielen tuottamista Lasse Lensu 15
Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla
Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan
LisätiedotKäännös, linkitys ja lataus
Luento 10 (verkkoluento 10) Käännös, linkitys ja lataus Ohjelmasta prosessiin Käännösyksikkö Kääntämisen vaiheet Makrot, literaalit Staattinen ja dynaaminen linkitys Nimien sidonta Lausekielestä suoritukseen
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotYhteydettömän kieliopin jäsennysongelma
Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelmalla tarkoitetaan laskentaongelmaa Annettu: yhteydetön kielioppi G, merkkijono w Kysymys: päteekö w L(G). Ongelma voidaan periaatteessa
Lisätiedot11.4. Context-free kielet 1 / 17
11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 III Ohjelmointikielten syntaksi ja semantiikka Sisältö 1. Syntaksi ja semantiikan käsitteet 2. BNF-kielioppi 3. Syntaksikaaviot 4. Jäsentäjät 5. Semantiikka
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen
LisätiedotTIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009. Antti-Juhani Kaijanaho. 7. joulukuuta 2009
TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 7. joulukuuta 2009 Sisällys Sisällys Seuraava deadline Vaihe F maanantai 14.12. klo 12 rekisteriallokaatio Arvostelukappale
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS LUONNOLLISEN KIELEN KÄSITTELY (NATURAL LANGUAGE PROCESSING, NLP) TEKOÄLYSOVELLUKSET, JOTKA LIITTYVÄT IHMISTEN KANSSA (TAI IHMISTEN VÄLISEEN) KOMMUNIKAATIOON, OVAT TEKEMISISSÄ
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotVasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen:
Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen: S A S B Samaan jäsennyspuuhun päästään myös johdolla S AB Ab ab: S A S B Yhteen jäsennyspuuhun liittyy aina tasan yksi vasen
LisätiedotJakso 10 Ohjelman suoritus järjestelmässä
Jakso 10 Ohjelman suoritus järjestelmässä Käännös Linkitys Dynaaminen linkitys Lataus 1 Käännös lausekielestä Linkitys muiden ja kirjastomoduulien kanssa Lataus muistiin prosessia varten Lausekielestä
LisätiedotLuento 10 Käännös, linkitys ja lataus
Luento 10 Käännös, linkitys ja lataus Käännös Linkitys Dynaaminen linkitys Lataus 1 Lausekielestä suoritukseen (3) Käännös lausekielestä Linkitys muiden ja kirjastomoduulien kanssa Lataus muistiin prosessia
LisätiedotLuento 10 Käännös, linkitys ja lataus. Käännös Linkitys Dynaaminen linkitys Lataus
Luento 10 Käännös, linkitys ja lataus Käännös Linkitys Dynaaminen linkitys Lataus 1 Lausekielestä suoritukseen (3) Käännös lausekielestä Linkitys muiden ja kirjastomoduulien kanssa Lataus muistiin prosessia
LisätiedotLausekielestä suoritukseen (3) Luento 10 Käännös, linkitys ja lataus. Assembler-kielinen käännösyksikkö (2) Käännösyksikkö (4) Objektimoduuli (8)
Luento 10 Käännös, linkitys ja lataus Käännös Linkitys Dynaaminen linkitys Lataus 1 Lausekielestä suoritukseen (3) Käännös lausekielestä Linkitys muiden ja kirjastomoduulien kanssa Lataus muistiin prosessia
LisätiedotLuento 10 Käännös, linkitys ja lataus
Luento 10 Käännös, linkitys ja lataus Käännös Linkitys Dynaaminen linkitys Lataus 1 Lausekielestä suoritukseen (3) Käännös lausekielestä Linkitys muiden ja kirjastomoduulien kanssa Lataus muistiin prosessia
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,
Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?
Lisätiedotjäsentäminen TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho 26. marraskuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 26. marraskuuta 2015 Sisällys Tunnistamis- ja jäsennysongelma Olkoon G = (N, Σ, P, S) kontekstiton kielioppi ja
LisätiedotLausekielestä suoritukseen (3) Luento 10 Käännös, linkitys ja lataus. Assembler-kielinen käännösyksikkö (2) Objektimoduuli (2) Symbolitaulu
Luento 10 Käännös, linkitys ja lataus Käännös Linkitys Dynaaminen linkitys Lataus 1 Lausekielestä suoritukseen (3) Käännös lausekielestä Linkitys muiden ja kirjastomoduulien kanssa Lataus muistiin prosessia
LisätiedotJakso 10 Ohjelman suoritus järjestelmässä. Käännös Linkitys Dynaaminen linkitys Lataus
Jakso 10 Ohjelman suoritus järjestelmässä Käännös Linkitys Dynaaminen linkitys Lataus 1 Lausekielestä suoritukseen Käännös lausekielestä Linkitys muiden ja kirjastomoduulien kanssa Lataus muistiin prosessia
LisätiedotJakso 10 Ohjelman suoritus järjestelmässä
Jakso 10 Ohjelman suoritus järjestelmässä Käännös Linkitys Dynaaminen linkitys Lataus 1 Käännö s lausekielestä Linkitys muiden ja kirjastomoduulien kanssa Lataus muistiin prosessi a varten Lausekielestä
LisätiedotJakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotTietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin
Johdatus ohjelmointiin Ohjelmistot tietokonejärjestelmissä Jaana Holvikivi Ohjelmistojen tehtävät Sovellusohjelmat tekstinkäsittely ja muut toimistosovellukset kirjanpito, tuotannonohjaus selaimet, mediaohjelmat
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotJakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 3. lokakuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. lokakuuta 2016 Sisällys n tunnistin Jay : An Efficient Context-Free Parsing Algorithm. Communications of the
LisätiedotOhjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.
Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan
LisätiedotLuento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi. Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer)
Luento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer) 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet 1 / 22
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää
LisätiedotYhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1]
Yhteydettömät kieliopit [ipser luku 2.1] Johdantoesimerkkinä tarkastelemme kieltä L = { a n b m a n n > 0, m > 0 }, joka on yhteydetön (mutta ei säännöllinen). Vastaavan kieliopin ytimenä on säännöt eli
LisätiedotLuento 4 Aliohjelmien toteutus
Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotKertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi
Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi
LisätiedotTietokoneen toiminta, Kevät Copyright Teemu Kerola Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotKertausluento luennoista 1-3 1
Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotLaskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 8, ratkaisuja
582206 Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 8, ratkaisuja 1. Tarkastellaan yhteydetöntä kielioppia S SAB ε A aa a B bb ε Esitä merkkijonolle aa kaksi erilaista jäsennyspuuta ja kummallekin siitä vastaava
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:
LisätiedotLuento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus
Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus Tyypit, Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino, rekursio 1 Aliohjelmatyypit Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet aliohjelma, proseduuri Parametrit
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotFORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
LisätiedotOhjelmointikielten syntaksista ja semantiikasta
Ohjelmointikielten syntaksista ja semantiikasta Tässä osassa esitellään käsitteet syntaksi ja semantiikka sekä tutustutaan ohjelmointikielen syntaksin kuvaamismenetelmiin. Esimerkiksi Sebestan ([Seb])
LisätiedotLuento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus
Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus Tyypit, Parametrit Aktivaatiotietue (AT) AT-pino, rekursio 1 Aliohjelmatyypit Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet aliohjelma, proseduuri Parametrit
LisätiedotTIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 3 Tietokoneen ohjaaminen Tietokone kehitettiin mekaanisista laskukoneista suorittamaan erilaisia toimintoja
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotJAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++
JAVA alkeet JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++ ja Javascriptin kanssa. Huom! JAVA ja JavaScript eivät silti ole sama asia, eivätkä edes sukulaiskieliä.
LisätiedotTieto ja sen osoite (3) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Osoitinmuuttujat. Tieto ja sen osoite (5)
Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Tieto ja sen osoite (3) X DC LOAD, =X LOAD R2, X int x =; symbolin X arvo muuttujan X arvo
LisätiedotSoveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen
Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt
LisätiedotVirtuaalikoneiden generointi Vmgen-kääntäjällä
Virtuaalikoneiden generointi Vmgen-kääntäjällä Risto Saarelma Helsinki 18.4.2005 Ohjelmointikielten kääntäjät -kurssi HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Virtuaalikoneet ovat
LisätiedotAliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotMonipuolinen esimerkki
Monipuolinen esimerkki Lopuksi monipuolinen esimerkki, jossa ohjelmisto koostuu pääohjelmasta ja kahdesta aliohjelmasta, joista toinen on proseduuri ja toinen funktio. Funktio Sqrt(int n): int Sqrt(int
LisätiedotAttribuuttikieliopit
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. toukokuuta 2011 Sisällys t Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
LisätiedotJakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)
Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Muuttujan X osoite on 230 Muuttujan X arvo on 12 Symbolin X arvo on 230 Tieto ja sen osoite
Lisätiedoton rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen.
6.5 Turingin koneiden pysähtymisongelma Lause 6.9 Kieli H = { M pysähtyy syötteellä w} on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen. Todistus. Todetaan ensin, että kieli H on rekursiivisesti
LisätiedotJakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)
Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Muuttujan X osoite on 230 Muuttujan X arvo on 12 Symbolin X arvo on 230 symbolit ovat yleensä
LisätiedotOngelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?
Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Voidaanko dataa tai informaatiota tallettaa tiiviimpään tilaan koodaamalla se uudelleen? 2012-2013 Lasse
Lisätiedotfollow(a) first(α j ) x
Tästä ensimmäisestä LL(1)-ehdosta (14) seuraa erityisesti, että korkeintaan yksi välikkeen A säännöistä voi tuottaa tyhjän merkkijonon ε eli tehdä välikkeestä A tyhjentyvän (eli nollautuvan). Toinen osa
LisätiedotTIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Luento 9 Kombinaattoreista Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 21. tammikuuta 2008 Currying Haskell-funktio ottaa aina vain yhden
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotMuunnelmia Turingin koneista sekä muita vaihtoehtoisia malleja
sekä muita TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. kesäkuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja vähän muutakin) kieli säännöllinen LL(k) LR(1) kontekstiton
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotLuento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)
Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Tieto ja sen osoite (3) X DC 12 LOAD R1, =X LOAD R2, X int x =12; symbolin X arvo muuttujan
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 2. helmikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 2. helmikuuta 2012 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti lueteltava
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotEi-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3]
Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3] Yhteydettömille kielille pätee samantapainen pumppauslemma kuin säännöllisille kielille. Siinä kuitenkin pumpataan kahta osamerkkijonoa samaan tahtiin. Lause 2.25
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1
Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä
LisätiedotScheme-kesäkurssi luento 5
Scheme-kesäkurssi luento 5 Timo Lilja 29. 7. 2009 Sisältö 1 Rekisterikonekielen simulaattori 2 Muistinhallinta 3 Rekisterikonekielinen Scheme-tulkki 4 Kääntäjä Rekisterikonekielen simulaattori (SICP 5.2)
LisätiedotOhjelmointi 1 / syksy /20: IDE
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2001 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
LisätiedotOhjelmointi 1. Kumppanit
Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5
LisätiedotAihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2003 Aihepiiri Sovellukset Samanaikaisuus Teknologia Ohjelmointikielet toiminta: konekieli
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2004 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
Lisätiedottään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2002 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2004 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotAihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)
toiminta, K2000 1452002 581305-6 toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2002 Aihepiiri Sovellukset Samanaikaisuus Teknologia Ohjelmointikielet
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2002 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotLLVM-kääntäjäarkkitehtuuri ja sen soveltuvuus Java-virtuaalikoneen toteutuspohjaksi
LLVM-kääntäjäarkkitehtuuri ja sen soveltuvuus Java-virtuaalikoneen toteutuspohjaksi Arto M. A. Vuori Helsinki 11.6.2009 Pro gradu tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotLOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100
Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).
Lisätiedot1. Ohjelmoinnin peruskäsitteet ja -elementit
1. Ohjelmoinnin peruskäsitteet ja -elementit 1. ohjelmoinnin periaatteet 2. ohjelmointikielet 3. algoritmien suunnittelu 1 1.1 Ohjelmoinnin periaatteet Vaatimukset Määrittely Suunnittelu Toteutus Integrointi
LisätiedotKontekstittomat jäsennysmenetelmät
Kontekstittomat jäsennysmenetelmät Yleistä, kontekstittomat kieliopit, kokoava ja osittava jäsentäminen Lili Aunimo lili.aunimo@helsinki.fi Helsingin yliopisto Kieliteknologia Lili Aunimo Kontekstittomat
LisätiedotJäsennys. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Jäsennys TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Muistutus: Laskutehtävä ja tulos data Laskutehtava = Luku Double Yhteen Laskutehtava Laskutehtava Vahennys Laskutehtava Laskutehtava Tulo Laskutehtava
LisätiedotM =(K, Σ, Γ,, s, F ) Σ ={a, b} Γ ={c, d} = {( (s, a, e), (s, cd) ), ( (s, e, e), (f, e) ), (f, e, d), (f, e)
Tik-79.148 Kevät 2001 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Laskuharjoitus 7 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 1. Pinoautomaatti M = K Σ Γ s F missä K Σ s ja F on määritelty samalla tavalla kuin tilakoneellekin.
LisätiedotHarjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48
Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin
LisätiedotOhjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot
Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Jussi Pohjolainen TAMK Tieto- ja viestintäteknologia Johdanto taulukkoon Jos ohjelmassa käytössä ainoastaan perinteisiä (yksinkertaisia) muuttujia, ohjelmien teko
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotTIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA34 Funktio-ohjelmointi, kevät 2008 Luento 3 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 2. tammikuuta 2008 Ydin-Haskell: Syntaksi Lausekkeita (e) ovat: nimettömät funktiot: \x
LisätiedotS BAB ABA A aas bba B bbs c
T-79.148 Kevät 2003 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S) tuottama
LisätiedotJOHDATUS TIETOKONETEKNIIKKAAN. Tietokoneiden loogisten toimintaperiaatteiden kuvaus kuvitteellisen tietokoneen avulla
JOHDATUS TIETOKONETEKNIIKKAAN Tietokoneiden loogisten toimintaperiaatteiden kuvaus kuvitteellisen tietokoneen avulla (Evoluutio 0.9) www.naturalprogramming.com Kari Laitinen SISÄLTÖ: Johdanto... 3 Kuvitteellisen
Lisätiedotv OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 op
Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma v. 201 OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen
Lisätiedot