Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Hannu Paajanen, Anu Turunen, Satu Suuronen ja Seppo Ojala Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Mikkelin keskussairaalassa vuosina tehtiin laparoskooppista (59 %) ja 783 avointa (41 %) sappirakonpoistoleikkausta. Kolekystektomioiden vuosittainen kokonaismäärä lisääntyi tutkimusaikana 25 % ja laparoskooppisten leikkausten määrä kaksinkertaistui. Kirurgiaan erikoistuva lääkäri teki puolet kaikista sappileikkauksista hyvin tuloksin. Vaikka avoleikkaukset lisäsivät jonkin verran osastohoidon pituutta ja haavakomplikaatioita, pidämme niitä tärkeinä kirurgikoulutuksen kannalta. Onnistuimme valitsemaan potilaat oikein laparoskooppiseen leikkaukseen, koska sapenjohdinvaurioita ei tähystyskirurgisessa aineistossa esiintynyt. Avoleikkausten ja laparoskooppisten leikkausten oikea suhde sappikivitaudin hoidossa on tärkeä kirurgikoulutuksen kannalta, ja se minimoi vakavat sapenjohdinkomplikaatiot. Suhde oli aineistossamme 4:6. P ohjoismaisen selvityksen mukaan sappikiviä esiintyy yli puolella miljoonalla suomalaisella, 16 %:lla naisista ja 9 %:lla miehistä (Mjåland ym. 1998). Sappikiville altistavat perintötekijät, lihavuus, huomattava laihdutus, korkea ikä, rasvainen ruokavalio, naissukupuoli, raskaus ja pitkittynyt suonensisäinen ravitsemus. Vuosittain Suomessa yli ihmistä saa oireita sappikivistä, ja heistä useimmat ohjataan leikkaushoitoon (Järvinen 1991). Vuonna 2005 Suomen julkisissa sairaaloissa tehtiin keskimäärin 180 kolekystektomiaa sataatuhatta asukasta kohti (J. Rasilainen, henkilökohtainen tiedonanto). Joissakin sairaaloissa suurin osa leikkauksista tehdään laparoskooppisesti (Kiviluoto ja Nuutinen 2007). Oireita aiheuttamattomia sappikiviä ei suositella leikattavaksi, koska leikkauskomplikaatioiden vaara kumoaa hyödyn, joka saadaan oireettomaan kivitautiin liittyviä Duodecim 2007;123: ongelmia tai sappirakon syöpää ehkäisemällä. (Järvinen 1991, Teikari 1999). Toisaalta todennäköisyys saada sappioireita vuoden kuluessa on noin 10 % ja sappirakkosyövän elinaikainen riski noin 1 2 %, joten nuoret sappikivipotilaat kannattaisi ehkä entistä herkemmin ohjata leikkaukseen. Ensimmäinen laparoskooppinen kolekystektomia tehtiin Saksassa vuonna Videotekniikka otettiin käyttöön Ranskassa kaksi vuotta myöhemmin, ja Suomen ensimmäinen laparoskooppinen kolekystektomia tehtiin vuonna 1990 (Kivilaakso 1995). Mikkelin keskussairaalassa ensimmäinen laparoskooppinen sappileikkaus tehtiin vasta vuonna Selvitimme takautuvasti, lisäsikö laparoskopian käyttöönotto sappikivitaudin leikkaushoitoa ja onko kirurgiaan erikoistuvien lääkärien suorittama sappirakon poisto turvallinen toimenpide. 1315

2 Aineisto ja menetelmät Aineistoon otettiin kaikki Mikkelin keskussairaalassa (väestöpohja asukasta) tehdyt sappirakon poistot eli kolekystektomiat vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun. Selvitimme myös samaan aikaan kirurgian vuodeosastoilla konservatiivisesti hoidettujen sappikivipotilaiden hoitojaksot (ICD 9 diagnoosikoodi 574, ICD 10 koodi K80). Muutamille sappirakon tulehdusta sairastaville vanhuksille radiologi asensi perkutaanisen sappidreenin. Nämä potilaat sisältyivät konservatiivisesti hoidettujen ryhmään. Konservatiivisia hoitojaksoja oli tutkimusaikana 477 eli keskimäärin 50 vuodessa. Kävimme läpi kirurgian sairauskertomuksen, anestesialomakkeen, patologin lausunnon ja leikkaukseen liittyvien laboratoriokokeiden tulokset. Potilastiedoista rekisteröitiin sukupuoli, ikä, pituus, paino, muut sairaudet ja ASA luokka (American Society of Anesthesiologists). Kustakin leikkauksesta kirjattiin suorituspäivä, luonne (elektiivinen tai päivystysleikkaus), tekniikka, konversio, kolangiografia, koledokotomiat, kirurgin erikoistumisen aste (erikoislääkäri, erikoistuva lääkäri), toimenpiteeseen kulunut aika ja verenvuodon määrä. Erikoistuvien kirurgien omatoimiset leikkaukset ja erikoislääkärin avustamat toimenpiteet (ns. opetusleikkaus) eriteltiin. Erikseen selvitettiin yli 18 vuorokautta leikkauksen jälkeen kestäneen osastohoidon syyt ja leikkaukseen liittyneiden kuolemantapausten syyt. Lisäksi kerättiin tiedot leikkauksenjälkeisistä hoitoajoista, komplikaatioista, uusista sappiteihin kohdistuneista leikkauksista ja endoskooppisista retrogradisista kolangiopankreatografioista (ERCP). Myös se huomioitiin, oliko potilas joutunut kotiutumisen jälkeen palaamaan päivystyspoliklinikkaan. Kaikista poistetuista sappirakoista tehtiin histologinen tutkimus. Kerätyt tiedot ja niistä johdetut muuttujat (yhteensä 32 parametria) kirjattiin tietokoneen SPSS ohjelmaan (SPSS 12.0, Chicago, USA), ja tietoja analysoitiin sen avulla. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin p:n arvoa 0,05. Tulosten tilastollinen käsittely tehtiin Studentin t testillä tai χ 2 testillä. Tulokset Mikkelin keskussairaalassa tehtiin vuosittain keskimäärin 190 sappirakonpoistoleikkausta (kuva). Vuosina suoritettiin keskimäärin 170 kolekystektomiaa sataatuhatta asukasta kohti ja vuosina jo 215. Lisäys oli 25 %. Laparoskooppisten sappileikkausten määrä kasvoi ja avoleikkausten väheni. Leikattujen potilaiden tiedot ilmenevät taulukosta 1. Avoleikkauksia suoritettiin useammin päivystystoimenpiteinä, miehille, iäkkäämmille ja huonokuntoisemmille potilaille, joilla myös epäiltiin sapenjohdinkiviä. Laparoskooppisesti aloitetuista leikkauksista 7 % muutettiin avoleikkaukseksi vaikean anatomian tai verenvuodon takia (taulukko 1) Yhteensä Laparoskopia Avoleikkaus Kuva. Sappikirurgian kehitys Mikkelin keskussairaalan alueella vuosina : leikkausten kokonaismäärät sekä laparoskooppisten ja avoleikkausten määrät sataatuhatta asukasta kohti H. Paajanen ym.

3 Taulukko 1. Sappileikkausten tulokset leikkaustavan mukaan Mikkelin keskussairaalassa leikatuista sappipotilaasta. Laparoskopia Avoleikkaukset n % n % p Potilaita Miehiä/naisia 293/848 26/74 365/418 47/53 Keski-ikä ± SD 53 ± ± 15 < 0,001 Painoindeksi ± SD 28 ± 5,0 27 ± 4,5 ASA 1 -luokka I < 0,001 II < 0,001 III < 0,001 IV 4 0,4 66 8,4 < 0,001 Elektiivinen/päivystys 1017/124 89/11 263/520 34/66 < 0,001 Muutos avoleikkaukseksi 77 7 Kolangiografia < 0,001 Koledokotomia 28 2, < 0,001 Hoitoaika (keskiarvo ± SD) 3,2 ± 2,4 9,0 ± 8,7 < 0,001 Uusintaleikkaus 18 1,6 33 4,2 < 0,001 Leikkaaja Erikoislääkäri Erikoistuva Erikoistuva ja erikoislääkäri yhdessä ASA = American Society of Anesthesiologists Avoleikkauksissa näytti esiintyvän jonkin verran enemmän komplikaatioita kuin tähystystoimenpiteissä (taulukko 2). Ainoa sapenjohtimen vaurio syntyi vaikean kolekystiitin takia suoritetussa avoleikkauksessa, jossa maksan oikean lohkon sapenjohdin aukesi. Se hoidettiin onnistuneesti ERCP:n avulla. Kuudelletoista potilaalle (0,8 %) kehittyi leikkauksen jälkeen sappiperitoniitti, joka hoidettiin joko ERCP:n avulla tai uudella leikkauksella. Uusintaleikkauksia tehtiin yhteensä 51 potilaalle (2,7 %), yleisimmin peritoniitin (14 potilasta), haavakomplikaatioiden (13) tai verenvuodon (9) vuoksi. Komplikaatiot johtivat kuolemaan 26 tapauksessa (1,4 %). Ainoa laparoskooppiseen leikkaukseen liittynyt kuolemantapaus johtui sydänkomplikaatiosta. Leikkaukseen menehtyneiden potilaiden keskimääräinen ikä oli 75 ± 8 vuotta. Välittömänä kuolinsyynä oli kymmenellä potilaalla sappiperitoniitti tai sepsis, kahdeksalla sydänkomplikaatio, neljällä keuhkokomplikaatio ja neljällä syöpä. Kotiuttamisen jälkeen laparoskoppisesti hoidettujen ja avoleikkauspotilaiden välillä Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa ei ollut tilastollista eroa ensiapukäynneissä tai ERCP tutkimusten määrissä (taulukko 2). Valtaosa leikkauksenjälkeisistä ERCP tutkimuksista tehtiin kiviepäilyn (63 potilasta) vuoksi; muita syitä olivat sappiperitoniitti (7) ja pankreatiitti (7). Erikoislääkäri leikkasi potilaista (53 %), erikoistuva lääkäri yksin 623 (32 %), ja koulutusleikkauksia (erikoistuva ja erikoislääkäri yhdessä) oli 283 (15 %) (taulukko 1). Kun aineisto jaettiin pelkästään erikoislääkärien ja erikoistuvien suorittamiin leikkauksiin, todettiin päivystys, avo ja tähystysleikkausten määrissä hyvin vähän eroja (taulukko 3). Erikoistuvien suorittamat leikkaukset onnistuivat yhtä hyvin kuin erikoislääkärien toimenpiteet, mutta erikoislääkärit tekivät enemmän uusintaleikkauksia ja koledokotomioita. Pohdinta Mikkelin keskussairaalassa on opetettu nuoria erikoistuvia lääkäreitä hoitamaan itsenäisesti 1317

4 Taulukko 2. Komplikaatiot ja hoidon tarve leikkauksen jälkeen. Laparoskopia Avoleikkaus n % n % p Potilaita Ei komplikaatioita < 0,01 Haavainfektiot 29 2,5 27 3,3 NS Tyrät 15 1, < 0,001 Keuhkokomplikaatiot 5 1,0 10 1,3 NS Virtsatietulehdukset 7 0,6 10 1,3 NS Kuolema 1 0,1 25 3,2 < 0,001 Verenvuoto 16 1,4 6 0,8 NS Sappijohdinvauriot 0 1 0,1 NS Muut ,6 < 0,001 Hoitoaika (vrk, keskiarvo ± SD) 3,2 ± 2,4 9 ± 8,7 < 0,001 Takaisin ensiapuun NS Myöhemmin ERCP NS NS = ero ei merkitsevä, ERCP = endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia yleiskirurgisia sairauksia (Paajanen ja Joukainen 2001). Tutkimuksemme osoitti, että erikoistuvat lääkärit ovat tehneet lähes puolet sappileikkauksista ja erittäin hyvin tuloksin! Yli tuhannessa laparoskooppisessa toimenpiteessä ei syntynyt yhtään pelättyä sapenjohdinvauriota. Kokeneiden kirurgien tekemissä laparoskooppisissa kolekystektomioissa sapenjohdinvaurion yleisyys lienee 0,3 0,6 % (Giger ym. 2006). Oma aineistomme oli luonnollisesti valikoitunut siten, että erikoislääkärit hoitivat vaikeimmat sappirakon tulehdukset. Satunnaistettu tutkimus, jossa verrattaisiin erikoislääkärien ja erikoistuvien lääkärien leikkaustuloksia, lienee Suomessa mahdoton toteuttaa. Jos potilaan sappitulehdus on vaikea, kokeneen seniorikirurgin konsultaatio on paikallaan jo ennen leikkausta ja toimenpiteen aikana, jotta komplikaatioriskit minimoitaisiin (Giger ym. 2006). Avo ja laparoskooppisten leikkausten suhde 4:6 näyttää olevan kirurgikoulutuksen kannalta erittäin hyvä, koska avoleikkauksissa pääsee harjoittelemaan perinteisiä kirurgian tekniikoita ja laparoskopiassa videotekniikkaa. Lisäksi käytännön sappianatomian oppii avoleikkauksessa»sormituntumalla» paremmin kuin tähystysleikkauksissa. Koulutusleikkauksissa riittävä seniorituki, kouluttajien oikea asenne ja potilaiden asianmukainen valinta ovat tärkeitä leikkauskomplikaatioiden määrän minimoimiseksi. Suomen ensimmäiset laparoskopiasimulaattorit on vastikään hankittu Päijät Hämeen keskussairaalaan ja HYKS:aan. Ensivaikutelmat laitteistoista ovat lupaavia, mutta vielä on epäselvää, kuinka paljon simulaattorit helpottavat sappikirurgian koulutusta. Myöskään aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole havaittu eroja erikoistuvien ja erikoislääkäreiden välillä sappikirurgiaan liittyvän kuolleisuuden, sairastavuuden ja konversioiden suhteen, jos koulutus on ollut riittävää (Bender ym. 2002, Imhof ym. 2002, Peng ym. 2005). On kuitenkin todettu, että sairaalassaoloaika on ollut pitempi ja kuolleisuus suurempi kirurgin kymmenen ensimmäisen laparoskooppisen kolekystektomian jälkeen verrattuna saman kirurgin myöhemmin tekemiin toimenpiteisiin (McMahon ym. 2000). Näiden komplikaatioiden esiintyvyys pienenee 200 leikkaukseen saakka. Myös sappitiehytvaurioiden todennäköisyys on suurin kirurgin ensimmäisten laparoskooppisten kolekystektomioiden aikana (Elder ym. 1996). Kymmenen vuoden aikana laparoskooppisten sappileikkausten määrä lisääntyi Mikkelin keskussairaalassa 140 toimenpiteeseen vuodessa ja avoleikkausten määrä vastaavasti pieneni. Kolekystektomioiden kokonaismäärä kasvoi neljänneksellä. Samansuuntaisia huomioita on 1318 H. Paajanen ym.

5 Taulukko 3. Erikoistuvien ja erikoislääkärien suorittamat toimenpiteet. Taulukosta puuttuvat koulutusleikkaukset, joissa erikoistuva lääkäri ja seniorikirurgi suorittivat toimenpiteen yhdessä. Erikoistuva Erikoislääkäri p Potilaita Päivystysleikkauksia 189 (30 %) 337 (33 %) NS Avoleikkauksia 268 (43 %) 360 (35 %) < 0,05 Laparoskooppisia leikkauksia 355 (57 %) 658 (65 %) NS Leikkausaika (min, keskiarvo ± SD) 92 ± ± 36 < 0,001 Leikkausvuoto (ml, keskiarvo ± SD) 130 ± ± 350 < 0,001 Muutoksia avoleikkauksiksi 21 (3,4 %) 37 (3,6 %) NS Ei komplikaatiota 527 (85 %) 803 (79 %) NS Koledokotomiat 38 (6 %) 121 (12 %) < 0,001 Uusintaleikkauksia 6 (1 %) 39 (4 %) < 0,005 Kuolemia 1 (0,2 %) 20 (2 %) < 0,001 ERCP:n tarve 20 (3,2 %) 47 (5,0 %) NS NS = ero ei merkitsevä, ERCP = endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia tehty muuallakin: sappileikkausten määrä on kasvanut % laparoskooppisen tekniikan tultua käyttöön (Cohen ym. 1996, McMahon ym. 2000, Aslar ym. 2003). Syitä sappileikkausten lisääntymiseen voivat olla esimerkiksi aiemmin avoleikkauksesta kieltäytyneiden potilaiden suostuminen tähystysleikkaukseen ja leikkausaiheiden laajeneminen mm. hyvin lihaviin ja vähäoireisiin potilaisiin. Myös kaikututkimuksen saatavuus on Suomessa lisääntynyt, ja sappikiviä löytyy useammin ylävatsakipuja valittavilta potilailta. Laparoskooppisesti leikatut potilaat ovat useimmiten nuorehkoja naisia, joilla ei ole muuta sairautta ja jotka tulevat leikkaukseen jonosta (Cohen ym. 1996, McMahon ym. 2000, Aslar ym. 2003). Pohjoismaissa tehdyn selvityksen mukaan sappileikkausten määrä eri maissa vaihtelee jopa 50 % leikkausaiheiden erilaisuuden vuoksi (Mjåland ym. 1998). Tuoreimman selvityksen mukaan Suomessa leikattiin vuonna 2005 sappikiviä vähiten Etelä Karjalan sairaanhoitopiirissä (103 hoitojaksoa sataatuhatta asukasta kohti) ja eniten Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä (225/ ) (J. Rasilainen, henkilökohtainen tiedonanto). Leikkausaiheiden yhtenäistäminen sosiaali ja terveysministeriön toimin on tärkeää terveyspalvelujen saatavuuden ja kustannusten hallinnan Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa kannalta. Oireisen sappikivitaudin hoitoaiheet ovat yleisesti hyväksyttyjä, mutta oireiden vaikeusaste ja potilaan leikkauskelpoisuus tulee punnita kussakin tapauksessa erikseen (Järvinen 1991). Sappikivikohtaus uusii noin puolella potilaista ja vain 30 % pysyy oireettomana seuraavat kymmenen vuotta. Sappikivitaudin komplikaatioita (esimerkiksi tulehdus, ikterus ja haimatulehdus) ilmaantuu noin 1 2 %:lle potilaista vuodessa (Kiviluoto ja Nuutinen 2007). Ne potilaat, joilla esiintyy toistuvia sappikipukohtauksia, tulisi leikata muutaman kuukauden kuluessa, vaikeaoireiset jopa hoitaa päivystysleikkauksella (Kellokumpu ja Kairaluoma 2005). Komplisoituneen sappikivitaudin kiireellinen leikkaushoito on yleisesti hyväksyttyä, mutta sen riskit ovat suuremmat kuin elektiivisen kolekystektomian. Sappikivet tulisikin hoitaa ennen komplikaatioiden kehittymistä. Mikkelissä sappikivipotilaille tehdään luultavasti huomattavasti enemmän avoleikkauksia kuin useissa muissa Suomen sairaaloissa. Vuonna 2005 avoleikkausten osuus Suomen kunnallisissa sairaaloissa oli yhteensä hoitojaksoa ja laparoskooppisten toimenpiteiden hoitojaksoa, eli enää noin 20 % sappileikkauksista tehtiin muualla avoleikkauksina (J. Rasilainen, henkilökohtainen tiedonanto). 1319

6 Linjanamme on nykyisin hoitaa oireinen sappikivipotilas komplisoitumattomissa tapauksissa ensisijaisesti tähystysleikkauksella. Sappirakon tulehduksissa on valikoidusti käytetty laparoskooppista tekniikkaa, mutta pidämme edelleen avoleikkausta turvallisena vaihtoehtona, ja sitä paitsi se palvelee hyvin kirurgikoulutusta. Avoleikkauksista yhä suurempi osa oli tutkimusajan loppua kohti päivystystoimenpiteitä. Aiemmin akuuttia kolekystiittiä pidettiin laparoskooppisen leikkauksen vasta aiheena, mutta nykykäsityksen mukaan se soveltuu hyvin laparoskooppisesti hoidettavaksi, joskin leikkauksen muuttaminen avoimeksi tulehdusmuutosten takia on tavallisempaa kuin elektiivisissä leikkauksissa (Schwesinger ym. 1999, Johansson ym. 2005). Suomestakin on julkaistu 63 potilaan satunnaistettu tutkimus, jossa osoitettiin, että tähystyskirurginen sappirakon poisto on turvallinen myös äkillisessä sappirakon tulehduksessa, kunhan kirurgi on kokenut ja muutos avoleikkaukseksi (16 %) tehdään riittävän herkästi (Kiviluoto ym. 1998). Vastikään julkaistussa sveitsiläisessä yli sappipotilaan aineistossa todettiin, että jos laparoskooppinen sappileikkaus kestää yli kaksi tuntia, komplikaatioriski nelinkertaistuu. Tutkijat suosittelevatkin näihin»vaikeisiin leikkauksiin» avotekniikkaa (Giger ym. 2006). Komplikaatioita liittyi aineistossamme merkitsevästi vähemmän laparoskooppisiin kuin avoleikkauksiin. Aikaisemmissakin tutkimuksissa laparoskooppisiin leikkauksiin liittyvä kuolleisuus ja sairastavuus on todettu pienemmiksi kuin avoleikkauksiin liittyvä (McMahon ym. 2000, Aslar ym. 2003). Eroja selittänee osaksi terveempien ja parempikuntoisten potilaiden valikoituminen laparoskooppiseen leikkaukseen. Tähystystekniikka soveltuu myös vanhusten hoitoon; tosin tämän ryhmän kuolleisuusluvut ovat vaihdelleet (Bingener ym. 2003). Monisairailla vanhuksilla olemme yleensä hoitaneet ensimmäisen kolekystiitin mikrobilääkkeellä. Jos sappikivistä aiheutuu edelleen elämänlaatua oleellisesti heikentävää kipua ja vaivaa, olemme valikoidusti tehneet kolekystektomian tähystystekniikalla tai avoimesti. Vaihtoehtoina ovat olleet perkutaaninen dreneeraus kaikukuvausohjauksessa ja ERCP ilman kolekystektomiaa. Lopuksi y d i n a s i a t Etelä Savossa väestö on vanhempaa kuin muualla Suomessa: yli 65 vuotiaita on 20,6 % kun osuus on koko maassa 16 %. Tämä voi osittain selittää sen, että sairaalassamme tehdään melko paljon sappikivileikkauksia. Olemme onnistuneet valitsemaan oikein potilaat laparoskooppiseen toimenpiteeseen, koska leikkaus on pitänyt muuttaa avoimeksi vain harvoin ja vakavat komplikaatiot ovat jääneet vähäisiksi. Niissä kirurgian yksiköissä, joissa konsultaatio on järjestetty hyvin ja potilaat valittu oikein, tähystyskirurginen sappirakonpoisto on myös erikoistuvan lääkärin suorittamana turvallinen toimenpide. * * * Kiitämme sairaanhoitajia Jaana Koposta ja Marjo Hämäläistä, jotka ovat auttaneet potilastietojen keräämisessä. Sappirakon poisto on yksi keskeisimmistä toimenpiteistä yleis ja gastrokirurgian koulutuksessa. Sappirakon poistot ovat lisääntyneet 25 %. Riittävästi koulutetut erikoistuvat lääkärit tekivät Mikkelin keskussairaalassa puolet sappileikkauksista hyvin tuloksin. Avo ja laparoskooppisten leikkausten sopiva suhde (esimerkiksi 4:6) sappikivitaudin leikkaushoidossa on tärkeä seikka kirurgikoulutuksen kannalta ja minimoi vakavat sapenjohdinkomplikaatiot H. Paajanen ym.

7 Kirjallisuutta Aslar AK, Ertan T, Oguz H, Gocmen E, Koc M. Impact of laparoscopy on frequency of surgery for treatment of gallstones. Surg Laparosc Endosc Percutan Tech 2003;13: Bender JS, Duncan MD, Freeswick PD, Harmon JW, Magnuson TH. Increased laparoscopic experience does not lead to improved results with acute cholecystitis. Am J Surg 2002;184: Bingener J, Richards ML, Schwesinger WH, Strodel WE, Sirinek KR. Laparoscopic cholecystectomy for elderly patients: gold standard for golden years? Arch Surg 2003;138: Cohen MM, Young W, Theriault ME, Hernandez R. Has laparoscopic cholecystectomy changed patterns of practice and patient outcome in Ontario? Can Med Ass J 1996;154: Elder S, Kunin J, Chouri H, ym. Safety of laparoscopic cholecystectomy on a teaching service: a prospective trial. Surg Laparosc Endosc Tech 1996;6: Giger UF, Michel J-M, Opitz I, ym. Risk factors for perioperative complications in patients undergoing laparoscopic cholecystectomy: analysis of 22,953 consecutive cases from the Swiss Association of Laparoscopic and Thoracosopic Surgery database. J Am Coll Surg 2006;203: Imhof M, Zacherl J, Rais A, Lipovac M, Jakesz R, Fuegger R. Teaching laparoscopic cholecystectomy: do beginners adversely affect the outcome of the operation? Eur J Surg 2002;168: Johansson M, Thune A, Nelvin L, Stiernstam M, Westman B, Lundell L. Randomized clinical trial of open versus laparoscopic cholecystectomy in the treatment of acute cholecystitis. Br J Surg 2005; 92:44 9. Järvinen HJ. Sappikivitaudin luonnollinen kulku. Suom Lääkäril 1991; 46: Kellokumpu I, Kairaluoma M. Sappitiehytkivet miten valita tutkimus- ja hoitomuoto? Suom Lääkäril 2006;14: Kivilaakso E. Jäävätkö kirurgiset haavat ja kivut historiaan? Duodecim 1995;111:293. Kiviluoto T, Nuutinen H. Sappikivitauti. Kirjassa: Gastroenterologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2007, s Kiviluoto T, Siren J, Luukkonen P, Kivilaakso E. Randomised trial of laparoscopic versus open cholecystectomy for acute and gangrenous cholecystitis. Lancet 1998;351: McMahon AJ, Fischbacher CM, Frame SH, MacLeod MCM. Impact of laparoscopic cholecystectomy: a population-based study. Lancet 2000;356: Mjåland O, Adamsen S, Hjelmquist B, Ovaska J, Buanes T. Cholecystectomy rates, gallstone prevalence, and handling of bile duct injuries in Scandinavia. A comparative audit. Surg Endosc 1998;12: Paajanen H, Joukainen A. Mikkelissä koulutetaan kirurgeja. Nuori Lääkäri 2001;5:37 9. Peng WK, Sheikh Z, Nixon SJ, Paterson-Brown S. Role of laparoscopic cholecystectomy in the early management of acute gallbladder disease. Br J Surg 2005;92: Schwesinger WH, Sirinek KR, Strodel WE 3rd. Laparoscopic cholecystectomy for biliary tract emergencies: state of the art. World J Surg 1999;23: Teikari M. Sappikivitaudin hoito. Arviointiseloste FinOHTA 2/1999. Hannu Paajanen, dosentti, ylilääkäri Anu Turunen, lääketieteen ylioppilas Satu Suuronen, lääketieteen ylioppilas Seppo Ojala, erikoislääkäri Mikkelin keskussairaala, kirurgian yksikkö Porrassalmenkatu 35 37, Mikkeli Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa 1321

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa

Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Katsaus Panu Mentula, Esko Kemppainen ja Pauli Puolakkainen Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja

Lisätiedot

OIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010

OIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010 OIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010 Maria Heinola Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Huhtikuu 2015 ITÄ-SUOMEN

Lisätiedot

SAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ

SAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ SAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ Santtu Hytönen Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgia Toukokuu 2015 1

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita?

Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita? Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita? Hannu Paajanen kir dos Mikkelin keskussairaala Kirurgian edistämissäätiön seminaari 17.10.2008/Sitra Kirurgikoulutus 2000-luvulla 6v lääkärin perustutkinto

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet

Lisätiedot

Laparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa

Laparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa Endoskooppinen kirurgia Laparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa Juhani Sand, Markku Luostarinen ja Isto Nordback Diagnostinen laparoskopia sai alkunsa jo vuosisadan alussa.

Lisätiedot

Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä

Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Antti Kyrö, Ville-Veikko Elomaa, Ville Lehtinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Lisätiedot

Sappikivitaudin hoito

Sappikivitaudin hoito Sappikivitaudin hoito Lähde: Jørgensen, T. Behandling af patienter med galdesten. En medicinsk teknologivurdering. DIKE (Dansk Institut for Klinisk Epidemiologi) / Statens Institut for Medicinsk Teknologivurdering.

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

STATIINIEN KÄYTÖN JA SUKUPUOLEN VAIKUTUS OI- REELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSIIN KUOPI- ON YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

STATIINIEN KÄYTÖN JA SUKUPUOLEN VAIKUTUS OI- REELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSIIN KUOPI- ON YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA STATIINIEN KÄYTÖN JA SUKUPUOLEN VAIKUTUS OI- REELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSIIN KUOPI- ON YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Jussi Mäki Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Kirurgin näkökulma: Päiväkirurgiset laparoskooppiset leikkaukset

Kirurgin näkökulma: Päiväkirurgiset laparoskooppiset leikkaukset Kirurgin näkökulma: Päiväkirurgiset laparoskooppiset leikkaukset Pipsa Peromaa-Haavisto 26.9.2014 Tampere Suomen Päiväkirurgisen Yhdistyksen koulutuspäivä Pienet laparoskooppiset toimenpiteet Esittely

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

AKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008 2010

AKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008 2010 AKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008 2010 Keski-Oja, Pauli Syventävien opintojen tutkielma Kirurgian klinikka Oulun yliopisto Joulukuu 2014 Ohjaaja Jyrki Mäkelä OULUN

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Lisämunuaisten kirurginen hoito Dos. Juhani Sand Kirurgian, Gastroenterologian ja Syövänhoidon toimialue TAYS Lisämunuaiskirurgia Tiivistä yhteistyötä endokrinilogin kanssa Endokriinista kirurgiaa Tiivisyhteistyö

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Laparoskooppinen kohdunpoisto

Laparoskooppinen kohdunpoisto Gynekologinen peruskirurgia tänään Laparoskooppinen kohdunpoisto GKS 19.9.2014 Marjaleena Setälä PHKS marjaleena.setala@phsotey.fi Sidonnaisuudet Ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Laparoskooppisen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN TARVITTAVIIN KOHTIIN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN TARVITTAVIIN KOHTIIN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN TARVITTAVIIN KOHTIIN 1 Tisseel A. Valmisteyhteenveto Seuraavat muutokset on tehtävä Tisseel -valmisteen ja muilla myyntinimillä myytävien valmisteiden

Lisätiedot

POSTOPERATIIVINEN AKUUTTI VATSA GKS KOULUTUSPÄIVÄT 28.09.2006 HELSINKI HEIKKI AHTOLA GASTROKIRURGI JOENSUU PKKS postoperatiivinen akuutti vatsa leikkauksen jälkeen ilmenevä vatsan alueen äkillinen hätätilanne,

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Sappitietukoksen mini-invasiivinen hoito

Sappitietukoksen mini-invasiivinen hoito Katsaus tieteessä Juha Grönroos professori, ylilääkäri TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka juha.gronroos@tyks.fi Arto Saarela LT, kirurgian apulaisylilääkäri OYS, operatiivinen tulosalue Sappitietukoksen

Lisätiedot

Koska refluksitaudin todellisia syitä ei täysin

Koska refluksitaudin todellisia syitä ei täysin Refluksitauti Tuula Kiviluoto Refluksitaudin primaarihoito ovat elämäntapaohjeet ja lääkitys. Vain osa potilaista tarvitsee leikkausta. Hyvä leikkaustulos edellyttää potilaiden huolellista valintaa ja

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Tähystyskirurgia ja sen mahdollisuudet

Tähystyskirurgia ja sen mahdollisuudet ja sen mahdollisuudet gastrokirurgi Tähystysleikkaus tarkoittaa toimenpiteen suorittamista videokameraa apuna käyttk yttäen, tarkoitukseen suunniteltujen instrumenttien avulla Historia Ensimmäiset iset

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito

Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Päiväkirurginen laparoskooppinen sappileikkaus. Valkeakosken aluesairaala

Päiväkirurginen laparoskooppinen sappileikkaus. Valkeakosken aluesairaala Päiväkirurginen laparoskooppinen sappileikkaus Valkeakosken aluesairaala Poliklinikkakäynti Potilas Jos MRCP Jos Joskus saapuu pkl:lle lähetteellä tk:sta/ työterveydestä tai osastolta suoraan jonoon. Uä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Simulaattorit kirurgikoulutuksessa

Simulaattorit kirurgikoulutuksessa Katsaus Tom Scheinin Simulaattorit kirurgikoulutuksessa Tehokkaaseen erikoistumiskoulutukseen käytetään eri syistä entistä vähemmän aikaa. Samalla sairaaloiden johtoon kohdistuu paineita taloudellisuuden

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Tutkittua tietoa päiväkirurgian parhaista käytännöistä

Tutkittua tietoa päiväkirurgian parhaista käytännöistä HYKS-sairaanhoitoalue Tutkittua tietoa päiväkirurgian parhaista käytännöistä Vesa Perhoniemi HYKS Operatiivinen tulosyksikkö dosentti, hallinnollinen ylilääkäri, lääkintöneuvos Operatiiviset päivät 26.-28.11.2008

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa. Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen

Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa. Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen Alkuperäistutkimus Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen Vuosina 1985 94 Mikkelin keskussairaalassa todettiin 341 kolorektaalisyöpää, joista

Lisätiedot

Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius

Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010

Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010 Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010 Christa Pyy 1,2, Timo Laine 1, Teija Lund 1, Heikki Österman 1, Dietrich Schlenzka 1, Timo Yrjönen 1, Timo Nyyssönen 2 ja Heikki Kröger 2 1)Sairaala Orton,

Lisätiedot

ULTRAÄÄNIDISSEKTIOTEKNIIKAN SOVELTUVUUS ELEKTIIVISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOON

ULTRAÄÄNIDISSEKTIOTEKNIIKAN SOVELTUVUUS ELEKTIIVISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOON ULTRAÄÄNIDISSEKTIOTEKNIIKAN SOVELTUVUUS ELEKTIIVISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOON Mari Kinnunen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma ItäSuomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgia

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 16.12.2008 Dnro 3602/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen OIKEUS HYVÄÄN HOITOON JA SAIRAANHOITOPIIRIN TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Henri Miettinen, Simo Miettinen, Hannu Miettinen, Jukka Kettunen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,

Lisätiedot

Akuutit vatsakivut ovat tavallinen päivystysvastaanotolle

Akuutit vatsakivut ovat tavallinen päivystysvastaanotolle Katsaus Laparoskopia: oivallinen apuväline monissa akuutin vatsan ongelmissa Jari Ovaska ja Pontus Molander Akuuttien vatsakipujen syyt ovat moninaisia, ja leikkauspäätös joudutaan tekemään usein ilman

Lisätiedot

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Nuoren naisen lantiotuumori GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Yleisyydestä teini-iässä alle 6% lantiotuumoripotilasta teini-ikäisiä toiminnalliset ei-neoplastiset muutokset selvästi yleisimpiä

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET 1 EMEA:N ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET RESCUPASEN TIETEELLISEN ARVIOINNIN YLEINEN TIIVISTELMÄ - Laatuun liittyvät kysymykset Tuotteen laatu katsotaan

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIAA VOIDAAN LISÄTÄ

PÄIVÄKIRURGIAA VOIDAAN LISÄTÄ OPERATIIVISET PÄIVÄT 2010, SAY PÄIVÄKIRURGISEN ANESTESIAN ALAJAOS PÄIVÄKIRURGIA ELEKTIIVISEN LEIKKAUSHOIDON STANDARDI PÄIVÄKIRURGIAA VOIDAAN LISÄTÄ KRISTIINA MATTILA LT, VS.OYL HYKS JORVIN SAIRAALA PÄIVÄKIRURGIAN

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGINEN HOITOTYÖ

PÄIVÄKIRURGINEN HOITOTYÖ PÄIVÄKIRURGINEN HOITOTYÖ MITÄ ON PÄIVÄKIRURGINEN HOITOTYÖ? MITÄ ON PÄIKI? Suunniteltu eli elektiivinen Tulee aamulla ja kotiutuu samana päivänä Sairaalassa olo aika korkeintaan 12h esim. Polikliiniset

Lisätiedot

Sappirakko ja sappitiet

Sappirakko ja sappitiet SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä

Lisätiedot

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

Miksi leikkausprosesseja kannattaa lyhentää? GKS 18.9.2014 Jyrki Jalkanen

Miksi leikkausprosesseja kannattaa lyhentää? GKS 18.9.2014 Jyrki Jalkanen Miksi leikkausprosesseja kannattaa lyhentää? GKS 18.9.2014 (Elektiivinen) Leikkausprosessi Leikkauspäätös Paluu normaaliin toimintaan 3 Aika kustannustekijänä Muuttuva kustannus Saliaika Leikkausaika Heräämöaika

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys. Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006

Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys. Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006 Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006 Nordic Centre for Classifications in Health Care Uppsala University Department of Public Health and Caring Sciences www.nordclass.uu.se

Lisätiedot

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot