Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Transkriptio

1 Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

2 Säkylän Pyhäjärvi (Pöytyä, Eura, Säkylä) Pinta-ala 154 km² keskisyvyys 5,4 metriä, suurin syvyys 26,2 m Ekologinen tila hyvä Satakunnan ja Varsinais- Suomen maakuntajärvi Elinvoimainen ammattikalastus 2

3 Kalastus Pyhäjärvellä Ammattikalastajia on Pyhäjärvellä 22 (+60 sivutoimista) Kaksi kalasatamaa (Säkylä ja Mannila), joissa molemmissa lajittelulinjastot, perkuukoneet, jäähilekoneet ja kylmiöt 3

4 Kalastus Pyhäjärvellä Pyyntimenetelmät: Talvella nuottaus Kevät-/ syysrysät Avovesinuottaus Rapumerrat 4

5 Kalastus Pyhäjärvellä Pääsaaliskalat: Muikku Ahven Täplärapu Särki Kuore Hauki, lahna, siika, made.. 5

6 Vähempiarvoisten kalojen tuotteistamisen tuskaa Kuka tai mikä määrittää kalojen vähempiarvoisuuden? 6

7 Tuotteistus alkoi jo 90 -luvulla Kiinnostus vähempiarvoisten kalalajien tuotteistamiseen on perinteisesti aina syntynyt muikkuja siikasaaliiden hetkellisen romahtamisen johdosta 90 luvun alussa syntyi Kalaherkut Pyhäjärvestä projekti, jossa tuotteistuksen pääkohteena oli roskakala ahven.. 7

8 Länsi-Suomi

9 Satakunnan Kansa

10 10

11 Kalaherkkujen nousu ja tuho.. Kalaherkut Pyhäjärvestä projekti synnytti yhteistyössä loppujalostajan kanssa hyvät tuotteet, jotka pääsivät ison toimijan valtakunnalliseen keskusliikejakeluun Projekti ohjasi koko toimitusketjun alkupäätä ja määritti raaka-aineen hinnan matalaksi hoitokalastustuen avulla, jolloin kalastajat saivat riittävän hinnan työlleen ja teollisuus sai raaka-aineen riittävän halvalla Kun projekti ja tuki loppui, kalastajat halusivat saman kokonaishinnan raaka-aineesta teollisuus lopetti tuotteen valmistuksen, kun lopputuotteen hinta nousi liian korkeaksi markkinoille 11

12 Kriittisen itsearvioinnin aika tuhon jälkeen Tuote oli hyvä ja maistuva, eikö se riitä? Voidaanko ilman voimakasta ohjausta, säätelyä ja kalastuksen tukea onnistua tuotteistuksessa? Miten kalastusinfraa pitäisi kehittää ja millä aikataululla? (vuonna -95 isot muutokset lainsäädännön kautta) Kalasatamien tilojen kehittäminen Lajittelun ja perkuun kehittäminen Kylmäketjun kehittäminen Kalastusmenetelmien kehittäminen 2000 luvun alusta pohdittiin: Kenen pitää keksiä asia uudelleen ja millä tavalla? Mikä on kehittäjän/ hankkeen rooli? 12

13 Uudet tuulet nousussa Vuosituhannen alussa infran kehittäminen jatkui Syntyi myös uusia, kalastajien perustamia jalostusyrityksiä Pyyntiponnistukset kohdentuivat erityisesti muikkuun, saaliit pienenivät Taloudellisesti parhaaksi kalaksi nousikin täplärapu Kalastajat itse alkoivat pohtia perinteisen kalastuksen tulevaisuutta ja mahdollisia saaliskaloja Vuosittaiseen kalastustyöpajaan (syksy 2010) kutsuttiin teollisuuden hankinnoista vastaava henkilö, joka lausui maagiset sanat: Jos kalamassaa esim. särjestä saadaan minimissään kg/ vuosi, voidaan uusia tuotteita lähteä tuotekehittämään. Toimitusvarmuus on myös tärkeä muistaa, jos tuotetta lähdetään viemään markkinoille. 13

14 Särki kaikkien huulilla Vuoden 2011 keväällä särkiä myytiin massattavaksi muutamia tuhansia kiloja sekä pyöreänä että perattuna Vuonna 2012 Kolvaan Kala hankki riittävän tehokkaan separaattorin rahtityönä teetettiin erilaisia jalosteita 2014 alkoivat keskustelut Apetitin kanssa 2015 tuotteistusta ja testausta 2016 Foodservice -markkinoille tuli Järvikalapihvi 14

15 Särkikalojen matka lautasille JärvikalaaNAM hankkeen rooli on ollut saattaa toimijat yhteen ja tukea tuotteistusprosessia: Laadunhallinnan ja kylmäketjun varmistaminen Ravitsemukselliset ja ekologiset faktat Tuote-esittelyt ja maistatukset eri tapahtumissa Raaka-aineen saatavuuden turvaaminen jatkossa 15

16 Villiä lähiruokaa puhtaimmillaan! Ammattikalastajat pyytävät särkeä (kevät- ja syyssesongit) Pyhäjärvestä Kolvaan Kala ostaa särjet, perkaa ja massaa ne Kauttualla Apetit Ruoka Oy valmistaa Järvikalapihvit Säkylässä Lajittelu, perkuu, massaus ja pihvin valmistus tapahtuvat 7km säteellä Säkylän ja Euran alueella! 16

17 Särki bueno, entäs kuore? Myös muille kalalajeille haettu uusia käyttötapoja ja markkinoita Kutsuttu mm. kiinalaisia kalatehtailijoita tutustumaan kalastukseen ja jalostukseen sekä tietysti maistelemaan eri kalalajeja Kuoretta viety Ranskaan 2015 ja 2017 Luotu reseptiikkaa ja käsittelyohjeita, myös videolla Särjen ja kuoreen käsittely Särkireseptiä Kuorereseptiä 17

18 Yhteenveto Jokainen kalalaji on laulun arvoinen! Jokainen elintarvikkeena hyödyntämätön gramma luonnonkalan lihaa on rikos kalakuntaa kohtaan! Tarvitaan vain innovatiivisia ja rohkeita tuotekehittäjiä sekä päteviä insinöörejä mahdollistamaan uudet tuotteet ja tuotantomenetelmät Kalastusmenetelmiä ja kalankäsittelyteknologioita on tehostettava kapasiteetin nostamiseksi Tutkijoiden, kehittäjien ja hankkeiden on tuotava uusinta tietoa entistä tehokkaammin elinkeinon käyttöön Myös kuluttajia on muistettava valistaa asiasta 18

19 KIITOS! 19