Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

Transkriptio

1 Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM! Vesistökunnostusverkoston seminaari Marko Jori Toimialapäällikkö Pyhäjärvi-instituutti 1

2 Järvikalaa -NAM , EAKR, Satakuntaliiton rahoittama Kokonaisbudjetti Elintarvikealan, ympäristöalan ja vesiensuojelun osaamisalueet Pyhäjärvi-instituutissa liitetään vähähiilisen ja ekologisen talouden erityisosaamiseen tuodaan alan huippuosaamista Satakuntaan, synnytetään vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä Pji tuo erityisosaamisalueidensa ja laajojen yhteistyöverkostojen avulla uusinta tietoa ja innovaatioita yritysten käyttöön tukemaan kasvua pienennetään hiilitasetta, parannetaan vesistöjen ekologista tilaa mahdollistetaan nopeat reagoinnit ilmastonmuutoksen ja kuluttajakäyttäytymisen aiheuttamiin haasteisiin 2

3 Case: Järvikalaa NAM!: Järvikalaa -NAM Tavoite lisätä järvikalan käyttöä kuluttajien pöydissä Jalostusasteen nosto kasvattaa ja uudistaa pk-yritysten kasvua Tuotekehityksen, tuotteistuksen ja menekinedistämisen tueksi kerätään tietoja : Positiivista vaikutuksista vesistöjen tilaan Hiilijalanjäljestä (lyhyet tuotanto- ja toimitusketjut) Ravitsemuksellisesta terveellisyydestä Tuetaan verkostojen syntymistä kalastuselinkeinon ja jatkojalostusyritysten välillä Innovointitilaisuudet uusille tuoteratkaisuille eri kalalajeista Testataan tuotteita eri markkinarajapinnoissa Järvikalan menekinedistäminen eri markkinakanaviin Tuotteistustyö käynnistynyt jo kahdelle eri kalalajille 3

4 1) Vähähiilisyyden edistäminen Toimenpiteet - Pyhäjärvi-instituutin toimialojen nykyisten vahvuuksien ja osaamisten tunnistaminen - Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen 2) Toimintamallin pilotointi, case: Järvikala (NAM) Selvitetään järvikalastuksen nykytila Satakunnassa Selvitetään saalispotentiaali eri järvissä (olemassa olevien tietojen perusteella) Selvitetään kalalajeittain ja järvittäin Ekologiset vaikutukset järven tilaan Hoitokalastuspotentiaalit Selvitetään eri markkinakanavien mahdollisuudet ja haasteet Pilotoidaan ja testataan uusia tuoteratkaisuja Edistetään uusien järvikalatuotteiden menekkiä eri markkinakanaviin Varmistetaan laatuketjun toimivuus 4

5 Taustaa Pyhäjärvellä 22 ammattikalastajaa Säkylässä ja Eurassa kalasatamat Perinteisesti pääsaaliskalat muikku ja siika Ahvenen rooli arvokalana kasvanut 2000 luvulla Täplärapu ollut merkittävä tulonlähde viimeiset 10 vuotta, 4 välitysyritystä 3 kalanjalostuslaitosta 5

6 Kalastusmenetelmät Perinteisesti suuri osa saaliista on saatu kustannustehokkaalla talvinuottauksella Kalat kuljetetaan satamaan konteissa jäät pitkin Kustannustehokas, aluksia tarvita Kylmäketju ongelmaton 6

7 Kalastusmenetelmät Avovesikauden tärkeimpiä menetelmiä ammattikalastajille perinteinen rysä ja avovesinuotta Rysä Avovesinuotta 7

8 Ravustus Pyhäjärvellä >8500 myytyä mertalupaa vuosittain >250 eri ostajaa 30 hlöä ostaa yli 100 lupaa 10 hlöä ostaa yli 200 lupaa Suurin osa myydään elävänä 8

9 Vähempiarvoisen kalan käyttö Suurin osa arvokalansaalin ohessa saatavasta vähempiarvoisesta kalasta menee edelleen turkisrehuksi Ensimmäisen kerran vähempiarvoisen kalan tuotteistus- ja menekinedistämistyötä aloitettiin 90 luvun alussa 9

10 Vähempiarvoisen kalan käyttö Kalaherkut Pyhäjärvestä projektissa aloitettiin ahvenen ja särjen hyödyntäminen jalosteiden raaka-aineena Mukana olivat kalastajat (45 kalastajaa), massanvalmistaja (Kala-Alho) ja jalosteiden valmistaja (Tresko Food) Projekti vuokrasi massan valmistusta varten sekä perkauskoneen että separaattorin 10

11 Vähempiarvoisen kalan käyttö Tresko Food kehitti kaksi tuotetta, ahvenmurekepihvin ja särkipullan Tuotteita myytiin suurkeittiöasiakkaille Valion SK tuotteena Asiakaspalaute ja menekki oli hyvä Niin hyvä, että kalaraaka-aineen ja erityisesti massan ympärivuotista saatavuutta ei pystytty varmistamaan Lajittelu-, perkuu- ja massauskapasiteetti ei riittänyt, joten valmistus loppui 11

12 Vähempiarvoisen kalan käyttö 90 luvun puolivälistä eteenpäin keskityttiin kalasatamainfrastruktuurin kehittämiseen: Jäähileasemat Lajittelulinjastot Perkuukoneet Kylmiöt ja kylmäketjut Hygienian hallinta tiloissa 12

13 Vähempiarvoisen kalan käyttö Muikku- ja siikasaaliiden pienentyminen 2000 luvulla lisäsi taas kiinnostusta vähempiarvoisen kalan mahdollisuuksiin 2012 aloitettiin särjen perkuu Säkylän kalasatamassa 2013 paikallinen yritys hankki separaattorin massausta varten Särki Ahven Hauki 13

14 Vähempiarvoisen kalan käyttö Massoista valmistutettiin koe-eriä rahtityönä Käsityönä tehtyjä särki-haukipihvejä testattiin sekä vähittäiskaupoissa että suurkeittiöissä (mm. Euran kouluissa) Rahtityön kustannus niin suuri, että pihvien hinta nousi erityisesti vähittäiskaupoissa liian korkeaksi 2014 toimitettiin massoista koe-erät paikalliselle jalostusyritykselle 14

15 Case: Järvikala NAM Keväällä 2015 jalostusyrityksen tuotekehityksen tuloksena syntyi ensimmäinen tuoteversio Uutta tuotetta ja sen makumaailmaa testattiin keittiömestari Teemu Laurellilla Maistatukset Pyhäjärvimessuilla , palaute todella positiivista Järvikalapihvit markkinoille 2015 lopulla Menekinedistämisen tueksi tuotetaan faktapohjaista tietoa ekologisuudesta ja ravitsemuksellisista ominaisuuksista 15

16 Lopuksi Järvikalan onnistunut tuotteistaminen ja markkinoillepääsy vaatii: Riittävästi ammattikalastajia ja kalastusta ympäri vuoden, osto-/ myyntisopimukset? Kunnollisen satamainfrastruktuurin ja katkeamattoman kylmäketjun Perkuu- ja massausyrityksen, pakastus- ja pakastevarastokapasiteetin Jalostusyrityksen, jolla on osaava T&K henkilöstö ja valtakunnallinen markkinointiorganisaatio Eri toimijoiden läpinäkyvä ja vastuullinen yhteistyö sekä aukoton laatuketju 16

17 KIITOS! 17