Kriittisesti sairaalla potilaalla ilmenevä lihasheikkous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kriittisesti sairaalla potilaalla ilmenevä lihasheikkous"

Transkriptio

1 Katsaus Tapani Salmi Kriittisesti sairaan potilaan neuropatia ilmenee useimmiten lihasheikkoutena, vaikeutena selvitä tehohoidossa ilman respiraattoria ja raajojen velttohalvauksena. Perussairauden sekä metabolisten ja sentraalisten syiden lisäksi lihasheikkouden syynä voi olla akuutisti tehohoidon aikana kehittyvä ääreishermojen vaurio, aksonaalinen polyneuropatia, jota on alettu kutsua kriittisesti sairaan polyneuropatiaksi (critical illness polyneuropathy). Polyneuropatia on vaikea ja hidastaa etenkin alkuvaiheessa toipumista. Sen vaikeusaste on mahdollista arvioida melko varhaisessa vaiheessa ENMG-tutkimuksen avulla. Pienehköjen potilassarjojen perusteella tiedetään merkittävää polyneuropatiaa esiintyvän jopa 70 %:lla yli kahden viikon ajan tehohoitoa tarvinneista. Se liittyy vakavaan perustautiin, sepsikseen ja monielinvaurioon, mutta etiopatogeneesiä ei tunneta tarkasti. Tämä polyneuropatiamuoto kehittyy akuutisti, mutta on korjaantuva ja lihasvoimat palaavat kuukausien kuluessa. Mikäli potilas toipuu vakavasta perussairaudesta, on neuropatian aiheuttaman lihasheikkouden ennuste suhteellisen hyvä. Kriittisesti sairaalla potilaalla ilmenevä lihasheikkous on erotusdiagnostinen ja hoidollinen ongelma, joka on opittu tuntemaan tehohoidon kehittyessä (Bolton 1996, Hund 1996). Alkuvaiheessa tehohoitopotilaan lihasheikkous, esimerkiksi hengitysvajaus, aiheutuu perussairaudesta ja sen keskushermostovaikutuksista, mm. septisestä tai anoksisesta enkefalopatiasta. Tajunnan parantuessa lihasheikkous voi kuitenkin säilyä merkittävän hankalana. Tällöin ongelma tulee esiin potilaan vaikeutena selvitä ilman respiraattoria ja raajojen velttohalvauksena. Mikäli perustauti tai sentraalinen häiriö, esimerkiksi aivojen hypoksisen vaurion jälkitila, ei selitä heikkoutta, tulee sulkea pois mahdollinen taustalla oleva neurologinen hermo-lihassairaus kuten polyradikuliitti, myasthenia gravis, motoneuronitauti ja myopatia (Bella ja Chad 1998). Usein kuitenkin kyseessä on tehohoidon aikana kehittynyt kriittisesti sairaan polyneuropatia (critical illness polyneuropathy), joka itsenäisenä tekijänä aiheuttaa vaikean velttohalvauksen ja vaatii respiraattorihoidon jatkamista. Esiintyvyys ja etiologia Yksittäistapausten jälkeen kriittisesti sairaan polyneuropatiasta on julkaistu potilassarjoja, joiden perusteella neuropatian kliininen kuva on selkenemässä (Bolton ym. 1986, Zochodne ym. 1987, Witt ym. 1991, Leitjen ym. 1997). Kyse on diffuusisti jakautuneesta, aksonaalisesta, akuutista, usein vaikeasta polyneuropatiasta, joka ilmaantuu tehohoitoa vaativaa vakavaa sairautta potevalle. Useimmiten kyseessä on gramnegatiivisen bakteerin aiheuttama sepsis liittyneenä monielinvaurioon tai pitkittynyt respiraattorihoitoa vaativa keuhkokuume. Tilaan johtavana syynä voi olla pankreatiitti, kardiovaskulaarinen sokki, elvytyksen jälkitila tai pitkittyneeseen tajuttomuuteen liittyvä enkefalopatia. Neuropatia voi syntyä myös kirurgisen tehohoidon aikana, esimerkiksi sydänleikkauksen jälkeen (Thiele ym. 1997) tai vamman esimerkiksi palovamman hoidon aikana (Hund 1996). Neuropatian esiintyminen näyttää liittyvän sepsikseen, perustaudin vakavuuteen ja tarvitun 114 Duodecim 1999; 115: T. Salmi

2 tehohoidon intensiteettiin. Monielinvaurion ja pitkittyneen respiraattorihoidon yhteydessä polyneuropatiaa on esiintynyt %:lla potilaista (Witt ym. 1991, Leitjen ym. 1995, Hund ym. 1997). Esiintyvyys on luonnollisesti suurempi, jos neuropatian diagnostiikkaan käytetään kliinisen arvion lisäksi ENMG-tutkimusta (Leitjen ym. 1997). Tila on kuvattu myös lapsipotilailla (Dimachie ym. 1995). Spesifistä yhteyttä mihinkään mikrobiin tai patogeeniin, toksiseen tai metaboliseen tekijään ei ole voitu osoittaa. Gramnegatiivisen patogeenin aiheuttama sepsis liittyneenä mahdolliseen monielinvaurioon on tavallisin etiologia (Bolton 1996). Hermo-lihasliitokseen vaikuttavat lihasrelaksantit ja isot kortikosteroidiannokset voivat aiheuttaa harvinaisen akuutin myopatian, mutta nämä lääkkeet eivät ole selvästi yhteydessä kriittisesti sairaan polyneuropatiaan. Koska polyneuropatia liittyy useimmin juuri sepsikseen, ovat eri tutkijaryhmät esittäneet patogeneesin olevan sama kuin sepsiksen muissa elinvaurioissa ja liittyvän tulehduksen välittäjäaineisiin (Parillo 1993). Bolton (1996) on ehdottanut käyttöön patogeneesia kuvaavaa termiä»systemic inflammatory response syndrome» (SIRS), joka on analoginen sepsistasoiselle tulehdukselliselle häiriölle. Kun monielinvauriossa kehittyy SIRS-tilanne, sytokiinit, interleukiinit, tuumorinekroositekijä (TNF), histamiinit jne. toimivat tulehduksen välittäjäaineina ja johtavat mm. komplementin aktivoitumisen kautta vaskulaarisiin komplikaatioihin (Witt ym. 1991). Bolton (1996) esittää mekanismin vaurioittavan myös perifeerisiä aksoneita, jolloin kehittyy kriittisesti sairaan polyneuropatia. Tulehduksen välittäjäaineista esimerkiksi TNF huonontaa myös in vitro lihaskontraktiota (Wilcox ym. 1994). Yksinkertaistaen voidaan ajatella, että kyse on monielinvaurioon liittyvästä neurologisesta elinmanifestaatiosta. Sitä voisi kutsua analogisesti septisen enkefalopatian mukaan myös septiseksi polyneuropatiaksi. Kliininen kuva ja potilaan tutkiminen Taulukko 1. n tyypillisiä piirteitä. Pitkittynyt hengitysvajaus tehohoidossa Edeltävänä tekijänä usein sepsis Raajojen nopeasti kehittynyt velttohalvaus Kasvojen tai silmien motoriikka säilynyt Tunto osin säilynyt Tajuttomuus tai aivojen, selkäytimen tai hermojuurten vaurio ei selitä tilaa n kliinistä kuvaa ja oireita on esitetty taulukossa 1. Useimmiten epäily tehohoitopotilaan poikkeavasta lihasheikkoudesta syntyy hengitysvajauksen vaatiessa jatkuvaa respiraattorihoitoa, kun keuhkojen, kardiovaskulaarijärjestelmän tai keskushermoston tila ei selitä hengitysvajausta. Keskushermoston vaurion pois sulkeminen voi vaatia aivojen kuvantamista ja EEG-tutkimusta. Selkäytimen tulehduksellisen tai neoplastisen prosessin aiheuttama akuutti tetrapareesi tulee sulkea pois. Neurologisessa tutkimuksessa havaitaan laaja-alainen veltto pareesi, jossa usein raajojen lihasvoima ei voita painovoimaa. Kehittyvän lihasatrofian arvioiminen voi olla hankalaa potilaan laihtuessa nutritionaalista syistä ja joskus myös laajojen turvotusten takia. Eräissä tapausselostuksissa on esitetty mukana olevan kasvolihasten heikkoutta, mutta yleensä kasvojen voiman ja silmien liikkeiden on kuvattu säilyvän suhteessa parempana (Bolton 1996). Tämä on ollut myös oma havaintomme. Jänneheijasteet ovat yleensä sammuneet, mutta mikäli häiriöön kuuluu heijasteiden keskushermostoperäinen poikkeva kiihtyminen, voivat jänneheijasteet tulla esiin (Hund ym. 1996). Jänneheijasteiden esiin tuleminen ei siis tällöin sulje pois vakavaa neuropatiaa! Tyypillisesti alaraajat ja yläraajojen distaalilihakset ovat veltot, kasvoissa ja hartioissa esiintyy liikettä, mutta hengityslihasten voima ei riitä ventilaatioon. Tunnon testaus on hankalaa pareettisella respiraattoripotilaalla septisen ja joskus anoksisen enkefalopatian sekä myös käytettyjen sedatiivisten lääkkeiden takia. Potilas voi pystyä esimerkiksi silmien räpytyksellä ilmaisemaan reaktion kipuun ja tuntoärsykkeeseen. Hän on siis tajuissaan. Yleensä todetaan distaalinen sensoriikan 115

3 häiriö, joka on suhteessa lievempi kuin motorinen halvausoire. ENMG-löydökset ENMG-tutkimus (elektroneuromyografia) (Lang ym. 1991) tehohoitoympäristössä on hankalampi suorittaa kuin laboratoriossa, mutta se on aiheellinen epäiltäessä kriittisesti sairaan polyneuropatiaa. Julkaistuissa potilassarjoissa diagnoosi on usein perustunut kliinisen kuvan lisäksi juuri ENMG-löydöksiin (Zochodne ym. 1987, Witt ym. 1991, Leitjen ym. 1995). ssa aksonivaurio on vaikea ja motorisiin säikeisiin painottuva (Hund ym. 1997). Neula-EMG-tutkimuksessa nähtävä fibrillaatiotoiminta on runsasta (Hund ym. 1996, Schwarz ym. 1997). Se kehittyy omien kokemusten mukaan jo ensimmäisen viikon jälkeen ja etenee täydelliseksi löydökseksi kolmessa viikossa. Yleensähän aksonaalisessa neuropatiassa (aiheuttajana esim. vamma tai juurivaurio) neula-emg-tutkimuksessa nähtävä denervaatioon liittyvä spontaanitoiminta, fibrillaatiotoiminta, kehittyy hitaasti 2 3 viikon kuluessa. Denervaation nopea ilmaantuminen sopii esitettyyn diffuusiin, toksiseen mekanismiin, joka vioittaa proksimaalisia ja distaalisia hermosäikeitä samanaikaisesti (Bolton 1996). Potilaan tahdonalainen lihasaktivaatio on yleensä vähäistä, mikä sopii kliiniseen velttohalvaukseen. Usein raajalihaksissa ei aktivoidu lainkaan tahdonalaisesti neula-emg:llä rekisteröitävää lihastoimintaa tai vain yksittäiset motoriset yksiköt aktivoituvat. Johtonopeusmittauksissa nähdään samoin selvä aksonivaurioon sopiva löydös. Hermojen sähköstimulaatiolla syntyvät lihasvasteet ovat poikkeavan vaimeat (Hund ym. 1997). Alkuvaiheessa esiintyy usein johtumissalpautumaa, distaalisella sähköstimulaatiolla saadaan vaimea vaste ja heilahdus, proksimaalisella vielä pienempi vaste, eikä potilas saa tahdonalaisesti lihasta aktivoitumaan. Myeliinivauriolle (demyelinisaatio) tyypillistä löydöstä ei esiinny, ja distaaliviipeet ja johtonopeusarvot ovat suhteessa yllättävän normaaleja, mikä erottaa löydöksen esimerkiksi polyradikuliitista (Bolton ym. 1986, Hund ym. 1996). Sensoriset hermovasteet ovat usein vaimentuneet (Bolton 1996), mutta omien kokemusteni mukaan ne ovat säilyneet paremmin kuin motoriset vasteet. Kun ongelmana on usein hengitysvajaus, voidaan ENMG:n yhteydessä tutkia palleahermon stimulaatiolla myös pallealihaksen motorinen vaste (Witt ym. 1991, Brander ym. 1996). Vahvassa neuropatiatilanteessa vaste usein puuttuu tai on huomattavasti vaimentunut. Eri lihasten vasteiden amplitudien huolellinen mittaaminen ja dokumentointi on tärkeää myös silloin, kun tilaa halutaan seurata neurofysiologisella mittauksella. Korjautuminen vaatii aksonien uudiskasvua (terminaalinen ja kollateraalireinnervaatio) (Lang ym. 1991, Schwarz ym. 1997). Reinnervaatio näkyy neula-emg:ssä motoristen yksikköpotentiaalien muodon muutoksina, monivaiheisten yksikköpotentiaalien (polyfasia) kehittymisenä. Tämä on erityisen herkästi osoitettavissa erikoistekniikoilla, kuten säie-emg:llä (Schwarz ym. 1997). Laboratoriolöydökset Likvoritutkimusten tulokset ovat yleensä olleet normaaleja potilassarjoissa (Hund ym. 1996). Likvorin tutkiminen on tärkeää mm. suljettaessa pois polyradikuliittia (Guillain Barrén polyradikuliitti), jossa likvorin proteiinipitoisuus on suurentunut. Lihasentsyymien erityisesti kreatiinikinaasin aktiivisuus voi olla suurentunut neurogeenisessa pareesissa, mutta erittäin suuret arvot liittyvät lihasnekroosiin, akuuttiin myopatiaan ja myoglobinuriaan (Bolton 1996). Morfologisina löydöksinä kriittisesti sairaan polyneuropatiassa on todettu motoristen ja sensoristen säikeiden aksonivauriota, joka johtaa lihasbiopsiassa nähtävään laajaan denervaatioatrofiaan (Hund ym. 1996). Myös etusarven solujen ja sensorisen ganglion vaurioita on kuvattu (Zochodne ym. 1987). Lihasbiopsia on tarpeen, mikäli lihasheikkouden diagnoosi jää epävarmaksi (Latronico ym. 1996). Erotusdiagnostiikka Mikäli ENMG-tutkimuksen tulos tehohoitopotilaan lihasheikkoutta tutkittaessa ei sovi neu- 116 T. Salmi

4 ropatiaprosessiin, tulisi tutkimusta jatkaa toistostimulaatiolla hermo-lihasliitoksen toiminnan selvittämiseksi (transmissiohäiriö, myasthenia gravis, lihasrelaksanttien vaikutus). Polyradikuliitille tyypillinen myeliinivaurio näkyy ENMGtutkimuksen johtonopeusmittauksissa. Alkuvaiheessa esiintyy heijaste- ja myöhäisvasteiden poikkeavuutta ja myöhemmin johtonopeusmittauksissa todetaan huomattavia muutoksia. Tehohoidon aikana kehittyvä akuutti myopatia kuvattiin alun perin status astmaticuksen pitkittyneeseen respiraattorihoitoon liittyen. Erityisesti tila on liitetty suuriin kortikosteroidiannoksiin (Hirano ym. 1991, Lacomis ym. 1996). Lihasbiopsiassa todetaan huomattava filamenttivaurio ja myopatialöydös (Giostra ym. 1994). Lihasentsyymiarvot ovat usein selvästi suurentuneet. Tilaa on pidetty selvästi harvinaisempana kuin neuropatiaa, mutta esimerkiksi Lacomisin ym. (1998) runsaasti elinsiirtopotilaita sisältäneessä sarjassa myopatiadiagnoosiin päädyttiin useammin kuin neuropatiaan. Akuutissa myopatiassa tahdonalaisesti toimivien lihassäikeiden määrä on säilynyt paremmin ja voidaan nähdä myopatiaan sopiva neula-emg-löydös. Johtonopeusmittauksissa sensoriset vasteet tulevat normaalisti esiin. Kirjallisuudessa»kriittisesti sairaan myopatia» -diagnoosin kriteerit eivät ole vielä vakiintuneet, mikä aiheuttanee esiintymistaajuuksien erot eri julkaistujen sarjojen välillä (Lacomis ym. 1998). Tehohoidossa käytettävien hermo-lihasliitoksen transmissiotoimintaan vaikuttavien ei-depolarisoivien lihasrelaksanttien pitkittynyt vaikutus voi aiheuttaa poikkeavan lihasheikkouden (Raps ym. 1994, Watling ja Dasta 1994). Sepsiksen hoitoon käytetyillä aminoglykosidiantibiooteilla on myös hermo-lihasliitoksen toimintaa lamaavia vaikutuksia. ENMG-tutkimuksessa nähdään toistostimulaatiossa motorisen vasteen pieneneminen, mikä sopii hermo-lihasliitoksen transmissiohäiriöön (Lang ym. 1991). Käytännössä tila on harvinainen (Lacomis ym. 1998). Hoito ja ennuste kehittyy siis akuutisti muutamassa päivässä. Koska polyneuropatian spesifistä syytä ei tunneta, ovat hoitomahdollisuudet vähäiset. Laskimoon annettavasta gammaglobuliinista on saatu ristiriitaisia tuloksia, mahdollisesti se parantaa ennustetta alkuvaiheessa annettuna (Mohr ym. 1997). Potilaat, joille neuropatia ilmaantuu, ovat keskimäärin vaikeammin sairaita kuin muut tehohoitoon päätyneet, ja heidän ennusteensa on siitä syystä keskimääräistä huonompi (Leitjen ym. 1995). Mikäli perustauti (sepsis, monielinvaurio) korjautuu, on neuropatian ennuste suhteellisen hyvä, eikä polyneuropatia sinänsä välttämättä viittaa huonompaan ennusteeseen (Bolton 1996). Respiraattorihoito pitenee kriittisesti sairaalla polyneuropatian takia, mutta respiraattorista vieroittaminen onnistuu yleensä (Leitjen ym. 1996). Lihasvoimat palautuvat reinnervaatioprosessin avulla kuukausien kuluessa (Coronel ym. 1990, Jarret ja Mogelof 1995, Leitjen ym. 1995). Distaalialueille voi jäädä atrofiaa ja puutoksia, tyypillisesti esimerkiksi peroneuspareesi (Hund ym. 1996). Painevaikutuksen aiheuttamien paikallisten hermovammojen syntyä voidaan estää potilaan asentoon vaikuttavalla hoidolla (Hund 1996). Joskus olemme päätyneet diagnoosiin vasta kauan tehohoitojakson jälkeen tyypillisen jälkitilalöydöksen perusteella. Lopuksi a tulee osata epäillä yksiköissä, joissa hoidetaan kriittisesti sairaita. Diagnoosin tarkentamiseen tarvitaan usein kliinisen neurofysiologin suorittamaa ENMG-tutkimusta. Oikea diagnoosi selventää näilläkin potilailla hoitolinjoja, vähentää lisätutkimuksia ja tarkentaa ennustetta. 117

5 Kirjallisuutta Bella I, Chad D A. Neuromuscular disorders and acute respiratory failure. Neurol Clin 1998; 16: Bolton C F, Laverty D A, Brown J D, Witt N J, Hahn A F, Sibbald W J. Critically ill polyneuropathy: electrophysiological studies and differentiation from Guillain-Barré syndrome. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1986; 49: Bolton C F. Sepsis and the systemic inflammatory response syndrome: neuromuscular manifestations. Crit Care Med 1996; 24: Brander P E, Järvinen V, Lohela P, Salmi T. Palleahalvaus sädehoidon myöhäiskomplikaationa. Duodecim 1996; 112: Coronel B, Mercatello A, Couturier J C, ym. Polyneuropathy: potential cause of difficult weaning. Crit Care Med 1990; 18: Dimachie M M, Austin S G, Slopis J M, Vriesendorp F J. Critical illness polyneuropathy in adolescence. J Child Neurol 1995; 10: Giostra E, Magistris M R, Pizzolato G, Cox J, Chevrolet J C. Neuromuscular disorder in intensive care unit patients treated with pancuronium bromide. Chest 1994; 106: Hirano M, Ott B R, Raps E C, ym. Acute quadriplegic myopathy: a complication of treatment with steroids, nondepolarizing blocking agents, or both. Neurology 1992; 42: Hund E F. Neuromuscular complications in the ICU: the spectrum of critical illness-related conditions causing muscular weakness and weaning failure. J Neurol Sci 1996; 136: Hund E F, Fogel W, Krieger D, DeGeorgia M, Hacke W. Critical illness polyneuropathy: clinical findings and outcomes of a frequent cause of neuromuscular weaning failure. Crit Care Med 1996; 24: Hund E, Genzwurker H, Bohrer H, Jakob H, Thiele R, Hacke W. Predominant involvement of motor fibres in patients with critical illness polyneuropathy. Br J Anaesth 1997; 78: Jarret S R, Mogelof J S. Critical illness polyneuropathy: diagnosis and management. Arch Phys Med Rehabil 1995; 76: Lacomis D, Giuliani M J, Vancott A, Kramer D J. Acute myopathy of intensive care clinical, electromyographic, and pathological aspects. Ann Neurol 1996; 40: Lacomis D, Petrella J T, Giuliani M J. Causes of neuromuscular weakness in the intensive care unit: a study of ninety-two patients. Muscle Nerve 1998; 21: Lang H, Larsen T A, Häkkinen V, Partanen J, toim. Sähköiset hermomme. Turku: Suomen Kliinisen Neurofysiologian yhdistys, Latronico N, Fenzi F, Recupero D, ym. Critical illness myopathy and neuropathy. Lancet 1996; 347: Leitjen F S, Harinck-deWeerd J E, Poortvliet D C, de Weerd A W. The role of polyneuropathy in motor convalescence after prolonged mechanical ventilation. JAMA : Leijten F S, De Weerd A W, Poortvliet D C, De Ridder V A, Ulrich C, Harink De Weerd J E. Critical illness polyneuropathy in multiple organ dysfunction syndrome and weaning from the ventilator. Int Care Med : Leijten F S S, Poortvliet D C J, DeWeerd A W. The neurological examination in the assessment of polyneuropathy in mechanically ventilated patients. Eur J Neurol 1997; 4: Mohr M, Englisch l, Roth A, Burchardi H, Zielmann S. Effects of early treatment with immunoglobulin on critical illness polyneuropathy following multiple organ failure and gram-negative sepsis. Int Care Med 1997; 23: Parillo J E. Mechanisms of disease: pathogenetic mechanisms of septic shock. N Engl J Med 1993; 328: Raps E C, Bird S J, Hansen-Flaschen J. Prolonged muscle weakness after neuromuscular blockade in the intensive care unit. Crit Care Med 1994; 10: Schwarz J, Planck J, Briegel J, Straube A. Single-fiber electromyography, nerve conduction studies, and conventional electromyography in patients with critical-illness polyneuropathy: evidence for a lesion of terminal motor axons. Muscle Nerve 1997; 20: Thiele R I, Jakob H, Hund E, ym. Critical illness polyneuropathy: a new iatrogenically induced syndrome after cardiac surgery. Eur J Cardiothorac Surg 1997; 12: Watling S M, Dasta J F. Prolonged paralysis in intensive care unit patients after the use of neuromuscular blocking agents: a review of the literature. Crit Care Med 1994; 22: Witt N J, Zochodne D W, Bolton C F, ym. Peripheral nerve function in sepsis and multiple organ failure. Chest 1991; 99: Wilcox P G, Wakai Y, Walley K R, Cooper D J, Road J. Tumor necrosis factor α decreases in vivo diaphragm contractility in dogs. Crit Care Med 1994; 150: Zochodne D W, Bolton C F, Wells G A, ym. Critical illness polyneuropathy. A complication of sepsis and multiple organ failure. Brain 1987; 110: TAPANI SALMI, dosentti, erikoislääkäri, osastonylilääkäri tapani.salmi@huch.fi HYKS:n neuroklinikka, kliinisen neurofysiologian osasto PL 300, HYKS Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat

Lisätiedot

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen

Lisätiedot

Lataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa

Lataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston

Lisätiedot

Akuutti lihasheikkous

Akuutti lihasheikkous Katsaus tieteessä Johanna Palmio LT, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja TAYS, neurologian klinikka ja Tampereen yliopisto Satu Sandell LL, neurologian ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Neuromuskulaarisairauksiin luetaan varsin laaja. Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut. lääketiede. Katsausartikkeli.

Neuromuskulaarisairauksiin luetaan varsin laaja. Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut. lääketiede. Katsausartikkeli. Katsausartikkeli Mari Korpela, Mervi Löfberg, Helena Pihko, Tuula Lönnqvist, Anders Paetau, Tapani Salmi, Antti Lamminen, Tuula Kock, Sari Kiuru-Enari Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat: 2011-2009 KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA Vastuuhenkilö: Dos. Tapani Salmi, Kliinisen neurofysiologian osasto, neurologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 7 2493, tapani.salmi@hus.fi

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Multifokaalinen motorinen neuropatia

Multifokaalinen motorinen neuropatia Katsaus Multifokaalinen motorinen neuropatia Jari Honkaniemi, Kari Hirvonen, Bjarne Udd, Ulla Lehto, Veli Ala-Hurula, Virpi Oksanen, Riitta Ylä-Sahra, Aki Hietaharju ja Jukka Peltola on harvinainen, motorisia

Lisätiedot

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia)

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015 LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) 1 Elektroneuromyografia (ENMG) HERMOVAURIOTYYPIT Motorinen johtumisnopeusmittaus lihas

Lisätiedot

Botulismin diagnostiikka ja hoito. Seppo Kaakkola

Botulismin diagnostiikka ja hoito. Seppo Kaakkola Näin hoidan Seppo Kaakkola Botulismi on hengenvaarallinen ruokamyrkytys, jonka aiheuttaa maaperän Clostridium botulinum -bakteerin tuottama hermomyrkky botuliini eli botulinumtoksiini. Tämä toksiini estää

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Polyneuropatia oireista täsmädiagnoosiin

Polyneuropatia oireista täsmädiagnoosiin katsaus tieteessä Johanna Palmio LT, neurologian dosentti, apulaisylilääkäri, kliininen opettaja TAYS, neurologian poliklinikka Tampereen yliopisto johanna.palmio@uta.fi Mari Auranen LT, neurologian dosentti

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Toiminnan kehitys ja järjestelyt

Toiminnan kehitys ja järjestelyt Sisällys Toiminnan kehitys ja järjestelyt 1. Anestesian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon järjestely 11 2. Anestesiologian ja tehohoidon osasto sairaalassa 23 3. Suomalaiset ja eurooppalaiset anestesiatoimintaa

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta?

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Näin tutkin Joel Hasan ja Olli Kutvonen Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Elektroneuromyografia eli ENMG on yleis- ja työterveyslääkärin tai avohoidossa toimivan erikoislääkärin työkalu

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T U L L A A N T T A L A I N E N, L T, K E U H K O S A I R A U K S I E N J A A L L E R G O L O G I A N E L.

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

NEUROPATIOIDEN ETIOLOGIA KARTOITTAVA RETROSPEKTIIVINEN TUTKIMUS TAYS:N NEUROLOGIAN POLIKLINIKASSA VUOSINA 2006 2010

NEUROPATIOIDEN ETIOLOGIA KARTOITTAVA RETROSPEKTIIVINEN TUTKIMUS TAYS:N NEUROLOGIAN POLIKLINIKASSA VUOSINA 2006 2010 NEUROPATIOIDEN ETIOLOGIA KARTOITTAVA RETROSPEKTIIVINEN TUTKIMUS TAYS:N NEUROLOGIAN POLIKLINIKASSA VUOSINA 2006 2010 LK Sakari Korhonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA 2015 Arno Vuori OYL, Neuromuskulaarinen hengitystukiyksikkö, VSSHP Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Palliatiivisen

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot

Sara Combilizer. Monikäyttöinen laite tehohoitopotilaiden varhaiseen mobilisaatioon ja kuntoutukseen. with people in mind

Sara Combilizer. Monikäyttöinen laite tehohoitopotilaiden varhaiseen mobilisaatioon ja kuntoutukseen. with people in mind Sara Combilizer Monikäyttöinen laite tehohoitopotilaiden varhaiseen mobilisaatioon ja kuntoutukseen with people in mind Mobilisoinnin tärkeys Suunniteltu kuntoutusohjelma vaikuttaa ehkäisevästi liikkumattomuuden

Lisätiedot

ALS ja hengitys. Eija Nieminen

ALS ja hengitys. Eija Nieminen ALS ja hengitys Eija Nieminen 29.9.2016 ALS ja hengitys ALS on motoneuronisairaus, joka affisoi ylempiä, alempia tai molempia motoneuroneita Ylempi motoneuroni sijaitsee aivokuorella ja sen vaurio johtaa

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Soittajan neurologiset ongelmat. Seppo Kaakkola ja Andreo Larsen

Soittajan neurologiset ongelmat. Seppo Kaakkola ja Andreo Larsen Musiikkilääketiede Soittajan neurologiset ongelmat Seppo Kaakkola ja Andreo Larsen Perifeeristen hermojen pinnetilat ja keskushermostoperäiset dystoniset häiriöt ovat tavallisimmat soittajan neurologiset

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Juhani Tavasti Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, ensihoidon erityispätevyys Akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri Ensihoidon osastonylilääkäri,

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA Korkeaniemi Ilpo Syventävien opintojen tutkielma Neurologian laitos/oulun yliopisto Lokakuu 2013 Ohjaaja: neur.el. Ansakorpi Hanna Parestesiat ovat

Lisätiedot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikea hengitysvajaus Hengityskoneessa oleva potilaan Happeutumishäiriö Tuulettumishäiriö Tulehdusvaurio alveoleissa & verisuonissa

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Modernin tehohoidon tavoitteena on. Tehohoitopotilaan hoitojakson jälkeiset ongelmat ja elämänlaatu akuutin kriittisen sairauden jälkeen

Modernin tehohoidon tavoitteena on. Tehohoitopotilaan hoitojakson jälkeiset ongelmat ja elämänlaatu akuutin kriittisen sairauden jälkeen Miikka Niittyvuopio LL, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri OYS, OpTa, Anestesia ja tehohoito miikka.niittyvuopio[a]ppshp.fi Jaana Pikkupeura LL, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Neurologisen vaurion laatu

Neurologisen vaurion laatu Sähköstimulaatio; Mitä, miksi ja kenelle? Lantionpohjan sähköstimulaatio neurologisilla potilailla Sarianna Savolainen. TtM, fysioterapeutti Käpylän kuntoutuskeskus Synapsia 10.2.2012 Neurologisen vaurion

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan

Lisätiedot

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet Kliinis-anatomisen seminaarin ongelmat/hh 2014/ pädiversio Paikka: Oppimisbasaari ja ryhmäopetustilat loppuratkaisut eli viimeinen tunti luentosalissa Työskentelytapa: opiskelijat jakautuvat 6-9 ryhmään

Lisätiedot

Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito

Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito Näin hoidan Aki Hietaharju Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito Immuunivälitteiset neuropatiat ovat ääreishermoston sairauksia, joihin on olemassa spesifinen hoito. Guillain Barrén polyradikuliitin

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa

Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa 1 Toiminnan kehittämisen lähtökohta OYS ERVA alueella: Kansalliseen terveyshankkeeseen

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

Kliininen neurofysiologia tutkii hermoston,

Kliininen neurofysiologia tutkii hermoston, Onko neuropaattisen kivun diagnostiikka vaikeaa? Satu Jääskeläinen Diagnostisissa ongelmissa, joissa neuropaattinen kiputila on mahdollinen vaihtoehto, kannattaa aina pitää mielessään kliinisen neurofysiologian

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Akuutti polyradikuliitti tikkuilusta tehohoitoon

Akuutti polyradikuliitti tikkuilusta tehohoitoon Mikko Kärppä KATSAUS Akuutti polyradikuliitti tikkuilusta tehohoitoon Akuutti polyradikuliitti, hermojuurten tulehdus, on velttohalvauksen yleisin syy. Tämän immuuni välitteisen neuropatian tunnusoireet

Lisätiedot

GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS

GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS Sidonnaisuudet Luennoijana Alconin, Allerganin ja Santenin järjestämissä tilaisuuksissa Kaarisäikeet (Bjerrum alue) vertikaalisesti: 5:stä 20

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja

Lisätiedot