!"#$%"&'&()*)+#+&'#,-)./.%'%.$0-/.)%""&'

Transkriptio

1 !"#$#$%!&!"#$%"&'&()*)+#+&'#,-)./.%'%.$0-/.)%""&'!"#$#%&"$'(")(*+'"#$,#)"+-"'#%&"$%&&+&)"./(,."$-%(01-2-$#$ 1-")(0+"''(+%"$++( 345.%&"$+%"$"++(,6$"/#7 8, 9*)+*!"#$%&"$%$&&'()%$*+,!

2 !"#$#$%!& $

3 !"#$#$%!&!"#$%"&'%()*+&',&,-$*(,,!"#$%"&&'()*%+,,+*%-+(%../*)(%*&0+!"#$%")(%*&0+0.)'(1*.,')(&*--"+("-.2-','%..))'%%'(#"//'--.)'( 0.*1*)("&+*0**) 3&+&.$0*(&**,,.#'04*(,.*)('&'&.$0*5('&'&.$0"%%'("*($&"(/*4%*+5( 4.4*&&*(4*-,+)$0'*)")(6'(%**)+(4*70")--*,"/+%"- '

4 !"#$#$%!& '

5 !"#$#$%!& "

6 !"#$#$%!&!"#$%&'##(!!"#$%&'()*+(&'%)",$,*)!&-**'.)/"$,*!"!01",,&!!&2*'$("3300* %44,$',$!3$330*("'%%.'.)/$,**&(.''&*!&5($"!%&'()''$**!!&5($"!%&'()*6&7)"33&& (&'),*7&*!.)7&&*!"'/00! $3.%&//")**),*%&//"),$!3$$,*304330/0*2*5&7)"33..*'",!!"",*7&* (05"%&'()),*$'"*""5"%!$$,*! '",!!"*$'"*/4%"8**!..,3&&*(&')!03$$3**($5%%)%&'()''$*7&**3"$3)*%.'%$$*,0%86$5/)&*1"3%",*&"()"6",*7)"!!&*%.(&*/.)#)!3..*!"#$%"&&'(($)(*'')+,,&&,(-.&-"#/%0'(()/%,--,/%0,(%..1/)(%/&*,(23$%%'(1.)%''%0/( +/4*")00/,(3'((+/0-,)$*'/)")(-'+"'(+.+/&&/1'-$( '

7 Anatomiaa Iriksen reunassa sijaitsevat pigmenttikeräset suojaavat verkkokalvoa ja silmää liialliselta valolta voivat pupillin supistuessa maksimaalisesti tukkia keskiosan niin että muodostuu kaksi pupillia. Hevosen pupilli laajenee ja supistuu paljon enemmän kuin ihmisellä (kirkkaassa valossa tärkeä tieto) Linssin kiinnikkeet ovat pieniä lihasjänteitä jotka pitävät linssin paikallaan. Lihakset liikuttavat linssiä joko litteämmäksi tai pyöreämmäksi. Hevonen tarkentaa näköään nostamalla ja laskemalla päätään Anatomiaa takakammiossa lasiainen, joka on geelimäinen, läpinäkyvä massa. Tämän avulla silmän muoto ylläpidetään. Kun tässä tulee muutoksia voi hevosesta tulla kauko- tai likinäköinen Hevosella näkökyky on parhaimmillaan noin 7 vuoden iässä ja tästä eteenpäin näkö heikkenee iän myötä, verkkokalvo eli retina, on se osa jossa ne solut sijaitsevat jotka välittävät valo ja väritiedot näköhermoon ja aivoihin kuvan muodostumiseksi. 7

8 !"#$#$%!&!"#$%&'##(!!"#$%&'()*$+*,#--))$'&' '.+/((01()-22$%,34)5522$.6( #-"7,33$%)-8-)(('.+&#..'(8$"*&..(9(24'-$%)-(:-( %$'$%).;! <&8,%&'(7$+*,#--))$%&' '.+/' )-+$-(0=( )-22$%,34)55222$.6(((&$8.)('.&(24'-$%)-((8--'(( 8$"*&..(:-(%$'&*).8..(! <&8,%&33-(8&*++,+-38,33-(242$33$-4+,'(#4+-$'&'( -34&(:,%%-(%44*$()$"&5%('.+/"&*#,%,34:-9(&3$( '.+/+&')).(,'(2$)+.',#-$'&'(;(((! >-+%$#--3$%&'('.+/+&')).' "&8,'&'(%--(2..( -3"--33-(3-$74')-&%%-(0?$,+43--*$'&' 9( #,',+43--*$'&' '.+/+&')).;!"#$%&'$()%$%&%*+$$& &

9 !"#$#$%!&!"#$%&'&())*)+,-*.*/0-,(1)!!"#$%&'#((%)"*+(,)-"#+$./%(&'-"00,$./%#,.)),./% &"-"-"00,$.%#12,%+(*--$-"#+$##(!!(*--$-"#+$))"%0$.&"%(*,%-(**$)&"%%/%"#,00",.(.% -(**$)%$.%.- 3$&$*()(2&$*,-(**$)%4"%&11##1%)$#'&% *("5$,+"&%+"#$$.%4"%+1*(,6,.%7!.- &"2,&%4"%)"'+"&%$+"&%(*,-$,)&'.(,&"%%.1-86(*0$)$#'4"7%9"2,&%%*("5$,+"&%+1*(,6,.%4"%)"'+"&% +"#$$.7%:60,),##1%.1,&1%+1*,*("5$,+,"%&"22(4"%$.%;%% (*,#",)&"%)$#'&<<22,1=&*,-*$0""&&,.(..1-8>%%4"% '

10 Näkökenttäasiaa Hevosen nk binokulaarinen näkökenttä(molemmat silmät näkevät samalla lailla ) on vain astetta, eli puolet ihmisen näkökentästä. Hevosella sokea alue suoraan edessä ja hännän takana 10

11 !"#$#$%!&!"#$%"%&'(%)!"#$#%&'"&()**+,,-!!" #$%$"&'(()* %+","-%..+/0/$%/-1+.()""(/#&..(/ %**%/'((2(/0/-..+/3-4$%-%/%+"--/3+%.++%5+/(5.*6//7'*/ "&%/#$%$"&'(()* "-%..++%/.&'--/'**"-..+/.(*/+)58"-..+/ 0/"++%.++/3-4$%-%/1++.++%/2$..(/5-/5((/"+8..,,%5+/ 9*$"&'(()* %+,%/2(/.()""&&:-%/6/! ;$*5-5.(/5*'#+5.++%//5$"-(/3-4$%-%/"&'"--/.+5.+/ 2$3.&-%/&5-*%/1++/4*%$55(6! <++%/(5-%.$//2(/%+","-%.+%/'((2&&5/"&'"-4(./"+5*/ "+:-55+0//'(*:&%.(-55(//1++/#((55(/%+","-%..+/ '((2*%/6!!

12 !"#$#$%!&!"#$#%&'"&()**+,,-(!$

13 !"#$#$%!&!""#$%&'##(#$$)%*+,-,&$!"#$%"&'&()*')"+,-"--.'/,,))""&'-0&&,%-121)%,!!"#$#%&&''&#%()*(++((,#$(*((-((#*.)/((#0()#)'01-((# )2$)'0&#3)##23-.,3,#,&3#0(/*('0)4#$100(#'(0.53,# $30/)3,##%&&''&#+3,0&-&&#67#*.*.)'3,#+3,0.+320)'3,# '3#,&*33#89(1*(,(#.+3-(#*.2:3#'11/3,33# -.)$(**(('0)#,&*;*3,0&''&! <)0&#+&23$%&,&#+))*3#.,#23-.'0(#')0&#/(51$%)#.,# %(*./3(*0).##! =3(*0).,.%31'#5.2011#'))0&#300&#23-.,3,##0(++3,0((# 3,3$$&,#+))**1-)(#*1-)(#'3*1,,)''(#*1),#)2$),3,#4# 0&$&#.,#-&+00&$&0;,0&#%(*.3+&)$3++3#!'

14 Hämäränäkö Hevonen näkee 3-4 kertaa paremmin hämärässä kuin ihminen (kissa 8 kertaa paremmin kuin ihminen). Hevosella pupilli laajenee 3-4 kertaa laajemmaksi kuin ihmisellä - hämärässä valon määrä silmään maksimoidaan. Pimeään ja kirkkaaseen valoon sopeutuminen vaatii enemmän aikaa kuin ihmisellä. Näkemyserot Hevosta lastataan kirkkaassa auringonvalossa traileriin, hevonen kääntää päätään sivuun ja kieltäytyy menemästä sisään >< hevonen näkee kirkkaassa valossa takanaan liikettä ja yrittää tarkentaa näköään, edessään se näkee pimeän tunnelin joka pelottava eikä se ehdi sopeutumaan hämäränäkemiseen lyhyessä ajassa. 14

15 Valo varjovaikutus Kirkkaassa valossa ilmestyvä iso varjo aiheuttaa hevosen sokeutumisen koska hevosen pupilli ei ehdi sopeutumaan valon vähenemiseen ennen kuin tilanne on jo ohi. Pupillin pigmenttikeräset voivat tukkia pupillin keskiosan hevosen lähestyessä estettä suoraan kohti aurinkoa. Tämä aiheuttaa hevoselle kahden pupillin ongelman. Varjot esteen edessä /väleissä, ovat hevoselle reikiä jotka vaarallisia Biomikroskooppi tutkimus 15

16 Silmänpainemittaus Lääkkeiden vaikutus näkökykyyn pupillia laajentava (atropin/tropicamid) >tarkkuus vähenee ja valoherkkyys lisääntyy Atropiini kuivattaa silmää koska vähentää kyyneltuotantoa ja tekee näkökentän epätarkaksi Rasvat muuttavat sarveiskalvon kyynelfilmiä 16

17 Lasiaistilan muutokset -joillakin hevosilla pään heilutteluun voi liittyä lasiaisen tiivistyneitä lasiaisproteiineja,lähellä verkkokalvoa aiheuttavat isompia varjoja, liikkuvat geelimäisessä tilassa.(kärpäsefekti) -nähdään keski-ikäisillä hevosilla myös ilman oireilua ja katsotaan että hevoset jotka oireilevat ovat yliherkkiä Taittoviat ihmisille selvä mitä likinäköisyys tarkoittaa Hevosilla ei tutkita riittävästi Likinäköinen hevonen on kömpelö,huono estehevonen,helposti pelästyvä Ovat toistuvasti hölmöjä alkuun Vakavat hajataitteisuudet esim sarveiskalvohaavan aiheuttaman arven takia voivat aiheuttaa näkökenttämuutoksen 17

18 Taittoviat On todettu että hevosilla voi olla nk anisometropia eli silmien välillä on eroa leporefraktiossa ja yleensä sen puolen silmä josta hevonen pelästyy on likinäköisempi kuin terve puoli. silmän linssiin eli mykiöön kehittyvän tiivistymän eli kaihimuutosten takia hevosella on huono näkö Silmäkuopan muutokset Mikäli silmäkuoppaan tulee muutoksia (turvotusta tai esim silmän taustalla olevan rasvapatjan häviäminen) niin silmät eivät liiku synkronisesti jolloin näkökenttä nähdään kahtena(diplopia) Silmänliikuttaja lihasten toiminta ei ole synkronista Tämä on voimakkaasti invalidisoiva muutos. 18

19 Sarveiskalvohaavat Aina vakavia, biomikroskoopilla näkee syvyyden ja laajuuden. Arpi voi peittää alleen muutoksia jotka heti alussa olleet näkyvissä ja hetken päästä piilossa Sieni-infektiot hyvin usein kohtalokkaita, vaativat klinikkahoidon (viikkoja) ja useimmiten silmähoitokatetrin käyttöä sarveiskalvomuutokset Immuunivälitteiset sarveiskalvotulehdukset Herpesinfektiot (nuoret hevoset suurin ryhmä) Haavat, pinta tai syvät silmän sisälle menneet Synnynnäiset esim nk dermoidi jossa ihosoluja on sarveiskalvolla-vaativat leikkaushoidon. Mikrosarveiskalvo eli alikehittynyt pieni sarveiskalvo Sarveiskalvoarvet 19

20 sarveiskalvomuutokset Sarveiskalvohaavautumat ja niistä syntyvät arpimuodostukset, pigmenttikertymät aiheuttavat aina näkökenttämuutoksia hevoselle. Hajataitteisuutta voi syntyä kun sarveiskalvo arpeutuu ja silmän normaali kaarevuus muuttuu. Isot tiivistymät ja arvet tekevät hevoselle sokean pisteen näkökenttään Iriskystat eli värikalvo rakkulat Värikalvosta voi muodostua rakkulamuodostelmia jotka saattavat olla kiinni värikalvossa tai kelluvat vapaasti etukammiossa värikalvon päällä Voivat aiheuttaa pään heiluttamista, head shaking oireita Laserhoito on mahdollinen isojen iriskystojen hoidossa. 20

21 Värikalvontulehdus Iriitti eli värikalvontulehdus voi syntyä silmään immuunivälitteisen tulehduksen seurauksena, silmään kohdistuvasta iskusta(potku tms), syvästä haavasta, yleistulehduksesta muualla elimistössä (hammaspaiseet, niveltulehdus, kohtutulehdus ym) Voimakas kipu,siristely,silmän värin muutos Akuutti nopea hoito tärkeä, voi olla hyvin kohtalokas, ennuste riippuu täysin aiheuttajasta värikalvontulehdus silmänpaineen lasku, värikalvon turvotus siitä seuraavat kiinnikkeiden muodostumiset linssin ja värikalvon väliin voivat aiheuttaa pysyviä ongelmia silmään Joskus värikalvontulehduksen hoito aloitetaan myöhään, diagnostisointi voi olla alkuun hankalaa ja alkuun ei kaikkia muutoksia havaita jos silmässä on esim syvä haava ja siitä johtuvaa turvotusta ettei silmän sisälle nähdä kunnolla. 21

22 Linssi eli mykiömuutokset linssin kehityshäiriö eli koloboma, osa linssiä puuttuu Mikrolinssi eli liian pieni linssi Kaihimuutokset ; erilaiset tiivistymät jotka hajottavat silmän sisälle tulevan valon suuntaa häikäisyreaktio(pelästymiset ) muuttaa näkötarkkuutta ja riskejä urheiluhevosilla Linssiluksaatiot eli linssin paikaltaan siirtyminen kaihi 22

23 !"#$#$%!&!"#$$%$&'(%)**+%$,"+!!"#$%&"'($##)($*+$(), -)."()/0$'*)1/+23#'$)($*+4#"$$##)($*+ *"#$%&"(,""*1'($*+5+-1)+4)%$"**44+/3'6'$/**33/+*37#)3+5+,"(*)4+ 7)(*$)*38! 9,,""/)-3#)**$)($*+*"#$%&"'($*+5+:#$)()/0$'*)1/+4)%$"**4,4*+,""*1'($*! -$.''1'4#-1/+.477$"*",4*+5+)'3,""*1'($*!"#$$%$&'!% $'

24 Silmänpainetauti eli glaukoma Silmän sisäinen tulehdustila ja nestekierron estyminen aiheuttaa silmänpaineen nousun eli glaukoman. On usein seurausta tulehduksellisesta tilasta jossa poistokanavat silmän kammiokulmassa tukkeutuvat. Hoitoennuste lääkityksellä kohtalaisen huono.kirurginen hoito jossa silmän sisäisesti viedään letkusto jota kautta nestettä saadaan silmästä Sokeuttava sairaus Luomien ja vilkkuluomen sairaudet Haavat, arvet ja hankaavat ripset voivat aiheuttaa erittäin suurta ärsytystä. Silmäluomihaavat olisi aina ommeltava tuoreena. Kasvaimet vilkkuluomessa (squamous cell carsinoma) on kirurgisesti hoidettava kasvainsairaus. Voi levitä silmän taustarakenteisiin. 24

25 Vilkkuluomen kasvain 25

26 Tilastoa sairauksista 204 urheiluhevosta tutkittiin 33.4 % olivat täysin normaaleja 67.6 % lla oli silmämuutoksia Näköä haittaavia löydöksiä oli 7,4 % lla Ei näköä haittaavia löydöksiä 57.4 % Harvinaisia muutoksia (koloboma)5.4 % Verkkokalvomuutoksia 57.4 % ja linssimuutoksia 19.6 % 26

27 !"#$#$%!&!"#$$%$&'(%)*'"+,*- $'

28 !"#$#$%!&!"#$%&'($)"*$&')$+##"#%,)"!"#$$%$&'!%(#)&&*)+,& $&

29 Esteradan haasteet Helpot esteet Puomit joissa hyvä kontrasti esim. kelta-sininen Massiiviset esteet, antavat hyvän avun ponnistukseen Leveät johteet Puna-valkoinen muuri Okseri jossa takapuomi korkeammalla Ylimmässä puomissa kaksi kontrastiväriä Esteen tausta rauhallinen (ei aitaa toista estettä suoralla reitillä esteen takana ) Matta värit esteisiin Vaikeat esteet Puna-siniset puomit Ilmava este ilman maapuomia Harmaan-ruskea muuri jossa reikiä maatasossa tai muurin sisällä Pystyeste lyhyistä puomeista ja kapeat johteet Tasaokseri (etukorkea) Luonnoneste jonka takana pusikkoa tai metsää Ylin puomi valkoinen Katsomon / tuomaritornin edessä olevat esteet Öljyväriset kiiltävät puomit MUSTA ESTE, MERKITSEE REIKÄÄ HEVOSELLE =VAARA 29