VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS /2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS 2004 3/2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S"

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS /2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S

2 Julkaisija Valtiovarainministeriö Kustantaja Edita Publishing Oy Tilaukset Edita Publishing Oy PL 800, EDITA vaihde Asiakaspalvelut: puh faksi Edita-kirjakauppa Helsingissä: Annankatu 44 puh VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Puhelintiedustelut (09) Taitto Anne Valtonen ISSN ISBN (nid.) ISBN X (PDF) Edita Prima Oy HELSINKI 2006

3 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Tekijät Valtiovarainministeriö, tammikuu 2006 Kalle Reivilä Veli-Matti Lehtonen Julkaisun nimi VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS 2004 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta: -> Valtion työmarkkinalaitos Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Painopaikka ja -aika Budjettitalous Työvoimakustannukset Työaika VALTION TYÖMARKKINALAITOS, 3/2006 ISSN Sivuja 102 Edita Publishing Oy Edita Prima Oy, Helsinki 2006 ISBN Kieli Suomi Hinta 22 Tiivistelmä Valtion työmarkkinalaitos on tutkinut valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset ja työajan käytön vuodelta Tutkimus tehtiin nyt kahdeksannen kerran ja sillä on yli kolmenkymmenen vuoden perinteet. Kokonaistyövoimakustannukset vuonna 2004 olivat miljoonaa euroa. Vuoteen 2000 verrattuna työvoimakustannukset ovat nousseet käyvin hinnoin 15,5 prosenttia ja kiintein hinnoin 9,7 prosenttia. Kokonaistyövoimakustannuksista tehdyn työajan palkat olivat 62,1 % ja välilliset työvoimakustannukset 37,9 %. Sosiaaliturvamenojen osuus työvoimakustannuksista oli 19,4 %, välillisten palkkojen 16,8 % ja muiden välillisten kustannusten 1,7 %. Välilliset palkat ja muut välilliset kustannukset kasvoivat palkkasummaa nopeammin. Välillisten palkkojen kohdalla tämä johtuu lomaraha- ja vuosilomakustannusten kasvusta. Muiden välillisten kustannusten osuus on pysynyt kuitenkin suunnilleen samana kuin vuonna Sosiaaliturvan kustannusten osuus työvoimakustannuksista laski 0,9 prosenttiyksikköä. Kiintein hinnoin

4 laskettuna välilliset työvoimakustannukset yhteensä kasvoivat 8,6 prosenttia edelliseen tutkimusajankohtaan verrattuna. Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista oli 60,9 prosenttia. Keskimääräinen säännöllinen vuosityöaika vuonna 2004 oli valtion budjettitaloudessa tuntia, työpäivän pituus keskimäärin 7,36 tuntia ja työpäivien määrä 254. Vuonna 2004 oli 8 arkipyhää. Virastotyöaikaa noudattavilla keskimääräinen työpäivän pituus oli 7,25 tuntia ja säännöllinen vuosityöaika oli tuntia. Työajan käytön prosenttijakauma on pysynyt lähes samana vuoteen 2000 verrattuna. Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli 82,2 prosenttia ja koulutuksen ja muun ei tehdyn työajan osuus oli 17,8 %. Näin ollen palvelun tuottamiseen, joka vuonna 2004 vaati yhden henkilötyövuoden työpanoksen, tarvittiin 1,22 henkilöä.

5 PRESENTATIONSBLAD Utgivare och datum Finansministeriet, januari 2006 Författare Publikationens titel Publikationens andra versioner Kalle Reivilä Veli-Matti Lehtonen UNDERSÖKNING OM STATENS ARBETSKRAFTSKOSTNADER 2004 Publikationen är tillgänglig på finska på Internet: -> Valtion työmarkkinalaitos Nyckelord Publikationsserie och nummer Statsekonomi Arbetskraftskostnader Arbetstid STATENS ARBETSMARKNADSVERK, 3/2006 Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution Tryckeri/ tryckningsort och -år ISSN Sidor 102 Edita Publishing Oy Edita Prima Oy, Helsingfors 2006 ISBN Språk Finska Pris 22 Sammandrag Statens arbetsmarknadsverk har studerat arbetskraftskostnaderna och användningen av arbetstid inom statens budgetekonomi under år Studien gjordes nu för åttonde gången och den har traditioner sedan mer än trettio år tillbaka. År 2004 uppgick de totala arbetskraftkostnaderna till miljoner euro. I jämförelse med år 2000 har dessa kostnader räknat i gällande pris ökat med 15,5 procent och räknat i fasta priser var ökningen 9,7 procent. Löner för utförd arbetstid utgjorde 62,1 procent och indirekta arbetskraftskostnader utgjorde 37,9 procent av de totala arbetskraftskostnaderna. Socialskyddsutgifternas andel av arbetskraftskostnaderna var 19,4 procent, de indirekta lönernas andel var 16,8 procent och andelen övriga indirekta kostnader var 1,7 procent. De indirekta lönerna och andra indirekta kostnader ökade snabbare än lönesumman. I fråga om indirekta löner beror denna ökning på att kostnaderna för semesterpeng och årlig semester har stigit. Andelen övriga indirekta kostnader är dock ungefär de samma som år Socialskyddskostnadernas andel av arbetskraftskostnaderna sjönk med 0,9

6 procentenheter. Räknade i fasta priser steg de indirekta arbetskraftskostnaderna dock med 8,6 procent i jämförelse med tidpunkten för den föregående studien. De indirekta arbetskraftskostnadernas andel av löner för utförd arbetstid var 60,9 procent. Den genomsnittliga regelbundna årsarbetstiden inom statens budgetekonomi var timmar år 2004, arbetsdagens längd var i medeltal 7,36 timmar och antalet arbetsdagar var 254. Under år 2004 inföll 8 helgdagar under en vardag. Den genomsnittliga arbetsdagens längd vid ämbetsverk var 7,25 timmar och den ordinarie årsarbetstiden var timmar. Den procentuella fördelningen av hur arbetstiden använts har förblivit nästan oförändrad sedan år Den utförda årsarbetstidens andel av den ordinarie arbetstiden var 82,2 procent, medan andelen utbildning och annan tid för icke utfört arbete var 17,8 procent. Sålunda krävdes 1,22 personer för att prestera en tjänst som år 2004 krävde ett personarbetsår.

7 FACT SHEET Publisher and date Ministry of Finance, January 2006 Author (s) Title of publication Parts of publication/ other versions released Mr Kalle Reivilä Mr Veli-Matti Lehtonen SURVEY ON THE LABOUR COST OF STATE BUDGET PERSONNEL 2004 The publication is available in Finnish on the Internet: -> Valtion työmarkkinalaitos Keywords Publications series and number Public economy Labour costs Working time OFFICE FOR THE GOVERNMENT AS EMPLOYER, 3/2006 Identifications ISSN ISBN No. of pages 102 Language Finnish Price 22 Sales distribution Printing place and year Edita Publishing Plc Edita Prima Plc, Helsinki 2006 The Office for the Government as Employer has made a study of the labour costs and working hours of the staff employed in on-budget entities for the year The study was now made for the eighth time. Its traditions go back in time for more than three decades. In 2004 aggregate labour costs amounted to million euro. In comparison with the year 2000 labour costs at current prices have increased by 15.5 per cent and at fixed prices by 9.7 per cent. Pay for hours worked constituted 62.1 per cent of total labour costs and indirect labour costs constituted 37.9 per cent. Social security contributions amounted to 19.4 per cent of labour costs, indirect pay amounted to 16.8 per cent and other indirect costs amounted to 1.7 per cent. Indirect pay and other indirect costs have increased more than the pay sum. In respect of indirect pay this increase is due to higher holiday bonuses and costs for annual vacation. The share of other indirect costs has remained approximately the same as in the year The part of social security costs in relation to total labour costs decreased by 0.9

8 percentage units. Calculated at fixed prices total indirect labour costs increased by 8.6 per cent in comparison with the time when the previous study was conducted. The part of indirect labour costs in relation to pay for hours worked was 60.9 per cent. The average number of regular working hours in the State s on-budget entities was hours in The average length of a working day was 7.36 hours and the number of working days was 254. In 2004 there were 8 public holidays. In agencies applying office working hours the average length of a working day was 7.25 hours and the number of regular annual working hours was The percentage distribution of working hours used for various purposes has remained almost the same in comparison with the year The part of actual working hours in relation to regular working hours was 82.2 per cent. The part of education, training and other non-working activities was 17.8 per cent. Thus the supply of a service that required one man-year in 2004 required an input of 1.22 persons.

9 Esipuhe Valtion työmarkkinalaitos on tutkinut valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuodelta Tutkimus on tehty neljän vuoden välein ja sillä on yli kolmenkymmenen vuoden perinteet. Työmarkkinalaitos tuottaa tutkimuksen yhteydessä työvoimakustannustiedot myös virastoittain ja laitoksittain niiden omaan käyttöön. Tietoja työvoimakustannuksista ja työajan käytöstä tarvitaan koko valtioyhteisössä ja virastotasolla, mm. työmarkkinaneuvotteluissa, henkilöstömenojen budjetoinnissa, henkilöresurssilaskelmissa, työvoiman hintalaskelmissa ja palvelujen hinnoittelussa, työvoiman tuottavuuteen ja taloudellisuuteen liittyvissä laskelmissa, työajan seurannassa, johdon tietojärjestelmissä, valtion tilinpäätöskertomuksessa sekä henkilöstötilinpäätöksessä. Tämän julkaisun tavoitteena on tukea valtion keskus- ja paikallistason työnantajatoimintaa sekä antaa yksittäisille organisaatioille vertailutietoa erityisesti välillisistä työvoimakustannuksista, joista ei ole mahdollista saada kattavaa tietoa muuten kuin erillisillä työvoimakustannustutkimuksilla. Valtiolla on omaksuttu Euroopan unionin tilastoyksikön EUROSTATin säännökset ja aikataulut, jotka edellyttävät työvoimakustannustietojen antamista 4 vuoden aikavälein. Julkaisu on edellisiä työvoimakustannustutkimuksia suppeampi, mutta mukailee rakenteeltaan aikaisempia julkaisuja. Kaikki oleelliset taulukot ja kuviot ovat kuitenkin mukana. Työvoimakustannustutkimus on tehty valtiovarainministeriön henkilöstöosaston tutkimusyksikössä. Tutkimuksen ja julkaisun teosta ovat vastanneet Kalle Reivilä ja Veli-Matti Lehtonen. Sylvi Solala ja Jouni Lamponen ovat vastanneet Helmi-Infon työvoimakustannusten laskentajärjestelmään liittyvistä tehtävistä, aineiston käsittelystä ja tulosteiden tuottamisesta. Marianne Savinen on tallentanut aineistoa ja tuottanut tulosteita.

10 Toteutusvaiheessa oleva työnantajan henkilöstötietohanke Tahti tulee vaikuttamaan työvoimakustannustutkimukseen. Tahtin suurin uudistus työvoimakustannustutkimuksen kannalta on siirtyminen vuosittaiseen, pääosin henkilöstöhallinnon perustietojärjestelmistä tehtävään tiedonkeruuseen. Tämä mahdollistaa tietojen aikaisempaa laajemman ja ajantasaisemman tilastoinnin, myös virastotasolla. Helsingissä tammikuussa 2006 Teuvo Metsäpelto

11 Sisällys 1 Tulokset Henkilöstön määrä ja rakenne Kokonaistyövoimakustannukset vuonna Valtion perinteinen tarkastelukulma Henkilötyövuoden ja työtunnin hinta Työvoimakustannukset hallinnonaloittain Työvoimakustannukset viraston tai laitoksen toiminnan mukaan Työvoimakustannukset viraston koon mukaan Työvoimakustannukset sukupuolen, iän ja tulojen mukaan Työajan käyttö vuonna Koko budjettitaloudessa Hallinnonaloittain Työajan käyttö sukupuolen, iän ja tulojen mukaan Työvoimakustannukset ja työajan käyttö kustannuserittäin Vuosilomat Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot Virkavapaudet, koulutus, luontoisedut ja koulutusajan palkat Tutkimuksen toteuttaminen Tausta ja tarkoitus Aineisto Työvoimakustannusten käsitteistö Yleisiä laskentaperiaatteita Työvoimakustannusten jaottelu Työvoimakustannusten mittaaminen ja tunnusluvut Työvoimakustannuserien käsitteet Välilliset palkat Sosiaaliturva Muut välilliset työvoimakustannukset Luontoisedut...61

12 Liitetaulukot...63 Liitetaulukko 1. Valtion budjettitalouden henkilöstön kokonaistyövoimakustannukset EUROSTATin luokittelun mukaisesti Liitetaulukko 2.1. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuosina Liitetaulukko 2.2. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuosina Liitetaulukko 2.3. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuosina Liitetaulukko 2.4. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuosina Liitetaulukko 2.5. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuosina Liitetaulukko 3. Valtion budjettitalouden henkilöstön välillisten työvoimakustannuksten osuus tehdyn työajan palkoista tutkimusvuosina Liitetaulukko 4.1. ja 4.2. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset hallinnonaloittain EUROSTATin luokitusten mukaan vuonna 2004 Liitetaulukko 5. Työvoimakustannukset ryhmiteltyinä niiden vaikutuskohteen mukaan vuonna 2004 Liitetaulukko 6.1. Valtion budjettitalouden koko henkilöstön työajan käyttö viraston toiminnan mukaan vuonna 2004 Liitetaulukko 6.2. Valtion budjettitalouden koko henkilöstön työajan käyttö viraston toiminnan mukaan vuonna Liitetaulukko 7. Erilaiset virkavapaudet vuosina Liitetaulukko 8. Luontoisedut vuosina Liitetaulukko 9. Koulutus ja koulutusajan palkat vuosina 2000 ja 2004 Liitetaulukko 10. Virkavapaudet lapsen syntymän ja hoidon vuoksi vuosina 2000 ja 2004 Liitteet...81

13 LUKU 1 13

14 1 TULOKSET 1.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Vuonna 2004 valtiolla työskenteli päätoimisesti henkilöä, henkilötyövuosia tehtiin Henkilöstön määrä suhteessa työlliseen työvoimaan, palkansaajiin ja julkiseen sektoriin on pysynyt vakaana viime vuosina. Valtion budjettitalouden henkilöstön määrä suhteutettuna koko kansantalouteen on seuraava: Prosenttiosuus työllisestä työvoimasta 5,3 5,1 5,2 5,3 5,2 - palkansaajista 6,1 5,9 6,0 6,0 6,0 - julkisesta sektorista 22,7 21,9 22,0 22,1 22,2 Valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten tehtävät, toiminnot ja henkilöstö ovat muuttuneet merkittävästi viidentoista viime vuoden aikana. Henkilöstö on vähentynyt runsaasta henkilöstä vuonna 1988 vajaaseen henkilöön vuonna Tästä henkilön vähennyksestä valtaosa eli vajaat 90 % johtuu virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta. Runsaat 10 % henkilöstövähennyksestä johtuu virastoissa tapahtuneista henkilöstövähennyksistä. Vuonna 2004 henkilöstöstä 91,4 prosenttia työskenteli kokoaikaisesti ja 8,6 prosenttia osaaikaisesti. Osa-aikaisten osuus laski hieman edellisestä vuodesta ja nousi 0,7 prosenttiyksikköä edellisen, vuoden 2000 työvoimakustannustutkimuksen ajankohdasta. 13

15 1 Tulokset 73,3 prosentilla henkilöstöstä oli toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde ja 20,3 prosentilla varsinainen määräaikainen palvelussuhde. Vuonna 2004 naisten (49,0 %) ja miesten osuudet (51,0 %) valtion henkilöstöstä olivat miltei yhtä suuria. Vuonna 2000 naisten suhteellinen osuus henkilöstöstä oli 46,4 prosenttia. Valtion henkilöstö oli keskimäärin 42,9 vuoden ikäistä. Edellisestä vuodesta henkilöstön keski-ikä nousi 0,2 vuodella, vuodesta ,5 vuodella. Suurimpana ryhmänä olivat vuotiaat, joiden osuus henkilöstöstä oli 15,1 prosenttia. Naiset olivat keskimäärin kaksi vuotta vanhempia kuin miehet. Valtiolla suuri osa työtehtävistä vaatii korkeaa koulutustasoa. Vuonna 2004 henkilöstöstä 93 prosentilla oli vähintään ammatillinen tutkinto. Keskimääräistä koulutustasoa kuvaavan koulutustasoindeksin arvo oli 5,2. Koulutustaso on noussut vakaasti viime vuosina ja on selvästi korkeampi kuin muilla sektoreilla. Edellisestä vuodesta koulutustasoindeksin arvo nousi 0,1 yksiköllä ja vuodesta ,3 yksiköllä. Yksityiskohtaisempaa tietoa valtion budjettitalouden henkilöstön määrästä ja rakenteesta löytyy VTML:n julkaisuista Tietoja valtion henkilöstöstä ja Valtion henkilöstötilinpäätös Kokonaistyövoimakustannukset vuonna Valtion perinteinen tarkastelukulma Taulukossa 1 ja kuviossa 1 on esitetty valtion budjettitalouden henkilöstön kokonaistyövoimakustannukset vuonna 2004 sekä taulukossa 2 vertailutiedot vuoteen Kokonaistyövoimakustannukset vuonna 2004 olivat 5 060,1 miljoonaa euroa. Vuoteen 2000 verrattuna työvoimakustannukset ovat nousseet käyvin hinnoin 15,5 prosenttia ja kiintein hinnoin 9,7 prosenttia. Vuonna 2004 palkkasumma oli 3 991,2 miljoonaa euroa, joka on kiintein hinnoin 10,9 prosenttia korkeampi kuin vuonna Kokonaistyövoimakustannuksista tehdyn työajan palkat olivat 62,1 % ja välilliset työvoimakustannukset 37,9 %. Sosiaaliturvamenojen osuus työvoimakustannuksista oli 19,4 %, välillisten palkkojen n. 16,7 % ja muiden välillisten kustannusten 1,7 %. 14

16 1 Tulokset Taulukko 1. Valtion budjettitalouden henkilöstön kokonaistyövoimakustannukset vuonna 2004 Työvoimakustannuserä % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. PALKKASUMMA ,94 100,00 78,88 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT (I-A) ,00 78,78 62,14 A. VÄLILLISET PALKAT (A1+...+A12) ,94 21,22 16,74 1. lomaraha ,01 4,73 3,73 2. vuosiloma-ajan palkat ,21 11,98 9,45 3. lapsen syntymä ja hoito ,32 0,26 0,20 4. sairausajan palkat ,41 2,69 2,12 5. eri virkavapaudet ,29 0,23 0,18 6. reservin kertausharjoitukset 311 0,01 0,01 0,01 7. koulutusajan palkat ,33 1,05 0,83 8. palkalliset arkipyhät 687 0,02 0,02 0,01 9. ammattiyhdistystoiminta ,09 0,07 0, yhteistoiminta ,05 0,04 0, työsuojelun yhteistoiminta 729 0,02 0,02 0, virkistystoiminta ,18 0,14 0,11 B. SOSIAALITURVA (B B19) ,22 24,60 19, työnantajan sotu-maksut ,65 6,81 5, LEL ja TAEL-vakuutusmaksut ,09 0,07 0, vapaaeht. eläkevak.maksut 21 0,00 0,00 0, VEL-eläkemaksut ,82 17,98 14, tapaturmakorv./-vak.maksut ,55 0,43 0, ryhmähenkivakuutus ,06 0,05 0, sairasvak. palautukset ,95-0,75-0,59 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET (C C28) ,77 2,18 1, virka- ja suojapuvut ,17 0,14 0, vapaat matkat ,04 0,03 0, koulutus ,05 0,82 0, työsuojelu 695 0,02 0,02 0, väestönsuojelu 43 0,00 0,00 0, terv.- ja sairaudenhoito ,81 0,64 0, työpaikkaruokailu ,29 0,23 0, virk.- ja sosiaalitoiminta ,16 0,12 0, muut kustannukset ,23 0,18 0,14 III. VÄLILLISET KUSTANNUKSET YHT. (A+B+C) ,94 48,01 37,86 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHT. (II+III) ,94 126,78 100,00 15

17 1 Tulokset Kuvio 1. Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannusten jakaantuminen vuonna % 19 % 17 % Tehdyn työajan palkat Välilliset palkat Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset 62 % Taulukko 2. Työvoimakustannusten muutos vuodesta 2000 Työvoimakustannuserä % Muutos vuodesta 2000 Muutos vuodesta 2000, kiintein hinnoin I. Palkkasumma 16,7 10,9 II. Tehdyn työajan palkat (I-A) 16,1 10,3 A. Välilliset palkat (A1+...+A12) 19,0 13,0 B. Sosiaaliturva (B B19) 10,1 4,6 C. Muut välilliset kustannukset (C C28) 21,0 15,0 III.Välilliset työvoimakustannukset yht. (A+B+C) 14,4 8,6 IV. Työvoimakustannukset yht. (II+III) 15,5 9,7 16

18 1 Tulokset Välilliset palkat ja muut välilliset kustannukset kasvoivat palkkasummaa nopeammin. Välillisten palkkojen kohdalla tämä johtuu lomaraha- ja vuosilomakustannusten kasvusta. Muiden välillisten kustannusten osuus on pysynyt kuitenkin suunnilleen samana kuin vuonna Sosiaaliturvan kustannusten osuus työvoimakustannuksista laski 0,9 prosenttiyksikköä. Kiintein hinnoin laskettuna välilliset työvoimakustannukset yhteensä kasvoivat 8,6 prosenttia edelliseen tutkimusajankohtaan verrattuna. Kokonaistyövoimakustannusten osuus palkkasummasta vuonna 2004 oli 126,8 prosenttia. Palkkojen sivukuluprosentti on tällöin 26,8 (sosiaaliturvamenoja ja muita välillisiä työvoimakustannuksia tuli palkkojen päälle 26,8 prosenttia). Vastaava prosenttiluku vuonna 2000 oli 28,2. Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista oli 60,9 prosenttia. Vuodesta 1968 tehdyn työajan palkkojen osuus kokonaistyövoimakustannuksista on pienentynyt 73 prosentista 62 prosenttiin vuonna Välillisten työvoimakustannusten osuus on vastaavana aikana kasvanut 27 prosentista 38 prosenttiin. Liitetaulukossa 1 valtion budjettitalouden kokonaistyövoimakustannukset on esitetty myös EUROSTATIN luokitusten mukaisesti. Näitä luokitteluja koskevat laskentaperiaatteet ja erot valtion perinteiseen tarkastelukulmaan löytyvät luvusta Työvoimakustannusten käsitteistö Henkilötyövuoden ja työtunnin hinta Vuosien 2000 ja 2004 työvoimakustannukset per henkilötyövuosi ja työtuntia kohti on esitetty taulukossa 3. Henkilötyövuoden hinta kokonaistyövoimakustannuksiin suhteutettuna on noussut reaalisin hinnoin vajaat 7000 euroa neljässä vuodessa. Vuoden 2004 kiintein hinnoin keskimääräinen vuosittainen kustannusten kasvu on ollut n. 2,4 prosenttia vuodessa. Säännöllisen työajan työtunnin hinta on noussut noin 2,2 euroa vuodesta Tehdyn työtunnin hinta on noussut n. 2,6 euroa vuodesta Kiintein hinnoin laskettuna säännöllisen työajan työtunnin hinta on noussut 1,4 ja tehdyn työtunnin hinta 1,6 euroa. 17

19 1 Tulokset Taulukko 3. Henkilötyövuoden ja työtunnin hinta valtion budjettitaloudessa vuonna 2004 Työvoimakustannuserä Euroa/ henkilötyövuosi Säännöllistä työaikaa kohti (euroa/tunti) Tehtyä kokonaistyöaikaa kohti (euroa/tunti) 1) Tehdyn työajan palkat ,79 13,97 14,23 16,81 Välilliset palkat, josta ,10 3,76 3,74 4,53 lomaraha ,69 0,84 0,83 1,01 vuosiloma-ajan palkat ,74 2,12 2,10 2,56 sairausajan palkat ,42 0,48 0,51 0,57 koulutusajan palkat ,16 0,19 0,19 0,22 muut välilliset palkat ,10 0,14 0,12 0,16 Sosiaaliturvamenot, josta ,88 4,36 4,69 5,25 sotumaksut ,01 1,21 1,22 1,45 eläkemaksut ,90 3,20 3,50 3,85 muut sosiaaliturvamenot (netto) ,03-0,05-0,04-0,06 Muut välilliset työvoimakustannukset ,31 0,39 0,38 0,47 Kokonaispalkat ,89 17,73 17,98 21,34 Työvoimakustannukset yhteensä ,08 22,48 23,04 27,05 1) Tehty vuosityöaika säännöllisenä työaikana ja tehdyt palkalliset ylityöt Työvoimakustannukset hallinnonaloittain Taulukoissa 4.1 ja 4.2 on esitetty työvoimakustannukset hallinnonaloittain euromääräisinä sekä tehdyn työajan palkkoihin suhteutettuna. Työvoimakustannuksin mitattuna suurimmat hallinnonalat vuonna 2004 olivat opetusministeriö (kokonaistyövoimakustannukset 1,38 mrd euroa), puolustusministeriö (0,74 mrd euroa) ja sisäministeriö (0,73 mrd euroa). Nämä ovat myös henkilöstömääriltään suurimpia hallinnonaloja. 18

20 1 Tulokset Taulukko 4.1. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset hallinnonaloittain vuonna 2004 Työvoimakustannukset, 1000 euroa Työvoimakustannuserä TPK VNK UM OM SM PLM VM OPM MMM LVM KTM STM TM YM I. PALKKASUMMA II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT A. VÄLILLISET PALKAT lomaraha vuosiloma-ajan palkat lapsen syntymä ja hoito sairausajan palkat eri virkavapaudet reservin kertausharjoitukset koulutusajan palkat palkalliset arkipyhät ammattiyhdistystoiminta yhteistoiminta työsuojelun yhteistoiminta virkistystoiminta B. SOSIAALITURVA työnantajan sotu-maksut LEL ja TEL-vakuutusmaksut vapaaehtoiset eläkevak.maksut VEL-eläkemaksut tapaturmavakuutusmaksut ryhmähenkivakuutusmaksut sairausvakuutuksen palautukset C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET virka- ja suojapuvut vapaat matkat koulutus työsuojelu väestönsuojelu terveyden- ja sairaudenhoito työpaikkaruokailu virkistys- ja sosiaalitoiminta muut kustannukset III.VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Henkilötyövuoden hinta, / henkilötyövuosi Lyhenteet: TPK=Tasavallan Presidentin kanslia, VNK=valtioneuvoston kanslia, UM=ulkoasiainministeriö, OM=oikeusministeriö, SM=sisäasiainministeriö, PLM=puolustusministeriö, VM=valtiovarainministeriö, OPM=opetusministeriö, MMM=maa- ja metsätalousministeriö, LVM=liikenne- ja viestintäministeriö, KTM=kauppa- ja teollisuusministeriö, STM=sosiaali- ja terveysministeriö, TM=työministeriö, YM=ympäristöministeriö 19

21 1 Tulokset Taulukko 4.2. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset hallinnonaloittain vuonna 2004 Prosenttia tehdyn työajan palkoista Työvoimakustannuserä TPK VNK UM OM SM PLM VM OPM MMM LVM KTM STM TM YM I. PALKKASUMMA 125,2 125,4 128,4 129,3 124,3 135,6 132,7 121,3 128,2 130,0 128,8 126,1 129,7 124,8 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 A. VÄLILLISET PALKAT 25,2 25,4 28,4 29,3 24,3 35,6 32,7 21,3 28,2 30,0 28,8 26,1 29,7 24,8 1. lomaraha 5,9 5,1 6,7 6,3 5,4 8,7 5,5 5,6 5,4 5,9 5,2 5,2 5,9 5,3 2. vuosiloma-ajan palkat 15,8 15,1 16,2 16,1 13,4 21,0 16,0 12,4 16,3 16,3 17,8 14,4 14,3 15,7 3. lapsen syntymä ja hoito 0,2 0,1 0,5 0,3 0,2 0,2 0,3 0,5 0,4 0,3 0,3 0,3 0,5 0,4 4. sairausajan palkat 2,6 3,0 2,4 4,3 3,6 5,1 3,9 2,2 3,7 3,9 2,6 4,2 4,5 3,0 5. eri virkavapaudet 0,1 0,2 0,3 0,9 0,2 0,1 1,0 0,1 0,5 0,2 0,3 0,3 0,3 0,2 6. reservin kertausharjoitukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7. koulutusajan palkat 0,4 1,9 1,6 1,3 1,4 0,3 4,5 0,3 1,2 3,3 2,3 1,4 3,7 0,1 8. palkalliset arkipyhät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 9. ammattiyhdistystoiminta 0,0 0,1 0,2 0,1 0,1 0,2 0,2 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,2 0,0 10. yhteistoiminta 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,2 0,0 0,1 0,0 0,2 0,0 11. työsuojelun yhteistoiminta 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 12. virkistystoiminta 0,1 0,0 0,5 0,1 0,1 0,0 1,0 0,1 0,2 0,2 0,1 0,1 0,3 0,0 B. SOSIAALITURVA 31,4 29,5 27,3 30,9 34,0 41,0 28,8 27,6 29,6 32,0 29,5 29,2 30,3 27,9 13. työnantajan sotu-maksut 8,5 8,6 8,8 8,8 8,5 9,2 9,0 8,3 8,7 8,9 8,8 8,6 8,8 8,5 14. LEL ja TEL-vakuutusmaksut 1,1 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 1,1 15. vapaaehtoiset eläkevak.maksut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 16. VEL-eläkemaksut 22,5 22,0 20,2 23,3 25,8 31,2 20,1 19,5 21,3 23,3 21,3 21,6 22,7 18,8 17. tapaturmavakuutusmaksut 0,6 0,3 0,3 0,6 0,9 0,8 0,4 0,4 0,5 0,6 0,4 0,5 0,3 0,5 18. ryhmähenkivakuutusmaksut 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 19. sairausvakuutuksen palautukset -1,4-1,4-2,1-1,9-1,5-0,2-0,7-0,7-1,0-0,9-1,0-1,5-1,6-1,1 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 3,2 2,2 6,5 3,9 2,7 3,4 2,6 1,7 3,7 2,6 3,4 2,8 4,8 3,7 20. virka- ja suojapuvut 0,3 0,3 0,1 0,2 0,5 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 21. vapaat matkat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 22. koulutus 1,3 0,1 3,6 2,1 0,9 1,4 0,6 0,5 1,0 1,3 1,7 1,1 2,9 1,8 23. työsuojelu 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 24. väestönsuojelu 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 25. terveyden- ja sairaudenhoito 1,3 1,0 2,0 1,0 0,9 0,5 0,5 0,7 1,3 1,0 0,7 1,2 1,5 1,3 26. työpaikkaruokailu 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,7 1,0 0,1 0,3 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 27. virkistys- ja sosiaalitoiminta 0,3 0,0 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,2 0,1 0,3 0,2 0,2 0,2 28. muut kustannukset 0,0 0,7 0,6 0,3 0,1 0,1 0,1 0,3 0,8 0,2 0,6 0,2 0,1 0,1 III.VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 59,7 57,1 62,2 64,1 61,1 80,0 64,1 50,6 61,5 64,6 61,8 58,1 64,8 56,5 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 159,7 157,1 162,2 164,1 161,1 180,0 164,1 150,6 161,5 164,6 161,8 158,1 164,8 156,5 Lyhenteet: TPK=Tasavallan Presidentin kanslia, VNK=valtioneuvoston kanslia, UM=ulkoasiainministeriö, OM=oikeusministeriö, SM=sisäasiainministeriö, PLM=puolustusministeriö, VM=valtiovarainministeriö, OPM=opetusministeriö, MMM=maa- ja metsätalousministeriö, LVM=liikenne- ja viestintäministeriö, KTM=kauppa- ja teollisuusministeriö, STM=sosiaali- ja terveysministeriö, TM=työministeriö, YM=ympäristöministeriö 20

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2

Lisätiedot

TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ 1970-2002 5/2003

TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ 1970-2002 5/2003 TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ 1970-2002 5/2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ HENKILÖSTÖOSASTO VALTION TYÖMARKKINA- LAITOS Julkaisija: Valtiovarainministeriö Kustantaja: Edita Publishing Oy Tilaukset: Edita Publishing

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Makasiini # 49492 RAPORTTI 49492 1 (13) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 SISÄLTÖ Johdanto... 2 1.1 Henkilöstötilinpäätös... 2 1.2 Ylijohtajan katsaus... 2 1.3 Henkilöstön kehittämispäällikön

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001

Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001 Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001 Valtiokonttori Aktuaaritoimi Helsinki 2003 ISSN 1457-6953 1 Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 2003 2 Sisällysluettelo 14.4.2003 JOHDANTO...7

Lisätiedot

Työvoimakustannustutkimus 2012

Työvoimakustannustutkimus 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,4 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kuntasektorin työvoimakustannustutkimus 2004

Kuntasektorin työvoimakustannustutkimus 2004 Kuntasektorin työvoimakustannustutkimus 2004 Vastausohjeet Tutkimuksen toteutus Toimiala Tutkimukseen kuuluvat kaikki kuntaan tai kuntayhtymään vuonna 2004 palvelussuhteessa olleet henkilöt jäljempänä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Makasiini # 62687 RAPORTTI 62687 1 (14) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLTÖ Johdanto...2 1.1 Henkilöstötilinpäätös...2 1.2 Ylijohtajan katsaus...2 1.3 Henkilöstön kehittämispäällikön katsaus...3

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005 1 Uusi palkkausjärjestelmä, tuottavuusohjelma ja Opetushallituksen strategian valmistelu olivat asioita, jotka saivat konkreettista sisältöä vuoden 2005 aikana ja jotka tulevat

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Siirtymäaika 1.6.2015 saakka Tuplajaksoja ei suunnitella Taustalla

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 Tiedustelussa kysyttiin yrityksiltä vuoden 2013 aikana toteutuneiden työaikojen ja poissaolojen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

HTV:t (poistyöll. HTV:t. Yhteensä. Nainen Lkm % ja harj.) kaikki. HTV:t. HTV:t. Yhteensä Lkm % (poistyöll. kaikki. ja harj.) HTV:t.

HTV:t (poistyöll. HTV:t. Yhteensä. Nainen Lkm % ja harj.) kaikki. HTV:t. HTV:t. Yhteensä Lkm % (poistyöll. kaikki. ja harj.) HTV:t. Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- ja harj.) Mies Mies Syyttäjälaitos 222 37,4 371 62,6 593 100 545,6 534,2 212 36,5 369 63,5 581 100 543,3 533,8 200 35,7 361 64,3 561 100 537,4 531,2

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Työvoimakustannustutkimus 2004:n vastausohjeet

Työvoimakustannustutkimus 2004:n vastausohjeet Työvoimakustannustutkimus 2004:n vastausohjeet Yleistä Tiedustelun kohteena on yritys tai muu yhteisö juridisena yksikkönä. Otos on valittu ly-tunnusten perusteella, jolloin konserneissa ja vastaavissa

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

Valtion eläketurva Palveluksessa olleet henkilöt 2005

Valtion eläketurva Palveluksessa olleet henkilöt 2005 Valtion eläketurva Palveluksessa olleet henkilöt 2005 Valtiokonttori Aktuaaritoimi Helsinki 2007 ISSN 1795-6382 Gummerus Kirjapaino Oy Vaajakoski 2007 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiokonttori

Lisätiedot

Työehtosopimus yliopistoissa

Työehtosopimus yliopistoissa Työehtosopimus yliopistoissa Voimassa 1.3.2010 29.2.2012 Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011, jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen. Tämän jälkeen jatkuu vuoden kerrallaan, ellei

Lisätiedot

Poissaolojen määrässä vähän. muutoksia 10 vuodessa

Poissaolojen määrässä vähän. muutoksia 10 vuodessa Poissaolojen määrässä vähän muutoksia 10 vuodessa Kuluneen vuosikymmenen aikana poissaolojen kokonaismäärä on muuttunut merkittävästi vain rahoitusalalla ja muissa palveluissa 1. Näillä aloilla poissaoloja

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Heidi Lassila 6.3.2013 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen ensimmäinen työehtosopimus voimaan 1.3.2010, uusi ajalle 1.2.2012-31.3.2014 Uusia muutoksia

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015 KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt

Lisätiedot

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- Mies (poistyöll. kaikki ja harj.) Mies Mies Syyttäjälaitos 214 37,6 355 62,4 569 100 535,7 520,0 209 36,9 358 63,1 567 100 527,5 516,0 222 37,4 371

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat

Lisätiedot

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Palveluyritysten työntekijöillä poissaoloihin kului keskimäärin viidesosa teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2002. Osuus sisältää myös

Lisätiedot

Työvoimakustannustutkimus 2008 Vastausohjeet

Työvoimakustannustutkimus 2008 Vastausohjeet Työvoimakustannustutkimus 2008 Vastausohjeet Kuntasektori Aineiston vastaanottaja! Tilastoaineisto palautetaan sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kautta, jonne pääsee osoitteesta http:// www.tilastokeskus.fi/keruu/tvkkunnat/lomake

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Työvoimakustannustutkimus 2012

Työvoimakustannustutkimus 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,6 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET... 4 3.1. Henkilöstömäärä... 4 3.2. Henkilöstörakenne... 4 3.2.1.

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde Työsuhteen solmiminen Epätyypilliset työsuhteet Työsuhteen irtisanominen Palkkaus Palkkausperusteet, palkkaustavat

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot