Polyneuropatia oireista täsmädiagnoosiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Polyneuropatia oireista täsmädiagnoosiin"

Transkriptio

1 katsaus tieteessä Johanna Palmio LT, neurologian dosentti, apulaisylilääkäri, kliininen opettaja TAYS, neurologian poliklinikka Tampereen yliopisto Mari Auranen LT, neurologian dosentti HYKS, neurologian poliklinikka Helsingin yliopisto, molekyylineurologian tutkimusohjelma Polyneuropatia oireista täsmädiagnoosiin Polyneuropatia on ääreishermoston etenevä sairaus, jonka oireet heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja toimintakykyä. Sairaus diagnosoidaan kliinisen kuvan ja ENMG-tutkimuksen perusteella. Polyneuropatian yleisimmät aiheuttajat ovat huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, B 12 -vitamiinin puutos tai pitkällinen ja runsas alkoholinkäyttö. Mikäli syy ei ole ilmeinen, tarvitaan laajempia laboratoriotutkimuksia ja epäiltäessä perinnöllistä sairautta, molekyyligeneettisiä selvittelyjä. Hermovaurion taustatekijät on tärkeä tunnistaa oikean hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemiseksi. Vertaisarvioitu VV Polyneuropatialla tarkoitetaan laaja-alaista ääreishermojen toimintahäiriötä, jonka taustalla on monenlaisia syitä. Taudin esiintyvyydeksi väes tössä on arvioitu noin 2,4 %. Polyneuropatiat voidaan luokitella usealla tavalla: neurologisen oireen ja löydöksen perusteella (sensorinen, motorinen, autonominen), hermovaurion jakauman (symmetrinen, asymmetrinen, distaalinen, proksimaalinen), vaurioituneen säietyypin (paksusäie-, ohutsäie- vai sekamuotoinen neuropatia) tai neuropatologisen prosessin mukaan (aksonaalinen vai demyelinoiva). Sairauden alku voi olla akuutti, subakuutti tai krooninen. Potilaan oirekuvaan vaikuttaa vaurioituneiden hermosäikeiden (sensoriset, motoriset ja/tai autonomiset) tyyppi. Useimmiten kyse on näiden yhdistelmistä; yksinomaan sensorinen tai puhdas motorinen neuropatia on harvinainen (1). Kaikkein tyypillisin oireisto, erityisesti idiopaattisessa polyneuropatiassa, on distaalinen, symmetrinen, alaraajapainotteinen sensomotorinen neuropatia, jonka oireet etenevät hitaasti ja jossa on neurofysiologisen tutkimuksen perusteella sekä aksonaalinen että demyelinoiva vaurio. Yleisin sekamuotoisen polyneuropatian syy on diabetes. Jopa yli puolelle diabeetikoista kehittyy distaalinen polyneuropatia ja viidenneksellä on taudin oireita jo diabetesta diagnosoitaessa (2). Muita tavallisimpia syitä ovat alkoholin liikakäyttö, hypotyreoosi ja B 12 -vitamiinin puutos. Iän myötä riski sairastua kasvaa. Vanhuksen jalkakipujen tai tasapainovaikeuden taustalta voi huolellisella kliinisellä tutkimuksella löytyä hoidettava polyneuropatia. Normaaliin ikääntymiseenkin liittyen havaitaan satunnaisina statuslöydöksinä esimerkiksi akillesheijasteiden puuttuminen ja värinätunnon heikentyminen. Mikäli polyneuropatian taustatekijät eivät anamneesin ja tavallisimpien syiden seulonnalla selviä, suositellaan neurologisia jatkotutkimuksia, erityisesti jos kyseessä on työikäisen henkilön etenevä tauti. Tässä katsauksessa on tarkoitus selvittää edellä mainittujen tavallisimpien syiden lisäksi poly neuropatian taustalle kätkeytyviä muita etiologioita, mm. metabolisia, toksisia, inflammatorisia ja autoimmuunitiloja, infektioita tai perimään liittyviä tekijöitä (taulukko 1). Tautitilat on jaettu sensorispainotteisiin ja motorispainotteisiin tautiryhmiin. Vajaa neljäsosa polyneuropatioista jää laajoistakin tutkimuksista huolimatta idiopaattisiksi, eikä tarkkaa etiologiaa saada selville. On varsin mahdollista, että näistä ainakin osan taustalle kätkeytyy perinnöllinen alttius. Kliiniset oireet ja tutkiminen Sekamuotoisen polyneuropatian tavallisin ensimmäinen oire on alaraajojen ääreisosista alkava puutuminen, joka sairauden edetessä tavallisesti etenee yläraajoihin. Sensoriset oireet voidaan luokitella negatiivisiin ja positiivisiin (2). Negatiivisilla oireilla tarkoitetaan tunnon heikentymistä tai puuttumista ja positiivisilla lisääntyneitä tai muuttuneita ihon tuntooireita. Tällaisia ovat esimerkiksi pistely, kihelmöinti, polttelu sekä allodynia, jossa ei-kivulias stimulus koetaan kipuna, sekä hyperalgesia, jossa kipuaistimus koetaan liiallisena. Neuropaattiset kiputuntemukset voimistuvat tyypillisesti levossa ja haittaavat nukahtamista ja yöunia. Oireyhtymään liittyy myös lämpö- ja 3069

2 KATSAUS Taulukko 1. Polyneuropatiaa aiheuttavia tekijöitä. Etiologia Neuropatian tyyppi Erityispiireitä Laboratoriotutkimukset PERUSSAIRAUTEEN LIITTYVÄ Diabetes Sekamuotoinen Kroonisessa aksonaalinen muoto yleisempi fb-gluk, GHbA 1C, glukoosirasituskoe B 12 -vitamiinin puutos Aksonaalinen Yleensä sensorinen, takajuosteen oireet myös mahdollisia B 12 -TC2 Hypotyreoosi Aksonaalinen Alku voi olla nopea, myös lihasperäiset oireet mahdollisia TSH Syöpä (paraneoplastinen) Aksonaalinen Yleensä sensorinen Neuronaaliset autovasta-aineet Lymfooma Sekamuotoinen Yleensa aksonaalinen TVKT, luuydinnäyte Krooninen maksasairaus Sekamuotoinen Yleensä demyelinoiva, etenkin virushepatiitissa ALAT, ASAT, Bil, AFOS, albumiini Krooninen munuaissairaus Aksonaalinen Krea, Urea Borrelioosi Aksonaalinen BorrAb Sidekudossairaus tai vaskuliitti Aksonaalinen Vaihteleva presentaatio, neuropatiaoireet voivat olla ANA, ANCA, RF paikallisia (mononeuritis multiplex) Monoklonaalinen gammapatia Virtsan ja seerumin elektroforeesi ja immunofiksaatio Amyloidoosi Aksonaalinen Yleensä sensorinen, autonomisen hermoston oireet mahdollisia Multippeli myelooma Sekamuotoinen Aksonivaurio dominoi Osteoskleroottinen myelooma Demyelinoiva IgM MGUS Demyelinoiva Yleisin MGUS, maligniteetin riski, jos yli 1,5 g/dl MAG-, sulfatidi-, Gangliosidivsta-aine IgG tai IgA MGUS Sekamutoinen Yleensä demyelinoiva PERINNÖLLINEN Molekyyligeneettiset tutkimukset CMT1 Demyelinoiva PMP22 duplikaatio n. 70 % tapauksista PMP22 CMT2 Aksonaalinen Etiologia heterogeeninen GDAP1-geenin mutaatio H123R n. 14 % tapauksista CMTX Sekamuotoinen Connexin 32 Haurashermo-oireyhtymä, HNPP Demyelinoiva PMP22-deleetio n. 85 % tapauksista Ohimeneviä mononeuropatioita, erityisesti n. peroneus, ulnaris PMP22 Gelsoliini-amyloidoosi Sensorinen Sarveiskalvon dystrofia, ihon paksuuntuminen, cutis laxa, kasvohermohalvaus TTR-amyloidoosi Sensorinen Autonomisen hermoston vaurio, monielinvaurio Transtyretiini Gelsoliinigeenin suomalainen valtamutaatio G654A TOKSINEN Alkoholi Aksonaalinen Sensorimotorinen Desialotransferriini (CDT), ALAT, ASAT, GT B 6 -vitamiini Aksonaalinen Yleensä sensorinen B 6 -vitamiinimääritys Syöpälääkkeet (mm. platinayhdisteet, Sensorinen Yleensä aksonaalinen ja sensorisvoittoinen taksaanit, vinka- alkaloidit, bortetsomibi) Metronidatsoli Aksonaalinen Yleensä sensorinen Amiodaroni Sekamuotoinen Yleensä aksonaalinen Nitrofurantoiini Aksonaalinen Sensomotorinen MGUS, merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia CMT, Charcot-Marie-Tooth neuropatia, eli hereditaarinen sensomotorinen neuropatia B 12 -TC2, transkobalamiini II:een sitoutunut B 12 -vitamiini MAG, myeliiniin assosioituva glykoproteiini, vasta-aineet PMP22, peripheral myelin protein

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Laaksonen S, Falck B. Polyneuropatiat. Kirjassa: Partanen J, Falck B, Hasan J ym. toim. Kliininen neuro fysiologia, 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2006: Singleton JR, Smith AG. The diabetic neuropathies: practical and rational therapy. Semin Neurol 2012;32: Haanpää M. Kivuliaan diabeettisen polyneuropatian hoito. Duodecim 2014;130: Metso S. Miten tunnistan ja hoidan diabeetikon perifeerisen neuro patian? Suom Lääkäril 2011;66: Hasan J, Kutvonen O. Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Duodecim 2008;124: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Diabetesliiton lääkärineuvoston, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Diabeetikon jalkaongelmat. Käypä hoito suositus. Duodecim Mauerman ML, Burns TM. The evaluation of chronic axonal polyneuropathies. Semin Neurol 2008;28: Manji H. Toxic neuropathy. Curr Opin Neurol 2011;24: Weimer LH, Sachdev N. Update on medication-induced peripheral neuropathy. Curr Neurol Neurosci Rep 2009;9: Pettersson T, Valanne L, Hietaharju A. Systeemisten sidekudossairauksien neurologiset ilmentymät. Suom Lääkäril 2009;64: Oksi J, Seppälä IJT, Hytönen J. Lymen borrelioosin diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2008;124: Kyläniemi M, Haapasalo H, Hietaharju A, Peltola J. Parane o plastiset neurologiset oireyhtymät. Duodecim 2002;118: Adams D, Lozeron P, Lacroix C. Amyloid neuropathies. Curr Opin Neurol 2012;5: Devigili G, Tugnoli V, Penza P ym. The diagnostic criteria for small fibre neuropathy: from symptoms to neuropathology. Brain 2008;131: Färkkilä M. Akuutit polyradikuliitit Guillain-Barrén oireyhtymä, akuutti idiopaattinen polyradikuliitti. Kirjassa: Elovaara I, Pirttilä T, Färkkilä M, Hietaharju A, toim. Kliininen neuroimmunologia, 1. painos. Helsinki: Yliopistopaino 2006; Hietaharju A. Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito. Duodecim 2007;123: Saperstein DS. Chronic acquired demyelinating polyneuropathies. Semin Neurol 2008;28: Skre H. Genetic and clinical aspects of Charcot-Marie-Tooth s disease. Clin Genet 1974;6: Pareyson D. Differential diagnosis of Charcot-Marie-Tooth disease and related neuropathies. Neurol Sci 2004;25: asento tunnon häiriöitä, erityisesti pidemmälle edenneessä taudissa tai ohutsäieneuropatiassa. Lihasatrofia ilmaantuu jalkaterän pikkulihaksiin ja etenevästi säären etuosan sekä pohkeen lihaksiin. Sääriluun harja korostuu. Joskus voi olla kliinisesti vaikea erottaa neurogeenista lihasheikkoutta distaalisesta myopatiasta. Neurogeenisissa taudeissa jalkaterän päällä varpaan ekstensiosta huolehtiva extensor digitorum brevis -lihas usein surkastuu, kun taas myopatioissa se tavallisesti säästyy. Distaalinen lihassurkastuma voi johtaa jalkaholvin korostumiseen (pes cavus) ja ns. vasaravarpaiden muodostumiseen sekä riippunilkkaan. Oireiden edetessä yläraajoihin mm. kämmenten pikkulihakset atrofioituvat ja hienomotoriikka muuttuu kömpelöksi (kuva 1). Kävellessä jalkaterät voivat läpsähtää ja tasapaino tuntuu huteralta erityisesti epätasaisessa maastossa ja hämärässä. Akillesheijasteet vaimenevat tai sammuvat. Somatosensoriikka tutkitaan ylä- ja alaraajojen alueelta ja verrataan löydöksiä ääri- sekä kuva 1. tyvi osien kesken. Tutkimuksessa huomioidaan kosketus- ja terävätunto (esim. pumpuli- ja puutikku), värinätunto ja kylmä-kuumatunto (3). Monofilamenttikoe on avoterveydenhuollossa käyttökelpoinen lisätutkimus (4). Diagnostiikassa kliininen tutkimus on ensisijainen, mutta elektroneuromyografia (ENMG) -tutkimusta käytetään varmistamaan kliininen diagnoosi ja selvittämään polyneuropatian tyyppi (demyelinoiva vai aksonaalinen), jakauma ja aktiivisuus (5). Kivuliasta neuropatiaa selvitet täessä paksujen hermosäikeiden toimintaa tutkivan ENMG:n tulos saattaa olla normaali sensoristen säikeidenkin osalta. On tärkeää ottaa huomioon, että ohuiden säikeiden toimintaa varten on olemassa erityinen kliinisneurofysiologinen tutkimus, tuntokynnysmittaus, jolla voidaan arvioida näiden hermosäikeiden toimintaa. Ohutsäieneuropatian diagnostiikassa käytetään myös ihonäytteen immunohisto kemiallista tutkimusta (PGP9.5.- värjäys). Sen avulla voidaan arvioida intraepidermaalisten ohuiden hermosäikeiden tiheyttä, Perinnöllisiä motorispainotteisia neuropatioita (Charcot-Marie-Tooth, CMT) sairastavien potilaiden käsi- ja jalkalöydöksiä. A. CMT2-tautia sairastavan potilaan säärten atrofia ja jalkaterän nostoheikkous. Sääriluun harja näkyy korostuneena. B. CMT1-tautia sairastavan suvun jalkaterät, joissa tyypilliset vasaravarpaat ja osalla korkea jalkaholvi. C. E. CMT2-potilaan voimakas käsien pikkulihasten ja säärten atrofia, deformiteetit. 3071

4 KATSAUS kuvio 1. Polyneuropatiapotilaan tutkimusstrategia jaoteltuna neuropatiatyypin mukaan. Polyneuropatiaepäily laboratoriokokeet: vähintään PVK, La, fb-gluc, TSH, B 12 -vitamiini Poikkeava tulos, tiedossa oleva syy (esim. alkoholismi): Syynmukainen hoito Normaalit seulontatulokset teetä ENMG Aksonaalinen PNP Demyelinoiva PNP Sekatyyppinen PNP Normaali ENMG Syitä mm. DM, toksiset tekijät, kilpirauhasen vajaatoiminta, perinnöllinen syy, vaskuliitti Tutki: ANA, ANCA, RF, S-elektroforeesi, Borreliavasta-aineet, HIV Sukutiedot, lääkehistoria Perinnöllinen neuropatia Molekyyligeneettiset tutkimukset Subakuutti tai krooninen CIDP tai akuutti Guillain-Barré-oireyhtymä Tee selkäydinnestetutkimus Tee demyelnoivan PNP:n tutkimukset, jos jää negatiiviseksi, tee aksonaalisen PNP:n tutkimukset Seuranta ja tarvittaessa tutkimusten uusiminen, harkitse tavallisten syiden poissulkua Jos sensorinen, mieti ohutsäieneuropatian tutkimuksia Jos syy edelleen auki, mieti mm. paraneoplastista syytä, geneettisiä tutkimuksia Jos syy edelleen epäselvä, harkitse hermobiopsiaa 20 Acsadi AS, Michael E, Krajewski K, Lewis RA. Electrophysiologic criteria defining Charcot-Marie- Tooth disease with intermediate conduction velocities. Neurology 2004;62(suppl 5):A Rossor AM, Polke JM, Houlden H, Reilly MM. Clinical implications of genetic advances in Charcot Marie- Tooth disease. Nat Rev Neurol 2013;9: Attal N, Cruccu G, Baron R, ym. European Federation of Neurological Societies. EFNS guidelines on the pharmacological treatment of neuropathic pain: 2010 revision. Eur J Neurol 2010;17:1113 e88. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Johanna Palmio: apurahat (Maire Taposen säätiö), luentopalkkio (Orion Pharma), matka-, majoitus tai kokouskulut (Genzyme). Mari Auranen: apurahat ( Lihastautien tutkimussäätiö, Maire Taposen säätiö), matka-, majoitus tai kokouskulut (Biogen Idec, Pfizer, CSL Behring), osallistuminen kliiniseen lääketutkimukseen (CLS Behring). joka on ohutsäiepolyneuropatiassa harventunut. Tietyissä sairauksissa näiden hermosäikeiden vaurio on osoitettavissa ennen paksujen säikeiden vauriota ja ENMG-tutkimuksen poikkeavaa tulosta. Autonomisen hermoston toimintahäiriöstä voi aiheutua mm. ortostatismia, suolisto-oireita ja erektiohäiriötä, ja autonomisen hermoston tutkimusta voidaan käyttää tässä apuna. Kuviossa 1 on esitetty polyneuropatian tutkimusstrategia neurofysiologisen luokittelun mukaisesti. Tiettyihin perussairauksiin liittyvät ääreishermosto-oireet voivat osittain korjautuakin, kun oikeanlainen hoito aloitetaan. Tällainen on esim. B 12 -vitamiinin puutoksen aiheuttama neuropatiaoireisto. Kuitenkin perusteelliset tutkimukset mukaan lukien ENMG ovat paikallaan, mikäli potilaan oireissa on piirteitä, jotka eivät selity ainoastaan perussairauteen liittyvällä todennäköisellä polyneuropatialla. Sensorispainotteiset neuropatiat Vaikka ENMG-tutkimus osoittaa tavallisessa polyneuropatiassa sekä sensoristen että motoristen hermosäikeiden samanaikaista vauriota, on potilaan vahvemmin kokema oire yleensä sensorispainotteinen. Lihasheikkous ja -atrofia tulevat kliiniseen kuvaan myöhemmin taudin edetessä. Sensorista ja sensomotorista neuropatiaa aiheuttavat monet metaboliset ja toksiset tilat, B 12 -vitamiinin puutos ja esim. hypotyreoosi. Diabeettinen neuropatia Diabetes on yleisin polyneuropatian aiheuttaja länsimaissa. Diabetekseen liittyvä neuropatia voi ilmentyä sensorisissa, sensomotorisissa ja/ tai autonomisissa hermoissa. Neuropatia lisää merkittävästi diabetespotilaiden sairastavuutta ja kuolleisuutta lihavuuden ja dyslipidemian ohella. Taudin patofysiologiana pidetään metabolisten tekijöiden aiheuttamaa suoraa aksonivauriota sekä endoteelivaurion ja mikrovaskulaarisen toimintahäiriön aiheuttamaa hermojen iskemiaa (2). Neuropaattisen kivun ja alaraajojen tunnottomuuden johdosta potilailla on suurentunut jalkavammojen, kroonisten haavaumien ja Charcot n jalan kehittymisen riski (6). 3072

5 tieteessä Polyneuropatioista vajaan neljänneksen etiologia jää laajoistakin tutkimuksista huolimatta selvittämättä. Muita metabolisia häiriöitä Jopa 40 %:lla hypotyreoosia sairastavista potilaista todetaan distaaliseen, symmetriseen polyneuropatiaan sopivia oireita. Osalla nähdään ENMG:ssa lähinnä aksonaaliseen neuropatiaan sopivat löydökset. Sensorisia ja neuropaattisia oireita yleisempiä ovat hypotyreoosiin liittyvä myopatia ja lihasheikkous. B 12 -vitamiinin puutostilaan voi liittyä poikkeuksellisesti käsistä tai yhtä aikaa käsistä ja jaloista alkava sensorinen, mutta ei yleensä kovin kivulias, oireisto. B 12 -vitamiinin puutoksesta johtuva keskushermoston myelopatia voi aiheuttaa samankaltaisia oireita (7). Uremiaan liittyvä neuropatia on nykyään munuaisten vajaatoiminnan parantuneen hoidon ansiosta varsin harvinainen. Metabolisissa sairauksissa hyvä perustaudin hoito saattaa seurannassa osittain parantaa neuropaattisia oireita ja korjata neurofysiologisia löydöksiä. Alkoholineuropatia Yli puolella alkoholiriippuvaisista esiintyy aksonaalista neuropatiaa, joka voi olla sensorisen, motorisen tai autonomisen hermoston neuropatiaa. Etiologisesta tekijästä on kiistelty, mutta alkoholineuropatiaa pidetään tavallisimpana toksisista neuropatioista, ja etanolin suoraa toksista vaikutusta ääreishermoihin sen tärkeimpänä syynä (8). Alkoholineuropatia aiheuttaa hermokipua, polttelua ja tunnon heikkenemistä. Usein mukana on myopatian aiheuttamaa lihasten diffuusia surkastumista sekä mahdollisen pikkuaivoatrofian tuomaa lisähaittaa. Alkoholiriippuvaisilla on suurentunut riski sairastua muihin hermostoa vaurioittaviin ja neuropatiaa aiheuttaviin tiloihin. Tällaisia ovat esim. B 12 -vitamiinin ja tiamiinin puutostilat sekä diabetes, jotka hoidettavina tiloina on hyvä sulkea pois myös alkoholiriippuvaisilta. Huomioitavaa on, että alkoholismin tukihoidossa käytetty disulfiraami voi pitkäaikaiskäytössä aiheuttaa polyneuropatiaa. Muut toksiset syyt Lääkeaineiden ja muiden toksisten tekijöiden osuus polyneurapatian aiheuttajista on vain muutama prosentti, mutta se on tärkeä ja mahdollisesti estettävissä oleva tekijä. Liuottimien tai raskasmetallien aiheuttamat toksiset neuropatiat ovat hyvin harvinaisia, mutta huomioon otettavia, pääasiassa ammatillisena altistumisena. Usein altistuneella on muita oireita, kuten keskushermoston, suoliston tai hengityselimistön oireita. Anamneesin merkitys korostuu taustatekijöiden arvioinnissa. Monet lääke aineet on yhdistetty neuropatiaan, mutta osan kohdalla yh teys on jäänyt epävarmaksi. Käytännössä yleisin lääkeryhmä, johon liittyy suurentunut riski neuropatian kehittymiselle, on sytostaatit (9). Yleissairaudet Reumatauteihin voi liittyä neuropatiaa (10). Jopa yli kolmasosalla Sjögrenin oireyhtymää sairastavista voi olla ääreishermosto-oireita, joista yleisin on distaalinen, puhdas sensorinen tai sekamuotoinen sensomotorinen, ensisijaisesti aksonaalinen neuropatia. Neuropatiaoireet voivat ilmaantua jo ennen limakalvooireita ja joskus harvoin myös subakuutisti. Borrelioosissa tavattavista ääreishermostooireista tavallisimmat ovat kasvohermojen vaurio, mutta polttelevaa kivuliasta radikuliittia tai harvinaisemmin kroonista sensorisin oirein ilmenevää polyneuropatiaa voi esiintyä (11). Muita yleissai rauksia on lueteltu taulukossa 1. Tartuntataudeista on syytä muistaa HIV sekä kuppa. Subakuutti ja immuunivälitteinen sensorinen neuropatia Tyypillisen polyneuropatian alku on hidas, ja potilaan on vaikea tarkkaan arvioida oireiden alkuajankohtaa. Jos raajojen sensoriset oireet alkavat nopeasti edeten, voi oireiston taustalla olla vakavampi häiriö. Ensisijaisesti on syytä kiinnittää huomio paraneoplastisiin tiloihin, mutta myös esim. vaskuliitti (hermobiopsian merkitys), joko isoloituna tai systeemitautiin liittyneenä, voi ilmetä kivuliaana, sensorisena oireena. Neuropatiaoireet voivat edeltää varsinaisen tuumorin toteamista, ja pahanlaatuinen kasvain on syytä pitää mielessä, jos potilas on yli 60-vuotias ja hänellä on yläraaja-alkuinen sub aktuutti sensoristen hermojen tauti (12). Pienisoluinen keuhkosyöpä ja siihen liittyvät vasta-aineet (anti-hu), adenokarsinooma tai lymfooma ovat tavallisimpia. Paraproteinemiaan liittyvä neuropatia käsitellään alla ensisijaisesti motorisin oirein ilmenevänä, mutta myös se voi oireilla sensorispainotteisena. Hematologinen sairaus (multippeli myelooma tai M-komponentti) tai perinnöllinen alttius (gelsoliiniamyloidoosi, transtyretiiniamyloidoosi) voi aiheuttaa amyloidin kertymistä kudok- 3073

6 KATSAUS Tavallisin ensimmäinen oire on alaraajojen ääreisosista alkava puutuminen. siin ja etenevän ohutsäie-, autonomisen ja/tai sensorisvoittoisen aksonaalisen neuropatian. Potilaalla on usein merkkejä monielinvauriosta, jota silmällä pitäen tutkitaan glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus (egfr), virtsan proteiinieritys, EKG ja B-tyypin natriureettisen peptidin (pro-bnp) pitoisuus. Etenevä kliininen oireisto on aihe edetä hermobiopsiaan, ja amyloidoosiepäilyssä hermon, subkutisrasvan tai muun kohdekudoksen amyloidivärjäykseen, sekä positiivisessa löydöksessä myös amyloidin tyypitykseen (13). Ohutsäieneuropatia Kipu-, kylmä- ja lämpöaistimuksia välittävät ohuet tuntohermot, jotka vaurioituvat ohutsäieneuropatiassa, mutta ovat usein osana paksujen säikeiden polyneuropatiaa. Puhtaan ohutsäienuropatian esiintyvyydestä ei ole tarkkoja lukuja tiedossa. Oireina ovat kuumotus, polttelu, kylmääminen ja kiputuntemukset, kuten myös autonomisen hermoston oireet. Ohutsäieneuropatian puhdasta muotoa sairastavilla ei esiinny lihasheikkoutta tai atrofiaa, eivätkä jänneheijasteet heikkene. Ylivoimaisesti yleisin syy on diabetes tai heikentynyt glukoosinsieto, mutta ohutsäieneuropatia voi liittyä autoimmuunitauteihin (erityisesti sidekudossairauksiin) tai esim. hypotyreoosiin. Myös ohutsäieneuropatian taustalla voi olla geneettinen syy (esim. Fabryn tauti, perinnöllinen amyloidoosi). Kattavista etiologisista tutkimuksista huolimatta noin 40 % ohutsäieneuropatioista jää idiopaattisiksi (14). ENMG-tutkimuksen tulos on normaali, joten kliinisen epäilyn lisäksi diagnostiikassa käytetään vibraatio- ja tuntokynnysmittauksia ja/tai ihobiopsiaa. Osalla potilaista neuropatia muuttuu ajan myötä sekatyyppiseksi, eli mukaan tulee paksujen säikeiden neuropatia. Ensisijaisesti motorisin oirein ilmenevä neuropatia Osalla neuropatiapotilaista oireet painottuvat enemmän lihasheikkouteen ja lihasten surkastumiseen, faskikulaatio- ja kramppioireisiin kuin sensorisiin häiriöihin, vaikka ENMG:ssä ja kliinisessä tutkimuksessa todetaan molempien hermosäikeiden vauriota. Motorispainotteisissa neuropatioissa taustalla on usein hankittu immunologinen demyelinoiva neuropatia tai perinnöllinen demyelinoiva tai aksonaalinen neuropatia. Demyelinoivien neuropatioiden diagnostiikassa tarvitaan lisätutkimuksena mm. aivo-selkäydinnesteen proteiinipitoisuuden määrittämistä mahdollisten immunologisten hoitojen suunnittelua ajatellen. Toisaalta perinnöllistä tautia epäiltäessä edetään geneettisen etiologian selvittämiseen ja kliinisen genetiikan yksikön konsultointiin. Immuunivälitteiset motorispainotteiset neuropatiat Tähän ryhmään kuuluvat perinteisesti akuutti polyradikuliitti, krooninen inflammatorinen demyelinoiva polyneuropatia (CIDP), multifokaalinen motorinen neuropatia (MMN) ja paraproteinemioihin liittyvät neuropatiat. Myös vaskuliittineuropatiat ovat immuunivälitteisiä tauteja. Nämä neuropatiat ovat pääasiassa demyelinoivia, mutta aksonaaliset ja sensorispainotteiset taudit ovat myös mahdollisia. Demyelinoivissa neuropatioissa tulehdusreaktion kohdekudoksena on perifeerinen myeliini. Veri-hermoesteen toiminnan häiriintyminen ja aktivoituneiden T-solujen ja vasta-aineiden pääseminen esteen läpi ääreishermostoon johtaa makrofagivälitteiseen myeliinin ja vakavammissa tautimuodoissa myös aksonin vaurioitumiseen (15). Immuunivälitteisten neuropatioiden taudinkulku voi olla nopeasti etenevä, portaittaisesti relapsoiva, tasaisesti heikkenevä, tai pysyä oikeanlaisella lääkityksellä remissiossa. Guillain-Barrén oireyhtymässä (GBS) eli akuutissa polyradikuliitissa oirekuvana on alaraajoista alkava, 1 4 viikon aikana etenevä lihasheikkous sekä heikentyneet tai tyypillisesti sammuneet alaraajaheijasteet. Myös aivohermooireita, yleisimmin tois- tai molemminpuolinen kasvohermohalvaus, voi esiintyä. Lihasheikkouden lisäksi potilailla on raajojen sensorisia oireita, kuten kipua ja puutumista. Tässäkin taudissa on useampia alatyyppejä, joista demyelinoiva polyradikuliitti (AIDP, autoimmuuni demyelinoiva polyneuropatia) on selvästi tavallisin. Guillain-Barrén oireyhtymän ilmaantuvuus vaihtelee 1,0 2,0/ asukasta ja se voi esiintyä missä iässä tahansa. Osalla potilaista on ollut edeltävästi joko hengitysteiden tai maha- suolikanavan infektio, ja erityisesti Mycoplasma pneumoniae, CMV, EBV tai Campylobacter jejuni -infektioiden on todettu altistavan Guillain-Barrén oireyhtymälle. Diagnostiikan apuna käytetään kliinisen kuvan ohella 3074

7 tieteessä Perinnöllisen polyneuropatian tunnistamisen avulla pystytään tarjoamaan potilaalle ja hänen suvulleen tarkka diagnoosi sekä perinnöllisyysneuvontaa. likvorin suurentunutta proteiinipitoisuutta, lannerangan magneettikuvassa havaittavaa hermojuurten tehostumista varjoaineella sekä suurentuneita gangliosidivasta-ainetittereitä. Potilaat kuuluvat päivystyksellisesti sairaalahoitoon nopeastikin kehittyvän mahdollisen hengitysvajauksen vuoksi. Hoitona käytetään laskimonsisäistä immunoglobuliinihoitoa, tai jos oire etenee nopeasti, plasmanvaihtoa (16). Krooninen inflammatorinen demyelinoiva polyneuropatia alkaa muihin neuropatioihin verrattuna epätyypilliseen tapaan raajojen tyvija kärkiosista, ja määritelmän mukaisesti oireet kehittyvät vähintään kaksi kuukautta (17). Lievempiä sensorisia oireita voi esiintyä, ja erityisesti asennon ylläpitämiseen liittyvät häiriöt aiheuttavat hankalaakin tasapaino-ongelmaa. Uusia tautitapauksia ilmaantuu vähemmän kuin Guillain-Barrén oireyhtymän noin 0,15/ , mutta se on mahdollisesti alidiagnosoitu. Tauti alkaa keskimäärin ikävuoden tienoilla, eikä samanlaista yhteyttä edeltävään infektioon ole osoitettu kuin Guillain-Barrén oireyhtymässä. Krooninen inflammatorinen demyelinoiva polyneuropatia voi oireilla aaltomaisesti tai edetä kroonisesti, ja vaste immunologisiin hoitoihin vaihtelee, erityisesti harvinaisempien alatyyppien kohdalla (16). Edellä mainittuja tautitiloja harvinaisemman multifokaalisen motorisen neuropatian oireena on epäsymmetrinen yläraajojen distaalisesti painottunut lihasheikkous ja -atrofia, jonka oireistoon eivät kuulu sensoriset oireet tai löydökset. ENMG:ssä näkyy joko demyelinaatioon tai aksonivaurioon sopivia muutoksia ja johtumiskatkoksia. Sairauden kulku on hidas, refleksit ovat vaimeat tai sammuneet, faskikulaatioita ja lihaskramppeja on yleisesti. Tyypillinen potilas on vuotias mies (16) %:lla on seerumissa IgM-luokan gangliosidi GM1 -autovasta-aineita (17). Neuropatia voi liittyä sekä merkitykseltään epäselvään monoklonaaliseen gammapatiaan (MGUS) että pahanlaatuisiin paraproteinemioihin, jonka vuoksi seerumin proteiinien elektroforeesi kannattaa epäselvissä polyneuropatioissa määrittää. Erityisesti IgM-paraproteinemiaan, jossa paraproteiini koostuu anti-mag-vastaaineista, liittyy lisääntynyt neuropatiariski. IgM- MGUS-neuropatiat ja osa IgG-MGUS-sairauteen liittyvistä neuropatioista on demyelinoivia, hitaasti eteneviä, distaalisesti painottuneita sensorisia tai sensomotorisia tiloja (17). Erotusdiagnostiikka kroonisen inflammatorisen demyelinoivan polyneuropatian kanssa on tärkeää. Muita motorista neuropatiaa aiheuttavia tekijöitä Osa lääkeaineista voi aiheuttaa motorista aksonaalista tai demyelinoivaa neuropatiaa (dapsoni, misprostoli, klorokiini, takrolimuusi). Joillekin tehohoitopotilaille kehittyy kriittisesti sairaan neuropatia, jossa usein on mukana myopatia. Potilaalla todetaan lihasheikkoutta ja tuntohäiriöitä, jotka ilmenevät tyypillisesti respiraattorista vieroittamisen ongelmana ja kuntoutumisen hidastumisena. Klassiset lyijymyrkytyksen oireet alkavat käsien ojentajapuolelta etenevänä lihasheikkoutena. Lyijyaltistus voi aiheuttaa myös distaalisesti painottunutta sensomotorista neuropatiaa. Perinnölliset neuropatiat Perinnölliset polyneuropatiat (hereditaarinen motosensorinen neuropatia, HMSN, eli Charcot- Marie-Tooth, CMT) ovat yleisimpiä perinnöllisiä sairauksia, joiden esiintyvyys on noin 1/2 500 henkilöä kohden (18). CMT-tautien taustalla ovat geenivirheet joko autosomeissa, X-kromosomissa tai mitokondrion DNA:ssa. Neuropatia voi olla synnynnäinen tai alkaa vasta myöhemmin aikuisiällä. Perinnöllisen polyneuropatian tunnistaminen on tärkeää, sillä sen avulla pystytään tarjoamaan potilaalle ja hänen suvulleen tarkka diagnoosi sekä perinnöllisyysneuvontaa. Neurofysiologisesti periytyvät polyneuropatiat on perinteisesti luokiteltu kahteen päätyyppiin. Demyelinoivassa CMT1-sairaudessa hermojen johtonopeudet ovat hidastuneet (< 38 m/s), kun aksonaalisessa CMT2- sairaudessa johtonopeudet ovat normaalin rajoissa, mutta vasteiden amplitudit ovat huomattavasti pienentyneet (19). Myös ns. välimuotoinen (intermediate) CMT (johtonopeudet m/s) tunnetaan. Se ei neurofysiologisesti sovi kumpaankaan edellä mainituista ryhmistä (20). Demyelinoiva ja aksonaalinen neuropatia eroavat myös neuropatologisesti: CMT1:ssä on etenevää myelinoitujen hermosäikeiden määrän vähentymistä ja sipulinkuorimuodostelmia, CMT2:n tyypillinen löydös on perifeeristen säikeiden de- ja regeneraatio sekä hermosäiekato (taulukko 1). Perinnöllisen neuropatian tunnistaminen ei välttämättä ole helppoa, varsinkaan jos suvussa 3075

8 KATSAUS ei selkeästi ole muita sitä sairastavia. CMT2 voi edetä hitaasti ja alkaa vasta myöhemmällä iällä. Perinnöllisen polyneuropatian oireet voidaan virheellisesti diagnosoida esimerkiksi fibromyalgiaksi, nivelartroosiksi tai lannerangan kulumamuutoksiksi, mikäli ENMG-tutkimusta ei ole tehty. Perinnölliselle neuropatialle tunnusomaisia piirteitä ovat mm. oireiden alkaminen jo lapsuudessa tai nuoruusiällä, hidas eteneminen, jalkaterän virheasennot (esim. pes cavus ja vasaravarpaat) ja sensoristen oireiden puuttuminen, vaikka neurofysiologisesti nähdään selkeä sensoristen säikeiden vaurio. ENMG on, varsinkin demyelinoivassa CMT1:ssä, yleensä patognomoninen osoittaen symmetrisen hermojohtumisnopeuden hidastumisen erotuksena akuutille tai krooniselle tulehdukselliselle neuropatialle, jossa muutokset esiintyvät yleensä epätasaisesti. Kehittyneet molekyyligeneettiset tekniikat (uuden sukupolven eksomisekvensointi, NGS, next generation sequencing) ovat mahdollistaneet uusien geenien tunnistamisen ja laajentaneet ymmärrystämme perinnöllisen polyneuropatian etiopatogeneesista (taulukko 1). Saataville on tullut räätälöityjä geenipaneelitutkimuksia. Käynnissä olevan tutkimuksen puitteissa on mahdollista analysoida noin 160 polyneuropatiaan liitettyä geeniä (HY, molekyylineurologian tutkimusohjelma). On arvioitu, että koko eksomin sekvensointitekniikat saattavat kustannustehokkaina keinoina kuitenkin syrjäyttää kohdennetut paneelitutkimukset (21). Hoito ja kuntoutus Polyneuropatiaa aiheuttavan taustasyyn paras mahdollinen hoito tai altisteen välttäminen ovat ensisijaista hoitoa myös neuropatiaoireisiin. Joskus kuitenkin oireet voivat jäädä pysyviksi, vaikka taustalla oleva syy saadaan hoidettua (esim. B 12 -vitamiinin korvaushoito). Hyvä sokeri tasapaino yhdessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hoidon kanssa voivat ainakin pysäyttää neuropatiaoireiden etenemisen. Alkoholin liikakäyttöä on kaikkien polyneuropatiapotilaiden syytä välttää. Immunologisten hoitojen mahdollisuutta arvioidaan aina, jos epäillään immunologista taustaa. Diagnoosin mukaisia hoitovaihtoehtoja on kuvattu kotimaisessa katsausartikkelissa (16). Neuropaattisen kivun, erityisesti diabeettisen neuropatian, hoidosta on melko tuore eurooppalainen suositus (22). Ensilinjan lääkkeinä käytetään trisyklisiä masennuslääkkeitä, duloksetiinia, venlafaksiinia ja gabapentiiniä tai pregabaliinia (3). Useimmat potilaat, joilla on selvää distaalista lihasheikkoutta, hyötyvät peroneustuesta. Fysioterapialla sekä lihas- ja tasapainoharjoitteilla on saatu myönteisiä tuloksia liikkumisen varmentumiseen. Kliinisen genetiikan yksikön konsultaatiota suositellaan perinnöllisissä polyneuropatioissa. Lopuksi Polyneuropatian oirekuva ja etiologisten tekijöiden moninaisuus on hyvä tunnistaa. Perussyyn hakeminen tapahtuu ainakin alkuvaiheessa perusterveydenhuollossa. Jos syy ei ole selvillä anamneesin ja ensilinjan tutkimusten jälkeen, on hyvä harkita neurologin konsultaatiota harvinaisempien syiden ja mahdollisesti hoidettavien tilojen löytämiseksi. Nopeasti ilmaantuneiden, etenevien neuropatiaoireiden taustalta kannattaa epäillä epätavallisempia syitä, esimerkiksi vaskuliittia tai paraneoplasiaa. Selvästi motorispainotteinen neuropatia vaatii yleensä tarkempia tutkimuksia mm. demyelinoivan tai perinnöllisen neuropatian mahdollisuuden vuoksi. Tyypillinen polyneuropatiapotilas pärjää kuitenkin yleensä hitaasti etenevän oireen kanssa, kunhan riittävä oireenmukainen lääkitys ja kuntoutustarve on huomioitu. n English summary > in english Polyneuropathy from symptoms to specific diagnosis 3076

9 tieteessä english summary Johanna Palmio M.D., Ph.D., Docent Tampere University Hospital, Department of Neurology University of Tampere Mari Auranen M.D., Ph.D., Docent Helsinki University Central Hospital, Department of Neurology University of Helsinki, Research Programme of Molecular Neurology Polyneuropathy from symptoms to specific diagnosis Peripheral nervous system disease (polyneuropathy) can be caused by several different factors, the most prevalent being diabetes, vitamin B12 deficiency and excessive alcohol consumption. Apart from clinical examination the diagnosis involves neurophysiological studies by which polyneuropathy can be classified as either axonal, demyelinating or mixed acute or chronic and by which the nerves involved (sensory, motor, thin and thick fibres, or autonomic fibres) can be determined. In addition to the aforementioned diseases, the factors behind polyneuropathy are diverse and should be considered based on the clinical picture. The investigations should aim towards specific diagnosis since in some cases the symptoms can be improved by certain treatments. Hereditary polyneuropathies are an evolving disease category and so family history should be taken into account. In mixed polyneuropathy, the phenotype consists of sensory and motor symptoms beginning distally in the legs. Several drugs can be used to treat these sensory symptoms but in most cases the patients will develop gradually progressive lower-leg muscle weakness and a need for walking aids. 3076a

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida tärkeimmät hermojuurioireet, cauda equina oireyhtymän ja yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät Osaa epäillä polyneuropatiaa kliinisen kuvan perusteella

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito

Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito Näin hoidan Aki Hietaharju Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito Immuunivälitteiset neuropatiat ovat ääreishermoston sairauksia, joihin on olemassa spesifinen hoito. Guillain Barrén polyradikuliitin

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tuntee diabeteksen neurologiset ilmentymät Tuntee yleisimpiin metabolisiin häiriöihin liittyvät neurologiset ongelmat Tietää tavallisimpiin sidekudossairauksiin liittyvät

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

kivunhoito.info Kipuanalyysi

kivunhoito.info Kipuanalyysi Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP)) P7_TA(0)008 EU:n diabetesepidemian torjuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma. maaliskuuta 0 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (0/9(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume)

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) 1. MIKÄ ON TRAPS? 1.1 Mikä se on? Tuumorinekroositekijän

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka

Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka Tajuttomuus Mistä syistä potilas voi olla tajuton? Tajuttoman potilaan status Mikä on keskeistä? Airway Breathing Circulation Tajunnantaso (GCS) Kuume, niskajäykkyys

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Ehlers-Danlosin syndroomalle ei ole Suomessa vakiintunutta kirjoitusasua, mutta suositus on Ehlers-Danlosin

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa Kilpirauhasen vajaatoiminta on koirien yleisin sisäerityssairaus. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei toimi normaalisti, vaan

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot