IKÄÄNTYNEIDEN PALKANSAAJIEN TYÖSSÄ JATKAMINEN TAULUKKORAPORTTI KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA VTM JANNE PELKONEN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYNEIDEN PALKANSAAJIEN TYÖSSÄ JATKAMINEN TAULUKKORAPORTTI KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA VTM JANNE PELKONEN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RAPORTTI"

Transkriptio

1 IKÄÄNTYNEIDEN PALKANSAAJIEN TYÖSSÄ JATKAMINEN VUODEN 2005 ELÄKEUUDISTUKSEN JÄLKEEN JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT ASENTEET TAULUKKORAPORTTI KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA VTM JANNE PELKONEN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RAPORTTI

2 2 Sisällys: Johdanto 1. Aineisto ja taustatiedot 2. Tulokset 2.1 Eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen vaikuttavat tekijät Sosiodemografiset tekijät ja henkilöön liittyvät tekijät Taloudelliset tekijät Itsearvioidut tekijät Työelämäntekijät ja työnantajan tuki 2.2 Työssä jatkaneiden eläkeaikeet 2.3 Joustava eläkeikä ja eläkeuudistus Oman eläkeiän valinnanmahdollisuus Uudistuksen merkitys työssä jatkamiselle Kannustinkarttuma Eläkeuudistukseen liittyvä eläketietous 2.4 Työeläkejärjestelmään liittyvä tulevaisuudenusko 2.5 Suhtautuminen eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen ja eläke-etuuksien mahdollisiin leikkauksiin 3. Yhteenveto Lähteet

3 3 Johdanto Vuoden 2005 alusta voimaan astuneen työeläkeuudistuksen suurin muutos oli mahdollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle joustavasti ikävälillä Työssä jatkamista 63 vuoden jälkeen palkitaan nyt myös taloudellisin kannustimin. Eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena on myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää nykyisestä 59 ikävuodesta noin 2 3 vuotta ja alentaa työeläkevakuutusmaksujen korotuspaineita pitkällä aikavälillä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkeuudistuksen antamaa mahdollisuutta siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ikävuoden iässä oli vuonna 2005 käytetty ennakkoarvioihin verrattuna varsin maltillisesti. Joustavan eläkeiän valinnan edessä olleista ikääntyneistä vuotiaista (45 000) vain noin neljännes (11 000) oli käyttänyt vuonna 2005 eläkeuudistuksen antamaa mahdollisuutta siirtyä varsinaiselle vanhuuseläkkeelle. (Eläketurvakeskus 2006/1.) Tämän Työeläkevakuuttajat TELAn kyselytutkimuksen yhtenä tavoitteena on kartoittaa vuosina syntyneiden pitkään työelämässä mukana olleiden yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien työssä jatkamista ja eläkkeelle siirtymistä eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen. Tutkimuskyselyn aineiston on kerännyt TNS Gallup tammi-helmikuussa Tarkoituksena on selvittää myös eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä. Eläkkeelle siirtymisen prosessia tarkastellaan laajaalaisesti yksilöön sekä työelämään liittyvät tekijät huomioon ottaen. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa informaatiota eläkeuudistuksen vaikutusten arviointiin. Toisen tutkimusteeman muodostavat ikääntyneiden eläkeuudistusta sekä työeläkejärjestelmää koskevat asenteet. Vastaajilta on kysytty heidän mielipiteitään mm. omista todellisista eläkeiän valinnanmahdollisuuksista sekä työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydestä nyt ja tulevaisuudessa. Tämän lisäksi on selvitetty myös kohderyhmään kuuluvien eläkeuudistusta koskevia tiedonlähteitä. TELAn kolmen vuoden välein TNS-Gallupilla teettämissä eläkeasenneselvityksissä on aiemmin tutkittu vastaavia eläkejärjestelmään kohdistuvia asenteita kuin nyt. Yksityisen sektorin palkansaajien työssä jatkamista koskevia asenteita on tutkittu aiemmin Eläketurvakeskuksen ja Työeläkevakuuttajat TELAn Joustava eläkeikä -projektissa (Tuominen ja Pelkonen 2004, Pelkonen 2005) sekä Työeläkevakuuttajat TELAn Joustava eläkeikä -jatkotutkimuksessa (Pelkonen 2005). Niin ikään kunta-alan työntekijöiden työssä jatkamista on tutkittu ennen eläkeuudistuksen voimaantuloa (ks. Forma ja Väänänen 2003, Forma, Tuominen ja Väänänen-Tomppo 2004). Näiden tutkimusten lisäksi Eläketurvakeskuksessa on kartoitettu työnantajien (ks.tuominen, Takala, ja Tuominen 2004) sekä yrittäjien (Hyrkkänen 2006) suhtautumista joustavaan eläkeikään.

4 4 1. Aineisto ja taustatiedot Tutkimuksessa käytetty kyselyaineisto kerättiin postikyselynä vuoden 2006 tammi- ja helmikuussa. Kyselyn suoritti TNS Gallup Oy. Kyselyn kohteena olivat vuosina syntyneet yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat. Kohderyhmään kuuluvat olivat Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen mukaan vielä työelämässä mukana vuoden 2004 lopussa ( ) syntyneillä ikäluokilla oli mahdollisuus käyttää uusia joustavia eläkeikärajoja heti vuoden 2005 alusta lähtien ja siirtyä halutessaan varsinaiselle vanhuuseläkkeelle. Vuonna 1942 syntyneet puolestaan pystyivät siirtymään heti vuoden alusta alkaen varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana tai myöhemmin varsinaiselle vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Tutkimuksen perusjoukkoon kuului vuoden 2004 lopussa hieman yli työntekijää, joista suurin osa (65%) oli työssä yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla kunta-alalla työskenteli noin viidennes (22%) ja valtiolla noin kymmenes (13%) työntekijöistä. Kaiken kaikkiaan työmarkkinoilta oli vuoden 2004 loppuun mennessä poistunut suurin osa syntyneistä ikäluokista, kun vain noin kymmenesosa heistä oli enää tuolloin työelämässä mukana. Tutkimuksen kohderyhmä on valikoitunut niin, että siinä ovat mukana enää kaikkein työkykyisimmät sekä vähän fyysisesti kuormittavaa työtä tekevät ikääntyneet palkansaajat. Otanta tehtiin Eläketurvakeskuksessa ositettuna satunnaisotantana. Ositteet kiintiöitiin niin, että peruspopulaation pienimmistä ositteiden mukaisista ryhmistä saatiin riittävän suuret otokset keskeisten taustatekijöiden, sukupuolen, iän, yksityisen sektorin eläkelakien ja asuinalueen mukaan. Käytetty otantatekniikka edellyttää myös painokertoimien huomioimista analyyseissä, jotta tutkimustulokset olisivat yleistettävissä perusjoukkoon. Otokseen kuuluu yhteensä 3000 henkilöä, joista 2000 oli yksityiseltä sektorilta (TEL, LEL, TAEL, MEL) ja 1000 henkilöä julkiselta sektorilta (500 VEL, 500 KVTEL). Vastaajat suhtautuivat mielenkiinnolla tutkimuskyselyyn ja sen teemoihin. Postikyselyyn vastasi tasan 60 prosenttia otokseen kuuluneista. Vastausprosenttia voidaan pitää vastaaviin kyselyihin verrattuna varsin korkeana ja hyvänä lähtökohtana tilastolliselle analyysille. Tosin aiemmissa Työeläkevakuuttajat TELAn ja Eläketurvakeskuksen Joustava eläkeikä -projektin kyselytutkimuksissa vastausprosentit olivat hieman korkeampia. Yksityisen ja julkisen sektorin otokseen kuuluvien vastausprosenteissa ei ollut merkittäviä eroja. Taulukossa 1 on kuvattu tarkemmin aineistoa yleisten sosiodemografisten tekijöiden mukaan. Kokonaisuudessaan vastauksia kertyi yksityisellä sektorilla yhteensä 1195 kpl ja julkisella sektorilla 598 kpl (kunnat 280 kpl, valtio 318 kpl). Tutkimuksen tilastollisissa tarkasteluissa yksityistä ja julkista sektoria tarkastellaan eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen liittyvissä kysymyksissä erillään.

5 5 Julkisella sektorilla naisten osuus ikääntyneistä työntekijöistä on suurempi kuin yksityisellä. Erityisesti kunta-alalla kohderyhmään kuuluvista on 70 prosenttia naisia. Kunta-alalla pitkään työssä jatkaneiden ammattijakaumassa painottuvat erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, sitä suurempia ovat myös osuudet kohderyhmässä. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita on noin 70 prosenttia. Korkea-asteen suorittaneita on kaiken kaikkiaan joukossa noin viidennes, mutta valtiolla heitä on jopa 57 prosenttia ikääntyneistä palkansaajista. Lähes kolme neljästä vastaajista on naimisissa tai avoliitossa. Suurin osa pitkään työssä jatkaneista on Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta (85 %) ja vain 15 prosenttia Itä- ja Pohjois-Suomesta. TAULUKKO 1. Tutkimuskohteena olevien syntyneiden yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien sosiodemografiset perustiedot painotettujen prosenttiosuuksien sekä vastauslukumäärien mukaan. Työeläkevakuuttajat TELAn kyselytutkimuksen aineisto vuonna Kaikki Yksityinen Julkinen Kunnat Valtio P. % Lkm. P. % Lkm. P. % Lkm. P. % Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Yhteensä Syntymävuosi Yhteensä Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Yhteensä Siviilisääty Naimaton Naimisissa tai avoliitossa Asumuserossa 13 tai eronnut Leski Yhteensä Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Yhteensä

6 6 Ikääntyneiden työtekijöiden terveys Ikääntyneet yksityisen ja julkisen sektorin syntyneet työntekijät arvioivat terveytensä erittäin hyväksi. Vastaajista jopa 96 prosentin mielestä heidän terveytensä on hyvä tai ainakin melko hyvä. Huonoksi terveytensä arvioivia ei joukossa ollut yllättäen lainkaan. Toisaalta on otettava huomioon, että kohderyhmä on voimakkaasti valikoitunut, sillä raskasta ja kuormittavaa fyysistä työtä tekevät ovat siirtyneet jo aiemmin pois työelämästä. Hyväksi koettua terveydentilaa tukee myös se, että sairaslomapäiviä ei viimeisen vuoden aikana ole ollut lainkaan lähes 60 prosentilla vastaajista ja yli viikon mittaistakin sairaslomaa vain 13 prosentilla Hyvä Melko hyvä Keskitasoa Melko huono Huono Yksityinen Kunnat Valtio Kaikki KUVIO 1. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien itse arvioitu terveys, % Ei lainkaan Alle viikon Viikon tai enemmän Yksityinen Kunnat Valtio Kaikki Eos KUVIO 2. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien sairauslomapäivät viimeisen 12 kuukauden aikana, %

7 7 2. Tulokset Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat syntyneet yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat, jotka olivat vielä olleet vuoden 2004 lopussa mukana työelämässä. Seuraavissa luvuissa esitellään tuloksia siitä, miten kohderyhmässä siirryttiin eläkkeelle ja jatkettiin työssä ensimmäisenä eläkeuudistuksen voimaantulovuonna. Tilastollisissa tarkasteluissa yksityiseltä ja julkiselta sektorilta saatuja tuloksia tarkastellaan aina erillään ja joissain tapauksissa julkinen sektori on jaettu vielä kuntien ja valtion työntekijöihin, kun tämä vain on vastauslukumäärien puolesta mahdollista. Eläkkeelle siirtymisen prosessia tarkastellaan laaja-alaisesti yksilöön sekä myös työelämään liittyvät tekijät huomioon ottaen. Tutkimuksessa kartoitetaan myös, mistä ikääntyneet työntekijät ovat saaneet tietoa eläkeuudistuksesta. Näihin myös aiemmissa joustava eläkeikä -tutkimuksissa käsiteltyihin aihealueisiin on uutena teemana otettu mukaan työeläkejärjestelmää koskeva asenneselvitys. Ikääntyneet työntekijät saivat arvioida mm. järjestelmän rahoituksen kestävyyttä nyt ja tulevaisuudessa sekä eläkeuudistukseen sisältyneiden tavoitteiden mielekkyyttä omasta näkökulmastaan. Taulukossa 1 on kuvattu aineiston jakautumista vuoden 2005 eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen tapahtuneiden työmarkkinamuutosten mukaan. Kaiken kaikkiaan hieman yli vuoden uudistuksen jälkeen kokoaikatyössä jatkaneita oli julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajista noin kolmannes. Valtiolla (36%) ja yksityisellä sektorilla (32%) jatkettiin kokoaikatyössä hieman useammin kuin kunta-alalla (26%). Vanhuuseläkkeelle oli siirtynyt noin puolet vastaajista ja osa-aikaeläkkeelle noin joka kymmenes. Loput olivat jatkaneet työssä vielä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen sekä siirtyneet muuten kokonaan tai väliaikaisesti pois työmarkkinoilta. TAULUKKO 1. Vuoden 2005 jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet työmarkkinasektoreittain. Kaikki Yksityinen Kunnat Valtio Työssä Kokoaikatyössä Osa-aikatyössä Työssä ja eläkkeellä Osa-aikaeläkkeellä Muulla eläkkeellä ja työssä Vanhuuseläkkeellä Muut Työmarkkinoilta poistuneet sekä työttömät jne Yhteensä Lkm

8 syntyneistä kaikki eivät olleet suinkaan siirtyneet varsinaiselle vanhuuseläkkeelle, vaikka heillä siihen olikin mahdollisuus uuden joustavan eläkeiän tultua voimaan. Eläkeuudistus tuli voimaan yksityisellä ja julkisella sektorilla suurin piirtein saman kaltaisena. Kuitenkin julkisella sektorilla siirtymäaika vanhasta ammatillisesta eläkejärjestelmästä uuteen joustavaan eläkeikään on voimassa vielä varsin pitkään. Vaikka vanhuuseläkkeelle on voinut vuoden 2005 jälkeen siirtyä ikävuoden välillä, niin useissa ammateissa eläkeikä on ollut jo aiemmin esim. kunta-alalla alle 63 ikävuotta. Uudistuksen vaikutukset eivät siis ole samanlaisia yksityisellä ja julkisella sektorilla. Ikä on yksi tärkeimmistä eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen vaikuttavista tekijöistä. Vuosina 1940 ja 1941 syntyneet pystyivät jäämään heti vuoden 2005 alusta vanhuuseläkkeelle, kun 1942 syntyneillä puolestaan oli mahdollisuus siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle heti vuoden 2005 alusta 62-vuotiaaana tai varsinaiselle vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Taulukossa 2 on kuvattu ikääntyneiden toimintaa vuoden 2005 jälkeen eri työmarkkinasektoreilla. Työelämässä jatkaminen on sitä yleisempää, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse. Vanhimmista 1940 syntyneistä 15 prosenttia jatkaa työssä, kun vastaavasti 1942 syntyneistä 40 prosenttia on edelleen työelämässä mukana. Yksityisellä sektorilla ja kunta-alalla erot iän mukaan ovat samankaltaisia, mutta valtiolla 1940 syntyneistä jopa 41 prosenttia jatkaa uudistuksen jälkeen vielä työssä. Näyttäisi siltä, että valtiolla myös vanhimmassa ikäluokassa löytyy työssä jatkajia. TAULUKKO 2. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet työmarkkinasektorin mukaan. Työssä Työssä ja Vanhuus- Muut Yht. Lkm. eläkkeellä eläkkeellä KAIKKI Syntymävuosi YKSITYINEN Syntymävuosi KUNNAT Syntymävuosi VALTIO Syntymävuosi

9 9 Eläkkeelle siirtyneet Tutkimuksen kohteena olleet syntyneet olivat voineet siirtyä heti vuoden 2005 alusta alkaen eläkkeelle aina tutkimuskyselyn suorittamiseen saakka, joka tehtiin aivan vuoden 2006 alussa. Vuosina syntyneillä oli mahdollisuus siirtyä varsinaiselle vanhuuseläkkeelle, kun taas 1942 syntyneet oli ensimmäinen ikäluokka, joka pystyi varhentamaan eläkkeelle siirtymistään 62-vuotiaana sekä siirtymään varsinaiselle vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana. Seuraavaksi tarkastellaan erikseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtyneitä yksityisen (taulukko 3) ja julkisen sektorin (taulukko 4) palkansaajia sosiodemografisten tekijöiden mukaan. Eläkkeelle siirtymistä on tarkasteltu sen mukaan ovatko syntyneet jääneet eläkkeelle 62-, 63-, 64- vai 65-vuotiaana syntyneistä vain muutama vastaaja oli ehtinyt jäädä vuoden 2006 alussa eläkkeelle 66- vuotiaana, joten heidät on jätetty tarkasteluista pois. Vuonna 1942 syntyneistä vain harvat käyttivät varhennusmahdollisuutta ja jäivät eläkkeelle 62-vuotiaana, jolloin työeläkkeeseen tehtiin ns. varhennusvähennys. Yksityisellä ja julkisella (valtio sekä kunnat) sektorilla vain 5 prosenttia käytti tätä mahdollisuutta. Eläkkeelle siirtyminen keskittyi tutkimuskohteena olleissa ikäluokissa pääasiassa ikävuoden välille. Ikä oli ainoa tilastollisesti merkitsevä sosiodemografinen tekijä eläkkeelle siirtymistä tarkasteltaessa. Yksityisellä sektorilla 1940 syntyneistä eläkkeelle siirtyi 64-vuotiaana 17 prosenttia työntekijöistä, kun loput 83 prosenttia jäivät eläkkeelle 65-vuotiaana. Kaikki heistä olisivat voineet jäädä eläkkeelle heti vuoden 2005 alusta ennen kuin he täyttivät 65 ikävuotta. Vuonna 1941 syntyneistä jäi eläkkeelle 63-vuotiaana 46 prosenttia ja 64- vuotiaana 48 prosenttia työntekijöistä, kun taas 6 prosenttia jäi eläkkeelle 65-vuotiaana aivan vuoden 2006 alussa. Kaikki heistä olisivat voineet jäädä heti vuoden 2005 alusta vanhuuseläkkeelle. 62 vuoden iässä eläkkeelle siirtyneitä varhentajia puolestaan oli 1942 syntyneistä vain 5 prosenttia. Suurin osa heistä (94%) jäi eläkkeelle 63 vuoden iässä uuden vanhuuseläkkeen alaikärajan kohdalla. Vain prosentti jatkoi 64-vuotiaaksi asti. Julkisella sektorilla jäätiin yleisesti hieman aikaisemmin eläkkeelle kuin yksityisellä sektorilla. On otettava kuitenkin huomioon, että ammatilliset eläkeiät vaikuttavat vielä pitkään julkisella sektorilla. Kaikista julkisen sektorin työntekijöistä vain 7 prosenttia siirtyi 65 vuoden iässä eläkkeelle. Vuonna 1940 syntyneistä 26 prosenttia siirtyi 64-vuotiaana eläkkeelle ja loput 74 prosenttia 65-vuotiaana. Muissa ikäryhmissä ei siirrytty 65 vuoden iässä lainkaan eläkkeelle, vaan siirtyminen tapahtui jo tätä aikaisemmin. Iän lisäksi muita tilastollisesti merkitseviä tekijöitä ei löytynyt. Julkisella sektorilla kuitenkin naiset näyttäisivät jatkaneen hieman miehiä pidempään työssä.

10 10 TAULUKKO syntyneiden yksityisen sektorin työntekijöiden siirtyminen varsinaiselle vanhuuseläkkeelle eläkeuudistuksen jälkeen sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Yksityinen sektori Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0, v. 63-v. 64-v. 65-v. Yht. Lkm Kaikki Ikä*** Sukupuoli Mies Nainen Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005 Alle Yli Puoliso eläkkeellä Kyllä Ei

11 11 TAULUKKO syntyneiden julkisen sektorin (kunnat + valtio) työntekijöiden siirtyminen varsinaiselle vanhuuseläkkeelle eläkeuudistuksen jälkeen sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Julkinen sektori Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0, v. 63-v. 64-v. 65-v. Yht. Lkm Kaikki Ikä*** Sukupuoli Mies Nainen Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005 Alle Yli Puoliso eläkkeellä Kyllä Ei

12 12 Vuonna 1942 syntyneet olivat tutkimuksenkohteena olevista ikäluokista ensimmäinen ikäryhmä, jolla oli mahdollisuus käyttää vuoden 2005 alusta voimaan tullutta joustavaa eläkeikäjärjestelmää täysimääräisesti. He pystyivät mm. halutessaan aikaistamaan eläkkeelle siirtymistään 62-vuotiaana ennen kuin täyttivät 63 vuotta vuonna Ikäluokkaan kuuluvilla myös varsinaisen vanhuuseläkeiän alaikäraja aleni 65 vuodesta 63 ikävuoteen. Tämän lisäksi työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen palkittiin korotetulla eläkekarttumalla. Taulukossa 5 on tarkasteltu vuonna 1942 syntyneiden eläkkeelle siirtymistä vuonna 2005 sen mukaan, ovatko eläkkeelle siirtyneet varhentaneet eläkkeelle siirtymistä 62-vuotiaana, siirtyneet eläkkeelle heti 63 ikävuotta täytettyään vai lykänneet eläkkeelle siirtymistään ja jatkaneet työssä vielä joitakin kuukausia. Työssä jatkamista tarkastellaan eläkkeelle siirtymiseen oikeuttavan iän täyttämiskuukauden ja ilmoitetun eläkkeelle siirtymiskuukauden välisenä erotuksena. Tarkastelussa on huomioitu ainoastaan vuonna 2005 tapahtunut eläkesiirtyminen, jolloin muutamat vuoden 2006 alussa eläkkeelle siirtyneet on karsittu pois tarkastelusta. Vuonna 2005 eläkkeelle siirtymisen aikaistajia on 1942 syntyneistä vain 7 prosenttia. Heti 63 vuoden iässä eläkkeelle siirtyneitä on suunnilleen saman verran (6%) koko ikäryhmän eläkkeelle siirtyneistä. Suurin osa (46%) vastanneista siirtyi 1-2 kuukauden sisällä eläkkeelle varsinaisen vanhuuseläkkeelle oikeuttavan iän täyttämisen jälkeen. Noin neljännes vastaajista (23%) puolestaan jatkoi 3-6 kuukautta ja hieman alle viidennes (18%) 7-11 kuukautta työssä. Vastaajista jopa 87 prosenttia ei siis jäänyt välittömästi ensimmäisen kuukauden aikana vanhuuseläkkeelle sen ollessa mahdollista. Vuonna 1942 syntyneet julkisen sektorin palkansaajat lykkäsivät eläkkeelle siirtymistä hieman pidempään kuin yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla 23 prosenttia ja julkisella sektorilla jopa 65 prosenttia jatkoi työssä vuoden 2005 aikana ainakin yli 3 kuukautta 63 vuoden eläkeiän täyttämisen jälkeen. Sukupuolella ei ole kovinkaan suurta vaikutusta eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen. Näyttäisi siltä, että naiset kuitenkin jatkavat muutaman kuukauden miehiä pidempään työssä ennen eläkkeelle siirtymistä, mutta tämä ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Samoin korkeasti koulutetut ovat jatkaneet peruskoulutuksen saaneisiin verrattuna hieman pidempään, mutta tämäkään ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.

13 13 TAULUKKO syntyneet eläkkeelle vuonna 2005 siirtyneet sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Aikaistajat Heti Jatkajat 62-v 63-v +1-2 kk +3-6 kk kk Yht Lkm Syntymävuosi Työmarkkina-asema*** Yksityinen Julkinen (kunnat + valtio) Sukupuoli Mies Nainen Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005 Alle Yli Puoliso eläkkeellä Kyllä Ei

14 Työssä jatkamiseen vaikuttavat tekijät Työssä jatkajiksi on aineiston perusteella määritelty ne syntyneet, jotka ovat jatkaneet vuoden 2005 työeläkeuudistuksen jälkeen aina aineiston keräysajankohtaan vuoden 2006 tammi-helmikuuhun asti koko- tai osa-aikaisessa työssä tai ovat lomautettuna yms. syistä vielä työmarkkinoilla. Osa-aikaeläkkeellä olevia tai muita eläkkeellä työtä tekeviä ei ole huomioitu. Työssä jatkaneita verrataan seuraavissa tarkasteluissa vastaavana ajankohtana varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneisiin. Työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä kartoitetaan sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden, tulotekijöiden sekä työelämäntekijöiden perusteella. Lisäksi ikääntyneet saivat itse arvioida erilaisten työssä jatkamista motivoivien tekijöiden vaikutuksia omassa elämäntilanteessaan Sosiodemografiset tekijät ja muut henkilöön liittyvät tekijät Yksityisellä sektorilla (taulukko 6) ikä osoittautui kaikkein merkittävimmäksi yksittäiseksi työssä jatkamiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Vain 14 prosenttia vanhimmista 1940 syntyneistä jatkaa työssä eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen, kun nuoremmista 1941 ja 1942 syntyneistä hieman yli puolet 52 prosenttia jatkaa yhä työssä. Vaikka kohderyhmään kuuluvien ikääntyneiden itse arvioitu terveys onkin kokonaisuudessaan todella hyvä, niin terveytensä hyväksi kokevat jatkavat pidempään työssä kuin terveytensä vähintään keskitasoiseksi arvioineet. Puolison työmarkkina-asema vaikuttaa myös tilanteeseen, sillä ne parisuhteessa elävät, joiden puoliso on jo siirtynyt eläkkeelle, siirtyvät myös itse useammin eläkkeelle. Sukupuolella, asuinalueella ja koulutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen. Julkisella sektorilla kunta-alalla (taulukko 7) nuorin 1942 syntynyt ikäluokka jatkaa pidempään työssä kuin vanhemmat syntyneet. Kaiken kaikkiaan ikääntyneet jatkavat kunta-alalla hieman yksityistä sektoria harvemmin työelämässä. Puolison eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa niin ikään työssä jatkamiseen, sillä vain noin viidennes (21%) niistä, joiden puoliso on jo eläkkeellä jatkaa työssä, kun taas niistä, joiden puoliso on vielä työelämässä mukana, jatkaa 61 prosenttia. Sukupuolella, asuinalueella ja koulutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen myöskään kunta-alalla. Valtiolla (taulukko 8) puolestaan vanhimmista 1940 syntyneistä jatkaa työssä huomattavasti useampi (44%) kuin yksityisellä sektorilla (14%) tai kunta-alalla (18%). Tämä selittää osittain myös sen, miksi valtiolla kokonaisuudessaan jatketaan työssä jonkin verran pidempään kuin kuntaalalla. Ikävaikutusten lisäksi jälleen myös ne ikääntyneet, joiden puoliso on työelämässä mukana, sekä terveytensä hyväksi kokeneet jatkavat muita pidempään työssä. Sukupuolella, asuinalueella ja koulutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen.

15 15 TAULUKKO 6. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet yksityisen sektorin palkansaajat sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä Yht. jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Ikä *** Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Terveys* Hyvä Vähintään keskitasoinen Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Puoliso eläkkeellä* Kyllä Ei

16 16 TAULUKKO 7. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet kunta-alan työntekijät sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä Yht. jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Ikä *** Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Terveys Hyvä Vähintään keskitasoinen Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Puoliso eläkkeellä*** Kyllä Ei

17 17 TAULUKKO 8. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet valtion työntekijät sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä Yht. jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Ikä * Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Terveys Hyvä Vähintään keskitasoinen Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Puoliso eläkkeellä* Kyllä Ei

18 Toimeentulo Toimeentuloa mittaavina tekijöinä on käytetty pääasiassa määrällisiä muuttujia, mutta myös vastaajien itse arvioimaa kotitalouden toimeentuloa ja pärjäämistä. Kokonaisuudessaan kohderyhmään kuuluvien toimeentulo on varsin turvattu, sillä vain alle kymmenes vastaajista ilmoittaa kotitalouden tämän hetkisen toimeentulon olevan vaikeaa. Ristiintaulukoinneissa käytetyissä ja ansiotuloja mittaavilla muuttujilla tarkoitetaan keskimääräistä ansiotuloa (brutto) kuukaudessa vuonna Kunta-alan sekä valtion työntekijöitä on tarkasteltu toimeentulomuuttujien kohdalla yhdessä julkisen sektorin työntekijöinä. Yksityisellä sektorilla yksilön toimeentuloa mittaavilla tekijöillä ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen. Yksityisellä eläkevakuutuksella, itse arvioidulla kotitalouden toimeentulolla ja henkilökohtaisella ansiotulotasolla vuonna 2005 ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta työssä jatkamiseen, vaikka pienituloiset alle 1500 /kk ansainneet olivatkin siirtyneet hieman muita tuloluokkia useammin eläkkeelle eläkeuudistuksen tultua voimaan. Julkisella sektorilla tulotasolla sen sijaan oli merkitystä. Pienituloisista alle 1500 /kk ansainneista vain 9 prosenttia jatkaa työssä, kun vastaavasti muissa tuloluokissa keskimäärin noin puolet jatkaa. Toisaalta ne muutamat, jotka ilmoittivat kotitaloutensa toimeentulon vaikeaksi tai pärjäämisessä olevan pieniä vaikeuksia, jatkavat työssä lähes yhtä usein kuin hyvin toimeentulevat. Yksityinen eläkevakuutus ei myöskään vaikuttanut tilastollisesti merkittävästi työssä jatkamiseen, vaikka ne, joilla oli yksityinen eläkevakuutus itse asiassa jatkavat hieman muita pidempään työssä.

19 19 TAULUKKO 9. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet yksityisen sektorin palkansaajat toimeentulotekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Yht. Lkm. Keskimääräinen ansiotulo/kk v.2005 Alle Yli Itse arvioitu kotitalouden toimeentulo Helppoa Vain pieniä vaikeuksia Vaikeaa Yksityinen Eläkevakuutus Kyllä Ei TAULUKKO 10. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet syntyneet julkisen sektorin (kunnat sekä valtio) työntekijät toimeentulotekijöiden mukaan Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Yht. Lkm. Keskimääräinen ansiotulo/kk v.2005*** Alle Yli Itse arvioitu kotitalouden toimeentulo Helppoa Vain pieniä vaikeuksia Vaikeaa Yksityinen Eläkevakuutus Kyllä Ei

20 Itse arvioidut tekijät Ikääntyneet syntyneet palkansaajat saivat arvioida erilaisia työhön, työpaikkaan ja omaan elämäntilanteeseensa liittyvien tekijöiden vaikutuksia eläkkeelle siirtymiseen (taulukko 11) ja työssä jatkamiseen (taulukko 12). Tulokset on myös esitelty erikseen julkisen ja yksityisen sektorin osalta (taulukot 13 ja 14), vaikka eroja itse arvioitujen tekijöiden suhteen ei löytynyt kuin muutaman tekijän kohdalla. Aiemmissa Eläketurvakeskuksen sekä Työeläkevakuuttajat TELAn Joustava eläkeikä -tutkimuksissa erityisesti työelämän laatuun liittyvät tekijät motivoivat ikääntyneitä jatkamaan työssä. Nyt eläkkeelle siirtyneet arvioivat eläkkeelle vetäviksi tekijöiksi luokiteltavien tekijöiden vaikuttaneen merkittävästi omaan eläkkeelle siirtymiseen. Eläkkeelle siirtymiseen arvioitiin vaikuttaneen eniten sen, että töitä oli tehty jo riittävän pitkään (83%), harrastuksille jäi enemmän aikaa (63%), yleinen taloudellinen tilanne salli eläkkeelle siirtymisen (60%), perheelle jäi enemmän aikaa (56%) ja puoliso oli jo jäänyt eläkkeelle (56%). Työelämään liittyvistä tekijöistä työn henkistä raskautta piti hieman alle puolet (48%) vastaajista eläkkeelle siirtymiseen paljon vaikuttaneena tekijänä. Työpaikan ikäpolitiikkaan liittyvät tekijät tai ikääntyneisiin kohdistuneet asenteet eivät nousseet tärkeimpien eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaneiden tekijöiden joukkoon. Kuitenkin yksityisellä sektorilla oltiin hieman useammin sitä mieltä, että työpaikalla pyrkimykset siirtää vanhimpia työntekijöitä eläkkeelle (32%) ja työnantajan eläkkeelle siirtymisen ehdottaminen (22%) vaikuttivat paljon eläkkeelle siirtymispäätökseen. Työssä jatkaneiden mielestä juuri työhön ja työpaikkaan liittyvät tekijät vaikuttivat eniten omalla kohdalla työssä jatkamiseen. Tärkeiksi vaikuttimiksi koettiin erityisesti hyvä ja toimiva työympäristö (94%), työyhteisön ilmapiiri (91%), mielenkiintoinen ja haastava työ (91%), mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön (88%), hyvä esimiestoiminta (86%) ja työpaikan sosiaaliset suhteet (84%). Toimeentuloon liittyvillä tekijöillä oli myös merkitystä ikääntyneiden työelämässä jatkamiselle. Tulotason säilyttämistä piti 76 prosenttia ja suuremman työeläkkeen määrää tulevaisuudessa puolestaan 65 prosenttia vastaajista tärkeinä vaikuttimina työssä jatkamiselle. Puolison työssäoloa ja ammattitaitoa edistävää lisäkoulutusta pidettiin kaikista valittavana olleista tekijöistä suhteellisesti vähiten tärkeimpinä, vaikkakin kokonaisuudessaan ammattitaitoa edistävää koulutusta piti jatkamiselle tärkeänä silti noin puolet vastaajista (52%). Yksityisen ja julkisen sektorin välillä ei löytynyt merkittäviä eroja työssä jatkamiseen vaikuttaneiden tekijöiden arvostuksissa.

21 21 TAULUKKO 11. Mitkä tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseen, % Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseenne? Paljon Vähän Ei lainkaan Yht. Lkm. Olen tehnyt töitä jo riittävän pitkään Saan enemmän aikaa harrastuksilleni Taloudellinen tilanteeni kokonaisuudessaan sallii eläkkeelle siirtymisen Saan enemmän aikaa perheelle Puolisoni/avopuolisoni on jo eläkkeellä tai siirtyy pian eläkkeelle Työn henkinen raskaus Työeläkkeeni on minulle riittävä Vanhoja työntekijöitä ei arvosteta Vanhimpia työntekijöitä pyrittiin siirtämään työpaikallani eläkkeelle Puoliso/avopuoliso tai joku lähiomaisista tarvitsee apuani Työn ruumiillinen raskaus Työnantajani ehdotti minulle tätä mahdollisuutta Huono terveydentila TAULUKKO 12. Mitkä tekijät motivoivat työssä jatkamiseen, % Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia asioita työssä jatkamiselle omalla kohdallanne? Tärkeä Ei tärkeä Eos Yht. Lkm. Hyvä ja toimiva työympäristö Työyhteisön ilmapiiri Mielenkiintoinen, haastava työ Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön Hyvä esimiestoiminta Työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet Tulotason säilyttäminen Suuremman työeläkkeen määrä tulevaisuudessa Joustavat työajat? Kuntoutusmahdollisuudet Ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus Puolison/avopuolison työssäolo

22 22 TAULUKKO 13. Mitkä tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseen yksityisellä ja julkisella sektorilla (kunnat + valtio), % Yksityinen sektori Paljon Vähän/ ei lainkaan Julkinen sektori Yht. Yht. Lkm Paljon Vähän/ ei lainkaan Olen tehnyt töitä jo riittävän pitkään Saan enemmän aikaa harrastuksilleni Taloudellinen tilanteeni kokonaisuudessaan sallii eläkkeelle siirtymisen Saan enemmän aikaa perheelle Puolisoni/avopuolisoni on jo eläkkeellä tai siirtyy pian eläkkeelle Työn henkinen raskaus Työeläkkeeni on minulle riittävä Vanhoja työntekijöitä ei arvosteta Vanhimpia työntekijöitä pyrittiin siirtämään työpaikallani eläkkeelle Puoliso/avopuoliso tai joku lähiomaisista tarvitsee apuani Työn ruumiillinen raskaus Työnantajani ehdotti minulle tätä mahdollisuutta Huono terveydentila Lkm TAULUKKO 14. Mitkä tekijät olivat tärkeitä työssä jatkamisessa yksityisellä ja julkisella sektorilla (kunnat + valtio), % Yksityinen sektori Julkinen sektori Tärkeä Ei Yht. Lkm. Tär- Ei Yht. Lkm. tärkeä keä tärkeä hyvä ja toimiva työympäristö työyhteisön ilmapiiri mielenkiintoinen, haastava työ mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön hyvä esimiestoiminta työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet Tulotason säilyttäminen suuremman työeläkkeen määrä tulevaisuudessa joustavat työajat? kuntoutusmahdollisuudet ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus puolison/avopuolison työssäolo

23 Työelämäntekijät Työhön ja työpaikkaan liittyvät tekijät ovat aiemmissa tutkimuksissa osoittautuneet tärkeiksi työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvien syntyneiden ja vuonna vuotta täyttäneiden joukosta ovat jo karsiutuneet pois raskasta fyysistä työtä tehneet palkansaajat. Työn henkisen raskauden kokemukset puolestaan ovat kaikilla aloilla yleistyneet Suomessa aina 1990-luvulta lähtien. Työhön ja työpaikkaan liittyviä tekijöitä voidaan aineiston osalta kuvata vain työssä jatkaneiden osalta. Edellisessä luvussa käsiteltyjen Itse arvioitujen eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaneiden tekijöiden perusteella työn henkisellä raskaudella kuitenkin on jonkin verran vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen. Toisaalta itsensä toteuttamiseen, työuran pituuteen sekä yleiseen elämäntilanteeseen liittyvät syyt ovat huomattavasti tärkeämpiä. Työssään jatkaneet ikääntyneet työntekijät pitävät työtään melko harvoin fyysisesti raskaana (kuvio 3) työn henkiseen raskauteen (kuvio 4) verrattuna. Vastaajista fyysisesti raskaana työtään pitää 22 prosenttia, kun työtään henkisesti raskaana pitää 39 prosenttia. Kunta-alalla (22%) ja yksityisellä sektorilla (21%) työn fyysisen raskauden kokemukset ovat jonkin verran yleisempiä kuin valtiolla (9%). Työn henkisen raskauden kokemukset puolestaan ovat hieman raskaampia kunta-alalla (46%) ja valtiolla (46%) kuin yksityisellä sektorilla (35%). Työn henkisen raskauden suhteellisen yleisistä kokemuksista huolimatta työssään jatkaneilla ikääntyneillä työntekijöillä on kuitenkin erittäin vähän uupumuksen ja väsymyksen kokemuksia työssään. Noin kahdella kolmasosalla on haluttomuuden ja väsymyksen tunteita töihin lähtiessä harvemmin kuin kuukausittain tai ei lainkaan. Stressikokemuksia, kuten hermostuneisuutta tai ahdistusta kokevat kohderyhmässä niin ikään vain harvat. Stressikokemuksia ei ole lainkaan tai vain vähän kahdella kolmasosalla vastaajista. Erittäin paljon stressikokemuksia on vain 2 prosentilla kohderyhmästä.

24 Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Kevyt Sopiva Raskas KUVIO 3. Työn fyysinen raskaus % Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Kevyt Sopiva Raskas KUVIO 4. Työn henkinen raskaus, %

25 25 Lähes kaikki ikääntyneet yksityisen ja julkisen sektorin työssään jatkaneet palkansaajat ovat vakinaisessa työsuhteessa (95%) sekä kokoaikaisessa työssä (91%). Noin kolmasosa (30%) heistä on esimiesasemassa työssään. Työssään jatkaneet keskittyvät julkisella ja yksityisellä sektorilla eri toimialoille (taulukko 15). Työssä jatkaneiden suurimmat toimialat yksityisellä sektorilla ovat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen. Kunta-alalla puolestaan painottuvat erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset palvelut. Suurin osa valtiolla jatkaneista työntekijöistä puolestaan työskentelee julkisessa hallinnossa, maanpuolustuksessa, pakollisessa sosiaalivakuutuksessa sekä koulutuksessa. Tämä huomioon ottaen on vain luonnollista, että yksityisellä sektorilla ollaan myös työssä hieman pienemmissä yksiköissä ja toimipaikoissa kuin kunnilla ja valtiolla. TAULUKKO 15. Työssä jatkaneet yksityisen sektorin palkansaajat sekä kunta-alan ja valtion työntekijät työpaikkaan liittyvien tekijöiden mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Kaikki Yksityinen Kunnat Valtio Yrityksen koko Alle ja yli Yhteensä Suurimmat toimialat Teollisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden korjaus Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuu- tus Rakentaminen Koulutus Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liike-elämän pal- velut Sähkö, kaasu ja vesihuolto Muut Yhteensä

26 26 Yksilön todellisten eläkeiän valinnanmahdollisuuksien kannalta on olennaista se, minkälaisia ovat ikääntyneiden jatkamiseen kohdistuneet asenteet työpaikoilla ja miten työnantaja suhtautuu henkilön omalla kohdalla työssä jatkamiseen. Näitä työpaikan ikäpolitiikkaan liittyviä asioita kysyttiin myös ikääntyneiltä yksityisen ja julkisen sektorin työssään jatkaneilta työntekijöiltä. Kuviossa 5 on esitelty työnantajan yleistä suhtautumista ihmisten työssä jatkamiseen vanhuuseläkeikään asti. Työssä jatkaneiden mielestä 23 prosenttia työnantajista tukee voimakkaasti, 47 prosenttia jossain määrin, 14 prosenttia ei erityisemmin ja 16 prosenttia ei lainkaan työssä jatkamista. Voimakkaan negatiivisia asenteita jatkamista kohtaan ei siis esiinny ainakaan työssään jatkaneiden ikääntyneiden työntekijöiden työpaikoilla. Erot työmarkkinasektoreiden välillä ovat pieniä. Yksityisellä sektorilla kuitenkin on jonkin verran enemmän työnantajia, jotka eivät ole lainkaan tukeneet jatkamista (18%) kuin kunta-alalla (9%) ja valtiolla (11%). Työntekijän omalla kohdalla työnantajan asenteet 63 ikävuoden jälkeistä työssä jatkamista kohtaan ovat samansuuntaisia kuin yleisesti koko työpaikan tasolla (kuvio 6). Noin kolmasosaa jatkajista on kannustettu työnantajan puolelta jatkamaan työssään. Enemmistö työnantajista suhtautui neutraalisti jatkamiseen, sillä 65 prosentilla ei ollut mitään työssä jatkamista vastaan. Täysin kielteisesti asiaan suhtautui vain 4 prosenttia työnantajista. Erot yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien suhtautumisessa ovat hyvin pieniä. Ainostaan kunta-alalla suhtauduttiin jatkamiseen hieman kielteisemmin (9%) kuin yksityisellä sektorilla (2%) ja valtiolla (5%). Työnantajan yleisessä suhtautumisessa työssä jatkamiseen ei löydy tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolen, iän, yrityskoon ja suurimpien toimialojen mukaan (taulukko 16.). Suurissa yli 300 henkilön työpaikoissa suhtaudutaan jatkamiseen kuitenkin hieman kielteisemmin kuin pienissä alle 10 henkilön yrityksissä. Toimialoista sähkö, kaasu ja vesihuollossa taas on asennoiduttu kielteisemmin jatkamiseen kuin esimerkiksi terveydenhuoltoja sosiaalipalveluissa, mutta vastaajien lukumäärät eivät riitä johtopäätösten tekoon ja nämä erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Kokonaisuudessaan työssä jatkaneiden enemmistön mielestä työnantaja on tukenut tai suhtautunut neutraalisti jatkamiseen työpaikalla sekä konkreettisesti omalla kohdalla.

27 27 KUVIO 5. Toimiiko nykyinen työnantaja yleisesti tavalla, joka tukee ihmisiä jatkamaan työssä vanhuuseläkeikään asti?, % Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Voimakkaasti Jossain määrin Ei erityisemmin Ei lainkaan KUVIO 6. Miten työnantaja on suhtautunut omalla kohdalla jatkamiseen 63 ikävuoden jälkeen?, % Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Kannustettu Ei mitään vastaan Kielteinen

28 28 TAULUKKO 16. Toimiiko nykyinen työnantaja yleisesti tavalla, joka tukee ainakin jossain määrin ihmisiä jatkamaan työssä vanhuuseläkeikään asti, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Kyllä Ei Yht. Lkm. Sukupuoli Mies Nainen Ikä Yrityksen koko Alle ja yli Suurimmat toimialat Teollisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus Rakentaminen Koulutus Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtai- set palvelut Sähkö, kaasu ja vesihuolto

29 Työssä jatkaneiden eläkeaikeet Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvilla syntyneillä oli kaikilla mahdollisuus halutessaan jäädä varsinaiselle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle eläkeuudistuksen tultua voimaan vuonna Noin kolmannes ikääntyneistä jatkoi työssään. Työssään jatkaneilta kysyttiin myös heidän eläkkeelle siirtymistä koskevista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Vastaajat pystyivät varsin hyvin arvioimaan oman eläkkeelle siirtymisensä ajankohdan tulevaisuudessa vuosien, mutta eivät tarkemmin kuukausien tasolla. Taulukossa 17 on esitetty syntyneiden eläkeaikeet iän ja työmarkkinasektorin mukaan. Iällä ja siihen yhteydessä olevilla mahdollisuuksilla siirtyä eläkkeelle on suuri merkitys eläkeaikeiden yleisyyteen. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse sitä varhaisempia ovat eläkeajatukset. Työssä pitkään jatkaneista 1940 syntyneistä jopa 22 prosenttia ilmoittaa jatkavansa työssä vielä ainakin 68-vuotiaaksi asti, kun vastaavasti 1941 syntyneistä 11 prosenttia ja 1942 syntyneistä 5 prosenttia on samaa mieltä. Toisaalta 1942 syntyneistä kuitenkin yli puolet (53%) aikoo jatkaa ainakin 65-vuotiaaksi. Kokonaisuudessaan noin viidennes (18%) kohderyhmään kuuluvista suunnittelee jatkavansa työssä yli 65-vuotiaaksi. Yksityisellä sektorilla eläkeajatukset keskittyvät 65 ikävuoteen (58%), kun julkisella sektorilla suunnitellaan useammin siirtymistä aikaisemmin eläkkeelle 64 vuoden iässä. Toisaalta samalla jatketaan hieman useammin yli 65 ikävuoden. Vanhimmat 1940 syntyneet ovat julkisella sektorilla ainoa ikäryhmä, joka suunnittelee jatkavansa pidempään työssä kuin yksityisellä. TAULUKKO syntyneiden yksityisen ja julkisen sektorin (kunnat + valtio) työssä jatkaneiden työntekijöiden eläkeaikeet iän mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0, v. 64-v. 65-v. 66-v v v. Eos Yht. Lkm. v. KAIKKI Ikä*** YKSITYINEN SEKTORI Ikä*** JULKINEN SEKTORI Ikä***

30 30 Sosiodemografisista ja muihin henkilöön liittyvistä tekijöistä iän ja työmarkkinasektorin lisäksi ainakin tulotasolla näyttäisi olevan jonkin verran vaikutusta työssä jatkaneiden eläkeaikeiden yleisyyteen yksityisellä sektorilla (taulukko 18). Alle 1500 /kk ansaitsevat näyttäisivät jatkavan työssä muita tuloryhmiä pidempään yli 65-vuotiaaksi. Pienituloisista 27 prosenttia aikoo jatkaa yli 65-vuotiaana. Heistä vain 34 prosenttia suunnittelee jäävänsä eläkkeelle 65 ikävuoden iässä, kun vastaavasti muissa suuremmissa tuloluokissa prosenttia suunnittelee toimivansa samalla tavalla. Puolison eläkkeellä olo aikaistaa myös jonkin verran suunnitelmia siirtyä eläkkeelle. Ne, joiden puolisot ovat vielä työelämässä mukana jatkavat, myös itse hieman pidempään työssä. Sukupuolella, koulutuksella, asuinalueella ja yksityisellä eläkevakuutuksella ei ole yksityisellä sektorilla tilastollisesti merkitsevää yhteyttä eläkeaikeisiin. Julkisella sektorilla (taulukko 19) ei iän lisäksi puolestaan löytynyt sosiodemografisista ja muihin henkilöön liittyvistä tekijöistä muita tilastollisesti merkitseviä eläkeajatuksiin vaikuttavia tekijöitä. Miehet näyttäisivät olevan kuitenkin jonkin verran varmempia omista suunnitelmistaan ja jatkavan julkisella sektorilla myös pidempään työssä yli 65 ikävuoden. Lisäksi erityisesti /kk ansaitsevien tuloluokkaan kuuluvat suunnittelevat jatkavansa pidempään työssä yli 65 ikävuoden (38%) kuin muut tätä pienemmissä tuloluokissa (14-15%) Yksityisellä sektorilla (taulukko 20) työelämäntekijöistä yrityksen koko vaikuttaa eläkeaikeiden yleisyyteen. Kaikkein pienimmissä alle 10 henkilön yrityksissä 26 prosenttia vastaajista suunnitteli jatkavansa työssä yli 65 ikävuoden, kun isommissa yrityksissä prosenttia ajatteli toimivansa samalla tavalla. Lisäksi työpaikoilla, joissa oli viimeisten kolmen vuoden aikana siirretty työntekijöitä nk. työttömyyseläkeputkeen, 26 prosenttia suunnitteli siirtyvänsä eläkkeelle ennen 65 ikävuotta, kun vastaavasti muissa työpaikoissa 13 prosenttia ajatteli samoin. Toisaalta selvä vähemmistö työntekijöistä työskenteli toimipaikoissa, joissa oli siirretty työntekijöitä eläkeputkeen. Julkisella sektorilla (taulukko 21) työelämäntekijöistä erityisesti työn henkinen raskaus vaikuttaa eläkeaikeiden yleisyyteen. Työnsä henkisesti kevyeksi tai vähintään sopivaksi kokeneista 30 prosenttia ja työnsä raskaaksi kokevista puolestaan vain 12 prosenttia aikoo jatkaa työssä yli 65 ikävuoden. Muita tilastollisesti merkitseviä tekijöitä ei julkista sektoria koskevissa tarkasteluissa löytynyt.

31 31 TAULUKKO syntyneiden yksityisen sektorin työssä jatkaneiden palkansaajien eläkeaikeet sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Yksityinen sektori Ennen 65v. +65v. Eos Yht Lkm 65-v. Sukupuoli Mies Nainen Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois- Suomi Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005*** Alle Yli Yksityinen Eläkevakuutus Kyllä Ei Puoliso eläkkeellä* Kyllä Ei

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Mervi Takala. Ennakkotietoja vuoden 2001 osa-aikaeläketutkimuksesta

Mervi Takala. Ennakkotietoja vuoden 2001 osa-aikaeläketutkimuksesta Mervi Takala Ennakkotietoja vuoden 2001 osa-aikaeläketutkimuksesta ALUKSI Tässä monisteessa esitellään osa-aikaeläkeläisille tehdyn kyselytutkimuksen alustavia tuloksia. Kysely tehtiin 2 000 osa-aikaeläkeläiselle,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia 21.11.2016 Suhtautuminen julkisten palvelujen tuotannon yksityistämiseen Suomen hallitus on toteuttamassa monia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF)

VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF) Aineistokuvaus VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF) Sisältökuvaus Vuonna 1950 suoritettiin Suomessa ensimmäinen yleinen välitön väestölaskenta. Tästä väestölaskennasta on

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015 Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 01 Keva ja Tela Lisätietoja: Keva, työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 00 0, pauli.forma(at)keva.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry, toimitusjohtaja

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva 07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Sanna Tenhunen ja Janne Salonen Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva Maatalousyrittäjien työeläketurva perustuu omaan lakiin (MYEL). Pääosin eläketurva

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 1/2005 Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 1/2005 Eläketurvakeskus 00065

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Kunta-alalla työskentelee Suomessa noin 434 000 työntekijää. Tämä tarkoittaa

Kunta-alalla työskentelee Suomessa noin 434 000 työntekijää. Tämä tarkoittaa Työhyvinvointi, työnantajamaine ja työssä jatkaminen kuntatyössä Artikkeli kertoo tuoreista tuloksista, jotka on saatu Kevan toteuttamasta Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimuksesta. Pauli Forma

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2006 Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Jari Kannisto Maija Hiltunen Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot