Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI

Transkriptio

1 Numero 1/2012 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Työpaikan tähtiä Korvaavaan työhön vain vapaaehtoisesti Tulevaisuuden riskitekijät ja -ammatit Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa

2 Susanna Puumi, työsuojelupäällikkö Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kuva: stock.xchng Työpaikan tähtiä Vuoden alkajaisiksi moni on päättänyt aloittaa ihka uuden elämän; kenties selättää huonon tavan, aloittaa uuden harrastuksen, keskittyä perheeseen ja läheisiin tai vaikka itsensä hemmotteluun. Mitäpä jos tällä kertaa antaisit lupauksen toimia myös työssä toisia kannustaen, rohkaisten ja auttaen sekä huolehtien niin omasta kuin muidenkin työhyvinvoinnista? Tämä leikkimielinen horoskooppi kertoo, millainen parhaimmillasi olet työyhteisön jäsenenä. Vesimies Vesimiehet ovat kekseliäitä, hyväsydämisiä ja monipuolisesti lahjakkaita. Työyhteisössä vesimiehet ovat taitavia osaajia, joilta pyydetään mielellään apua. Vesimiehet ovat idealisteja ja heidän uskonsa ihmisen hyvyyteen heijastuu positiivisesti koko työyhteisön toimintaan. Vesimiehet ovat todellisia myönteisyyden muutosagentteja! Kalat Kalat ovat luovia, kaukonäköisiä, intuitiivisia ja empaattisia. Työyhteisössä Kalat vaistoavat herkästi mielentilojen muutoksia ja heillä on ainutlaatuinen kyky asettua toisen asemaan. Kalat ovat huumorintajuisia ja osaavat nauraa myös itselleen. Kalat ovat upeita tasapainottajia! Oinas Oinaat ovat aloitteellisia, uudistushaluisia ja rohkeita. Työyhteisössä Oinaat uskaltavat sanoa oman mielipiteensä, mutta tekevät sen taitavasti ketään loukkaamatta. Oinaat ovat sutjakoita puhujia, joten he usein saavat muut innostumaan mukaan. Oinaat nauttivat haasteista ja selviytyvät niistä leikiten. Oinaat ovat loistavia projektien vetäjiä! Härkä Härät ovat rauhallisia, vakuuttavia ja realistisia. Työyhteisössä Härät ovat niitä varmoja tukipilareita, joihin muut voivat tiukan paikan tullen turvata. Realisteina Härät palauttavat kaikkein korkealentoisimmat ideat takaisin maan päälle ja tekevät sen ystävällisesti ja huomaavaisesti. Härille on kunnia-asia pysytellä ajan tasalla. Härät ovat erinomaisia perehdyttäjiä ja mentoreita! 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2012

3 Kaksonen Kaksoset ovat sujuvasanaisia, vilkkaita ja nopeita liikkeissään. Työyhteisössä Kaksoset pitävät yllä kepeänmukavaa ilmapiiriä eloisuudellaan. Kaksoset innostuvat helposti uusista asioista ja saavat muutkin näkemään asioiden valoisat puolet. Kaksoset ovat virkistäviä ilopillereitä! Rapu Ravut ovat sovittelevia, levollisia ja tulevat hyvin toimeen kaikkien kanssa. Työyhteisössä Ravut luovat leppoisan ja avoimen ilmapiirin, jossa vaikeitakin asioita voidaan yhdessä pohtia kiihkotta. Ravut ovat velvollisuudentuntoisia ja taitavia työntekijöitä, joilta löytyy aina aikaa opastaa ja auttaa toisia. Ravut ovat mainioita kiirepuskureita! Leijona Leijonat ovat luovia, itsevarmoja ja ennakkoluulottomia. Työyhteisössä Leijonat säteilevät ja esittävät luovia ideoita asioiden ratkaisemiseksi. Leijonat ovat suurpiirteisiä, mutta uskollisia työntekijöitä, joiden ammattietiikkaan voi aina luottaa. Leijonat ovat rohkeita uudistajia! Neitsyt Neitsyet ovat empaattisia, loogisia ja käytännöllisiä. Työyhteisössä Neitsyet tarjoavat lohduttavan olkapään sitä tarvitsevalle. Neitsyet myös rakastavat kauneutta ja huolehtivat työympäristön viihtyisyydestä. Neitsyet ovat kädentaitojen mestareita! Vaaka Vaa at ovat laajakatseisia, vapaudenhaluisia ja tasapainoisia. Työyhteisössä Vaa at aina perustelevat päätöksensä ja ovat oikeudenmukaisia, jonka vuoksi heitä arvostetaan suuresti. Vaa at nauttivat vaihtelusta ja uusista haasteista. Vaa at ovat suvaitsevaisuuden malliesimerkkejä! Skorpioni Skorpionit ovat voimakkaasti tuntevia, itsenäisiä ja tarmokkaita. Työyhteisössä Skorpionit ilmaisevat kantansa rohkeasti, mutta muita kuunnellen. Skorpioneille vaikeudet ovat vain voitettavissa olevia haasteita. Skorpionit ovat neuvottelutaitajien eliittiä! Jousimies Jousimiehet ovat nopeaälyisiä, joustavia ja uutteria. Työyhteisössä Jousimiehet ihastuttavat seurallisuudellaan, mielikuvituksellaan ja elinvoimallaan. Jousimiehille kaiken uuden omaksuminen on mieluista ja helppoa. Jousimiehet ovat ideoinnin huippuja! Kauris Kauriit ovat voimakastahtoisia, kurinalaisia ja luotettavia. Työyhteisössä Kauriit toimivat johdonmukaisesti ja muita arvostaen. Kauriit ovat eritteleviä, analyyttisiä ja kriittisiä. Kauriit soveltuvat erityisen hyvin kehittämistehtäviin, jossa voi käyttää älyä, harkintaa ja itsenäistä työotetta. Kauriit ovat prosessityöskentelyn parhaimmistoa! Tähtimerkkien takana on ihan oikeita ihmisiä, jokainen yksilöllisellä tavallaan valloittava ja ihana persoona, työpaikan tähti. Kaikkia meitä tarvitaan! Opetellaan siis näkemään jokaisessa meissä se kaunis ja hyvä, niin toisissamme kuin itsessämmekin. Susanna Puumi Kuva: stock.xchng Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2012 3

4 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Vaihtoehto sairauspoissaoloille Korvaavaan työhon vain vapaaehtoisesti Turvallisuuspäällikkö Paavo Hirvikosken mukaan ohjeiden teko on yleinen korvaavan työn muoto ABB:llä. Kokeneiden ammattilaisten tieto siirtyy samalla eteenpäin. Kuva: Päivi Haavisto Suomen ABB:llä korvaavan työn pelisäännöt on neuvoteltu yhdessä. Korvaavaa työtä voidaan käyttää tilapäisenä järjestelynä silloin, kun työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työterveyslääkäri määrittelee terveyden kannalta, millaiseen työhön työntekijä pystyy toipumistaan tai muita työntekijöitä vaarantamatta. ABB on ollut edelläkävijöitä korvaavan työn käytössä, joka alkoi vuonna 1999 yhtiön kunnossapitoliiketoiminnassa. Malli omaksuttiin asiakkaalta kokonaiskunnossapitokohteen käynnistyksen yhteydessä. Käytännöstä laadittiin silloin tarkat ohjeet, jotka laajenivat myöhemmin koskemaan koko Suomen ABB:tä ja joita olivat tekemässä työsuojeluvaltuutettu, työnantajan edustaja ja työterveyslääkäri, kertoo ABB Oy:n turvallisuuspäällikkö Paavo Hirvikoski. Hän korostaa, että korvaavan työn järjestelyissä oleellista on vapaaehtoisuus ja se, että prosessissa on aina työterveyshuolto mukana. Ketään ei komenneta työhön sairauslomalta. Jos työntekijä ei ole kiinnostunut, asia raukeaa eikä siitä saa syyllistää. Kieltäytymisiä on sattunutkin, esimerkiksi silloin, jos vanhemmalle työntekijälle on ehdotettu hänelle tuntematonta tietokonetyötä. Alkuvuosina säätämistä Hirvikoski myöntää, että alkuvuosina säätämistä oli paljon. Isoakin esimiestä piti muistuttaa siitä, että määräily ei kuulu asiaan. Kaikkien osapuolten - työntekijän, esimiehen ja työterveyslääkärin -on pitänyt miettiä omaa asennoitumistaan. Korvaava työ on edelleen monella alalla tulenarka käsite, koska tarkat määrittelyt puuttuvat esimerkiksi työehtosopimuksista. Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen korvaavan työn ohjeistus otettiin vuonna Silloin tännekin tuli enemmän ryhtiä korvaavan työn käyttöön. Myös ilmapiiri on kääntynyt, kun olemme saaneet lisää onnistuneita tapausesimerkkejä, Hirvikoski kertoo. Korvaavaa työtä käytetään ABB:llä koko ajan, mutta tapauksia ei erikseen rekisteröidä. Toimihenkilöillä järjestely on ollut vanhastaan yleisempää kuin työntekijäpuolella. Palkka ei alene Aloite korvaavasta työstä voi tulla työntekijältä, esimieheltä tai työterveyshuollolta. Järjestelyt tehdään yhteistyössä, mutta päävastuu työn järjestämisestä on esimiehellä. Korvaavan työn tulee olla tarkoituksenmukaista tekemistä. Ajan voi hyödyntää myös koulutukseen. Kun korvaava työ toteutuu, esimies ilmoittaa sairauspoissaolon keskeytymisestä palkkatoimistoon ja tapaturmatapauksessa Vakuutuskassaan. Korvaavasta työstä maksetaan sairauspoissaoloa edeltävää kuukausipalkkaa tai, jos käytössä on 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2012

5 tuntipalkka, keskituntiansiota. Tapaturmavakuutus on voimassa, koska se on sidoksissa työsuhteeseen ja palkan maksamiseen. Kiinnostus heräsi Nykyisin ABB:n Moottorit ja Generaattorit -yksikön Helsingin tehtaan pääluottamusmiehenä toimivalla Jarmo Kiemalla on omakohtainen kokemus korvaavasta työstä vuodelta Hän työskenteli silloin Helsingin tehtaassa tahtikoneiden loppukokoonpanossa. Tehtaassa kehitetään ja valmistetaan muun muassa korkeajännitemoottoreita, tuuli- ja dieselgeneraattoreita sekä kestomagneettimoottoreita. Työ oli seisomatyötä ja polven kipeytyminen ajoi lääkäriin vuoden 2010 alussa. Polveen oli kertynyt nestettä, joten lääkäri määräsi sairauslomalle ja magneettikuvaukseen. Kuvista selvisi, että polven kierukasta oli pala pois. Eteen tuli odotus leikkausjonossa ja pitkä sairausloma. -Siinä vaiheessa esimies ja työterveyslääkäri tiedustelivat, kiinnostaisiko korvaava työ omassa yksikössä. Minulle esitettiin, että alkaisin päivittää ohjeita 1600 kw:n generaattorin työvaiheista ja asennuksesta. Kiinnostuin heti: Minulla oli osaamista, sillä olin työskennellyt loppukokoonpanossa 10 vuotta. Ohjeiden päivitystyössä oli mahdollista pääosin istua, joten polvi ei rasittuisi. Tietokoneen käyttökään ei ollut vierasta. Nimet paperiin Korvaavasta työstä täytettiin kaavake, johon esimies kuvaili tarjoamansa työn ja olosuhteet. Samaan paperiin työterveyslääkäri kirjasi arvion Kieman sopivuudesta työhön. Työ alkoi, ja kolme viikkoa kului asennusohjeita tehden tiimissä, jossa oli kaksi tai kolme muutakin henkilöä. Työterveyslääkäri oli järjestänyt Kiemalle luvan tuoda auton aivan portin viereen, joten kävelymatkat jäivät lyhyiksi. Jarmo Kiemalla (vas.) on oma korvaavan työn kokemus vuodelta Työnjohtaja Joni Salokanteleen ehdotus kiinnosti heti polvileikkaukseen jonottanutta miestä. Kuva: Päivi Haavisto Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2012 5

6 Sitten Kiema pääsi kiireellisyysluokka 2 -jonoon ja leikkaukseen. Kotona hän toipui pari viikkoa ja jatkoi sen jälkeen korvaavassa työssä. Päivityshanke oli iso ja työjakso venähti lopulta niin, että hän palasi takaisin omaan työhönsä vasta syksyllä. Mielestäni tässä hyödyimme kumpikin, minä ja työnantaja, Jarmo Kiema sanoo. Hän painottaa, että työtehtävien mielekkyys on tärkeä innostaja korvaavaan työhön. Korvaava työ ABB:llä Yhteisesti sovitut menettelytavat Työterveyshuolto mukana Vapaaehtoisuus Mielekkäät tehtävät Palkkaus ei laske Kartoitus etukäteen Kieman tuolloinen esimies Joni Salokannel toteaa, että esimiehen kannattaa kartoittaa jo etukäteen, mitä korvaavaa työtä löytyisi. Koonpanossa kevyempiä töitä voivat joissakin tapauksissa olla kytkentä ja nosturinajo. Asennusohjeiden päivitystä tarvitaan aina, ja inventointi on yksi mahdollisuus. Jos omalta osastolta ei löydy sopivaa korvaavaa työtä, esimiehet voivat yhdessä järjestää sitä naapuriosastolta. Tarvittaessa ajan voi käyttää koulutukseen, kuten tietokoneen käytön opetteluun. -Toki aina ei korvaava työtä pystytä järjestämään eivätkä kaikki halua sairauslomalta työhön, mikä sekin pitää ymmärtää. Haastavinta on saada ihminen huomaamaan, että työssä olo voi olla kotisohvaa parempi vaihtoehto jo ajankulumisenkin kannalta, Salokannel sanoo. Hän on myös havainnut, että omaan työhön saa uutta näkökulmaa, kun tekee välillä muuta. Lepoa parempi lääke Liikuntaelinvaivat ovat yleisiä, ja erityisesti niiden kohdalla on tieteellistä näyttöä siitä, että sopiva toiminta on usein lepoa parempi lääke, sanoo vanhempi asiantuntija ja työterveyshuollon erikoislääkäri Kari- Pekka Martimo Työterveyslaitoksesta. Hänen mielestään esimerkiksi käsi- tai jalkaleikkausta odotellessa on järkevää selvittää, voisiko työntekijä jo ennen leikkausta olla korvaavassa työssä. Näin hän voi myös palata siihen hieman aiemmin leikkauksen jälkeen. Pahimman vaiheen mentyä ohi myös mielenterveyspotilas kuntoutuu parhaiten, jos hän voi jatkaa mahdollisimman normaalia elämää ja työntekoa. Sairauspoissaolon pitkittyminen aiheuttaa väistämättä ongelmia. Työhön palaaja voi kokea pelkoa ja epävarmuutta selviytymisestään. Korvaava työ on yksi keino tukea kuntoutumista ja estää syrjäytymistä, Martimo sanoo. Korvaava työ Tilanne, jossa työntekijä ei pysty tekemään varsinaista työtään, mutta pystyy tekemään kevyempiä työtehtäviä ja osallistumaan koulutukseen. Tällöin työntekijän ei tarvitse olla sairauslomalla, vaan hän voi työskennellä rajoitteittensa puitteissa. Työterveyshuollon asiantuntemusta tarvitaan määrittelemään, millaiseen työhön työntekijä pystyy sairaudesta huolimatta ja terveydentilan vaarantumatta. Korvaavasta työstä pitää olla aina työntekijän, työterveyshuollon ja työnantajan yhteinen sopimus. Palaamme korvaavan työn käsitteeseen tulevissa uutislehdissä, sillä se on myös yksi tasoluokituskriteereihin vaikuttavista asioista. 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2012

7 Susanna Mattila, tutkimusinsinööri Työterveyslaitos Tulevaisuuden riskitekijät ja -ammatit Työelämän muuttuminen vaikuttaa työturvallisuuteen. Osa muutoksista parantaa turvallisuutta. Muutokset voivat myös synnyttää uudenlaisia riskitekijöitä. Työtapaturmariskiä lisäävät asiat Suomen työelämässä Henkilöstön lisääntyvä vaihtuvuus ja vierastyöntekijöiden määrän lisääntyminen lisäävät hyvin todennäköisesti työturvallisuusriskiä Suomen työelämässä tulevaisuudessa. Tämä selviää Työterveyslaitoksen toteuttaman Korkean riskin työpaikkojen tunnuspiirteiden määrittäminen -hankkeen tuloksista. Hankkeessa tulevaisuutta ennusti 19 suomalaista työtapaturmariskien asiantuntijaa, jotka edustivat suomalaisia työpaikkoja, työsuojeluja turvallisuusviranomaisia, vakuutusalaa ja tutkimuslaitoksia. Vierastyöntekijöiden osalta asiantuntijat pitävät ongelmana kulttuuri- ja kielieroja ja niistä seuraavia hankaluuksia perehdyttämisessä sekä puutteita työntekijöiden pätevyydessä. Henkilöstön vaihtuvuuden osalta ongelmana on työkulttuuriin sopeutuminen ja turvallisuuskulttuuri. Vaihtuvuus luo vaatimuksia koulutukselle ja perehdyttämisprosesseille. Muita todennäköisesti tapaturmariskiä lisääviä asioita ovat: vuokratyövoima, talouskriisit, organisaatiomuutokset, ulkoistaminen, perinteisen työsuojelun merkityksen väheksyminen ja uusi tekniikka. Työtapaturmariskiä lisäävät asiat toimialoittain Riskit ovat erilaisia eri toimialoilla. Alihankinta ja siihen liittyvät ongelmat korostuvat tapaturmariskiä lisäävinä tekijöinä useilla aloilla: teollisuudessa, rakentamisessa sekä energia- ja kaivosalalla. Etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa turvallisuuden kokonaishallinta on haastavaa ja kireät aikataulut heikentävät turvallisuutta. Kaivosalalla riskit ovat monimuotoisia ja alan nopea kasvu vain lisää työtapaturmariskiä. Kuljetusalalla kiristyvän kilpailun ennustetaan olevan suurin tapaturmariskiä lisäävä tekijä. Palvelualalla työtapaturmariskiä lisää eniten ulkoistaminen pienille yrityksille, joilla ei ole resursseja, tietoa, taitoa tai motivaatiota hoitaa turvallisuusasioita kuntoon. Julkisella sektorilla resurssipula ja niukkuus on ylivoimaisesti tärkein tapaturmariskin lisääjä. Maa- ja metsätaloudessa se on yksintyöskentely. Kuva: Iisakki Härmä Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2012 7

8 Työtehtävät ja ammatit, joissa riski kasvaa Teollisuuden ja palvelualan työtehtävistä kunnossapidossa tapaturmariskien arvellaan kasvavan eniten. Palvelualalla myös vartijoiden arvellaan olevan tulevaisuudessa yhä suuremmassa vaarassa. Riskit kasvavat myös vuokratyöntekijöillä sekä teollisuudessa että rakentamisessa. Kuljetusalan työtehtävistä etenkin rekkakuljetuksissa ennustetaan tapaturmariskin kasvavan. Julkisella sektorilla tapaturmariskin kasvu painottuu sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin ja ammateihin. Maa- ja metsätaloudessa lomittajien tapaturmariski kasvaa eniten. Vierastyöntekijöihin liittyvien tapaturmariskien hallitsemiseksi on varmistettava, että vierastyöntekijöillä on työtehtävien edellyttämä kielitaito ja turvallisuusosaaminen. Sekä työntekijöiden että johdon koulutuksesta on huolehdittava. Miten ennusteen toteutuminen voidaan estää? Tapaturmariskin muutosta ennustamalla voidaan turvallisuustyötä kohdistaa niihin tekijöihin ja työtehtäviin, joissa riskin kasvun oletetaan olevan suurinta. Henkilöstön vaihtuvuutta voidaan pyrkiä ehkäisemään ammattitaitoisella rekrytoinnilla ja pitkäjänteisellä ja toimivalla henkilöstöpolitiikalla. Myös työn arvostus on tärkeää. Henkilöstön vaihtuvuudesta seuraavaa tapaturmariskiä voidaan pienentää panostamalla koulutukseen, perehdytykseen ja työhön opastukseen, niin että varmistetaan työntekijöiden osaavan turvalliset työmenetelmät ja ymmärtävän työhön liittyvät riskit. Susanna Mattila. Kuva: Maija-Leena Merivirta Tutkimuksen raportti: Mattila, S., Lappalainen, J. & Aaltonen, M Korkean riskin työpaikkojen tunnuspiirteiden määrittäminen Delfoi-tutkimus. Tutkimusraportti. Työterveyslaitos. 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2012

9 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Kevään 2012 koulutukset Nolla tapaturmaa -foorumilaisille on tarjolla keväällä 2012 kolme koulutusta. Koulutukset löydät Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista. Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenet saavat näistä koulutuksista 10 %:n alennuksen, jonka saa merkitsemällä ilmoittautumislomakkeessa kentän, jossa kysytään Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenyyttä Vahingoista oppiminen - tapaturma- ja vaaratilannetutkinta, Helsinki Tunnetko turvallisuusviestinnän?, Tampere Osallistavat toimintatavat työturvallisuuden kehittämisessä, Helsinki Lisätietoa ja ilmoittautuminen Jäsenseminaari keväällä 2012 Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenseminaari pidetään Naantalin Kylpylässä. Varaa aika jo nyt kalenteriisi! Tänä vuonna seminaarin teemana on Sitoutuminen työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Seminaarin ohjelmassa on myös työturvallisuuden tasoluokituksen 2011 kunniakirjojen jako. Tarkempi seminaariohjelma ilmestyy myöhemmin. Työhyvinvointifoorumi jatkuu Työhyvinvointifoorumin tavoitteena on sovittaa yhteen työhyvinvointia edistävien organisaatioiden toimintamalleja ja levittää hyviä käytäntöjä. Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima foorumi perustuu valtakunnalliseen ja alueelliseen verkostomaiseen toimintaan, joka vakiinnutetaan tällä hallituskaudella. Toiminnan vakiinnuttamiseen ja uudelleenorganisointiin liittyvä valmistelu on parhaillaan käynnissä. Uudet jäsentyöpaikat Arctech Helsinki Shipyard Oy Tapiola-ryhmä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Medisize Oy, Kontiolahden tehdas Helsingin kaupunki, Suomenkielinen työväenopisto If Vahinkovakuutusyhtiö Oy TAO, Turun Ammattiopistosäätiö Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa foorumin koko jäsenlista löytyy osoitteesta Nimitysuutisia Nolla tapaturmaa -foorumin johtajana on aloittanut alkaen Mika Liuhamo ja projektikoordinaattorina Maija-Leena Merivirta. Jäsensihteerinä jatkaa edelleen Seija Rantala. Tapaturmapäivä Tapaturmapäivää vietetään tänä vuonna 13. huhtikuuta. Päivän teemana on ennakointi. Lisätietoa päivän tapahtumista ja materiaalia löydät osoitteesta Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2012 9

10 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internet-sivulta osoitteesta Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Susanna Mattila Työterveyslaitos susanna.mattila@ttl.fi Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi Vastaava päätoimittaja Mika Liuhamo Työterveyslaitos mika.liuhamo@ttl.fi Jakelu 1356 Kannen kuva Morguefile Julkaisupaikka Helsinki, 2012 ISSN