VÄLIRAPORTTI. Helsingin terveydenhuollon tehostaminen ja kustannusten alentaminen (Kalleus-hanke)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄLIRAPORTTI. Helsingin terveydenhuollon tehostaminen ja kustannusten alentaminen (Kalleus-hanke)"

Transkriptio

1 VÄLIRAPORTTI Helsingin terveydenhuollon tehostaminen ja kustannusten alentaminen (Kalleus-hanke)?? Helsingin kaupungin terveyskeskus?? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Käsitelty terveyssuunnittelutoimikunnass a Hyväksytty Kalleushankkeen johtoryhmässä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA KÄSITTELEVIEN JULKAISUJEN YHTEENVETOA HANKKEEN ORGANISOINTI JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Organisointi ja käynnistyminen Hankkeen epävarmuustekijät HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON KORKEIDEN KUSTANNUSTEN OSA-ALUEET Lähtötilanne Nykytilanne TUOTOKSET JA JATKOTOIMENPITEET Yleistä Vuokrat ja tilat Palkat ja henkilöstö Opetuksen ja tutkimuksen valtionosuudet HUS:n henkilöstön työajan käyttö opetus- ja tutkimustoimintaan Tukipalvelut Terveyskeskuksen kuljetusyksikkö Apteekkitoiminta Päivystys Yhteenvetoa ns. metropoli-ilmiöstä KANSANTERVEYSLAIN JA ERIKOISSAIRAANHOITOLAIN MUUTOS HANKKEEN VUODEN 2004 TYÖSUUNNITELMA LIITE 1 LIITE 2 Kirjallisuuskatsaus Johtoryhmän jäsenet

3 1. JOHDANTO Helsingin kaupungin terveyskeskus anoi yhdessä HUS:n kanssa Kansallisen terveydenhuollon hankerahoitusta Helsingin terveydenhuollon kalleuden selvittämiseen. Helsingin ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2002 noin 17 % (129 milj. euroa) korkeammat kuin viiden suurimman kaupungin aritmeettinen keskiarvo. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle rahoitusta päivätyssä päätöksessään väliseksi ajaksi yhteensä euroa. Hanketta Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin terveydenhuollon uudistaminen tavoitteena palvelutuotannon tehostaminen ja kustannusten alentaminen kutsutaan nimellä Kalleus -hanke. Valtionavustus jaettiin puoliksi HUS/Helsingin sairaaloiden ja Helsingin terveyskeskuksen kesken. Oma hankepanostus on molemmilta organisaatiolta euroa. Rahoitusosuuksia hallinnoi terveyskeskus. Kalleus -hankkeen päätavoitteena on laskea Helsingin terveydenhuollon kustannustasoa lähemmäksi suurten (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere) kaupunkien keskiarvoa vuoteen 2005 mennessä verrattuna vuoden 2002 tasoon kustannuskehitys huomioiden. Päätavoitteeseen pyritään mm. 1. Parantamalla sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tuottavuutta siten, että terveydenhuollon kustannukset alenevat. 2. Optimoimalla palvelutuotanto kaikilla osa-alueilla tarkasteltuna eri näkökulmista (prosessi, talous, henkilöstö, asiakas). 3. Tuottamalla psykiatrinen hoito nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. 4. Tuottamalla perustason laitoshoito (sis. vanhusten laitoshoito) nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. 5. Tuottamalla helsinkiläisten erikoissairaanhoidon hoitopalvelut taloudellisemmin ja tehokkaammin ja kokonaiskustannuksiltaan edullisemmin. Hanke tiivistyy seuraavien seikkojen identifioimiseen ja korjausehdotusten tuottamiseen: - tuotetaanko terveydenhuollossa palveluita, jotka eivät ole terveydenhuollon ydintoimintaa - tuotetaanko palvelut epätaloudellisesti, ja onko joukossa vaikuttavuudeltaan heikkoja toimintoja tai toimintoja, joiden vaikuttavuus ei ole näyttöön perustuvaa

4 2 - tuotetaanko palveluita, jotka kuuluisivat jonkin muun kuin terveydenhuollon organisaation vastuulle Hankesuunnitelman mitattavia tuloksia on käsitelty kappaleessa TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pääkaupunkiseutu muodostaa sosiaaliselta profiililtaan muusta maasta poikkeavan alueen, jota leimaa väestön polarisoituminen: osassa väestöä korostuvat suurkaupunkialueille tyypilliset sosiaaliset ongelmat, osassa korkea koulutus- ja ansiotaso. Erityisiä haasteita terveydenhuollolle asettavat syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevan väestönosan ongelmat. Tyypillistä näille ongelmille on, että niitä ei pystytä tarkasti rajaamaan tai määrittämään ja ne kasautuvat tiettyihin ihmisiin, perheisiin, pienalueisiin ja ns. köyhyystaskuihin. Polarisoitumisen myötä myös terveys polarisoituu eri sosiaaliryhmissä. Helsingin kokoisessa kaupungissa saman palvelujärjestelmän on vastattava varsin erilaisten väestönosien ja alueiden terveystarpeisiin. Lisäksi pääkaupunkiseudulle on keskittynyt erityispalvelujen tarvitsijaryhmiä, kuten esim. HIV-positiiviset ja narkomaanit sekä osittain myös maahanmuuttajat. Samanaikaisesti myös väestön odotukset palvelujärjestelmää kohtaan ovat lisääntyneet. Helsingin väestön terveysprofiilista voidaan todeta mm., että - Väestön kokonaismäärän kasvu on pysähtynyt. Lasten määrä vähenee edelleen, keski-ikäisten ja ikääntyneiden määrät kasvavat. Tämä vähentää lasten ja lisää ikääntyvien ja vanhusten palvelujen tarvetta. - Maahanmuuttajataustaisen väestön erityistarpeiden huomioon ottaminen on kasvava haaste terveydenhuollolle. - Moniongelmaisia lapsia ja nuoria sekä perheitä on Helsingissä suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Tämä lisää tarvetta syrjäytymisvaarassa olevien terveyspalveluiden kehittämiseen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. - Väestöryhmien väliset terveyden ja terveyskäyttäytymisen erot ovat Helsingissä suuria. Erityisenä haasteena ovat terveydelle haitalliset tottumukset, kuten runsas päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat terveysongelmat. Myös kansantautien ehkäiseminen muodostaa suuren haasteen terveyspalveluille TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA KÄSITTELEVIEN JULKAISUJEN YHTEENVETOA Helsingin terveydenhuollon korkeat kustannukset johtuvat sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon toiminnan kustannuksista. Tutkimusten, työryhmäselvitysten ja asiantuntija- 1 Helsingin terveydenhuollon toimintaympäristön analyysi Terveyskeskuksen strategian valmistelun pohjaksi,

5 3 arvioiden mukaan Helsingin terveydenhuollon kalleuteen ei ole kuitenkaan osoitettavissa mitään yksiselitteistä syytä vaan kustannuksia nostavat monet samanaikaiset tekijät. Kyseiset tekijät ovat vain osittain syy-seuraussuhteisia. Kyse on monimutkaisista keskinäisriippuvuuksista, joten yksiselitteisiin johtopäätöksiin tulee suhtautua varauksin. On esitetty viitteitä siitä, ettei kustannusten suuruuteen ole syynä helsinkiläisten muuta maata suurempi sairastavuus tai sairastuvuus. Toisin sanoen tarvetekijät eivät selitä korkeita kustannuksia. Helsinkiläiset eivät myöskään käytä terveyspalveluja enemmän kuin maassa keskimäärin. Näyttöä sille, että kustannuksia voitaisiin merkittävästi selittää muuta maata korkeammalla palkkatasolla tai vuokrakustannuksilla ei ole saatu yksiselitteisesti esiin. Tältä osin käsitykset poikkeavat toisistaan; ts. missä määrin vuokra- ja palkkakuluilla on selitysvoimaa kokonaiskustannusten osalta. Edelleen on viitteitä siitä, ettei palvelujen tuottaminen erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa lisää tai vähennä sinänsä kustannuksia. Sama ilmiö on havaittu vanhuspalvelujen osalta eli kalleutta ei selitä se, onko palvelut tuotettu sosiaalitoimessa vai terveydenhuollossa. Sen sijaan kustannusten korkeutta selitetään erilaisilla sosioekonomisilla tekijöillä kuten asukkaiden hyvällä elintasolla, ikätekijöillä kuten vanhusten määrällä sekä toisaalta erilaisilla palvelujärjestelmään liittyvillä seikoilla kuten korkeilla suoritehinnoilla, matalalla tuottavuudella, päällekkäisillä toiminnoilla ja palvelujen suurja monikäyttäjillä. Myös eräisiin toimialoihin liittyy kustannusten suhteellista korkeutta kuten terveyskeskuksen vuodeosastohoitoon, psykiatriaan ja kirurgian toimialaan. Kustannustasoon on suorassa suhteessa henkilöstömäärä ja sen kehitys, koska henkilöstömenot selittävät kustannuksista peräti 70 %. Keskeistä on siis tuottavuus eli miten paljon saadaan tuotoksia panosmäärään nähden. Yhteenvetona voidaan todeta, etteivät tehdyt tutkimukset ja selvitykset pysty paikantamaan yleensä terveydenhuollon sen enempää kuin Helsingin terveydenhuollon kalleuden yksittäisiä syitä. Sen sijaan viitteitä siitä, mistä näitä tekijöitä tulee etsiä on jossain määrin esitetty. Tutkimukset ja kannanotot sen osalta, mikä vaikutus ns. suurkaupunki-ilmiöillä tai suurten järjestelmien organisointimallilla on kustannuksiin, puuttuvat. Vertailujen tekeminen toimintojen, kaupunkien tai maiden välillä ei ole yksiselitteistä. (Liite 1, kirjallisuuskatsaus) 4. HANKKEEN ORGANISOINTI JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 4.1. Organisointi ja käynnistyminen Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut Helsingin ja HUS:n yhteinen terveyssuunnittelutoimikunta. Ohjausryhmä on hyväksynyt

6 Hankkeen epävarmuustekijät hankesuunnitelman ( ) ja käsitellyt kokouksissaan hankkeen etenemistä. Ohjausryhmän laskennallinen kuormitus on 10/2003-5/2004 ollut noin 12 henkilötyöpäivää. Johtoryhmä (liite 2) on kokoontunut kerran kuukaudessa ja siihen kuuluu jäseniä HUS:sta, Helsingin terveyskeskuksesta, Helsingin talous- ja suunnittelukeskuksesta, sosiaalivirastosta sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Johtoryhmän laskennallinen kuormitus 10/2003-5/2004 on ollut noin 40 henkilötyöpäivää. Hankkeen HUS:n projektipäälliköinä ovat toimineet kehittämispäällikkö Mikko Rotonen ja hallintoylilääkäri Juha Tuominen ja terveyskeskuksessa projektipäälliköt Irma Alfthan ja Sirpa Hintzell. Hankkeen projektiryhmät on muodostettu vuoden 2003/2004 vaihteessa molemmissa organisaatioissa toimialue- tai osastokohtaisesti. Projektiryhmät ovat työskennelleet tiiviisti kevään 2004 keräten yhteisen kehikon mukaisesti toimintaan ja talouteen liittyvää tietoa. Keväällä 2004 nimettiin myös organisaatioiden yhteistyöryhmät, jotka ovat käynnistäneet työskentelynsä hoitoketjujen työstämisellä ja kustannusvaikutusten pohdinnalla ja analysoinnilla. Työskentely on loppuvuosipainotteista. Ulkopuolisten asiantuntijoiden työpanosta ei keväällä 2004 ole käytetty vaan painotus on ollut organisaatioiden omien työntekijöiden osaamisen ja tiedon hyödyntämisessä lukuun ottamatta muutamaa tilastoihin liittyvää ulkopuolista atk poimintaa. Ulkoisten konsulttien osalta on toimeksiantosopimus tehty Efektia Oy:n kanssa hoitoprosessien analysoinnista ( euroa). Terveyskeskuksen hankerahoituksesta ( euroa) on mennessä käytetty euroa. HUS:n vastaavasta summasta on kulunut euroa. Kulujen toteutuminen painottuu vuoden 2004 loppuun. Hankkeen sisäisistä epävarmuustekijöistä vaikeimmin on ollut hallittavissa mittaristoon ja taustatietojen keräämiseen liittyvät tekijät. Mittaristo ei ole aina kohdentunut parhaimmalla mahdollisella tavalla kustannusten alenemisen ja palvelurakennemuutoksen kanssa yhteydessä oleviin tekijöihin. Lisäksi tässä vaiheessa hanketta voidaan nähdä selkeänä epävarmuustekijänä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen näkemyksen löytäminen ja tarvittavien toimenpiteiden priorisointi..

7 5 5.HELSINGIN TERVEYDENHUOLLON KORKEIDEN KUSTANNUSTEN OSA-ALUEET 5.1. Lähtötilanne Helsingin kaupunginhallitus on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveystoimen kustannukset lähenevät viiden suurimman kaupungin keskiarvoa. Tähän tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti palvelurakennetta kehittämällä, joten tavoitteena on kokonaiskustannusten alentaminen HUS:ssa ja Helsingin terveyskeskuksessa. Vuonna 2002 Helsingin terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset ylittivät viiden suurimman kaupungin keskiarvon 129 milj. euroa eli 17 %. Ero muihin suuriin kaupunkeihin on kasvanut vuoteen 2001 nähden, jolloin se oli 106 milj. euroa (15 %). Helsingin ikävakioidut asukaskohtaiset kustannukset nousivat 8,3 %. Viidessä suurimmassa kaupungissa nousu oli keskimäärin 6,3 % (Espoo 3,3 %, Turku 4,8 %, Vantaa 5,8 % ja Tampere 9,2 %) eli Helsingin ero muiden kaupunkien keskiarvoon kasvoi vuodesta 2001 vuoteen Kehitystä vahvisti ja sitä selittää osaltaan Helsingin asukasluvun pysyminen ennallaan, kun muiden neljän kaupungin asukasluku kasvoi yhteensä hengellä. Helsingin terveydenhuolto oli lähes jokaisella osa-alueella kallein ja Helsingin kustannukset ovat viime vuosina nousseet keskimääräistä nopeammin. Helsingin kalleuden tärkeimmät osa-alueet vuosina 2001 ja 2002 verrattuna viiden suurimman kaupungin aritmeettiseen keskiarvoon: Helsingin (ikävakioitu) erotus viisikon aritmeettisen keskiarvoon 2001 euroa/as % milj.e 2002 euroa/as % milj.e Yhteensä % 106 Yhteensä % 129 Perusterv. avohoito % 12 Perusterv. avohoito % 14 Hammashoito 4 8 % 2 Hammashoito 9 18 % 5 Kotipalvelu 3 5 % 2 Kotipalvelu % 7 Ympärivrk.pth. laitoshoito % 38 Ympärivrk.pth. laitoshoito % 43 Som.esh.avohoito % 20 Som.esh.avohoito % 25 Psyk.avohoito % 9 Psyk.avohoito % 12 Som.esh laitoshoito 19 5 % 11 Som.esh laitoshoito 24 6 % 13 Psyk.laitoshoito % 11 Psyk.laitoshoito % 9 Taulukko 1: Helsingin ikävakioitujen kustannusten erot viiden suurimman kaupungin aritmeettiseen keskiarvoon vuosina 2001 ja Vuoteen 2001 nähden muutosta tapahtui seuraavissa asioissa:?? Avohoidon (Perusterveydenhuollon avohoidon, hammashoidon ja yli 65-vuotiaiden kotipalvelun) yhteenlasketut kustannukset ylittivät vertailutason 27 milj. eurolla (14 %). Ero kasvoi selvästi edellisvuoden 16 milj. eurosta (9 %). Merkittävimmin kasvoivat muihin kaupunkeihin nähden kotipalvelun ja hammashoidon kustannukset.?? Ympärivuorokautisen laitoshoidon (ml. sosiaalitoimen laitokset) kustannusero muihin suuriin kaupunkeihin oli 43 milj. euroa

8 6 (25 %) ja se kasvoi edelleen. Helsingin asukaskohtainen laitoshoidon kustannus nousi 6,7 %, mutta viiden kaupungin keskiarvo tätä vähemmän n. 5,5 %, mikä siis kasvatti eroa entisestään. Sisältää myös sosiaalitoimen yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen kustannukset.?? Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoidon kustannusten ero vertailutasoon nousi 25 milj. euroon (23 % -> 26 %)?? Psykiatrisen avohoidon kustannukset ylittivät vertailutason 12 milj. eurolla (39 %). Psykiatrinen avohoito sisältää myös psykiatrisen palveluasumisen sosiaalitoimeen sijoitetun ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannukset.?? Somaattisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon kustannukset ylittivät vertailutason 13 milj. eurolla (6 %). Tämä ei huomioi sitä, että helsinkiläisten määrällinen käyttö on selvästi pienempää, joten sen osuus kalleuden osa-alueena on selkeästi korkeampi, mutta käyttö näyttää kohdentuvan vanhempiin eli hoitokustannuksiltaan kalliimpiin ikäryhmiin. Tarkempi analyysi valmistuu loppuraporttiin.?? Psykiatrisen laitoshoidon osalta ero vertailukuntiin pieneni, ollen 9 milj. euroa (17 %) Vuoden 2003 tiedot vertailukaupungeista valmistuvat syksyllä 2004, joka huomioidaan loppuraporttiin. Helsingin osalta terveydenhuollon kokonaiskustannukset säilyivät aiempiin toteumiin nähden lähellä vuoden 2002 nimellistä tasoa Nykytilanne Vuoden 2004 talousarviossa on Helsingin terveydenhuoltoon varattu 770,3 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus on noin 349 milj. euroa. Kasvu on yhden prosenttiyksikön verran vuoden 2003 tasoon verrattuna. Terveyskeskustoiminnan ja HUS-kuntayhtymän rahoituksen jakauma on viime vuosina ollut seuraava: Tp 2003 TA 2004 Ennuste Ero TA 2004 Tulot Käyttömenot Terveyskeskus HUS Yhteensä Taulukko 2: Terveyskeskuksen ja HUS:n rahoituksen jakauma. Terveystoimen talousarviomenojen arvioidaan huhtikuun toteuman perusteella ylittävän alkuperäisen talousarvion 31,7 milj. eurolla. HUS:in osuus ylityksestä on 30,6 milj. euroa. Terveyskeskuksen oman toiminnan menojen ennustetaan ylittyvän 1,1 milj. eurolla.

9 7 HUS:ssa huhtikuun lopussa laaditun ennusteen mukaan laskutus on kasvamassa lähes 10 % suhteessa budjetoituun, mutta toimintakulujen ylitys budjetoituun verrattuna on 3,8 %, minkä vuoksi HUS:n tuloksen ennustetaankin muodostuvan selvästi ylijäämäiseksi. Terveyskeskustoiminnan osalta merkittävimmät ylitykset ennustetaan syntyvän akuuttisairaalassa (3,1 milj. euroa) sekä psykiatrian osastolla (1,6 milj. euroa). HUS:ssa merkittävimmät ylitykset syntyvät sisätautien (6,1 milj. euroa), kirurgian (13,9 milj. euroa), lasten ja nuorten sairaalan (3,4 milj. euroa), NSK:n (5,7 milj. euroa) sekä naistentautien ja synnytysten (2,6 milj. euroa) toimialoilla. Em. toimialakohtaisia ylitysennusteita pienentää ennakoitu ylijäämän hyvitys, jonka suuruudeksi huhtikuun lopun tilanteessa arvioidaan noin 5,7 milj. euroa. Kokonaisuutena Helsingin terveyskeskuksen oman toiminnan ennuste vuonna 2004 on noin 10 milj. euroa edellisvuoden toteumaa pienempi, kun huomioidaan vuodenvaihteessa tapahtuneet organisatoriset siirrot (vaikutus n. 6 milj. e). HUS:n ennuste puolestaan on n. 21 milj. euroa edellisvuoden toteumaa suurempi, kun huomioidaan terveyskeskuksen ja HUS:n välillä tehdyt organisatoriset siirrot (3 250 milj. euroa) Terveyskeskuksen oman toiminnan palvelumäärät ovat vuonna 2004 kehittyneet seuraavasti: Tk-toiminta yhteensä Avohoitokäynnit Hammashoitokäynnit Akuuttihoitopäivät Pitkäaikaishoitopäivät Psyk. Avohoitokäynnit Psyk. Avohoitoäivät Psyk. Vos-hoitopäivät v.2003 tilinpäätös v.2004 suunnitelma v.2004 ennuste Taulukko 3: terveyskeskustoiminnan palvelujen toteutuminen tilanteessa Avohoitokäynnit ovat edellisvuotta korkeammat, koska avosairaanhoidon lääkärikäyntiä korvaavat puhelut on myös huomioitu suoritteina. Käyntejä vähentävät organisatoriset muutokset (HUS:n keuhkosairauksien pkl, sukupuolitautien pkl) sekä rokotustoiminnan loppuminen ja päiväsairaalatoiminnan vähentäminen. Myös lääkärikäynnit ovat edellisvuotta suuremmat (tilanteessa ) Hammashoitokäyntien muutos johtuu ostopalvelumäärärahan pienenemisestä. Pitkäaikaishoitopäivät toteutuvat strategisten linjausten mukaisesti (paikkoja vähennetty).

10 8 Psykiatrian hoitopäivät vähenevät koska yksi osasto on lakkautettu vuoden 2003/2004 vaihteessa. Sakkomaksukäytännössä oli vuonna 2001 sakotettavia hoitopäiviä 2 635, joka kustannuksena oli yhteensä 1,4 milj. euroa. Vuonna 2002 sakkopäiviä oli ja kustannukset 4,9 milj. euroa. Tämä tarkoitti sitä, että kyseisenä syksynä sakkopaikoilla oli päivittäin keskimäärin potilasta. Vuonna 2003 sakkopäivän hinta nousi euroon. Muutosta tapahtui myös niin, että sakkokustannukset siirrettiin terveyskeskusten maksettaviksi. Vuoden 2003 osalta päästiin jo hyvään tulokseen, sillä sakkopäiviä kertyi ainoastaan 120 kustannusten ollessa euroa. Kuluvan vuoden tilanne vaikuttaa lupaavalta ollen samaa luokkaa kuin vuoden 2003 alkupuoli. HUS:n palvelumäärät ovat vuonna 2004 kehittyneet seuraavasti: (1000 kpl) Tot 2003 Bud 2004 Enn 2004 Ero Enn 04 -Tot 03 % Ero Enn 04 -Bud 04 % Hoitojaksot ,97 % 15,32 % Käynnit ,35 % 3,85 % Hoitopäivät ,67 % 6,69 % Taulukko 4: HUS:n palvelumäärän kehitys. Verrattaessa lukuja edellisvuoteen, tulee huomioida, että keuhkotoimintojen ja sukupuolitautien siirron yhteydessä siirtyi terveyskeskuksesta noin 7600 keuhkosairauksien hoitopäivää sekä noin keuhko- ja sukupuolitautien käyntiä HUS:iin. Mikäli ko. suoritteet huomioidaan vertailussa edellisvuoteen olisi suoritteiden kehitys edellisvuoteen seuraavanlainen: (1000 kpl) Tot 2003 Bud 2004 Enn 2004 Ero Enn 04 -Tot 03 % Hoitojaksot ,97 % Käynnit ,04 % Hoitopäivät ,04 % Taulukko 5: Suoritekehityksen laskelma toimintojen siirrot huomioiden. HUS:n suoritemäärät ovat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hoitojaksojen osalta 2,2 %, hoitopäivien osalta 2,4 % ja avohoitokäyntien osalta 1,6 % edellisvuotta suuremmat, joskin osa käyntien ja hoitopäivien lisäyksestä johtuu aiemmin mainituista organisatorisista siirroista terveyskeskuksen ja HUS:n kesken. Ennuste poikkeaa huomattavasti talousarviosta. 6.TUOTOKSET JA JATKOTOIMENPITEET 6.1.Yleistä Molempien organisaatioiden projektisuunnitelmat hyväksyttiin kalleushankkeen johtoryhmässä ja niiden pohjalta toimialat ja osastot käynnistivät varsinaisen työskentelyn. Kevät edellytti erityisesti talous- ja suunnitteluhenkilöstön panosta tietojen

11 9 selvittelyssä. Tietolähteinä hyödynnettiin organisaatioiden tilastoja ja tiedostoja. Osa tiedoista saatiin valmiina, osa jouduttiin keräämään manuaalisesti. Tietoihin pohjautuneet johtopäätökset tehtiin projektiryhmissä. Terveyskeskuksessa projektiryhmät ovat laatineet oman osastokohtaisen väliraportin. Terveyskeskuksen projektiryhmien yhteenlaskettu ajankäyttö mennessä oli noin 260 henkilötyöpäivää. HUS:ssa käytetty työaika on arvioitu 180 henkilötyöpäiväksi. Projektiryhmien työaika tullaan esittämään euroina ja osoittamaan hankekustannusten omavastuuosuutena hankkeen päättyessä. Hankesuunnitelmassa on esitetty konkreettiset, mitattavat tuotokset (tulokset 1-6), joiden osalta tilannetta kuvataan seuraavassa kunkin tuloksen osalta molemmissa organisaatioissa. Toiminnan ja talouden selvittelytyö on toteutettu yhteisen rakenteen mukaisesti vuoden 2004 alkupuolella. Tuotosten perusteella tehdään tarkemmat johtopäätökset ja suositukset. Tulos 1: Organisaatiot ovat selvittäneet oman palvelu- ja kustannusrakenteensa (kustannustekijät ja niiden vertailu sovittuihin verrokkeihin) ja laatineet ja käynnistäneet analyysien pohjalta palvelu- ja kustannusrakenteen keventämiseen tähtääviä toimenpiteitä. TERVEYSKESKUS Terveysasemat-osastossa kohdistettiin huomio vuoden 2003 toiminnallisen tilinpäätöksen yksikköhintojen välisten erojen selvittelyyn. Näkökulma liittyy suoritemäärien ja tuottavuuden muutoksiin. Tarkastelun perusteella todettiin vaihtelun olevan paikoin suurta, mihin jatkotyöskentelyssä tullaan tarkemmin pureutumaan. Osaston vastuulla on myös toimintoja, joiden uudelleenarviointia on tarpeen tehdä, jotta kustannukset kohdistuisivat oikein erikoissairaanhoitoon, sosiaalitoimeen tai perusterveydenhuollon kustannuksiksi. Esimerkkinä voidaan mainita sosiaalitoimeen kuuluva omaishoidon tuki (vuonna 2003 kustannukset milj. euroa), joka on sosiaalilainsäädännön mukaista toimintaa, mutta joka on kotihoidon kokeilun johdosta kirjautunut terveydenhuollon kustannukseksi. Hammashuolto -osastossa selvitettiin kustannuksia tileittäin, suoritteita ja yksikkökustannuksia sekä ulkopuolisesta toiminnasta aiheutuneita kustannuksia ja suoritteita. Vertailussa on ollut käytettävissä Stakesin kanssa yhteistyössä tapahtuvan SUHAThankkeen tiedot, jossa vertailussa on mukana myös muita suomalaisia kaupunkeja. Hammashuollon osalta on lisäksi selvitetty hammashoitolan koon ja yksikkökustannusten välistä riippuvuutta. Alustavien selvitysten mukaan onkin havaittu, että pienet, ennenkaikkea yhden yksikön hoitolat ovat yksikkökustannusten näkökulmasta epäedullisia.

12 10 Psykiatriaosastossa on tapahtunut organisaatiomuutoksen lisäksi päivystyksen siirtyminen takaisin HUS:sta terveyskeskuksen toiminnaksi. Psykiatrian osaston osalta erityisenä haasteena on selvittää se, mikä vaikutus kustannuksiin on sillä, että psykiatrian palveluita tuottavat terveyskeskuksen lisäksi HUS ja sosiaalitoimi. Tässä vaiheessa löydöksenä voidaan nähdä myös suuret alueelliset vaihtelut,joiden syitä tullaan tarkemmin selvittämään. Lasten- ja nuorten psykiatria on erillään aikuispsykiatriasta toisin kuin useimmissa muissa kunnissa. Psykiatriaan on liitetty aiempina vuosina (mm. tilinpäätöksessä 2003) joitain toimintoja ja muiden kaupunkien käytännöistä poiketen. Esimerkkeinä tästä ovat HIVpalvelukeskus (vuonna 2003 kustannukset 2,2 milj. euroa), ja psykiatrisen asumisen tukeminen, jotka joiltakin osin kuuluvat sosiaalitoimen vastuulle. Tarkempi selvittely mm asumispalvelujen kustannusten tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta tehdään syksyn 2004 aikana. Terveyskeskuksen akuuttisairaalaosastossa on tapahtunut vuoden 2003 lopulta ja alkuvuonna 2004 rakennemuutoksia siten, että seitsemän akuuttisairaalan sijasta toiminta on keskitetty kolmeen sairaalaan. Osastossa työskentelee vuodeosastotoiminnan ja konsultaatiopoliklinikoiden kehittämistyöryhmät sekä kotisairaaloiden arviointityöryhmä. Kyseiset ryhmät tuottavat arviot kehittämistoimenpiteistä syksyn 2004 aikana. Aiemmin toimineiden viiden konsultaatiopoliklinikan käyntien kustannusten analysoinnin avulla pyritään saavuttamaan kolmen konsultaatiopoliklinikan toimintayhtenäisyys ja toimiva työnjako. Akuuttitoimintojen yhteydessä on toimintoja, joiden tarkoituksenmukaisuuden arviointi on meneillään: näitä ovat selviämishoitoasema (vuonna 2003 kustannukset 0,67 milj. euroa) kysymyksin, onko toiminta terveydenhuollon ydintoimintaa; lisäksi palveluista käyttävät ulkokuntalaiset noin 10 % ilman laskutusta. Edelleen on arvioitavana Terhokodin ja Ahtilan toipilassairaalan käyttö (edellisen kustannukset 0,95 milj. euroa ja jälkimmäisen 0,87 milj. euroa). Lisäksi tarkastelun kohteena on vuonna 2000 sosiaalitoimesta terveysvirastoon siirretty vammaisneuvola, jonka vuosikustannukset ovat 1,55 milj. euroa; neuvolan toiminta kuulunee joko sosiaalitoimeen tai erikoissairaanhoitoon. Pitkäaikaissairaalaosastossa kustannusten tarkastelu on kohdentunut perussairaanhoidon osastojen sekä erikoisosastojen kustannusrakenteiden tarkasteluun vuoden 2003 tilinpäätöksen pohjalta. Osastossa on meneillään mittava sairaansijojen uudelleenjärjestely, joka on käynnistynyt jo vuoden 2003 puolella. Tavoitteena on sairaansijojen vähentäminen terveyslautakunnan vahvistamaan sairaansijaan. Vuonna 2004 pitkäaikaissairaala on sijoittunut entisen seitsemän rakennuksen sijasta neljään sairaalaan,minkä pohjalta saadaan arvokasta tietoa keskittämisen kustannuseduista. Yli

13 sairaansijan vähentäminen on mahdollistanut myös huomattavan vakanssimäärän siirtämisen vakanssipankkiin ja siten konkreettisten säästöjen syntymisen. Pitkäaikaissairaalan selvitysten kohteena vuonna 2004 ovat edellisen sairaansijavähennyksen lisäksi noin 150 nuorta = alle 65-vuotiasta henkilöä, joista noin kolmannes voitaisiin siirtää keveämpään hoitomuotoon sosiaalitoimeen, mutta joille ei toistaiseksi ole löytynyt asianmukaista hoitopaikkaa (kustannusvaikutus noin 0,640 milj. euroa). HUS HUS:n tilinpäätöksen ja talousarvion valmisteluun liittyy kustannusten jälkilaskenta, johon sisältyy kustannusrakenteiden analysointia. Vuoden 2003 jälkilaskennan osalta on erityisesti keskitytty lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työajankäytön jakautumiseen eri toimintoihin. Tältä osin kaikki erikoisalat selvittivät myös työajankäyttöään keskeisiin toimintoihin. Hankkeen yhtenä piirteenä on verrata Hyks Helsingin sairaaloiden kustannusrakenteita Jorvin sairaalan ja Peijaksen sairaalan kustannusrakenteisiin. Tältä osin on hankittu mahdollisimman vastaavat tiedot kattaen työajankäytön, jotta vertailua kustannusrakenteiden osalta olisi mahdollista tehdä eri sairaaloiden ja erikoisalojen kesken. Analysointi kustannusrakenteiden osalta eri sairaaloiden kesken on käynnistymässä ja tiedot yhdistetään myös käytettyihin henkilöresursseihin ja tuotoksiin tuottavuuden analysoimiseksi. Palvelurakenteiden osalta on tarkasteltu tuotettuja palveluja eri sairaaloissa ja eri erikoisaloilla ikäryhmittäin. Tarkastelussa on analysoitu tarkemmin erityisesti vanhemmille ikäryhmille tuotettavia erikoissairaanhoidon palveluja ja vertailtu hoitokäytäntöjä ja kustannuksia helsinkiläisten, espoolaisten ja vantaalaisten potilaiden osalta. Analyyseissä on havaittu, että joillain erikoisaloilla helsinkiläispotilaiden hoitojaksot ovat lyhyempiä (=hoitoketju toimii esim. lonkkaleikkauspotilaiden osalta hyvin) tai pidempiä (=hoitoketju ei toimi optimaalisesti, esim. kardiologiset potilaat) kuin vertailukaupungeissa. Yhteistyöryhmät laativat tarkemmat selvitykset ja toimenpide-ehdotukset. Alustavissa kirurgian selvityksissä on todettu, ettei erikoisalan hoitojaksojen keskipituuksissa ole merkittäviä eroja (0,2 päivää), mutta kun otetaan huomioon hoitojaksojen lukumäärät (21 869), niin helsinkiläisten hoitoihin käytetään noin lisähoitopäivää (= 1200 hoitojaksoa) enemmän kuin Espoossa ja Vantaalla. Hoitojakson pituutta ja kustannustasoa selittävät osaltaan erilaiset hoidetut potilasryhmät vertailukaupunkeihin. Esimerkiksi vuonna 2003 verisuonikirurgiassa hoidettiin iäkkäitä helsinkiläispotilaita merkittävästi enemmän kuin espoolaisia ja vantaalaisia samassa ikäja tautiryhmässä. Kustannusten kannalta yli 64-vuotiaiden vuonna 2003 hoidossa olleiden potilaiden keskimääräinen laskutus oli 51 -

14 12 82 % korkeampi kuin ikäryhmässä 0-64-vuotiaat. Taulukossa 6 on kuvattu keskimääräisiä tilastotietoja kirurgian osalta. Kirurgian kuntalaskutus ikäryhmittäin Helsingin, Espoon ja Vantaan osalta vuonna 2003 Väestö 2003 Pkl lkm Hj lkm Hpv lkm Keski. hj pituus Hoid. pot. lkm % osuus ikäryhmästä Euroa / potilas Laskutus yhteensä Hoidossa olleet % väestöstä Helsinki: alle 65-vuotiaat , % ,9 % Helsinki: vuotiaat , % ,4 % Helsinki: vuotiaat , % ,0 % Helsinki:yli 85-vuotiaat , % ,3 % Helsinki yhteensä , % ,8 % Espoo: alle 65-vuotiaat , % ,2 % Espoo: vuotiaat , % ,0 % Espoo: vuotiaat , % ,7 % Espoo:yli 85-vuotiaat , % ,7 % Espoo yhteensä , % ,5 % Vantaa: alle 65-vuotiaat , % ,6 % Vantaa: vuotiaat , % ,8 % Vantaa: vuotiaat , % ,2 % Vantaa:yli 85-vuotiaat , % ,8 % Vantaa yhteensä , % ,9 % Espoo & Vantaa: alle 65-vuotiaat , % ,8 % Espoo & Vantaa: vuotiaat , % ,8 % Espoo & Vantaa: vuotiaat , % ,9 % Espoo & Vantaa:yli 85-vuotiaat , % ,3 % Espoo ja Vantaa yhteensä , % ,1 % Taulukko 6: HUS:n kirurgian käyttöprofiileja Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungin osalta vuodelta HUS:n palvelulaskutus psykiatrian toimialalla sisältää valtion sairaaloissa olevien helsinkiläisten potilaiden laskutuksen. HUSin tekemän analyysin perusteella valtion mielisairaaloissa on helsinkiläisiä potilaita Espoon ja Vantaan potilaiden lukumääriin väestömäärään suhteutettuna 45 % enemmän, mikä aiheuttaa noin 2,2 miljoonan euron lisäkustannukset. Kun helsinkiläisten suhteellista osuutta verrataan muiden suurten kaupunkien vastaaviin lukuihin niin helsinkiläisiä on noin 80 % enemmän ja heidän hoitonsa aiheuttaa noin 3,1 miljoonan euron lisäkustannukset. Yhtenä kustannuksia selittävänä tekijänä on lisäksi selvitetty erityisen kalliiden potilaiden suhteellista osuutta väestöstä. Jäljempänä olevassa taulukossa havainnollistetaan tilanteen kehittymistä, jossa lukumäärältään hyvin pienen potilasmäärän kustannukset selittävät yhä suuremman osan terveydenhuollon resursseista. Erityisen kalliiksi hoidoksi on tulkittu hoito, jonka vuosikustannukset ylittävät euroa. Näiden potilasryhmien hoidon tarkastelu ja siten kustannustason hallinta on jatkossa ao. toimialan tärkeä tehtävä ja myös hoitoketjutyöskentelyn lähtökohta.

15 13 Helsinkiläisten kalliiden potilaiden laskutus erikoisaloittain vuosina 2002 ja 2003 HUS:ssa ja Helsingin terveyskeskuksessa Vuosi 2002 Vuosi 2003 Per potilas 2002 Per potilas 2003 Muutos 2002/2003 Kalliit potilaat (lkm) Potilaiden kustannukset (euroa) Kaikki hoidossa olleet potilaat (lkm) Kalliiden potilaiden osuus kaikista potilaista (%) 0,23 % 0,36 % 0,13 % Kokonaiskustannukset yhteensä (euroa) Kalliiden potilaiden osuus kokonaiskustannuksista (%) 9,60 % 13,38 % 3,78 % Taulukko 7: Kalliiden potilaiden (yli euroa) muutos vuosina 2002 ja 2003 Tarkasteltaessa tarkemmin kalliiden potilaiden lukumäärän kehitystä, voidaan nähdä, että kalliiden potilaiden lukumäärän nousu 509:llä selittyy lähes kokonaan terveyskeskuksessa hoidossa olleiden kalliiden potilaiden lukumäärän kasvulla, joka oli 478 potilasta. Tämä johtuu alustavien selvitysten mukaan ennen kaikkea siitä, että perusterveydenhuollon pitkäaikaishoito ylittää em euron rajan vuoden 2003 yksikköhinnoilla. Kalliiden potilaiden tarkempaa jakautumista selvitetään lopulliseen raporttiin tarkemmin. Tulos 2: Organisaatiot ovat selvittäneet tuottavuuden kehittymisen eri toiminnoissa ja toimialoilla ja keskeisillä erikoisaloilla, joilla tuottavuuden on esitetty olevan muita verrokeita heikompi ja esittäneet korjaavat toimenpideehdotukset. TERVEYSKESKUS Terveyskeskuksessa ei toistaiseksi ole sovittua yhtenäistä tuottavuuden seurantamenettelyä vuonna 2004 toimintansa aloittaneiden osastojen tuottavuuden laskentaa varten. Tuottavuuden laskemista varten kehitetään osastoille uudet perusteet tuottavuuden laskentaa varten. Uusia periaatteita käytetään ensimmäisen kerran vuoden 2004 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. HUS HUS seuraa tuottavuuden kehittymistä sekä kansallisesti että vertailemalla tuottavuuden kehitystä sisäisesti. Tuottavuuden vertailumahdollisuus toisiin vastaaviin yksiköihin on syytä varmistaa, jottei pelkistä tilastoista tule johdettua vääriä päätelmiä. Erikoisalojen ylilääkärit ovat selvittäneet vastaavien yliopistosairaaloiden toimintaja organisointitapoja ja vertailleet niitä Hyks/Helsingin sairaaloiden vastaaviin toimintamalleihin. Hyvin toimivilla hoitoketjuilla on havaittu olevan vaikutusta jopa henkilökuntarakenteisiin siten, että osa erityistyöntekijöistä onkin kunnan eikä erikoissairaanhoidon palkkalistoilla. Tuottavuuden parantaminen ja oikeiden mittareiden

16 14 etsiminen ja luominen toiminnan kuvaamiseksi ja yhteistyö eri yosairaaloiden kesken yhdessä Stakesinkin asiantuntijoiden kanssa on käynnistetty. Tarkemmat analyysit ja toimenpide-esitykset työstetään kesän ja syksyn aikana. Tulos 3: Organisaatiot ovat suunnitelleet toiminnoittain ja erikoisaloittain tuottavuuden parantamisen kannalta optimaalisen tuotantomäärän kuitenkin siten, että se on rahoittajien kannalta mahdollinen ja tuottajankin kannalta pitkäjänteinen. TERVEYSKESKUS Terveyskeskuksessa on analysoitu suorite- ja potilasmäärien sekä yksikköhintojen kehitystä aiempiin vuosiin verrattuna. Lisäksi on laskettu peittävyyksiä, selvitetty potilaiden hoitoisuutta ja eihelsinkiläispotilaiden osuuksia sekä käynnistetty mitoitustyöryhmiä. Psykiatrian osastossa ja terveysasemat osastossa on tehty työntekijöiden työajankäyttöseurannat, joiden tulokset valmistuvat kesäkuussa. Akuuttisairaalassa ja pitkäaikaissairaalassa seurannat toteutetaan syksyllä Akuuttisairaalaosastossa on useita kehittämis- ja arviointiryhmiä, joiden tehtävänä on toimintayhtenäisyyden ja tehokkuuden löytäminen esimerkiksi vertaamalla aiemmin organisaation erilaisiksi kehittyneitä toimintamuotoja ja kustannusrakenteita. Tehokkuuden parantamiseksi on toukokuussa 2004 myös suoritettu potilasvirtojen tarkastelu otannan avulla, jonka tulokset saadaan kesällä Suur- ja monikäyttäjien osalta on selvittelyn kohteena terveysasemat osastolla avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolla vähintään kymmenen kertaa vuoden 2003 aikana käyneiden potilaiden osuus suorite- ja potilasmääristä. Helsingissä ko. potilaiden määrä oli noin (0,6 % potilasmäärästä) ja heille kohdentui käyneistä n. 3,3 % Tässä yhteydessä tulee syksyn 2004 aikana selvittää ja analysoida näiden potilaiden käyttämien muiden palveluiden kustannukset palvelujärjestelmässä. Kotisairaanhoidon potilaiden suurkäyttäjyydestä on tehty vastaava selvitys. HUS HUS ei ole vielä käynnistänyt tätä osuutta (Tulos 3; optimaalinen tuotantomäärä), koska analyysit tuottavuuden ja kustannusrakenteiden osalta ovat vielä kesken. Tulevat lakimuutokset liittyen hoidon saatavuuteen ja määräaikoihin ovat tämän osuuden kannalta keskeisiä tekijöitä. Täten optimointilaskelmien lähtökohdat ovat auki ja niiden käynnistäminen ei ole ollut vielä ajankohtaista. Laskelmien teko on ajoitettu syksyyn, kun lähtökohdat laskelmille ovat tiedossa (lakimuutokset, talousarvio 2005 yms).

17 15 Tulos 4, 5, 6: Organisaatiot ovat laatineet em. rakenne- ja tuottavuustavoitteisiin sopeutetut hoitoketjut ja ne on hyväksytty kaikkien osapuolten taholta vuoden 2004 loppuun mennessä. Organisaatioiden yhteistyöryhmissä on aloitettu suurivolyymisten ja kustannuksiltaan merkittävien potilasryhmien selvittely ja siihen liittyvä keskustelu. Tarkoitus on fokusoida yhteistyöryhmätyötä ko. ketjujen käsittelyyn. Työ painottuu vuoden 2004 syys-talveen. 6.2.Vuokrat ja tilat Terveyskeskuksen oman toiminnan käyttömenot vuodessa ovat noin 430 miljoonaa euroa, josta kiinteistökulujen osuus on noin 40 miljoonaa euroa (10 % kokonaismenoista). Tästä varsinaisten vuokrien osuus on noin 31,3 milj. euroa. (8 %), lopun kiinteistökustannuksen muodostuessa kiinteistöjen ylläpidosta. Terveyskeskuksen rakentamisen investointiohjelmaa on supistettu viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2002 rakentamisen investointiohjelman suuruus oli noin 32 miljoonaa euroa ja vuodeksi 2005 esitetään 15 miljoonaa euroa. Lisäksi terveyskeskus on luopunut htm2 suuruisista tiloista noin kahden viime vuoden aikana, mikä merkitsee sitä, että terveyskeskus on luopunut lähes 10 %:sta käytössään olleesta tilamäärästä. Tiloista luopumisella on saavutettu vuoteen 2002 nähden 1,8 milj. euron (5,6 %) säästöt vuokrakustannuksissa. Tiloista luopumisesta aiheutuneet säästöt jäävät neliömäärän vähenemistä pienemmiksi, koska kiinteistöviraston vuokria indeksitarkistetaan vuosittain. Kaupunginkanslian laatimassa rakennuttamista ja peruskorjausten hintatasoa koskevassa selvityksessä todetaan, että Helsingin ja Espoon kalleusluku oli vuoden 2002 alussa 74, Turun Tampereen ja Oulun 59. Näin ollen täysin saman suunnitelman toteutus maksoi Helsingissä ja Espoossa keskimäärin 25 % (74/59) enemmän kuin Turussa, Tampereella ja Oulussa. Hintaerojen arvioitiin kaventuvan siten, että vastaava ero 1/2003 olisi enää 16 %. Hintatietoja voidaan pitää suuntaa-antavina. Terveydenhuollon käytössä oleva rakennuskanta on Helsingissä runkorakenteeltaan vanhaa ja huonejaoltaan sellaista, ettei tehokas tilankäyttö ole aina mahdollista. Rakennukset ovat suurelta osin myös rakennushistoriallisesti arvokkaita ja suojeltuja. Toiminnan muutokset ja toiminnan rationointiin perustuvat keskittämishankkeet aiheuttavat muutoksia myös tiloissa. Samaa rakennuskantaa muokataan yhä uudelleen uudenlaiseen käyttöön. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia. Hyvään rakennussuunnitteluun panostaminen vaikuttaa myös käyttökulujen suuruuteen. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan tilasuunnittelulla on noin 20 %:n vaikutus käyttökuluihin.

18 16 VTM Harri Isoniemen 2 lisensiaattityössä on verrattu sisäisten vuokrasopimusten neliövuokrien mediaania terveystoimessa isoissa kaupungeissa. Selvityksen mukaan vaihtelu on suurta; Espoossa 8,3 euroa/m2/kk, Vantaalla ja Tampereella 3,9, Turussa 4,8 ja Helsingissä 8,1 euroa/m2/kk. Vuokran määrittely Helsingin kiinteistövirastossa tapahtuu markkinavuokra periaatteella kun taas vertailukohteena olevissa kaupungeissa noudatetaan kustannuspohjaista sisäisten vuokrien määritystapaa. Helsingin terveyskeskuksella oli vuonna 2002 käytössään m2 neliövuokran ollessa noin 9,3 euroa. Vastaavat luvut vuodelta 2004 ovat m2 neliövuokran ollessa 9,8 euroa. Kokonaisuutena voidaan arvioida terveyskeskuksen oman toiminnan osalta arvioida, että mikäli vuokratason ero olisi noin 2,4 e/m2, aiheutuisi siitä terveyskeskuksen osalta noin 7,5 milj. euron lisäkustannus viiden suurimman kaupungin keskiarvoon verrattuna. Vuokratasosta aiheutuva lisäkustannus on terveyskeskuksen kokonaismenoista noin 1,7 %. HUS:n osalta yhtymätason tilakustannusten käsittely poikkeaa Helsingin menettelyistä siten, että HUS suurelta osin omistaa käytössään olevat tilat. HUS:n sisällä käytetään sisäistä vuokraa tilakustannusten jyvittämiseen. HUS:n Hyks Helsingin sairaaloiden kiinteistöjen sisäinen vuokra on merkittävästi alempi kuin Helsingin kiinteistöviraston hallinnoimien tilojen vuokrat. HUS:n laskelmien mukaan sen toimintayksiköt maksavat yhteensä noin euroa vuosittain ylimääräisiä kustannuksia verrattuna omiin tilavuokriin. HUS:n muiden tulosalueiden (Jorvi, Peijas yms) sisäiset vuokrat ovat keskimäärin 2 euroa/neliö/kk alemmat kuin Hyks Helsingin sairaaloiden. HUS:n tekemän arvion mukaan tästä syntyy laskennallisesti noin 8,4 miljoonan euroon kustannus, josta noin 5 miljoonaa kohdistuu Helsingille palveluhinnoissa. HUS:n arvioiman 5 milj. euron lisäkustannus olisi Helsingin kuntalaskutukseen siis n. 1,4 % kokonaislaskutuksesta. Oheisessa taulukossa on kuvattu Hyks Helsingin sairaaloiden kirurgian toimialan tilannetta vuokratason vaihteluista sen käytössä olevissa eri kiinteistöissä. Taulukossa Marian sairaalan tilat on vuokrattu Helsingiltä ja muut tilat ovat omia. Omissa tiloissa keskikustannus on noin 8 euroa/neliö/kk edullisempi kuin Helsingin kaupungin kiinteistövirastolta vuokralla olevat tilat Marian sairaalassa. Euro/m2/kk Neliöt Ylim. kustannus Kirurginen sairaala 11, Marian sairaala 19, VTM Harri Isoniemi, Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla tehty lisensiaattityö; sisäisten toimitilavuokrien määritys suurissa kaupungeissa, toukokuu 2002.

19 Palkat ja henkilöstö Meilahden sairaala 11, Töölön sairaala 9, HUS-keskiarvo 10, Taulukko 8: HUS:n omien ja vuokrakiinteistöjen keskikustannuserot. Kiinteistöjen kustannustasovertailua suurimpien kaupunkien kesken selvitetään syksyn aikana tarkemmin molempien organisaatioiden osalta. Henkilöstökulut ovat merkittävin kustannustasoon vaikuttava tekijä. Terveyskeskuksen ja HUS:n henkilöstömäärät ovat viime vuosina kehittyneet seuraavasti: HUS HUS yhteensä Hyks-Helsingin sairaalat * *) luku sisältää liikelaitokset Helsingin terveyskeskus yhteensä Toimintojen siirtoja organisaatioiden välillä on tapahtunut vuosittain. Esimerkiksi vuoden 2004 alusta siirtyi terveyskeskuksesta HUS:iin 25 henkilöä ja Helsingin kaupungin uuteen taloushallintopalvelukeskukseen n. 70. Psykiatrian päivystys siirtyi HUS:sta ja psykiatrian vuodeosastoja vuonna HUS Tilastokeskus on selvittänyt palkkatasojen eroja sairaanhoitopiirien välillä vuonna Tilastot ovat virallisia tilastoja ja kattavat keskeiset virkanimikkeet. Tilastojen mukaan palkkataso on keskimäärin 251 euroa/työntekijä/kuukausi korkeampi HUS:n alueella kuin muissa hankkeessa valituissa vertailu yliopisto-sairaanhoitopiireissä keskimäärin (Pirkanmaa /Tampere ja Varsinais-Suomi /Turku). Työpanosten kustannusero on noin 48 miljoonaa euroa, josta osa kohdentuu Helsingille palvelulaskutuksessa. Asiaa tarkennetaan erikseen loppuraporttiin, jotta vaikutukset voidaan arvioida suhteessa vertailukaupunkeihin. TERVEYSKESKUS

20 18 Perusterveydenhuollon palkkataso ei poikkea oleellisesti Vantaan ja Espoon tasosta. On kuitenkin selvitettävä, mikä Helsingin terveyskeskuksen palkkataso on suhteessa viiden suurimman kaupungin suhteen. Vertailutiedot Tampereeseen ja Turkuun puuttuvat vielä toistaiseksi, eli tältä osin johtopäätösten teko on vielä kesken. Terveysviraston palveluksessa oli vuoden 2003 lopussa päätoimista henkilöä. Vähennystä edellisvuoteen oli 106. Henkilökunnan vähennys on jatkunut edelleen vuoden 2004 aikana niin, että huhtikuussa henkilöstömäärän vähennys oli 383 henkilöä (5 %). Henkilöstötyövuosia oli vuoden 2003 lopussa 6 280, vähennystä edellisvuoteen oli 211 henkilötyövuotta. Työvoimapalvelu Oy:ltä ostettiin vuonna 2003 kaikkiaan 54 henkilötyövuotta, joka oli lähes yhtä paljon kuin vuonna Opetuksen ja tutkimuksen valtionosuudet Lääketieteellinen opetus ja tutkimus liittyvät olennaisesti sairaaloiden toimintaan. HYKS:n vuosittainen opetus- ja tutkimustoiminnan korvaus on 35 milj. euroa. Tästä opetustoiminnan osuus on 17,6 milj. euroa ja tutkimustoiminnan 17,4 milj. euroa. Opetuksen kustannusten on Stakesin selvityksessä arvioitu olevan valtakunnallisesti 33 milj. euroa EVO- korvausta korkeammat. HYKS:n osuus tästä rahoitusvajauksesta on laskennallisesti 33 % eli 11 milj. euroa. Kun otetaan huomioon opetuksen toteuttaminen HYKS:ssä ja Helsingin HYKS:iin kohdistuva käyttö, niin opetukseen liittyvä rahoitusvajaus Helsingin kaupungin osalta on laskennallisesti 5,5 milj. euroa. Tämä ilmenee Helsingin erikoissairaanhoidon kalleuden yhtenä osatekijänä. Terveyslautakunta on huhtikuussa 2004 esittänyt kaupunginhallitukselle, että se tekisi valtiolle esityksen asian korjaamiseksi vuoden 2005 valtion budjetissa HUS:n henkilöstön työajan käyttö opetus- ja tutkimustoimintaan Esimerkiksi HUS:n kirurgian toimialalla tehdyn laskelman mukaan kliinisen henkilökunnan työpanos opetus- ja meetingtoimintaan ja tutkimukseen jakaantuivat alla olevan taulukon mukaisesti (hoitohenkilökunnan tutkimustoiminta käsittää avustavia toimia):

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) 5 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 HEL 2014-009072 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Aineisto päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 Toiminnan ja talouden keskeisiä tunnuslukuja 1-3/2012 Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on kasvanut

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 TERVEYSKESKUS Leena Moisander 23.10.2009 TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTETTAVAT KOHDAT PITKÄAIKAISHOIDON UUDELLEENJÄRJESTELYN YHTEYDESSÄ Pykälä Nykyinen Uusi 6 Lautakunnan

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsanslag

Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsanslag Sosiaali- ja terveyslautakunta 180 23.09.2015 Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsanslag 985/02/02/02/2014 SosTe 180 Valmistelija:

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Kaupunkien vertailuun

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 12.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin selvityshankkeen väliraportti

Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin selvityshankkeen väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2002:19 Selvitysryhmä: Kimmo Leppo, Sosiaali- ja terveysministeriö Matti Toivola, Helsingin kaupunki Lauri A. Laitinen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

"-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute)

-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute) STRATEGIOSTA TOIMENPITEISIIN "-. Päällekkälsten toimintojen vähentäminen ja toimintojen uudeueen järjestäminen Saumatonta hoitoa tukevat toimintajärjestelyt Väestövastuutoiminta Laatujärjestelmä!YHTEISTYÖN

Lisätiedot

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous

Tilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3. 62, liite 3 Käyttötalous Tulosalue HENKILÖSTÖ- HALLINTO -1 050 333 110 000-940 333-1 369 682 142 595-1 227 087-319 350 32 595-286 755 Toimintakulut

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot