Laparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa
|
|
- Anni-Kristiina Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Endoskooppinen kirurgia Laparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa Juhani Sand, Markku Luostarinen ja Isto Nordback Diagnostinen laparoskopia sai alkunsa jo vuosisadan alussa. Aina kuluvalle vuosikymmenelle asti laparoskopia oli ensisijaisesti sisätautilääkäreiden ja gynekologien käytössä mm. epäselvän askiteksen tutkimusmenetelmänä. Kuluneen vuosikymmenen aikana laparoskopia on yleistynyt kirurgiassa erittäin nopeasti. Lähes kaikki vatsan alueen leikkaukset on tehty myös laparoskopian avulla, jopa pankreatikoduodenektomia ja vatsa-aortan aneurysman korjaus. Joissakin toimenpiteissä laparoskopia on jo vakiinnuttanut asemansa, mutta monin osin kehitys on vielä kesken. Tässä katsauksessa keskitymme muutamiin laparoskooppisen kirurgian pääalueisiin. Diagnostinen laparoskopia Laparoskopiaa on käytetty jo vuosikymmeniä diagnostiikan apuna askiteksen, maksasairauksien ja gynekologisten ongelmien tutkimisessa. Muiden tutkimismenetelmien kuten kaiku- ja magneettikuvauksen ja tietokonetomografian kehittyminen on kuitenkin vähentänyt diagnostisen laparoskopian tarvetta. Kuitenkin laparoskopiaa voidaan käyttää kroonisen vatsakivun yhtenä tutkimusmenetelmänä, etenkin jos kipujen ajatellaan liittyvän vatsan alueen kiinnikemuodostuksiin tai pieniin alkaviin tyriin, jotka eivät muilla menetelmillä tule helposti esille. Todetut kiinnikkeet ja tyrät voidaan samassa laparoskopiassa myös hoitaa. Samoin laparoskopiaa voidaan käyttää akuutin vatsan diagnostiikassa, ellei ole ilmeistä syytä tai mahdollisuutta mennä suoraan laparotomiaan. Esimerkiksi Orlandon ja Crowellin (1997) tutkimuksessa diagnostisella laparoskopialla voitiin turvallisesti varmistaa kolekystiitin, iskeemisen suolisairauden ja kirroosin diagnoosi sekä sulkea pois suolen puhkeama. Kolmas ja ehkä tärkein diagnostisen laparoskopian käyttöalue on vatsan alueen syöpien levinneisyyden arviointi ennen suunniteltua leikkausta. Tämä tulee kyseeseen tilanteissa, joissa ei ole tarvetta palliatiiviseen leikkaukseen ja noninvasiiviset levinneisyystutkimukset eivät ole osoittaneet taudin etäpesäkkeitä tai invaasiota ympäristöön. Laparoskopiassa voidaan nähdä luotettavasti alkava karsinoosi ja varmistaa se histologisesti ja usein saadaan myös histologinen varmistus maksan etäpesäkkeistä, ellei se ole onnistunut perkutaanisin biopsioin, ja näin vältetään tarpeeton laparotomia. Tällainen luokituslaparoskopia voidaan suorittaa turvallisesti myös polikliinisena toimenpiteenä ilman yleisanestesiaa (Sand ym. 1996, Saeian ja Reddy 1999). Sappileikkaus Oireisten sappirakkokivien tärkein hoitomuoto on edelleen sappirakon poisto. Tämä on tehty jo toistasataa vuotta laparotomian kautta eli avoleikkauksessa. Tiettävästi ensimmäisen laparoskooppisen sappirakonpoistoleikkauksen teki Duodecim 1999; 115:
2 saksalainen Mühe vuonna 1985 (Soper 1993). Ranskalaisten popularisoitua tämän leikkaustekniikan (DuBois ym. 1990) se levisi nopeasti kautta maailman. Alkuvaiheessa leviämistä hidasti jopa välineiden huono saatavuus. Laparoskooppisessa sappirakonpoistoleikkauksessa tehdään yleisimmin neljä pientä haavaa instrumenttien läpimenoportteja (troakaareja) varten. Haavojen sijainti riippuu leikkaajan mieltymysten lisäksi siitä, työskenteleekö leikkaaja potilaan jalkojen välissä (ranskalainen menetelmä) vai sivulla (amerikkalainen menetelmä). Uusi tekniikka otettiin käyttöön ilman kontrolloituja tutkimuksia; tuloksia verrattiin vain verrokkeihin. Ilmeisesti luultiin, että laparoskooppinen leikkaus on niin ylivoimainen tavanomaiseen leikkaukseen nähden, että olisi epäeettistä tehdä satunnaistettu tutkimus tai että sellaiseen olisi mahdotonta saada potilaita, kun uusi tekniikka on tullut yleisesti tunnetuksi. Laparoskooppisen sappirakonpoistoleikkauksen etuina avoleikkaukseen nähden pidettiin kivuttomampaa toipumista, lyhyempää sairaalahoitoaikaa sekä lyhyempää toipumisaikaa, erityisesti lyhyempää työkyvyttömyysaikaa. Lisäksi kosmeettisen tuloksen ajateltiin olevan parempi (neljä pientä arpea yhden ison sijasta) (DuBois ym. 1990). Pian laparoskooppiseen sappileikkaukseen huomattiin liittyvän komplikaatioita. Sappitievaurioiden määrä aluksi jopa kymmenkertaistui tavanomaisiin leikkauksiin verrattuna (Soper 1993), mutta tämä selittyi osin toimenpiteen opettelulla. Koulutukseen onkin sittemmin kiinnitetty laajaa huomiota, myös Suomessa niin yhdistysten kuin laitteiden markkinoijien taholta. Myöhemmin sappitievaurioiden määrä on selvästi vähentynyt ja on ollut laajoissa, jopa yli potilaan sarjoissa % (Huang ym. 1997, MacFadyen 1998). Laparoskopian aikana voi ilmaantua myös hankalasti hallittava verenvuoto erityisesti oikeasta maksavaltimosta. Suoraan maksanportista sappirakkoon laskevat pienet sappitiehyet saattavat joskus tihkuttaa sappea leikkauksen jälkeen vatsaonteloon ja aiheuttaa leikkauksen jälkeisen sappikertymän tai jopa tulehduksen. Kaikissa epäselvissä tai hankalasti hoidettavissa tilanteissa toimenpide on mahdollista muuttaa avoleikkaukseksi; varhaisissa sarjoissa näin on jouduttu tekemään %:ssa leikkauksista (Soper 1993), mutta myöhemmin on julkaistu laajojakin sarjoja, joissa avoleikkaukseen ei ole ollut tarvetta. Harvinainen leikkauskuolleisuus (0.04 %) (Huang ym. 1997) liittyy lähinnä sappitievaurioon (Soper 1993). Suomalaisessa potilaan aineistossa (Ovaska ym. 1996) 3.6 %:lle kehittyi leikkauksen jälkeinen komplikaatio ja se johti kuolemaan 0.08 %:lla. Sappitievaurio kehittyi 0.96 %:lle potilaista. Puolet niistä havaittiin leikkauksen yhteydessä ja korjattiin heti. Vakava leikkauksen aikainen verenvuoto kehittyi 0.9 %:lle. Leikkaus vaihdettiin avoleikkaukseksi laparoskopian aikana ilmenneiden vaikeuksien vuoksi 6.3 %:lla potilaista. Laproskooppisen sappileikkauksen ylivoimaisuutta on alettu epäillä 1990-luvulla ja menetelmä on verrattu satunnaistetuissa tutkimuksissa ns. minilaparotomiaan, jossa tehdään yksi pieni poikkiviilto oikean kylkikaaren yläosaan. Oma tutkimuksemme keskeytettiin alkuunsa, koska minilaparotomialeikkauksissa ilmeni odottamattomia vaikeuksia (Mäkinen ja Nordback 1995). Kahdessa ensimmäisessä loppuun saatetussa avoimessa satunnaistetussa vertailututkimuksessa (Barkun ym. 1992, McMahon ym. 1994) laparoskooppiseen leikkaukseen liittyvä 1 2 vuorokautta lyhyempi sairaalahoitoaika (laparoskooppisessa keskimäärin 3 vrk), 1 2 viikkoa lyhyempi toipumisaika (laparoskooppisessa keskimäärin 7 12 vrk) ja potilaan mielestä kauniimmat arvet, mutta tämä leikkaus oli kustannuksiltaan merkittävästi minilaparotomiaa kalliimpi. Ainoassa sokkovertailututkimuksessa (Majeed ym. 1996) 200 potilasta satunnaistettiin joko laparoskooppiseen tai minilaparotomialeikkaukseen. Kaikille yritettiin tehdä sappitiehytkuvaus toimenpiteen yhteydessä. Potilaiden leikkaussidokset olivat samanlaiset, jotta henkilökunta ei tiennyt hoitoon muuten osallistumatonta leikkaajaa lukuun ottamatta, kummalla tavalla potilas oli leikattu. Laproskopialeikkaus kesti keskimäärin 25 minuuttia kauemmin, mut J. Sand ym.
3 ta sairaalahoitoajassa (keskimäärin 3 vrk) ja toipumisajassa (keskimäärin neljä viikkoa) ei ollut eroja ryhmien välillä. Tutkimusta on aiheellisesti kritisoitu pitkistä hoitoajoista ja hitaasta toipumisesta; nykyisin laparoskopisia sappileikkauksia tehdään sairaalassamme rutiinitoimenpiteinä yhden vuorokauden hoitoajalla, ja myös päiväkirurgisista laparoskooppisista sappileikkauksista on julkaistu alustavia kokemuksia (Lillemoe ym. 1999). Ovaskan ym. (1996) suomalaisessa aineistossa vuosikymmenen alkupuolelta keskimääräinen sairaalahoitoaika oli kolme vuorokautta ja työkyvyttömyysaika 13 vrk. On siis verraten hyvin osoitettu, että laparoskooppista leikkausta voidaan perustellusti pitää sappirakon oireisen (sappikoliikit) mutta komplisoitumattoman kivitaudin ensisijaisena hoitomuotona. Kokeneissa käsissä sappirakon laparoskooppinen poisto saattaa olla paras hoito myös sappirakon äkillisessä tulehduksessa (Kiviluoto ym. 1998). Äkillisen tulehduksen vuoksi tehdyissä laparoskooppisissa sappirakon poistoissa toimenpiteen muuttaminen avoleikkaukseksi on todennäköisempää kuin sappirakon komplisoitumattomassa kivitaudissa. Laparoskooppisessa sappileikkauksessa on erityisongelmana sappitiehytkivien hoito. Vaihtoehtoina tulevat lähinnä kysymykseen pohjukaissuolen kautta endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian (ERCP) yhteydessä tehty poisto ennen tai jälkeen leikkauksen tai sen aikana sekä leikkauksessa laparoskooppisesti tai sappitiehyen avaaminen avoleikkaukseksi muutetussa toimenpiteessä (Soper 1993). Kokeneissa käsissä laparoskooppinen sappitiehytleikkaus on mahdollinen (Ferzli ym. 1996), mutta sen edut ja haitat ERCP:hen verrattuna sappitiehytkivien hoidossa ovat vielä tutkimatta. Laparoskooppista menetelmää voitaneen puoltaa vain tutkimussarjoissa. Targaronan ym. (1996) tutkimuksen mukaan avoleikkauksella saavutetaan vähintään ERCP:tä vastaava tulos sappitiehytkivien hoidossa, kun otetaan huomioon turvallisuus ja uusintatoimenpiteiden tarve. Jos kuitenkin halutaan pitäytyä laparoskooppisessa sappirakonpoistoleikkauksessa, on ERCP tiehytkivien hoidossa luonnollisin vaihtoehto (Soper 1993). Monet haluavat tehdä sen ennen sappileikkausta, sillä ERCP:llä tiehytkivien hoito ei aina onnistu, ja epäonnistuneessa tapauksessa voidaan valita alun perin suunniteltu avoleikkaus. Nivustyrä Aivan viime vuosiin asti tavallisin menetelmä nivustyrän korjauksessa on ollut jokin Bassinin leikkauksen muunnelma. Näissä leikkausmenetelmissä nivuskanavan usein venyttyneitä ja heikkoja kudoksia kiristettiin tavallisesti sulamattomilla ompeleilla nivussiteeseen. Toimenpide sinänsä oli melko lyhyt ja yksinkertainenkin, mutta potilaat tarvitsivat pitkän sairausloman ruumiilliseen työhön pääsi usein vasta noin kuukauden kuluttua. Lisäksi leikkausalue oli usein viikkoja hyvin arka eivätkä pitkäaikaistulokset olleet hyviä; tyrä uusiutui jopa 30 %:lla (Abrahamson 1998). Kiristyksetön tyräplastia on saavuttanut laajan suosion 1990-luvun aikana. Tälläinen plastia voidaan tehdä avoimesti tai laparoskopian avulla. Siinä pyritään tyräpussin tyhjentämisen ja sulkemisen jälkeen tukemaan nivusalueen heikot kudokset laajasti verkolla ja siten estämään tyrän uusiutumista. Koska tällaisessa plastiassa kudoksia ei kurota yhteen, leikkauksen jälkeiset kivut jäävät lyhytaikaisemmiksi ja myös sairausloman tarve selvästi lyhyemmäksi kuin käytettäessä totunnaista Bassinin tyyppistä tyrän korjausta. Jos kiristyksetön verkkoplastia tehdään avoimella tekniikalla, käytetään usein jotain Lichtensteinin leikkauksen muunnelmaa (Shulman ym. 1992). Siinä paljastetaan tyräpussi tavanomaisesta nivusviillosta ja sen käsittelyn jälkeen tuetaan nivusalue yleensä resorboitumattomalla laajalla verkolla, joka kattaa sekä suorat että epäsuorat tyräalueet. Toimenpide soveltuu hyvin tehtäväksi paikallispuudutuksessa. Vastaavan tapainen verkkoplastia voidaan tehdä myös laparoskopian avulla joko transabdominaalista tai ekstraperitoneaalista reittiä käyttäen. Laparoskooppisessa menetelmässä verkko asetetaan yleensä preperitoneaalialueelle (Kavic 1993). Laparoskooppinen tyrän korjaus edellyttää yleisanestesiaa. Laparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa 1345
4 Todellisia pitkäaikaistuloksia näistä kiristyksettömistä tyräplastioista ei vielä ole käytettävissä. Lyhytaikaisissa seurannoissa on päästy sekä avoimella että laparoskooppisella menetelmällä parhaissa sarjoissa alle 1 %:n uusiutumislukuihin (Shulman ym. 1992, Tetik ym. 1994). Useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että laparoskooppinen menetelmä vaatii pidemmän harjoittelun ennen kuin hyviin tuloksiin päästään, ja että se on kalliimpi toimenpide kuin avoin leikkaus. Aitolan ym. (1998) suomalaisessa prospektiivisessa satunnaistetussa tutkimuksessa laparoskooppiseen menetelmään näytti liittyvän enemmän komplikaatioita ja tyrän uusiutumisia kuin avoimeen leikkaukseen. Molempien ryhmien potilaat palasivat työhön keskimäärin viikon kuluttua. Toisessa kotimaisessa tutkimuksessa sairausloma oli lyhyempi laparoskooppisen tyräleikkauksen jälkeen ja kivut olivat lievemmät. Avoimen leikkauksen ryhmässä esiintyi lisäksi paljon komplikaatioita (Heikkinen ym. 1997). Laajojen ulkomaisten tutkimusten mukaan näyttäisi laparoskooppiseen tyräkirurgiaan liittyvän hieman vähemmän leikkauksenjälkeistä kipua ja mahdollisesti vähän lyhyempi sairausloma, joskin myös päinvastaisia tuloksia on saatu runsaasti (Crawford ja Phillips 1998). Käytettävissä olevan tiedon perusteella ja nykyiset resurssit huomioiden näyttäisi toispuoliseen primaariseen nivustyrään soveltuvan hyvin paikallispuudutuksessa tehtävä avoin kiristyksetön plastia ja laparoskooppiset menetelmät voitaisiin säästää uusiutuneisiin ja mahdollisesti molemminpuolisiin nivustyriin. Antirefluksikirurgia Avoimella tekniikalla tehtyä Nissenin fundoplikaatiota on käytetty menestyksekkäästi kroonisen refluksitaudin hoidossa jo vuodesta 1956 (Nissen 1956). Se parantaa tehokkaasti ja pysyvästi ruokatorven tulehduksen sekä poistaa refluksitaudin oireet (Luostarinen 1996). Leikkaukseen on liittynyt jonkin verran jälkioireita, kuten ilmavaivojen lisääntymistä sekä oksennusja röyhtäilykyvyn muutoksia (Negre 1983). Heti leikkauksen jälkeen useimmilla potilailla esiintyy jonkin verran ohimeneviä nielemisvaivoja (Luostarinen ym. 1996). Jälkioireet ovat kuitenkin olleet vähäisiä verrattuna vaikean refluksioireilun loppumisesta koituneeseen hyötyyn: vuoden seuranta-ajan jälkeen yhdeksän potilasta kymmenestä haluaisi uudelleen leikkaukseen, jos leikkausta edeltänyt tila toistuisi. Vuodesta 1991 alkaen antirefluksileikkaus on ollut teknisesti mahdollista tehdä myös laparoskopian avulla (Geagea 1991). Refluksioireet ja ruokatorventulehdus paranevat yhtä tehokkaasti kuin avoimen leikkauksen jälkeen (Laine ym. 1997). Pitkäaikaistuloksista ei kuitenkaan vielä ole tietoa. Laparoskooppiseen tekniikkaan on liittynyt aikaisempaa useammin ja selvemmin toimenpiteen jälkeisiä nielemisvaivoja (Luostarinen ym. 1998). Ne ovat kuitenkin olleet yleensä ohimeneviä kuten avoimellakin tekniikalla tehdyn leikkauksen jälkeen. Laparoskooppisessa antirefluksikirurgiassa on ollut havaittavissa selvä oppimiskäyrä (Watson ym. 1996). Aluksi näihin leikkauksiin liittyi enemmän hengenvaarallisia ja vaikeita komplikaatioita kuin avoimella tekniikalla tehtyihin (Salo ym. 1997). Tällöinkin komplikaatioiden kokonaismäärä oli laparoskooppista tekniikkaa käytettäessä vain puolet avoimen tekniikan yhteydessä esiintyneistä (Viljakka ym. 1997). Yksiköiden ja erityisesti kirurgien kokemuksen karttuessa vakavienkin komplikaatioiden määrä on vähentynyt (Watson ym. 1996). Viimeisten neljän vuoden aikana ei TAYS:ssa ole esiintynyt hankalia komplikaatioita, eikä tällaisia potilaita ole saapunut muualta»miljoonapiirin» alueelta jatkohoitoon (julkaisematon tieto). Kustannusvertailuissa laparoskooppinen tekniikka on ollut sairaaloiden näkökulmasta samanveroinen tai jonkin verran kalliimpi kuin avoin leikkaus (pitempi leikkaussaliaika, kalliimpi välineistö, lyhyempi sairaalassaoloaika) mutta yhteiskunnan kannalta selvästi edullisempi merkittävästi lyhyemmän sairauslomanvuoksi (Heikkinen ym. 1998). Umpilisäkkeen poisto Umpilisäkkeen poisto on edelleen tyypillistä kirurgiksi erikoistuvien lääkäreiden päivystys J. Sand ym.
5 aikaan sijoittuvaa työtä. Turvalliseksi ja pieneksi koettu toimenpide on totunnaisesti tehty melko löyhin aihein pienestä vaihtoviillosta. Kuitenkin avoimeen umpilisäkkeen poistoon liittyy %:lla potilaista leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita (Pieper ym. 1982, Blind ja Dahlgren 1986). Näin ollen tarpeettomia umpilisäkkeen poistoja tulisi vähentää. Borgsteinin ym. (1997) prospektiivisessa tutkimuksessa viattomien umpilisäkkeiden osuus oli miehillä 8 % ja yli 50-vuotiailla naisilla 4 % ja peräti 38 % alle 50-vuotiailla naisilla. Kun alle 50-vuotiaiden naisten tutkimuksiin lisättiin diagnostinen laparoskopia, oli viattomien umpilisäkkeiden osuus enää 5 %. Ruotsissa tehdyssä tuoreessa prospektiivisessa ja satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin laparoskooppista toimenpidettä avoimeen yli 500 potilaalla. Sairaalassaoloaika, komplikaatiot ja työhön paluu olivat molemmissa ryhmissä samanlaiset. Sen sijaan leikkausaika oli laparoskopiaryhmässä pidempi (60 vs 35 min, p < 0.01) ja leikkauksesta toipumiseen kulunut aika lyhyempi (13 vs 21 vrk, p < 0.001) (Hellberg ym. 1999). Näyttäisi siltä, että fertiiliikäiset naiset hyötyisivät laparoskooppisesta menetelmästä umpilisäkkeen tulehdusta epäiltäessä. Muita käyttöaiheita Kuten alussa todettiin, laparoskopiateitse on teknisesti mahdollista tehdä miltei kaikkia vatsan alueen leikkauksia. Suoliston alueella laparoskopiaa on jossain määrin käytetty palliatiivisten ohitusten tekoon, suoliresektioissa sekä peräsuolen laskeumien korjauksessa. Suoliston alueen syöpäkirurgiassa laparoskopiaan suhtaudutaan toistaiseksi varauksellisesti. Osittain epäselvää on, voidaanko resektio ja siihen mahdollisesti liittyvä imusolmukeiden preparointi tehdä yhtä hyvin kuin avoimessa leikkauksessa ja onko laparoskopiassa käytettävillä kaasuilla vaikutusta syöpäsolujen leviämiseen. Muun muassa näihin kysymyksiin odotellaan vastauksia käynnissä olevista prospektiivisista tutkimuksista (Bessler 1998). Laparoskooppinen menetelmä näyttäisi soveltuvan hyvin vaikean lihavuuden vuoksi tehtäviin vatsapantaleikkauksiin, koska näin voidaan välttyä monilta vatsanpeitteisiin liittyviltä leikkauskomplikaatioilta (Chelala ym. 1997, O Brien ym. 1999). Laparoskooppisesta lisämunuaiskirurgiasta on saatu kokemuksia vuodesta 1992 lähtien, ja tähän mennessä siitä on julkaistu noin 200 raporttia. Kertyneen tiedon perusteella näyttäisi siltä, että laparoskooppinen menetelmä soveltuu useimpien hyvänlaatuisten endokriinisesti aktiivisten tai inaktiivisten lisämunuaiskasvainten hoitoon ja vähentää leikkauksiin liittyvää sairastuvuutta (Möbius ym. 1999, Schell ym. 1999). Laparoskooppisen tekniikan käyttöönotossa tärkeitä seikkoja ovat riittävä leikkausmäärä, avointen leikkausmenetelmien tuntemus sekä riittävä kokemus endokriinisten kasvainten erityispiirteistä (Sand ym. 1997). Kirjallisuutta Abrahamson J. Etiology and pathophysiology of primary and recurrent groin hernia formation. Surg Clin North Am 1998; 78: Aitola P, Airo I, Matikainen M. Laparoscopic versus open preperitoneal inguinal hernia repair: A prospective randomised trial. Ann Chir Gynaecol 1998; 87: Barkun J S, Barkun A N, Sampalis J S, ym. Randomised controlled trial of laparoscopic versus mini cholecystectomy. The McGill Gallstone Treatment Group. Lancet 1992; 340(8828): Bessler M. Tumor implantation at laparoscopy: is it a real problem? Surg Endosc 1998; 12: Blind P J, Dahlgren S T. The continuing challenge of the negative appendix. Acta Chir Scand 1986; 152: Borgstein P J, Gordijn R V, Eijsbouts Q A, ym. Acute appendicitis a clear-cute case in men, a guessing game in young women: a prospective study on the role of laparoscopy. Surg Endosc 1997; 11: Chelala E, Cadiere G B, Favretti F, ym. Conversions and complications in 185 laparoscopic adjustable silicone gastrisc banding cases. Surg Endosc 1997; 11: Crawford D L, Phillips E H. Laparoscopic repair and groin hernia surgery. Surg Clin North Am 1998; 78: DuBois F, Icard P, Berthelot G, Levard H. Coelioscopic cholecystectomy. Preliminary report of 36 cases. Ann Surg 1990; 211: Ferzli G S, Hurwitz J B, Massaad A A, Piperno B. Laparoscopic common bile duct exploration: a review. J Laparoendosc Surg 1966; 6: Geagea T. Laparoscopic Nissen fundoplication: preliminary report on ten cases. Surg Endosc 1991; 5: Heikkinen T, Haukipuro K, Leppälä J, ym. Total costs of laparoscopic and Lichtenstein inguinal hernia repairs: a randomized prospective study. Surg Laparosc Endosc 1997; 7: 1 5. Heikkinen T J, Haukipuro K, Koivukangas P, ym. Comparison of costs between laparoscopic and open Nissen fundoplication. A prospective randomized study with a three-month follow-up. Surg Endosc 1998; 12: Hellberg A, Rudberg A, Kullman E, ym. Prospective randomized multicentre study of laparoscopic versus open appendicectomy. Br J Surg 1999; 86: Laparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa 1347
6 Huang X, Feng Y, Hiang Z. Complications of laparoscopic cholecystectomy in china: an analysis of 39,238 cases. Chin Med J (Engl) 1997; 110: Kavic M S. Laparoscopic hernia repair. Surg Endosc 1993; 7: Kiviluoto T, Siren J, Luukkonen P, Kivilaakso E. Randomized trial of laparoscopic versus open cholecystectomy for acute and gangrenous cholecystitis. Lancet 1998; 351(9099): Laine S, Rantala A, Gullichsen R, Ovaska J. Laparoscopic vs conventional Nissen fundoplication. A prospective randomized study. Surg Endosc 1997; 11: Lillemoe K D, Lin J W, Talamini M A, Yeo C J, Snyder D S, Parker S D. Laparoscopic cholecystectomy as a»true» outpatient procedure: initial experiences in 130 consecutive patients. J Gastrointest Surg 1999; 3: Luostarinen M. Nissen fundoplication for gastroesophageal reflux disease: long-term results and functional effects. Acta Universitatis Tamperensis (ser A), 1996; 481: Luostarinen M, Koskinen M, Isolauri J. Effect of fundal mobilisation in Nissen-Rossetti fundoplication on oesophageal transit and dysphagia. a prospective, randomized trial. Eur J Surg 1996; 162: Luostarinen M, Koskinen M, Matikainen M, Isolauri J. Dysphagia and esophageal clearance after laparoscopic and open Nissen fundoplication. Scand J Gastroenterol 1998; 33 Suppl 227: F25. MacFadyen Jr B V, Vecchio R, Ricardo A E, Mathis C R. Bile duct injury after laparoscopic cholecystectomy. The United States experience. Surg Endosc 1998; 12: McMahon A J, Russell I T, Baxter J N, ym. Laparoscopic versus minilaparotomy cholecystectomy: a randomized trial. Lancet 1994; 343(8890): Majeed A W, Troy G, Nicholl J P, ym. Randomised prospective singleblind comparison of laparoscopic versus small incision cholecystectomy. Lancet 1996; 347(9007): Mäkinen A-M, Nordback I. Cholecystectomy: comparison of minilaparotomy and laparoscopy. Int Surg 1995; 80: Möbius E, Nies C, Rothmund M. Surgical treatment of pheochromocytomas. Laparoscopic or conventional? Surg Endosc 1999; 13: Negre J B. Post-fundoplication symptoms. Do they restrict the success of Nissen fundoplication? Ann Surg 1983; 198: Nissen R. Eine einfache Operation zur Beeinflussung de Refluxösophagitis. Schweiz Med Wochenschr 1956; 86: O Brien P E, Brown W A, Smith A, McMurrick P J, Stephens M. Prospective study of a laparoscopically placed, adjustable gastric band in the treatment of morbid obesity. Br J Surg 1999; 85: Orlando R, Crowell K L. Laparoscopy in the critically ill. Surg Endosc 1997; 11: Ovaska J, Airo I, Haglund C, kivilaakso E, ym. Laparoscopic cholecystectomy: the Finnish esperience. Ann Chir Gynaecol 1996; 85: Pieper R, Kager L, Näsman P. Acute appendicitis: a clinical study of 1018 cases of emergency appendectomy. Acta Chirurgica Scandinavica 1982; 148: Saeian K, Reddy K R. Diagnostic laparoscopy: an update. Endoscopy 1999; 41: Salo J, Rantanen T, Sipponen J. Lifethreatening and fatal complications in fundoplication: analysis of 5155 primary operations. Gastroenterology 1997; 115: A1422. Sand J, Marnela K, Airo I, ym. Staging of abdominal cancer by local anesthesia outpatient laparoscopy. Hepatogastroenterology 1996; 43: Sand J, Saaristo J, Nordback I, Auvinen O. Posterior approach for adrenal surgery: experiences on 59 patients. Ann Chir Gynaecol 1997; 86: Schell S R, Talamini M A, Udelsman R. Laparoscopic adrenalectomy for nonmalignant disease: improved safety, morbidity, and costeffectiviness. Surg Endosc 1999; 13: Shulman A G, Amid P K, Lichtenstein I L. The safety of mesh repair for primary inguinal hernias: results of 3019 operations from five diverse surgical sources. Am Surg 1992; 58: Soper N J. Laparoscopic treatment of gallstones. Kirjassa: Andersen D K, toim. Advances in minimally invasive surgery. Master Series in Surgery, vol 1. New York: World Medical Press, 1993; Targarona E M, Perez-Ayuso R P, Bordas J M, ym. Randomised trial of endoscopic sphincterotomy with gallbladder left in situ versus open surgery for common bile duct calculi in high-risk patients. Lancet 1996; 347(9006): Tetik C, Arregui M E, Dulucq J l, ym. Complications and recurrences associated with laparoscopic repair of groin hernias: a multiinstitutional retrospective analysis. Surg Endosc 1994; 8: Viljakka M, Luostarinen M, Isolauri J. Complications of open and laparoscopic antireflux surgery; a 32 year audit at a teaching hospital. J Am Coll Surg 1997; 185: Watson D I, Baigrie R J, Jamieson G G. A learning curve for laparoscopic fundoplication. Definable, avoidable, or a waste of time? Ann Surg 1996; 224: JUHANI SAND, dosentti, osastonlääkäri juhsand@sgic.fi MARKKU LUOSTARINEN, dosentti, erikoislääkäri ISTO NORDBACK, dosentti, vastaava ylilääkäri TAYS:n kirurgian klinikka Teiskontie Tampere 1348
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotSappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa
Alkuperäistutkimus Hannu Paajanen, Anu Turunen, Satu Suuronen ja Seppo Ojala Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1995 2004 tehtiin 1 133 laparoskooppista
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotPalleatyräleikkauksen komplikaatiot
KATSAUS Tuomo Rantanen Onnistuessaan palleatyräleikkaus eli fundoplikaatio parantaa oireisen refluksipotilaan elämänlaatua merkittävästi. Fundoplikaation jälkeiset komplikaatiot ovat varsin harvinaisia,
LisätiedotKirurgin näkökulma: Päiväkirurgiset laparoskooppiset leikkaukset
Kirurgin näkökulma: Päiväkirurgiset laparoskooppiset leikkaukset Pipsa Peromaa-Haavisto 26.9.2014 Tampere Suomen Päiväkirurgisen Yhdistyksen koulutuspäivä Pienet laparoskooppiset toimenpiteet Esittely
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotSaako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti?
Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous Kuopio 19. 20.9.2013 Saako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti? el Saija Vuolio, Lapin Keskussairaala Historiaa Saksalainen Georg Kelling teki ensimmäisen
LisätiedotTähystyskirurgia ja sen mahdollisuudet
ja sen mahdollisuudet gastrokirurgi Tähystysleikkaus tarkoittaa toimenpiteen suorittamista videokameraa apuna käyttk yttäen, tarkoitukseen suunniteltujen instrumenttien avulla Historia Ensimmäiset iset
LisätiedotFINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS
FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotSappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa
Katsaus Panu Mentula, Esko Kemppainen ja Pauli Puolakkainen Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja
LisätiedotAkuutit vatsakivut ovat tavallinen päivystysvastaanotolle
Katsaus Laparoskopia: oivallinen apuväline monissa akuutin vatsan ongelmissa Jari Ovaska ja Pontus Molander Akuuttien vatsakipujen syyt ovat moninaisia, ja leikkauspäätös joudutaan tekemään usein ilman
LisätiedotLaparoskooppinen kohdunpoisto
Gynekologinen peruskirurgia tänään Laparoskooppinen kohdunpoisto GKS 19.9.2014 Marjaleena Setälä PHKS marjaleena.setala@phsotey.fi Sidonnaisuudet Ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Laparoskooppisen
LisätiedotRuokatorven refluksitauti (gastro-esophageal
KATSAUS Refluksiesofagiitin uudistuva hoito Jari Ovaska Refluksitaudin hoito voidaan aina aloittaa konservatiivisesti, mutta sairauden kroonisen luonteen vuoksi joudutaan usein turvautumaan joko pitkäaikaiseen
LisätiedotKoska refluksitaudin todellisia syitä ei täysin
Refluksitauti Tuula Kiviluoto Refluksitaudin primaarihoito ovat elämäntapaohjeet ja lääkitys. Vain osa potilaista tarvitsee leikkausta. Hyvä leikkaustulos edellyttää potilaiden huolellista valintaa ja
LisätiedotFINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS
FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,
LisätiedotRefluksileikkaus sittenkin lääkitystä kustannustehokkaampi?
Tuomo Rantanen KATSAUS Refluksileikkaus sittenkin lääkitystä kustannustehokkaampi? Vaikka fundoplikaation on todettu olevan tehokas refluksitaudin hoidossa, sen pitkäaikaistuloksia on alettu epäillä leikkauksen
LisätiedotNaisen Sterilisaatio
Naisen Sterilisaatio El Outi Nevalainen alueellinen koulutus 27.10.2017 Sterilisaatio Sterilointi eli sterilisaatio on kirurginen toimenpide, jonka ensisijainen ja ihmisillä pääasiallinen tarkoitus on
LisätiedotRefluksitaudin leikkaushoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina Hannu Paajanen ja Anu Valkonen
Alkuperäistutkimus Refluksitaudin leikkaushoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1997 2001 Hannu Paajanen ja Anu Valkonen Mikkelin keskussairaalassa suoritettiin viiden viime vuoden aikana yhteensä 192
LisätiedotKOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio
KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin
LisätiedotEsimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli
Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotAppendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus
Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotGynekologinen robottikirurgia Eija Tomás, TAYS
Gynekologinen robottikirurgia 15.1.2010 Eija Tomás, TAYS Gynekologisen kirurgian historia 1900-luvun alkupuoli ja puoliväli avokirurgiaa 1980-luku laparoskopia 1990-luku laparoskooppinen syöpäkirurgia
Lisätiedot23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg
Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,
LisätiedotPÄIVÄKIRURGIAA VOIDAAN LISÄTÄ
OPERATIIVISET PÄIVÄT 2010, SAY PÄIVÄKIRURGISEN ANESTESIAN ALAJAOS PÄIVÄKIRURGIA ELEKTIIVISEN LEIKKAUSHOIDON STANDARDI PÄIVÄKIRURGIAA VOIDAAN LISÄTÄ KRISTIINA MATTILA LT, VS.OYL HYKS JORVIN SAIRAALA PÄIVÄKIRURGIAN
LisätiedotLymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen
Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca
LisätiedotKroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
LisätiedotLisämunuaisten kirurginen hoito Dos. Juhani Sand Kirurgian, Gastroenterologian ja Syövänhoidon toimialue TAYS Lisämunuaiskirurgia Tiivistä yhteistyötä endokrinilogin kanssa Endokriinista kirurgiaa Tiivisyhteistyö
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotSimulaattorit kirurgikoulutuksessa
Katsaus Tom Scheinin Simulaattorit kirurgikoulutuksessa Tehokkaaseen erikoistumiskoulutukseen käytetään eri syistä entistä vähemmän aikaa. Samalla sairaaloiden johtoon kohdistuu paineita taloudellisuuden
LisätiedotULTRAÄÄNIDISSEKTIOTEKNIIKAN SOVELTUVUUS ELEKTIIVISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOON
ULTRAÄÄNIDISSEKTIOTEKNIIKAN SOVELTUVUUS ELEKTIIVISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOON Mari Kinnunen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma ItäSuomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgia
LisätiedotNivustyräleikkauksiin liittyvät komplikaatiot Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina
ALKUPERÄISTUTKIMUS Jaana Vironen, Tom Scheinin ja Hannu Paajanen Nivustyräleikkauksiin liittyvät komplikaatiot Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina 2003 2007 TAUSTA. Tarkoituksena oli selvittää vahinkoilmoitusten
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotSAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ
SAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ Santtu Hytönen Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgia Toukokuu 2015 1
LisätiedotLapsi päiväkirurgisena po0laana kirurgin näkökulmasta
Lapsi päiväkirurgisena po0laana kirurgin näkökulmasta Satu- Liisa Pauniaho Lastenkirurgian osastonylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Suomen Päiväkirurginen Yhdistys ry,koulutuspäivä 16.5.2012, Tampere
LisätiedotSappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteet
Alkuperäistutkimus JUHANI SAND, JUHA UUSIMÄKI, SARI RÄTY, TUULA TYRVÄINEN JA ISTO NORDBACK Sappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteet onnistuvat myös polikliinisesti Sappitiehytkivien poisto sekä sappi-
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotEturauhasen poistoleikkaus
Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen
LisätiedotFinhyst 2006: Kohdunpoistojen yleisyys, menetelmät, komplikaatiot ja vaikutus elämänlaatuun Suomessa vuonna 2006
Tutkimussuunnitelma 1.Tutkimussuunnitelman nimi Finhyst 2006: Kohdunpoistojen yleisyys, menetelmät, komplikaatiot ja vaikutus elämänlaatuun Suomessa vuonna 2006 2. Tutkijat LL Tea Brummer, HYKS Naistenklinikka
LisätiedotSappitietukoksen mini-invasiivinen hoito
Katsaus tieteessä Juha Grönroos professori, ylilääkäri TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka juha.gronroos@tyks.fi Arto Saarela LT, kirurgian apulaisylilääkäri OYS, operatiivinen tulosalue Sappitietukoksen
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotYleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71
Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin
LisätiedotSappikivitaudin hoito
Sappikivitaudin hoito Lähde: Jørgensen, T. Behandling af patienter med galdesten. En medicinsk teknologivurdering. DIKE (Dansk Institut for Klinisk Epidemiologi) / Statens Institut for Medicinsk Teknologivurdering.
LisätiedotLAPAROSKOOPPINEN VAI AVOIN LEIKKAUS? KATSAUS KOLONKIRURGIAN LEIKKAUSMENETELMIIN
LAPAROSKOOPPINEN VAI AVOIN LEIKKAUS? KATSAUS KOLONKIRURGIAN LEIKKAUSMENETELMIIN Markus Poranen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Laparoskooppinen
LisätiedotENDOMETRIOOSI- POTILASOPAS - Valmistautuminen leikkaukseen
ENDOMETRIOOSI- POTILASOPAS - Valmistautuminen leikkaukseen Potilasopas endometrioosileikkaukseen tulevalle Tämä potilasopas on suunniteltu sinulle, joka valmistaudut endometrioosin vuoksi leikkaukseen.
LisätiedotOIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010
OIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010 Maria Heinola Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Huhtikuu 2015 ITÄ-SUOMEN
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotCystocelen korjaus vaginaalisella verkolla. Teuvo Takala P-HKS GKS
Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla Teuvo Takala P-HKS GKS 26.09.08 Esityksen sisältö Johdanto Julkaistuja tutkimuksia Omia kokemuksia ja johtopäätöksiä Ei historiaa eikä epidemiologiaa Ei leikkaustekniikkaa
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotÓlafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik)
Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Yhteenvetoa väitöskirjasta / FINHYST 2006 Hysterectomy for benign indications in Finland 30.3.2012 HY GKS 27.9.2012 Tea Brummer Osatyöt
LisätiedotVirtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011
Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot
LisätiedotTransvaginaalinen hydrolaparoskopia synnytinelinten uusi tutkimusmenetelmä. Tuomo Kalliola
Alkuperäistutkimus Transvaginaalinen hydrolaparoskopia synnytinelinten uusi tutkimusmenetelmä Tuomo Kalliola Lapsettomuuden perustutkimuksiin kuuluu munasarjojen ja munanjohtimien tilan arvioiminen vatsaontelon
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotKirurgian runkovaiheen toimenpiteet
Gastroenterologinen kirurgia 6-12 kk - Vatsaontelon tavalliset avaustekniikat ja sulut - Sappirakon poisto - Tavalliset suoliresektiot ja vatsanpeitteiden tyrät - Endoskopiat:: prokto-, rekto- ja fiberosigmoideoskopia
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON
LisätiedotVirtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka
Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotKatsaus tieteessä. myös osittain päällystettyjä ja kaksikerroksisia stenttejä, joilla pyritään välttämään stentin tukkeutuminen
Katsaus tieteessä Ilona Keränen LT, erikoislääkäri ilona.keranen@hus.fi Anna Lepistö dosentti, osastonylilääkäri Leena Kylänpää dosentti, osastonylilääkäri HYKS Vatsakeskus, vatsaelinkirurgia ja endoskopia
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotGE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala
gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotLaparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa
Alkuperäistutkimus Harry Nisen, Ilkka Perttilä, Harri Juusela, Martti Ala-Opas ja Kimmo Taari Laparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa Vuosina 1998 2005 tehtiin
LisätiedotLasten nivus- ja napatyrät sekä vesikivekset
Katsaus Timo Hurme ja Mikko Reunanen Lasten nivus- ja napatyrät sekä vesikivekset Lasten nivustyräleikkauksessa laparoskooppinen tekniikka ei ole toistaiseksi osoittautunut avoleikkausta paremmaksi. Jokaisen
LisätiedotHysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011
Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot
LisätiedotVaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012
Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin
LisätiedotZenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys
Tuomas Klockars, Eero Sihvo, Heikki Rihkanen, Jarmo Salo ja Antti Mäkitie KATSAUS Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Zenkerin divertikkeli on alanielun pullistuma, jonka syntymekanismi
LisätiedotKilpirauhasen kirurgiaa. Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala
Kilpirauhasen kirurgiaa Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala Esityksen kulku johdanto anatomiaa kirurgin kannalta lukuja leikkaustapa imusolmukekirurgiaa
LisätiedotPÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK
PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai
LisätiedotMiksi leikkausprosesseja kannattaa lyhentää? GKS 18.9.2014 Jyrki Jalkanen
Miksi leikkausprosesseja kannattaa lyhentää? GKS 18.9.2014 (Elektiivinen) Leikkausprosessi Leikkauspäätös Paluu normaaliin toimintaan 3 Aika kustannustekijänä Muuttuva kustannus Saliaika Leikkausaika Heräämöaika
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotGastroesofageaalisen refluksitaudin pahanlaatuinen komplikaatio: ruokatorven ja mahansuun rauhassyöpä. Eero Sihvo ja Jarmo Salo
Refluksitauti Gastroesofageaalisen refluksitaudin pahanlaatuinen komplikaatio: ruokatorven ja mahansuun rauhassyöpä Eero Sihvo ja Jarmo Salo Ruokatorven adenokarsinooma eli rauhassyöpä on gastroesofageaalisen
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotRefluksitaudin toteaminen. Martti Färkkilä
Refluksitauti Martti Färkkilä Refluksitaudin diagnoosi pohjautuu oireisiin, lääkehoitovasteeseen, endoskopiaan ja ruokatorven ph-rekisteröintiin, mutta sen toteamiseen ei ole kultaista standardia. Närästys
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotVatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi
Vatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi Rintaa polttaa! sydän n vai ruoansulatuselimet? kirurgille vai sisätautil tautilääkärille? Rintaa polttaa! Jos ruumiillisessa tai henkisessä rasituksessa sisätautil
LisätiedotIson kohdun poisto. Eija Tomás, Tays
Ison kohdun poisto Eija Tomás, Tays Jo ennen muinoin... V. 120 Soranus Kreikassa Vaginaalinen hysterektomia 1813 Conrad Langenbeck ensimmäinen suunniteltu VH Ephraim McDowell Kentucky v.1809 Laparotomia
LisätiedotPotilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle
1 (5) Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa
LisätiedotAKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008 2010
AKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008 2010 Keski-Oja, Pauli Syventävien opintojen tutkielma Kirurgian klinikka Oulun yliopisto Joulukuu 2014 Ohjaaja Jyrki Mäkelä OULUN
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotAIKUISTEN AKUUTTI VATSAKIPU KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2012
AIKUISTEN AKUUTTI VATSAKIPU KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2012 Heidi Saarelainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
LisätiedotGKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
Lisätiedot