VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS /2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS /2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S

2 Julkaisija Valtiovarainministeriö Kustantaja Edita Publishing Oy Tilaukset Edita Publishing Oy PL 800, EDITA vaihde Asiakaspalvelut: puh faksi Edita-kirjakauppa Helsingissä: Annankatu 44 puh VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Puhelintiedustelut (09) Taitto Anne Valtonen ISSN ISBN (nid.) ISBN X (PDF) Edita Prima Oy HELSINKI 2006

3 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Tekijät Valtiovarainministeriö, tammikuu 2006 Kalle Reivilä Veli-Matti Lehtonen Julkaisun nimi VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS 2004 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta: -> Valtion työmarkkinalaitos Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Painopaikka ja -aika Budjettitalous Työvoimakustannukset Työaika VALTION TYÖMARKKINALAITOS, 3/2006 ISSN Sivuja 102 Edita Publishing Oy Edita Prima Oy, Helsinki 2006 ISBN Kieli Suomi Hinta 22 Tiivistelmä Valtion työmarkkinalaitos on tutkinut valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset ja työajan käytön vuodelta Tutkimus tehtiin nyt kahdeksannen kerran ja sillä on yli kolmenkymmenen vuoden perinteet. Kokonaistyövoimakustannukset vuonna 2004 olivat miljoonaa euroa. Vuoteen 2000 verrattuna työvoimakustannukset ovat nousseet käyvin hinnoin 15,5 prosenttia ja kiintein hinnoin 9,7 prosenttia. Kokonaistyövoimakustannuksista tehdyn työajan palkat olivat 62,1 % ja välilliset työvoimakustannukset 37,9 %. Sosiaaliturvamenojen osuus työvoimakustannuksista oli 19,4 %, välillisten palkkojen 16,8 % ja muiden välillisten kustannusten 1,7 %. Välilliset palkat ja muut välilliset kustannukset kasvoivat palkkasummaa nopeammin. Välillisten palkkojen kohdalla tämä johtuu lomaraha- ja vuosilomakustannusten kasvusta. Muiden välillisten kustannusten osuus on pysynyt kuitenkin suunnilleen samana kuin vuonna Sosiaaliturvan kustannusten osuus työvoimakustannuksista laski 0,9 prosenttiyksikköä. Kiintein hinnoin

4 laskettuna välilliset työvoimakustannukset yhteensä kasvoivat 8,6 prosenttia edelliseen tutkimusajankohtaan verrattuna. Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista oli 60,9 prosenttia. Keskimääräinen säännöllinen vuosityöaika vuonna 2004 oli valtion budjettitaloudessa tuntia, työpäivän pituus keskimäärin 7,36 tuntia ja työpäivien määrä 254. Vuonna 2004 oli 8 arkipyhää. Virastotyöaikaa noudattavilla keskimääräinen työpäivän pituus oli 7,25 tuntia ja säännöllinen vuosityöaika oli tuntia. Työajan käytön prosenttijakauma on pysynyt lähes samana vuoteen 2000 verrattuna. Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli 82,2 prosenttia ja koulutuksen ja muun ei tehdyn työajan osuus oli 17,8 %. Näin ollen palvelun tuottamiseen, joka vuonna 2004 vaati yhden henkilötyövuoden työpanoksen, tarvittiin 1,22 henkilöä.

5 PRESENTATIONSBLAD Utgivare och datum Finansministeriet, januari 2006 Författare Publikationens titel Publikationens andra versioner Kalle Reivilä Veli-Matti Lehtonen UNDERSÖKNING OM STATENS ARBETSKRAFTSKOSTNADER 2004 Publikationen är tillgänglig på finska på Internet: -> Valtion työmarkkinalaitos Nyckelord Publikationsserie och nummer Statsekonomi Arbetskraftskostnader Arbetstid STATENS ARBETSMARKNADSVERK, 3/2006 Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution Tryckeri/ tryckningsort och -år ISSN Sidor 102 Edita Publishing Oy Edita Prima Oy, Helsingfors 2006 ISBN Språk Finska Pris 22 Sammandrag Statens arbetsmarknadsverk har studerat arbetskraftskostnaderna och användningen av arbetstid inom statens budgetekonomi under år Studien gjordes nu för åttonde gången och den har traditioner sedan mer än trettio år tillbaka. År 2004 uppgick de totala arbetskraftkostnaderna till miljoner euro. I jämförelse med år 2000 har dessa kostnader räknat i gällande pris ökat med 15,5 procent och räknat i fasta priser var ökningen 9,7 procent. Löner för utförd arbetstid utgjorde 62,1 procent och indirekta arbetskraftskostnader utgjorde 37,9 procent av de totala arbetskraftskostnaderna. Socialskyddsutgifternas andel av arbetskraftskostnaderna var 19,4 procent, de indirekta lönernas andel var 16,8 procent och andelen övriga indirekta kostnader var 1,7 procent. De indirekta lönerna och andra indirekta kostnader ökade snabbare än lönesumman. I fråga om indirekta löner beror denna ökning på att kostnaderna för semesterpeng och årlig semester har stigit. Andelen övriga indirekta kostnader är dock ungefär de samma som år Socialskyddskostnadernas andel av arbetskraftskostnaderna sjönk med 0,9

6 procentenheter. Räknade i fasta priser steg de indirekta arbetskraftskostnaderna dock med 8,6 procent i jämförelse med tidpunkten för den föregående studien. De indirekta arbetskraftskostnadernas andel av löner för utförd arbetstid var 60,9 procent. Den genomsnittliga regelbundna årsarbetstiden inom statens budgetekonomi var timmar år 2004, arbetsdagens längd var i medeltal 7,36 timmar och antalet arbetsdagar var 254. Under år 2004 inföll 8 helgdagar under en vardag. Den genomsnittliga arbetsdagens längd vid ämbetsverk var 7,25 timmar och den ordinarie årsarbetstiden var timmar. Den procentuella fördelningen av hur arbetstiden använts har förblivit nästan oförändrad sedan år Den utförda årsarbetstidens andel av den ordinarie arbetstiden var 82,2 procent, medan andelen utbildning och annan tid för icke utfört arbete var 17,8 procent. Sålunda krävdes 1,22 personer för att prestera en tjänst som år 2004 krävde ett personarbetsår.

7 FACT SHEET Publisher and date Ministry of Finance, January 2006 Author (s) Title of publication Parts of publication/ other versions released Mr Kalle Reivilä Mr Veli-Matti Lehtonen SURVEY ON THE LABOUR COST OF STATE BUDGET PERSONNEL 2004 The publication is available in Finnish on the Internet: -> Valtion työmarkkinalaitos Keywords Publications series and number Public economy Labour costs Working time OFFICE FOR THE GOVERNMENT AS EMPLOYER, 3/2006 Identifications ISSN ISBN No. of pages 102 Language Finnish Price 22 Sales distribution Printing place and year Edita Publishing Plc Edita Prima Plc, Helsinki 2006 The Office for the Government as Employer has made a study of the labour costs and working hours of the staff employed in on-budget entities for the year The study was now made for the eighth time. Its traditions go back in time for more than three decades. In 2004 aggregate labour costs amounted to million euro. In comparison with the year 2000 labour costs at current prices have increased by 15.5 per cent and at fixed prices by 9.7 per cent. Pay for hours worked constituted 62.1 per cent of total labour costs and indirect labour costs constituted 37.9 per cent. Social security contributions amounted to 19.4 per cent of labour costs, indirect pay amounted to 16.8 per cent and other indirect costs amounted to 1.7 per cent. Indirect pay and other indirect costs have increased more than the pay sum. In respect of indirect pay this increase is due to higher holiday bonuses and costs for annual vacation. The share of other indirect costs has remained approximately the same as in the year The part of social security costs in relation to total labour costs decreased by 0.9

8 percentage units. Calculated at fixed prices total indirect labour costs increased by 8.6 per cent in comparison with the time when the previous study was conducted. The part of indirect labour costs in relation to pay for hours worked was 60.9 per cent. The average number of regular working hours in the State s on-budget entities was hours in The average length of a working day was 7.36 hours and the number of working days was 254. In 2004 there were 8 public holidays. In agencies applying office working hours the average length of a working day was 7.25 hours and the number of regular annual working hours was The percentage distribution of working hours used for various purposes has remained almost the same in comparison with the year The part of actual working hours in relation to regular working hours was 82.2 per cent. The part of education, training and other non-working activities was 17.8 per cent. Thus the supply of a service that required one man-year in 2004 required an input of 1.22 persons.

9 Esipuhe Valtion työmarkkinalaitos on tutkinut valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuodelta Tutkimus on tehty neljän vuoden välein ja sillä on yli kolmenkymmenen vuoden perinteet. Työmarkkinalaitos tuottaa tutkimuksen yhteydessä työvoimakustannustiedot myös virastoittain ja laitoksittain niiden omaan käyttöön. Tietoja työvoimakustannuksista ja työajan käytöstä tarvitaan koko valtioyhteisössä ja virastotasolla, mm. työmarkkinaneuvotteluissa, henkilöstömenojen budjetoinnissa, henkilöresurssilaskelmissa, työvoiman hintalaskelmissa ja palvelujen hinnoittelussa, työvoiman tuottavuuteen ja taloudellisuuteen liittyvissä laskelmissa, työajan seurannassa, johdon tietojärjestelmissä, valtion tilinpäätöskertomuksessa sekä henkilöstötilinpäätöksessä. Tämän julkaisun tavoitteena on tukea valtion keskus- ja paikallistason työnantajatoimintaa sekä antaa yksittäisille organisaatioille vertailutietoa erityisesti välillisistä työvoimakustannuksista, joista ei ole mahdollista saada kattavaa tietoa muuten kuin erillisillä työvoimakustannustutkimuksilla. Valtiolla on omaksuttu Euroopan unionin tilastoyksikön EUROSTATin säännökset ja aikataulut, jotka edellyttävät työvoimakustannustietojen antamista 4 vuoden aikavälein. Julkaisu on edellisiä työvoimakustannustutkimuksia suppeampi, mutta mukailee rakenteeltaan aikaisempia julkaisuja. Kaikki oleelliset taulukot ja kuviot ovat kuitenkin mukana. Työvoimakustannustutkimus on tehty valtiovarainministeriön henkilöstöosaston tutkimusyksikössä. Tutkimuksen ja julkaisun teosta ovat vastanneet Kalle Reivilä ja Veli-Matti Lehtonen. Sylvi Solala ja Jouni Lamponen ovat vastanneet Helmi-Infon työvoimakustannusten laskentajärjestelmään liittyvistä tehtävistä, aineiston käsittelystä ja tulosteiden tuottamisesta. Marianne Savinen on tallentanut aineistoa ja tuottanut tulosteita.

10 Toteutusvaiheessa oleva työnantajan henkilöstötietohanke Tahti tulee vaikuttamaan työvoimakustannustutkimukseen. Tahtin suurin uudistus työvoimakustannustutkimuksen kannalta on siirtyminen vuosittaiseen, pääosin henkilöstöhallinnon perustietojärjestelmistä tehtävään tiedonkeruuseen. Tämä mahdollistaa tietojen aikaisempaa laajemman ja ajantasaisemman tilastoinnin, myös virastotasolla. Helsingissä tammikuussa 2006 Teuvo Metsäpelto

11 Sisällys 1 Tulokset Henkilöstön määrä ja rakenne Kokonaistyövoimakustannukset vuonna Valtion perinteinen tarkastelukulma Henkilötyövuoden ja työtunnin hinta Työvoimakustannukset hallinnonaloittain Työvoimakustannukset viraston tai laitoksen toiminnan mukaan Työvoimakustannukset viraston koon mukaan Työvoimakustannukset sukupuolen, iän ja tulojen mukaan Työajan käyttö vuonna Koko budjettitaloudessa Hallinnonaloittain Työajan käyttö sukupuolen, iän ja tulojen mukaan Työvoimakustannukset ja työajan käyttö kustannuserittäin Vuosilomat Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot Virkavapaudet, koulutus, luontoisedut ja koulutusajan palkat Tutkimuksen toteuttaminen Tausta ja tarkoitus Aineisto Työvoimakustannusten käsitteistö Yleisiä laskentaperiaatteita Työvoimakustannusten jaottelu Työvoimakustannusten mittaaminen ja tunnusluvut Työvoimakustannuserien käsitteet Välilliset palkat Sosiaaliturva Muut välilliset työvoimakustannukset Luontoisedut...61

12 Liitetaulukot...63 Liitetaulukko 1. Valtion budjettitalouden henkilöstön kokonaistyövoimakustannukset EUROSTATin luokittelun mukaisesti Liitetaulukko 2.1. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuosina Liitetaulukko 2.2. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuosina Liitetaulukko 2.3. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuosina Liitetaulukko 2.4. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuosina Liitetaulukko 2.5. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuosina Liitetaulukko 3. Valtion budjettitalouden henkilöstön välillisten työvoimakustannuksten osuus tehdyn työajan palkoista tutkimusvuosina Liitetaulukko 4.1. ja 4.2. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset hallinnonaloittain EUROSTATin luokitusten mukaan vuonna 2004 Liitetaulukko 5. Työvoimakustannukset ryhmiteltyinä niiden vaikutuskohteen mukaan vuonna 2004 Liitetaulukko 6.1. Valtion budjettitalouden koko henkilöstön työajan käyttö viraston toiminnan mukaan vuonna 2004 Liitetaulukko 6.2. Valtion budjettitalouden koko henkilöstön työajan käyttö viraston toiminnan mukaan vuonna Liitetaulukko 7. Erilaiset virkavapaudet vuosina Liitetaulukko 8. Luontoisedut vuosina Liitetaulukko 9. Koulutus ja koulutusajan palkat vuosina 2000 ja 2004 Liitetaulukko 10. Virkavapaudet lapsen syntymän ja hoidon vuoksi vuosina 2000 ja 2004 Liitteet...81

13 LUKU 1 13

14 1 TULOKSET 1.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Vuonna 2004 valtiolla työskenteli päätoimisesti henkilöä, henkilötyövuosia tehtiin Henkilöstön määrä suhteessa työlliseen työvoimaan, palkansaajiin ja julkiseen sektoriin on pysynyt vakaana viime vuosina. Valtion budjettitalouden henkilöstön määrä suhteutettuna koko kansantalouteen on seuraava: Prosenttiosuus työllisestä työvoimasta 5,3 5,1 5,2 5,3 5,2 - palkansaajista 6,1 5,9 6,0 6,0 6,0 - julkisesta sektorista 22,7 21,9 22,0 22,1 22,2 Valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten tehtävät, toiminnot ja henkilöstö ovat muuttuneet merkittävästi viidentoista viime vuoden aikana. Henkilöstö on vähentynyt runsaasta henkilöstä vuonna 1988 vajaaseen henkilöön vuonna Tästä henkilön vähennyksestä valtaosa eli vajaat 90 % johtuu virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta. Runsaat 10 % henkilöstövähennyksestä johtuu virastoissa tapahtuneista henkilöstövähennyksistä. Vuonna 2004 henkilöstöstä 91,4 prosenttia työskenteli kokoaikaisesti ja 8,6 prosenttia osaaikaisesti. Osa-aikaisten osuus laski hieman edellisestä vuodesta ja nousi 0,7 prosenttiyksikköä edellisen, vuoden 2000 työvoimakustannustutkimuksen ajankohdasta. 13

15 1 Tulokset 73,3 prosentilla henkilöstöstä oli toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde ja 20,3 prosentilla varsinainen määräaikainen palvelussuhde. Vuonna 2004 naisten (49,0 %) ja miesten osuudet (51,0 %) valtion henkilöstöstä olivat miltei yhtä suuria. Vuonna 2000 naisten suhteellinen osuus henkilöstöstä oli 46,4 prosenttia. Valtion henkilöstö oli keskimäärin 42,9 vuoden ikäistä. Edellisestä vuodesta henkilöstön keski-ikä nousi 0,2 vuodella, vuodesta ,5 vuodella. Suurimpana ryhmänä olivat vuotiaat, joiden osuus henkilöstöstä oli 15,1 prosenttia. Naiset olivat keskimäärin kaksi vuotta vanhempia kuin miehet. Valtiolla suuri osa työtehtävistä vaatii korkeaa koulutustasoa. Vuonna 2004 henkilöstöstä 93 prosentilla oli vähintään ammatillinen tutkinto. Keskimääräistä koulutustasoa kuvaavan koulutustasoindeksin arvo oli 5,2. Koulutustaso on noussut vakaasti viime vuosina ja on selvästi korkeampi kuin muilla sektoreilla. Edellisestä vuodesta koulutustasoindeksin arvo nousi 0,1 yksiköllä ja vuodesta ,3 yksiköllä. Yksityiskohtaisempaa tietoa valtion budjettitalouden henkilöstön määrästä ja rakenteesta löytyy VTML:n julkaisuista Tietoja valtion henkilöstöstä ja Valtion henkilöstötilinpäätös Kokonaistyövoimakustannukset vuonna Valtion perinteinen tarkastelukulma Taulukossa 1 ja kuviossa 1 on esitetty valtion budjettitalouden henkilöstön kokonaistyövoimakustannukset vuonna 2004 sekä taulukossa 2 vertailutiedot vuoteen Kokonaistyövoimakustannukset vuonna 2004 olivat 5 060,1 miljoonaa euroa. Vuoteen 2000 verrattuna työvoimakustannukset ovat nousseet käyvin hinnoin 15,5 prosenttia ja kiintein hinnoin 9,7 prosenttia. Vuonna 2004 palkkasumma oli 3 991,2 miljoonaa euroa, joka on kiintein hinnoin 10,9 prosenttia korkeampi kuin vuonna Kokonaistyövoimakustannuksista tehdyn työajan palkat olivat 62,1 % ja välilliset työvoimakustannukset 37,9 %. Sosiaaliturvamenojen osuus työvoimakustannuksista oli 19,4 %, välillisten palkkojen n. 16,7 % ja muiden välillisten kustannusten 1,7 %. 14

16 1 Tulokset Taulukko 1. Valtion budjettitalouden henkilöstön kokonaistyövoimakustannukset vuonna 2004 Työvoimakustannuserä % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. PALKKASUMMA ,94 100,00 78,88 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT (I-A) ,00 78,78 62,14 A. VÄLILLISET PALKAT (A1+...+A12) ,94 21,22 16,74 1. lomaraha ,01 4,73 3,73 2. vuosiloma-ajan palkat ,21 11,98 9,45 3. lapsen syntymä ja hoito ,32 0,26 0,20 4. sairausajan palkat ,41 2,69 2,12 5. eri virkavapaudet ,29 0,23 0,18 6. reservin kertausharjoitukset 311 0,01 0,01 0,01 7. koulutusajan palkat ,33 1,05 0,83 8. palkalliset arkipyhät 687 0,02 0,02 0,01 9. ammattiyhdistystoiminta ,09 0,07 0, yhteistoiminta ,05 0,04 0, työsuojelun yhteistoiminta 729 0,02 0,02 0, virkistystoiminta ,18 0,14 0,11 B. SOSIAALITURVA (B B19) ,22 24,60 19, työnantajan sotu-maksut ,65 6,81 5, LEL ja TAEL-vakuutusmaksut ,09 0,07 0, vapaaeht. eläkevak.maksut 21 0,00 0,00 0, VEL-eläkemaksut ,82 17,98 14, tapaturmakorv./-vak.maksut ,55 0,43 0, ryhmähenkivakuutus ,06 0,05 0, sairasvak. palautukset ,95-0,75-0,59 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET (C C28) ,77 2,18 1, virka- ja suojapuvut ,17 0,14 0, vapaat matkat ,04 0,03 0, koulutus ,05 0,82 0, työsuojelu 695 0,02 0,02 0, väestönsuojelu 43 0,00 0,00 0, terv.- ja sairaudenhoito ,81 0,64 0, työpaikkaruokailu ,29 0,23 0, virk.- ja sosiaalitoiminta ,16 0,12 0, muut kustannukset ,23 0,18 0,14 III. VÄLILLISET KUSTANNUKSET YHT. (A+B+C) ,94 48,01 37,86 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHT. (II+III) ,94 126,78 100,00 15

17 1 Tulokset Kuvio 1. Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannusten jakaantuminen vuonna % 19 % 17 % Tehdyn työajan palkat Välilliset palkat Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset 62 % Taulukko 2. Työvoimakustannusten muutos vuodesta 2000 Työvoimakustannuserä % Muutos vuodesta 2000 Muutos vuodesta 2000, kiintein hinnoin I. Palkkasumma 16,7 10,9 II. Tehdyn työajan palkat (I-A) 16,1 10,3 A. Välilliset palkat (A1+...+A12) 19,0 13,0 B. Sosiaaliturva (B B19) 10,1 4,6 C. Muut välilliset kustannukset (C C28) 21,0 15,0 III.Välilliset työvoimakustannukset yht. (A+B+C) 14,4 8,6 IV. Työvoimakustannukset yht. (II+III) 15,5 9,7 16

18 1 Tulokset Välilliset palkat ja muut välilliset kustannukset kasvoivat palkkasummaa nopeammin. Välillisten palkkojen kohdalla tämä johtuu lomaraha- ja vuosilomakustannusten kasvusta. Muiden välillisten kustannusten osuus on pysynyt kuitenkin suunnilleen samana kuin vuonna Sosiaaliturvan kustannusten osuus työvoimakustannuksista laski 0,9 prosenttiyksikköä. Kiintein hinnoin laskettuna välilliset työvoimakustannukset yhteensä kasvoivat 8,6 prosenttia edelliseen tutkimusajankohtaan verrattuna. Kokonaistyövoimakustannusten osuus palkkasummasta vuonna 2004 oli 126,8 prosenttia. Palkkojen sivukuluprosentti on tällöin 26,8 (sosiaaliturvamenoja ja muita välillisiä työvoimakustannuksia tuli palkkojen päälle 26,8 prosenttia). Vastaava prosenttiluku vuonna 2000 oli 28,2. Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista oli 60,9 prosenttia. Vuodesta 1968 tehdyn työajan palkkojen osuus kokonaistyövoimakustannuksista on pienentynyt 73 prosentista 62 prosenttiin vuonna Välillisten työvoimakustannusten osuus on vastaavana aikana kasvanut 27 prosentista 38 prosenttiin. Liitetaulukossa 1 valtion budjettitalouden kokonaistyövoimakustannukset on esitetty myös EUROSTATIN luokitusten mukaisesti. Näitä luokitteluja koskevat laskentaperiaatteet ja erot valtion perinteiseen tarkastelukulmaan löytyvät luvusta Työvoimakustannusten käsitteistö Henkilötyövuoden ja työtunnin hinta Vuosien 2000 ja 2004 työvoimakustannukset per henkilötyövuosi ja työtuntia kohti on esitetty taulukossa 3. Henkilötyövuoden hinta kokonaistyövoimakustannuksiin suhteutettuna on noussut reaalisin hinnoin vajaat 7000 euroa neljässä vuodessa. Vuoden 2004 kiintein hinnoin keskimääräinen vuosittainen kustannusten kasvu on ollut n. 2,4 prosenttia vuodessa. Säännöllisen työajan työtunnin hinta on noussut noin 2,2 euroa vuodesta Tehdyn työtunnin hinta on noussut n. 2,6 euroa vuodesta Kiintein hinnoin laskettuna säännöllisen työajan työtunnin hinta on noussut 1,4 ja tehdyn työtunnin hinta 1,6 euroa. 17

19 1 Tulokset Taulukko 3. Henkilötyövuoden ja työtunnin hinta valtion budjettitaloudessa vuonna 2004 Työvoimakustannuserä Euroa/ henkilötyövuosi Säännöllistä työaikaa kohti (euroa/tunti) Tehtyä kokonaistyöaikaa kohti (euroa/tunti) 1) Tehdyn työajan palkat ,79 13,97 14,23 16,81 Välilliset palkat, josta ,10 3,76 3,74 4,53 lomaraha ,69 0,84 0,83 1,01 vuosiloma-ajan palkat ,74 2,12 2,10 2,56 sairausajan palkat ,42 0,48 0,51 0,57 koulutusajan palkat ,16 0,19 0,19 0,22 muut välilliset palkat ,10 0,14 0,12 0,16 Sosiaaliturvamenot, josta ,88 4,36 4,69 5,25 sotumaksut ,01 1,21 1,22 1,45 eläkemaksut ,90 3,20 3,50 3,85 muut sosiaaliturvamenot (netto) ,03-0,05-0,04-0,06 Muut välilliset työvoimakustannukset ,31 0,39 0,38 0,47 Kokonaispalkat ,89 17,73 17,98 21,34 Työvoimakustannukset yhteensä ,08 22,48 23,04 27,05 1) Tehty vuosityöaika säännöllisenä työaikana ja tehdyt palkalliset ylityöt Työvoimakustannukset hallinnonaloittain Taulukoissa 4.1 ja 4.2 on esitetty työvoimakustannukset hallinnonaloittain euromääräisinä sekä tehdyn työajan palkkoihin suhteutettuna. Työvoimakustannuksin mitattuna suurimmat hallinnonalat vuonna 2004 olivat opetusministeriö (kokonaistyövoimakustannukset 1,38 mrd euroa), puolustusministeriö (0,74 mrd euroa) ja sisäministeriö (0,73 mrd euroa). Nämä ovat myös henkilöstömääriltään suurimpia hallinnonaloja. 18

20 1 Tulokset Taulukko 4.1. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset hallinnonaloittain vuonna 2004 Työvoimakustannukset, 1000 euroa Työvoimakustannuserä TPK VNK UM OM SM PLM VM OPM MMM LVM KTM STM TM YM I. PALKKASUMMA II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT A. VÄLILLISET PALKAT lomaraha vuosiloma-ajan palkat lapsen syntymä ja hoito sairausajan palkat eri virkavapaudet reservin kertausharjoitukset koulutusajan palkat palkalliset arkipyhät ammattiyhdistystoiminta yhteistoiminta työsuojelun yhteistoiminta virkistystoiminta B. SOSIAALITURVA työnantajan sotu-maksut LEL ja TEL-vakuutusmaksut vapaaehtoiset eläkevak.maksut VEL-eläkemaksut tapaturmavakuutusmaksut ryhmähenkivakuutusmaksut sairausvakuutuksen palautukset C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET virka- ja suojapuvut vapaat matkat koulutus työsuojelu väestönsuojelu terveyden- ja sairaudenhoito työpaikkaruokailu virkistys- ja sosiaalitoiminta muut kustannukset III.VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Henkilötyövuoden hinta, / henkilötyövuosi Lyhenteet: TPK=Tasavallan Presidentin kanslia, VNK=valtioneuvoston kanslia, UM=ulkoasiainministeriö, OM=oikeusministeriö, SM=sisäasiainministeriö, PLM=puolustusministeriö, VM=valtiovarainministeriö, OPM=opetusministeriö, MMM=maa- ja metsätalousministeriö, LVM=liikenne- ja viestintäministeriö, KTM=kauppa- ja teollisuusministeriö, STM=sosiaali- ja terveysministeriö, TM=työministeriö, YM=ympäristöministeriö 19

21 1 Tulokset Taulukko 4.2. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset hallinnonaloittain vuonna 2004 Prosenttia tehdyn työajan palkoista Työvoimakustannuserä TPK VNK UM OM SM PLM VM OPM MMM LVM KTM STM TM YM I. PALKKASUMMA 125,2 125,4 128,4 129,3 124,3 135,6 132,7 121,3 128,2 130,0 128,8 126,1 129,7 124,8 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 A. VÄLILLISET PALKAT 25,2 25,4 28,4 29,3 24,3 35,6 32,7 21,3 28,2 30,0 28,8 26,1 29,7 24,8 1. lomaraha 5,9 5,1 6,7 6,3 5,4 8,7 5,5 5,6 5,4 5,9 5,2 5,2 5,9 5,3 2. vuosiloma-ajan palkat 15,8 15,1 16,2 16,1 13,4 21,0 16,0 12,4 16,3 16,3 17,8 14,4 14,3 15,7 3. lapsen syntymä ja hoito 0,2 0,1 0,5 0,3 0,2 0,2 0,3 0,5 0,4 0,3 0,3 0,3 0,5 0,4 4. sairausajan palkat 2,6 3,0 2,4 4,3 3,6 5,1 3,9 2,2 3,7 3,9 2,6 4,2 4,5 3,0 5. eri virkavapaudet 0,1 0,2 0,3 0,9 0,2 0,1 1,0 0,1 0,5 0,2 0,3 0,3 0,3 0,2 6. reservin kertausharjoitukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7. koulutusajan palkat 0,4 1,9 1,6 1,3 1,4 0,3 4,5 0,3 1,2 3,3 2,3 1,4 3,7 0,1 8. palkalliset arkipyhät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 9. ammattiyhdistystoiminta 0,0 0,1 0,2 0,1 0,1 0,2 0,2 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,2 0,0 10. yhteistoiminta 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,2 0,0 0,1 0,0 0,2 0,0 11. työsuojelun yhteistoiminta 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 12. virkistystoiminta 0,1 0,0 0,5 0,1 0,1 0,0 1,0 0,1 0,2 0,2 0,1 0,1 0,3 0,0 B. SOSIAALITURVA 31,4 29,5 27,3 30,9 34,0 41,0 28,8 27,6 29,6 32,0 29,5 29,2 30,3 27,9 13. työnantajan sotu-maksut 8,5 8,6 8,8 8,8 8,5 9,2 9,0 8,3 8,7 8,9 8,8 8,6 8,8 8,5 14. LEL ja TEL-vakuutusmaksut 1,1 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 1,1 15. vapaaehtoiset eläkevak.maksut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 16. VEL-eläkemaksut 22,5 22,0 20,2 23,3 25,8 31,2 20,1 19,5 21,3 23,3 21,3 21,6 22,7 18,8 17. tapaturmavakuutusmaksut 0,6 0,3 0,3 0,6 0,9 0,8 0,4 0,4 0,5 0,6 0,4 0,5 0,3 0,5 18. ryhmähenkivakuutusmaksut 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 19. sairausvakuutuksen palautukset -1,4-1,4-2,1-1,9-1,5-0,2-0,7-0,7-1,0-0,9-1,0-1,5-1,6-1,1 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 3,2 2,2 6,5 3,9 2,7 3,4 2,6 1,7 3,7 2,6 3,4 2,8 4,8 3,7 20. virka- ja suojapuvut 0,3 0,3 0,1 0,2 0,5 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 21. vapaat matkat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 22. koulutus 1,3 0,1 3,6 2,1 0,9 1,4 0,6 0,5 1,0 1,3 1,7 1,1 2,9 1,8 23. työsuojelu 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 24. väestönsuojelu 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 25. terveyden- ja sairaudenhoito 1,3 1,0 2,0 1,0 0,9 0,5 0,5 0,7 1,3 1,0 0,7 1,2 1,5 1,3 26. työpaikkaruokailu 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,7 1,0 0,1 0,3 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 27. virkistys- ja sosiaalitoiminta 0,3 0,0 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,2 0,1 0,3 0,2 0,2 0,2 28. muut kustannukset 0,0 0,7 0,6 0,3 0,1 0,1 0,1 0,3 0,8 0,2 0,6 0,2 0,1 0,1 III.VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 59,7 57,1 62,2 64,1 61,1 80,0 64,1 50,6 61,5 64,6 61,8 58,1 64,8 56,5 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 159,7 157,1 162,2 164,1 161,1 180,0 164,1 150,6 161,5 164,6 161,8 158,1 164,8 156,5 Lyhenteet: TPK=Tasavallan Presidentin kanslia, VNK=valtioneuvoston kanslia, UM=ulkoasiainministeriö, OM=oikeusministeriö, SM=sisäasiainministeriö, PLM=puolustusministeriö, VM=valtiovarainministeriö, OPM=opetusministeriö, MMM=maa- ja metsätalousministeriö, LVM=liikenne- ja viestintäministeriö, KTM=kauppa- ja teollisuusministeriö, STM=sosiaali- ja terveysministeriö, TM=työministeriö, YM=ympäristöministeriö 20