Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä?

Transkriptio

1 Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 2 Työurat pidemmiksi miten ja miksi? Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje Odotettavissa oleva väestörakenteen muutos Huoltosuhteen muutos Työllisyysaste ja julkinen talous Työllisyysaste ja työurat Miten työurat voivat pidentyä Laadullisten tekijöiden merkitys 1

2 3 Mikä on kestävyysvaje? Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri on julkisen talouden säästö/veronkorotus -tarve, jotta julkinen talous pysyisi pitkällä aikavälillä tasapainossa (=velka ei kasvaisi) Kestävyysvajetta lisää vuosina odotettavissa oleva väestön ikääntymisestä aiheutuva julkisten menojen kasvupaine Kestävyysvajetta halutaan paikata työuria pidentämällä, koska menojen leikkaaminen ja verojen korottaminen ei houkuttele ketään Mitkä tekijät vaikuttavat julkisen talouden kestävyyteen pitkällä aikavälillä? 4 Lähtötilanne ratkaisee laskelman lopputuloksen: lähtötilanteen rahoitusvaje heikentää myös pitkän ajan kestävyyttä, koska laskelma on ekstrapolaatio Arvio potentiaalisesta tuotannosta ja työllisyysasteesta Julkisen talouden kannalta tärkein muuttuja on tulevaisuuden työllisyysaste Demografiset muutokset Huoltosuhteen muutos muuttaa julkisten menojen BKT-osuutta Valtion velan korko ja sijoitusten tuotto Suomi: julkisen sektorin sijoitukset > velat 2

3 5 Väestörakenteen kehitys Työvoima ja eläkeikäiset henkeä työikäiset (16-64) työlliset työlliset (tavoite) eläkeikäiset (65-) Väestöllinen huoltosuhde ja taloudellinen huoltosuhde 6 Väestöllistä huoltosuhdetta tärkeämpi muuttuja on taloudellinen huoltosuhde, joka kuvaa eläkkeellä olevan väestön suhdetta työssäolevaan väestöön Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat: työssäolevien työurien pituus työhönosallistumisaste keskimääräisen vuosityöajan kehitys työttömyysaste pidemmällä tähtäimellä suurin epävarmuus liittyy nettomaahanmuuttoon ja maahanmuuttajien työllisyysasteeseen 3

4 Julkisen talouden tasapainon kannalta avainasemassa on työllisyysaste (tai työurien pituus) 7 Tuloverot, sosiaalivakuutusmaksut ja kulutusverot kerätään suurelta osin palkkasummasta Työllisyyden lasku lisää sosiaaliturvamenoja Työllisyyden lasku lisää eläkemenojen suhteellista rasitusta (efektiivinen huoltosuhde heikkenee) Työllisyysaste on julkisen talouden kannalta paljon tärkeämpi kuin tuottavuuskehitys 8 Julkisten menojen bkt-osuus laskee kun työllisyysaste nousee Julkisen sektorin koon riippuvuus työllisyysasteesta vuosina ja 2020-luvulla julkiset menot / bkt työllisyysaste 4

5 9 Työurat ja työllisyysaste Työurien pidentyminen johtaa korkeampaan työllisyysasteeseen Korkea työllisyysaste puolestaan tuottaa keskimäärin pitkät työurat Jos työllisyysaste on 80 %, ovat työvoimaan kuuluvat ihmiset töissä keskimäärin 40 vuotta Suomessa saavutettiin vuonna 2008 taso, jossa työllisyysaste oli noin 70 % ja työurien pituus 35 vuotta Tavoitteena tulisi olla työurien pidentäminen 40 vuoteen Miten työurat voivat pidentyä (eli miten työllisyysaste voi nousta)? 10 Työurat pidentyvät jos työllisyysaste nousee Kyseessä saman kolikon kaksi puolta Työllisyysasteet Euroopassa: 55 % - 80 % Työllisyysasteet Suomessa (alueet): 50 % - 80 % Työllisyysasteen vaihtelu Suomessa: 60 % - 75 % Työllisyyden kasvu edellyttää: Riittävää työvoiman tarjontaa Riittävää työvoiman kysyntää Kysynnän ja tarjonnan kohtaamista 5

6 Suomalaisten työllisyysaste on hieman eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella 11 Total employment rates in 2010 Hungary Italy Poland Spain Greece Belgium Ireland Estonia France Czech Finland UK Germany Austria Sweden Denmark Norway Netherlands Iceland Switzerland percent of working age population Naisten työllisyysaste Suomessa on muita Pohjoismaita pienempi 12 Employment rates of women Italy Greece Hungary Poland Spain Belgium Czech Ireland France Estonia UK Germany Austria Finland Sweden Netherlands Denmark Switzerland Norway Iceland percent of working age population 6

7 Ikääntyneiden työllisyydessä valtavat erot maiden välillä 13 Employment rates of old Poland Hungary Belgium Italy France Austria Greece Spain Czech Ireland Netherlands Finland Germany UK Denmark Estonia Switzerland Norway Sweden Iceland percent of population Miten työurat voivat pidentyä (eli miten työllisyysaste voi nousta)? 14 Mitkä tekijät vaikuttavat työvoiman tarjontaan? Väestökehitys Yksilöiden kannustimet Palkka, verot, sosiaaliturvaetuudet Koulutus ja osaaminen Liikkuvuus Työssäkäyntialueet, asuntopolitiikka Työvoiman kysyntä Yritystoiminnan edellytykset Suomen kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Työllistäminen hinta 7

8 Työvoiman tarjonta joustaa suhdannetilanteen mukaan 15 Työvoiman tarjonta Suomessa henkeä Työvoiman kysyntä vaihtelee voimakkaasti Työvoiman kysyntä (=työllisyys) Suomessa henkeä

9 Nuoret: työurat pidentyvät alkupäästä, jos 17 opiskeluajat lyhenevät opintoja tehostamalla tutkintoaikoja lyhentämällä; kaikkein nuorimpien ikäluokkien pääsy työmarkkinoille esim. osa-aikatyöhön helpottuu; Koululaiset & koulupudokkaat Työikäiset: työurat voivat pidentyä myös parhaassa työiässä, jos 18 keskimääräinen työttömyys alenee, jolloin työttömyysjaksot lyhenevät; Suomen ongelmana on ollut liian suuri työttömyys vuodesta 1991 lähtien Ero muihin Pohjoismaihin työkyvyttömyyseläkkeellä olo vähenee (=työkyky paranee); hoitovapaiden käyttö vähenee; Naisten työhönosallistuminen Suomessa monia muita maita vähäisempää kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevia ryhmiä (vajaakuntoiset, osa maahanmuuttajista) integroidaan työelämään 9

10 Ikääntyneet: työurien pidentäminen eläköitymistä myöhentämällä 19 Vanhuuseläkkeelle lähtöä myöhennetään: kannustetaan ja tuetaan yhä useampia jatkamaan työelämässä 68 (70?) ikävuoteen asti Ikärajojen vaikutus eläköitymiseen Vanhuuseläkkeelle jäämisen keski-ikä nousussa (=63,5 v.) Työkyvyttömyyseläkkeet alentavat eläköitymisiän keskiarvoa Elinaikakertoimen vaikutus Käyttöön vuonna 2010 Voi alentaa eläkkeitä jopa 20 prosenttia vuonna 2040 Alenema voidaan korvata pidentämällä työuria Käyttäytymisvaikutuksista ei vielä kokemuksia 20 Työhyvinvoinnin merkitys Koulutus Paremmin koulutetut jaksavat pidempään Koulutukseen panostavat työyhteisöt auttavat jaksamaan Työilmapiiri Huono työilmapiiri ajaa etsimään exit-reittejä Työkyvyttömyys ja työhyvinvointi Missä määrin huono ilmapiiri aiheuttaa pahoinvointia? Kuntoutus vs pysyvä työkyvyttömyys ratkaisuina sairauksiin Ikäjohtaminen Ikääntyneiden työllistäminen edellyttää heidän huomioimista johtamisessa ja työn organisaatiossa 10

11 21 Työhyvinvoinnin merkitys Muuttuvat normit Työelämän ja yhteiskunnan normit voivat muuttua inklusiiviseen suuntaan Esimerkkien voima Tarvitaan lisää positiivisia esimerkkejä pidempään työssä jaksamisesta Tutkimustiedon merkitys Työhyvinvointia edistävien toimien taloudellisista vaikutuksista tarvitaan lisää (kvantitatiivista) tietoa Voivatko työurat pidentyä jos yritykset eivät palkkaa työntekijöitä? 22 Työurakeskustelun perusristiriita: käytäntö vs ylätason toivomukset Suomalaisten työmarkkinoiden peruspiirre on ollut krooninen vajaatyöllisyys / työvoiman liikatarjonta Jos tarjontaa riittää, yritysten ei tarvitse työllistää heikompia työntekijöitä Jos ihmiset on korvattavissa, jaksamiseen ei kannata panostaa Yrityksille tulee aito kannustin huolehtia työurista ja jaksamisesta silloin, kun työvoimasta alkaa todella olla pulaa vrt. avainhenkilöiden kohtelu 11

12 23 Lopuksi Suomi on varautunut kohtuullisen hyvin väestön ikääntymiseen Eläkejärjestelmä ja julkinen talous selviävät haasteesta, mutta veroja on korotettava ja työuria pidennettävä Ikääntyminen tarjoaa mahdollisuuden päästä eroon vajaatyöllisyydestä Työurien pidentäminen edellyttää työelämän kehittämistä 12