Polyneuropatia oireista täsmädiagnoosiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Polyneuropatia oireista täsmädiagnoosiin"

Transkriptio

1 katsaus tieteessä Johanna Palmio LT, neurologian dosentti, apulaisylilääkäri, kliininen opettaja TAYS, neurologian poliklinikka Tampereen yliopisto Mari Auranen LT, neurologian dosentti HYKS, neurologian poliklinikka Helsingin yliopisto, molekyylineurologian tutkimusohjelma Polyneuropatia oireista täsmädiagnoosiin Polyneuropatia on ääreishermoston etenevä sairaus, jonka oireet heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja toimintakykyä. Sairaus diagnosoidaan kliinisen kuvan ja ENMG-tutkimuksen perusteella. Polyneuropatian yleisimmät aiheuttajat ovat huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, B 12 -vitamiinin puutos tai pitkällinen ja runsas alkoholinkäyttö. Mikäli syy ei ole ilmeinen, tarvitaan laajempia laboratoriotutkimuksia ja epäiltäessä perinnöllistä sairautta, molekyyligeneettisiä selvittelyjä. Hermovaurion taustatekijät on tärkeä tunnistaa oikean hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemiseksi. Vertaisarvioitu VV Polyneuropatialla tarkoitetaan laaja-alaista ääreishermojen toimintahäiriötä, jonka taustalla on monenlaisia syitä. Taudin esiintyvyydeksi väes tössä on arvioitu noin 2,4 %. Polyneuropatiat voidaan luokitella usealla tavalla: neurologisen oireen ja löydöksen perusteella (sensorinen, motorinen, autonominen), hermovaurion jakauman (symmetrinen, asymmetrinen, distaalinen, proksimaalinen), vaurioituneen säietyypin (paksusäie-, ohutsäie- vai sekamuotoinen neuropatia) tai neuropatologisen prosessin mukaan (aksonaalinen vai demyelinoiva). Sairauden alku voi olla akuutti, subakuutti tai krooninen. Potilaan oirekuvaan vaikuttaa vaurioituneiden hermosäikeiden (sensoriset, motoriset ja/tai autonomiset) tyyppi. Useimmiten kyse on näiden yhdistelmistä; yksinomaan sensorinen tai puhdas motorinen neuropatia on harvinainen (1). Kaikkein tyypillisin oireisto, erityisesti idiopaattisessa polyneuropatiassa, on distaalinen, symmetrinen, alaraajapainotteinen sensomotorinen neuropatia, jonka oireet etenevät hitaasti ja jossa on neurofysiologisen tutkimuksen perusteella sekä aksonaalinen että demyelinoiva vaurio. Yleisin sekamuotoisen polyneuropatian syy on diabetes. Jopa yli puolelle diabeetikoista kehittyy distaalinen polyneuropatia ja viidenneksellä on taudin oireita jo diabetesta diagnosoitaessa (2). Muita tavallisimpia syitä ovat alkoholin liikakäyttö, hypotyreoosi ja B 12 -vitamiinin puutos. Iän myötä riski sairastua kasvaa. Vanhuksen jalkakipujen tai tasapainovaikeuden taustalta voi huolellisella kliinisellä tutkimuksella löytyä hoidettava polyneuropatia. Normaaliin ikääntymiseenkin liittyen havaitaan satunnaisina statuslöydöksinä esimerkiksi akillesheijasteiden puuttuminen ja värinätunnon heikentyminen. Mikäli polyneuropatian taustatekijät eivät anamneesin ja tavallisimpien syiden seulonnalla selviä, suositellaan neurologisia jatkotutkimuksia, erityisesti jos kyseessä on työikäisen henkilön etenevä tauti. Tässä katsauksessa on tarkoitus selvittää edellä mainittujen tavallisimpien syiden lisäksi poly neuropatian taustalle kätkeytyviä muita etiologioita, mm. metabolisia, toksisia, inflammatorisia ja autoimmuunitiloja, infektioita tai perimään liittyviä tekijöitä (taulukko 1). Tautitilat on jaettu sensorispainotteisiin ja motorispainotteisiin tautiryhmiin. Vajaa neljäsosa polyneuropatioista jää laajoistakin tutkimuksista huolimatta idiopaattisiksi, eikä tarkkaa etiologiaa saada selville. On varsin mahdollista, että näistä ainakin osan taustalle kätkeytyy perinnöllinen alttius. Kliiniset oireet ja tutkiminen Sekamuotoisen polyneuropatian tavallisin ensimmäinen oire on alaraajojen ääreisosista alkava puutuminen, joka sairauden edetessä tavallisesti etenee yläraajoihin. Sensoriset oireet voidaan luokitella negatiivisiin ja positiivisiin (2). Negatiivisilla oireilla tarkoitetaan tunnon heikentymistä tai puuttumista ja positiivisilla lisääntyneitä tai muuttuneita ihon tuntooireita. Tällaisia ovat esimerkiksi pistely, kihelmöinti, polttelu sekä allodynia, jossa ei-kivulias stimulus koetaan kipuna, sekä hyperalgesia, jossa kipuaistimus koetaan liiallisena. Neuropaattiset kiputuntemukset voimistuvat tyypillisesti levossa ja haittaavat nukahtamista ja yöunia. Oireyhtymään liittyy myös lämpö- ja 3069

2 KATSAUS Taulukko 1. Polyneuropatiaa aiheuttavia tekijöitä. Etiologia Neuropatian tyyppi Erityispiireitä Laboratoriotutkimukset PERUSSAIRAUTEEN LIITTYVÄ Diabetes Sekamuotoinen Kroonisessa aksonaalinen muoto yleisempi fb-gluk, GHbA 1C, glukoosirasituskoe B 12 -vitamiinin puutos Aksonaalinen Yleensä sensorinen, takajuosteen oireet myös mahdollisia B 12 -TC2 Hypotyreoosi Aksonaalinen Alku voi olla nopea, myös lihasperäiset oireet mahdollisia TSH Syöpä (paraneoplastinen) Aksonaalinen Yleensä sensorinen Neuronaaliset autovasta-aineet Lymfooma Sekamuotoinen Yleensa aksonaalinen TVKT, luuydinnäyte Krooninen maksasairaus Sekamuotoinen Yleensä demyelinoiva, etenkin virushepatiitissa ALAT, ASAT, Bil, AFOS, albumiini Krooninen munuaissairaus Aksonaalinen Krea, Urea Borrelioosi Aksonaalinen BorrAb Sidekudossairaus tai vaskuliitti Aksonaalinen Vaihteleva presentaatio, neuropatiaoireet voivat olla ANA, ANCA, RF paikallisia (mononeuritis multiplex) Monoklonaalinen gammapatia Virtsan ja seerumin elektroforeesi ja immunofiksaatio Amyloidoosi Aksonaalinen Yleensä sensorinen, autonomisen hermoston oireet mahdollisia Multippeli myelooma Sekamuotoinen Aksonivaurio dominoi Osteoskleroottinen myelooma Demyelinoiva IgM MGUS Demyelinoiva Yleisin MGUS, maligniteetin riski, jos yli 1,5 g/dl MAG-, sulfatidi-, Gangliosidivsta-aine IgG tai IgA MGUS Sekamutoinen Yleensä demyelinoiva PERINNÖLLINEN Molekyyligeneettiset tutkimukset CMT1 Demyelinoiva PMP22 duplikaatio n. 70 % tapauksista PMP22 CMT2 Aksonaalinen Etiologia heterogeeninen GDAP1-geenin mutaatio H123R n. 14 % tapauksista CMTX Sekamuotoinen Connexin 32 Haurashermo-oireyhtymä, HNPP Demyelinoiva PMP22-deleetio n. 85 % tapauksista Ohimeneviä mononeuropatioita, erityisesti n. peroneus, ulnaris PMP22 Gelsoliini-amyloidoosi Sensorinen Sarveiskalvon dystrofia, ihon paksuuntuminen, cutis laxa, kasvohermohalvaus TTR-amyloidoosi Sensorinen Autonomisen hermoston vaurio, monielinvaurio Transtyretiini Gelsoliinigeenin suomalainen valtamutaatio G654A TOKSINEN Alkoholi Aksonaalinen Sensorimotorinen Desialotransferriini (CDT), ALAT, ASAT, GT B 6 -vitamiini Aksonaalinen Yleensä sensorinen B 6 -vitamiinimääritys Syöpälääkkeet (mm. platinayhdisteet, Sensorinen Yleensä aksonaalinen ja sensorisvoittoinen taksaanit, vinka- alkaloidit, bortetsomibi) Metronidatsoli Aksonaalinen Yleensä sensorinen Amiodaroni Sekamuotoinen Yleensä aksonaalinen Nitrofurantoiini Aksonaalinen Sensomotorinen MGUS, merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia CMT, Charcot-Marie-Tooth neuropatia, eli hereditaarinen sensomotorinen neuropatia B 12 -TC2, transkobalamiini II:een sitoutunut B 12 -vitamiini MAG, myeliiniin assosioituva glykoproteiini, vasta-aineet PMP22, peripheral myelin protein

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Laaksonen S, Falck B. Polyneuropatiat. Kirjassa: Partanen J, Falck B, Hasan J ym. toim. Kliininen neuro fysiologia, 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2006: Singleton JR, Smith AG. The diabetic neuropathies: practical and rational therapy. Semin Neurol 2012;32: Haanpää M. Kivuliaan diabeettisen polyneuropatian hoito. Duodecim 2014;130: Metso S. Miten tunnistan ja hoidan diabeetikon perifeerisen neuro patian? Suom Lääkäril 2011;66: Hasan J, Kutvonen O. Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Duodecim 2008;124: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Diabetesliiton lääkärineuvoston, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Diabeetikon jalkaongelmat. Käypä hoito suositus. Duodecim Mauerman ML, Burns TM. The evaluation of chronic axonal polyneuropathies. Semin Neurol 2008;28: Manji H. Toxic neuropathy. Curr Opin Neurol 2011;24: Weimer LH, Sachdev N. Update on medication-induced peripheral neuropathy. Curr Neurol Neurosci Rep 2009;9: Pettersson T, Valanne L, Hietaharju A. Systeemisten sidekudossairauksien neurologiset ilmentymät. Suom Lääkäril 2009;64: Oksi J, Seppälä IJT, Hytönen J. Lymen borrelioosin diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2008;124: Kyläniemi M, Haapasalo H, Hietaharju A, Peltola J. Parane o plastiset neurologiset oireyhtymät. Duodecim 2002;118: Adams D, Lozeron P, Lacroix C. Amyloid neuropathies. Curr Opin Neurol 2012;5: Devigili G, Tugnoli V, Penza P ym. The diagnostic criteria for small fibre neuropathy: from symptoms to neuropathology. Brain 2008;131: Färkkilä M. Akuutit polyradikuliitit Guillain-Barrén oireyhtymä, akuutti idiopaattinen polyradikuliitti. Kirjassa: Elovaara I, Pirttilä T, Färkkilä M, Hietaharju A, toim. Kliininen neuroimmunologia, 1. painos. Helsinki: Yliopistopaino 2006; Hietaharju A. Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito. Duodecim 2007;123: Saperstein DS. Chronic acquired demyelinating polyneuropathies. Semin Neurol 2008;28: Skre H. Genetic and clinical aspects of Charcot-Marie-Tooth s disease. Clin Genet 1974;6: Pareyson D. Differential diagnosis of Charcot-Marie-Tooth disease and related neuropathies. Neurol Sci 2004;25: asento tunnon häiriöitä, erityisesti pidemmälle edenneessä taudissa tai ohutsäieneuropatiassa. Lihasatrofia ilmaantuu jalkaterän pikkulihaksiin ja etenevästi säären etuosan sekä pohkeen lihaksiin. Sääriluun harja korostuu. Joskus voi olla kliinisesti vaikea erottaa neurogeenista lihasheikkoutta distaalisesta myopatiasta. Neurogeenisissa taudeissa jalkaterän päällä varpaan ekstensiosta huolehtiva extensor digitorum brevis -lihas usein surkastuu, kun taas myopatioissa se tavallisesti säästyy. Distaalinen lihassurkastuma voi johtaa jalkaholvin korostumiseen (pes cavus) ja ns. vasaravarpaiden muodostumiseen sekä riippunilkkaan. Oireiden edetessä yläraajoihin mm. kämmenten pikkulihakset atrofioituvat ja hienomotoriikka muuttuu kömpelöksi (kuva 1). Kävellessä jalkaterät voivat läpsähtää ja tasapaino tuntuu huteralta erityisesti epätasaisessa maastossa ja hämärässä. Akillesheijasteet vaimenevat tai sammuvat. Somatosensoriikka tutkitaan ylä- ja alaraajojen alueelta ja verrataan löydöksiä ääri- sekä kuva 1. tyvi osien kesken. Tutkimuksessa huomioidaan kosketus- ja terävätunto (esim. pumpuli- ja puutikku), värinätunto ja kylmä-kuumatunto (3). Monofilamenttikoe on avoterveydenhuollossa käyttökelpoinen lisätutkimus (4). Diagnostiikassa kliininen tutkimus on ensisijainen, mutta elektroneuromyografia (ENMG) -tutkimusta käytetään varmistamaan kliininen diagnoosi ja selvittämään polyneuropatian tyyppi (demyelinoiva vai aksonaalinen), jakauma ja aktiivisuus (5). Kivuliasta neuropatiaa selvitet täessä paksujen hermosäikeiden toimintaa tutkivan ENMG:n tulos saattaa olla normaali sensoristen säikeidenkin osalta. On tärkeää ottaa huomioon, että ohuiden säikeiden toimintaa varten on olemassa erityinen kliinisneurofysiologinen tutkimus, tuntokynnysmittaus, jolla voidaan arvioida näiden hermosäikeiden toimintaa. Ohutsäieneuropatian diagnostiikassa käytetään myös ihonäytteen immunohisto kemiallista tutkimusta (PGP9.5.- värjäys). Sen avulla voidaan arvioida intraepidermaalisten ohuiden hermosäikeiden tiheyttä, Perinnöllisiä motorispainotteisia neuropatioita (Charcot-Marie-Tooth, CMT) sairastavien potilaiden käsi- ja jalkalöydöksiä. A. CMT2-tautia sairastavan potilaan säärten atrofia ja jalkaterän nostoheikkous. Sääriluun harja näkyy korostuneena. B. CMT1-tautia sairastavan suvun jalkaterät, joissa tyypilliset vasaravarpaat ja osalla korkea jalkaholvi. C. E. CMT2-potilaan voimakas käsien pikkulihasten ja säärten atrofia, deformiteetit. 3071

4 KATSAUS kuvio 1. Polyneuropatiapotilaan tutkimusstrategia jaoteltuna neuropatiatyypin mukaan. Polyneuropatiaepäily laboratoriokokeet: vähintään PVK, La, fb-gluc, TSH, B 12 -vitamiini Poikkeava tulos, tiedossa oleva syy (esim. alkoholismi): Syynmukainen hoito Normaalit seulontatulokset teetä ENMG Aksonaalinen PNP Demyelinoiva PNP Sekatyyppinen PNP Normaali ENMG Syitä mm. DM, toksiset tekijät, kilpirauhasen vajaatoiminta, perinnöllinen syy, vaskuliitti Tutki: ANA, ANCA, RF, S-elektroforeesi, Borreliavasta-aineet, HIV Sukutiedot, lääkehistoria Perinnöllinen neuropatia Molekyyligeneettiset tutkimukset Subakuutti tai krooninen CIDP tai akuutti Guillain-Barré-oireyhtymä Tee selkäydinnestetutkimus Tee demyelnoivan PNP:n tutkimukset, jos jää negatiiviseksi, tee aksonaalisen PNP:n tutkimukset Seuranta ja tarvittaessa tutkimusten uusiminen, harkitse tavallisten syiden poissulkua Jos sensorinen, mieti ohutsäieneuropatian tutkimuksia Jos syy edelleen auki, mieti mm. paraneoplastista syytä, geneettisiä tutkimuksia Jos syy edelleen epäselvä, harkitse hermobiopsiaa 20 Acsadi AS, Michael E, Krajewski K, Lewis RA. Electrophysiologic criteria defining Charcot-Marie- Tooth disease with intermediate conduction velocities. Neurology 2004;62(suppl 5):A Rossor AM, Polke JM, Houlden H, Reilly MM. Clinical implications of genetic advances in Charcot Marie- Tooth disease. Nat Rev Neurol 2013;9: Attal N, Cruccu G, Baron R, ym. European Federation of Neurological Societies. EFNS guidelines on the pharmacological treatment of neuropathic pain: 2010 revision. Eur J Neurol 2010;17:1113 e88. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Johanna Palmio: apurahat (Maire Taposen säätiö), luentopalkkio (Orion Pharma), matka-, majoitus tai kokouskulut (Genzyme). Mari Auranen: apurahat ( Lihastautien tutkimussäätiö, Maire Taposen säätiö), matka-, majoitus tai kokouskulut (Biogen Idec, Pfizer, CSL Behring), osallistuminen kliiniseen lääketutkimukseen (CLS Behring). joka on ohutsäiepolyneuropatiassa harventunut. Tietyissä sairauksissa näiden hermosäikeiden vaurio on osoitettavissa ennen paksujen säikeiden vauriota ja ENMG-tutkimuksen poikkeavaa tulosta. Autonomisen hermoston toimintahäiriöstä voi aiheutua mm. ortostatismia, suolisto-oireita ja erektiohäiriötä, ja autonomisen hermoston tutkimusta voidaan käyttää tässä apuna. Kuviossa 1 on esitetty polyneuropatian tutkimusstrategia neurofysiologisen luokittelun mukaisesti. Tiettyihin perussairauksiin liittyvät ääreishermosto-oireet voivat osittain korjautuakin, kun oikeanlainen hoito aloitetaan. Tällainen on esim. B 12 -vitamiinin puutoksen aiheuttama neuropatiaoireisto. Kuitenkin perusteelliset tutkimukset mukaan lukien ENMG ovat paikallaan, mikäli potilaan oireissa on piirteitä, jotka eivät selity ainoastaan perussairauteen liittyvällä todennäköisellä polyneuropatialla. Sensorispainotteiset neuropatiat Vaikka ENMG-tutkimus osoittaa tavallisessa polyneuropatiassa sekä sensoristen että motoristen hermosäikeiden samanaikaista vauriota, on potilaan vahvemmin kokema oire yleensä sensorispainotteinen. Lihasheikkous ja -atrofia tulevat kliiniseen kuvaan myöhemmin taudin edetessä. Sensorista ja sensomotorista neuropatiaa aiheuttavat monet metaboliset ja toksiset tilat, B 12 -vitamiinin puutos ja esim. hypotyreoosi. Diabeettinen neuropatia Diabetes on yleisin polyneuropatian aiheuttaja länsimaissa. Diabetekseen liittyvä neuropatia voi ilmentyä sensorisissa, sensomotorisissa ja/ tai autonomisissa hermoissa. Neuropatia lisää merkittävästi diabetespotilaiden sairastavuutta ja kuolleisuutta lihavuuden ja dyslipidemian ohella. Taudin patofysiologiana pidetään metabolisten tekijöiden aiheuttamaa suoraa aksonivauriota sekä endoteelivaurion ja mikrovaskulaarisen toimintahäiriön aiheuttamaa hermojen iskemiaa (2). Neuropaattisen kivun ja alaraajojen tunnottomuuden johdosta potilailla on suurentunut jalkavammojen, kroonisten haavaumien ja Charcot n jalan kehittymisen riski (6). 3072

5 tieteessä Polyneuropatioista vajaan neljänneksen etiologia jää laajoistakin tutkimuksista huolimatta selvittämättä. Muita metabolisia häiriöitä Jopa 40 %:lla hypotyreoosia sairastavista potilaista todetaan distaaliseen, symmetriseen polyneuropatiaan sopivia oireita. Osalla nähdään ENMG:ssa lähinnä aksonaaliseen neuropatiaan sopivat löydökset. Sensorisia ja neuropaattisia oireita yleisempiä ovat hypotyreoosiin liittyvä myopatia ja lihasheikkous. B 12 -vitamiinin puutostilaan voi liittyä poikkeuksellisesti käsistä tai yhtä aikaa käsistä ja jaloista alkava sensorinen, mutta ei yleensä kovin kivulias, oireisto. B 12 -vitamiinin puutoksesta johtuva keskushermoston myelopatia voi aiheuttaa samankaltaisia oireita (7). Uremiaan liittyvä neuropatia on nykyään munuaisten vajaatoiminnan parantuneen hoidon ansiosta varsin harvinainen. Metabolisissa sairauksissa hyvä perustaudin hoito saattaa seurannassa osittain parantaa neuropaattisia oireita ja korjata neurofysiologisia löydöksiä. Alkoholineuropatia Yli puolella alkoholiriippuvaisista esiintyy aksonaalista neuropatiaa, joka voi olla sensorisen, motorisen tai autonomisen hermoston neuropatiaa. Etiologisesta tekijästä on kiistelty, mutta alkoholineuropatiaa pidetään tavallisimpana toksisista neuropatioista, ja etanolin suoraa toksista vaikutusta ääreishermoihin sen tärkeimpänä syynä (8). Alkoholineuropatia aiheuttaa hermokipua, polttelua ja tunnon heikkenemistä. Usein mukana on myopatian aiheuttamaa lihasten diffuusia surkastumista sekä mahdollisen pikkuaivoatrofian tuomaa lisähaittaa. Alkoholiriippuvaisilla on suurentunut riski sairastua muihin hermostoa vaurioittaviin ja neuropatiaa aiheuttaviin tiloihin. Tällaisia ovat esim. B 12 -vitamiinin ja tiamiinin puutostilat sekä diabetes, jotka hoidettavina tiloina on hyvä sulkea pois myös alkoholiriippuvaisilta. Huomioitavaa on, että alkoholismin tukihoidossa käytetty disulfiraami voi pitkäaikaiskäytössä aiheuttaa polyneuropatiaa. Muut toksiset syyt Lääkeaineiden ja muiden toksisten tekijöiden osuus polyneurapatian aiheuttajista on vain muutama prosentti, mutta se on tärkeä ja mahdollisesti estettävissä oleva tekijä. Liuottimien tai raskasmetallien aiheuttamat toksiset neuropatiat ovat hyvin harvinaisia, mutta huomioon otettavia, pääasiassa ammatillisena altistumisena. Usein altistuneella on muita oireita, kuten keskushermoston, suoliston tai hengityselimistön oireita. Anamneesin merkitys korostuu taustatekijöiden arvioinnissa. Monet lääke aineet on yhdistetty neuropatiaan, mutta osan kohdalla yh teys on jäänyt epävarmaksi. Käytännössä yleisin lääkeryhmä, johon liittyy suurentunut riski neuropatian kehittymiselle, on sytostaatit (9). Yleissairaudet Reumatauteihin voi liittyä neuropatiaa (10). Jopa yli kolmasosalla Sjögrenin oireyhtymää sairastavista voi olla ääreishermosto-oireita, joista yleisin on distaalinen, puhdas sensorinen tai sekamuotoinen sensomotorinen, ensisijaisesti aksonaalinen neuropatia. Neuropatiaoireet voivat ilmaantua jo ennen limakalvooireita ja joskus harvoin myös subakuutisti. Borrelioosissa tavattavista ääreishermostooireista tavallisimmat ovat kasvohermojen vaurio, mutta polttelevaa kivuliasta radikuliittia tai harvinaisemmin kroonista sensorisin oirein ilmenevää polyneuropatiaa voi esiintyä (11). Muita yleissai rauksia on lueteltu taulukossa 1. Tartuntataudeista on syytä muistaa HIV sekä kuppa. Subakuutti ja immuunivälitteinen sensorinen neuropatia Tyypillisen polyneuropatian alku on hidas, ja potilaan on vaikea tarkkaan arvioida oireiden alkuajankohtaa. Jos raajojen sensoriset oireet alkavat nopeasti edeten, voi oireiston taustalla olla vakavampi häiriö. Ensisijaisesti on syytä kiinnittää huomio paraneoplastisiin tiloihin, mutta myös esim. vaskuliitti (hermobiopsian merkitys), joko isoloituna tai systeemitautiin liittyneenä, voi ilmetä kivuliaana, sensorisena oireena. Neuropatiaoireet voivat edeltää varsinaisen tuumorin toteamista, ja pahanlaatuinen kasvain on syytä pitää mielessä, jos potilas on yli 60-vuotias ja hänellä on yläraaja-alkuinen sub aktuutti sensoristen hermojen tauti (12). Pienisoluinen keuhkosyöpä ja siihen liittyvät vasta-aineet (anti-hu), adenokarsinooma tai lymfooma ovat tavallisimpia. Paraproteinemiaan liittyvä neuropatia käsitellään alla ensisijaisesti motorisin oirein ilmenevänä, mutta myös se voi oireilla sensorispainotteisena. Hematologinen sairaus (multippeli myelooma tai M-komponentti) tai perinnöllinen alttius (gelsoliiniamyloidoosi, transtyretiiniamyloidoosi) voi aiheuttaa amyloidin kertymistä kudok- 3073

6 KATSAUS Tavallisin ensimmäinen oire on alaraajojen ääreisosista alkava puutuminen. siin ja etenevän ohutsäie-, autonomisen ja/tai sensorisvoittoisen aksonaalisen neuropatian. Potilaalla on usein merkkejä monielinvauriosta, jota silmällä pitäen tutkitaan glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus (egfr), virtsan proteiinieritys, EKG ja B-tyypin natriureettisen peptidin (pro-bnp) pitoisuus. Etenevä kliininen oireisto on aihe edetä hermobiopsiaan, ja amyloidoosiepäilyssä hermon, subkutisrasvan tai muun kohdekudoksen amyloidivärjäykseen, sekä positiivisessa löydöksessä myös amyloidin tyypitykseen (13). Ohutsäieneuropatia Kipu-, kylmä- ja lämpöaistimuksia välittävät ohuet tuntohermot, jotka vaurioituvat ohutsäieneuropatiassa, mutta ovat usein osana paksujen säikeiden polyneuropatiaa. Puhtaan ohutsäienuropatian esiintyvyydestä ei ole tarkkoja lukuja tiedossa. Oireina ovat kuumotus, polttelu, kylmääminen ja kiputuntemukset, kuten myös autonomisen hermoston oireet. Ohutsäieneuropatian puhdasta muotoa sairastavilla ei esiinny lihasheikkoutta tai atrofiaa, eivätkä jänneheijasteet heikkene. Ylivoimaisesti yleisin syy on diabetes tai heikentynyt glukoosinsieto, mutta ohutsäieneuropatia voi liittyä autoimmuunitauteihin (erityisesti sidekudossairauksiin) tai esim. hypotyreoosiin. Myös ohutsäieneuropatian taustalla voi olla geneettinen syy (esim. Fabryn tauti, perinnöllinen amyloidoosi). Kattavista etiologisista tutkimuksista huolimatta noin 40 % ohutsäieneuropatioista jää idiopaattisiksi (14). ENMG-tutkimuksen tulos on normaali, joten kliinisen epäilyn lisäksi diagnostiikassa käytetään vibraatio- ja tuntokynnysmittauksia ja/tai ihobiopsiaa. Osalla potilaista neuropatia muuttuu ajan myötä sekatyyppiseksi, eli mukaan tulee paksujen säikeiden neuropatia. Ensisijaisesti motorisin oirein ilmenevä neuropatia Osalla neuropatiapotilaista oireet painottuvat enemmän lihasheikkouteen ja lihasten surkastumiseen, faskikulaatio- ja kramppioireisiin kuin sensorisiin häiriöihin, vaikka ENMG:ssä ja kliinisessä tutkimuksessa todetaan molempien hermosäikeiden vauriota. Motorispainotteisissa neuropatioissa taustalla on usein hankittu immunologinen demyelinoiva neuropatia tai perinnöllinen demyelinoiva tai aksonaalinen neuropatia. Demyelinoivien neuropatioiden diagnostiikassa tarvitaan lisätutkimuksena mm. aivo-selkäydinnesteen proteiinipitoisuuden määrittämistä mahdollisten immunologisten hoitojen suunnittelua ajatellen. Toisaalta perinnöllistä tautia epäiltäessä edetään geneettisen etiologian selvittämiseen ja kliinisen genetiikan yksikön konsultointiin. Immuunivälitteiset motorispainotteiset neuropatiat Tähän ryhmään kuuluvat perinteisesti akuutti polyradikuliitti, krooninen inflammatorinen demyelinoiva polyneuropatia (CIDP), multifokaalinen motorinen neuropatia (MMN) ja paraproteinemioihin liittyvät neuropatiat. Myös vaskuliittineuropatiat ovat immuunivälitteisiä tauteja. Nämä neuropatiat ovat pääasiassa demyelinoivia, mutta aksonaaliset ja sensorispainotteiset taudit ovat myös mahdollisia. Demyelinoivissa neuropatioissa tulehdusreaktion kohdekudoksena on perifeerinen myeliini. Veri-hermoesteen toiminnan häiriintyminen ja aktivoituneiden T-solujen ja vasta-aineiden pääseminen esteen läpi ääreishermostoon johtaa makrofagivälitteiseen myeliinin ja vakavammissa tautimuodoissa myös aksonin vaurioitumiseen (15). Immuunivälitteisten neuropatioiden taudinkulku voi olla nopeasti etenevä, portaittaisesti relapsoiva, tasaisesti heikkenevä, tai pysyä oikeanlaisella lääkityksellä remissiossa. Guillain-Barrén oireyhtymässä (GBS) eli akuutissa polyradikuliitissa oirekuvana on alaraajoista alkava, 1 4 viikon aikana etenevä lihasheikkous sekä heikentyneet tai tyypillisesti sammuneet alaraajaheijasteet. Myös aivohermooireita, yleisimmin tois- tai molemminpuolinen kasvohermohalvaus, voi esiintyä. Lihasheikkouden lisäksi potilailla on raajojen sensorisia oireita, kuten kipua ja puutumista. Tässäkin taudissa on useampia alatyyppejä, joista demyelinoiva polyradikuliitti (AIDP, autoimmuuni demyelinoiva polyneuropatia) on selvästi tavallisin. Guillain-Barrén oireyhtymän ilmaantuvuus vaihtelee 1,0 2,0/ asukasta ja se voi esiintyä missä iässä tahansa. Osalla potilaista on ollut edeltävästi joko hengitysteiden tai maha- suolikanavan infektio, ja erityisesti Mycoplasma pneumoniae, CMV, EBV tai Campylobacter jejuni -infektioiden on todettu altistavan Guillain-Barrén oireyhtymälle. Diagnostiikan apuna käytetään kliinisen kuvan ohella 3074

7 tieteessä Perinnöllisen polyneuropatian tunnistamisen avulla pystytään tarjoamaan potilaalle ja hänen suvulleen tarkka diagnoosi sekä perinnöllisyysneuvontaa. likvorin suurentunutta proteiinipitoisuutta, lannerangan magneettikuvassa havaittavaa hermojuurten tehostumista varjoaineella sekä suurentuneita gangliosidivasta-ainetittereitä. Potilaat kuuluvat päivystyksellisesti sairaalahoitoon nopeastikin kehittyvän mahdollisen hengitysvajauksen vuoksi. Hoitona käytetään laskimonsisäistä immunoglobuliinihoitoa, tai jos oire etenee nopeasti, plasmanvaihtoa (16). Krooninen inflammatorinen demyelinoiva polyneuropatia alkaa muihin neuropatioihin verrattuna epätyypilliseen tapaan raajojen tyvija kärkiosista, ja määritelmän mukaisesti oireet kehittyvät vähintään kaksi kuukautta (17). Lievempiä sensorisia oireita voi esiintyä, ja erityisesti asennon ylläpitämiseen liittyvät häiriöt aiheuttavat hankalaakin tasapaino-ongelmaa. Uusia tautitapauksia ilmaantuu vähemmän kuin Guillain-Barrén oireyhtymän noin 0,15/ , mutta se on mahdollisesti alidiagnosoitu. Tauti alkaa keskimäärin ikävuoden tienoilla, eikä samanlaista yhteyttä edeltävään infektioon ole osoitettu kuin Guillain-Barrén oireyhtymässä. Krooninen inflammatorinen demyelinoiva polyneuropatia voi oireilla aaltomaisesti tai edetä kroonisesti, ja vaste immunologisiin hoitoihin vaihtelee, erityisesti harvinaisempien alatyyppien kohdalla (16). Edellä mainittuja tautitiloja harvinaisemman multifokaalisen motorisen neuropatian oireena on epäsymmetrinen yläraajojen distaalisesti painottunut lihasheikkous ja -atrofia, jonka oireistoon eivät kuulu sensoriset oireet tai löydökset. ENMG:ssä näkyy joko demyelinaatioon tai aksonivaurioon sopivia muutoksia ja johtumiskatkoksia. Sairauden kulku on hidas, refleksit ovat vaimeat tai sammuneet, faskikulaatioita ja lihaskramppeja on yleisesti. Tyypillinen potilas on vuotias mies (16) %:lla on seerumissa IgM-luokan gangliosidi GM1 -autovasta-aineita (17). Neuropatia voi liittyä sekä merkitykseltään epäselvään monoklonaaliseen gammapatiaan (MGUS) että pahanlaatuisiin paraproteinemioihin, jonka vuoksi seerumin proteiinien elektroforeesi kannattaa epäselvissä polyneuropatioissa määrittää. Erityisesti IgM-paraproteinemiaan, jossa paraproteiini koostuu anti-mag-vastaaineista, liittyy lisääntynyt neuropatiariski. IgM- MGUS-neuropatiat ja osa IgG-MGUS-sairauteen liittyvistä neuropatioista on demyelinoivia, hitaasti eteneviä, distaalisesti painottuneita sensorisia tai sensomotorisia tiloja (17). Erotusdiagnostiikka kroonisen inflammatorisen demyelinoivan polyneuropatian kanssa on tärkeää. Muita motorista neuropatiaa aiheuttavia tekijöitä Osa lääkeaineista voi aiheuttaa motorista aksonaalista tai demyelinoivaa neuropatiaa (dapsoni, misprostoli, klorokiini, takrolimuusi). Joillekin tehohoitopotilaille kehittyy kriittisesti sairaan neuropatia, jossa usein on mukana myopatia. Potilaalla todetaan lihasheikkoutta ja tuntohäiriöitä, jotka ilmenevät tyypillisesti respiraattorista vieroittamisen ongelmana ja kuntoutumisen hidastumisena. Klassiset lyijymyrkytyksen oireet alkavat käsien ojentajapuolelta etenevänä lihasheikkoutena. Lyijyaltistus voi aiheuttaa myös distaalisesti painottunutta sensomotorista neuropatiaa. Perinnölliset neuropatiat Perinnölliset polyneuropatiat (hereditaarinen motosensorinen neuropatia, HMSN, eli Charcot- Marie-Tooth, CMT) ovat yleisimpiä perinnöllisiä sairauksia, joiden esiintyvyys on noin 1/2 500 henkilöä kohden (18). CMT-tautien taustalla ovat geenivirheet joko autosomeissa, X-kromosomissa tai mitokondrion DNA:ssa. Neuropatia voi olla synnynnäinen tai alkaa vasta myöhemmin aikuisiällä. Perinnöllisen polyneuropatian tunnistaminen on tärkeää, sillä sen avulla pystytään tarjoamaan potilaalle ja hänen suvulleen tarkka diagnoosi sekä perinnöllisyysneuvontaa. Neurofysiologisesti periytyvät polyneuropatiat on perinteisesti luokiteltu kahteen päätyyppiin. Demyelinoivassa CMT1-sairaudessa hermojen johtonopeudet ovat hidastuneet (< 38 m/s), kun aksonaalisessa CMT2- sairaudessa johtonopeudet ovat normaalin rajoissa, mutta vasteiden amplitudit ovat huomattavasti pienentyneet (19). Myös ns. välimuotoinen (intermediate) CMT (johtonopeudet m/s) tunnetaan. Se ei neurofysiologisesti sovi kumpaankaan edellä mainituista ryhmistä (20). Demyelinoiva ja aksonaalinen neuropatia eroavat myös neuropatologisesti: CMT1:ssä on etenevää myelinoitujen hermosäikeiden määrän vähentymistä ja sipulinkuorimuodostelmia, CMT2:n tyypillinen löydös on perifeeristen säikeiden de- ja regeneraatio sekä hermosäiekato (taulukko 1). Perinnöllisen neuropatian tunnistaminen ei välttämättä ole helppoa, varsinkaan jos suvussa 3075

8 KATSAUS ei selkeästi ole muita sitä sairastavia. CMT2 voi edetä hitaasti ja alkaa vasta myöhemmällä iällä. Perinnöllisen polyneuropatian oireet voidaan virheellisesti diagnosoida esimerkiksi fibromyalgiaksi, nivelartroosiksi tai lannerangan kulumamuutoksiksi, mikäli ENMG-tutkimusta ei ole tehty. Perinnölliselle neuropatialle tunnusomaisia piirteitä ovat mm. oireiden alkaminen jo lapsuudessa tai nuoruusiällä, hidas eteneminen, jalkaterän virheasennot (esim. pes cavus ja vasaravarpaat) ja sensoristen oireiden puuttuminen, vaikka neurofysiologisesti nähdään selkeä sensoristen säikeiden vaurio. ENMG on, varsinkin demyelinoivassa CMT1:ssä, yleensä patognomoninen osoittaen symmetrisen hermojohtumisnopeuden hidastumisen erotuksena akuutille tai krooniselle tulehdukselliselle neuropatialle, jossa muutokset esiintyvät yleensä epätasaisesti. Kehittyneet molekyyligeneettiset tekniikat (uuden sukupolven eksomisekvensointi, NGS, next generation sequencing) ovat mahdollistaneet uusien geenien tunnistamisen ja laajentaneet ymmärrystämme perinnöllisen polyneuropatian etiopatogeneesista (taulukko 1). Saataville on tullut räätälöityjä geenipaneelitutkimuksia. Käynnissä olevan tutkimuksen puitteissa on mahdollista analysoida noin 160 polyneuropatiaan liitettyä geeniä (HY, molekyylineurologian tutkimusohjelma). On arvioitu, että koko eksomin sekvensointitekniikat saattavat kustannustehokkaina keinoina kuitenkin syrjäyttää kohdennetut paneelitutkimukset (21). Hoito ja kuntoutus Polyneuropatiaa aiheuttavan taustasyyn paras mahdollinen hoito tai altisteen välttäminen ovat ensisijaista hoitoa myös neuropatiaoireisiin. Joskus kuitenkin oireet voivat jäädä pysyviksi, vaikka taustalla oleva syy saadaan hoidettua (esim. B 12 -vitamiinin korvaushoito). Hyvä sokeri tasapaino yhdessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hoidon kanssa voivat ainakin pysäyttää neuropatiaoireiden etenemisen. Alkoholin liikakäyttöä on kaikkien polyneuropatiapotilaiden syytä välttää. Immunologisten hoitojen mahdollisuutta arvioidaan aina, jos epäillään immunologista taustaa. Diagnoosin mukaisia hoitovaihtoehtoja on kuvattu kotimaisessa katsausartikkelissa (16). Neuropaattisen kivun, erityisesti diabeettisen neuropatian, hoidosta on melko tuore eurooppalainen suositus (22). Ensilinjan lääkkeinä käytetään trisyklisiä masennuslääkkeitä, duloksetiinia, venlafaksiinia ja gabapentiiniä tai pregabaliinia (3). Useimmat potilaat, joilla on selvää distaalista lihasheikkoutta, hyötyvät peroneustuesta. Fysioterapialla sekä lihas- ja tasapainoharjoitteilla on saatu myönteisiä tuloksia liikkumisen varmentumiseen. Kliinisen genetiikan yksikön konsultaatiota suositellaan perinnöllisissä polyneuropatioissa. Lopuksi Polyneuropatian oirekuva ja etiologisten tekijöiden moninaisuus on hyvä tunnistaa. Perussyyn hakeminen tapahtuu ainakin alkuvaiheessa perusterveydenhuollossa. Jos syy ei ole selvillä anamneesin ja ensilinjan tutkimusten jälkeen, on hyvä harkita neurologin konsultaatiota harvinaisempien syiden ja mahdollisesti hoidettavien tilojen löytämiseksi. Nopeasti ilmaantuneiden, etenevien neuropatiaoireiden taustalta kannattaa epäillä epätavallisempia syitä, esimerkiksi vaskuliittia tai paraneoplasiaa. Selvästi motorispainotteinen neuropatia vaatii yleensä tarkempia tutkimuksia mm. demyelinoivan tai perinnöllisen neuropatian mahdollisuuden vuoksi. Tyypillinen polyneuropatiapotilas pärjää kuitenkin yleensä hitaasti etenevän oireen kanssa, kunhan riittävä oireenmukainen lääkitys ja kuntoutustarve on huomioitu. n English summary > in english Polyneuropathy from symptoms to specific diagnosis 3076

9 tieteessä english summary Johanna Palmio M.D., Ph.D., Docent Tampere University Hospital, Department of Neurology University of Tampere Mari Auranen M.D., Ph.D., Docent Helsinki University Central Hospital, Department of Neurology University of Helsinki, Research Programme of Molecular Neurology Polyneuropathy from symptoms to specific diagnosis Peripheral nervous system disease (polyneuropathy) can be caused by several different factors, the most prevalent being diabetes, vitamin B12 deficiency and excessive alcohol consumption. Apart from clinical examination the diagnosis involves neurophysiological studies by which polyneuropathy can be classified as either axonal, demyelinating or mixed acute or chronic and by which the nerves involved (sensory, motor, thin and thick fibres, or autonomic fibres) can be determined. In addition to the aforementioned diseases, the factors behind polyneuropathy are diverse and should be considered based on the clinical picture. The investigations should aim towards specific diagnosis since in some cases the symptoms can be improved by certain treatments. Hereditary polyneuropathies are an evolving disease category and so family history should be taken into account. In mixed polyneuropathy, the phenotype consists of sensory and motor symptoms beginning distally in the legs. Several drugs can be used to treat these sensory symptoms but in most cases the patients will develop gradually progressive lower-leg muscle weakness and a need for walking aids. 3076a

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

NEUROPATIOIDEN ETIOLOGIA KARTOITTAVA RETROSPEKTIIVINEN TUTKIMUS TAYS:N NEUROLOGIAN POLIKLINIKASSA VUOSINA 2006 2010

NEUROPATIOIDEN ETIOLOGIA KARTOITTAVA RETROSPEKTIIVINEN TUTKIMUS TAYS:N NEUROLOGIAN POLIKLINIKASSA VUOSINA 2006 2010 NEUROPATIOIDEN ETIOLOGIA KARTOITTAVA RETROSPEKTIIVINEN TUTKIMUS TAYS:N NEUROLOGIAN POLIKLINIKASSA VUOSINA 2006 2010 LK Sakari Korhonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito

Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito Näin hoidan Aki Hietaharju Immuunivälitteisten neuropatioiden hoito Immuunivälitteiset neuropatiat ovat ääreishermoston sairauksia, joihin on olemassa spesifinen hoito. Guillain Barrén polyradikuliitin

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Neuromuskulaarisairauksiin luetaan varsin laaja. Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut. lääketiede. Katsausartikkeli.

Neuromuskulaarisairauksiin luetaan varsin laaja. Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut. lääketiede. Katsausartikkeli. Katsausartikkeli Mari Korpela, Mervi Löfberg, Helena Pihko, Tuula Lönnqvist, Anders Paetau, Tapani Salmi, Antti Lamminen, Tuula Kock, Sari Kiuru-Enari Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen

Lisätiedot

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta?

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Näin tutkin Joel Hasan ja Olli Kutvonen Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Elektroneuromyografia eli ENMG on yleis- ja työterveyslääkärin tai avohoidossa toimivan erikoislääkärin työkalu

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Signaaleihin perustuvat PRACin suositukset valmistetietojen päivittämistä varten

Signaaleihin perustuvat PRACin suositukset valmistetietojen päivittämistä varten 22. tammikuuta 2015 EMA/PRAC/63328/2015 Lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitea (PRAC) Signaaleihin perustuvat PRACin suositukset valmistetietojen päivittämistä varten Hyväksytty 6. 9. tammikuuta 2015

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN LABORATORIOLÄÄKETIEDE 2014 AARO MIETTINEN BAKTERIOLOGIAN JA IMMUNOLOGIAN OSASTO, HAARTMAN-INSTITUUTTI, HY Mikä tutkimus on tärkeä? - Tärkeä diagnostiikassa,

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Multifokaalinen motorinen neuropatia

Multifokaalinen motorinen neuropatia Katsaus Multifokaalinen motorinen neuropatia Jari Honkaniemi, Kari Hirvonen, Bjarne Udd, Ulla Lehto, Veli Ala-Hurula, Virpi Oksanen, Riitta Ylä-Sahra, Aki Hietaharju ja Jukka Peltola on harvinainen, motorisia

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA Korkeaniemi Ilpo Syventävien opintojen tutkielma Neurologian laitos/oulun yliopisto Lokakuu 2013 Ohjaaja: neur.el. Ansakorpi Hanna Parestesiat ovat

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia)

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015 LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) 1 Elektroneuromyografia (ENMG) HERMOVAURIOTYYPIT Motorinen johtumisnopeusmittaus lihas

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka Esityksen sisältö Riskiluokitus ja sen tekeminen Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä? Miten diabeetikon

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP)) P7_TA(0)008 EU:n diabetesepidemian torjuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma. maaliskuuta 0 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (0/9(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Kriittisesti sairaalla potilaalla ilmenevä lihasheikkous

Kriittisesti sairaalla potilaalla ilmenevä lihasheikkous Katsaus Tapani Salmi Kriittisesti sairaan potilaan neuropatia ilmenee useimmiten lihasheikkoutena, vaikeutena selvitä tehohoidossa ilman respiraattoria ja raajojen velttohalvauksena. Perussairauden sekä

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15 18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija

Lisätiedot