Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Hannu Paajanen, Anu Turunen, Satu Suuronen ja Seppo Ojala Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Mikkelin keskussairaalassa vuosina tehtiin laparoskooppista (59 %) ja 783 avointa (41 %) sappirakonpoistoleikkausta. Kolekystektomioiden vuosittainen kokonaismäärä lisääntyi tutkimusaikana 25 % ja laparoskooppisten leikkausten määrä kaksinkertaistui. Kirurgiaan erikoistuva lääkäri teki puolet kaikista sappileikkauksista hyvin tuloksin. Vaikka avoleikkaukset lisäsivät jonkin verran osastohoidon pituutta ja haavakomplikaatioita, pidämme niitä tärkeinä kirurgikoulutuksen kannalta. Onnistuimme valitsemaan potilaat oikein laparoskooppiseen leikkaukseen, koska sapenjohdinvaurioita ei tähystyskirurgisessa aineistossa esiintynyt. Avoleikkausten ja laparoskooppisten leikkausten oikea suhde sappikivitaudin hoidossa on tärkeä kirurgikoulutuksen kannalta, ja se minimoi vakavat sapenjohdinkomplikaatiot. Suhde oli aineistossamme 4:6. P ohjoismaisen selvityksen mukaan sappikiviä esiintyy yli puolella miljoonalla suomalaisella, 16 %:lla naisista ja 9 %:lla miehistä (Mjåland ym. 1998). Sappikiville altistavat perintötekijät, lihavuus, huomattava laihdutus, korkea ikä, rasvainen ruokavalio, naissukupuoli, raskaus ja pitkittynyt suonensisäinen ravitsemus. Vuosittain Suomessa yli ihmistä saa oireita sappikivistä, ja heistä useimmat ohjataan leikkaushoitoon (Järvinen 1991). Vuonna 2005 Suomen julkisissa sairaaloissa tehtiin keskimäärin 180 kolekystektomiaa sataatuhatta asukasta kohti (J. Rasilainen, henkilökohtainen tiedonanto). Joissakin sairaaloissa suurin osa leikkauksista tehdään laparoskooppisesti (Kiviluoto ja Nuutinen 2007). Oireita aiheuttamattomia sappikiviä ei suositella leikattavaksi, koska leikkauskomplikaatioiden vaara kumoaa hyödyn, joka saadaan oireettomaan kivitautiin liittyviä Duodecim 2007;123: ongelmia tai sappirakon syöpää ehkäisemällä. (Järvinen 1991, Teikari 1999). Toisaalta todennäköisyys saada sappioireita vuoden kuluessa on noin 10 % ja sappirakkosyövän elinaikainen riski noin 1 2 %, joten nuoret sappikivipotilaat kannattaisi ehkä entistä herkemmin ohjata leikkaukseen. Ensimmäinen laparoskooppinen kolekystektomia tehtiin Saksassa vuonna Videotekniikka otettiin käyttöön Ranskassa kaksi vuotta myöhemmin, ja Suomen ensimmäinen laparoskooppinen kolekystektomia tehtiin vuonna 1990 (Kivilaakso 1995). Mikkelin keskussairaalassa ensimmäinen laparoskooppinen sappileikkaus tehtiin vasta vuonna Selvitimme takautuvasti, lisäsikö laparoskopian käyttöönotto sappikivitaudin leikkaushoitoa ja onko kirurgiaan erikoistuvien lääkärien suorittama sappirakon poisto turvallinen toimenpide. 1315

2 Aineisto ja menetelmät Aineistoon otettiin kaikki Mikkelin keskussairaalassa (väestöpohja asukasta) tehdyt sappirakon poistot eli kolekystektomiat vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun. Selvitimme myös samaan aikaan kirurgian vuodeosastoilla konservatiivisesti hoidettujen sappikivipotilaiden hoitojaksot (ICD 9 diagnoosikoodi 574, ICD 10 koodi K80). Muutamille sappirakon tulehdusta sairastaville vanhuksille radiologi asensi perkutaanisen sappidreenin. Nämä potilaat sisältyivät konservatiivisesti hoidettujen ryhmään. Konservatiivisia hoitojaksoja oli tutkimusaikana 477 eli keskimäärin 50 vuodessa. Kävimme läpi kirurgian sairauskertomuksen, anestesialomakkeen, patologin lausunnon ja leikkaukseen liittyvien laboratoriokokeiden tulokset. Potilastiedoista rekisteröitiin sukupuoli, ikä, pituus, paino, muut sairaudet ja ASA luokka (American Society of Anesthesiologists). Kustakin leikkauksesta kirjattiin suorituspäivä, luonne (elektiivinen tai päivystysleikkaus), tekniikka, konversio, kolangiografia, koledokotomiat, kirurgin erikoistumisen aste (erikoislääkäri, erikoistuva lääkäri), toimenpiteeseen kulunut aika ja verenvuodon määrä. Erikoistuvien kirurgien omatoimiset leikkaukset ja erikoislääkärin avustamat toimenpiteet (ns. opetusleikkaus) eriteltiin. Erikseen selvitettiin yli 18 vuorokautta leikkauksen jälkeen kestäneen osastohoidon syyt ja leikkaukseen liittyneiden kuolemantapausten syyt. Lisäksi kerättiin tiedot leikkauksenjälkeisistä hoitoajoista, komplikaatioista, uusista sappiteihin kohdistuneista leikkauksista ja endoskooppisista retrogradisista kolangiopankreatografioista (ERCP). Myös se huomioitiin, oliko potilas joutunut kotiutumisen jälkeen palaamaan päivystyspoliklinikkaan. Kaikista poistetuista sappirakoista tehtiin histologinen tutkimus. Kerätyt tiedot ja niistä johdetut muuttujat (yhteensä 32 parametria) kirjattiin tietokoneen SPSS ohjelmaan (SPSS 12.0, Chicago, USA), ja tietoja analysoitiin sen avulla. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin p:n arvoa 0,05. Tulosten tilastollinen käsittely tehtiin Studentin t testillä tai χ 2 testillä. Tulokset Mikkelin keskussairaalassa tehtiin vuosittain keskimäärin 190 sappirakonpoistoleikkausta (kuva). Vuosina suoritettiin keskimäärin 170 kolekystektomiaa sataatuhatta asukasta kohti ja vuosina jo 215. Lisäys oli 25 %. Laparoskooppisten sappileikkausten määrä kasvoi ja avoleikkausten väheni. Leikattujen potilaiden tiedot ilmenevät taulukosta 1. Avoleikkauksia suoritettiin useammin päivystystoimenpiteinä, miehille, iäkkäämmille ja huonokuntoisemmille potilaille, joilla myös epäiltiin sapenjohdinkiviä. Laparoskooppisesti aloitetuista leikkauksista 7 % muutettiin avoleikkaukseksi vaikean anatomian tai verenvuodon takia (taulukko 1) Yhteensä Laparoskopia Avoleikkaus Kuva. Sappikirurgian kehitys Mikkelin keskussairaalan alueella vuosina : leikkausten kokonaismäärät sekä laparoskooppisten ja avoleikkausten määrät sataatuhatta asukasta kohti H. Paajanen ym.

3 Taulukko 1. Sappileikkausten tulokset leikkaustavan mukaan Mikkelin keskussairaalassa leikatuista sappipotilaasta. Laparoskopia Avoleikkaukset n % n % p Potilaita Miehiä/naisia 293/848 26/74 365/418 47/53 Keski-ikä ± SD 53 ± ± 15 < 0,001 Painoindeksi ± SD 28 ± 5,0 27 ± 4,5 ASA 1 -luokka I < 0,001 II < 0,001 III < 0,001 IV 4 0,4 66 8,4 < 0,001 Elektiivinen/päivystys 1017/124 89/11 263/520 34/66 < 0,001 Muutos avoleikkaukseksi 77 7 Kolangiografia < 0,001 Koledokotomia 28 2, < 0,001 Hoitoaika (keskiarvo ± SD) 3,2 ± 2,4 9,0 ± 8,7 < 0,001 Uusintaleikkaus 18 1,6 33 4,2 < 0,001 Leikkaaja Erikoislääkäri Erikoistuva Erikoistuva ja erikoislääkäri yhdessä ASA = American Society of Anesthesiologists Avoleikkauksissa näytti esiintyvän jonkin verran enemmän komplikaatioita kuin tähystystoimenpiteissä (taulukko 2). Ainoa sapenjohtimen vaurio syntyi vaikean kolekystiitin takia suoritetussa avoleikkauksessa, jossa maksan oikean lohkon sapenjohdin aukesi. Se hoidettiin onnistuneesti ERCP:n avulla. Kuudelletoista potilaalle (0,8 %) kehittyi leikkauksen jälkeen sappiperitoniitti, joka hoidettiin joko ERCP:n avulla tai uudella leikkauksella. Uusintaleikkauksia tehtiin yhteensä 51 potilaalle (2,7 %), yleisimmin peritoniitin (14 potilasta), haavakomplikaatioiden (13) tai verenvuodon (9) vuoksi. Komplikaatiot johtivat kuolemaan 26 tapauksessa (1,4 %). Ainoa laparoskooppiseen leikkaukseen liittynyt kuolemantapaus johtui sydänkomplikaatiosta. Leikkaukseen menehtyneiden potilaiden keskimääräinen ikä oli 75 ± 8 vuotta. Välittömänä kuolinsyynä oli kymmenellä potilaalla sappiperitoniitti tai sepsis, kahdeksalla sydänkomplikaatio, neljällä keuhkokomplikaatio ja neljällä syöpä. Kotiuttamisen jälkeen laparoskoppisesti hoidettujen ja avoleikkauspotilaiden välillä Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa ei ollut tilastollista eroa ensiapukäynneissä tai ERCP tutkimusten määrissä (taulukko 2). Valtaosa leikkauksenjälkeisistä ERCP tutkimuksista tehtiin kiviepäilyn (63 potilasta) vuoksi; muita syitä olivat sappiperitoniitti (7) ja pankreatiitti (7). Erikoislääkäri leikkasi potilaista (53 %), erikoistuva lääkäri yksin 623 (32 %), ja koulutusleikkauksia (erikoistuva ja erikoislääkäri yhdessä) oli 283 (15 %) (taulukko 1). Kun aineisto jaettiin pelkästään erikoislääkärien ja erikoistuvien suorittamiin leikkauksiin, todettiin päivystys, avo ja tähystysleikkausten määrissä hyvin vähän eroja (taulukko 3). Erikoistuvien suorittamat leikkaukset onnistuivat yhtä hyvin kuin erikoislääkärien toimenpiteet, mutta erikoislääkärit tekivät enemmän uusintaleikkauksia ja koledokotomioita. Pohdinta Mikkelin keskussairaalassa on opetettu nuoria erikoistuvia lääkäreitä hoitamaan itsenäisesti 1317

4 Taulukko 2. Komplikaatiot ja hoidon tarve leikkauksen jälkeen. Laparoskopia Avoleikkaus n % n % p Potilaita Ei komplikaatioita < 0,01 Haavainfektiot 29 2,5 27 3,3 NS Tyrät 15 1, < 0,001 Keuhkokomplikaatiot 5 1,0 10 1,3 NS Virtsatietulehdukset 7 0,6 10 1,3 NS Kuolema 1 0,1 25 3,2 < 0,001 Verenvuoto 16 1,4 6 0,8 NS Sappijohdinvauriot 0 1 0,1 NS Muut ,6 < 0,001 Hoitoaika (vrk, keskiarvo ± SD) 3,2 ± 2,4 9 ± 8,7 < 0,001 Takaisin ensiapuun NS Myöhemmin ERCP NS NS = ero ei merkitsevä, ERCP = endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia yleiskirurgisia sairauksia (Paajanen ja Joukainen 2001). Tutkimuksemme osoitti, että erikoistuvat lääkärit ovat tehneet lähes puolet sappileikkauksista ja erittäin hyvin tuloksin! Yli tuhannessa laparoskooppisessa toimenpiteessä ei syntynyt yhtään pelättyä sapenjohdinvauriota. Kokeneiden kirurgien tekemissä laparoskooppisissa kolekystektomioissa sapenjohdinvaurion yleisyys lienee 0,3 0,6 % (Giger ym. 2006). Oma aineistomme oli luonnollisesti valikoitunut siten, että erikoislääkärit hoitivat vaikeimmat sappirakon tulehdukset. Satunnaistettu tutkimus, jossa verrattaisiin erikoislääkärien ja erikoistuvien lääkärien leikkaustuloksia, lienee Suomessa mahdoton toteuttaa. Jos potilaan sappitulehdus on vaikea, kokeneen seniorikirurgin konsultaatio on paikallaan jo ennen leikkausta ja toimenpiteen aikana, jotta komplikaatioriskit minimoitaisiin (Giger ym. 2006). Avo ja laparoskooppisten leikkausten suhde 4:6 näyttää olevan kirurgikoulutuksen kannalta erittäin hyvä, koska avoleikkauksissa pääsee harjoittelemaan perinteisiä kirurgian tekniikoita ja laparoskopiassa videotekniikkaa. Lisäksi käytännön sappianatomian oppii avoleikkauksessa»sormituntumalla» paremmin kuin tähystysleikkauksissa. Koulutusleikkauksissa riittävä seniorituki, kouluttajien oikea asenne ja potilaiden asianmukainen valinta ovat tärkeitä leikkauskomplikaatioiden määrän minimoimiseksi. Suomen ensimmäiset laparoskopiasimulaattorit on vastikään hankittu Päijät Hämeen keskussairaalaan ja HYKS:aan. Ensivaikutelmat laitteistoista ovat lupaavia, mutta vielä on epäselvää, kuinka paljon simulaattorit helpottavat sappikirurgian koulutusta. Myöskään aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole havaittu eroja erikoistuvien ja erikoislääkäreiden välillä sappikirurgiaan liittyvän kuolleisuuden, sairastavuuden ja konversioiden suhteen, jos koulutus on ollut riittävää (Bender ym. 2002, Imhof ym. 2002, Peng ym. 2005). On kuitenkin todettu, että sairaalassaoloaika on ollut pitempi ja kuolleisuus suurempi kirurgin kymmenen ensimmäisen laparoskooppisen kolekystektomian jälkeen verrattuna saman kirurgin myöhemmin tekemiin toimenpiteisiin (McMahon ym. 2000). Näiden komplikaatioiden esiintyvyys pienenee 200 leikkaukseen saakka. Myös sappitiehytvaurioiden todennäköisyys on suurin kirurgin ensimmäisten laparoskooppisten kolekystektomioiden aikana (Elder ym. 1996). Kymmenen vuoden aikana laparoskooppisten sappileikkausten määrä lisääntyi Mikkelin keskussairaalassa 140 toimenpiteeseen vuodessa ja avoleikkausten määrä vastaavasti pieneni. Kolekystektomioiden kokonaismäärä kasvoi neljänneksellä. Samansuuntaisia huomioita on 1318 H. Paajanen ym.

5 Taulukko 3. Erikoistuvien ja erikoislääkärien suorittamat toimenpiteet. Taulukosta puuttuvat koulutusleikkaukset, joissa erikoistuva lääkäri ja seniorikirurgi suorittivat toimenpiteen yhdessä. Erikoistuva Erikoislääkäri p Potilaita Päivystysleikkauksia 189 (30 %) 337 (33 %) NS Avoleikkauksia 268 (43 %) 360 (35 %) < 0,05 Laparoskooppisia leikkauksia 355 (57 %) 658 (65 %) NS Leikkausaika (min, keskiarvo ± SD) 92 ± ± 36 < 0,001 Leikkausvuoto (ml, keskiarvo ± SD) 130 ± ± 350 < 0,001 Muutoksia avoleikkauksiksi 21 (3,4 %) 37 (3,6 %) NS Ei komplikaatiota 527 (85 %) 803 (79 %) NS Koledokotomiat 38 (6 %) 121 (12 %) < 0,001 Uusintaleikkauksia 6 (1 %) 39 (4 %) < 0,005 Kuolemia 1 (0,2 %) 20 (2 %) < 0,001 ERCP:n tarve 20 (3,2 %) 47 (5,0 %) NS NS = ero ei merkitsevä, ERCP = endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia tehty muuallakin: sappileikkausten määrä on kasvanut % laparoskooppisen tekniikan tultua käyttöön (Cohen ym. 1996, McMahon ym. 2000, Aslar ym. 2003). Syitä sappileikkausten lisääntymiseen voivat olla esimerkiksi aiemmin avoleikkauksesta kieltäytyneiden potilaiden suostuminen tähystysleikkaukseen ja leikkausaiheiden laajeneminen mm. hyvin lihaviin ja vähäoireisiin potilaisiin. Myös kaikututkimuksen saatavuus on Suomessa lisääntynyt, ja sappikiviä löytyy useammin ylävatsakipuja valittavilta potilailta. Laparoskooppisesti leikatut potilaat ovat useimmiten nuorehkoja naisia, joilla ei ole muuta sairautta ja jotka tulevat leikkaukseen jonosta (Cohen ym. 1996, McMahon ym. 2000, Aslar ym. 2003). Pohjoismaissa tehdyn selvityksen mukaan sappileikkausten määrä eri maissa vaihtelee jopa 50 % leikkausaiheiden erilaisuuden vuoksi (Mjåland ym. 1998). Tuoreimman selvityksen mukaan Suomessa leikattiin vuonna 2005 sappikiviä vähiten Etelä Karjalan sairaanhoitopiirissä (103 hoitojaksoa sataatuhatta asukasta kohti) ja eniten Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä (225/ ) (J. Rasilainen, henkilökohtainen tiedonanto). Leikkausaiheiden yhtenäistäminen sosiaali ja terveysministeriön toimin on tärkeää terveyspalvelujen saatavuuden ja kustannusten hallinnan Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa kannalta. Oireisen sappikivitaudin hoitoaiheet ovat yleisesti hyväksyttyjä, mutta oireiden vaikeusaste ja potilaan leikkauskelpoisuus tulee punnita kussakin tapauksessa erikseen (Järvinen 1991). Sappikivikohtaus uusii noin puolella potilaista ja vain 30 % pysyy oireettomana seuraavat kymmenen vuotta. Sappikivitaudin komplikaatioita (esimerkiksi tulehdus, ikterus ja haimatulehdus) ilmaantuu noin 1 2 %:lle potilaista vuodessa (Kiviluoto ja Nuutinen 2007). Ne potilaat, joilla esiintyy toistuvia sappikipukohtauksia, tulisi leikata muutaman kuukauden kuluessa, vaikeaoireiset jopa hoitaa päivystysleikkauksella (Kellokumpu ja Kairaluoma 2005). Komplisoituneen sappikivitaudin kiireellinen leikkaushoito on yleisesti hyväksyttyä, mutta sen riskit ovat suuremmat kuin elektiivisen kolekystektomian. Sappikivet tulisikin hoitaa ennen komplikaatioiden kehittymistä. Mikkelissä sappikivipotilaille tehdään luultavasti huomattavasti enemmän avoleikkauksia kuin useissa muissa Suomen sairaaloissa. Vuonna 2005 avoleikkausten osuus Suomen kunnallisissa sairaaloissa oli yhteensä hoitojaksoa ja laparoskooppisten toimenpiteiden hoitojaksoa, eli enää noin 20 % sappileikkauksista tehtiin muualla avoleikkauksina (J. Rasilainen, henkilökohtainen tiedonanto). 1319

6 Linjanamme on nykyisin hoitaa oireinen sappikivipotilas komplisoitumattomissa tapauksissa ensisijaisesti tähystysleikkauksella. Sappirakon tulehduksissa on valikoidusti käytetty laparoskooppista tekniikkaa, mutta pidämme edelleen avoleikkausta turvallisena vaihtoehtona, ja sitä paitsi se palvelee hyvin kirurgikoulutusta. Avoleikkauksista yhä suurempi osa oli tutkimusajan loppua kohti päivystystoimenpiteitä. Aiemmin akuuttia kolekystiittiä pidettiin laparoskooppisen leikkauksen vasta aiheena, mutta nykykäsityksen mukaan se soveltuu hyvin laparoskooppisesti hoidettavaksi, joskin leikkauksen muuttaminen avoimeksi tulehdusmuutosten takia on tavallisempaa kuin elektiivisissä leikkauksissa (Schwesinger ym. 1999, Johansson ym. 2005). Suomestakin on julkaistu 63 potilaan satunnaistettu tutkimus, jossa osoitettiin, että tähystyskirurginen sappirakon poisto on turvallinen myös äkillisessä sappirakon tulehduksessa, kunhan kirurgi on kokenut ja muutos avoleikkaukseksi (16 %) tehdään riittävän herkästi (Kiviluoto ym. 1998). Vastikään julkaistussa sveitsiläisessä yli sappipotilaan aineistossa todettiin, että jos laparoskooppinen sappileikkaus kestää yli kaksi tuntia, komplikaatioriski nelinkertaistuu. Tutkijat suosittelevatkin näihin»vaikeisiin leikkauksiin» avotekniikkaa (Giger ym. 2006). Komplikaatioita liittyi aineistossamme merkitsevästi vähemmän laparoskooppisiin kuin avoleikkauksiin. Aikaisemmissakin tutkimuksissa laparoskooppisiin leikkauksiin liittyvä kuolleisuus ja sairastavuus on todettu pienemmiksi kuin avoleikkauksiin liittyvä (McMahon ym. 2000, Aslar ym. 2003). Eroja selittänee osaksi terveempien ja parempikuntoisten potilaiden valikoituminen laparoskooppiseen leikkaukseen. Tähystystekniikka soveltuu myös vanhusten hoitoon; tosin tämän ryhmän kuolleisuusluvut ovat vaihdelleet (Bingener ym. 2003). Monisairailla vanhuksilla olemme yleensä hoitaneet ensimmäisen kolekystiitin mikrobilääkkeellä. Jos sappikivistä aiheutuu edelleen elämänlaatua oleellisesti heikentävää kipua ja vaivaa, olemme valikoidusti tehneet kolekystektomian tähystystekniikalla tai avoimesti. Vaihtoehtoina ovat olleet perkutaaninen dreneeraus kaikukuvausohjauksessa ja ERCP ilman kolekystektomiaa. Lopuksi y d i n a s i a t Etelä Savossa väestö on vanhempaa kuin muualla Suomessa: yli 65 vuotiaita on 20,6 % kun osuus on koko maassa 16 %. Tämä voi osittain selittää sen, että sairaalassamme tehdään melko paljon sappikivileikkauksia. Olemme onnistuneet valitsemaan oikein potilaat laparoskooppiseen toimenpiteeseen, koska leikkaus on pitänyt muuttaa avoimeksi vain harvoin ja vakavat komplikaatiot ovat jääneet vähäisiksi. Niissä kirurgian yksiköissä, joissa konsultaatio on järjestetty hyvin ja potilaat valittu oikein, tähystyskirurginen sappirakonpoisto on myös erikoistuvan lääkärin suorittamana turvallinen toimenpide. * * * Kiitämme sairaanhoitajia Jaana Koposta ja Marjo Hämäläistä, jotka ovat auttaneet potilastietojen keräämisessä. Sappirakon poisto on yksi keskeisimmistä toimenpiteistä yleis ja gastrokirurgian koulutuksessa. Sappirakon poistot ovat lisääntyneet 25 %. Riittävästi koulutetut erikoistuvat lääkärit tekivät Mikkelin keskussairaalassa puolet sappileikkauksista hyvin tuloksin. Avo ja laparoskooppisten leikkausten sopiva suhde (esimerkiksi 4:6) sappikivitaudin leikkaushoidossa on tärkeä seikka kirurgikoulutuksen kannalta ja minimoi vakavat sapenjohdinkomplikaatiot H. Paajanen ym.

7 Kirjallisuutta Aslar AK, Ertan T, Oguz H, Gocmen E, Koc M. Impact of laparoscopy on frequency of surgery for treatment of gallstones. Surg Laparosc Endosc Percutan Tech 2003;13: Bender JS, Duncan MD, Freeswick PD, Harmon JW, Magnuson TH. Increased laparoscopic experience does not lead to improved results with acute cholecystitis. Am J Surg 2002;184: Bingener J, Richards ML, Schwesinger WH, Strodel WE, Sirinek KR. Laparoscopic cholecystectomy for elderly patients: gold standard for golden years? Arch Surg 2003;138: Cohen MM, Young W, Theriault ME, Hernandez R. Has laparoscopic cholecystectomy changed patterns of practice and patient outcome in Ontario? Can Med Ass J 1996;154: Elder S, Kunin J, Chouri H, ym. Safety of laparoscopic cholecystectomy on a teaching service: a prospective trial. Surg Laparosc Endosc Tech 1996;6: Giger UF, Michel J-M, Opitz I, ym. Risk factors for perioperative complications in patients undergoing laparoscopic cholecystectomy: analysis of 22,953 consecutive cases from the Swiss Association of Laparoscopic and Thoracosopic Surgery database. J Am Coll Surg 2006;203: Imhof M, Zacherl J, Rais A, Lipovac M, Jakesz R, Fuegger R. Teaching laparoscopic cholecystectomy: do beginners adversely affect the outcome of the operation? Eur J Surg 2002;168: Johansson M, Thune A, Nelvin L, Stiernstam M, Westman B, Lundell L. Randomized clinical trial of open versus laparoscopic cholecystectomy in the treatment of acute cholecystitis. Br J Surg 2005; 92:44 9. Järvinen HJ. Sappikivitaudin luonnollinen kulku. Suom Lääkäril 1991; 46: Kellokumpu I, Kairaluoma M. Sappitiehytkivet miten valita tutkimus- ja hoitomuoto? Suom Lääkäril 2006;14: Kivilaakso E. Jäävätkö kirurgiset haavat ja kivut historiaan? Duodecim 1995;111:293. Kiviluoto T, Nuutinen H. Sappikivitauti. Kirjassa: Gastroenterologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2007, s Kiviluoto T, Siren J, Luukkonen P, Kivilaakso E. Randomised trial of laparoscopic versus open cholecystectomy for acute and gangrenous cholecystitis. Lancet 1998;351: McMahon AJ, Fischbacher CM, Frame SH, MacLeod MCM. Impact of laparoscopic cholecystectomy: a population-based study. Lancet 2000;356: Mjåland O, Adamsen S, Hjelmquist B, Ovaska J, Buanes T. Cholecystectomy rates, gallstone prevalence, and handling of bile duct injuries in Scandinavia. A comparative audit. Surg Endosc 1998;12: Paajanen H, Joukainen A. Mikkelissä koulutetaan kirurgeja. Nuori Lääkäri 2001;5:37 9. Peng WK, Sheikh Z, Nixon SJ, Paterson-Brown S. Role of laparoscopic cholecystectomy in the early management of acute gallbladder disease. Br J Surg 2005;92: Schwesinger WH, Sirinek KR, Strodel WE 3rd. Laparoscopic cholecystectomy for biliary tract emergencies: state of the art. World J Surg 1999;23: Teikari M. Sappikivitaudin hoito. Arviointiseloste FinOHTA 2/1999. Hannu Paajanen, dosentti, ylilääkäri Anu Turunen, lääketieteen ylioppilas Satu Suuronen, lääketieteen ylioppilas Seppo Ojala, erikoislääkäri Mikkelin keskussairaala, kirurgian yksikkö Porrassalmenkatu 35 37, Mikkeli Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa 1321

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

SAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ

SAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ SAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ Santtu Hytönen Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgia Toukokuu 2015 1

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

ARVOISA VASTAANOTTAJA,

ARVOISA VASTAANOTTAJA, ARVOISA VASTAANOTTAJA, Pyydämme Teitä osallistumaan tutkimukseen, jossa kartoitetaan gynekologisten laskeumaleikkausten menetelmiä, komplikaatioita ja vaikutusta elämänlaatuun Suomessa vuonna 2015. Tiedote

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

GKS 2016 Presymposium Palaute. Koulutusta erikoislääkärikouluttajille

GKS 2016 Presymposium Palaute. Koulutusta erikoislääkärikouluttajille GKS 2016 Presymposium Palaute Koulutusta erikoislääkärikouluttajille 21.9.2016 Millä ERVA-alueella työskentelet? (N=15/16) 0 1 2 3 4 5 6 7 HYKS Tays TYKS OYS KYS Onko sinulla jokin naistentautien lisäkoulutus/erityispätevyys?

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli

Lisätiedot

POSTOPERATIIVINEN AKUUTTI VATSA GKS KOULUTUSPÄIVÄT 28.09.2006 HELSINKI HEIKKI AHTOLA GASTROKIRURGI JOENSUU PKKS postoperatiivinen akuutti vatsa leikkauksen jälkeen ilmenevä vatsan alueen äkillinen hätätilanne,

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays Ison kohdun poisto Eija Tomás, Tays Jo ennen muinoin... V. 120 Soranus Kreikassa Vaginaalinen hysterektomia 1813 Conrad Langenbeck ensimmäinen suunniteltu VH Ephraim McDowell Kentucky v.1809 Laparotomia

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010

Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010 Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010 Christa Pyy 1,2, Timo Laine 1, Teija Lund 1, Heikki Österman 1, Dietrich Schlenzka 1, Timo Yrjönen 1, Timo Nyyssönen 2 ja Heikki Kröger 2 1)Sairaala Orton,

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 16.12.2008 Dnro 3602/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen OIKEUS HYVÄÄN HOITOON JA SAIRAANHOITOPIIRIN TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2011 Jokilaakson sairaala (poissuljettu Keski-Suomen shp:n jonossa olevat) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnit v. 2012 V. 2012 auditoitiin HYKS Erva-alue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1000 hoitojaksoa Kahdessa osassa,

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 5.10.2016 Julkaisuvapaa 26.1.2017 klo 10.00 Lisätietoja Tutkija Piitu Parmanne piitu.parmanne@laakariliitto.fi, p 09 3930 832 www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2012 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Jämsän kaupunki/jokilaakson sairala Erikoisalat Hoitoa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN TYÖST STÄ Heikki J. JärvinenJ HYKS, kirurgian klinikka Valviran asiantuntijasymposium, Biomedicum 16.4. 2013 VALVIRA:lle

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (232 terveyskeskusta) yhden päivän

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS TUTKIMUKSEN TAUSTA Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä tuonut tarpeita

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Gynekologinen robottikirurgia Eija Tomás, TAYS

Gynekologinen robottikirurgia Eija Tomás, TAYS Gynekologinen robottikirurgia 15.1.2010 Eija Tomás, TAYS Gynekologisen kirurgian historia 1900-luvun alkupuoli ja puoliväli avokirurgiaa 1980-luku laparoskopia 1990-luku laparoskooppinen syöpäkirurgia

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 1. Johdanto 2. Hoito osastolla 3. Hoito leikkauksen jälkeen 4. Fysioterapeutti hoidossa mukana 5. Oman hoidon merkitys 6. Rintaproteesiasiaa

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Sappirakko ja sappitiet

Sappirakko ja sappitiet SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10 CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon Seppo Sallankivi FH 10 23.05.2016 Crm Otettiin käyttöön NASA:n työpajassa 1979 NASA 1981: Inhimilliseen virheeseen myoẗa vaikuttivat

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Yksityisen sektorin tilastotietoja Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Työmarkkinatutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä huhtikuussa 2016. Tutkimuksen kohdejoukkona alle 70-vuotiaat lääkärit,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi

Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi 1 Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi Virpi Sillanpää Tampereen teknillinen yliopisto Loppuraportti TEPA projekti 12.8.2016 2 Tavoitteet Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys

Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Tuomas Klockars, Eero Sihvo, Heikki Rihkanen, Jarmo Salo ja Antti Mäkitie KATSAUS Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Zenkerin divertikkeli on alanielun pullistuma, jonka syntymekanismi

Lisätiedot