Ikääntyneiden työurat eläkkeellä työskentely vuoden 2017 eläkeuudistuksen valossa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyneiden työurat eläkkeellä työskentely vuoden 2017 eläkeuudistuksen valossa"

Transkriptio

1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Eläkeuudistus ja työssä jatkaminen-työryhmä Monika von Bonsdorff Marjo Wallin Hanna Salminen Jyväskylän yliopisto Työterveyslaitos Tampereen yliopisto Taina Rantanen Jyväskylän yliopisto Mikaela von Bonsdorff Jyväskylän yliopisto Ikääntyneiden työurat eläkkeellä työskentely vuoden 2017 eläkeuudistuksen valossa Avainsanat: ikääntyminen, työurat, eläkeuudistus, eläkeaikainen työskentely 1. Johdanto Ikääntyneen työväestön suhteellisen osuuden kasvu, toisaalta julkisen talouden kestävyysvajeen syventyminen ovat jatkuneet viime vuosina. Nämä seikat ovat luoneet paineita eläkejärjestelmän muutoksiin kohta kymmenen vuoden ajan. Syksyllä 2014 työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen, jonka perusteella vanhuuseläkeikä nousee entisestä 63 vuodesta vuoteen 2025 mennessä asteittain 65 vuoteen (www.eläkeuudistus.fi). Lisäksi muutettiin joitain varhaiseläkkeen muotoja ja eläkkeen kertymisperusteita. Vuonna 2017 voimaan tuleva eläkeuudistus on merkittävin Suomen eläkejärjestelmää koskenut muutos sitten vuoden 2005 työeläkeuudistuksen. Muutokset eläkeiänodotteessa ovat perinteisesti tapahtuneet verkkaisesti ja tulevan uudistuksen todellisia vaikutuksia työurien pitenemiseen voidaan arvioida vasta kymmenen vuoden kuluttua. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on kuitenkin arvioinut eläkeuudistuksen pidentävän työuria keskimäärin viidellä kuukaudella vuoteen 2025 mennessä, verrattuna tilanteeseen jossa uudistusta ei toteutettaisi (Lassila, Määttänen & Valkonen 2015). Ikääntyneet työntekijät ovat työkykynsä ja resurssiensa osalta varsin heterogeenien ryhmä (M. E. von Bonsdorff ym. 2011), jossa toisten pyrkiessä varhain eläkkeelle, on toisilla kykyä ja halua jatkaa työssä vielä eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Myös työnantajien asennoitumisella ikääntyvien työntekijöiden työskentelyä kohtaan on merkitystä työurien pitenemisen kannalta. On oletettavaa, että työurien pidentäminen vaatii eläkejärjestelmän muutosten lisäksi työntekijöiden ja työnantajien yhteistoimia työelämän laadun parantamiseksi. Eläkeuudistus tarjoaa mielenkiintoisen lähtökohdan eläkeaikaisen työskentelyn tutkimiseen. Seuraavassa eläkkeelle siirtymisprosessia ja eläkeaikaista työskentelyä (bridge employment, Shultz 2003) esitellään tarkemmin aiemman tutkimuksen valossa. Samalla esitetään pohdintaa sitä, kuinka vuoden 2017 eläkeuudistus saattaa vaikuttaa eläkeaikaisen työskentelyn yleisyyteen Suomessa. 2. Tutkimuksen taustaa 2.1 Eläkkeelle siirtyminen Seuraavassa eläkeuudistusta ja sen roolia jäsennetään eläkkeelle siirtymistä koskevien teorioiden avulla. Teorioiden mukaan eläkkeelle siirtymisprosessia, siihen vaikuttavia tekijöitä ja eläkeaikaan sopeutumista voidaan tarkastella kolmesta teoreettisesta näkökulmasta (Wang & Shi 2014); eläkkeelle siirtymisprosessin ajallinen malli (temporal process model of retirement), monitasoinen eläkkeelle siirtymisen malli (multilevel model of retirement) ja eläkkeellä olemiseen sopeutumisen voimavara- 1

2 pohjainen ja dynaaminen malli (resource-based dynamic model for retirement adjustment). Kuvio 1. Eläkeprosessin ajallinen eteneminen Eläkkeelle siirtymisprosessin ajallinen malli kuvaa yleisesti eläkkeelle siirtymisprosessia erottelemalla kolme, yleensä toisiaan seuraavaa vaihetta; eläkeaikeet, varsinainen eläkkeelle siirtyminen ja eläkkeellä oloon sopeutuminen (Wang & Shi 2014; Shultz & Wang 2011). Mallin avulla voidaan ymmärtää eläkeprosessin yksilöllisyyttä ja sen aikana kohdattavia haasteita. Eläkeaikainen työskentely liittyy etenkin eläkkeelle siirtymisen vaihteeseen, toisaalta myös eläkkeellä oloaikaan sopeutumiseen. Jatkuvuuden teorian valossa (continuity theory, Atchley 1989) eläkeaikaista työskentelyä voidaan nähdä yhtenä sopeutumisen muotona. Monitasoisen eläkkeelle siirtymisen mallin avulla voidaan tunnistaa eläkkeelle siirtymistä ennustavia tekijöitä. Malli erottelee toisistaan kolme tasoa, makro-, meso- ja mikrotasot, joilla näitä tekijöitä voidaan tarkastella (Szinovacz 2013). Makrotasolla tarkoitetaan yhteiskuntatasoa, jolla eläkkeelle siirtyminen voidaan käsittää arvoja ja kulttuurisia normeja heijastavana instituutiona. Mesotasolla tarkastellaan organisaatiossa vallalla olevia eläkekäytäntöjä, niin virallisia kuin epävirallisia. Epävirallisiin käytäntöihin kuuluvat esim. eläketapahtumasta luodut mielikuvat ja rituaalit. Mikrotasolla tarkastellaan yksilön omia työelämästä poistumisen polkuja, joihin kuuluvat eläkkeelle siirtymiseen valmistautuminen, suunnitelmat, päätökset ja sopeutuminen. Vuoden 2017 eläkeuudistusta voidaan pitää eläkeprosessiin merkittävästi vaikuttavana makrotason tekijänä, joka vaikuttaa vanhuuseläkeikään sekä muihin varhaisen eläkkeelle siirtymisen mahdollisuuksiin. Eläkkeellä olemiseen sopeutumisen voimavarapohjainen ja dynaaminen malli tarjoaa yhtenäisen viitekehyksen, joka soveltuu erityisesti eläkkeelle siirtymisen seurauksien 2

3 tutkimiseen ja ymmärtämiseen (Wang & Shi 2014). Nämä seuraukset luokitellaan yleensä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä taloudelliseen turvaan. Sopeutumisen dynaaminen malli käsittää eläkkeelle siirtymisen pitkittäisenä prosessina, jonka aikana eläkkeellä olemiseen sopeutumisen taso saattaa vaihdella yksilön resurssien muutosten myötä. Yksilön resurssit voivat koostua fyysisistä, kognitiivisista, taloudellisista, sosiaalisista ja emotionaalisista elementeistä sekä motivaatiosta. On esitetty, että näiden resurssien määrä on yhteydessä eläkkeeseen sopeutumisen onnistumiseen. 2.2 Eläkeaikainen työskentely Eläkeaikainen työskentely määritellään kansainvälisissä tutkimuksissa koskemaan kaikkea palkalliseen työhön osallistumista eläkkeellä oloaikana (Shultz 2003). Työskentely voi tapahtua joko alalla, josta siirryttiin eläkkeelle, tai kokonaan toisella alalla (Wang & Shultz 2010). Eläketurvakeskuksen raportissa havaittiin valtaosan suomalaisista vuotiaista (79 %) olevan kokonaan eläkkeellä (Kannisto 2014a). Saman ikäisistä töistä oli edelleen reilut 12 prosenttia ja vuoden 2012 lopussa samanaikaisesti vanhuuseläkkeellä ja töissä oli vajaat seitsemän prosenttia eläkeläisistä. Vaikka eläkeaikaisen työskentelyn osuus on ollut viime vuosina kasvussa, etenkin vuotiaiden keskuudessa, on lisäys melko vaatimaton suhteutettuna ikäluokan kokoon. Eläkeaikaisen työskentelyn yleisyydestä, ennustajista ja ennen kaikkea käytännön toteutuksesta on saatavilla varsin vähän tutkimustietoa. Poikkeuksena mainittakoon Eläketurvakeskuksen (Palomäki & Tuominen 2010) julkaisema raportti, jonka mukaan yli 63-vuotiaat, työssä käyvät eläkeläiset olivat ei-eläkkeellä olevia paremmin koulutettuja, olivat parisuhteessa työssäkäyvän puolison kanssa ja ilmoittivat taloudellisen kannustimen vaikuttaneen päätökseen osallistua työelämään. Samansuuntaista on havaittu kansainvälisissä tutkimuksissa (M. E. von Bonsdorff ym. 2009; Wang & Shultz 2010). Erinäiset kotimaiset tutkimukset ja selvitykset ovat havainneet työntekijöiden olevan varsin halukkaita työskentelemään eläkkeellä ollessaan (Karisalmi, Tuominen & Kaliva 2008; Lehto & Sutela 2008). Eläkeaikaisen työskentelyn trendiin näyttävät vaikuttavan yhteiskunnalliset tekijät, kuten vuosien finanssikriisi (Kannisto, 2014a). Taloussuhdanteiden lisäksi eläkeaikaiseen työskentelyyn vaikuttaa vahvasti työantajan asennoituminen eläkeläisten työaktiivisuuteen. Mikäli ikääntynyt työntekijä harkitsee jatkavansa työssä eläkkeelle siirtymisen jälkeen, on hänen käännyttävä asiassa työnantajan puoleen. Kun työnantajalla ei ole velvoitteita eläkeaikaisen työskentelyn järjestämiseen, pohjautuu jatkamispäätös poikkeuksetta työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen (Tuominen, Tuominen & Kahma 2012), jonka tulee hyödyttää molempia osapuolia. Eläkkeelle siirtymistä on perinteisesti pidetty työntekijän yksityisenä asiana, jossa työyhteisö ei juuri ole osallisena. Esimerkkinä tästä mainittakoon, että Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa, eläkkeelle vuonna 2010 siirtyneistä työntekijöistä, havaittiin noin neljänneksen kokeneen, ettei heillä ollut riittävästi tietoa joustavasta eläkeiästä eläkepäätöstä tehtäessä (Tuominen, Tuominen & Kahma 2012). Tulos saattaa kertoa osaltaan siitä, että ikääntyneet työntekijät kaipaavat tietoa työuran loppuvaiheen valintamahdollisuuksistaan eläkkeelle siirtymispäätöstä tehtäessä. 2.3 Vuoden 2017 eläkeuudistus Syksyllä 2014 työmarkkinakeskusjärjestöjen saavuttaman neuvottelutuloksen perusteella eläkejärjestelmän kaavaillut muutokset astuvat voimaan (www.eläkeuudistus.fi). Uudistuksessa vanhuuseläkeikä nousee vuoteen 2025 mennessä asteittain 65 vuoteen, koskien julkisella sektorilla 1954 ja sen jälkeen syntyneitä työntekijöitä. Lisäksi osa-aikaeläke muutetaan osittaiseksi varhennetuksi 3

4 vanhuuseläkkeeksi, jolle työntekijä voi siirtyä nostamaan pysyvästi vanhuuseläkettä matalampaa eläkekorvausta täytettyään 61 vuotta. Uutena eläkemuotona esitellään työuraeläke, jossa vähintään 38-vuoden työuran henkisesti tai fyysisesti raskaassa työssä tehnyt työntekijä voi omaa ja työterveyshuollon lausuntoa vastaan siirtyä eläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Näiden lisäksi muutettiin eläkkeiden määräytymisperusteita siten, että eläkettä kertyy 17-vuotiaasta 1.5 prosenttia vuosipalkasta. 3. Pohdintaa Eläkkeelle siirtyminen on yksi suuria siirtymiä yksilöiden elämässä, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia aina vanhuuteen saakka (Elder 1995). Eläkkeelle siirtyminen koskettaa yksilön lisäksi yhteiskunnan kaikkia tasoja ja siksi siihen liittyy saumattomasti yhteiskuntaa laajemmin koskettava keskustelu työurien pituudesta, työvoiman riittävyydestä, huoltosuhteesta ja eläkejärjestelmän rahoituksesta. Yritysten näkökulmasta on merkityksellistä turvata osaavan ja pätevän henkilöstön saatavuus etenkin aikoina, jolloin työvoiman tarjonta on vähäistä. Huolimatta viime vuosien taloudellisista haasteista, ikääntyneiden työaktiivisuus on historiallisen korkealla tasolla, sillä vuotiaiden työllisyysaste oli yli 73 prosenttia vuonna 2013 (Kannisto 2014b). Vastaava luku vuotiaiden keskuudessa oli matalampi, 44 prosenttia. Yhä suurempi joukko työikäisiä saavuttaa vanhuuseläkeikänsä ja tekee valintoja eläkkeelle siirtymisensä ja työaktiivisuutensa suhteen tulevien vuosien aikana. Eläkeaikainen työskentely on edelleen vähäistä Suomessa ja seuraavat vuodet näyttävät, yleistyykö tämä työskentelymuoto. Eläkeaikaisen työskentelyn kannalta keskeisimmät eläkeuudistuksen mukanaan tuomat muutokset liittyvät eläkeiän nostoon, eläkkeiden tasoon ja uusiin eläkemuotoihin. Tutkimusten mukaan eläkeaikaiseen työskentelyyn ryhdytään pääosin ennen 65 ikävuotta (Cahill, Giandrea & Quin 2006). Näin ollen, eläkeiän alarajan nosto nykyisestä 63-vuodesta 65 saattaa vähentää ikääntyneiden työntekijöiden aikeita ryhtyä eläkeikäiseen työhön. Eliniän pidentyminen vaikuttaa eläkeaikaiseen työskentelyyn kahdella tavalla. Ensin, eläkkeelle siirrytään terveempänä kuin koskaan aiemmin (World Health Organization, WHO 2014). Lisäksi eläkkeellä vietetään aiempaa useampia vuosia, joiden aikana saatetaan kaivata työtä täyttämään arkea (Atchley 1989). Toiseksi, eläkeuudistuksen on arvioitu laskevan eläkkeiden tasoa suhteessa keskimääräiseen ansiotasoon sekä nykylain että uudistuksenkin mukaisessa arviossa (Kautto & Risku 2015). Mikäli nämä oletukset ja kehitys toteutuvat, saattaa uudistus lisätä halukkuutta eläkeaikaiseen työskentelyyn. Tutkimukset ovat osoittaneet taloudellisten tekijöiden vaikuttavan työntekijöiden eläkeaikaiseen työskentelyyn siten, että alhaista eläketasoa kompensoidaan tekemällä työtä eläkkeellä olleessa (Wang ym. 2008). Lopuksi, eläkeuudistuksen myötä poistuva osa-aikaeläke ja sen tilalle kaavailtu osittainen vanhuuseläke saattaa lisätä työntekijöiden kiinnostusta eläkeaikaiseen työskentelyyn. Tämä siksi, että osittainen vanhuuseläke poikkeaa nykyisestä osa-aikaeläkkeestä kahdella oleellisella tavalla. Yhtäältä työntekoon ei liity rajoituksia. Toisaalta etuuteen sovelletaan aktuaarista varhennusvähennystä (0,4 %/kk), jos etuus nostetaan ennen alinta vanhuuseläkeikää (Kautto & Risku 2015). Edellä esitettyjen muutosten sekä aiemman tutkimuksen valossa, eläkeuudistuksen voidaan arvioida lisäävän ikääntyneiden työntekijöiden ryhtymistä eläkeaikaiseen työhön joko lisääntyneiden terveiden elinvuosien myötä, tai taloudellisten seikkojen kannustamana. Kirjallisuus Atchley, R. C. (1989) A continuity theory of normal aging. Gerontologist, 29, Cahill, K. E., Giandrea, M. D., & Quinn, J. F. (2006) Retirement patterns from career employment. The Gerontologist, 46, Elder, G. H. (1995) The life-course paradigm: historical, comparative, and developmental perspectives. In: P. Moen, G. E. Elde, & K. Lusher, (eds). Examining 4

5 lives in context: Perspectives on the ecology of human development. Washington D.C.: American Psychology Press, Kannisto, J. (2014a) Eläkkeellä ja työssä: tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 06/2014 sut/tilastoraportit/elakkeella_ja_tyossa_2012. Kannisto, J. (2014b) Eläkkeellesiirtymisikä Suomen työeläkejärjestelmässä. Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 3/2014. Kautto, M. & Risku, S. (2015) Laskelmia vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista. Eläketurvakeskuksen Raportteja 2/2015. Karisalmi, S., Tuominen, E., & Kaliva, K. (2008) Eläkeaikomukset ja eläkkeellesiirtyminen. Seurantatutkimus Joustava eläkeikä tutkimuksen aineistosta. Helsinki: Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2008:2. Lassila, J., Määttänen, N., & Valkonen, T. (2015) Eläkeuudistus 2017: vaikutukset työuriin, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminta. Lehto, A-M. & Sutela H. (2008) Työolotutkimuksen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimuksen tuloksia Tilastokeskus. Helsinki. Palomäki, L-M., & Tuominen, E. (2010) Työssä käyvät eläkeläiset - erot muihin työssä käyviin ja eläkkeellä oleviin. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 201:4. Helsinki: Eläketurvakeskus. Shultz, K. S. (2003). Bridge employment: Work after retirement. Teoksessa G. A. Adams and T. A. Beehr (toim.), Retirement: Reasons, processes and results. New York, NY: Springer, Shultz, K. S., Wang, M. (2011) Psychological perspectives on the changing nature of retirement. American Psychologist, 66, Szinovacz, M. E. (2013) A multilevel perspective for retirement research. Teoksessa M. Wang (toim). The Oxford Handbook of Retirement. New York, NY: Oxford Library Press, Tuominen, E., Tuominen K., & Kahma, N. (2012) Joustava vanhuuseläkeikä: työnantaja- ja työntekijäkyselyihin perustuva tutkimus joustavan eläkeiän toimivuudesta. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 02/2012. von Bonsdorff M. E., Kokko K., Seitsamo J., von Bonsdorff M. B., Nygård C-H., Ilmarinen J., & Rantanen T. (2011) Work strain in midlife and 28-year work ability trajectories. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 37, von Bonsdorff, M. E., Shultz, K. S., Leskinen, E., & Tansky, J. (2009) The choice between retirement and bridge employment a continuity and life course perspective. International Journal of Aging and Human Development, 69, Wang, M., & Shi, J. (2014) Psychological research on retirement. Annual Review of Psychology, 65, Wang, M., & Shultz, K. S. (2010) Employee retirement: A review and recommendations for future investigation. Journal of Management, 36, Wang, M., Zhan, Y., Liu, S., & Shultz, K. S. (2008) Antecedents of bridge employment: A longitudinal investigation. Journal of Applied Psychology, 93, WHO. Fact Sheet. Millennium Development Goals (MDGs). 5

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille 7.3.2017 Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen Peruskallio pysyy, eläkeuudistus ei ole uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisten alojen eläkelaki voimaan 1.1.2017 Julkisten alojen eläkelaki, JuEL, korvaa 1.1.2017 alkaen kunnallisen

Lisätiedot

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa Päivi Lilleberg Keva.fi eläkeasiat sujuvasti verkossa Tietoa eläkkeistä, Kevasta ja Kevan palveluista tietosivut, ohjeet ja tukimateriaalit uutiset,

Lisätiedot

Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen. Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala

Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen. Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala Kaiken takana: elinikä pitenee Hyvä eläkejärjestelmä ottaa eliniän pitenemisen huomioon

Lisätiedot

Vuoden 2017 eläkesopimuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työeläkkeisiin 1

Vuoden 2017 eläkesopimuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työeläkkeisiin 1 Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2015 Artikkeleita Vuoden 2017 eläkesopimuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työeläkkeisiin 1 Ismo Risku 2 Eläkeuudistuksen tausta Pian vuoden 2005 työeläkeuudistuksen jälkeen

Lisätiedot

Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan

Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan Ks. tarkemmin: Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista, toim. Kautto & Risku. Eläketurvakeskuksen

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? 10.2.2014 Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa suuria erityisesti miehillä Onko eläkejärjestelmä reilu? Raportti tarjoaa tietoa eri näkökulmista

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä artikkeli Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi Kuvat maarit kytöharju Vuoden 2005 eläkeuudistus myöhensi eläkkeelle siirtymistä vain vähän Yhtenä vuoden 2005

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

Helena Alkula palvelupäällikkö, Varma

Helena Alkula palvelupäällikkö, Varma 13.9. Uudistuva työeläke, osa 3/5: Muuttuvat eläkeiät, Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Helena Alkula palvelupäällikkö, Varma Minna Harjula, lakiasiantuntija, Varma Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Aktiivisena eläkkeellä

Aktiivisena eläkkeellä Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa Proto versio 0.1 Suomen Punainen Risti Kuvat: Jarkko Mikkonen, Tatu Blomqvist 9.8.2017 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

www.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet

Lisätiedot

Pääministeri Matti Vanhasen

Pääministeri Matti Vanhasen artikkeli Seija Ilmakunnas Johtaja Palkansaajien tutkimuslaitos seija.ilmakunnas@labour.fi Reija Lilja Tutkimusjohtaja Palkansaajien tutkimuslaitos reija.lilja@labour.fi Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostosta

Lisätiedot

Väestötieteellinen tutkimus

Väestötieteellinen tutkimus artikkeli hannu uusitalo Professori hannu.uusitalo@outlook.com Kuvat maarit kytöharju Miten sosioekonomiset erot elinajan odotteissa ilmenevät työeläkejärjestelmässä? Suomessa sosioekonomiset erot elinajan

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän

Lisätiedot

Julkisen sektorin työntekijöiden odotuksia eläkkeelle siirtymisestä

Julkisen sektorin työntekijöiden odotuksia eläkkeelle siirtymisestä Julkisen sektorin työntekijöiden odotuksia eläkkeelle siirtymisestä RIKU PERHONIEMI Johdanto Eläkkeelle siirtyminen on työntekijälle usein vähittäinen henkinen prosessi. Näin on erityisesti silloin kun

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2016 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN

LIITE TUTKIMUKSEEN ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN MITEN KÄY TYÖURIEN JA TULONJAON?" LIITTYVÄÄN OIKAISUUN (Eläketurvakeskuksen raportteja 0/3, B 2) Jukka Lassila..3 Tutkimuksessa Eläkeiän sitominen elinaikaan

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista

Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Muistio 1 (10) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Syntyvyys Eläketurvakeskus julkaisi lokakuussa 2016 raportin 1, joka sisältää

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Työssä käyvät eläkeläiset erot muihin työssä käyviin ja eläkkeellä oleviin

Työssä käyvät eläkeläiset erot muihin työssä käyviin ja eläkkeellä oleviin Liisa-Maria Palomäki ja Eila Tuominen Työssä käyvät eläkeläiset erot muihin työssä käyviin ja eläkkeellä oleviin Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2010:4 Liisa-Maria Palomäki ja Eila Tuominen Työssä

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 Lakimies Keijo karhumaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisen sektorin eläkeuudistus Sopimus vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta Eläkeiän korotus koskee julkisen sektorin

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

Eläkeuudistuksen uudet eläkelajit: Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja työuraeläke Työeläkekoulu

Eläkeuudistuksen uudet eläkelajit: Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja työuraeläke Työeläkekoulu Eläkeuudistuksen uudet eläkelajit: Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja työuraeläke Työeläkekoulu 28.3.2017 Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @JiiPelkonen Eri

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN PALKANSAAJIEN TYÖSSÄ JATKAMINEN TAULUKKORAPORTTI KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA VTM JANNE PELKONEN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RAPORTTI

IKÄÄNTYNEIDEN PALKANSAAJIEN TYÖSSÄ JATKAMINEN TAULUKKORAPORTTI KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA VTM JANNE PELKONEN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RAPORTTI 31.5.2006 IKÄÄNTYNEIDEN PALKANSAAJIEN TYÖSSÄ JATKAMINEN VUODEN 2005 ELÄKEUUDISTUKSEN JÄLKEEN JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT ASENTEET TAULUKKORAPORTTI KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA VTM JANNE PELKONEN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Ikääntyvästä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi

Ikääntyvästä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi Ikääntyvästä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi Sari Stenholm TtT, Dosentti, Akatemiatutkija Työsuojelupäivät 25.8.2017 Väestön ikääntymisestä Työurista ja niiden pidentämisestä Työuran pituuteen

Lisätiedot

Eläkeryhmien töiden vaikuttavuusarviointi

Eläkeryhmien töiden vaikuttavuusarviointi LAUSUNTO 3.3.2010 Jaakko Kiander Reija Lilja Lausuntopyyntö VM028:00/2010 Eläkeryhmien töiden vaikuttavuusarviointi Hallituksen asettamien Ahtelan ja Rantalan eläketyöryhmien tavoitteena oli esittää keinoja

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2017 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2017 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2017 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

Eläkkeelle. Olemme koonneet tähän esitykseen olennaiset osat ja miten ne vaikuttaa eri-ikäluokissa sekä ohjeita ja linkkejä aiheeseen.

Eläkkeelle. Olemme koonneet tähän esitykseen olennaiset osat ja miten ne vaikuttaa eri-ikäluokissa sekä ohjeita ja linkkejä aiheeseen. Eläkkeelle Eläkejärjestelmään tuli muutoksia 2017 alusta mm. osittain varhennettu vanhuuseläke (OVE). Kentällä on kiinnostusta ja epäselvyyttä ns. työttömyysputkijärjestelmästä sekä uudesta (OVE) eläkkeestä.

Lisätiedot

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä?

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 2 Työurat pidemmiksi miten ja miksi? Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Työeläkeuudistus 2017: vaikutukset työuriin, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen

Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Työeläkeuudistus 2017: vaikutukset työuriin, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Työeläkeuudistus 2017: vaikutukset työuriin, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen Tammikuu 2015 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2006 Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Jari Kannisto Maija Hiltunen Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015 Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

TUTKIMUKSIA. Seppo Karisalmi, Eila Tuominen ja Kasimir Kaliva. Eläkeaikomukset ja eläkkeellesiirtyminen. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2008:2

TUTKIMUKSIA. Seppo Karisalmi, Eila Tuominen ja Kasimir Kaliva. Eläkeaikomukset ja eläkkeellesiirtyminen. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2008:2 T TUTKIMUKSIA Seppo Karisalmi, Eila Tuominen ja Kasimir Kaliva Eläkeaikomukset ja eläkkeellesiirtyminen Seurantatutkimus Joustava eläkeikä -tutkimuksen aineistosta Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2008:2

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 1/2005 Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 1/2005 Eläketurvakeskus 00065

Lisätiedot

Hannu Uusitalo 29.1.2015. Eläkeuudistus 2017

Hannu Uusitalo 29.1.2015. Eläkeuudistus 2017 Hannu Uusitalo 29.1.2015 Eläkeuudistus 2017 Esityksen sisältö eläkepolitiikkaa 2005-2014 keskeiset selvitykset 2017 uudistuksen sisältö tutkimukselliset vaikutusarviot poliittiset arviot; miten uudistuksen

Lisätiedot

06/2015. Eläkkeellä ja työssä. Eläketurvakeskus. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA

06/2015. Eläkkeellä ja työssä. Eläketurvakeskus. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA 06/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Eläkkeellä ja työssä Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2013 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 06/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA

Lisätiedot

HAASTATTELUTUTKIMUS ELÄKÖITYVIEN SAIRAANHOITAJIEN TYÖELÄMÄSSÄ JATKAMISESTA

HAASTATTELUTUTKIMUS ELÄKÖITYVIEN SAIRAANHOITAJIEN TYÖELÄMÄSSÄ JATKAMISESTA HAASTATTELUTUTKIMUS ELÄKÖITYVIEN SAIRAANHOITAJIEN TYÖELÄMÄSSÄ JATKAMISESTA Susanna Kauppi Pro gradu -tutkielma Hoitotiede Hoitotyön johtaminen Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

06/2014. Eläkkeellä ja työssä. Eläketurvakeskus. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA

06/2014. Eläkkeellä ja työssä. Eläketurvakeskus. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA 06/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Eläkkeellä ja työssä Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2012 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 06/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Eteran PHP seminaari 2014

Eteran PHP seminaari 2014 v Eteran PHP seminaari 2014 Päivän ohjelma 2014 8.45 9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 9.30 Etera: Päivän avaus 9.30 10.20 Etera: Ajankohtaista TyEL ja YEL -eläkevakuuttamisesta 10.20 11.10 Tilaajavastuu:

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

RAPORTTEJA. Janne Pelkonen. Vanhimpien palkansaajien työssä jatkaminen työeläkeuudistuksen jälkeisessä valintatilanteessa

RAPORTTEJA. Janne Pelkonen. Vanhimpien palkansaajien työssä jatkaminen työeläkeuudistuksen jälkeisessä valintatilanteessa R RAPORTTEJA Janne Pelkonen Vanhimpien palkansaajien työssä jatkaminen työeläkeuudistuksen jälkeisessä valintatilanteessa Eläketurvakeskuksen raportteja 2005:1 RAPORTTEJA Janne Pelkonen Vanhimpien palkansaajien

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

01/2014. Selvityksiä ja laskelmia Suomen eläkejärjestelmää koskeneen kansainvälisen arvion johdosta. Eläketurvakeskus. Mikko Kautto (toim.

01/2014. Selvityksiä ja laskelmia Suomen eläkejärjestelmää koskeneen kansainvälisen arvion johdosta. Eläketurvakeskus. Mikko Kautto (toim. 01/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN SELVITYKSIÄ Selvityksiä ja laskelmia Suomen eläkejärjestelmää koskeneen kansainvälisen arvion johdosta Mikko Kautto (toim.) Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 01/2014

Lisätiedot

ELÄKEIKÄ JA TYÖURAT: työttömyys himmentää optimismia

ELÄKEIKÄ JA TYÖURAT: työttömyys himmentää optimismia artikkeli pertti honkanen Johtava tutkija Kelan tutkimusosasto pertti.honkanen@kela.fi Kuvat maarit kytöharju ELÄKEIKÄ JA TYÖURAT: työttömyys himmentää optimismia Eliniän ja eläkkeellesiirtymisiän odotteet

Lisätiedot

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus Jaakko Tuomikoski Työeläkeuudistus Eläkeratkaisun päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä työvoiman saatavuuden varmistaminen, kun ikärakenteen muutos

Lisätiedot