VÄLIRAPORTTI. Helsingin terveydenhuollon tehostaminen ja kustannusten alentaminen (Kalleus-hanke)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄLIRAPORTTI. Helsingin terveydenhuollon tehostaminen ja kustannusten alentaminen (Kalleus-hanke)"

Transkriptio

1 VÄLIRAPORTTI Helsingin terveydenhuollon tehostaminen ja kustannusten alentaminen (Kalleus-hanke)?? Helsingin kaupungin terveyskeskus?? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Käsitelty terveyssuunnittelutoimikunnass a Hyväksytty Kalleushankkeen johtoryhmässä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA KÄSITTELEVIEN JULKAISUJEN YHTEENVETOA HANKKEEN ORGANISOINTI JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Organisointi ja käynnistyminen Hankkeen epävarmuustekijät HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON KORKEIDEN KUSTANNUSTEN OSA-ALUEET Lähtötilanne Nykytilanne TUOTOKSET JA JATKOTOIMENPITEET Yleistä Vuokrat ja tilat Palkat ja henkilöstö Opetuksen ja tutkimuksen valtionosuudet HUS:n henkilöstön työajan käyttö opetus- ja tutkimustoimintaan Tukipalvelut Terveyskeskuksen kuljetusyksikkö Apteekkitoiminta Päivystys Yhteenvetoa ns. metropoli-ilmiöstä KANSANTERVEYSLAIN JA ERIKOISSAIRAANHOITOLAIN MUUTOS HANKKEEN VUODEN 2004 TYÖSUUNNITELMA LIITE 1 LIITE 2 Kirjallisuuskatsaus Johtoryhmän jäsenet

3 1. JOHDANTO Helsingin kaupungin terveyskeskus anoi yhdessä HUS:n kanssa Kansallisen terveydenhuollon hankerahoitusta Helsingin terveydenhuollon kalleuden selvittämiseen. Helsingin ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2002 noin 17 % (129 milj. euroa) korkeammat kuin viiden suurimman kaupungin aritmeettinen keskiarvo. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle rahoitusta päivätyssä päätöksessään väliseksi ajaksi yhteensä euroa. Hanketta Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin terveydenhuollon uudistaminen tavoitteena palvelutuotannon tehostaminen ja kustannusten alentaminen kutsutaan nimellä Kalleus -hanke. Valtionavustus jaettiin puoliksi HUS/Helsingin sairaaloiden ja Helsingin terveyskeskuksen kesken. Oma hankepanostus on molemmilta organisaatiolta euroa. Rahoitusosuuksia hallinnoi terveyskeskus. Kalleus -hankkeen päätavoitteena on laskea Helsingin terveydenhuollon kustannustasoa lähemmäksi suurten (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere) kaupunkien keskiarvoa vuoteen 2005 mennessä verrattuna vuoden 2002 tasoon kustannuskehitys huomioiden. Päätavoitteeseen pyritään mm. 1. Parantamalla sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tuottavuutta siten, että terveydenhuollon kustannukset alenevat. 2. Optimoimalla palvelutuotanto kaikilla osa-alueilla tarkasteltuna eri näkökulmista (prosessi, talous, henkilöstö, asiakas). 3. Tuottamalla psykiatrinen hoito nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. 4. Tuottamalla perustason laitoshoito (sis. vanhusten laitoshoito) nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. 5. Tuottamalla helsinkiläisten erikoissairaanhoidon hoitopalvelut taloudellisemmin ja tehokkaammin ja kokonaiskustannuksiltaan edullisemmin. Hanke tiivistyy seuraavien seikkojen identifioimiseen ja korjausehdotusten tuottamiseen: - tuotetaanko terveydenhuollossa palveluita, jotka eivät ole terveydenhuollon ydintoimintaa - tuotetaanko palvelut epätaloudellisesti, ja onko joukossa vaikuttavuudeltaan heikkoja toimintoja tai toimintoja, joiden vaikuttavuus ei ole näyttöön perustuvaa

4 2 - tuotetaanko palveluita, jotka kuuluisivat jonkin muun kuin terveydenhuollon organisaation vastuulle Hankesuunnitelman mitattavia tuloksia on käsitelty kappaleessa TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pääkaupunkiseutu muodostaa sosiaaliselta profiililtaan muusta maasta poikkeavan alueen, jota leimaa väestön polarisoituminen: osassa väestöä korostuvat suurkaupunkialueille tyypilliset sosiaaliset ongelmat, osassa korkea koulutus- ja ansiotaso. Erityisiä haasteita terveydenhuollolle asettavat syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevan väestönosan ongelmat. Tyypillistä näille ongelmille on, että niitä ei pystytä tarkasti rajaamaan tai määrittämään ja ne kasautuvat tiettyihin ihmisiin, perheisiin, pienalueisiin ja ns. köyhyystaskuihin. Polarisoitumisen myötä myös terveys polarisoituu eri sosiaaliryhmissä. Helsingin kokoisessa kaupungissa saman palvelujärjestelmän on vastattava varsin erilaisten väestönosien ja alueiden terveystarpeisiin. Lisäksi pääkaupunkiseudulle on keskittynyt erityispalvelujen tarvitsijaryhmiä, kuten esim. HIV-positiiviset ja narkomaanit sekä osittain myös maahanmuuttajat. Samanaikaisesti myös väestön odotukset palvelujärjestelmää kohtaan ovat lisääntyneet. Helsingin väestön terveysprofiilista voidaan todeta mm., että - Väestön kokonaismäärän kasvu on pysähtynyt. Lasten määrä vähenee edelleen, keski-ikäisten ja ikääntyneiden määrät kasvavat. Tämä vähentää lasten ja lisää ikääntyvien ja vanhusten palvelujen tarvetta. - Maahanmuuttajataustaisen väestön erityistarpeiden huomioon ottaminen on kasvava haaste terveydenhuollolle. - Moniongelmaisia lapsia ja nuoria sekä perheitä on Helsingissä suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Tämä lisää tarvetta syrjäytymisvaarassa olevien terveyspalveluiden kehittämiseen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. - Väestöryhmien väliset terveyden ja terveyskäyttäytymisen erot ovat Helsingissä suuria. Erityisenä haasteena ovat terveydelle haitalliset tottumukset, kuten runsas päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat terveysongelmat. Myös kansantautien ehkäiseminen muodostaa suuren haasteen terveyspalveluille TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA KÄSITTELEVIEN JULKAISUJEN YHTEENVETOA Helsingin terveydenhuollon korkeat kustannukset johtuvat sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon toiminnan kustannuksista. Tutkimusten, työryhmäselvitysten ja asiantuntija- 1 Helsingin terveydenhuollon toimintaympäristön analyysi Terveyskeskuksen strategian valmistelun pohjaksi,

5 3 arvioiden mukaan Helsingin terveydenhuollon kalleuteen ei ole kuitenkaan osoitettavissa mitään yksiselitteistä syytä vaan kustannuksia nostavat monet samanaikaiset tekijät. Kyseiset tekijät ovat vain osittain syy-seuraussuhteisia. Kyse on monimutkaisista keskinäisriippuvuuksista, joten yksiselitteisiin johtopäätöksiin tulee suhtautua varauksin. On esitetty viitteitä siitä, ettei kustannusten suuruuteen ole syynä helsinkiläisten muuta maata suurempi sairastavuus tai sairastuvuus. Toisin sanoen tarvetekijät eivät selitä korkeita kustannuksia. Helsinkiläiset eivät myöskään käytä terveyspalveluja enemmän kuin maassa keskimäärin. Näyttöä sille, että kustannuksia voitaisiin merkittävästi selittää muuta maata korkeammalla palkkatasolla tai vuokrakustannuksilla ei ole saatu yksiselitteisesti esiin. Tältä osin käsitykset poikkeavat toisistaan; ts. missä määrin vuokra- ja palkkakuluilla on selitysvoimaa kokonaiskustannusten osalta. Edelleen on viitteitä siitä, ettei palvelujen tuottaminen erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa lisää tai vähennä sinänsä kustannuksia. Sama ilmiö on havaittu vanhuspalvelujen osalta eli kalleutta ei selitä se, onko palvelut tuotettu sosiaalitoimessa vai terveydenhuollossa. Sen sijaan kustannusten korkeutta selitetään erilaisilla sosioekonomisilla tekijöillä kuten asukkaiden hyvällä elintasolla, ikätekijöillä kuten vanhusten määrällä sekä toisaalta erilaisilla palvelujärjestelmään liittyvillä seikoilla kuten korkeilla suoritehinnoilla, matalalla tuottavuudella, päällekkäisillä toiminnoilla ja palvelujen suurja monikäyttäjillä. Myös eräisiin toimialoihin liittyy kustannusten suhteellista korkeutta kuten terveyskeskuksen vuodeosastohoitoon, psykiatriaan ja kirurgian toimialaan. Kustannustasoon on suorassa suhteessa henkilöstömäärä ja sen kehitys, koska henkilöstömenot selittävät kustannuksista peräti 70 %. Keskeistä on siis tuottavuus eli miten paljon saadaan tuotoksia panosmäärään nähden. Yhteenvetona voidaan todeta, etteivät tehdyt tutkimukset ja selvitykset pysty paikantamaan yleensä terveydenhuollon sen enempää kuin Helsingin terveydenhuollon kalleuden yksittäisiä syitä. Sen sijaan viitteitä siitä, mistä näitä tekijöitä tulee etsiä on jossain määrin esitetty. Tutkimukset ja kannanotot sen osalta, mikä vaikutus ns. suurkaupunki-ilmiöillä tai suurten järjestelmien organisointimallilla on kustannuksiin, puuttuvat. Vertailujen tekeminen toimintojen, kaupunkien tai maiden välillä ei ole yksiselitteistä. (Liite 1, kirjallisuuskatsaus) 4. HANKKEEN ORGANISOINTI JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 4.1. Organisointi ja käynnistyminen Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut Helsingin ja HUS:n yhteinen terveyssuunnittelutoimikunta. Ohjausryhmä on hyväksynyt

6 Hankkeen epävarmuustekijät hankesuunnitelman ( ) ja käsitellyt kokouksissaan hankkeen etenemistä. Ohjausryhmän laskennallinen kuormitus on 10/2003-5/2004 ollut noin 12 henkilötyöpäivää. Johtoryhmä (liite 2) on kokoontunut kerran kuukaudessa ja siihen kuuluu jäseniä HUS:sta, Helsingin terveyskeskuksesta, Helsingin talous- ja suunnittelukeskuksesta, sosiaalivirastosta sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Johtoryhmän laskennallinen kuormitus 10/2003-5/2004 on ollut noin 40 henkilötyöpäivää. Hankkeen HUS:n projektipäälliköinä ovat toimineet kehittämispäällikkö Mikko Rotonen ja hallintoylilääkäri Juha Tuominen ja terveyskeskuksessa projektipäälliköt Irma Alfthan ja Sirpa Hintzell. Hankkeen projektiryhmät on muodostettu vuoden 2003/2004 vaihteessa molemmissa organisaatioissa toimialue- tai osastokohtaisesti. Projektiryhmät ovat työskennelleet tiiviisti kevään 2004 keräten yhteisen kehikon mukaisesti toimintaan ja talouteen liittyvää tietoa. Keväällä 2004 nimettiin myös organisaatioiden yhteistyöryhmät, jotka ovat käynnistäneet työskentelynsä hoitoketjujen työstämisellä ja kustannusvaikutusten pohdinnalla ja analysoinnilla. Työskentely on loppuvuosipainotteista. Ulkopuolisten asiantuntijoiden työpanosta ei keväällä 2004 ole käytetty vaan painotus on ollut organisaatioiden omien työntekijöiden osaamisen ja tiedon hyödyntämisessä lukuun ottamatta muutamaa tilastoihin liittyvää ulkopuolista atk poimintaa. Ulkoisten konsulttien osalta on toimeksiantosopimus tehty Efektia Oy:n kanssa hoitoprosessien analysoinnista ( euroa). Terveyskeskuksen hankerahoituksesta ( euroa) on mennessä käytetty euroa. HUS:n vastaavasta summasta on kulunut euroa. Kulujen toteutuminen painottuu vuoden 2004 loppuun. Hankkeen sisäisistä epävarmuustekijöistä vaikeimmin on ollut hallittavissa mittaristoon ja taustatietojen keräämiseen liittyvät tekijät. Mittaristo ei ole aina kohdentunut parhaimmalla mahdollisella tavalla kustannusten alenemisen ja palvelurakennemuutoksen kanssa yhteydessä oleviin tekijöihin. Lisäksi tässä vaiheessa hanketta voidaan nähdä selkeänä epävarmuustekijänä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen näkemyksen löytäminen ja tarvittavien toimenpiteiden priorisointi..

7 5 5.HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON KORKEIDEN KUSTANNUSTEN OSA-ALUEET 5.1. Lähtötilanne Helsingin kaupunginhallitus on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveystoimen kustannukset lähenevät viiden suurimman kaupungin keskiarvoa. Tähän tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti palvelurakennetta kehittämällä, joten tavoitteena on kokonaiskustannusten alentaminen HUS:ssa ja Helsingin terveyskeskuksessa. Vuonna 2002 Helsingin terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset ylittivät viiden suurimman kaupungin keskiarvon 129 milj. euroa eli 17 %. Ero muihin suuriin kaupunkeihin on kasvanut vuoteen 2001 nähden, jolloin se oli 106 milj. euroa (15 %). Helsingin ikävakioidut asukaskohtaiset kustannukset nousivat 8,3 %. Viidessä suurimmassa kaupungissa nousu oli keskimäärin 6,3 % (Espoo 3,3 %, Turku 4,8 %, Vantaa 5,8 % ja Tampere 9,2 %) eli Helsingin ero muiden kaupunkien keskiarvoon kasvoi vuodesta 2001 vuoteen Kehitystä vahvisti ja sitä selittää osaltaan Helsingin asukasluvun pysyminen ennallaan, kun muiden neljän kaupungin asukasluku kasvoi yhteensä hengellä. Helsingin terveydenhuolto oli lähes jokaisella osa-alueella kallein ja Helsingin kustannukset ovat viime vuosina nousseet keskimääräistä nopeammin. Helsingin kalleuden tärkeimmät osa-alueet vuosina 2001 ja 2002 verrattuna viiden suurimman kaupungin aritmeettiseen keskiarvoon: Helsingin (ikävakioitu) erotus viisikon aritmeettisen keskiarvoon 2001 euroa/as % milj.e 2002 euroa/as % milj.e Yhteensä % 106 Yhteensä % 129 Perusterv. avohoito % 12 Perusterv. avohoito % 14 Hammashoito 4 8 % 2 Hammashoito 9 18 % 5 Kotipalvelu 3 5 % 2 Kotipalvelu % 7 Ympärivrk.pth. laitoshoito % 38 Ympärivrk.pth. laitoshoito % 43 Som.esh.avohoito % 20 Som.esh.avohoito % 25 Psyk.avohoito % 9 Psyk.avohoito % 12 Som.esh laitoshoito 19 5 % 11 Som.esh laitoshoito 24 6 % 13 Psyk.laitoshoito % 11 Psyk.laitoshoito % 9 Taulukko 1: Helsingin ikävakioitujen kustannusten erot viiden suurimman kaupungin aritmeettiseen keskiarvoon vuosina 2001 ja Vuoteen 2001 nähden muutosta tapahtui seuraavissa asioissa:?? Avohoidon (Perusterveydenhuollon avohoidon, hammashoidon ja yli 65-vuotiaiden kotipalvelun) yhteenlasketut kustannukset ylittivät vertailutason 27 milj. eurolla (14 %). Ero kasvoi selvästi edellisvuoden 16 milj. eurosta (9 %). Merkittävimmin kasvoivat muihin kaupunkeihin nähden kotipalvelun ja hammashoidon kustannukset.?? Ympärivuorokautisen laitoshoidon (ml. sosiaalitoimen laitokset) kustannusero muihin suuriin kaupunkeihin oli 43 milj. euroa

8 6 (25 %) ja se kasvoi edelleen. Helsingin asukaskohtainen laitoshoidon kustannus nousi 6,7 %, mutta viiden kaupungin keskiarvo tätä vähemmän n. 5,5 %, mikä siis kasvatti eroa entisestään. Sisältää myös sosiaalitoimen yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen kustannukset.?? Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoidon kustannusten ero vertailutasoon nousi 25 milj. euroon (23 % -> 26 %)?? Psykiatrisen avohoidon kustannukset ylittivät vertailutason 12 milj. eurolla (39 %). Psykiatrinen avohoito sisältää myös psykiatrisen palveluasumisen sosiaalitoimeen sijoitetun ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannukset.?? Somaattisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon kustannukset ylittivät vertailutason 13 milj. eurolla (6 %). Tämä ei huomioi sitä, että helsinkiläisten määrällinen käyttö on selvästi pienempää, joten sen osuus kalleuden osa-alueena on selkeästi korkeampi, mutta käyttö näyttää kohdentuvan vanhempiin eli hoitokustannuksiltaan kalliimpiin ikäryhmiin. Tarkempi analyysi valmistuu loppuraporttiin.?? Psykiatrisen laitoshoidon osalta ero vertailukuntiin pieneni, ollen 9 milj. euroa (17 %) Vuoden 2003 tiedot vertailukaupungeista valmistuvat syksyllä 2004, joka huomioidaan loppuraporttiin. Helsingin osalta terveydenhuollon kokonaiskustannukset säilyivät aiempiin toteumiin nähden lähellä vuoden 2002 nimellistä tasoa Nykytilanne Vuoden 2004 talousarviossa on Helsingin terveydenhuoltoon varattu 770,3 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus on noin 349 milj. euroa. Kasvu on yhden prosenttiyksikön verran vuoden 2003 tasoon verrattuna. Terveyskeskustoiminnan ja HUS-kuntayhtymän rahoituksen jakauma on viime vuosina ollut seuraava: Tp 2003 TA 2004 Ennuste Ero TA 2004 Tulot Käyttömenot Terveyskeskus HUS Yhteensä Taulukko 2: Terveyskeskuksen ja HUS:n rahoituksen jakauma. Terveystoimen talousarviomenojen arvioidaan huhtikuun toteuman perusteella ylittävän alkuperäisen talousarvion 31,7 milj. eurolla. HUS:in osuus ylityksestä on 30,6 milj. euroa. Terveyskeskuksen oman toiminnan menojen ennustetaan ylittyvän 1,1 milj. eurolla.

9 7 HUS:ssa huhtikuun lopussa laaditun ennusteen mukaan laskutus on kasvamassa lähes 10 % suhteessa budjetoituun, mutta toimintakulujen ylitys budjetoituun verrattuna on 3,8 %, minkä vuoksi HUS:n tuloksen ennustetaankin muodostuvan selvästi ylijäämäiseksi. Terveyskeskustoiminnan osalta merkittävimmät ylitykset ennustetaan syntyvän akuuttisairaalassa (3,1 milj. euroa) sekä psykiatrian osastolla (1,6 milj. euroa). HUS:ssa merkittävimmät ylitykset syntyvät sisätautien (6,1 milj. euroa), kirurgian (13,9 milj. euroa), lasten ja nuorten sairaalan (3,4 milj. euroa), NSK:n (5,7 milj. euroa) sekä naistentautien ja synnytysten (2,6 milj. euroa) toimialoilla. Em. toimialakohtaisia ylitysennusteita pienentää ennakoitu ylijäämän hyvitys, jonka suuruudeksi huhtikuun lopun tilanteessa arvioidaan noin 5,7 milj. euroa. Kokonaisuutena Helsingin terveyskeskuksen oman toiminnan ennuste vuonna 2004 on noin 10 milj. euroa edellisvuoden toteumaa pienempi, kun huomioidaan vuodenvaihteessa tapahtuneet organisatoriset siirrot (vaikutus n. 6 milj. e). HUS:n ennuste puolestaan on n. 21 milj. euroa edellisvuoden toteumaa suurempi, kun huomioidaan terveyskeskuksen ja HUS:n välillä tehdyt organisatoriset siirrot (3 250 milj. euroa) Terveyskeskuksen oman toiminnan palvelumäärät ovat vuonna 2004 kehittyneet seuraavasti: Tk-toiminta yhteensä Avohoitokäynnit Hammashoitokäynnit Akuuttihoitopäivät Pitkäaikaishoitopäivät Psyk. Avohoitokäynnit Psyk. Avohoitoäivät Psyk. Vos-hoitopäivät v.2003 tilinpäätös v.2004 suunnitelma v.2004 ennuste Taulukko 3: terveyskeskustoiminnan palvelujen toteutuminen tilanteessa Avohoitokäynnit ovat edellisvuotta korkeammat, koska avosairaanhoidon lääkärikäyntiä korvaavat puhelut on myös huomioitu suoritteina. Käyntejä vähentävät organisatoriset muutokset (HUS:n keuhkosairauksien pkl, sukupuolitautien pkl) sekä rokotustoiminnan loppuminen ja päiväsairaalatoiminnan vähentäminen. Myös lääkärikäynnit ovat edellisvuotta suuremmat (tilanteessa ) Hammashoitokäyntien muutos johtuu ostopalvelumäärärahan pienenemisestä. Pitkäaikaishoitopäivät toteutuvat strategisten linjausten mukaisesti (paikkoja vähennetty).

10 8 Psykiatrian hoitopäivät vähenevät koska yksi osasto on lakkautettu vuoden 2003/2004 vaihteessa. Sakkomaksukäytännössä oli vuonna 2001 sakotettavia hoitopäiviä 2 635, joka kustannuksena oli yhteensä 1,4 milj. euroa. Vuonna 2002 sakkopäiviä oli ja kustannukset 4,9 milj. euroa. Tämä tarkoitti sitä, että kyseisenä syksynä sakkopaikoilla oli päivittäin keskimäärin potilasta. Vuonna 2003 sakkopäivän hinta nousi euroon. Muutosta tapahtui myös niin, että sakkokustannukset siirrettiin terveyskeskusten maksettaviksi. Vuoden 2003 osalta päästiin jo hyvään tulokseen, sillä sakkopäiviä kertyi ainoastaan 120 kustannusten ollessa euroa. Kuluvan vuoden tilanne vaikuttaa lupaavalta ollen samaa luokkaa kuin vuoden 2003 alkupuoli. HUS:n palvelumäärät ovat vuonna 2004 kehittyneet seuraavasti: (1000 kpl) Tot 2003 Bud 2004 Enn 2004 Ero Enn 04 -Tot 03 % Ero Enn 04 -Bud 04 % Hoitojaksot ,97 % 15,32 % Käynnit ,35 % 3,85 % Hoitopäivät ,67 % 6,69 % Taulukko 4: HUS:n palvelumäärän kehitys. Verrattaessa lukuja edellisvuoteen, tulee huomioida, että keuhkotoimintojen ja sukupuolitautien siirron yhteydessä siirtyi terveyskeskuksesta noin 7600 keuhkosairauksien hoitopäivää sekä noin keuhko- ja sukupuolitautien käyntiä HUS:iin. Mikäli ko. suoritteet huomioidaan vertailussa edellisvuoteen olisi suoritteiden kehitys edellisvuoteen seuraavanlainen: (1000 kpl) Tot 2003 Bud 2004 Enn 2004 Ero Enn 04 -Tot 03 % Hoitojaksot ,97 % Käynnit ,04 % Hoitopäivät ,04 % Taulukko 5: Suoritekehityksen laskelma toimintojen siirrot huomioiden. HUS:n suoritemäärät ovat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hoitojaksojen osalta 2,2 %, hoitopäivien osalta 2,4 % ja avohoitokäyntien osalta 1,6 % edellisvuotta suuremmat, joskin osa käyntien ja hoitopäivien lisäyksestä johtuu aiemmin mainituista organisatorisista siirroista terveyskeskuksen ja HUS:n kesken. Ennuste poikkeaa huomattavasti talousarviosta. 6.TUOTOKSET JA JATKOTOIMENPITEET 6.1.Yleistä Molempien organisaatioiden projektisuunnitelmat hyväksyttiin kalleushankkeen johtoryhmässä ja niiden pohjalta toimialat ja osastot käynnistivät varsinaisen työskentelyn. Kevät edellytti erityisesti talous- ja suunnitteluhenkilöstön panosta tietojen

11 9 selvittelyssä. Tietolähteinä hyödynnettiin organisaatioiden tilastoja ja tiedostoja. Osa tiedoista saatiin valmiina, osa jouduttiin keräämään manuaalisesti. Tietoihin pohjautuneet johtopäätökset tehtiin projektiryhmissä. Terveyskeskuksessa projektiryhmät ovat laatineet oman osastokohtaisen väliraportin. Terveyskeskuksen projektiryhmien yhteenlaskettu ajankäyttö mennessä oli noin 260 henkilötyöpäivää. HUS:ssa käytetty työaika on arvioitu 180 henkilötyöpäiväksi. Projektiryhmien työaika tullaan esittämään euroina ja osoittamaan hankekustannusten omavastuuosuutena hankkeen päättyessä. Hankesuunnitelmassa on esitetty konkreettiset, mitattavat tuotokset (tulokset 1-6), joiden osalta tilannetta kuvataan seuraavassa kunkin tuloksen osalta molemmissa organisaatioissa. Toiminnan ja talouden selvittelytyö on toteutettu yhteisen rakenteen mukaisesti vuoden 2004 alkupuolella. Tuotosten perusteella tehdään tarkemmat johtopäätökset ja suositukset. Tulos 1: Organisaatiot ovat selvittäneet oman palvelu- ja kustannusrakenteensa (kustannustekijät ja niiden vertailu sovittuihin verrokkeihin) ja laatineet ja käynnistäneet analyysien pohjalta palvelu- ja kustannusrakenteen keventämiseen tähtääviä toimenpiteitä. TERVEYSKESKUS Terveysasemat-osastossa kohdistettiin huomio vuoden 2003 toiminnallisen tilinpäätöksen yksikköhintojen välisten erojen selvittelyyn. Näkökulma liittyy suoritemäärien ja tuottavuuden muutoksiin. Tarkastelun perusteella todettiin vaihtelun olevan paikoin suurta, mihin jatkotyöskentelyssä tullaan tarkemmin pureutumaan. Osaston vastuulla on myös toimintoja, joiden uudelleenarviointia on tarpeen tehdä, jotta kustannukset kohdistuisivat oikein erikoissairaanhoitoon, sosiaalitoimeen tai perusterveydenhuollon kustannuksiksi. Esimerkkinä voidaan mainita sosiaalitoimeen kuuluva omaishoidon tuki (vuonna 2003 kustannukset milj. euroa), joka on sosiaalilainsäädännön mukaista toimintaa, mutta joka on kotihoidon kokeilun johdosta kirjautunut terveydenhuollon kustannukseksi. Hammashuolto -osastossa selvitettiin kustannuksia tileittäin, suoritteita ja yksikkökustannuksia sekä ulkopuolisesta toiminnasta aiheutuneita kustannuksia ja suoritteita. Vertailussa on ollut käytettävissä Stakesin kanssa yhteistyössä tapahtuvan SUHAThankkeen tiedot, jossa vertailussa on mukana myös muita suomalaisia kaupunkeja. Hammashuollon osalta on lisäksi selvitetty hammashoitolan koon ja yksikkökustannusten välistä riippuvuutta. Alustavien selvitysten mukaan onkin havaittu, että pienet, ennenkaikkea yhden yksikön hoitolat ovat yksikkökustannusten näkökulmasta epäedullisia.

12 10 Psykiatriaosastossa on tapahtunut organisaatiomuutoksen lisäksi päivystyksen siirtyminen takaisin HUS:sta terveyskeskuksen toiminnaksi. Psykiatrian osaston osalta erityisenä haasteena on selvittää se, mikä vaikutus kustannuksiin on sillä, että psykiatrian palveluita tuottavat terveyskeskuksen lisäksi HUS ja sosiaalitoimi. Tässä vaiheessa löydöksenä voidaan nähdä myös suuret alueelliset vaihtelut,joiden syitä tullaan tarkemmin selvittämään. Lasten- ja nuorten psykiatria on erillään aikuispsykiatriasta toisin kuin useimmissa muissa kunnissa. Psykiatriaan on liitetty aiempina vuosina (mm. tilinpäätöksessä 2003) joitain toimintoja ja muiden kaupunkien käytännöistä poiketen. Esimerkkeinä tästä ovat HIVpalvelukeskus (vuonna 2003 kustannukset 2,2 milj. euroa), ja psykiatrisen asumisen tukeminen, jotka joiltakin osin kuuluvat sosiaalitoimen vastuulle. Tarkempi selvittely mm asumispalvelujen kustannusten tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta tehdään syksyn 2004 aikana. Terveyskeskuksen akuuttisairaalaosastossa on tapahtunut vuoden 2003 lopulta ja alkuvuonna 2004 rakennemuutoksia siten, että seitsemän akuuttisairaalan sijasta toiminta on keskitetty kolmeen sairaalaan. Osastossa työskentelee vuodeosastotoiminnan ja konsultaatiopoliklinikoiden kehittämistyöryhmät sekä kotisairaaloiden arviointityöryhmä. Kyseiset ryhmät tuottavat arviot kehittämistoimenpiteistä syksyn 2004 aikana. Aiemmin toimineiden viiden konsultaatiopoliklinikan käyntien kustannusten analysoinnin avulla pyritään saavuttamaan kolmen konsultaatiopoliklinikan toimintayhtenäisyys ja toimiva työnjako. Akuuttitoimintojen yhteydessä on toimintoja, joiden tarkoituksenmukaisuuden arviointi on meneillään: näitä ovat selviämishoitoasema (vuonna 2003 kustannukset 0,67 milj. euroa) kysymyksin, onko toiminta terveydenhuollon ydintoimintaa; lisäksi palveluista käyttävät ulkokuntalaiset noin 10 % ilman laskutusta. Edelleen on arvioitavana Terhokodin ja Ahtilan toipilassairaalan käyttö (edellisen kustannukset 0,95 milj. euroa ja jälkimmäisen 0,87 milj. euroa). Lisäksi tarkastelun kohteena on vuonna 2000 sosiaalitoimesta terveysvirastoon siirretty vammaisneuvola, jonka vuosikustannukset ovat 1,55 milj. euroa; neuvolan toiminta kuulunee joko sosiaalitoimeen tai erikoissairaanhoitoon. Pitkäaikaissairaalaosastossa kustannusten tarkastelu on kohdentunut perussairaanhoidon osastojen sekä erikoisosastojen kustannusrakenteiden tarkasteluun vuoden 2003 tilinpäätöksen pohjalta. Osastossa on meneillään mittava sairaansijojen uudelleenjärjestely, joka on käynnistynyt jo vuoden 2003 puolella. Tavoitteena on sairaansijojen vähentäminen terveyslautakunnan vahvistamaan sairaansijaan. Vuonna 2004 pitkäaikaissairaala on sijoittunut entisen seitsemän rakennuksen sijasta neljään sairaalaan,minkä pohjalta saadaan arvokasta tietoa keskittämisen kustannuseduista. Yli

13 sairaansijan vähentäminen on mahdollistanut myös huomattavan vakanssimäärän siirtämisen vakanssipankkiin ja siten konkreettisten säästöjen syntymisen. Pitkäaikaissairaalan selvitysten kohteena vuonna 2004 ovat edellisen sairaansijavähennyksen lisäksi noin 150 nuorta = alle 65-vuotiasta henkilöä, joista noin kolmannes voitaisiin siirtää keveämpään hoitomuotoon sosiaalitoimeen, mutta joille ei toistaiseksi ole löytynyt asianmukaista hoitopaikkaa (kustannusvaikutus noin 0,640 milj. euroa). HUS HUS:n tilinpäätöksen ja talousarvion valmisteluun liittyy kustannusten jälkilaskenta, johon sisältyy kustannusrakenteiden analysointia. Vuoden 2003 jälkilaskennan osalta on erityisesti keskitytty lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työajankäytön jakautumiseen eri toimintoihin. Tältä osin kaikki erikoisalat selvittivät myös työajankäyttöään keskeisiin toimintoihin. Hankkeen yhtenä piirteenä on verrata Hyks Helsingin sairaaloiden kustannusrakenteita Jorvin sairaalan ja Peijaksen sairaalan kustannusrakenteisiin. Tältä osin on hankittu mahdollisimman vastaavat tiedot kattaen työajankäytön, jotta vertailua kustannusrakenteiden osalta olisi mahdollista tehdä eri sairaaloiden ja erikoisalojen kesken. Analysointi kustannusrakenteiden osalta eri sairaaloiden kesken on käynnistymässä ja tiedot yhdistetään myös käytettyihin henkilöresursseihin ja tuotoksiin tuottavuuden analysoimiseksi. Palvelurakenteiden osalta on tarkasteltu tuotettuja palveluja eri sairaaloissa ja eri erikoisaloilla ikäryhmittäin. Tarkastelussa on analysoitu tarkemmin erityisesti vanhemmille ikäryhmille tuotettavia erikoissairaanhoidon palveluja ja vertailtu hoitokäytäntöjä ja kustannuksia helsinkiläisten, espoolaisten ja vantaalaisten potilaiden osalta. Analyyseissä on havaittu, että joillain erikoisaloilla helsinkiläispotilaiden hoitojaksot ovat lyhyempiä (=hoitoketju toimii esim. lonkkaleikkauspotilaiden osalta hyvin) tai pidempiä (=hoitoketju ei toimi optimaalisesti, esim. kardiologiset potilaat) kuin vertailukaupungeissa. Yhteistyöryhmät laativat tarkemmat selvitykset ja toimenpide-ehdotukset. Alustavissa kirurgian selvityksissä on todettu, ettei erikoisalan hoitojaksojen keskipituuksissa ole merkittäviä eroja (0,2 päivää), mutta kun otetaan huomioon hoitojaksojen lukumäärät (21 869), niin helsinkiläisten hoitoihin käytetään noin lisähoitopäivää (= 1200 hoitojaksoa) enemmän kuin Espoossa ja Vantaalla. Hoitojakson pituutta ja kustannustasoa selittävät osaltaan erilaiset hoidetut potilasryhmät vertailukaupunkeihin. Esimerkiksi vuonna 2003 verisuonikirurgiassa hoidettiin iäkkäitä helsinkiläispotilaita merkittävästi enemmän kuin espoolaisia ja vantaalaisia samassa ikäja tautiryhmässä. Kustannusten kannalta yli 64-vuotiaiden vuonna 2003 hoidossa olleiden potilaiden keskimääräinen laskutus oli 51 -

14 12 82 % korkeampi kuin ikäryhmässä 0-64-vuotiaat. Taulukossa 6 on kuvattu keskimääräisiä tilastotietoja kirurgian osalta. Kirurgian kuntalaskutus ikäryhmittäin Helsingin, Espoon ja Vantaan osalta vuonna 2003 Väestö 2003 Pkl lkm Hj lkm Hpv lkm Keski. hj pituus Hoid. pot. lkm % osuus ikäryhmästä Euroa / potilas Laskutus yhteensä Hoidossa olleet % väestöstä Helsinki: alle 65-vuotiaat , % ,9 % Helsinki: vuotiaat , % ,4 % Helsinki: vuotiaat , % ,0 % Helsinki:yli 85-vuotiaat , % ,3 % Helsinki yhteensä , % ,8 % Espoo: alle 65-vuotiaat , % ,2 % Espoo: vuotiaat , % ,0 % Espoo: vuotiaat , % ,7 % Espoo:yli 85-vuotiaat , % ,7 % Espoo yhteensä , % ,5 % Vantaa: alle 65-vuotiaat , % ,6 % Vantaa: vuotiaat , % ,8 % Vantaa: vuotiaat , % ,2 % Vantaa:yli 85-vuotiaat , % ,8 % Vantaa yhteensä , % ,9 % Espoo & Vantaa: alle 65-vuotiaat , % ,8 % Espoo & Vantaa: vuotiaat , % ,8 % Espoo & Vantaa: vuotiaat , % ,9 % Espoo & Vantaa:yli 85-vuotiaat , % ,3 % Espoo ja Vantaa yhteensä , % ,1 % Taulukko 6: HUS:n kirurgian käyttöprofiileja Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungin osalta vuodelta HUS:n palvelulaskutus psykiatrian toimialalla sisältää valtion sairaaloissa olevien helsinkiläisten potilaiden laskutuksen. HUSin tekemän analyysin perusteella valtion mielisairaaloissa on helsinkiläisiä potilaita Espoon ja Vantaan potilaiden lukumääriin väestömäärään suhteutettuna 45 % enemmän, mikä aiheuttaa noin 2,2 miljoonan euron lisäkustannukset. Kun helsinkiläisten suhteellista osuutta verrataan muiden suurten kaupunkien vastaaviin lukuihin niin helsinkiläisiä on noin 80 % enemmän ja heidän hoitonsa aiheuttaa noin 3,1 miljoonan euron lisäkustannukset. Yhtenä kustannuksia selittävänä tekijänä on lisäksi selvitetty erityisen kalliiden potilaiden suhteellista osuutta väestöstä. Jäljempänä olevassa taulukossa havainnollistetaan tilanteen kehittymistä, jossa lukumäärältään hyvin pienen potilasmäärän kustannukset selittävät yhä suuremman osan terveydenhuollon resursseista. Erityisen kalliiksi hoidoksi on tulkittu hoito, jonka vuosikustannukset ylittävät euroa. Näiden potilasryhmien hoidon tarkastelu ja siten kustannustason hallinta on jatkossa ao. toimialan tärkeä tehtävä ja myös hoitoketjutyöskentelyn lähtökohta.

15 13 Helsinkiläisten kalliiden potilaiden laskutus erikoisaloittain vuosina 2002 ja 2003 HUS:ssa ja Helsingin terveyskeskuksessa Vuosi 2002 Vuosi 2003 Per potilas 2002 Per potilas 2003 Muutos 2002/2003 Kalliit potilaat (lkm) Potilaiden kustannukset (euroa) Kaikki hoidossa olleet potilaat (lkm) Kalliiden potilaiden osuus kaikista potilaista (%) 0,23 % 0,36 % 0,13 % Kokonaiskustannukset yhteensä (euroa) Kalliiden potilaiden osuus kokonaiskustannuksista (%) 9,60 % 13,38 % 3,78 % Taulukko 7: Kalliiden potilaiden (yli euroa) muutos vuosina 2002 ja 2003 Tarkasteltaessa tarkemmin kalliiden potilaiden lukumäärän kehitystä, voidaan nähdä, että kalliiden potilaiden lukumäärän nousu 509:llä selittyy lähes kokonaan terveyskeskuksessa hoidossa olleiden kalliiden potilaiden lukumäärän kasvulla, joka oli 478 potilasta. Tämä johtuu alustavien selvitysten mukaan ennen kaikkea siitä, että perusterveydenhuollon pitkäaikaishoito ylittää em euron rajan vuoden 2003 yksikköhinnoilla. Kalliiden potilaiden tarkempaa jakautumista selvitetään lopulliseen raporttiin tarkemmin. Tulos 2: Organisaatiot ovat selvittäneet tuottavuuden kehittymisen eri toiminnoissa ja toimialoilla ja keskeisillä erikoisaloilla, joilla tuottavuuden on esitetty olevan muita verrokeita heikompi ja esittäneet korjaavat toimenpideehdotukset. TERVEYSKESKUS Terveyskeskuksessa ei toistaiseksi ole sovittua yhtenäistä tuottavuuden seurantamenettelyä vuonna 2004 toimintansa aloittaneiden osastojen tuottavuuden laskentaa varten. Tuottavuuden laskemista varten kehitetään osastoille uudet perusteet tuottavuuden laskentaa varten. Uusia periaatteita käytetään ensimmäisen kerran vuoden 2004 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. HUS HUS seuraa tuottavuuden kehittymistä sekä kansallisesti että vertailemalla tuottavuuden kehitystä sisäisesti. Tuottavuuden vertailumahdollisuus toisiin vastaaviin yksiköihin on syytä varmistaa, jottei pelkistä tilastoista tule johdettua vääriä päätelmiä. Erikoisalojen ylilääkärit ovat selvittäneet vastaavien yliopistosairaaloiden toimintaja organisointitapoja ja vertailleet niitä Hyks/Helsingin sairaaloiden vastaaviin toimintamalleihin. Hyvin toimivilla hoitoketjuilla on havaittu olevan vaikutusta jopa henkilökuntarakenteisiin siten, että osa erityistyöntekijöistä onkin kunnan eikä erikoissairaanhoidon palkkalistoilla. Tuottavuuden parantaminen ja oikeiden mittareiden

16 14 etsiminen ja luominen toiminnan kuvaamiseksi ja yhteistyö eri yosairaaloiden kesken yhdessä Stakesinkin asiantuntijoiden kanssa on käynnistetty. Tarkemmat analyysit ja toimenpide-esitykset työstetään kesän ja syksyn aikana. Tulos 3: Organisaatiot ovat suunnitelleet toiminnoittain ja erikoisaloittain tuottavuuden parantamisen kannalta optimaalisen tuotantomäärän kuitenkin siten, että se on rahoittajien kannalta mahdollinen ja tuottajankin kannalta pitkäjänteinen. TERVEYSKESKUS Terveyskeskuksessa on analysoitu suorite- ja potilasmäärien sekä yksikköhintojen kehitystä aiempiin vuosiin verrattuna. Lisäksi on laskettu peittävyyksiä, selvitetty potilaiden hoitoisuutta ja eihelsinkiläispotilaiden osuuksia sekä käynnistetty mitoitustyöryhmiä. Psykiatrian osastossa ja terveysasemat osastossa on tehty työntekijöiden työajankäyttöseurannat, joiden tulokset valmistuvat kesäkuussa. Akuuttisairaalassa ja pitkäaikaissairaalassa seurannat toteutetaan syksyllä Akuuttisairaalaosastossa on useita kehittämis- ja arviointiryhmiä, joiden tehtävänä on toimintayhtenäisyyden ja tehokkuuden löytäminen esimerkiksi vertaamalla aiemmin organisaation erilaisiksi kehittyneitä toimintamuotoja ja kustannusrakenteita. Tehokkuuden parantamiseksi on toukokuussa 2004 myös suoritettu potilasvirtojen tarkastelu otannan avulla, jonka tulokset saadaan kesällä Suur- ja monikäyttäjien osalta on selvittelyn kohteena terveysasemat osastolla avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolla vähintään kymmenen kertaa vuoden 2003 aikana käyneiden potilaiden osuus suorite- ja potilasmääristä. Helsingissä ko. potilaiden määrä oli noin (0,6 % potilasmäärästä) ja heille kohdentui käyneistä n. 3,3 % Tässä yhteydessä tulee syksyn 2004 aikana selvittää ja analysoida näiden potilaiden käyttämien muiden palveluiden kustannukset palvelujärjestelmässä. Kotisairaanhoidon potilaiden suurkäyttäjyydestä on tehty vastaava selvitys. HUS HUS ei ole vielä käynnistänyt tätä osuutta (Tulos 3; optimaalinen tuotantomäärä), koska analyysit tuottavuuden ja kustannusrakenteiden osalta ovat vielä kesken. Tulevat lakimuutokset liittyen hoidon saatavuuteen ja määräaikoihin ovat tämän osuuden kannalta keskeisiä tekijöitä. Täten optimointilaskelmien lähtökohdat ovat auki ja niiden käynnistäminen ei ole ollut vielä ajankohtaista. Laskelmien teko on ajoitettu syksyyn, kun lähtökohdat laskelmille ovat tiedossa (lakimuutokset, talousarvio 2005 yms).

17 15 Tulos 4, 5, 6: Organisaatiot ovat laatineet em. rakenne- ja tuottavuustavoitteisiin sopeutetut hoitoketjut ja ne on hyväksytty kaikkien osapuolten taholta vuoden 2004 loppuun mennessä. Organisaatioiden yhteistyöryhmissä on aloitettu suurivolyymisten ja kustannuksiltaan merkittävien potilasryhmien selvittely ja siihen liittyvä keskustelu. Tarkoitus on fokusoida yhteistyöryhmätyötä ko. ketjujen käsittelyyn. Työ painottuu vuoden 2004 syys-talveen. 6.2.Vuokrat ja tilat Terveyskeskuksen oman toiminnan käyttömenot vuodessa ovat noin 430 miljoonaa euroa, josta kiinteistökulujen osuus on noin 40 miljoonaa euroa (10 % kokonaismenoista). Tästä varsinaisten vuokrien osuus on noin 31,3 milj. euroa. (8 %), lopun kiinteistökustannuksen muodostuessa kiinteistöjen ylläpidosta. Terveyskeskuksen rakentamisen investointiohjelmaa on supistettu viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2002 rakentamisen investointiohjelman suuruus oli noin 32 miljoonaa euroa ja vuodeksi 2005 esitetään 15 miljoonaa euroa. Lisäksi terveyskeskus on luopunut htm2 suuruisista tiloista noin kahden viime vuoden aikana, mikä merkitsee sitä, että terveyskeskus on luopunut lähes 10 %:sta käytössään olleesta tilamäärästä. Tiloista luopumisella on saavutettu vuoteen 2002 nähden 1,8 milj. euron (5,6 %) säästöt vuokrakustannuksissa. Tiloista luopumisesta aiheutuneet säästöt jäävät neliömäärän vähenemistä pienemmiksi, koska kiinteistöviraston vuokria indeksitarkistetaan vuosittain. Kaupunginkanslian laatimassa rakennuttamista ja peruskorjausten hintatasoa koskevassa selvityksessä todetaan, että Helsingin ja Espoon kalleusluku oli vuoden 2002 alussa 74, Turun Tampereen ja Oulun 59. Näin ollen täysin saman suunnitelman toteutus maksoi Helsingissä ja Espoossa keskimäärin 25 % (74/59) enemmän kuin Turussa, Tampereella ja Oulussa. Hintaerojen arvioitiin kaventuvan siten, että vastaava ero 1/2003 olisi enää 16 %. Hintatietoja voidaan pitää suuntaa-antavina. Terveydenhuollon käytössä oleva rakennuskanta on Helsingissä runkorakenteeltaan vanhaa ja huonejaoltaan sellaista, ettei tehokas tilankäyttö ole aina mahdollista. Rakennukset ovat suurelta osin myös rakennushistoriallisesti arvokkaita ja suojeltuja. Toiminnan muutokset ja toiminnan rationointiin perustuvat keskittämishankkeet aiheuttavat muutoksia myös tiloissa. Samaa rakennuskantaa muokataan yhä uudelleen uudenlaiseen käyttöön. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia. Hyvään rakennussuunnitteluun panostaminen vaikuttaa myös käyttökulujen suuruuteen. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan tilasuunnittelulla on noin 20 %:n vaikutus käyttökuluihin.

18 16 VTM Harri Isoniemen 2 lisensiaattityössä on verrattu sisäisten vuokrasopimusten neliövuokrien mediaania terveystoimessa isoissa kaupungeissa. Selvityksen mukaan vaihtelu on suurta; Espoossa 8,3 euroa/m2/kk, Vantaalla ja Tampereella 3,9, Turussa 4,8 ja Helsingissä 8,1 euroa/m2/kk. Vuokran määrittely Helsingin kiinteistövirastossa tapahtuu markkinavuokra periaatteella kun taas vertailukohteena olevissa kaupungeissa noudatetaan kustannuspohjaista sisäisten vuokrien määritystapaa. Helsingin terveyskeskuksella oli vuonna 2002 käytössään m2 neliövuokran ollessa noin 9,3 euroa. Vastaavat luvut vuodelta 2004 ovat m2 neliövuokran ollessa 9,8 euroa. Kokonaisuutena voidaan arvioida terveyskeskuksen oman toiminnan osalta arvioida, että mikäli vuokratason ero olisi noin 2,4 e/m2, aiheutuisi siitä terveyskeskuksen osalta noin 7,5 milj. euron lisäkustannus viiden suurimman kaupungin keskiarvoon verrattuna. Vuokratasosta aiheutuva lisäkustannus on terveyskeskuksen kokonaismenoista noin 1,7 %. HUS:n osalta yhtymätason tilakustannusten käsittely poikkeaa Helsingin menettelyistä siten, että HUS suurelta osin omistaa käytössään olevat tilat. HUS:n sisällä käytetään sisäistä vuokraa tilakustannusten jyvittämiseen. HUS:n Hyks Helsingin sairaaloiden kiinteistöjen sisäinen vuokra on merkittävästi alempi kuin Helsingin kiinteistöviraston hallinnoimien tilojen vuokrat. HUS:n laskelmien mukaan sen toimintayksiköt maksavat yhteensä noin euroa vuosittain ylimääräisiä kustannuksia verrattuna omiin tilavuokriin. HUS:n muiden tulosalueiden (Jorvi, Peijas yms) sisäiset vuokrat ovat keskimäärin 2 euroa/neliö/kk alemmat kuin Hyks Helsingin sairaaloiden. HUS:n tekemän arvion mukaan tästä syntyy laskennallisesti noin 8,4 miljoonan euroon kustannus, josta noin 5 miljoonaa kohdistuu Helsingille palveluhinnoissa. HUS:n arvioiman 5 milj. euron lisäkustannus olisi Helsingin kuntalaskutukseen siis n. 1,4 % kokonaislaskutuksesta. Oheisessa taulukossa on kuvattu Hyks Helsingin sairaaloiden kirurgian toimialan tilannetta vuokratason vaihteluista sen käytössä olevissa eri kiinteistöissä. Taulukossa Marian sairaalan tilat on vuokrattu Helsingiltä ja muut tilat ovat omia. Omissa tiloissa keskikustannus on noin 8 euroa/neliö/kk edullisempi kuin Helsingin kaupungin kiinteistövirastolta vuokralla olevat tilat Marian sairaalassa. Euro/m2/kk Neliöt Ylim. kustannus Kirurginen sairaala 11, Marian sairaala 19, VTM Harri Isoniemi, Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla tehty lisensiaattityö; sisäisten toimitilavuokrien määritys suurissa kaupungeissa, toukokuu 2002.

19 Palkat ja henkilöstö Meilahden sairaala 11, Töölön sairaala 9, HUS-keskiarvo 10, Taulukko 8: HUS:n omien ja vuokrakiinteistöjen keskikustannuserot. Kiinteistöjen kustannustasovertailua suurimpien kaupunkien kesken selvitetään syksyn aikana tarkemmin molempien organisaatioiden osalta. Henkilöstökulut ovat merkittävin kustannustasoon vaikuttava tekijä. Terveyskeskuksen ja HUS:n henkilöstömäärät ovat viime vuosina kehittyneet seuraavasti: HUS HUS yhteensä Hyks-Helsingin sairaalat * *) luku sisältää liikelaitokset Helsingin terveyskeskus yhteensä Toimintojen siirtoja organisaatioiden välillä on tapahtunut vuosittain. Esimerkiksi vuoden 2004 alusta siirtyi terveyskeskuksesta HUS:iin 25 henkilöä ja Helsingin kaupungin uuteen taloushallintopalvelukeskukseen n. 70. Psykiatrian päivystys siirtyi HUS:sta ja psykiatrian vuodeosastoja vuonna HUS Tilastokeskus on selvittänyt palkkatasojen eroja sairaanhoitopiirien välillä vuonna Tilastot ovat virallisia tilastoja ja kattavat keskeiset virkanimikkeet. Tilastojen mukaan palkkataso on keskimäärin 251 euroa/työntekijä/kuukausi korkeampi HUS:n alueella kuin muissa hankkeessa valituissa vertailu yliopisto-sairaanhoitopiireissä keskimäärin (Pirkanmaa /Tampere ja Varsinais-Suomi /Turku). Työpanosten kustannusero on noin 48 miljoonaa euroa, josta osa kohdentuu Helsingille palvelulaskutuksessa. Asiaa tarkennetaan erikseen loppuraporttiin, jotta vaikutukset voidaan arvioida suhteessa vertailukaupunkeihin. TERVEYSKESKUS

20 18 Perusterveydenhuollon palkkataso ei poikkea oleellisesti Vantaan ja Espoon tasosta. On kuitenkin selvitettävä, mikä Helsingin terveyskeskuksen palkkataso on suhteessa viiden suurimman kaupungin suhteen. Vertailutiedot Tampereeseen ja Turkuun puuttuvat vielä toistaiseksi, eli tältä osin johtopäätösten teko on vielä kesken. Terveysviraston palveluksessa oli vuoden 2003 lopussa päätoimista henkilöä. Vähennystä edellisvuoteen oli 106. Henkilökunnan vähennys on jatkunut edelleen vuoden 2004 aikana niin, että huhtikuussa henkilöstömäärän vähennys oli 383 henkilöä (5 %). Henkilöstötyövuosia oli vuoden 2003 lopussa 6 280, vähennystä edellisvuoteen oli 211 henkilötyövuotta. Työvoimapalvelu Oy:ltä ostettiin vuonna 2003 kaikkiaan 54 henkilötyövuotta, joka oli lähes yhtä paljon kuin vuonna Opetuksen ja tutkimuksen valtionosuudet Lääketieteellinen opetus ja tutkimus liittyvät olennaisesti sairaaloiden toimintaan. HYKS:n vuosittainen opetus- ja tutkimustoiminnan korvaus on 35 milj. euroa. Tästä opetustoiminnan osuus on 17,6 milj. euroa ja tutkimustoiminnan 17,4 milj. euroa. Opetuksen kustannusten on Stakesin selvityksessä arvioitu olevan valtakunnallisesti 33 milj. euroa EVO- korvausta korkeammat. HYKS:n osuus tästä rahoitusvajauksesta on laskennallisesti 33 % eli 11 milj. euroa. Kun otetaan huomioon opetuksen toteuttaminen HYKS:ssä ja Helsingin HYKS:iin kohdistuva käyttö, niin opetukseen liittyvä rahoitusvajaus Helsingin kaupungin osalta on laskennallisesti 5,5 milj. euroa. Tämä ilmenee Helsingin erikoissairaanhoidon kalleuden yhtenä osatekijänä. Terveyslautakunta on huhtikuussa 2004 esittänyt kaupunginhallitukselle, että se tekisi valtiolle esityksen asian korjaamiseksi vuoden 2005 valtion budjetissa HUS:n henkilöstön työajan käyttö opetus- ja tutkimustoimintaan Esimerkiksi HUS:n kirurgian toimialalla tehdyn laskelman mukaan kliinisen henkilökunnan työpanos opetus- ja meetingtoimintaan ja tutkimukseen jakaantuivat alla olevan taulukon mukaisesti (hoitohenkilökunnan tutkimustoiminta käsittää avustavia toimia):

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (8) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (8) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (8) 283 Toiminnan ja talouden toteumaennuste 31.10. tilanteessa HEL 2012-000202 T 02 02 00 Päätös päätti merkitä tiedoksi toiminnan ja talouden toteumaennusteen

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Ylityksiä on perusteltu seuraavasti: Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesitys TA Valmistelija: taloussuunnittelija Janne Katajamäki,

Ylityksiä on perusteltu seuraavasti: Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesitys TA Valmistelija: taloussuunnittelija Janne Katajamäki, Kaupunginhallitus 69 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 14 07.03.2016 Määrärahaylityksen myöntäminen vuodelle 2015 62/02.02.00.03/2015 Kaupunginhallitus 29.02.2016 69 Valmistelija: henkílöstö- ja talouspäällikkö.

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO Itä-Savon shp/11.11.2016 Talousarvio Vuoden alusta Toteutuma-arvio YLI / ALI muutettu 2016 tammi-syyskuu syyskuun mukaan 2016 60 ERIKOISSAIRAANHOITO Talousarvion ylityksessä/alituksessa huomioidaan vain

Lisätiedot

Lohjan sairaanhoitoalue Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/ (6) Tunnusluvut

Lohjan sairaanhoitoalue Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/ (6) Tunnusluvut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 1 (6) Tunnusluvut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 2 (6) KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 3 (6) Tuloslaskelma ja sitovat nettokulut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 4 (6) Toimintatuottojen ja kulujen

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous

Tilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3. 62, liite 3 Käyttötalous Tulosalue HENKILÖSTÖ- HALLINTO -1 050 333 110 000-940 333-1 369 682 142 595-1 227 087-319 350 32 595-286 755 Toimintakulut

Lisätiedot

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh.

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh. Kaupunginhallitus 131 16.05.2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia 1098/00.04.02/2016 Kh 16.05.2016 131 Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh. 02 761 1100, johtava ylilääkäri Sari

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Äänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy.

Äänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy. Äänekoski Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat Psykiatria F00-F99 Toteuttajat: Medfiles Oy www.medfiles.eu Proper Oy www.proper.fi 1 (8) Tausta Tässä raportissa tarkastellaan paljon

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.5.215] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Maaliskuu 215 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tähän maaliskuun kuukausiraporttiin on talousarvion 215 luvut korjattu yhteistoimintaneuvottelujen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla.

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2016 1 (1) 42 153/02.02.00/2016 Taloussuunnitelman 2017-2019 valmistelu Kuntayhtymän hallitus 18.4.2016 42 Valmistelun lähtökohtia Kuntayhtymän hallituksen

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 TERVEYSKESKUS Leena Moisander 23.10.2009 TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTETTAVAT KOHDAT PITKÄAIKAISHOIDON UUDELLEENJÄRJESTELYN YHTEYDESSÄ Pykälä Nykyinen Uusi 6 Lautakunnan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016 Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016 Julkaistu 21.12.2016 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 %

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

KARSTULA. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Toteuttajat: Medfiles Oy Proper Oy

KARSTULA. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Toteuttajat: Medfiles Oy  Proper Oy KARSTULA Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat Toteuttajat: Medfiles Oy www.medfiles.eu Proper Oy www.proper.fi Tausta Tässä raportissa tarkastellaan paljon erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen 21.10.2013 Sivu 1 / 1 4437/00.04.02/2013 76 Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Aulis Majuri, puh. (09) 816 23000 Marja-Leena Remes, puh. (09)

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin TILINPÄÄTÖS 2015 Yhtymävaltuuston seminaari 14. 15.6.2016 Talousjohtaja Elisa Kusmin Tilinpäätös 2015 Ylijäämä 699 821,59 Taseessa edellisten tilikausien ylijäämää 1 761 646,24, joten taseessa ylijäämä

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta OPERATIIVINEN SOPIMUS seuranta 1.1.-30.6. Vanhus- ja vammaispalvelut Taloudelliset tavoitteet 1.1 Määrärahat 1.000 TP 15 TAM Ennuste Tulot 34 738 33 824 33 891 Menot 179 494 180 299 180 326 Netto 144 756

Lisätiedot

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu Perusturvalautakunta 88 29.09.2016 Lumijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen Ptltk 88 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä 1-7/2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

HALLITUS TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 312/02/02/00/01/2015 HALL 125. Yhteenveto

HALLITUS TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 312/02/02/00/01/2015 HALL 125. Yhteenveto HALLITUS 125 03.10.2016 TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 312/02/02/00/01/2015 HALL 125 Yhteenveto Laajempi katsaus Palveluita on tammi-elokuussa tuotettu määrällisesti 2,7 % talousarviota ja

Lisätiedot

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET JOHDANTO ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Joensuussa 7,7% ja Kontiolahdella 6,9% vuodesta 2011 Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta 103 13.10.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 110 19.10.2015 Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ). Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31.12.24). Ikäryhmät 85 + v. 1,43 1,59 %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75-84 v. 4,74 5,68 65-74 v. 7,41 8,6

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk Kaupunginhallitus TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10.

Sosiaali- ja terveysltk Kaupunginhallitus TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10. Sosiaali- ja terveysltk. 103 06.09.2016 Kaupunginhallitus 281 19.09.2016 TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10.102/2015 SOTEL 06.09.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: terveyspalveluiden johtaja

Lisätiedot

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat. ..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

HALLITUS TAMMI-KESÄKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 312/02/02/00/01/2015 HALL 104

HALLITUS TAMMI-KESÄKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 312/02/02/00/01/2015 HALL 104 HALLITUS 104 29.08.2016 TAMMI-KESÄKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 312/02/02/00/01/2015 HALL 104 Yhteenveto Laajempi katsaus Palveluita on tammi-kesäkuussa tuotettu määrällisesti 3,1 % talousarviota

Lisätiedot