Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa
|
|
- Paavo Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa 1
2 Toiminnan kehittämisen lähtökohta OYS ERVA alueella: Kansalliseen terveyshankkeeseen liittyen tehtiin Pohjois- Suomen erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa koskeva selvitys ja toimintasuunnitelma keväällä 2004 koordinointivastuu PPSHP:llä tehohoitoon erikoisalakohtainen yhteistyön kehittämisohjelma Pohjois-Suomen alueelle laaditaan tehohoidon järjestämisen toimintamalli ohjeistamaan alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoita Projekti hoitoketjun (toimintamallin) laadintaan, levittämiseen ja ylläpidon suunnitteluun: Projektiryhmä (nyk. auditointiryhmä): projektipäällikkö Tero Ala-Kokko,hall. ayl.,el Jaana Pikkupeura,projektisihteeri sh Ritva Katisko
3 Kansallinen terveyshanke Kansallisen terveyshankkeen toimenpideohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä keväällä Hankkeen tavoitteena oli taata väestön terveystarpeista lähtevän hoidon saatavuus, laatu ja riittävä määrä koko maassa asukkaan maksukyvystä riippumatta. Vuosina toteutettu kansallinen terveyshanke ei sosiaali- ja terveysministeriön asettaman arviointiryhmän mukaan onnistunut kaikissa tavoitteissaan eikä niitä koskevissa toimenpiteissä. (Kansallisen terveyshankkeen arviointiryhmä 2008) 3
4 OYS erityisvastuualue
5 Tehohoidon osalta päätavoitteet: Tehohoidon palveluiden rationaalinen järjestäminen Pohjois-Suomessa hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi Tehohoidon laadun ja saatavuuden turvaaminen alueen keskussairaaloissa Lääketieteellisen osaamisen tukeminen harvaanasutulla ja maantieteellisesti laajalla alueella
6 Tarkemmat tavoitteet: Kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan tunnistamisen, alkuhoidon ja hoitopaikan valinnan ohjeistaminen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoprosessien ja toimintarakenteiden kehittäminen sekä hoitokäytäntöjen yhdenmukaistaminen tehohoidon järjestäminen Perusterveydenhuollon toimijoiden sisällyttäminen saumattomasti kriittisesti sairaan potilaan hoitoon Erityisosaamista ja kalliita laitteita vaativan tehohoidon keskittäminen yliopistosairaalaan Tarvittava hoidon laatu ja saatavuus pyritään turvaamaan myös keskussairaaloissa ja kaikille alueen asukkaille Osaamisen turvaaminen tarvittavien keskeisten erikoisalojen osaaminen ja yhteistyö moniammatillinen yhteistyö Alueellisten sähköisten tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja järjestelmien käyttö alueellisessa potilasohjauksessa sekä hoidon konsultaatiossa
7
8 Mitä saatiin aikaan? Kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen aikuispotilaan hoitoketjuohje Pohjois- Suomessa kattaa potilaan kulun sairastumisesta aina toipumisen tukemiseen Sisältää useita potilasturvallisuuteen ja hoidon tuloksiin vaikuttavia ohjeita Hätätilapotilaan tunnistamisen taskuopas Hätätilapotilaan tunnistamisen video-opas Viimeisimpänä on laadittu keväällä 2011auditointien jälkeen ohjeistus tehohoitoa päivystävien lääkäreiden osaamisvaatimuksista
9 Pohjois-Suomen hoitoketjuohjeen potilasturvallisuuteen ja hoidon tuloksiin vaikuttavia hoito-ohjeita Ohjeistus potilassiirtojen toteuttamisesta Ohjeet potilaan tilan arvioinnista Hätätilapotilaan tunnistamisen taskuopas (MET-kriteerit) Ohjeet hätätilapotilaan alkuhoidosta Hätätilapotilaan tunnistaminen video Ohjeet tehohoitoon ottamisesta Ohjeet potilaan hoitopaikan valinnasta Hengityslaitehoidon toteuttaminen Hengityslaitteesta vieroittaminen ja ekstubaatio Sedaation ja kivun hoito sekä monitorointi Tromboosiprofylaksia Normoglykemian ylläpitäminen insuliini-infuusiolla Ravitsemuksen toteuttaminen Ulkusprofylaksia Hoitoon liittyvien infektioiden estäminen Toiminta potilaskontakteissa Verisuonikatetri-infektion ehkäiseminen Hengityslaitehoidon aikana kehittyvän keuhkokuumeen (VAP) ehkäisy Virtsatieinfektion ehkäisy ja virtsakatetrin käsittely 9
10 Mitä saatiin aikaan? Projektiryhmän lisäksi perustettiin OYS ERVA-alueen erikoisalakohtainen yhteistyöryhmä, johon nykyisellään kuuluvat kaikki alueen teho-osastojen vastuulääkärit ja tehohoidon osastonhoitajat Hoitoketjutyöryhmässä lisäksi ensihoidon ja perusterveydenhuollon edustajat Sähköiset tietojärjestelmät yhtenäistettiin palvelemaan: yhtenäisiä hoitokäytäntöjä (protokollat) alueellista potilasohjausta konsultaatiota toiminnan laadun seurantaa
11 Osaamisen tukeminen alueellisesti Oulun yliopistoon perustettiin tehohoitolääketieteen professuuri professuuriin liittyviä kahden päivän mittaisia koulutuskäyntejä on järjestetty jokaiseen keskussairaalaan kerran lukukaudessa. käyntien aikana on laajasti koulutettu eri erikoisalojen lääkärija hoitohenkilökuntaa hätätilapotilaiden hoidon keskeisistä kysymyksistä. Perustettiin myös tehohoitolääketieteen lisäkoulutusohjelma Oulun Yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan
12 Toimintamallin seuranta: Hoitoketjua ja toimintamallia suunnitellessa mietittiin myös ylläpito, seuranta ja mittaaminen. Hoitoketju päivitetään vuosittain projektiryhmän/auditointiryhmän toimesta Sisäiset auditoinnit päätettiin ottaa tärkeäksi kehittämisen ja seurannan välineeksi Toiminnan muutosten mittaaminen nähtiin oleellisena onnistumisen kannalta Mittarit tehohoidon laatukonsortion tuloksista 12
13 Systemaattinen kehittäminen ja jatkuva parantaminen Prosessin suunnittelu/kuvaaminen Toteutus Mittaaminen Seuranta Toimintamuutosten ja kehittämisen suunnittelu auditoinneissa esiin tulleiden kehittämistarpeiden mukaan 13
14 Sisäiset auditoinnit kehittämisen välineenä Sisäisen auditoinnin painopisteet ovat organisaation sidosryhmien kannalta olennaisissa asioissa ja kehittämiskohteiden yhteisessä tunnistamisessa. vahvuus syntyy tuloksista, joita auditoinnilla voidaan saada aikaan. Määrittelee yrityksen toimintojen vahvuudet ja kehityskohteet. Tukee jatkuvan parantamisen periaatteita. oheistuotteina syntyy tehokasta viestintää kysyjien ja vastaajien kesken parhaiden käytäntöjen vaihtumista osapuolten kesken tavoitteiden realistisuuden peilausta jnykyisten toimintatapojen kyseenalaistamista. Vahvistamalla sisäisen auditoinnin yhteydessä esille tulleita toimintatapojen vahvuuksia organisaatio tehostaa toimintaansa. 14
15 Auditoinnissa keskitytään: Miten organisaatiossa oikeasti toimitaan? Päätöksenteon ja toiminnanohjauksen tuki Mitkä asiat tarvitsevat kehittämistä? Tärkeää organisaation parantamisen kannalta Ongelmakohtien paljastaminen Kehityskohteiden tunnistaminen Prosessin kehittäminen 15
16 Auditointi, jatk. Auditointi pohjautuu havaintoihin Toiminnan tarkastelun jälkeen auditoijat kirjoittavat raportin, johon havainnot kirjataan. Raportin pohjalta voidaan laatia suunnitelma kehitystoimenpiteiksi. Auditoinnin tavoitteena on siis auttaa auditoitavaa organisaatiota tai yksikköä kehittämään toimintaa 16
17 Hoitoketjun auditoinnit: Auditointien kohteiksi on valittu hoitoketjun toimivuuden kannalta kriittisiä aihekokonaisuuksia: 2007: toimintamallin tunnetuksi tekeminen paikallisesti 2009: kriittisesti sairaan potilaan tunnistaminen ja alkuhoito 2011: osaamisen varmistaminen sekä toiminnan järjestäminen 2012: OYS vuodeosastojen hätätilapotilaiden hoidon järjestäminen 2013: Sairaanhoitopiireittäin paikallinen yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken
18 Mittaaminen Valittujen mittareiden tulisi kuvata tehtävissä onnistumista tai selkiyttää strategia toimijoille. Mittaamista ei tule tehdä vain mittaamisen vuoksi. Sitä saat, mitä mittaat Mittareiden tulee tukea päämäärän saavuttamista, auttaa saamaan tavoitellut asiat tehdyksi tai toteutumaan. Toisin sanoen mittareiden tulee mitata sekä tavoitetta että keinoja tavoitteen saavuttamiseen. Kehittämisen väline (motivointi) Teorian mukaan mittaamisen ja mittariston tulisi myös kytkeä organisaation jäsenet kehittämiseen ja johtamiseen kertomalla heille mikä toiminnassa on tärkeää. Muutosten havaitseminen (tahalliset/tahattomat, odotetut/odottamttomat, halutut/ei-toivotut) 18
19 Mittaaminen terveydenhuollossa Yksikön mittarit Organisaation mittarit Valtakunnalliset mittarit Kansallisesti sovitut terveydenhuollon organisaatioiden laatumittarit? Valtakunnallisia mittareita? Valtakunnallista vertailutietoa olemassa niukalti muuten kuin toimintalukutasolla Rekisterit tietolähteenä? Suorituslukuja, väestösuhteutettuja hoitotietoja PERFECT-hankkeessa seurataan erikoissairaanhoidon hoitoketjuihin sisältyviä palveluja sekä niiden vaikuttavuutta ja kustannus-vaikuttavuutta sairaanhoitopiireissä ja sairaaloissa. Sotkanet-indikaattoripankki (väestötason terveydentilan tietoja, epäsuoria mittareita palvelujärjestelmän vaikuttavuudelle?) 19
20 Mittaaminen/hoitoketju: Intensium-laatukonsortion tuloksista: Standardoitu kuolleisuussuhde (SMR), odotettujen ja havaittujen kuolemien välinen suhde Säästetyt ihmishenget Yliopistosairaalan raskaan tehohoidon osuus Kustannukset hoitojaksoa / elossa sairaalasta poistettua kohden 20
21 SMR ERVA-alueittain SMR ERVA-alueittain ,2 1 0,8 0,6 0, CI low CI high 0,2 0 OYSERVA HUSERVA KYSERVA TAYSERVA TYKSERVA 21
22 SMR, yliopistosairaalat
23 Säästetyt ihmishenget (kumulatiivinen) Kevät 2011: osaamisen varmistaminen sekä toiminnan järjestäminen 2007 kevät: toimintamallin tunnetuksi tekeminen paikallisesti 2009 kevät: kriittisesti sairaan potilaan tunnistaminen ja alkuhoito OYS Erva-alue (yhdistetty) OYS 23
24 / hoitojakso Hoitojakson kustannukset sairaaloittain
25 Euroa Prosenttia Päivystystehohoidon kustannukset ja tulos Kustannukset ja tulos elossa sairaalasta poistetun hinta sairaalakuolleisuus Vuosi 0 25
26 Raskaan tehohoidon osuus yliopistosairaalassa Oletuksena oli, että raskas tehohoito keskittyy yliopistosairaalaan 26
27 Alueellinen toimintamalli, tuloksia: Auditoinneista on tullut keskeinen hätätilapotilaiden hoidon ja tehohoidon toiminnan kehittämisen väline Pohjois-Suomen alueella Erikoisalakohtainen yhteistyöryhmä kokoontuu kerran vuodessa arvioimaan yhdessä toimintaa Hoitoketjuohje päivitetään vuosittain Kaikissa keskussairaaloissa on yhtenäinen sähköinen tehohoidon tietojärjestelmä, joka on helpottanut konsultointia ja seurantatiedon tuottamista Keskussairaaloissa on päivystyksen osalta siirrytty aktiivipäivystykseen kriittisesti sairastuneen potilaan hoidon parantamiseksi. Sairaaloihin on perustettu tehovalvonta/ valvonta -tyyppisiä välivaiheen yksiköitä ja useimmissa on käytössä MET- ryhmä tukemassa hätätilapotilaiden alkuhoitoa tai sellaista toimintaa suunnitellaan parhaillaan käynnistettäväksi Tehohoidon hoitohenkilöstön määrää on lisätty
28 Alueellinen toimintamalli, jatk. Hätätilapotilaiden tunnistaminen ja alkuhoito sairaaloissa on parantunut Tehohoidon potilasvalinta ja hoidon kohdentuminen alueen yksiköissä on parantunut Hoidon porrastus on selkiytynyt ja vaativa tehohoito on keskittynyt yliopistosairaalaan. Riskiin suhteutettu päivystyspotilaiden sairaalakuolleisuus on merkittävästi laskenut ja toiminnassa on saavutettu valtakunnallisessa vertaisarvioinnissa erityisvastuualueista paras sija vuosien aikana. Alueen keskussairaaloissa on vuodesta 2008 lähtien säästetty 2 lisähenkeä 100 hoitojaksoa kohti verrattuna valtakunnalliseen keskimääräiseen suoritukseen. Tulos on pysynyt tasaisena.
29 Alueellisen kehittämisen malli Prosessi: Hoitoketju/järjestämissopimus tms. Erityisvastuualue keskiössä (th-laki) Yliopistosairaala moottorina, kaikki toimijat mukana sopimassa ja vaikuttamassa Toimeenpano Sisäiset auditoinnit/arvioinnit toimeenpanon tukena Toiminnan kehittämiskohteet, yksiköiden omalla vastuulla toteutus Seuranta Toiminnan mittarit sovittava etukäteen Osaamisen varmistaminen-koulutusvastuu yliopistosairaalalla, säännölliset, koulutukselliset vierailut yksiköissä! Sis.auditoinnit/arvioinnit seurantamenetelmänä ja kehittämiskohteiden esille tuojana 29
30 LOPUKSI Pohjois-Suomen toimintamalli on esimerkki alueellisesta erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta ja se on vakiintunut kaikkiin OYS-ERVA alueen sairaaloihin sekä suurimpiin perusterveydenhuollon yksiköihin. Se on edellyttänyt hyvää vastuuhenkilöiden yhteistyötä, säännöllistä arviointia, yksiköissä kiertävää tehohoitolääketieteen professoria sekä toiminnasta vastaavien henkilöiden säännöllisiä tapaamisia. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa on myös lisääntynyt (akuuttihoidon osaaminen, hoidon rajaaminen sekä saattohoito ja kriittisesti sairaiden potilaiden jatkohoidon järjestäminen). Potilaiden hoito on toteutettu tarkoituksenmukaisessa hoitopaikassa ja hoidon tulokset ovat parantuneet. Yhteistyöryhmän seuraavat haasteet liittyvät alueellisen päivystystoiminnan suunnitteluun ja erityisesti kirurgisessa toiminnassa tapahtuviin muutoksiin. Keskussairaaloissa tullaan vastaamaan lisääntyvään tehovalvontahoidon tarpeeseen ja sairaalan sisäisiin hätätilapotilaiden konsultaatioihin. 30
31 Tehohoidon osalta suuriin yksiköihin keskittämiseen näyttäsi liittyvän paremmat hoitotulokset ainakin korkean riskin potilailla tai esimerkiksi sisätautipotilaiden hengityslaitehoidossa. On kuitenkin huomattava, että volyymin tuoma etu rajoittuu vain korkean riskin potilaisiin ja näiden potilaiden määrään. Glance LG, Li Y, Osler TM, Dick A, Mukamel DB. Impact of patient volume on the mortality rate of adult intensive care unit patients. Crit Care Med. 2006;34: Kahn JM, Goss CH, Heagerty PJ, Kramer AA, O'Brien CR, Rubenfeld GD. Hospital volume and the outcomes of mechanical ventilation. N Engl J Med. 2006;355:41-50 Peelen L, de Keizer NF, Peek N, Scheffer GJ, van der Voort PH, de Jonge E. The influence of volume and intensive care unit organization on hospital mortality in patients admitted with severe sepsis: a retrospective multicentre cohort study. Crit Care. 2007;11:R40. 31
32 Pelkkään toiminnan volyymiin perustuva hoidonporrastusohje ja hoitojen keskittäminen ei ole vaikuttanut lainkaan hoidon tuloksiin tai komplikaatioiden esiintyvyyteen Massarweh NN, Flum DR, Symons RG, Varghese TK, Pellegrini CA. A critical evaluation of the impact of Leapfrog's evidence-based hospital referral. J Am Coll Surg. 2011;21: Toiminnan volyymin sijasta tulisikin arvioida toiminnan laatua, johon vaikuttanee: miten sairaalan toiminta on järjestetty miten tehohoito on organisoitu miten osaaminen on varmistettu ja minkälaisia hoito-ohjeita yksikössä noudatetaan Nguyen YL, Wunsch H, Angus DC. Critical care: the impact of organization and management on outcomes. Curr Opin Crit Care. 2010;16: Suurissa yksiköissä juuri nämä rakenteet ovat todennäköisesti helpommin ylläpidettävissä ja selittävät osan yksikön koon ja hoidon tulosten välisestä suhteesta. Alueellisessa toimintamallissa saavutetaan yhtenäisten ohjeiden ja toimintamallien kautta näitä keskittämisen etuja. 32
Rekisteritoiminnan kehittäminen
Rekisteritoiminnan kehittäminen erikoislääkäri Hanna Rautiainen Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 12.3.2015 Hanna Rautiainen Rekisteri = tiettyä (määritettyä) tarkoitusta varten koottu, tiettyjä (määritettyjä)
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotSaattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle
Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Kytke-hankkeen toimintamallit ja OYS:n palliatiivisen yksikön suunnittelu Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotAuditoinnit laatua ja potilasturvallisuutta tukemassa
Auditoinnit laatua ja potilasturvallisuutta tukemassa NHG Audit Oy, Mervi Kauppila, mervi.kauppila@nhaudit.fi 19.01.2010 NHG Audit Oy NHG Audit Oy on osa Nordic Healthcare Groupia, joka on Suomen johtava
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotMITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?
MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM
LisätiedotMuuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle
Muuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle Sairaanhoitaja koulutuksen 120v juhlakonferenssi Ylihoitaja Merja Meriläinen, sh, TtT merja.merilainen@ppshp.fi
LisätiedotPSSHP Tietohallintostrategia
PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista
LisätiedotLaatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa
Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka
LisätiedotULKOISEN AUDITOINNIN HYÖDYT
ULKOISEN AUDITOINNIN HYÖDYT Laura Mäkelä Laatu- ja kehitysjohtaja 8.2.2018 Ulkoisen auditoinnin hyödyt Terveystalolle Taustaa Terveystalosta Terveystalon auditointien kehityskaari ja toteutus Auditoinneista
LisätiedotPalliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote
Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema
LisätiedotRaportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet
Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi
LisätiedotVäliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi
Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi Tiina Saarto, yl., professori, HUS Minna-Liisa Luoma, dosentti,
LisätiedotONION-hanke. Tiivistelmä
ONION-hanke Tiivistelmä ONION-HANKE 2013 aloitettu ONION-hanke hahmotti, OYS ervalle kokonaisvaltaista tietojärjestelmäarkkitehtuuria ja vaihtoehtoisia toteutustapoja sille. Työhön kuului: ❶ ❷ Nykytilan
LisätiedotTuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?
Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa
LisätiedotYhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009
Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus
31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,
LisätiedotHUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus
HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital
LisätiedotTupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja
Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa XIV Terveydenhuollon laatupäivä 4.4.2017 Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Esityksen viitekehys (Donabedian JAMA 1988;260:1743-1748) Prosessin johtaminen ja kehittäminen
LisätiedotMitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari
tuotteistus Hiiden terveyskeskusten toimintakäytäntöjen kehittämishanke Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari Lähtökohta! Lohjan perusturvalautakunta 20.8.2003: Perusturvakeskus käynnistää välittömästi
LisätiedotTurvallinen teho-osasto
Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota
LisätiedotPäivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys
Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen
LisätiedotErva-järjestämissopimus
Erva-järjestämissopimus 28.08.2015 Jorma Penttinen, JYL Erva strategia Sovitaan mitä tehdään ja tehdään mitä sovitaan! 28.9.2015 2 Tämä järjestämissopimus on laadittu vuonna 2013 alkaneelle ja vuoteen
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen
ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit
LisätiedotPOHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-
SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus
LisätiedotPalvelujen järjestämissopimus. OYS erva
Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotSairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä
LisätiedotToteutuminen tällä hetkellä kuitenkin hyvin vaihtelevaa
Laatu-kanava Terveydenhuoltolaki velvoittaa terveydenhuollon organisaatiot laatimaan suunnitelman laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta STMn asetus edellyttää mm. alueellista yhteistyötä
LisätiedotTIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO
TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla
Lisätiedot- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen
- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen 20.1.2017 Latua 3! pähkinän kuoressa Tiivistetyn hankekuvauksen pohjalta Tavoite1. Auditointiosaamisen jalkautus
LisätiedotStrategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki
Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme
LisätiedotValtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä
LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotHoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014
Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotEpidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa
Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean
LisätiedotONION-HANKKEEN TAVOITTEET
ONION ONION-HANKKEEN TAVOITTEET Avoin, modulaarinen arkkitehtuuri tulevaisuuden terveyden ja hyvinvoinnin ekosysteemille Nykytilan kartoitus ja kehitystarpeiden selvitys Strategiset vaatimukset täyttävän
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotHoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
Lisätiedot-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon
Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotKoodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)
Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotLakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen
26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotAjankohtaiskatsaus ja talouden sopeuttaminen
Ajankohtaiskatsaus ja talouden sopeuttaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuuston seminaari 18.9.2019 Risto Miettunen Sairaanhoitopiirin johtaja 19.9.2019 1 Palvelujen kysyntä on maan korkein Potilaita
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio 2014 Yhtymävaltuusto 26.-27.11.2013 Johtajaylilääkäri Eva Salomaa Lapin sairaanhoitopiiri Painopistealueet 2014 ja toiminnan kehittäminen Toiminnan
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotToimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen
Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja
Lisätiedot1 (5) Eduskunnan hallintovaliokunta
1 (5) Eduskunnan hallintovaliokunta Asia: HE 16/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Pirkanmaan
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa
LisätiedotKohti asiakaslähtöisempiä palveluja
Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen
LisätiedotMitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon
LisätiedotPOTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice
POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys
Lisätiedot27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja
27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotPyydettynä lausuntona valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä esitämme:
Asia: SHS Apollonian Parodontologian jaoston lausunto STM LAUSUNTOPYYNTÖ; luonnos valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä Viite: STM037:00/2017
LisätiedotTupakastavieroituspalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa -missä mennään ja mihin suuntaan seuraavaksi
Tupakastavieroituspalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa -missä mennään ja mihin suuntaan seuraavaksi Reetta-Maija Luhta Suomen savuton sairaala koordinaattori Savuton sairaala-verkosto
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli SSHY:n kevätseminaari 14.3.2018 Jukka Heikkinen Sisätautien ylilääkäri, infektiolääkäri P-KKS, Siun Sote Pohjois-Karjalan
LisätiedotLÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA
LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden
LisätiedotPäivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotInfektioiden torjuntatyön kehittäminen terveyskeskuksessa. Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä
Infektioiden torjuntatyön kehittäminen terveyskeskuksessa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä 18. -19.5.2017 24.05.2017 PPL Mikä ihmeen Seututerveyskeskus Seututerveyskeskus on
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotVSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet 2016- Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Samuli Saarni, jyl
VSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet 2016- Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Samuli Saarni, jyl Toiminnan muutostarpeet Kustannuspaineet (kuntatalous, kestävyysvaje) Kysynnän kasvu (ikääntyminen) Tarjonnan
LisätiedotETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo
ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto
LisätiedotMITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?
MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,
LisätiedotSaattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen
Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotAlueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )
1 Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma 2017-2020 (Päivitys 2019-2020) Lapin sairaanhoitopiiri ja alueen jäsenkunnat 13.5.2019 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen
LisätiedotPorvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015
1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden
LisätiedotUuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro
Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki 06 415 4111 www.epshp.fi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
LisätiedotPALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA VUONNA Minna-Liisa Luoma, THL
PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA VUONNA 2018 Minna-Liisa Luoma, THL TAVOITTEET PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON KRITEEREIKSI Potilaiden ja heidän läheistensä tarvitsema laadukas
LisätiedotPeruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
LisätiedotMitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?
Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta
LisätiedotAjankohtaista potilasturvallisuudesta
Ajankohtaista potilasturvallisuudesta 3.11.2011 yhteistyöseminaari Leena Lang Missä mennään? 18.3.2010 yhteistyöseminaari : Turvallisuus on tunne, joka sinulla on, ennen kuin olet tajunnut tilanteen. >
LisätiedotLAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,
LisätiedotEnsihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016
Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?
LisätiedotLausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin
LisätiedotKANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE
ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->
LisätiedotPerustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014
Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,
LisätiedotPirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi
Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025 ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Jokaista potilasta arvostava palvelu ja turvallinen hoito Palvelukulttuurin kehittäminen Toimintakulttuurin
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotKYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy
LisätiedotMiten uudet lääkkeet tulevat sairaaloihin?
Miten uudet lääkkeet tulevat sairaaloihin? Ulla Härkönen, tutkijalääkäri Satu Multanen, korkeakouluharjoittelija Lääkehoitojen arviointi -prosessi, Fimea 12.10.2016 Esityksen sisältö Esimerkkejä alueellisista
LisätiedotKliinisen auditoinnin toteutuminen: valvontaviranomaisen näkemykset SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN
Kliinisen auditoinnin toteutuminen: valvontaviranomaisen näkemykset 12.12.2006 Ritva.Bly@stuk.fi Kliininen auditointi Tarkastellaan säteilyturvallisuutta kliinisestä näkökulmasta (SätL 39 c ): tutkimusja
LisätiedotLaki. terveydenhuoltolain muuttamisesta
Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta
Lisätiedot