Akuutti lihasheikkous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akuutti lihasheikkous"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Johanna Palmio LT, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja TAYS, neurologian klinikka ja Tampereen yliopisto Satu Sandell LL, neurologian ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Seinäjoen keskussairaala, neurologian poliklinikka Akuutti lihasheikkous Äkillinen lihasheikkous vaatii nopeaa arviointia. Lihasheikkouden syyn selvittämisessä potilaan huolellinen kliininen tutkiminen on tärkeintä. Ylemmän ja alemman motoneuronin vaurion erottaminen vie diagnostiikkaa oikeaan suuntaan. Myasteenisen kriisin ja etenevän polyradikuliitin viiveetön diagnosointi ja hoidon aloitus voivat pelastaa potilaan hengen. Selkäytimen puristusoireiden syyn nopea selvittäminen voi vaikuttaa merkittävästi potilaan toipumisennusteeseen. Vertaisarvioitu VV Äkillinen lihasheikkous on dramaattinen oire, joka vaatii nopeaa arviointia ja tavallisesti jatkotutkimuksia, mutta se voi liittyä myös moniin sairauksiin lievänä yleisoireena. Tässä esityksessä keskitymme ensisijaisesti neuromuskulaarijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin. Olemme jättäneet pois akuutit sisätaudit, infektiot ja endokrinologiset häiriöt, samoin kuin yksittäisen hermon tai lihasryhmän heikkoutta aiheuttavat tilanteet, kuten peroneuspareesin. Akuutilla lihasheikkoudella tarkoitamme tässä tuntien tai enintään vuorokausien aikana kehittynyttä oireistoa. Hitaasti kehittyviä tiloja on tarkasteltu kattavasti kahdessa tuoreessa artikkelissa (1,2). Lihasheikkousoireista kärsivälle potilaalle tulee tehdä riittävän laaja yleistutkimus ja sen jälkeen tarkentava neurologinen tutkimus, jolloin tasodiagnostiikan arvio tarkentuu. Huolellisen anamneesin ja statustutkimuksen merkitystä ei tässä tilanteessa voi korostaa liikaa. Näiden perusteella lihasheikkouden syyt voidaan pääpiirteissään erottaa toisistaan. Tavallinen, ja jatkohoidon kannalta usein katastrofaalinen, virhe on ylemmän motoneuronin eli aivojen tai selkäytimen vaurion merkkien huomiotta jättäminen (taulukko 1). Selkäydinvamma tai muu keskushermostovaurio Selkäytimen vaurioituessa ylempi motoneuroni vaurioituu. Vauriotason alapuolella on lihasheikkous- tai halvausoireita ja tuntohäiriöitä. Lisäksi voi kehittyä rakko- ja suolipareesi. Hyvin nopeasti, tuntien kuluessa, kehittyvä selkäydinvaurio voi liittyä akuuttiin vammaan tai selkäytimen verenkiertohäiriöön. Tällöin ylemmän motoneuronin vaurion kuva ei ole ehtinyt kehittyä, vaan todetaan spinaalisokki: vauriokohdan alapuolinen velttohalvaus, arefleksia, virtsaumpi ja täydellinen tuntopuutos. Päivien aikana kehittyvän selkäydinvaurion taustalla voi olla degeneratiivisten muutosten aiheuttama selkäytimen kompressio, selkäydintä puristava kasvain, selkäytimen tulehdus eli myeliitti tai selkäytimen vaskulaariset muutokset. Hitaammin kehittyvien selkäydinmuutosten takana voi olla esim. sädehoidon jälkitila, syringomyelia tai B 12 -vitamiinin puutos. Tuntien tai päivien aikana kehittynyt lihasheikkous, johon liittyy ylemmän motoneuronin vaurion löydöksiä, vaatii aina päivystystutkimuksia. Jos selkäytimen puristuminen on aiheuttanut täydellisen paraplegian, on sen korjaamiseen aikaa noin vuorokausi, muuten halvaus jää pysyväksi (3). Myös aivoston vaurio mistä syystä tahansa aiheuttaa ylemmän motoneuronin vaurion. Aivopuoliskotason infarkti, aivoverenvuoto tai subduraalihematooma aiheuttavat hemipareesioireiston, jossa oireet voivat olla ylä- tai alaraajapainotteiset vaurion paikasta riippuen. Aivopuoliskotason vaurioihin liittyy usein muitakin ei-motorisia oireita, esim. afasiaa, apraksiaa tai neglect-oireita. Salakavala falxmeningeooman aiheuttama parapareesi voi aiheuttaa hitaasti eteneviä, molemminpuolisia motorisia oireita. Aivorungon alueen vaurio voi myös aiheuttaa molemminpuolisia oireita, joihin liittyy usein dysartriaa, dysfagiaa tai silmänliikkeiden häiriöitä (4). Pikkuaivojen vauriosta johtuva toistai molemminpuolinen lihasten koordinaatiohäiriö saattaa muistuttaa lihasheikkoutta. Basilaarivaltimon tukoksessa molemminpuoliset sensomotoriset puutosoireet etenevät jopa neliraajahalvaukseksi, ja oireisiin liittyy usein dysartriaa ja internukleaarinen oftamoplegia. Aivoston vauriosta johtuvat lihasheikkousoireet 397

2 katsaus Taulukko 1. Ylemmän ja alemman motoneuronin vaurioon viittaavat statusmuutokset. Vaurio Lihasvoima Lihasjänteys Jänneheijasteet Babinskin merkki Faski kulaatiot Lihasatorfiat Hyperakuutti ylemmän motoneuronin vaurio Ylemmän motoneuronin vaurio Alemman motoneuronin vaurio Heikentynyt Veltto Normaalit + tai Heikentynyt Spastinen Vilkastuneet, klooniset Heikentynyt Heikentynyt Heikentyneet, puuttuvat + Voi olla + (inaktiivisuudesta johtuen) + + (kroonisessa) kehittyvät joskus salamannopeasti, joskus tuntien kuluessa (4). Cauda equina -oireyhtymä Lanneselän degeneratiiviset ja hermojen pinnetilat kehittyvät tyypillisesti asteittain, mutta harvinainen, akuutti cauda equina -oireyhtymä vaatii päivystysluonteista leikkausarviota. Leikkaus on tehtävä, jos potilaalle kehittyy akuutti alaraajan halvausoireisto, ratsupaikka-anestesia, virtsaumpi ja ulosteen pidätyskyvyn heikkous. Tuseeraus on hyvä muistaa, sillä heikentynyt anaalisfinkterin tonus voidaan todeta noin 70 %:lla cauda equina -potilaista (5). Guillain-Barré ja muut polyradikuliitit Polyradikuliiteiksi nimitetyt nopeasti etenevät ääreishermoston sairaudet ovat akuutteja, immuunivälitteisiä polyneuropatioita, joissa joko hermoa ympäröivä myeliinikerros tai hermon sisällä sijaitsevat aksonit vaurioituvat. Ensimmäisen polyradikuliitin kuvasi todennäköisesti ranskalainen lääkäri Landry de Thezillat jo vuonna 1859, mutta ensimmäisen useampia potilaita sisältäneen artikkelin julkaisivat Guillain ja Barré vuonna Polyradikuliitin tyypillinen oire on ääreisosista alkava, proksimaalisuuntaan nopeasti leviävä lihasheikkous. Sensoristen oireiden määrä vaihtelee äärimmäisen kivuliaasta ihotuntohäiriöstä vähäiseen puutumiseen. Alaraajoista alkava subakuutti lihasheikkous, jossa jännerefleksit puuttuvat, vaatii ensisijaisesti päivystyksellisiä sairaalatutkimuksia. Lihasheikkous voi edetä nopeasti ja vaatia jopa respiraattorihoitoa, vaikkakin vain pieni osa taudinkuvista etenee näin dramaattisella vauhdilla. Tavallisempi taudinkuva on päivien tai muutaman viikon aikana etenevä alaraaja-alkuinen lihasheikkous, jonka yhteydessä esiintyy sensorisia oireita ja joka korjautuu niin ikään itsestään viikkojen ja joskus kuukausien kuluessa. Polyradikuliitin ennuste on lähtökohtaisesti hyvä, mutta vaikeaasteiseen aksonaaliseen taudinkuvaan voi liittyä hidas ja epätäydellinenkin toipuminen. Osa polyradikuliittina alkaneista taudinkuvista uusiutuu myöhemmin ja diagnoosiksi tarkentuu krooninen tulehduksellinen demyelinoiva polyneuropatia (CIDP) tai multifokaalinen motorinen neuropatia (MMN). Ne ovat pitkäaikaisia, immuunivälitteisiä relapsoivia polyneuropatioita, jotka vaativat useimmiten pitkäaikaista immunologista hoitoa (6). Polyradikuliitin ja muiden immunologisten polyneuropatioiden diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan, likvorin suurentuneeseen proteiinipitoisuuteen, mahdollisten gangliosidivastaaineiden osoittamiseen ja tyypilliseen ENMGlöydökseen, joka kehittyy täyteen mittaansa vasta 2 3 viikon kuluessa sairauden alusta. Toisaalta ENMG-tutkimuksella voidaan sulkea pois merkittävä määrä muita syitä oireiden taustalta jo akuuttivaiheessa. Monet bakteeritoksiinit voivat laukaista polyradikuliittiin johtavan immunologisen tapahtumaketjun. Tavallisimmin polyradikuliitti liitetään Campylobacter jejuni- ja Hemofilus influenzae -infektioihin. Niin ikään yksittäistapauksina on kuvattu ympäristömyrkkyihin, lääkeaineisiin ja rokotuksiin liittyviä immunologisia reaktioita, jotka ovat johtaneet polyradikuliitin tyyppiseen taudinkuvaan. (7) Ei-immunologiset polyneuropatiat etenevät yleensä hitaasti, eivätkä aiheuta akuutteja motorisia oireita. Väestötasolla tavallisimmat polyneuropatiat ovat diabeettinen ja ureeminen polyneuropatia, jotka ovat tyypillisesti sensomotorisia, aksonaalisia ja alaraajavoittoisia. Diabeet 398

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Korpela M, Pettersson T, Strandberg T, Löfberg M, Kiuru-Enari S. Vanhusten lihasongelmat. Suom Lääkäril 2011;66: Palmio J. Heikkenevät alaraajavoimat taustalla neurologinen syy? Suom Lääkäril 2011;66: Schmalstieg WF, Weinshenker BG. Approach to acute or subacute myelopathy. Neurology 2010;75:S2 S8. 4 Sairanen T, Rantanen K, Lindsberg PJ. TIA:n diagnostiikka ja nykyhoito. Duodecim 2010;126: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Alaselkäsairaudet. Käypä hoito -suositus, Elovaara I, Pirttilä T, Färkkilä M, Hietaharju A, toim. Kliininen neuroimmunologia. Helsinki: Yliopistopaino Ueda M, Kusunoki S. Autoimmune neuropathies: diagnosis, treatment, and recent topics. Brain Nerve 2011;63: Morimoto J, Suzuki Y, Tada A, Akui M, Ozawa Y, Maruyama T. Time-course changes in nerve conduction velocity (NCV) in type 2 diabetes. J Diabetes Complications 2012;26: Wilbourn AJ. Plexopathies. Neurol Clin 2007;25: Roivainen M, Hovi T. Akuutti polio on mahdollinen myös Suomessa. Suom Lääkäril 2010;65: Partanen J, Cheour M, Salmi T, toim. Kliininen neurofysiologia. Helsinki: Duodecim Lange WR. Puffer fish poisoning. Am Fam Physician 1990;42: Warren JD, Blumbergs PC, Thompson PD. Rhabdomyolysis: a review. Muscle Nerve 2002;25: Bagley WH, Yang H, Shah KH. Rhabdomyolysis. Intern Emerg Med 2007;2: Berardo A, DiMauro S, Hirano M. A diagnostic algorithm for metabolic myopathies. Curr Neurol Neurosci Rep 2010;10: Hermans G, De Jonghe B, Bruyninckx F, Van den Berghe G. Clinical review: Critical illness polyneuropathy and myopathy. Crit Care 2008;12: Latronico N, Bolton CF. Critical illness polyneuropathy and myopathy: a major cause of muscle weakness and paralysis. Lancet Neurol 2011;10: Pirilä R, Lehmus S, Somer H, Baumann P. Hyperkaleeminen jaksoittainen paralyysi. Duodecim 2002;118: Raja Rayan DL, Hanna MG. Skeletal muscle channelopathies: nondystrophic myotonias and periodic paralysis. Curr Opin Neurol 2010;23: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Johanna Palmio, Satu Sandell: Ei sidonnaisuuksia. tisessa polyneuropatiassa sensoriset oireet edeltävät aina motorisia oireita. Vaikea ja kivulias diabeettinen polyneuropatia voi kehittyä myös täysin ilman motoristen säikeiden vauriota, kun ohuet myelinoitumattomat kipua johtavat säikeet vaurioituvat (8). Neuriitit Hartia- tai lannehermopunoksen neuriitit ovat tulehdusperäisiä kivuliaita tiloja, joissa motorinen heikkous tulee usein esiin vasta kovimman kivun väistyttyä muutaman päivän tai 1 2 viikon kuluttua kipuoireen alusta. Varsinkin hartiahermopunosneuriittiin liittyvä kipu voi olla äärimmäisen kovaa. Lanne-ristipunoksen vauriot ovat harvinaisia ja niissä yli puolessa tapauksista syynä on lantion alueen kasvain (9). Niin hartiapunoksen kuin lanne-ristipunoksenkin neuriiteissa vaurio voi sijaita eri osissa hermopunosta tai se voi olla multifokaalinen, ja näin eri hermosegmenttien vaurioituessa kliininen löydös voi hieman vaihdella. Lannehermopunosvaurioita esiintyy yleisimmin diabetespotilailla, mistä juontaa juurensa aiemmin käytetty nimi diabeettinen amyotrofia. Yksittäisten hermojen akuutit idiopaattiset neuropatiat käyttäytyvät oirekuvansa perusteella kuten hermopunosneuriitit: voimakasta kipua seuraa lihasheikkous. Periaatteessa akuutti neuriitti voi kohdistua mihin tahansa ääreishermoon, mutta niillä on kuitenkin tiettyjä tyypillisiä kohteita (n. suprascapularis, n. thoracicus longus, n. interosseus anterior). Polio Poliovirusinfektioon voi liittyä nopeasti etenevä lihasheikkous. Virus vaurioittaa selkäytimen etusarven soluja ja aiheuttaa alemman motoneuronin vaurion, johon ei liity mitään tuntopuutosoireita. Vaikka polioepidemioita ei Suomessa ole vuosiin esiintynyt, on poliotartunta ainakin periaatteessa mahdollinen, koska jätevesissä on jälleen todettu polioviruskantoja (10). Myastenia gravis Myastenia gravis on melko harvinainen hermolihasliitoksen toimintahäiriö, jossa oireena on poikkijuovaisen lihaksen vaihteleva-asteinen heikkous. Myastenia gravis on autoimmuunisairaus, jossa tavallisimmin kehittyy vasta-aineita hermo-lihasliitoksen asetyylikoliinireseptoria kohtaan. Hermo-lihasliitoksessa on myös muunlaisia reseptoreja, ja ylipäänsä hermon sähköisen impulssin muuntumiseen kemialliseksi lihasta stimuloivaksi impulssiksi liittyy monenlaisia mekanismeja. Hermo-lihasliitoksen toimintahäiriö voi olla pre- tai postsynaptinen; näistä erilaisista mekanismeista johtuvista sairauksista myastenia gravis on yleisin. Suomessa diagnosoidaan noin 50 uutta tapausta vuosittain. Eaton-Lambertin myasteeninen oireyhtymä on presynaptinen, harvinainen hermo-lihasliitoksen toimintahäiriö, joka ei aiheuta fluktuoivaa tai okulaarista oireistoa vaan tyypillisemmin pysyvän proksimaalispainotteisen lihasheikkouden. Eaton-Lambertin myasteeninen oireyhtymä voi olla autoimmuunipohjainen tai paraneoplastinen, jolloin tavallisin taustalla oleva pahanlaatuinen sairaus on pienisoluinen keuhkokarsinooma. Myastenia graviskaan ei varsinaisesti ala äkillisesti, vaan hermo-lihasliitoksen asetyylikoliinireseptorien vasta-aineiden määrä lisääntyy vähitellen. Vasta kun suuri määrä hermo-lihasliitoksia salpautuu, tulevat raajojen lihasheikkousoireet esiin, mutta esim. silmän liikuttajalihasten lamaantumiseen riittää pienempikin määrä heikentyneitä lihassoluja. Lihasheikkousoireet alkavat kuitenkin usein äkillisenä ja etenevät nopeahkosti. Myastenia graviksen tyypillinen ensioire on silmien fluktuoivat kaksoiskuvat ja/ tai riippuluomet. Subjektiivisesti potilas ei yleensä liitä tätä lihasheikkouteen, ja oire tulee usein esiin vasta erikseen kysyttäessä. Myastenia graviksen okulaarinen alku on tavallinen ja osalla potilaista muita kuin silmäoireita ei ilmene jatkossakaan. Useimmiten sairaus kuitenkin yleistyy myöhemmin. Varsin suurella osalla okulaarista myasteniaa sairastavista nähdään hermo-lihasliitoksen toimintahäiriön merkkejä raajalihastenkin kliinisneurofysiologisissa tutkimuksissa, mutta subjektiivisesti potilaat pysyvät oireettomina pitkään, joskus loppuelämänsä ajan. Diagnoosi perustuu asetyylikoliinireseptorivasta-aineiden osoittamiseen verestä ja kliinisneurofysiologisiin tutkimuksiin. Näitä ovat ENMG täydennettynä toistostimulaatiomittauksilla ja tarvittaessa yksisäie-emg:llä (11). Aiemmin käytetyn Tensilon-testin diagnostinen arvo on nykyään vähäinen. Diagnoosivaiheessa tehdään myös rintakehän TT- tai magneettikuvaus mahdollisen tyymushyperplasian tai tymooman 399

4 katsaus Selkäytimen puristumisen aiheuttaman paraplegian korjaamiseen on aikaa noin vuorokausi, muuten halvaus jää pysyväksi. toteamiseksi. Kateenkorvan poistoa suositellaan kaikille alle 60-vuotiaille yleistynyttä tautia sairastaville ja iästä riippumatta kaikille tymoomapotilaille. Myastenia graviksen lääkehoidon kulmakivi ovat kolinergiset lääkkeet, kaliumkorvaushoito ja immunosuppressiiviset lääkehoidot. Sairauteen voi liittyä akuutteja pahenemisvaiheita kuten muihinkin autoimmuunisairauksiin. Pahenemisvaiheeseen voi liittyä akuutti ns. myasteeninen kriisi, joka on pahimmillaan hengenvaarallinen, kiireellistä hoitoa vaativa tila. Pahenemisvaiheiden hoidossa voidaan käyttää plasmafereesiä, laskimonsisäistä immuniglobuliinihoitoa tai jättiannoskortisonihoitoa (6). Toksiinit Monet bakteeritoksiinit ja myös ympäristötoksiinit voivat vaikuttaa neuromuskulaarijärjestelmän toimintaan aiheuttaen nopeasti kehittyvän ja usein etenevän lihasheikkousoireiston. Toksiinit voivat aiheuttaa ääreishermojen toimintahäiriön joko immunologisella mekanismilla (difterotoksiini, kasvitoksiinit, punkkitoksiini, lyijy), suoran toksisen vaikutuksen aiheuttamana (jotkut käärmemyrkkytoksiinit) tai useilla eri mekanismeilla (organofosfaatit). Tavallisimpia, mutta onneksi silti varsin harvinaisia ovat toksiinien vaikutukset hermolihasliitokseen (useimmat käärmemyrkkytoksiinit, botuliini). Botuliinimyrkytyksiä on esiintynyt Suomessa harvakseltaan, yleensä kotitekoisten liha- ja kalasäilykkeiden nauttimisen seurauksena, mutta hiljattain myös ulkomaisen oliivisäilykkeen aiheuttamana. Takavuosien tarhakettukuolemat botuliinitoksiinia sisältäneen rehun syömisen seurauksena herättivät Pohjanmaalla huolta turkistarhaajien keskuudessa. Yhtään aerosolivälitteistä tartuntaa ihmiseen ei kuitenkaan todettu, vaikka tämäkin mekanismi on periaatteessa mahdollinen. Nopeasti etenevä botuliinimyrkytys voi olla kohtalokas. Ensisijaisesti botuliinimyrkytyksen hoito on oireenmukaista, ja respiraattorihoitoa tarvitaan usein. Botuliinialatyypeille A, B ja E on myös olemassa spesifinen vasta-aine. Kehittyneissä maissa todennäköisesti yleisin kuolemaan johtava toksiinin aiheuttama neuromuskulaarijärjestelmän häiriö on kuitenkin tetrodotoksiinimyrkytys. Japanissa tähän ravintolassa nautitun pallokalan myrkkyyn kuolee vuosittain keskimäärin kolme henkilöä (12). Rabdomyolyysi Rabdomyolyysi on akuutista massiivisesta lihassoluvauriosta johtuva tila, jossa lihaskudoksen hajoamistuotteita, erityisesti myoglobiinia, erittyy virtsaan. Tähän voi liittyä merkittävä munuaisvaurion riski, minkä estäminen onkin hoidon ensisijainen tavoite. Lihasvaurion suuruutta kuvaava kreatiinikinaasiarvo (CK) voi nousta rabdomyolyysissä kymmeniin tuhansiin. On vaikeaa määritellä, minkälaisten kreatiinikinaasiarvojen kohdalla tulisi puhua rabdomyolyysistä. Jo kreatiinikinaasin arvo voi aiheuttaa virtsan näkyvän tummenemisen, kun pigmenttipitoinen myoglobiini lisääntyy. Munuaiskomplikaatioiden riski liittyy kuitenkin selvästi suurempiin kreatiinikinaasiarvoihin. Tasolla munuaiskomplikaatioiden riski on jo huomattava. Rabdomyolyysi voi liittyä suurienergiaisiin lihasvammoihin ja kovaan fyysiseen rasitukseen erityisesti huonosti nesteytettynä sekä alkoholin, huumeiden tai lääkkeidenkin käyttöön. Tavallisin syy lienee makuupainauman aiheuttama lihasvaurio intoksikaatiotilassa. Lääkkeistä tavallisimmin rabdomyolyysitaipumukseen yhdistetään statiinit, mutta monien muidenkin lääkkeiden on kuvattu aiheuttaneen yksittäisiä rabdomyolyysitapauksia. Lihasaitio-oireyhtymän aiheuttamaa rabdomyolyysia ei myöskään pidä unohtaa. Lontoon pommitusten aikana 1940 rabdomyolyysi yhdistettiin pehmytkudosvammoihin, myoglobiinin erittymiseen virtsaan ja suurentuneeseen kreatiinikinaasipitoisuuteen. Rabdomyolyysissä lihasvaurion käynnistää sarkolemma-solukalvon toiminnan häiriintyminen joko kemiallisesta tai mekaanisesta syystä. Solukalvon vaurioituminen johtaa intrasellulaarisen kalsiumpitoisuuden nousuun. Suuri kalsiumpitoisuus on solulle toksista ja johtaa solun energia-aineenvaihdunnan häiriintymiseen. Se aktivoi myös kalsiumriippuvaisia proteaaseja ja fosfolipaaseja, jotka tuhoavat lihaksen myofibrillirakennetta, solun tukirankaa ja lihaskalvoproteiineja. Tämän seurauksena lysosomit pyrkivät poistamaan lihassolun jäänteet (13). Kliinisinä oireina rabdomyolyysi näyttäytyy lihaskipuna ja -arkuutena, proksimaalispainotteisena heikkoutena ja lihasten turpoamisena. Virtsan tummuminen liittyy rabdomyolyysiin aina ja kuumekin usein. Osa rabdomyolyysin oireista voi olla lieviä. Lapsilla rabdomyolyysi on harvinainen, mutta voi liittyä infektioihin tai 400

5 tieteessä maligniin hypertermiaan (kuten harvinaisissa tapauksissa aikuisillakin). Yksittäinen, hoidettu rabdomyolyysi, jonka etiologia on tiedossa tai todennäköinen, ei edellytä jatkotutkimuksia. Kuitenkin, jos rabdomyolyysi toistuu ilman selvää syytä tai esim. poikkeuksellisen vähäisen fyysisen rasituksen seurauksena, ovat jatkotutkimukset paikallaan. Toistuvien rabdomyolyysiepisodien taustalla voi olla esim. metabolinen lihassairaus tai mitokondriaalinen lihassairaus (14). Metaboliset myopatiat Lihaksen synnynnäiset aineenvaihduntahäiriöt ovat harvinaisia, mutta voivat olla akuutin, tyypillisesti rasitukseen liittyvän, lihasheikkouden aiheuttajia. Kyse on lihaksen energiametabolian biokemiallisesta häiriöstä, joka aiheuttaa ATPaasin vähenemisen. Rasituksen alussa glukoosi on lihaksen tärkein energian lähde, pitempään kestäneessä rasituksessa (20 30 min jälkeen) myös rasvahapot, ja ne ovat pääasiallinen energianlähde tunnin rasituksen jälkeen. Metaboliset lihastaudit voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen: glykolyysin/glykogenolyysin häiriöihin (oireet lyhyestä rasituksesta), lipidiaineenvaihdunnan häiriöihin (oireet pitkästä rasituksesta) ja mitokondrion hengitysketjun häiriöihin (oireet epätavallisesta rasituksesta). Oireena on useimmiten ohimenevät rasitusoireet: lihasheikkous, lihaskipu ja krampit. Pahimmillaan voi esiintyä rabdomyolyysiepisodeja, jotka ovatkin aina viite metabolisesta taudista, ellei kyse ole mekaanisesta tai toksisesta vauriosta. Ongelmalliseksi metabolisten lihastautien diagnosoinnin tekee se, että tavanomaisten lihastutkimusten tulokset ovat usein normaalit. Lihasbiopsian glykogeeni- ja lipidivärjäykset paljastavat vain hyvin vaikeat metaboliset häiriöt, mutta eivät varmuudella lievempiä. Toisaalta huono rasituksen sieto ja siihen liittyvät lihasoireet ovat tavallisia ja epäspesifisiä oireita, jotka voivat liittyä moniin lihaksen sinänsä fysiologisiin ominaisuuksiinkin. Metabolisen myopatian mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon, jos lihasväsyvyysoireet aiheuttavat työkyvyttömyyttä tai rajoittavat huomattavasti liikkumista tai jos usealla henkilöllä suvussa esiintyy samanlaisia oireita (15). Kriittisesti sairaan myopatia Kriittisesti sairaan myopatia (critical illness myopathy, acute quadriplegic myopathy, myosin loss myopathy) on nopeasti etenevä, potentiaalisesti hengenvaarallinen ja usein jopa respiraattorihoitoon johtava lihaskatosairaus, jossa lihaksen myosiini hajoaa. Lihasheikkous alkaa proksimaalisesti ja etenee distaalisuuntaan muutamassa päivässä. Tyypillinen potilas on noin 60-vuotias tehohoidossa pitkään ollut henkilö, joka on saanut suuria kortisoniannoksia. Myosiinikadon tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta sen ajatellaan ainakin osittain välittyvän kalpaiinireitin kautta. Kortisonin tarkkaa vaikutusta sairausmekanismiin ei myöskään tunneta, mutta eläinkoemallissa on osoitettu samantyyppinen selektiivinen myosiinin kato eläimen raajassa, kun sille on immobilisaation ja/tai denervaation jälkeen annettu suuri deksametasoniannos. Toipuminen tapahtuu hitaasti ja kestää useita kuukausia. Sairauteen liittyy merkittävä kuolleisuus (30 50 %), suureksi osaksi liitännäissairauksien kautta. Joskus rabdomyolyysi vaikeuttaa alkutilannetta. Useimmiten kreatiinikinaasiarvot ovat kuitenkin matalalla tasolla, ja kahden viikon kuluttua alkutilanteesta ne ovat kaikilla potilailla normaaleja. Kriittisesti sairaan myopatian diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja muiden sairauksien, erityisesti polyradikuliitin ja kriittisesti sairaan polyneuropatian poissulkemiseen ENMGtutkimuksella. Sen tulos voi olla alkuvaiheessa normaalikin. Myöhemmin nähdään myopaattisia pienikokoisia yksikköpotentiaaleja. ENMG:ssä hermonjohtonopeudet ja sensoriset vasteet ovat normaaleja. Distaaliset motoriset vasteet ovat pienikokoisia; tätä ei tule pitää aksonaalisen vaurion merkkinä, vaan muistaa kriittisesti sairaan myopatian mahdollisuus (16,17). Jaksoittaiset paralyysit Toistuvat, lyhytkestoiset halvausoireet voivat johtua harvinaisista geneettisistä ionikanavataudeista. Jaksoittaiset paralyysit on luokiteltu perinteisesti oireen aikaisen kaliumpitoisuuden mukaan hypo-, normo- tai hyperkaleemisiin paralyyseihin. Normokaleemista muotoa pidetään kuitenkin hyperkaleemisen jaksoittaisen paralyysin alamuotona, jossa kaliumpitoisuus ei muutu lihasheikkouden aikana (18). Tärkeimmät näitä tiloja aiheuttavat dominantit mutaatiot on kuvattu natriumkanava- tai kalsiumkanavageeneissä, SCN4A ja CACNA1S. Tavalli 401

6 katsaus Taulukko 2. Akuutin lihasheikkouden syitä ja löydöksiä. Syy Sairastuvuus Oireiden kehittymisnopeus Keskeiset löydökset Aivoinfarkti /v Sekunneissa minuuteissa Puolioireet, myös sensoriset oireet Selkäydinvamma /v Sekunneissa tunneissa Ylemmän motoneuronin vaurio, tuntoraja Polyradikuliitti 50/v Vuorokausien aikana Alemman motoneuronin vaurio, etenevä oireisto Myastenia gravis 50/v Viikkojen kuukausien aikana Okulaarinen alku, oireiden vuoro kausivaihtelu Rabdomyolyysi? Tuntien aikana Lihaskipu, tumma virtsa, edeltävä fyysinen rasitus Kriittisesti sairaan myopatia? Vuorokausien aikana Tehohoitopotilas: proksimaalisvoittoinen etenevä lihasheikkous, matala kreatiinikinaasitaso (CK) Metabolinen myopatia 20 30/v Tunneissa Huono rasituksensieto, rabdomyolyysiherkkyys Jaksottaiset paralyysit alle 10/v Minuuteissa, fluktuoiva Toistuvat 1 4 tunnin kestoiset lihasheikkousjaksot rasituksen tai aterian jälkeen sin taudin hypokaleeminen muoto, jossa yöllä tai aikaisin aamulla ilmaantuva lihasheikkous kestää tunneista päiviin. Hyperkaleemisessa jaksoittaisessa paralyysissä heikkousoireet kestävät vähemmän aikaa, tavallisesti 1 4 tuntia. Oireet alkavat lapsuudessa, mutta hypokaleeminen jaksoittainen paralyysi voi alkaa myöhemminkin. Lihasheikkous provosoituu rasituksen jälkeisen lyhyen levon tai hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen hypokaleemisessa jaksoittaisessa paralyysissä ja kaliumlisän jälkeen taudin hyperkaleemisessa muodossa. Veltto lihasheikkous voi olla paikallista tai yleistynyttä. Joissakin tapauksissa heikkousoireet voivat kehittyä pysyviksikin (19). Lopuksi Äkillisen lihasheikkouden arvioinnissa on tärkeää erottaa kiireellistä hoitoa vaativat tilanteet vähemmän kiireellisistä. Yleiset sairaudet ja harvinaisten sairauksien mahdollisuus täytyy suhteuttaa kliinisen tilanteeseen (taulukko 2). Ylemmän ja alemman motoneuronin vaurion merkkien erottaminen ohjaa diagnostiikkaa parhaiten oikeaan suuntaan (taulukko 1). Myös toiminnallisten lihasoireiden mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon, jos oireistossa on runsaasti epätyypillisiä piirteitä. Jos tilanne vaikuttaa kovin epäselvältä tai herää epäily harvinaisesta sairaudesta, kannattaa konsultoida neurologia. n English summary > in english Acute muscle weakness 402

7 tieteessä english summary Satu Sandell M.D., Specialist in Clinical Neurophysiology Department of Neurology Seinäjoki Central Hospital Johanna Palmio M.D:, Ph.D., Specialist in Neurology Tampere University Hospital Acute muscle weakness Rapid clinical evaluation is needed when a patient presents with acute weakness. Usually this symptom requires further assessment in the emergency room, but weakness can also be associated with systemic illness. General and neurological examination creates a basis for etiological consideration and is critical to determine whether the patient has signs of upper or lower motor neuron lesions. Some neuromuscular diseases cause muscle weakness that can develop quite rapidly. Myasthenic crisis or acute polyradiculitis are conditions which are important to diagnose and treat immediately, and the cause of acute spinal cord compression must also be determined without delay. 402a

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Botulismin diagnostiikka ja hoito. Seppo Kaakkola

Botulismin diagnostiikka ja hoito. Seppo Kaakkola Näin hoidan Seppo Kaakkola Botulismi on hengenvaarallinen ruokamyrkytys, jonka aiheuttaa maaperän Clostridium botulinum -bakteerin tuottama hermomyrkky botuliini eli botulinumtoksiini. Tämä toksiini estää

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi. D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume)

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) 1. MIKÄ ON TRAPS? 1.1 Mikä se on? Tuumorinekroositekijän

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan!

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan! Suomen Nivelyhdistys ry Tervetuloa Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan! Nivelrikko mikä se on ja mitä se meille merkitsee?! Esko Kaartinen Ortopedi Miksi nivelrikosta ylipäätänsä pitää väkeä valistaa?

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä

Ravistellun vauvan oireyhtymä Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja

Lisätiedot

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien

Lisätiedot

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot