IKÄÄNTYNEIDEN PALKANSAAJIEN TYÖSSÄ JATKAMINEN TAULUKKORAPORTTI KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA VTM JANNE PELKONEN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYNEIDEN PALKANSAAJIEN TYÖSSÄ JATKAMINEN TAULUKKORAPORTTI KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA VTM JANNE PELKONEN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RAPORTTI"

Transkriptio

1 IKÄÄNTYNEIDEN PALKANSAAJIEN TYÖSSÄ JATKAMINEN VUODEN 2005 ELÄKEUUDISTUKSEN JÄLKEEN JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT ASENTEET TAULUKKORAPORTTI KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA VTM JANNE PELKONEN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RAPORTTI

2 2 Sisällys: Johdanto 1. Aineisto ja taustatiedot 2. Tulokset 2.1 Eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen vaikuttavat tekijät Sosiodemografiset tekijät ja henkilöön liittyvät tekijät Taloudelliset tekijät Itsearvioidut tekijät Työelämäntekijät ja työnantajan tuki 2.2 Työssä jatkaneiden eläkeaikeet 2.3 Joustava eläkeikä ja eläkeuudistus Oman eläkeiän valinnanmahdollisuus Uudistuksen merkitys työssä jatkamiselle Kannustinkarttuma Eläkeuudistukseen liittyvä eläketietous 2.4 Työeläkejärjestelmään liittyvä tulevaisuudenusko 2.5 Suhtautuminen eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen ja eläke-etuuksien mahdollisiin leikkauksiin 3. Yhteenveto Lähteet

3 3 Johdanto Vuoden 2005 alusta voimaan astuneen työeläkeuudistuksen suurin muutos oli mahdollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle joustavasti ikävälillä Työssä jatkamista 63 vuoden jälkeen palkitaan nyt myös taloudellisin kannustimin. Eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena on myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää nykyisestä 59 ikävuodesta noin 2 3 vuotta ja alentaa työeläkevakuutusmaksujen korotuspaineita pitkällä aikavälillä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkeuudistuksen antamaa mahdollisuutta siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ikävuoden iässä oli vuonna 2005 käytetty ennakkoarvioihin verrattuna varsin maltillisesti. Joustavan eläkeiän valinnan edessä olleista ikääntyneistä vuotiaista (45 000) vain noin neljännes (11 000) oli käyttänyt vuonna 2005 eläkeuudistuksen antamaa mahdollisuutta siirtyä varsinaiselle vanhuuseläkkeelle. (Eläketurvakeskus 2006/1.) Tämän Työeläkevakuuttajat TELAn kyselytutkimuksen yhtenä tavoitteena on kartoittaa vuosina syntyneiden pitkään työelämässä mukana olleiden yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien työssä jatkamista ja eläkkeelle siirtymistä eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen. Tutkimuskyselyn aineiston on kerännyt TNS Gallup tammi-helmikuussa Tarkoituksena on selvittää myös eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä. Eläkkeelle siirtymisen prosessia tarkastellaan laajaalaisesti yksilöön sekä työelämään liittyvät tekijät huomioon ottaen. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa informaatiota eläkeuudistuksen vaikutusten arviointiin. Toisen tutkimusteeman muodostavat ikääntyneiden eläkeuudistusta sekä työeläkejärjestelmää koskevat asenteet. Vastaajilta on kysytty heidän mielipiteitään mm. omista todellisista eläkeiän valinnanmahdollisuuksista sekä työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydestä nyt ja tulevaisuudessa. Tämän lisäksi on selvitetty myös kohderyhmään kuuluvien eläkeuudistusta koskevia tiedonlähteitä. TELAn kolmen vuoden välein TNS-Gallupilla teettämissä eläkeasenneselvityksissä on aiemmin tutkittu vastaavia eläkejärjestelmään kohdistuvia asenteita kuin nyt. Yksityisen sektorin palkansaajien työssä jatkamista koskevia asenteita on tutkittu aiemmin Eläketurvakeskuksen ja Työeläkevakuuttajat TELAn Joustava eläkeikä -projektissa (Tuominen ja Pelkonen 2004, Pelkonen 2005) sekä Työeläkevakuuttajat TELAn Joustava eläkeikä -jatkotutkimuksessa (Pelkonen 2005). Niin ikään kunta-alan työntekijöiden työssä jatkamista on tutkittu ennen eläkeuudistuksen voimaantuloa (ks. Forma ja Väänänen 2003, Forma, Tuominen ja Väänänen-Tomppo 2004). Näiden tutkimusten lisäksi Eläketurvakeskuksessa on kartoitettu työnantajien (ks.tuominen, Takala, ja Tuominen 2004) sekä yrittäjien (Hyrkkänen 2006) suhtautumista joustavaan eläkeikään.

4 4 1. Aineisto ja taustatiedot Tutkimuksessa käytetty kyselyaineisto kerättiin postikyselynä vuoden 2006 tammi- ja helmikuussa. Kyselyn suoritti TNS Gallup Oy. Kyselyn kohteena olivat vuosina syntyneet yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat. Kohderyhmään kuuluvat olivat Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen mukaan vielä työelämässä mukana vuoden 2004 lopussa ( ) syntyneillä ikäluokilla oli mahdollisuus käyttää uusia joustavia eläkeikärajoja heti vuoden 2005 alusta lähtien ja siirtyä halutessaan varsinaiselle vanhuuseläkkeelle. Vuonna 1942 syntyneet puolestaan pystyivät siirtymään heti vuoden alusta alkaen varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana tai myöhemmin varsinaiselle vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Tutkimuksen perusjoukkoon kuului vuoden 2004 lopussa hieman yli työntekijää, joista suurin osa (65%) oli työssä yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla kunta-alalla työskenteli noin viidennes (22%) ja valtiolla noin kymmenes (13%) työntekijöistä. Kaiken kaikkiaan työmarkkinoilta oli vuoden 2004 loppuun mennessä poistunut suurin osa syntyneistä ikäluokista, kun vain noin kymmenesosa heistä oli enää tuolloin työelämässä mukana. Tutkimuksen kohderyhmä on valikoitunut niin, että siinä ovat mukana enää kaikkein työkykyisimmät sekä vähän fyysisesti kuormittavaa työtä tekevät ikääntyneet palkansaajat. Otanta tehtiin Eläketurvakeskuksessa ositettuna satunnaisotantana. Ositteet kiintiöitiin niin, että peruspopulaation pienimmistä ositteiden mukaisista ryhmistä saatiin riittävän suuret otokset keskeisten taustatekijöiden, sukupuolen, iän, yksityisen sektorin eläkelakien ja asuinalueen mukaan. Käytetty otantatekniikka edellyttää myös painokertoimien huomioimista analyyseissä, jotta tutkimustulokset olisivat yleistettävissä perusjoukkoon. Otokseen kuuluu yhteensä 3000 henkilöä, joista 2000 oli yksityiseltä sektorilta (TEL, LEL, TAEL, MEL) ja 1000 henkilöä julkiselta sektorilta (500 VEL, 500 KVTEL). Vastaajat suhtautuivat mielenkiinnolla tutkimuskyselyyn ja sen teemoihin. Postikyselyyn vastasi tasan 60 prosenttia otokseen kuuluneista. Vastausprosenttia voidaan pitää vastaaviin kyselyihin verrattuna varsin korkeana ja hyvänä lähtökohtana tilastolliselle analyysille. Tosin aiemmissa Työeläkevakuuttajat TELAn ja Eläketurvakeskuksen Joustava eläkeikä -projektin kyselytutkimuksissa vastausprosentit olivat hieman korkeampia. Yksityisen ja julkisen sektorin otokseen kuuluvien vastausprosenteissa ei ollut merkittäviä eroja. Taulukossa 1 on kuvattu tarkemmin aineistoa yleisten sosiodemografisten tekijöiden mukaan. Kokonaisuudessaan vastauksia kertyi yksityisellä sektorilla yhteensä 1195 kpl ja julkisella sektorilla 598 kpl (kunnat 280 kpl, valtio 318 kpl). Tutkimuksen tilastollisissa tarkasteluissa yksityistä ja julkista sektoria tarkastellaan eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen liittyvissä kysymyksissä erillään.

5 5 Julkisella sektorilla naisten osuus ikääntyneistä työntekijöistä on suurempi kuin yksityisellä. Erityisesti kunta-alalla kohderyhmään kuuluvista on 70 prosenttia naisia. Kunta-alalla pitkään työssä jatkaneiden ammattijakaumassa painottuvat erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, sitä suurempia ovat myös osuudet kohderyhmässä. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita on noin 70 prosenttia. Korkea-asteen suorittaneita on kaiken kaikkiaan joukossa noin viidennes, mutta valtiolla heitä on jopa 57 prosenttia ikääntyneistä palkansaajista. Lähes kolme neljästä vastaajista on naimisissa tai avoliitossa. Suurin osa pitkään työssä jatkaneista on Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta (85 %) ja vain 15 prosenttia Itä- ja Pohjois-Suomesta. TAULUKKO 1. Tutkimuskohteena olevien syntyneiden yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien sosiodemografiset perustiedot painotettujen prosenttiosuuksien sekä vastauslukumäärien mukaan. Työeläkevakuuttajat TELAn kyselytutkimuksen aineisto vuonna Kaikki Yksityinen Julkinen Kunnat Valtio P. % Lkm. P. % Lkm. P. % Lkm. P. % Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Yhteensä Syntymävuosi Yhteensä Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Yhteensä Siviilisääty Naimaton Naimisissa tai avoliitossa Asumuserossa 13 tai eronnut Leski Yhteensä Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Yhteensä

6 6 Ikääntyneiden työtekijöiden terveys Ikääntyneet yksityisen ja julkisen sektorin syntyneet työntekijät arvioivat terveytensä erittäin hyväksi. Vastaajista jopa 96 prosentin mielestä heidän terveytensä on hyvä tai ainakin melko hyvä. Huonoksi terveytensä arvioivia ei joukossa ollut yllättäen lainkaan. Toisaalta on otettava huomioon, että kohderyhmä on voimakkaasti valikoitunut, sillä raskasta ja kuormittavaa fyysistä työtä tekevät ovat siirtyneet jo aiemmin pois työelämästä. Hyväksi koettua terveydentilaa tukee myös se, että sairaslomapäiviä ei viimeisen vuoden aikana ole ollut lainkaan lähes 60 prosentilla vastaajista ja yli viikon mittaistakin sairaslomaa vain 13 prosentilla Hyvä Melko hyvä Keskitasoa Melko huono Huono Yksityinen Kunnat Valtio Kaikki KUVIO 1. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien itse arvioitu terveys, % Ei lainkaan Alle viikon Viikon tai enemmän Yksityinen Kunnat Valtio Kaikki Eos KUVIO 2. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien sairauslomapäivät viimeisen 12 kuukauden aikana, %

7 7 2. Tulokset Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat syntyneet yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat, jotka olivat vielä olleet vuoden 2004 lopussa mukana työelämässä. Seuraavissa luvuissa esitellään tuloksia siitä, miten kohderyhmässä siirryttiin eläkkeelle ja jatkettiin työssä ensimmäisenä eläkeuudistuksen voimaantulovuonna. Tilastollisissa tarkasteluissa yksityiseltä ja julkiselta sektorilta saatuja tuloksia tarkastellaan aina erillään ja joissain tapauksissa julkinen sektori on jaettu vielä kuntien ja valtion työntekijöihin, kun tämä vain on vastauslukumäärien puolesta mahdollista. Eläkkeelle siirtymisen prosessia tarkastellaan laaja-alaisesti yksilöön sekä myös työelämään liittyvät tekijät huomioon ottaen. Tutkimuksessa kartoitetaan myös, mistä ikääntyneet työntekijät ovat saaneet tietoa eläkeuudistuksesta. Näihin myös aiemmissa joustava eläkeikä -tutkimuksissa käsiteltyihin aihealueisiin on uutena teemana otettu mukaan työeläkejärjestelmää koskeva asenneselvitys. Ikääntyneet työntekijät saivat arvioida mm. järjestelmän rahoituksen kestävyyttä nyt ja tulevaisuudessa sekä eläkeuudistukseen sisältyneiden tavoitteiden mielekkyyttä omasta näkökulmastaan. Taulukossa 1 on kuvattu aineiston jakautumista vuoden 2005 eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen tapahtuneiden työmarkkinamuutosten mukaan. Kaiken kaikkiaan hieman yli vuoden uudistuksen jälkeen kokoaikatyössä jatkaneita oli julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajista noin kolmannes. Valtiolla (36%) ja yksityisellä sektorilla (32%) jatkettiin kokoaikatyössä hieman useammin kuin kunta-alalla (26%). Vanhuuseläkkeelle oli siirtynyt noin puolet vastaajista ja osa-aikaeläkkeelle noin joka kymmenes. Loput olivat jatkaneet työssä vielä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen sekä siirtyneet muuten kokonaan tai väliaikaisesti pois työmarkkinoilta. TAULUKKO 1. Vuoden 2005 jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet työmarkkinasektoreittain. Kaikki Yksityinen Kunnat Valtio Työssä Kokoaikatyössä Osa-aikatyössä Työssä ja eläkkeellä Osa-aikaeläkkeellä Muulla eläkkeellä ja työssä Vanhuuseläkkeellä Muut Työmarkkinoilta poistuneet sekä työttömät jne Yhteensä Lkm

8 syntyneistä kaikki eivät olleet suinkaan siirtyneet varsinaiselle vanhuuseläkkeelle, vaikka heillä siihen olikin mahdollisuus uuden joustavan eläkeiän tultua voimaan. Eläkeuudistus tuli voimaan yksityisellä ja julkisella sektorilla suurin piirtein saman kaltaisena. Kuitenkin julkisella sektorilla siirtymäaika vanhasta ammatillisesta eläkejärjestelmästä uuteen joustavaan eläkeikään on voimassa vielä varsin pitkään. Vaikka vanhuuseläkkeelle on voinut vuoden 2005 jälkeen siirtyä ikävuoden välillä, niin useissa ammateissa eläkeikä on ollut jo aiemmin esim. kunta-alalla alle 63 ikävuotta. Uudistuksen vaikutukset eivät siis ole samanlaisia yksityisellä ja julkisella sektorilla. Ikä on yksi tärkeimmistä eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen vaikuttavista tekijöistä. Vuosina 1940 ja 1941 syntyneet pystyivät jäämään heti vuoden 2005 alusta vanhuuseläkkeelle, kun 1942 syntyneillä puolestaan oli mahdollisuus siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle heti vuoden 2005 alusta 62-vuotiaaana tai varsinaiselle vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Taulukossa 2 on kuvattu ikääntyneiden toimintaa vuoden 2005 jälkeen eri työmarkkinasektoreilla. Työelämässä jatkaminen on sitä yleisempää, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse. Vanhimmista 1940 syntyneistä 15 prosenttia jatkaa työssä, kun vastaavasti 1942 syntyneistä 40 prosenttia on edelleen työelämässä mukana. Yksityisellä sektorilla ja kunta-alalla erot iän mukaan ovat samankaltaisia, mutta valtiolla 1940 syntyneistä jopa 41 prosenttia jatkaa uudistuksen jälkeen vielä työssä. Näyttäisi siltä, että valtiolla myös vanhimmassa ikäluokassa löytyy työssä jatkajia. TAULUKKO 2. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet työmarkkinasektorin mukaan. Työssä Työssä ja Vanhuus- Muut Yht. Lkm. eläkkeellä eläkkeellä KAIKKI Syntymävuosi YKSITYINEN Syntymävuosi KUNNAT Syntymävuosi VALTIO Syntymävuosi

9 9 Eläkkeelle siirtyneet Tutkimuksen kohteena olleet syntyneet olivat voineet siirtyä heti vuoden 2005 alusta alkaen eläkkeelle aina tutkimuskyselyn suorittamiseen saakka, joka tehtiin aivan vuoden 2006 alussa. Vuosina syntyneillä oli mahdollisuus siirtyä varsinaiselle vanhuuseläkkeelle, kun taas 1942 syntyneet oli ensimmäinen ikäluokka, joka pystyi varhentamaan eläkkeelle siirtymistään 62-vuotiaana sekä siirtymään varsinaiselle vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana. Seuraavaksi tarkastellaan erikseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtyneitä yksityisen (taulukko 3) ja julkisen sektorin (taulukko 4) palkansaajia sosiodemografisten tekijöiden mukaan. Eläkkeelle siirtymistä on tarkasteltu sen mukaan ovatko syntyneet jääneet eläkkeelle 62-, 63-, 64- vai 65-vuotiaana syntyneistä vain muutama vastaaja oli ehtinyt jäädä vuoden 2006 alussa eläkkeelle 66- vuotiaana, joten heidät on jätetty tarkasteluista pois. Vuonna 1942 syntyneistä vain harvat käyttivät varhennusmahdollisuutta ja jäivät eläkkeelle 62-vuotiaana, jolloin työeläkkeeseen tehtiin ns. varhennusvähennys. Yksityisellä ja julkisella (valtio sekä kunnat) sektorilla vain 5 prosenttia käytti tätä mahdollisuutta. Eläkkeelle siirtyminen keskittyi tutkimuskohteena olleissa ikäluokissa pääasiassa ikävuoden välille. Ikä oli ainoa tilastollisesti merkitsevä sosiodemografinen tekijä eläkkeelle siirtymistä tarkasteltaessa. Yksityisellä sektorilla 1940 syntyneistä eläkkeelle siirtyi 64-vuotiaana 17 prosenttia työntekijöistä, kun loput 83 prosenttia jäivät eläkkeelle 65-vuotiaana. Kaikki heistä olisivat voineet jäädä eläkkeelle heti vuoden 2005 alusta ennen kuin he täyttivät 65 ikävuotta. Vuonna 1941 syntyneistä jäi eläkkeelle 63-vuotiaana 46 prosenttia ja 64- vuotiaana 48 prosenttia työntekijöistä, kun taas 6 prosenttia jäi eläkkeelle 65-vuotiaana aivan vuoden 2006 alussa. Kaikki heistä olisivat voineet jäädä heti vuoden 2005 alusta vanhuuseläkkeelle. 62 vuoden iässä eläkkeelle siirtyneitä varhentajia puolestaan oli 1942 syntyneistä vain 5 prosenttia. Suurin osa heistä (94%) jäi eläkkeelle 63 vuoden iässä uuden vanhuuseläkkeen alaikärajan kohdalla. Vain prosentti jatkoi 64-vuotiaaksi asti. Julkisella sektorilla jäätiin yleisesti hieman aikaisemmin eläkkeelle kuin yksityisellä sektorilla. On otettava kuitenkin huomioon, että ammatilliset eläkeiät vaikuttavat vielä pitkään julkisella sektorilla. Kaikista julkisen sektorin työntekijöistä vain 7 prosenttia siirtyi 65 vuoden iässä eläkkeelle. Vuonna 1940 syntyneistä 26 prosenttia siirtyi 64-vuotiaana eläkkeelle ja loput 74 prosenttia 65-vuotiaana. Muissa ikäryhmissä ei siirrytty 65 vuoden iässä lainkaan eläkkeelle, vaan siirtyminen tapahtui jo tätä aikaisemmin. Iän lisäksi muita tilastollisesti merkitseviä tekijöitä ei löytynyt. Julkisella sektorilla kuitenkin naiset näyttäisivät jatkaneen hieman miehiä pidempään työssä.

10 10 TAULUKKO syntyneiden yksityisen sektorin työntekijöiden siirtyminen varsinaiselle vanhuuseläkkeelle eläkeuudistuksen jälkeen sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Yksityinen sektori Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0, v. 63-v. 64-v. 65-v. Yht. Lkm Kaikki Ikä*** Sukupuoli Mies Nainen Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005 Alle Yli Puoliso eläkkeellä Kyllä Ei

11 11 TAULUKKO syntyneiden julkisen sektorin (kunnat + valtio) työntekijöiden siirtyminen varsinaiselle vanhuuseläkkeelle eläkeuudistuksen jälkeen sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Julkinen sektori Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0, v. 63-v. 64-v. 65-v. Yht. Lkm Kaikki Ikä*** Sukupuoli Mies Nainen Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005 Alle Yli Puoliso eläkkeellä Kyllä Ei

12 12 Vuonna 1942 syntyneet olivat tutkimuksenkohteena olevista ikäluokista ensimmäinen ikäryhmä, jolla oli mahdollisuus käyttää vuoden 2005 alusta voimaan tullutta joustavaa eläkeikäjärjestelmää täysimääräisesti. He pystyivät mm. halutessaan aikaistamaan eläkkeelle siirtymistään 62-vuotiaana ennen kuin täyttivät 63 vuotta vuonna Ikäluokkaan kuuluvilla myös varsinaisen vanhuuseläkeiän alaikäraja aleni 65 vuodesta 63 ikävuoteen. Tämän lisäksi työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen palkittiin korotetulla eläkekarttumalla. Taulukossa 5 on tarkasteltu vuonna 1942 syntyneiden eläkkeelle siirtymistä vuonna 2005 sen mukaan, ovatko eläkkeelle siirtyneet varhentaneet eläkkeelle siirtymistä 62-vuotiaana, siirtyneet eläkkeelle heti 63 ikävuotta täytettyään vai lykänneet eläkkeelle siirtymistään ja jatkaneet työssä vielä joitakin kuukausia. Työssä jatkamista tarkastellaan eläkkeelle siirtymiseen oikeuttavan iän täyttämiskuukauden ja ilmoitetun eläkkeelle siirtymiskuukauden välisenä erotuksena. Tarkastelussa on huomioitu ainoastaan vuonna 2005 tapahtunut eläkesiirtyminen, jolloin muutamat vuoden 2006 alussa eläkkeelle siirtyneet on karsittu pois tarkastelusta. Vuonna 2005 eläkkeelle siirtymisen aikaistajia on 1942 syntyneistä vain 7 prosenttia. Heti 63 vuoden iässä eläkkeelle siirtyneitä on suunnilleen saman verran (6%) koko ikäryhmän eläkkeelle siirtyneistä. Suurin osa (46%) vastanneista siirtyi 1-2 kuukauden sisällä eläkkeelle varsinaisen vanhuuseläkkeelle oikeuttavan iän täyttämisen jälkeen. Noin neljännes vastaajista (23%) puolestaan jatkoi 3-6 kuukautta ja hieman alle viidennes (18%) 7-11 kuukautta työssä. Vastaajista jopa 87 prosenttia ei siis jäänyt välittömästi ensimmäisen kuukauden aikana vanhuuseläkkeelle sen ollessa mahdollista. Vuonna 1942 syntyneet julkisen sektorin palkansaajat lykkäsivät eläkkeelle siirtymistä hieman pidempään kuin yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla 23 prosenttia ja julkisella sektorilla jopa 65 prosenttia jatkoi työssä vuoden 2005 aikana ainakin yli 3 kuukautta 63 vuoden eläkeiän täyttämisen jälkeen. Sukupuolella ei ole kovinkaan suurta vaikutusta eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen. Näyttäisi siltä, että naiset kuitenkin jatkavat muutaman kuukauden miehiä pidempään työssä ennen eläkkeelle siirtymistä, mutta tämä ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Samoin korkeasti koulutetut ovat jatkaneet peruskoulutuksen saaneisiin verrattuna hieman pidempään, mutta tämäkään ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.

13 13 TAULUKKO syntyneet eläkkeelle vuonna 2005 siirtyneet sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Aikaistajat Heti Jatkajat 62-v 63-v +1-2 kk +3-6 kk kk Yht Lkm Syntymävuosi Työmarkkina-asema*** Yksityinen Julkinen (kunnat + valtio) Sukupuoli Mies Nainen Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005 Alle Yli Puoliso eläkkeellä Kyllä Ei

14 Työssä jatkamiseen vaikuttavat tekijät Työssä jatkajiksi on aineiston perusteella määritelty ne syntyneet, jotka ovat jatkaneet vuoden 2005 työeläkeuudistuksen jälkeen aina aineiston keräysajankohtaan vuoden 2006 tammi-helmikuuhun asti koko- tai osa-aikaisessa työssä tai ovat lomautettuna yms. syistä vielä työmarkkinoilla. Osa-aikaeläkkeellä olevia tai muita eläkkeellä työtä tekeviä ei ole huomioitu. Työssä jatkaneita verrataan seuraavissa tarkasteluissa vastaavana ajankohtana varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneisiin. Työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä kartoitetaan sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden, tulotekijöiden sekä työelämäntekijöiden perusteella. Lisäksi ikääntyneet saivat itse arvioida erilaisten työssä jatkamista motivoivien tekijöiden vaikutuksia omassa elämäntilanteessaan Sosiodemografiset tekijät ja muut henkilöön liittyvät tekijät Yksityisellä sektorilla (taulukko 6) ikä osoittautui kaikkein merkittävimmäksi yksittäiseksi työssä jatkamiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Vain 14 prosenttia vanhimmista 1940 syntyneistä jatkaa työssä eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen, kun nuoremmista 1941 ja 1942 syntyneistä hieman yli puolet 52 prosenttia jatkaa yhä työssä. Vaikka kohderyhmään kuuluvien ikääntyneiden itse arvioitu terveys onkin kokonaisuudessaan todella hyvä, niin terveytensä hyväksi kokevat jatkavat pidempään työssä kuin terveytensä vähintään keskitasoiseksi arvioineet. Puolison työmarkkina-asema vaikuttaa myös tilanteeseen, sillä ne parisuhteessa elävät, joiden puoliso on jo siirtynyt eläkkeelle, siirtyvät myös itse useammin eläkkeelle. Sukupuolella, asuinalueella ja koulutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen. Julkisella sektorilla kunta-alalla (taulukko 7) nuorin 1942 syntynyt ikäluokka jatkaa pidempään työssä kuin vanhemmat syntyneet. Kaiken kaikkiaan ikääntyneet jatkavat kunta-alalla hieman yksityistä sektoria harvemmin työelämässä. Puolison eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa niin ikään työssä jatkamiseen, sillä vain noin viidennes (21%) niistä, joiden puoliso on jo eläkkeellä jatkaa työssä, kun taas niistä, joiden puoliso on vielä työelämässä mukana, jatkaa 61 prosenttia. Sukupuolella, asuinalueella ja koulutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen myöskään kunta-alalla. Valtiolla (taulukko 8) puolestaan vanhimmista 1940 syntyneistä jatkaa työssä huomattavasti useampi (44%) kuin yksityisellä sektorilla (14%) tai kunta-alalla (18%). Tämä selittää osittain myös sen, miksi valtiolla kokonaisuudessaan jatketaan työssä jonkin verran pidempään kuin kuntaalalla. Ikävaikutusten lisäksi jälleen myös ne ikääntyneet, joiden puoliso on työelämässä mukana, sekä terveytensä hyväksi kokeneet jatkavat muita pidempään työssä. Sukupuolella, asuinalueella ja koulutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen.

15 15 TAULUKKO 6. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet yksityisen sektorin palkansaajat sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä Yht. jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Ikä *** Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Terveys* Hyvä Vähintään keskitasoinen Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Puoliso eläkkeellä* Kyllä Ei

16 16 TAULUKKO 7. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet kunta-alan työntekijät sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä Yht. jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Ikä *** Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Terveys Hyvä Vähintään keskitasoinen Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Puoliso eläkkeellä*** Kyllä Ei

17 17 TAULUKKO 8. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet valtion työntekijät sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä Yht. jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Ikä * Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Terveys Hyvä Vähintään keskitasoinen Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Puoliso eläkkeellä* Kyllä Ei

18 Toimeentulo Toimeentuloa mittaavina tekijöinä on käytetty pääasiassa määrällisiä muuttujia, mutta myös vastaajien itse arvioimaa kotitalouden toimeentuloa ja pärjäämistä. Kokonaisuudessaan kohderyhmään kuuluvien toimeentulo on varsin turvattu, sillä vain alle kymmenes vastaajista ilmoittaa kotitalouden tämän hetkisen toimeentulon olevan vaikeaa. Ristiintaulukoinneissa käytetyissä ja ansiotuloja mittaavilla muuttujilla tarkoitetaan keskimääräistä ansiotuloa (brutto) kuukaudessa vuonna Kunta-alan sekä valtion työntekijöitä on tarkasteltu toimeentulomuuttujien kohdalla yhdessä julkisen sektorin työntekijöinä. Yksityisellä sektorilla yksilön toimeentuloa mittaavilla tekijöillä ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen. Yksityisellä eläkevakuutuksella, itse arvioidulla kotitalouden toimeentulolla ja henkilökohtaisella ansiotulotasolla vuonna 2005 ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta työssä jatkamiseen, vaikka pienituloiset alle 1500 /kk ansainneet olivatkin siirtyneet hieman muita tuloluokkia useammin eläkkeelle eläkeuudistuksen tultua voimaan. Julkisella sektorilla tulotasolla sen sijaan oli merkitystä. Pienituloisista alle 1500 /kk ansainneista vain 9 prosenttia jatkaa työssä, kun vastaavasti muissa tuloluokissa keskimäärin noin puolet jatkaa. Toisaalta ne muutamat, jotka ilmoittivat kotitaloutensa toimeentulon vaikeaksi tai pärjäämisessä olevan pieniä vaikeuksia, jatkavat työssä lähes yhtä usein kuin hyvin toimeentulevat. Yksityinen eläkevakuutus ei myöskään vaikuttanut tilastollisesti merkittävästi työssä jatkamiseen, vaikka ne, joilla oli yksityinen eläkevakuutus itse asiassa jatkavat hieman muita pidempään työssä.

19 19 TAULUKKO 9. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet yksityisen sektorin palkansaajat toimeentulotekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Yht. Lkm. Keskimääräinen ansiotulo/kk v.2005 Alle Yli Itse arvioitu kotitalouden toimeentulo Helppoa Vain pieniä vaikeuksia Vaikeaa Yksityinen Eläkevakuutus Kyllä Ei TAULUKKO 10. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet julkisen sektorin (kunnat sekä valtio) työntekijät toimeentulotekijöiden mukaan Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Yht. Lkm. Keskimääräinen ansiotulo/kk v.2005*** Alle Yli Itse arvioitu kotitalouden toimeentulo Helppoa Vain pieniä vaikeuksia Vaikeaa Yksityinen Eläkevakuutus Kyllä Ei

20 Itse arvioidut tekijät Ikääntyneet syntyneet palkansaajat saivat arvioida erilaisia työhön, työpaikkaan ja omaan elämäntilanteeseensa liittyvien tekijöiden vaikutuksia eläkkeelle siirtymiseen (taulukko 11) ja työssä jatkamiseen (taulukko 12). Tulokset on myös esitelty erikseen julkisen ja yksityisen sektorin osalta (taulukot 13 ja 14), vaikka eroja itse arvioitujen tekijöiden suhteen ei löytynyt kuin muutaman tekijän kohdalla. Aiemmissa Eläketurvakeskuksen sekä Työeläkevakuuttajat TELAn Joustava eläkeikä -tutkimuksissa erityisesti työelämän laatuun liittyvät tekijät motivoivat ikääntyneitä jatkamaan työssä. Nyt eläkkeelle siirtyneet arvioivat eläkkeelle vetäviksi tekijöiksi luokiteltavien tekijöiden vaikuttaneen merkittävästi omaan eläkkeelle siirtymiseen. Eläkkeelle siirtymiseen arvioitiin vaikuttaneen eniten sen, että töitä oli tehty jo riittävän pitkään (83%), harrastuksille jäi enemmän aikaa (63%), yleinen taloudellinen tilanne salli eläkkeelle siirtymisen (60%), perheelle jäi enemmän aikaa (56%) ja puoliso oli jo jäänyt eläkkeelle (56%). Työelämään liittyvistä tekijöistä työn henkistä raskautta piti hieman alle puolet (48%) vastaajista eläkkeelle siirtymiseen paljon vaikuttaneena tekijänä. Työpaikan ikäpolitiikkaan liittyvät tekijät tai ikääntyneisiin kohdistuneet asenteet eivät nousseet tärkeimpien eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaneiden tekijöiden joukkoon. Kuitenkin yksityisellä sektorilla oltiin hieman useammin sitä mieltä, että työpaikalla pyrkimykset siirtää vanhimpia työntekijöitä eläkkeelle (32%) ja työnantajan eläkkeelle siirtymisen ehdottaminen (22%) vaikuttivat paljon eläkkeelle siirtymispäätökseen. Työssä jatkaneiden mielestä juuri työhön ja työpaikkaan liittyvät tekijät vaikuttivat eniten omalla kohdalla työssä jatkamiseen. Tärkeiksi vaikuttimiksi koettiin erityisesti hyvä ja toimiva työympäristö (94%), työyhteisön ilmapiiri (91%), mielenkiintoinen ja haastava työ (91%), mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön (88%), hyvä esimiestoiminta (86%) ja työpaikan sosiaaliset suhteet (84%). Toimeentuloon liittyvillä tekijöillä oli myös merkitystä ikääntyneiden työelämässä jatkamiselle. Tulotason säilyttämistä piti 76 prosenttia ja suuremman työeläkkeen määrää tulevaisuudessa puolestaan 65 prosenttia vastaajista tärkeinä vaikuttimina työssä jatkamiselle. Puolison työssäoloa ja ammattitaitoa edistävää lisäkoulutusta pidettiin kaikista valittavana olleista tekijöistä suhteellisesti vähiten tärkeimpinä, vaikkakin kokonaisuudessaan ammattitaitoa edistävää koulutusta piti jatkamiselle tärkeänä silti noin puolet vastaajista (52%). Yksityisen ja julkisen sektorin välillä ei löytynyt merkittäviä eroja työssä jatkamiseen vaikuttaneiden tekijöiden arvostuksissa.

21 21 TAULUKKO 11. Mitkä tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseen, % Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseenne? Paljon Vähän Ei lainkaan Yht. Lkm. Olen tehnyt töitä jo riittävän pitkään Saan enemmän aikaa harrastuksilleni Taloudellinen tilanteeni kokonaisuudessaan sallii eläkkeelle siirtymisen Saan enemmän aikaa perheelle Puolisoni/avopuolisoni on jo eläkkeellä tai siirtyy pian eläkkeelle Työn henkinen raskaus Työeläkkeeni on minulle riittävä Vanhoja työntekijöitä ei arvosteta Vanhimpia työntekijöitä pyrittiin siirtämään työpaikallani eläkkeelle Puoliso/avopuoliso tai joku lähiomaisista tarvitsee apuani Työn ruumiillinen raskaus Työnantajani ehdotti minulle tätä mahdollisuutta Huono terveydentila TAULUKKO 12. Mitkä tekijät motivoivat työssä jatkamiseen, % Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia asioita työssä jatkamiselle omalla kohdallanne? Tärkeä Ei tärkeä Eos Yht. Lkm. Hyvä ja toimiva työympäristö Työyhteisön ilmapiiri Mielenkiintoinen, haastava työ Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön Hyvä esimiestoiminta Työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet Tulotason säilyttäminen Suuremman työeläkkeen määrä tulevaisuudessa Joustavat työajat? Kuntoutusmahdollisuudet Ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus Puolison/avopuolison työssäolo

22 22 TAULUKKO 13. Mitkä tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseen yksityisellä ja julkisella sektorilla (kunnat + valtio), % Yksityinen sektori Paljon Vähän/ ei lainkaan Julkinen sektori Yht. Yht. Lkm Paljon Vähän/ ei lainkaan Olen tehnyt töitä jo riittävän pitkään Saan enemmän aikaa harrastuksilleni Taloudellinen tilanteeni kokonaisuudessaan sallii eläkkeelle siirtymisen Saan enemmän aikaa perheelle Puolisoni/avopuolisoni on jo eläkkeellä tai siirtyy pian eläkkeelle Työn henkinen raskaus Työeläkkeeni on minulle riittävä Vanhoja työntekijöitä ei arvosteta Vanhimpia työntekijöitä pyrittiin siirtämään työpaikallani eläkkeelle Puoliso/avopuoliso tai joku lähiomaisista tarvitsee apuani Työn ruumiillinen raskaus Työnantajani ehdotti minulle tätä mahdollisuutta Huono terveydentila Lkm TAULUKKO 14. Mitkä tekijät olivat tärkeitä työssä jatkamisessa yksityisellä ja julkisella sektorilla (kunnat + valtio), % Yksityinen sektori Julkinen sektori Tärkeä Ei Yht. Lkm. Tär- Ei Yht. Lkm. tärkeä keä tärkeä hyvä ja toimiva työympäristö työyhteisön ilmapiiri mielenkiintoinen, haastava työ mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön hyvä esimiestoiminta työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet Tulotason säilyttäminen suuremman työeläkkeen määrä tulevaisuudessa joustavat työajat? kuntoutusmahdollisuudet ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus puolison/avopuolison työssäolo

23 Työelämäntekijät Työhön ja työpaikkaan liittyvät tekijät ovat aiemmissa tutkimuksissa osoittautuneet tärkeiksi työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvien syntyneiden ja vuonna vuotta täyttäneiden joukosta ovat jo karsiutuneet pois raskasta fyysistä työtä tehneet palkansaajat. Työn henkisen raskauden kokemukset puolestaan ovat kaikilla aloilla yleistyneet Suomessa aina 1990-luvulta lähtien. Työhön ja työpaikkaan liittyviä tekijöitä voidaan aineiston osalta kuvata vain työssä jatkaneiden osalta. Edellisessä luvussa käsiteltyjen Itse arvioitujen eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaneiden tekijöiden perusteella työn henkisellä raskaudella kuitenkin on jonkin verran vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen. Toisaalta itsensä toteuttamiseen, työuran pituuteen sekä yleiseen elämäntilanteeseen liittyvät syyt ovat huomattavasti tärkeämpiä. Työssään jatkaneet ikääntyneet työntekijät pitävät työtään melko harvoin fyysisesti raskaana (kuvio 3) työn henkiseen raskauteen (kuvio 4) verrattuna. Vastaajista fyysisesti raskaana työtään pitää 22 prosenttia, kun työtään henkisesti raskaana pitää 39 prosenttia. Kunta-alalla (22%) ja yksityisellä sektorilla (21%) työn fyysisen raskauden kokemukset ovat jonkin verran yleisempiä kuin valtiolla (9%). Työn henkisen raskauden kokemukset puolestaan ovat hieman raskaampia kunta-alalla (46%) ja valtiolla (46%) kuin yksityisellä sektorilla (35%). Työn henkisen raskauden suhteellisen yleisistä kokemuksista huolimatta työssään jatkaneilla ikääntyneillä työntekijöillä on kuitenkin erittäin vähän uupumuksen ja väsymyksen kokemuksia työssään. Noin kahdella kolmasosalla on haluttomuuden ja väsymyksen tunteita töihin lähtiessä harvemmin kuin kuukausittain tai ei lainkaan. Stressikokemuksia, kuten hermostuneisuutta tai ahdistusta kokevat kohderyhmässä niin ikään vain harvat. Stressikokemuksia ei ole lainkaan tai vain vähän kahdella kolmasosalla vastaajista. Erittäin paljon stressikokemuksia on vain 2 prosentilla kohderyhmästä.

24 Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Kevyt Sopiva Raskas KUVIO 3. Työn fyysinen raskaus % Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Kevyt Sopiva Raskas KUVIO 4. Työn henkinen raskaus, %

25 25 Lähes kaikki ikääntyneet yksityisen ja julkisen sektorin työssään jatkaneet palkansaajat ovat vakinaisessa työsuhteessa (95%) sekä kokoaikaisessa työssä (91%). Noin kolmasosa (30%) heistä on esimiesasemassa työssään. Työssään jatkaneet keskittyvät julkisella ja yksityisellä sektorilla eri toimialoille (taulukko 15). Työssä jatkaneiden suurimmat toimialat yksityisellä sektorilla ovat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen. Kunta-alalla puolestaan painottuvat erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset palvelut. Suurin osa valtiolla jatkaneista työntekijöistä puolestaan työskentelee julkisessa hallinnossa, maanpuolustuksessa, pakollisessa sosiaalivakuutuksessa sekä koulutuksessa. Tämä huomioon ottaen on vain luonnollista, että yksityisellä sektorilla ollaan myös työssä hieman pienemmissä yksiköissä ja toimipaikoissa kuin kunnilla ja valtiolla. TAULUKKO 15. Työssä jatkaneet yksityisen sektorin palkansaajat sekä kunta-alan ja valtion työntekijät työpaikkaan liittyvien tekijöiden mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Kaikki Yksityinen Kunnat Valtio Yrityksen koko Alle ja yli Yhteensä Suurimmat toimialat Teollisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden korjaus Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuu- tus Rakentaminen Koulutus Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liike-elämän pal- velut Sähkö, kaasu ja vesihuolto Muut Yhteensä

26 26 Yksilön todellisten eläkeiän valinnanmahdollisuuksien kannalta on olennaista se, minkälaisia ovat ikääntyneiden jatkamiseen kohdistuneet asenteet työpaikoilla ja miten työnantaja suhtautuu henkilön omalla kohdalla työssä jatkamiseen. Näitä työpaikan ikäpolitiikkaan liittyviä asioita kysyttiin myös ikääntyneiltä yksityisen ja julkisen sektorin työssään jatkaneilta työntekijöiltä. Kuviossa 5 on esitelty työnantajan yleistä suhtautumista ihmisten työssä jatkamiseen vanhuuseläkeikään asti. Työssä jatkaneiden mielestä 23 prosenttia työnantajista tukee voimakkaasti, 47 prosenttia jossain määrin, 14 prosenttia ei erityisemmin ja 16 prosenttia ei lainkaan työssä jatkamista. Voimakkaan negatiivisia asenteita jatkamista kohtaan ei siis esiinny ainakaan työssään jatkaneiden ikääntyneiden työntekijöiden työpaikoilla. Erot työmarkkinasektoreiden välillä ovat pieniä. Yksityisellä sektorilla kuitenkin on jonkin verran enemmän työnantajia, jotka eivät ole lainkaan tukeneet jatkamista (18%) kuin kunta-alalla (9%) ja valtiolla (11%). Työntekijän omalla kohdalla työnantajan asenteet 63 ikävuoden jälkeistä työssä jatkamista kohtaan ovat samansuuntaisia kuin yleisesti koko työpaikan tasolla (kuvio 6). Noin kolmasosaa jatkajista on kannustettu työnantajan puolelta jatkamaan työssään. Enemmistö työnantajista suhtautui neutraalisti jatkamiseen, sillä 65 prosentilla ei ollut mitään työssä jatkamista vastaan. Täysin kielteisesti asiaan suhtautui vain 4 prosenttia työnantajista. Erot yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien suhtautumisessa ovat hyvin pieniä. Ainostaan kunta-alalla suhtauduttiin jatkamiseen hieman kielteisemmin (9%) kuin yksityisellä sektorilla (2%) ja valtiolla (5%). Työnantajan yleisessä suhtautumisessa työssä jatkamiseen ei löydy tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolen, iän, yrityskoon ja suurimpien toimialojen mukaan (taulukko 16.). Suurissa yli 300 henkilön työpaikoissa suhtaudutaan jatkamiseen kuitenkin hieman kielteisemmin kuin pienissä alle 10 henkilön yrityksissä. Toimialoista sähkö, kaasu ja vesihuollossa taas on asennoiduttu kielteisemmin jatkamiseen kuin esimerkiksi terveydenhuoltoja sosiaalipalveluissa, mutta vastaajien lukumäärät eivät riitä johtopäätösten tekoon ja nämä erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Kokonaisuudessaan työssä jatkaneiden enemmistön mielestä työnantaja on tukenut tai suhtautunut neutraalisti jatkamiseen työpaikalla sekä konkreettisesti omalla kohdalla.

27 27 KUVIO 5. Toimiiko nykyinen työnantaja yleisesti tavalla, joka tukee ihmisiä jatkamaan työssä vanhuuseläkeikään asti?, % Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Voimakkaasti Jossain määrin Ei erityisemmin Ei lainkaan KUVIO 6. Miten työnantaja on suhtautunut omalla kohdalla jatkamiseen 63 ikävuoden jälkeen?, % Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Kannustettu Ei mitään vastaan Kielteinen

28 28 TAULUKKO 16. Toimiiko nykyinen työnantaja yleisesti tavalla, joka tukee ainakin jossain määrin ihmisiä jatkamaan työssä vanhuuseläkeikään asti, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Kyllä Ei Yht. Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Ikä Yrityksen koko Alle ja yli Suurimmat toimialat Teollisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus Rakentaminen Koulutus Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtai- set palvelut Sähkö, kaasu ja vesihuolto

29 Työssä jatkaneiden eläkeaikeet Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvilla syntyneillä oli kaikilla mahdollisuus halutessaan jäädä varsinaiselle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle eläkeuudistuksen tultua voimaan vuonna Noin kolmannes ikääntyneistä jatkoi työssään. Työssään jatkaneilta kysyttiin myös heidän eläkkeelle siirtymistä koskevista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Vastaajat pystyivät varsin hyvin arvioimaan oman eläkkeelle siirtymisensä ajankohdan tulevaisuudessa vuosien, mutta eivät tarkemmin kuukausien tasolla. Taulukossa 17 on esitetty syntyneiden eläkeaikeet iän ja työmarkkinasektorin mukaan. Iällä ja siihen yhteydessä olevilla mahdollisuuksilla siirtyä eläkkeelle on suuri merkitys eläkeaikeiden yleisyyteen. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse sitä varhaisempia ovat eläkeajatukset. Työssä pitkään jatkaneista 1940 syntyneistä jopa 22 prosenttia ilmoittaa jatkavansa työssä vielä ainakin 68-vuotiaaksi asti, kun vastaavasti 1941 syntyneistä 11 prosenttia ja 1942 syntyneistä 5 prosenttia on samaa mieltä. Toisaalta 1942 syntyneistä kuitenkin yli puolet (53%) aikoo jatkaa ainakin 65-vuotiaaksi. Kokonaisuudessaan noin viidennes (18%) kohderyhmään kuuluvista suunnittelee jatkavansa työssä yli 65-vuotiaaksi. Yksityisellä sektorilla eläkeajatukset keskittyvät 65 ikävuoteen (58%), kun julkisella sektorilla suunnitellaan useammin siirtymistä aikaisemmin eläkkeelle 64 vuoden iässä. Toisaalta samalla jatketaan hieman useammin yli 65 ikävuoden. Vanhimmat 1940 syntyneet ovat julkisella sektorilla ainoa ikäryhmä, joka suunnittelee jatkavansa pidempään työssä kuin yksityisellä. TAULUKKO syntyneiden yksityisen ja julkisen sektorin (kunnat + valtio) työssä jatkaneiden työntekijöiden eläkeaikeet iän mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0, v. 64-v. 65-v. 66-v v v. Eos Yht. Lkm. v. KAIKKI Ikä*** YKSITYINEN SEKTORI Ikä*** JULKINEN SEKTORI Ikä***

30 30 Sosiodemografisista ja muihin henkilöön liittyvistä tekijöistä iän ja työmarkkinasektorin lisäksi ainakin tulotasolla näyttäisi olevan jonkin verran vaikutusta työssä jatkaneiden eläkeaikeiden yleisyyteen yksityisellä sektorilla (taulukko 18). Alle 1500 /kk ansaitsevat näyttäisivät jatkavan työssä muita tuloryhmiä pidempään yli 65-vuotiaaksi. Pienituloisista 27 prosenttia aikoo jatkaa yli 65-vuotiaana. Heistä vain 34 prosenttia suunnittelee jäävänsä eläkkeelle 65 ikävuoden iässä, kun vastaavasti muissa suuremmissa tuloluokissa prosenttia suunnittelee toimivansa samalla tavalla. Puolison eläkkeellä olo aikaistaa myös jonkin verran suunnitelmia siirtyä eläkkeelle. Ne, joiden puolisot ovat vielä työelämässä mukana jatkavat, myös itse hieman pidempään työssä. Sukupuolella, koulutuksella, asuinalueella ja yksityisellä eläkevakuutuksella ei ole yksityisellä sektorilla tilastollisesti merkitsevää yhteyttä eläkeaikeisiin. Julkisella sektorilla (taulukko 19) ei iän lisäksi puolestaan löytynyt sosiodemografisista ja muihin henkilöön liittyvistä tekijöistä muita tilastollisesti merkitseviä eläkeajatuksiin vaikuttavia tekijöitä. Miehet näyttäisivät olevan kuitenkin jonkin verran varmempia omista suunnitelmistaan ja jatkavan julkisella sektorilla myös pidempään työssä yli 65 ikävuoden. Lisäksi erityisesti /kk ansaitsevien tuloluokkaan kuuluvat suunnittelevat jatkavansa pidempään työssä yli 65 ikävuoden (38%) kuin muut tätä pienemmissä tuloluokissa (14-15%) Yksityisellä sektorilla (taulukko 20) työelämäntekijöistä yrityksen koko vaikuttaa eläkeaikeiden yleisyyteen. Kaikkein pienimmissä alle 10 henkilön yrityksissä 26 prosenttia vastaajista suunnitteli jatkavansa työssä yli 65 ikävuoden, kun isommissa yrityksissä prosenttia ajatteli toimivansa samalla tavalla. Lisäksi työpaikoilla, joissa oli viimeisten kolmen vuoden aikana siirretty työntekijöitä nk. työttömyyseläkeputkeen, 26 prosenttia suunnitteli siirtyvänsä eläkkeelle ennen 65 ikävuotta, kun vastaavasti muissa työpaikoissa 13 prosenttia ajatteli samoin. Toisaalta selvä vähemmistö työntekijöistä työskenteli toimipaikoissa, joissa oli siirretty työntekijöitä eläkeputkeen. Julkisella sektorilla (taulukko 21) työelämäntekijöistä erityisesti työn henkinen raskaus vaikuttaa eläkeaikeiden yleisyyteen. Työnsä henkisesti kevyeksi tai vähintään sopivaksi kokeneista 30 prosenttia ja työnsä raskaaksi kokevista puolestaan vain 12 prosenttia aikoo jatkaa työssä yli 65 ikävuoden. Muita tilastollisesti merkitseviä tekijöitä ei julkista sektoria koskevissa tarkasteluissa löytynyt.

31 31 TAULUKKO syntyneiden yksityisen sektorin työssä jatkaneiden palkansaajien eläkeaikeet sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Yksityinen sektori Ennen 65v. +65v. Eos Yht Lkm 65-v. Sukupuoli Mies Nainen Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005*** Alle Yli Yksityinen Eläkevakuutus Kyllä Ei Puoliso eläkkeellä* Kyllä Ei

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen monisteita 45

Eläketurvakeskuksen monisteita 45 Eläketurvakeskuksen monisteita 45 Joustava eläkeikä tutkimus Esiraportti joustavien ikärajojen valintatilanteeseen vuosina 2005 2007 tulevista yksityisalojen palkansaajista Eila Tuominen Janne Pelkonen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Tervetuloa 60- ja risat seminaariin!

Tervetuloa 60- ja risat seminaariin! Tervetuloa 60- ja risat seminaariin! Ohjelma 9.00 Tilaisuuden avaus 9.10 Lähellä eläkeikää olevien julkisen sektorin työntekijöiden ajatuksia työstä ja eläkkeelle siirtymisestä (Pauli Forma, Pirjo Saari,

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

Yrittäjien ja palkansaajien eroja eläkeiän valinnassa

Yrittäjien ja palkansaajien eroja eläkeiän valinnassa Raili Hyrkkänen Yrittäjien ja palkansaajien eroja eläkeiän valinnassa Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2006:2 Raili Hyrkkänen Yrittäjien ja palkansaajien eroja eläkeiän valinnassa Eläketurvakeskuksen

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä.

Lisätiedot

Työnantajat ja joustava vanhuuseläke

Työnantajat ja joustava vanhuuseläke Eläketurvakeskuksen monisteita 51 Työnantajat ja joustava vanhuuseläke Eila Tuominen, Mervi Takala ja Kristiina Tuominen Eläketurvakeskuksen monisteita 51 Työnantajat ja joustava vanhuuseläke Eila Tuominen,

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Mervi Takala. Ennakkotietoja vuoden 2001 osa-aikaeläketutkimuksesta

Mervi Takala. Ennakkotietoja vuoden 2001 osa-aikaeläketutkimuksesta Mervi Takala Ennakkotietoja vuoden 2001 osa-aikaeläketutkimuksesta ALUKSI Tässä monisteessa esitellään osa-aikaeläkeläisille tehdyn kyselytutkimuksen alustavia tuloksia. Kysely tehtiin 2 000 osa-aikaeläkeläiselle,

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen, jossa käsiteltiin seuraavia

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Työssä käyvät eläkeläiset erot muihin työssä käyviin ja eläkkeellä oleviin

Työssä käyvät eläkeläiset erot muihin työssä käyviin ja eläkkeellä oleviin Liisa-Maria Palomäki ja Eila Tuominen Työssä käyvät eläkeläiset erot muihin työssä käyviin ja eläkkeellä oleviin Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2010:4 Liisa-Maria Palomäki ja Eila Tuominen Työssä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

NÄKEMYKSET TYÖSSÄ JAKSAMISESTA JA JATKAMISESTA 2011

NÄKEMYKSET TYÖSSÄ JAKSAMISESTA JA JATKAMISESTA 2011 NÄKEMYKSET TYÖSSÄ JAKSAMISESTA JA JATKAMISESTA JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jonka tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten käsityksiä työssä jaksamisesta ja jatkamisesta.

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015 Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 01 Keva ja Tela Lisätietoja: Keva, työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 00 0, pauli.forma(at)keva.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry, toimitusjohtaja

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1 Taidemaalariliitto ry 10.1.2011 Ari Aaltonen, VTM Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1. Yhteenveto tuloksista Taidemaalariliiton jäsenistön keskuudessa tehty eläketutkimus pyrki selvittämään miten

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Kunta-alalla työskentelee Suomessa noin 434 000 työntekijää. Tämä tarkoittaa

Kunta-alalla työskentelee Suomessa noin 434 000 työntekijää. Tämä tarkoittaa Työhyvinvointi, työnantajamaine ja työssä jatkaminen kuntatyössä Artikkeli kertoo tuoreista tuloksista, jotka on saatu Kevan toteuttamasta Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimuksesta. Pauli Forma

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

RAPORTTEJA. Janne Pelkonen. Vanhimpien palkansaajien työssä jatkaminen työeläkeuudistuksen jälkeisessä valintatilanteessa

RAPORTTEJA. Janne Pelkonen. Vanhimpien palkansaajien työssä jatkaminen työeläkeuudistuksen jälkeisessä valintatilanteessa R RAPORTTEJA Janne Pelkonen Vanhimpien palkansaajien työssä jatkaminen työeläkeuudistuksen jälkeisessä valintatilanteessa Eläketurvakeskuksen raportteja 2005:1 RAPORTTEJA Janne Pelkonen Vanhimpien palkansaajien

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot