Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Transkriptio

1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto: 180,6 M 3. erikoissairaanhoito: 244,1 M, Keski-Suomen keskussairaala ja muut vastaavat erikoissairaanhoidon palvelut 4. erityistason hoito (erva), yliopistosairaalat: 23,2 M, yhteensä yliopistosairaalat, josta KYS 14,4 M, HUS 5,2 M, TAYS 2,7 M, TYKS 0,5 M JA OYKS 0,4 M Kunnittaisissa kuvioissa nettokustannukset on suhteutettu alueen asukaslukuun

2 M Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset v. 2014, M (miljoonaa euroa); (Keskussairaala, aluesairaalat, yksityiset) ja yliopistosairaalat (erva) 2,9% Kaikki yhteensä 799 M 30,5% 22,6% 43,9% Yhteensä yliopistosairaalat 23,2 M, josta KYS 14,4 M, HUS 5,2 M, TAYS 2,7 M, TYKS 0,5 M JA OYKS 0,4 M Jämsä ja Kuhmoinen ei kuulunut KSSHP jäsenkuntiin vuonna 2014

3 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset v. 2014, euroa asukasta kohti ; (Keskussairaala, aluesairaalat, yksityiset) ja yliopistosairaalat (erva) euroa / asukas 2,9% 30,5% 22,6% 43,9% Yhteensä yliopistosairaalat 23,2 M, josta KYS 14,4 M, HUS 5,2 M, TAYS 2,7 M, TYKS 0,5 M JA OYKS 0,4 M Jämsä ja Kuhmoinen ei kuulunut KSSHP jäsenkuntiin vuonna 2014

4 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset v. 2014, euroa asukasta kohti ; (Keskussairaala, aluesairaalat, yksityiset) ja yliopistosairaalat (erva) Sosiaali- ja terveydenhuolto yht. KSSHP yht Muurame Uurainen Toivakka Laukaa Jyväskylä Petäjävesi Äänekoski Keuruu Konnevesi Joutsa Saarijärvi Kinnula Pihtipudas Karstula Hankasalmi Viitasaari Multia Luhanka Kyyjärvi Kannonkosk Kivijärvi euroa / asukas Yhteensä 1000 Kalliiden hoitojen tasausta ei ole huomioitu erva-kustannuksissa

5 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset v. 2014, M (miljoonaa euroa); Kaikki yhteensä 799 M Kalliiden hoitojen tasausta ei ole huomioitu Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

6 2,3% 29,3% 25,9% 42,5%

7 3,3% 26,1% 28,2% 42,4%

8 2,9% 32,4% 20,7% 44,0%

9 2,2% 22,5% 17,2% 58,1%

10 2,8% 26,0% 25,9% 45,3%

11 3,3% 30,9% 27,3% 38,4%

12 3,1% 25,1% 23,6% 48,2%

13 3,9% 19,7% 19,5% 56,9%

14 3,8% 27,1% 34,2% 34,9%

15 1,0% 26,0% 21,0% 52,0%

16 3,8% 31,1% 21,7% 43,4%

17 3,7% 27,9% 21,0% 47,4%

18 2,4% 25,0% 21,6% 51,1%

19 2,7% 37,5% 23,1% 36,6%

20 2,3% 31,6% 27,4% 38,7%

21 2,0% 27,1% 24,0% 46,8%

22 2,8% 26,0% 25,0% 46,2%

23 1,9% 31,7% 20,9% 45,5%

24 2,3% 36,9% 20,4% 40,4%

25 2,0% 23,5% 24,1% 50,3%

26 3,8% 29,6% 25,0% 41,6%

27 1000 EUROA Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnissa vuonna 2014 (1000 euroa); Sosiaalitoimi (ei sisällä lasten päivähoitoa) Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito (Keskussairaalat, aluesairaalat ja yksityiset) Yliopistosairaalat (ERVA) Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski KSSHP yhteensä

28 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksien %-osuudet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnissa vuonna 2014 Sosiaalitoimi (ei sisällä lasten päivähoitoa) Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito (Keskussairaalat, aluesairaalat ja yksityiset) Yliopistosairaalat (ERVA) Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä Hankasalmi 42,5 % 25,9 % 29,3 % 2,3 % 100 % Joutsa 42,4 % 28,2 % 26,1 % 3,3 % 100 % Jyväskylä 44,0 % 20,7 % 32,4 % 2,9 % 100 % Kannonkoski 58,1 % 17,2 % 22,5 % 2,2 % 100 % Karstula 45,3 % 25,9 % 26,0 % 2,8 % 100 % Keuruu 38,4 % 27,3 % 30,9 % 3,3 % 100 % Kinnula 48,2 % 23,6 % 25,1 % 3,1 % 100 % Kivijärvi 56,9 % 19,5 % 19,7 % 3,9 % 100 % Konnevesi 34,9 % 34,2 % 27,1 % 3,8 % 100 % Kyyjärvi 52,0 % 21,0 % 26,0 % 1,0 % 100 % Laukaa 43,4 % 21,7 % 31,1 % 3,8 % 100 % Luhanka 47,4 % 21,0 % 27,9 % 3,7 % 100 % Multia 51,1 % 21,6 % 25,0 % 2,4 % 100 % Muurame 36,6 % 23,1 % 37,5 % 2,7 % 100 % Petäjävesi 38,7 % 27,4 % 31,6 % 2,3 % 100 % Pihtipudas 46,8 % 24,0 % 27,1 % 2,0 % 100 % Saarijärvi 46,2 % 25,0 % 26,0 % 2,8 % 100 % Toivakka 45,5 % 20,9 % 31,7 % 1,9 % 100 % Uurainen 40,4 % 20,4 % 36,9 % 2,3 % 100 % Viitasaari 50,3 % 24,1 % 23,5 % 2,0 % 100 % Äänekoski 43,2 % 24,8 % 28,8 % 3,2 % 100 % KSSHP yhteensä 43,9 % 22,6 % 30,5 % 2,9 % 100 %

29 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohti (euroa) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnissa vuonna 2014 EUROA / ASUKAS Sosiaalitoimi (ei sisällä lasten päivähoitoa) Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito (Keskussairaalat, aluesairaalat ja yksityiset) Yliopistosairaalat (ERVA) Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski KSSHP yhteensä

30 Teksti Kuntaliiton www -sivulta: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2014 Tietojen lähde on Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat tulosteita kuntien Tilastokeskukselle toimittamista toiminta- ja taloustiedoista sekä THL:n tuottamista toimeentulotuen tiedoista. Toimintakustannuksissa ovat mukana kunnan oman toiminnan, kuntayhtymän tai kuntayhtymien ja näiden ulkopuolelta ostettujen palvelujen kustannukset. Kunnan erikoissairaanhoidon menoissa on myös muita kuin oman sairaanhoitopiirin sairaalan/sairaaloiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia eli ostoja yliopistollisilta keskussairaaloilta, toisilta sairaanhoitopiireiltä, yksityisiltä tai eräillä kunnilla oman erikoissairaanhoidon menoja. Sama pätee myös toimintoihin, joiden palveluja kunnat ostavat ulkopuolelta oman organisaationsa. Lasten päivähoidon (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) kustannukset eivät ole vuonna 2014 mukana sosiaalitoimen kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna Hyvin suuret muutokset tai poikkeamat selittyvät ainakin osin rakenteellisilla uudelleenjärjestelyillä, kunnan väestön palvelujen kysynnän vaihteluilla ja osin myös yksittäisen kunnan tilastoon toimittamien tietojen muutoksilla tai virheillä. Ypäjän kunnan terveydenhuollon tiedot puuttuvat. Yhteenvedoissa on käytetty vuoden 2013 tietoja korotettuna julkisten menojen hintaindeksillä. Niissä kunnissa, joissa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samassa organisaatiossa, kustannusten jako näiden kesken todennäköisesti ei ole kaikissa aivan yhtenevää. Näistä osassa on ollut vuosien mittaan myös yllättävän suuria muutoksia sekä muista poikkeavia toimintojen jakoja ja kustannusten kohdentamisia. Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshuollon erilaiset ratkaisut näkyvät myös nettomenojen kovin suurina eroina. Kuntien nettokustannukset terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon ovat vain osa terveydenhuollon menoista. Työterveyshuolto ja yksityissektori tuottavat sairaanhoidon palveluja sairastuneille ja sairastaville eri kunnissa erisuuruisia osuuksia väestön käyttämistä palveluista. Kotitaloudet, Kela, työnantajat, vakuutusyhtiöt ja yritykset maksavat nämä kustannukset. Tämän vuoksi kuntien nettokustannuksia ei pidä tulkita terveydenhuollon kokonaiskustannuksiksi. Sama pätee osin myös osaan sosiaalitoimen palveluista. On tärkeää huomata kuntien ja alueiden väestön erilaisuudet. Esimerkiksi Kuhmoisissa, Luhangalla, Sysmässä, Puumalassa ja Vesannolla on väestössä ikäihmisiä suhteellisesti 3-4 kertaa enemmän kuin Limingassa, Tyrnävällä, Pornaisissa, Kempeleessä tai Espoossa. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä on 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 40 % suurempi ja HUSissa 19 % pienempi kuin koko maan keskimääräinen osuus. Jos toisessa kunnassa terveydenhuollon tarvevakioitujen menojen tarvekerroin on 1,7 ja toisessa 0,8, muuttavat tarvetekijät menojen keskinäisen suuruusvertailun tyystin toisensisältöiseksi. Etäisyydet, työllisyys/työttömyys, väestön kasvu/väheneminen/ikärakenne, laitosvaltaiset rakenteet ja kunnan tarjoamien palvelujen osuus näkyvät mm. perusterveydenhuollon nettokustannuksissa per asukas. Näistä ääripäitä edustavat Pirkanmaalla sijaitseva Kangasala, joka käytti 249 /asukas, ja Suomen päälaella sijaitseva Utsjoki, joka käytti /asukas. Nämä ovat vain esimerkkejä kuntien ja sairaanhoitopiirien erilaisuudesta.