IKÄÄNTYNEIDEN PALKANSAAJIEN TYÖSSÄ JATKAMINEN TAULUKKORAPORTTI KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA VTM JANNE PELKONEN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RAPORTTI

Transkriptio

1 IKÄÄNTYNEIDEN PALKANSAAJIEN TYÖSSÄ JATKAMINEN VUODEN 2005 ELÄKEUUDISTUKSEN JÄLKEEN JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT ASENTEET TAULUKKORAPORTTI KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA VTM JANNE PELKONEN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RAPORTTI

2 2 Sisällys: Johdanto 1. Aineisto ja taustatiedot 2. Tulokset 2.1 Eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen vaikuttavat tekijät Sosiodemografiset tekijät ja henkilöön liittyvät tekijät Taloudelliset tekijät Itsearvioidut tekijät Työelämäntekijät ja työnantajan tuki 2.2 Työssä jatkaneiden eläkeaikeet 2.3 Joustava eläkeikä ja eläkeuudistus Oman eläkeiän valinnanmahdollisuus Uudistuksen merkitys työssä jatkamiselle Kannustinkarttuma Eläkeuudistukseen liittyvä eläketietous 2.4 Työeläkejärjestelmään liittyvä tulevaisuudenusko 2.5 Suhtautuminen eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen ja eläke-etuuksien mahdollisiin leikkauksiin 3. Yhteenveto Lähteet

3 3 Johdanto Vuoden 2005 alusta voimaan astuneen työeläkeuudistuksen suurin muutos oli mahdollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle joustavasti ikävälillä Työssä jatkamista 63 vuoden jälkeen palkitaan nyt myös taloudellisin kannustimin. Eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena on myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää nykyisestä 59 ikävuodesta noin 2 3 vuotta ja alentaa työeläkevakuutusmaksujen korotuspaineita pitkällä aikavälillä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkeuudistuksen antamaa mahdollisuutta siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ikävuoden iässä oli vuonna 2005 käytetty ennakkoarvioihin verrattuna varsin maltillisesti. Joustavan eläkeiän valinnan edessä olleista ikääntyneistä vuotiaista (45 000) vain noin neljännes (11 000) oli käyttänyt vuonna 2005 eläkeuudistuksen antamaa mahdollisuutta siirtyä varsinaiselle vanhuuseläkkeelle. (Eläketurvakeskus 2006/1.) Tämän Työeläkevakuuttajat TELAn kyselytutkimuksen yhtenä tavoitteena on kartoittaa vuosina syntyneiden pitkään työelämässä mukana olleiden yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien työssä jatkamista ja eläkkeelle siirtymistä eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen. Tutkimuskyselyn aineiston on kerännyt TNS Gallup tammi-helmikuussa Tarkoituksena on selvittää myös eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä. Eläkkeelle siirtymisen prosessia tarkastellaan laajaalaisesti yksilöön sekä työelämään liittyvät tekijät huomioon ottaen. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa informaatiota eläkeuudistuksen vaikutusten arviointiin. Toisen tutkimusteeman muodostavat ikääntyneiden eläkeuudistusta sekä työeläkejärjestelmää koskevat asenteet. Vastaajilta on kysytty heidän mielipiteitään mm. omista todellisista eläkeiän valinnanmahdollisuuksista sekä työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydestä nyt ja tulevaisuudessa. Tämän lisäksi on selvitetty myös kohderyhmään kuuluvien eläkeuudistusta koskevia tiedonlähteitä. TELAn kolmen vuoden välein TNS-Gallupilla teettämissä eläkeasenneselvityksissä on aiemmin tutkittu vastaavia eläkejärjestelmään kohdistuvia asenteita kuin nyt. Yksityisen sektorin palkansaajien työssä jatkamista koskevia asenteita on tutkittu aiemmin Eläketurvakeskuksen ja Työeläkevakuuttajat TELAn Joustava eläkeikä -projektissa (Tuominen ja Pelkonen 2004, Pelkonen 2005) sekä Työeläkevakuuttajat TELAn Joustava eläkeikä -jatkotutkimuksessa (Pelkonen 2005). Niin ikään kunta-alan työntekijöiden työssä jatkamista on tutkittu ennen eläkeuudistuksen voimaantuloa (ks. Forma ja Väänänen 2003, Forma, Tuominen ja Väänänen-Tomppo 2004). Näiden tutkimusten lisäksi Eläketurvakeskuksessa on kartoitettu työnantajien (ks.tuominen, Takala, ja Tuominen 2004) sekä yrittäjien (Hyrkkänen 2006) suhtautumista joustavaan eläkeikään.

4 4 1. Aineisto ja taustatiedot Tutkimuksessa käytetty kyselyaineisto kerättiin postikyselynä vuoden 2006 tammi- ja helmikuussa. Kyselyn suoritti TNS Gallup Oy. Kyselyn kohteena olivat vuosina syntyneet yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat. Kohderyhmään kuuluvat olivat Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen mukaan vielä työelämässä mukana vuoden 2004 lopussa ( ) syntyneillä ikäluokilla oli mahdollisuus käyttää uusia joustavia eläkeikärajoja heti vuoden 2005 alusta lähtien ja siirtyä halutessaan varsinaiselle vanhuuseläkkeelle. Vuonna 1942 syntyneet puolestaan pystyivät siirtymään heti vuoden alusta alkaen varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana tai myöhemmin varsinaiselle vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Tutkimuksen perusjoukkoon kuului vuoden 2004 lopussa hieman yli työntekijää, joista suurin osa (65%) oli työssä yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla kunta-alalla työskenteli noin viidennes (22%) ja valtiolla noin kymmenes (13%) työntekijöistä. Kaiken kaikkiaan työmarkkinoilta oli vuoden 2004 loppuun mennessä poistunut suurin osa syntyneistä ikäluokista, kun vain noin kymmenesosa heistä oli enää tuolloin työelämässä mukana. Tutkimuksen kohderyhmä on valikoitunut niin, että siinä ovat mukana enää kaikkein työkykyisimmät sekä vähän fyysisesti kuormittavaa työtä tekevät ikääntyneet palkansaajat. Otanta tehtiin Eläketurvakeskuksessa ositettuna satunnaisotantana. Ositteet kiintiöitiin niin, että peruspopulaation pienimmistä ositteiden mukaisista ryhmistä saatiin riittävän suuret otokset keskeisten taustatekijöiden, sukupuolen, iän, yksityisen sektorin eläkelakien ja asuinalueen mukaan. Käytetty otantatekniikka edellyttää myös painokertoimien huomioimista analyyseissä, jotta tutkimustulokset olisivat yleistettävissä perusjoukkoon. Otokseen kuuluu yhteensä 3000 henkilöä, joista 2000 oli yksityiseltä sektorilta (TEL, LEL, TAEL, MEL) ja 1000 henkilöä julkiselta sektorilta (500 VEL, 500 KVTEL). Vastaajat suhtautuivat mielenkiinnolla tutkimuskyselyyn ja sen teemoihin. Postikyselyyn vastasi tasan 60 prosenttia otokseen kuuluneista. Vastausprosenttia voidaan pitää vastaaviin kyselyihin verrattuna varsin korkeana ja hyvänä lähtökohtana tilastolliselle analyysille. Tosin aiemmissa Työeläkevakuuttajat TELAn ja Eläketurvakeskuksen Joustava eläkeikä -projektin kyselytutkimuksissa vastausprosentit olivat hieman korkeampia. Yksityisen ja julkisen sektorin otokseen kuuluvien vastausprosenteissa ei ollut merkittäviä eroja. Taulukossa 1 on kuvattu tarkemmin aineistoa yleisten sosiodemografisten tekijöiden mukaan. Kokonaisuudessaan vastauksia kertyi yksityisellä sektorilla yhteensä 1195 kpl ja julkisella sektorilla 598 kpl (kunnat 280 kpl, valtio 318 kpl). Tutkimuksen tilastollisissa tarkasteluissa yksityistä ja julkista sektoria tarkastellaan eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen liittyvissä kysymyksissä erillään.

5 5 Julkisella sektorilla naisten osuus ikääntyneistä työntekijöistä on suurempi kuin yksityisellä. Erityisesti kunta-alalla kohderyhmään kuuluvista on 70 prosenttia naisia. Kunta-alalla pitkään työssä jatkaneiden ammattijakaumassa painottuvat erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, sitä suurempia ovat myös osuudet kohderyhmässä. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita on noin 70 prosenttia. Korkea-asteen suorittaneita on kaiken kaikkiaan joukossa noin viidennes, mutta valtiolla heitä on jopa 57 prosenttia ikääntyneistä palkansaajista. Lähes kolme neljästä vastaajista on naimisissa tai avoliitossa. Suurin osa pitkään työssä jatkaneista on Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta (85 %) ja vain 15 prosenttia Itä- ja Pohjois-Suomesta. TAULUKKO 1. Tutkimuskohteena olevien syntyneiden yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien sosiodemografiset perustiedot painotettujen prosenttiosuuksien sekä vastauslukumäärien mukaan. Työeläkevakuuttajat TELAn kyselytutkimuksen aineisto vuonna Kaikki Yksityinen Julkinen Kunnat Valtio P. % Lkm. P. % Lkm. P. % Lkm. P. % Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Yhteensä Syntymävuosi Yhteensä Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Yhteensä Siviilisääty Naimaton Naimisissa tai avoliitossa Asumuserossa 13 tai eronnut Leski Yhteensä Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Yhteensä

6 6 Ikääntyneiden työtekijöiden terveys Ikääntyneet yksityisen ja julkisen sektorin syntyneet työntekijät arvioivat terveytensä erittäin hyväksi. Vastaajista jopa 96 prosentin mielestä heidän terveytensä on hyvä tai ainakin melko hyvä. Huonoksi terveytensä arvioivia ei joukossa ollut yllättäen lainkaan. Toisaalta on otettava huomioon, että kohderyhmä on voimakkaasti valikoitunut, sillä raskasta ja kuormittavaa fyysistä työtä tekevät ovat siirtyneet jo aiemmin pois työelämästä. Hyväksi koettua terveydentilaa tukee myös se, että sairaslomapäiviä ei viimeisen vuoden aikana ole ollut lainkaan lähes 60 prosentilla vastaajista ja yli viikon mittaistakin sairaslomaa vain 13 prosentilla Hyvä Melko hyvä Keskitasoa Melko huono Huono Yksityinen Kunnat Valtio Kaikki KUVIO 1. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien itse arvioitu terveys, % Ei lainkaan Alle viikon Viikon tai enemmän Yksityinen Kunnat Valtio Kaikki Eos KUVIO 2. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien sairauslomapäivät viimeisen 12 kuukauden aikana, %

7 7 2. Tulokset Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat syntyneet yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat, jotka olivat vielä olleet vuoden 2004 lopussa mukana työelämässä. Seuraavissa luvuissa esitellään tuloksia siitä, miten kohderyhmässä siirryttiin eläkkeelle ja jatkettiin työssä ensimmäisenä eläkeuudistuksen voimaantulovuonna. Tilastollisissa tarkasteluissa yksityiseltä ja julkiselta sektorilta saatuja tuloksia tarkastellaan aina erillään ja joissain tapauksissa julkinen sektori on jaettu vielä kuntien ja valtion työntekijöihin, kun tämä vain on vastauslukumäärien puolesta mahdollista. Eläkkeelle siirtymisen prosessia tarkastellaan laaja-alaisesti yksilöön sekä myös työelämään liittyvät tekijät huomioon ottaen. Tutkimuksessa kartoitetaan myös, mistä ikääntyneet työntekijät ovat saaneet tietoa eläkeuudistuksesta. Näihin myös aiemmissa joustava eläkeikä -tutkimuksissa käsiteltyihin aihealueisiin on uutena teemana otettu mukaan työeläkejärjestelmää koskeva asenneselvitys. Ikääntyneet työntekijät saivat arvioida mm. järjestelmän rahoituksen kestävyyttä nyt ja tulevaisuudessa sekä eläkeuudistukseen sisältyneiden tavoitteiden mielekkyyttä omasta näkökulmastaan. Taulukossa 1 on kuvattu aineiston jakautumista vuoden 2005 eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen tapahtuneiden työmarkkinamuutosten mukaan. Kaiken kaikkiaan hieman yli vuoden uudistuksen jälkeen kokoaikatyössä jatkaneita oli julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajista noin kolmannes. Valtiolla (36%) ja yksityisellä sektorilla (32%) jatkettiin kokoaikatyössä hieman useammin kuin kunta-alalla (26%). Vanhuuseläkkeelle oli siirtynyt noin puolet vastaajista ja osa-aikaeläkkeelle noin joka kymmenes. Loput olivat jatkaneet työssä vielä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen sekä siirtyneet muuten kokonaan tai väliaikaisesti pois työmarkkinoilta. TAULUKKO 1. Vuoden 2005 jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet työmarkkinasektoreittain. Kaikki Yksityinen Kunnat Valtio Työssä Kokoaikatyössä Osa-aikatyössä Työssä ja eläkkeellä Osa-aikaeläkkeellä Muulla eläkkeellä ja työssä Vanhuuseläkkeellä Muut Työmarkkinoilta poistuneet sekä työttömät jne Yhteensä Lkm

8 syntyneistä kaikki eivät olleet suinkaan siirtyneet varsinaiselle vanhuuseläkkeelle, vaikka heillä siihen olikin mahdollisuus uuden joustavan eläkeiän tultua voimaan. Eläkeuudistus tuli voimaan yksityisellä ja julkisella sektorilla suurin piirtein saman kaltaisena. Kuitenkin julkisella sektorilla siirtymäaika vanhasta ammatillisesta eläkejärjestelmästä uuteen joustavaan eläkeikään on voimassa vielä varsin pitkään. Vaikka vanhuuseläkkeelle on voinut vuoden 2005 jälkeen siirtyä ikävuoden välillä, niin useissa ammateissa eläkeikä on ollut jo aiemmin esim. kunta-alalla alle 63 ikävuotta. Uudistuksen vaikutukset eivät siis ole samanlaisia yksityisellä ja julkisella sektorilla. Ikä on yksi tärkeimmistä eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen vaikuttavista tekijöistä. Vuosina 1940 ja 1941 syntyneet pystyivät jäämään heti vuoden 2005 alusta vanhuuseläkkeelle, kun 1942 syntyneillä puolestaan oli mahdollisuus siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle heti vuoden 2005 alusta 62-vuotiaaana tai varsinaiselle vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Taulukossa 2 on kuvattu ikääntyneiden toimintaa vuoden 2005 jälkeen eri työmarkkinasektoreilla. Työelämässä jatkaminen on sitä yleisempää, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse. Vanhimmista 1940 syntyneistä 15 prosenttia jatkaa työssä, kun vastaavasti 1942 syntyneistä 40 prosenttia on edelleen työelämässä mukana. Yksityisellä sektorilla ja kunta-alalla erot iän mukaan ovat samankaltaisia, mutta valtiolla 1940 syntyneistä jopa 41 prosenttia jatkaa uudistuksen jälkeen vielä työssä. Näyttäisi siltä, että valtiolla myös vanhimmassa ikäluokassa löytyy työssä jatkajia. TAULUKKO 2. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet työmarkkinasektorin mukaan. Työssä Työssä ja Vanhuus- Muut Yht. Lkm. eläkkeellä eläkkeellä KAIKKI Syntymävuosi YKSITYINEN Syntymävuosi KUNNAT Syntymävuosi VALTIO Syntymävuosi

9 9 Eläkkeelle siirtyneet Tutkimuksen kohteena olleet syntyneet olivat voineet siirtyä heti vuoden 2005 alusta alkaen eläkkeelle aina tutkimuskyselyn suorittamiseen saakka, joka tehtiin aivan vuoden 2006 alussa. Vuosina syntyneillä oli mahdollisuus siirtyä varsinaiselle vanhuuseläkkeelle, kun taas 1942 syntyneet oli ensimmäinen ikäluokka, joka pystyi varhentamaan eläkkeelle siirtymistään 62-vuotiaana sekä siirtymään varsinaiselle vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana. Seuraavaksi tarkastellaan erikseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtyneitä yksityisen (taulukko 3) ja julkisen sektorin (taulukko 4) palkansaajia sosiodemografisten tekijöiden mukaan. Eläkkeelle siirtymistä on tarkasteltu sen mukaan ovatko syntyneet jääneet eläkkeelle 62-, 63-, 64- vai 65-vuotiaana syntyneistä vain muutama vastaaja oli ehtinyt jäädä vuoden 2006 alussa eläkkeelle 66- vuotiaana, joten heidät on jätetty tarkasteluista pois. Vuonna 1942 syntyneistä vain harvat käyttivät varhennusmahdollisuutta ja jäivät eläkkeelle 62-vuotiaana, jolloin työeläkkeeseen tehtiin ns. varhennusvähennys. Yksityisellä ja julkisella (valtio sekä kunnat) sektorilla vain 5 prosenttia käytti tätä mahdollisuutta. Eläkkeelle siirtyminen keskittyi tutkimuskohteena olleissa ikäluokissa pääasiassa ikävuoden välille. Ikä oli ainoa tilastollisesti merkitsevä sosiodemografinen tekijä eläkkeelle siirtymistä tarkasteltaessa. Yksityisellä sektorilla 1940 syntyneistä eläkkeelle siirtyi 64-vuotiaana 17 prosenttia työntekijöistä, kun loput 83 prosenttia jäivät eläkkeelle 65-vuotiaana. Kaikki heistä olisivat voineet jäädä eläkkeelle heti vuoden 2005 alusta ennen kuin he täyttivät 65 ikävuotta. Vuonna 1941 syntyneistä jäi eläkkeelle 63-vuotiaana 46 prosenttia ja 64- vuotiaana 48 prosenttia työntekijöistä, kun taas 6 prosenttia jäi eläkkeelle 65-vuotiaana aivan vuoden 2006 alussa. Kaikki heistä olisivat voineet jäädä heti vuoden 2005 alusta vanhuuseläkkeelle. 62 vuoden iässä eläkkeelle siirtyneitä varhentajia puolestaan oli 1942 syntyneistä vain 5 prosenttia. Suurin osa heistä (94%) jäi eläkkeelle 63 vuoden iässä uuden vanhuuseläkkeen alaikärajan kohdalla. Vain prosentti jatkoi 64-vuotiaaksi asti. Julkisella sektorilla jäätiin yleisesti hieman aikaisemmin eläkkeelle kuin yksityisellä sektorilla. On otettava kuitenkin huomioon, että ammatilliset eläkeiät vaikuttavat vielä pitkään julkisella sektorilla. Kaikista julkisen sektorin työntekijöistä vain 7 prosenttia siirtyi 65 vuoden iässä eläkkeelle. Vuonna 1940 syntyneistä 26 prosenttia siirtyi 64-vuotiaana eläkkeelle ja loput 74 prosenttia 65-vuotiaana. Muissa ikäryhmissä ei siirrytty 65 vuoden iässä lainkaan eläkkeelle, vaan siirtyminen tapahtui jo tätä aikaisemmin. Iän lisäksi muita tilastollisesti merkitseviä tekijöitä ei löytynyt. Julkisella sektorilla kuitenkin naiset näyttäisivät jatkaneen hieman miehiä pidempään työssä.

10 10 TAULUKKO syntyneiden yksityisen sektorin työntekijöiden siirtyminen varsinaiselle vanhuuseläkkeelle eläkeuudistuksen jälkeen sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Yksityinen sektori Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0, v. 63-v. 64-v. 65-v. Yht. Lkm Kaikki Ikä*** Sukupuoli Mies Nainen Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005 Alle Yli Puoliso eläkkeellä Kyllä Ei

11 11 TAULUKKO syntyneiden julkisen sektorin (kunnat + valtio) työntekijöiden siirtyminen varsinaiselle vanhuuseläkkeelle eläkeuudistuksen jälkeen sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Julkinen sektori Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0, v. 63-v. 64-v. 65-v. Yht. Lkm Kaikki Ikä*** Sukupuoli Mies Nainen Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005 Alle Yli Puoliso eläkkeellä Kyllä Ei

12 12 Vuonna 1942 syntyneet olivat tutkimuksenkohteena olevista ikäluokista ensimmäinen ikäryhmä, jolla oli mahdollisuus käyttää vuoden 2005 alusta voimaan tullutta joustavaa eläkeikäjärjestelmää täysimääräisesti. He pystyivät mm. halutessaan aikaistamaan eläkkeelle siirtymistään 62-vuotiaana ennen kuin täyttivät 63 vuotta vuonna Ikäluokkaan kuuluvilla myös varsinaisen vanhuuseläkeiän alaikäraja aleni 65 vuodesta 63 ikävuoteen. Tämän lisäksi työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen palkittiin korotetulla eläkekarttumalla. Taulukossa 5 on tarkasteltu vuonna 1942 syntyneiden eläkkeelle siirtymistä vuonna 2005 sen mukaan, ovatko eläkkeelle siirtyneet varhentaneet eläkkeelle siirtymistä 62-vuotiaana, siirtyneet eläkkeelle heti 63 ikävuotta täytettyään vai lykänneet eläkkeelle siirtymistään ja jatkaneet työssä vielä joitakin kuukausia. Työssä jatkamista tarkastellaan eläkkeelle siirtymiseen oikeuttavan iän täyttämiskuukauden ja ilmoitetun eläkkeelle siirtymiskuukauden välisenä erotuksena. Tarkastelussa on huomioitu ainoastaan vuonna 2005 tapahtunut eläkesiirtyminen, jolloin muutamat vuoden 2006 alussa eläkkeelle siirtyneet on karsittu pois tarkastelusta. Vuonna 2005 eläkkeelle siirtymisen aikaistajia on 1942 syntyneistä vain 7 prosenttia. Heti 63 vuoden iässä eläkkeelle siirtyneitä on suunnilleen saman verran (6%) koko ikäryhmän eläkkeelle siirtyneistä. Suurin osa (46%) vastanneista siirtyi 1-2 kuukauden sisällä eläkkeelle varsinaisen vanhuuseläkkeelle oikeuttavan iän täyttämisen jälkeen. Noin neljännes vastaajista (23%) puolestaan jatkoi 3-6 kuukautta ja hieman alle viidennes (18%) 7-11 kuukautta työssä. Vastaajista jopa 87 prosenttia ei siis jäänyt välittömästi ensimmäisen kuukauden aikana vanhuuseläkkeelle sen ollessa mahdollista. Vuonna 1942 syntyneet julkisen sektorin palkansaajat lykkäsivät eläkkeelle siirtymistä hieman pidempään kuin yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla 23 prosenttia ja julkisella sektorilla jopa 65 prosenttia jatkoi työssä vuoden 2005 aikana ainakin yli 3 kuukautta 63 vuoden eläkeiän täyttämisen jälkeen. Sukupuolella ei ole kovinkaan suurta vaikutusta eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen. Näyttäisi siltä, että naiset kuitenkin jatkavat muutaman kuukauden miehiä pidempään työssä ennen eläkkeelle siirtymistä, mutta tämä ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Samoin korkeasti koulutetut ovat jatkaneet peruskoulutuksen saaneisiin verrattuna hieman pidempään, mutta tämäkään ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.

13 13 TAULUKKO syntyneet eläkkeelle vuonna 2005 siirtyneet sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Aikaistajat Heti Jatkajat 62-v 63-v +1-2 kk +3-6 kk kk Yht Lkm Syntymävuosi Työmarkkina-asema*** Yksityinen Julkinen (kunnat + valtio) Sukupuoli Mies Nainen Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005 Alle Yli Puoliso eläkkeellä Kyllä Ei

14 Työssä jatkamiseen vaikuttavat tekijät Työssä jatkajiksi on aineiston perusteella määritelty ne syntyneet, jotka ovat jatkaneet vuoden 2005 työeläkeuudistuksen jälkeen aina aineiston keräysajankohtaan vuoden 2006 tammi-helmikuuhun asti koko- tai osa-aikaisessa työssä tai ovat lomautettuna yms. syistä vielä työmarkkinoilla. Osa-aikaeläkkeellä olevia tai muita eläkkeellä työtä tekeviä ei ole huomioitu. Työssä jatkaneita verrataan seuraavissa tarkasteluissa vastaavana ajankohtana varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneisiin. Työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä kartoitetaan sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden, tulotekijöiden sekä työelämäntekijöiden perusteella. Lisäksi ikääntyneet saivat itse arvioida erilaisten työssä jatkamista motivoivien tekijöiden vaikutuksia omassa elämäntilanteessaan Sosiodemografiset tekijät ja muut henkilöön liittyvät tekijät Yksityisellä sektorilla (taulukko 6) ikä osoittautui kaikkein merkittävimmäksi yksittäiseksi työssä jatkamiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Vain 14 prosenttia vanhimmista 1940 syntyneistä jatkaa työssä eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen, kun nuoremmista 1941 ja 1942 syntyneistä hieman yli puolet 52 prosenttia jatkaa yhä työssä. Vaikka kohderyhmään kuuluvien ikääntyneiden itse arvioitu terveys onkin kokonaisuudessaan todella hyvä, niin terveytensä hyväksi kokevat jatkavat pidempään työssä kuin terveytensä vähintään keskitasoiseksi arvioineet. Puolison työmarkkina-asema vaikuttaa myös tilanteeseen, sillä ne parisuhteessa elävät, joiden puoliso on jo siirtynyt eläkkeelle, siirtyvät myös itse useammin eläkkeelle. Sukupuolella, asuinalueella ja koulutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen. Julkisella sektorilla kunta-alalla (taulukko 7) nuorin 1942 syntynyt ikäluokka jatkaa pidempään työssä kuin vanhemmat syntyneet. Kaiken kaikkiaan ikääntyneet jatkavat kunta-alalla hieman yksityistä sektoria harvemmin työelämässä. Puolison eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa niin ikään työssä jatkamiseen, sillä vain noin viidennes (21%) niistä, joiden puoliso on jo eläkkeellä jatkaa työssä, kun taas niistä, joiden puoliso on vielä työelämässä mukana, jatkaa 61 prosenttia. Sukupuolella, asuinalueella ja koulutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen myöskään kunta-alalla. Valtiolla (taulukko 8) puolestaan vanhimmista 1940 syntyneistä jatkaa työssä huomattavasti useampi (44%) kuin yksityisellä sektorilla (14%) tai kunta-alalla (18%). Tämä selittää osittain myös sen, miksi valtiolla kokonaisuudessaan jatketaan työssä jonkin verran pidempään kuin kuntaalalla. Ikävaikutusten lisäksi jälleen myös ne ikääntyneet, joiden puoliso on työelämässä mukana, sekä terveytensä hyväksi kokeneet jatkavat muita pidempään työssä. Sukupuolella, asuinalueella ja koulutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen.

15 15 TAULUKKO 6. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet yksityisen sektorin palkansaajat sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä Yht. jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Ikä *** Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Terveys* Hyvä Vähintään keskitasoinen Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Puoliso eläkkeellä* Kyllä Ei

16 16 TAULUKKO 7. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet kunta-alan työntekijät sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä Yht. jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Ikä *** Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Terveys Hyvä Vähintään keskitasoinen Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Puoliso eläkkeellä*** Kyllä Ei

17 17 TAULUKKO 8. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet valtion työntekijät sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä Yht. jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Ikä * Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Terveys Hyvä Vähintään keskitasoinen Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Puoliso eläkkeellä* Kyllä Ei

18 Toimeentulo Toimeentuloa mittaavina tekijöinä on käytetty pääasiassa määrällisiä muuttujia, mutta myös vastaajien itse arvioimaa kotitalouden toimeentuloa ja pärjäämistä. Kokonaisuudessaan kohderyhmään kuuluvien toimeentulo on varsin turvattu, sillä vain alle kymmenes vastaajista ilmoittaa kotitalouden tämän hetkisen toimeentulon olevan vaikeaa. Ristiintaulukoinneissa käytetyissä ja ansiotuloja mittaavilla muuttujilla tarkoitetaan keskimääräistä ansiotuloa (brutto) kuukaudessa vuonna Kunta-alan sekä valtion työntekijöitä on tarkasteltu toimeentulomuuttujien kohdalla yhdessä julkisen sektorin työntekijöinä. Yksityisellä sektorilla yksilön toimeentuloa mittaavilla tekijöillä ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen. Yksityisellä eläkevakuutuksella, itse arvioidulla kotitalouden toimeentulolla ja henkilökohtaisella ansiotulotasolla vuonna 2005 ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta työssä jatkamiseen, vaikka pienituloiset alle 1500 /kk ansainneet olivatkin siirtyneet hieman muita tuloluokkia useammin eläkkeelle eläkeuudistuksen tultua voimaan. Julkisella sektorilla tulotasolla sen sijaan oli merkitystä. Pienituloisista alle 1500 /kk ansainneista vain 9 prosenttia jatkaa työssä, kun vastaavasti muissa tuloluokissa keskimäärin noin puolet jatkaa. Toisaalta ne muutamat, jotka ilmoittivat kotitaloutensa toimeentulon vaikeaksi tai pärjäämisessä olevan pieniä vaikeuksia, jatkavat työssä lähes yhtä usein kuin hyvin toimeentulevat. Yksityinen eläkevakuutus ei myöskään vaikuttanut tilastollisesti merkittävästi työssä jatkamiseen, vaikka ne, joilla oli yksityinen eläkevakuutus itse asiassa jatkavat hieman muita pidempään työssä.

19 19 TAULUKKO 9. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet yksityisen sektorin palkansaajat toimeentulotekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Yht. Lkm. Keskimääräinen ansiotulo/kk v.2005 Alle Yli Itse arvioitu kotitalouden toimeentulo Helppoa Vain pieniä vaikeuksia Vaikeaa Yksityinen Eläkevakuutus Kyllä Ei TAULUKKO 10. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet julkisen sektorin (kunnat sekä valtio) työntekijät toimeentulotekijöiden mukaan Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Yht. Lkm. Keskimääräinen ansiotulo/kk v.2005*** Alle Yli Itse arvioitu kotitalouden toimeentulo Helppoa Vain pieniä vaikeuksia Vaikeaa Yksityinen Eläkevakuutus Kyllä Ei

20 Itse arvioidut tekijät Ikääntyneet syntyneet palkansaajat saivat arvioida erilaisia työhön, työpaikkaan ja omaan elämäntilanteeseensa liittyvien tekijöiden vaikutuksia eläkkeelle siirtymiseen (taulukko 11) ja työssä jatkamiseen (taulukko 12). Tulokset on myös esitelty erikseen julkisen ja yksityisen sektorin osalta (taulukot 13 ja 14), vaikka eroja itse arvioitujen tekijöiden suhteen ei löytynyt kuin muutaman tekijän kohdalla. Aiemmissa Eläketurvakeskuksen sekä Työeläkevakuuttajat TELAn Joustava eläkeikä -tutkimuksissa erityisesti työelämän laatuun liittyvät tekijät motivoivat ikääntyneitä jatkamaan työssä. Nyt eläkkeelle siirtyneet arvioivat eläkkeelle vetäviksi tekijöiksi luokiteltavien tekijöiden vaikuttaneen merkittävästi omaan eläkkeelle siirtymiseen. Eläkkeelle siirtymiseen arvioitiin vaikuttaneen eniten sen, että töitä oli tehty jo riittävän pitkään (83%), harrastuksille jäi enemmän aikaa (63%), yleinen taloudellinen tilanne salli eläkkeelle siirtymisen (60%), perheelle jäi enemmän aikaa (56%) ja puoliso oli jo jäänyt eläkkeelle (56%). Työelämään liittyvistä tekijöistä työn henkistä raskautta piti hieman alle puolet (48%) vastaajista eläkkeelle siirtymiseen paljon vaikuttaneena tekijänä. Työpaikan ikäpolitiikkaan liittyvät tekijät tai ikääntyneisiin kohdistuneet asenteet eivät nousseet tärkeimpien eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaneiden tekijöiden joukkoon. Kuitenkin yksityisellä sektorilla oltiin hieman useammin sitä mieltä, että työpaikalla pyrkimykset siirtää vanhimpia työntekijöitä eläkkeelle (32%) ja työnantajan eläkkeelle siirtymisen ehdottaminen (22%) vaikuttivat paljon eläkkeelle siirtymispäätökseen. Työssä jatkaneiden mielestä juuri työhön ja työpaikkaan liittyvät tekijät vaikuttivat eniten omalla kohdalla työssä jatkamiseen. Tärkeiksi vaikuttimiksi koettiin erityisesti hyvä ja toimiva työympäristö (94%), työyhteisön ilmapiiri (91%), mielenkiintoinen ja haastava työ (91%), mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön (88%), hyvä esimiestoiminta (86%) ja työpaikan sosiaaliset suhteet (84%). Toimeentuloon liittyvillä tekijöillä oli myös merkitystä ikääntyneiden työelämässä jatkamiselle. Tulotason säilyttämistä piti 76 prosenttia ja suuremman työeläkkeen määrää tulevaisuudessa puolestaan 65 prosenttia vastaajista tärkeinä vaikuttimina työssä jatkamiselle. Puolison työssäoloa ja ammattitaitoa edistävää lisäkoulutusta pidettiin kaikista valittavana olleista tekijöistä suhteellisesti vähiten tärkeimpinä, vaikkakin kokonaisuudessaan ammattitaitoa edistävää koulutusta piti jatkamiselle tärkeänä silti noin puolet vastaajista (52%). Yksityisen ja julkisen sektorin välillä ei löytynyt merkittäviä eroja työssä jatkamiseen vaikuttaneiden tekijöiden arvostuksissa.

21 21 TAULUKKO 11. Mitkä tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseen, % Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseenne? Paljon Vähän Ei lainkaan Yht. Lkm. Olen tehnyt töitä jo riittävän pitkään Saan enemmän aikaa harrastuksilleni Taloudellinen tilanteeni kokonaisuudessaan sallii eläkkeelle siirtymisen Saan enemmän aikaa perheelle Puolisoni/avopuolisoni on jo eläkkeellä tai siirtyy pian eläkkeelle Työn henkinen raskaus Työeläkkeeni on minulle riittävä Vanhoja työntekijöitä ei arvosteta Vanhimpia työntekijöitä pyrittiin siirtämään työpaikallani eläkkeelle Puoliso/avopuoliso tai joku lähiomaisista tarvitsee apuani Työn ruumiillinen raskaus Työnantajani ehdotti minulle tätä mahdollisuutta Huono terveydentila TAULUKKO 12. Mitkä tekijät motivoivat työssä jatkamiseen, % Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia asioita työssä jatkamiselle omalla kohdallanne? Tärkeä Ei tärkeä Eos Yht. Lkm. Hyvä ja toimiva työympäristö Työyhteisön ilmapiiri Mielenkiintoinen, haastava työ Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön Hyvä esimiestoiminta Työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet Tulotason säilyttäminen Suuremman työeläkkeen määrä tulevaisuudessa Joustavat työajat? Kuntoutusmahdollisuudet Ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus Puolison/avopuolison työssäolo

22 22 TAULUKKO 13. Mitkä tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseen yksityisellä ja julkisella sektorilla (kunnat + valtio), % Yksityinen sektori Paljon Vähän/ ei lainkaan Julkinen sektori Yht. Yht. Lkm Paljon Vähän/ ei lainkaan Olen tehnyt töitä jo riittävän pitkään Saan enemmän aikaa harrastuksilleni Taloudellinen tilanteeni kokonaisuudessaan sallii eläkkeelle siirtymisen Saan enemmän aikaa perheelle Puolisoni/avopuolisoni on jo eläkkeellä tai siirtyy pian eläkkeelle Työn henkinen raskaus Työeläkkeeni on minulle riittävä Vanhoja työntekijöitä ei arvosteta Vanhimpia työntekijöitä pyrittiin siirtämään työpaikallani eläkkeelle Puoliso/avopuoliso tai joku lähiomaisista tarvitsee apuani Työn ruumiillinen raskaus Työnantajani ehdotti minulle tätä mahdollisuutta Huono terveydentila Lkm TAULUKKO 14. Mitkä tekijät olivat tärkeitä työssä jatkamisessa yksityisellä ja julkisella sektorilla (kunnat + valtio), % Yksityinen sektori Julkinen sektori Tärkeä Ei Yht. Lkm. Tär- Ei Yht. Lkm. tärkeä keä tärkeä hyvä ja toimiva työympäristö työyhteisön ilmapiiri mielenkiintoinen, haastava työ mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön hyvä esimiestoiminta työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet Tulotason säilyttäminen suuremman työeläkkeen määrä tulevaisuudessa joustavat työajat? kuntoutusmahdollisuudet ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus puolison/avopuolison työssäolo

23 Työelämäntekijät Työhön ja työpaikkaan liittyvät tekijät ovat aiemmissa tutkimuksissa osoittautuneet tärkeiksi työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvien syntyneiden ja vuonna vuotta täyttäneiden joukosta ovat jo karsiutuneet pois raskasta fyysistä työtä tehneet palkansaajat. Työn henkisen raskauden kokemukset puolestaan ovat kaikilla aloilla yleistyneet Suomessa aina 1990-luvulta lähtien. Työhön ja työpaikkaan liittyviä tekijöitä voidaan aineiston osalta kuvata vain työssä jatkaneiden osalta. Edellisessä luvussa käsiteltyjen Itse arvioitujen eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaneiden tekijöiden perusteella työn henkisellä raskaudella kuitenkin on jonkin verran vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen. Toisaalta itsensä toteuttamiseen, työuran pituuteen sekä yleiseen elämäntilanteeseen liittyvät syyt ovat huomattavasti tärkeämpiä. Työssään jatkaneet ikääntyneet työntekijät pitävät työtään melko harvoin fyysisesti raskaana (kuvio 3) työn henkiseen raskauteen (kuvio 4) verrattuna. Vastaajista fyysisesti raskaana työtään pitää 22 prosenttia, kun työtään henkisesti raskaana pitää 39 prosenttia. Kunta-alalla (22%) ja yksityisellä sektorilla (21%) työn fyysisen raskauden kokemukset ovat jonkin verran yleisempiä kuin valtiolla (9%). Työn henkisen raskauden kokemukset puolestaan ovat hieman raskaampia kunta-alalla (46%) ja valtiolla (46%) kuin yksityisellä sektorilla (35%). Työn henkisen raskauden suhteellisen yleisistä kokemuksista huolimatta työssään jatkaneilla ikääntyneillä työntekijöillä on kuitenkin erittäin vähän uupumuksen ja väsymyksen kokemuksia työssään. Noin kahdella kolmasosalla on haluttomuuden ja väsymyksen tunteita töihin lähtiessä harvemmin kuin kuukausittain tai ei lainkaan. Stressikokemuksia, kuten hermostuneisuutta tai ahdistusta kokevat kohderyhmässä niin ikään vain harvat. Stressikokemuksia ei ole lainkaan tai vain vähän kahdella kolmasosalla vastaajista. Erittäin paljon stressikokemuksia on vain 2 prosentilla kohderyhmästä.

24 Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Kevyt Sopiva Raskas KUVIO 3. Työn fyysinen raskaus % Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Kevyt Sopiva Raskas KUVIO 4. Työn henkinen raskaus, %

25 25 Lähes kaikki ikääntyneet yksityisen ja julkisen sektorin työssään jatkaneet palkansaajat ovat vakinaisessa työsuhteessa (95%) sekä kokoaikaisessa työssä (91%). Noin kolmasosa (30%) heistä on esimiesasemassa työssään. Työssään jatkaneet keskittyvät julkisella ja yksityisellä sektorilla eri toimialoille (taulukko 15). Työssä jatkaneiden suurimmat toimialat yksityisellä sektorilla ovat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen. Kunta-alalla puolestaan painottuvat erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset palvelut. Suurin osa valtiolla jatkaneista työntekijöistä puolestaan työskentelee julkisessa hallinnossa, maanpuolustuksessa, pakollisessa sosiaalivakuutuksessa sekä koulutuksessa. Tämä huomioon ottaen on vain luonnollista, että yksityisellä sektorilla ollaan myös työssä hieman pienemmissä yksiköissä ja toimipaikoissa kuin kunnilla ja valtiolla. TAULUKKO 15. Työssä jatkaneet yksityisen sektorin palkansaajat sekä kunta-alan ja valtion työntekijät työpaikkaan liittyvien tekijöiden mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Kaikki Yksityinen Kunnat Valtio Yrityksen koko Alle ja yli Yhteensä Suurimmat toimialat Teollisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden korjaus Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuu- tus Rakentaminen Koulutus Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liike-elämän pal- velut Sähkö, kaasu ja vesihuolto Muut Yhteensä

26 26 Yksilön todellisten eläkeiän valinnanmahdollisuuksien kannalta on olennaista se, minkälaisia ovat ikääntyneiden jatkamiseen kohdistuneet asenteet työpaikoilla ja miten työnantaja suhtautuu henkilön omalla kohdalla työssä jatkamiseen. Näitä työpaikan ikäpolitiikkaan liittyviä asioita kysyttiin myös ikääntyneiltä yksityisen ja julkisen sektorin työssään jatkaneilta työntekijöiltä. Kuviossa 5 on esitelty työnantajan yleistä suhtautumista ihmisten työssä jatkamiseen vanhuuseläkeikään asti. Työssä jatkaneiden mielestä 23 prosenttia työnantajista tukee voimakkaasti, 47 prosenttia jossain määrin, 14 prosenttia ei erityisemmin ja 16 prosenttia ei lainkaan työssä jatkamista. Voimakkaan negatiivisia asenteita jatkamista kohtaan ei siis esiinny ainakaan työssään jatkaneiden ikääntyneiden työntekijöiden työpaikoilla. Erot työmarkkinasektoreiden välillä ovat pieniä. Yksityisellä sektorilla kuitenkin on jonkin verran enemmän työnantajia, jotka eivät ole lainkaan tukeneet jatkamista (18%) kuin kunta-alalla (9%) ja valtiolla (11%). Työntekijän omalla kohdalla työnantajan asenteet 63 ikävuoden jälkeistä työssä jatkamista kohtaan ovat samansuuntaisia kuin yleisesti koko työpaikan tasolla (kuvio 6). Noin kolmasosaa jatkajista on kannustettu työnantajan puolelta jatkamaan työssään. Enemmistö työnantajista suhtautui neutraalisti jatkamiseen, sillä 65 prosentilla ei ollut mitään työssä jatkamista vastaan. Täysin kielteisesti asiaan suhtautui vain 4 prosenttia työnantajista. Erot yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien suhtautumisessa ovat hyvin pieniä. Ainostaan kunta-alalla suhtauduttiin jatkamiseen hieman kielteisemmin (9%) kuin yksityisellä sektorilla (2%) ja valtiolla (5%). Työnantajan yleisessä suhtautumisessa työssä jatkamiseen ei löydy tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolen, iän, yrityskoon ja suurimpien toimialojen mukaan (taulukko 16.). Suurissa yli 300 henkilön työpaikoissa suhtaudutaan jatkamiseen kuitenkin hieman kielteisemmin kuin pienissä alle 10 henkilön yrityksissä. Toimialoista sähkö, kaasu ja vesihuollossa taas on asennoiduttu kielteisemmin jatkamiseen kuin esimerkiksi terveydenhuoltoja sosiaalipalveluissa, mutta vastaajien lukumäärät eivät riitä johtopäätösten tekoon ja nämä erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Kokonaisuudessaan työssä jatkaneiden enemmistön mielestä työnantaja on tukenut tai suhtautunut neutraalisti jatkamiseen työpaikalla sekä konkreettisesti omalla kohdalla.

27 27 KUVIO 5. Toimiiko nykyinen työnantaja yleisesti tavalla, joka tukee ihmisiä jatkamaan työssä vanhuuseläkeikään asti?, % Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Voimakkaasti Jossain määrin Ei erityisemmin Ei lainkaan KUVIO 6. Miten työnantaja on suhtautunut omalla kohdalla jatkamiseen 63 ikävuoden jälkeen?, % Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Kannustettu Ei mitään vastaan Kielteinen

28 28 TAULUKKO 16. Toimiiko nykyinen työnantaja yleisesti tavalla, joka tukee ainakin jossain määrin ihmisiä jatkamaan työssä vanhuuseläkeikään asti, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Kyllä Ei Yht. Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Ikä Yrityksen koko Alle ja yli Suurimmat toimialat Teollisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus Rakentaminen Koulutus Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtai- set palvelut Sähkö, kaasu ja vesihuolto

29 Työssä jatkaneiden eläkeaikeet Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvilla syntyneillä oli kaikilla mahdollisuus halutessaan jäädä varsinaiselle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle eläkeuudistuksen tultua voimaan vuonna Noin kolmannes ikääntyneistä jatkoi työssään. Työssään jatkaneilta kysyttiin myös heidän eläkkeelle siirtymistä koskevista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Vastaajat pystyivät varsin hyvin arvioimaan oman eläkkeelle siirtymisensä ajankohdan tulevaisuudessa vuosien, mutta eivät tarkemmin kuukausien tasolla. Taulukossa 17 on esitetty syntyneiden eläkeaikeet iän ja työmarkkinasektorin mukaan. Iällä ja siihen yhteydessä olevilla mahdollisuuksilla siirtyä eläkkeelle on suuri merkitys eläkeaikeiden yleisyyteen. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse sitä varhaisempia ovat eläkeajatukset. Työssä pitkään jatkaneista 1940 syntyneistä jopa 22 prosenttia ilmoittaa jatkavansa työssä vielä ainakin 68-vuotiaaksi asti, kun vastaavasti 1941 syntyneistä 11 prosenttia ja 1942 syntyneistä 5 prosenttia on samaa mieltä. Toisaalta 1942 syntyneistä kuitenkin yli puolet (53%) aikoo jatkaa ainakin 65-vuotiaaksi. Kokonaisuudessaan noin viidennes (18%) kohderyhmään kuuluvista suunnittelee jatkavansa työssä yli 65-vuotiaaksi. Yksityisellä sektorilla eläkeajatukset keskittyvät 65 ikävuoteen (58%), kun julkisella sektorilla suunnitellaan useammin siirtymistä aikaisemmin eläkkeelle 64 vuoden iässä. Toisaalta samalla jatketaan hieman useammin yli 65 ikävuoden. Vanhimmat 1940 syntyneet ovat julkisella sektorilla ainoa ikäryhmä, joka suunnittelee jatkavansa pidempään työssä kuin yksityisellä. TAULUKKO syntyneiden yksityisen ja julkisen sektorin (kunnat + valtio) työssä jatkaneiden työntekijöiden eläkeaikeet iän mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0, v. 64-v. 65-v. 66-v v v. Eos Yht. Lkm. v. KAIKKI Ikä*** YKSITYINEN SEKTORI Ikä*** JULKINEN SEKTORI Ikä***

30 30 Sosiodemografisista ja muihin henkilöön liittyvistä tekijöistä iän ja työmarkkinasektorin lisäksi ainakin tulotasolla näyttäisi olevan jonkin verran vaikutusta työssä jatkaneiden eläkeaikeiden yleisyyteen yksityisellä sektorilla (taulukko 18). Alle 1500 /kk ansaitsevat näyttäisivät jatkavan työssä muita tuloryhmiä pidempään yli 65-vuotiaaksi. Pienituloisista 27 prosenttia aikoo jatkaa yli 65-vuotiaana. Heistä vain 34 prosenttia suunnittelee jäävänsä eläkkeelle 65 ikävuoden iässä, kun vastaavasti muissa suuremmissa tuloluokissa prosenttia suunnittelee toimivansa samalla tavalla. Puolison eläkkeellä olo aikaistaa myös jonkin verran suunnitelmia siirtyä eläkkeelle. Ne, joiden puolisot ovat vielä työelämässä mukana jatkavat, myös itse hieman pidempään työssä. Sukupuolella, koulutuksella, asuinalueella ja yksityisellä eläkevakuutuksella ei ole yksityisellä sektorilla tilastollisesti merkitsevää yhteyttä eläkeaikeisiin. Julkisella sektorilla (taulukko 19) ei iän lisäksi puolestaan löytynyt sosiodemografisista ja muihin henkilöön liittyvistä tekijöistä muita tilastollisesti merkitseviä eläkeajatuksiin vaikuttavia tekijöitä. Miehet näyttäisivät olevan kuitenkin jonkin verran varmempia omista suunnitelmistaan ja jatkavan julkisella sektorilla myös pidempään työssä yli 65 ikävuoden. Lisäksi erityisesti /kk ansaitsevien tuloluokkaan kuuluvat suunnittelevat jatkavansa pidempään työssä yli 65 ikävuoden (38%) kuin muut tätä pienemmissä tuloluokissa (14-15%) Yksityisellä sektorilla (taulukko 20) työelämäntekijöistä yrityksen koko vaikuttaa eläkeaikeiden yleisyyteen. Kaikkein pienimmissä alle 10 henkilön yrityksissä 26 prosenttia vastaajista suunnitteli jatkavansa työssä yli 65 ikävuoden, kun isommissa yrityksissä prosenttia ajatteli toimivansa samalla tavalla. Lisäksi työpaikoilla, joissa oli viimeisten kolmen vuoden aikana siirretty työntekijöitä nk. työttömyyseläkeputkeen, 26 prosenttia suunnitteli siirtyvänsä eläkkeelle ennen 65 ikävuotta, kun vastaavasti muissa työpaikoissa 13 prosenttia ajatteli samoin. Toisaalta selvä vähemmistö työntekijöistä työskenteli toimipaikoissa, joissa oli siirretty työntekijöitä eläkeputkeen. Julkisella sektorilla (taulukko 21) työelämäntekijöistä erityisesti työn henkinen raskaus vaikuttaa eläkeaikeiden yleisyyteen. Työnsä henkisesti kevyeksi tai vähintään sopivaksi kokeneista 30 prosenttia ja työnsä raskaaksi kokevista puolestaan vain 12 prosenttia aikoo jatkaa työssä yli 65 ikävuoden. Muita tilastollisesti merkitseviä tekijöitä ei julkista sektoria koskevissa tarkasteluissa löytynyt.

31 31 TAULUKKO syntyneiden yksityisen sektorin työssä jatkaneiden palkansaajien eläkeaikeet sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Yksityinen sektori Ennen 65v. +65v. Eos Yht Lkm 65-v. Sukupuoli Mies Nainen Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005*** Alle Yli Yksityinen Eläkevakuutus Kyllä Ei Puoliso eläkkeellä* Kyllä Ei